92001E3277

KIRJALLINEN KYSYMYS E-3277/01

esittäjä(t): Hiltrud Breyer (Verts/ALE) komissiolle

(26. marraskuuta 2001)

Aihe: Ydinvoimalat terrori-iskujen mahdollisina kohteina

1. Yhtyykö komissio käsitykseen, jonka mukaan ydinvoimalat voivat periaatteessa olla samanlaisten terrori-iskujen kohteita kuin World Trade Centeriin ja Pentagoniin kohdistetut iskut?

2. Jos lentokone ohjataan tahallisesti ydintekniseen laitokseen, ei edes uusissa ydinvoimaloissa voida estää reaktorirakennuksen vaurioitumista tai hajoamista, mikäli isku on täydellinen (lentokoneen polttoainesäiliöt täynnä, suuri kone, suuri nopeus, tietty osumakulma). Onko komissio tutkinut, mitä tällainen isku voisi aiheuttaa Euroopassa?

3. Varsinkin ydinmateriaalin kuljetus on turvallisuusriski, koska jo pienkoneen putoaminen tai muunlaiset terrori-iskut voisivat aiheuttaa laajojen alueiden radioaktiivisen saastumisen.

Miten komissio aikoo eliminoida tällaiset turvallisuusriskit? Olisiko syytä keskeyttää ydinainekuljetukset Euroopassa toistaiseksi, eli niin kauan kuin kansainvälinen turvallisuustilanne pysyy jännittyneenä?

4. Onko komissiolla mahdollisuuksia velvoittaa eurooppalaiset ydinvoimaloiden käyttäjät tai jäsenvaltiot, joissa on ydinvoimaloita, tarkistamaan turvallisuussuunnitelmansa siten, että niissä otetaan huomioon terrori-iskujen uudet muodot ja niiden aiheuttamat vaarat?

5. Mitä mieltä komissio on ehdotuksesta, jonka mukaan olisi toistaiseksi pysäytettävä sellaiset ydinvoimalat, joissa ei ole asianmukaisia turvallisuussuunnitelmia?

Loyola de Palacion komission puolesta antama vastaus

(4. helmikuuta 2002)

1. ja 2. Ydinlaitoksiin ja muihin teollisuuslaitoksiin liittyy aina riskejä, olipa kyse kemianteollisuudesta tai energiantuotantolaitoksista.

On kuitenkin korostettava, että ydinsulku- ja säteilysuojelunäkökohtien vuoksi ydinala kuuluu teollisuudenaloihin, joilla turvallisuus- ja suojanormit ovat kaikkein tiukimpia.

Lentokoneen tapaturmainen putoaminen ydinlaitokseen kuuluu ihmisten toimintaan liittyvien ulkoisten riskien ryhmään. Tällaisen onnettomuuden mahdollisuutta harkitaan ydinlaitoksen suunnitteluvaiheessa. Konkreettisten säännösten antaminen suunnitteluvaiheessa on kansallisten viranomaisten tehtävä, ja se vaihtelee maittain ja ydinlaitosten eri sukupolvien mukaan.

Komission käytössä olevien tietojen mukaan lentokoneen putoamisriski on useimmissa maissa otettu huomioon suhteutettuna, ja onnettomuuden todennäköisyysaste arvioidaan yleensä yhdeksi kymmenestä miljoonasta (10-7).

Uusimmat ydinlaitokset on suunniteltu kestämään lentokoneen putoaminen, koska niissä on suojarakennus, jonka lujuus on laskettu niin, että se kestää tällaisen törmäyksen.

Lisäksi on todettava, että vaikkei laitosta olisi erityisesti suunniteltu kestämään törmäystä, ei ole lainkaan selvää, että suojarakennus välttämättä pettää törmäyksen voimasta.

3. ja 4. Ydinturvallisuusalan toimivalta kuuluu pääasiassa jäsenvaltioille.

Syyskuun 11. päivän terroristihyökkäysten seurauksena on kuitenkin tarkasteltava ydinlaitosten altistumistekijöitä. Komissio on yhteydessä Wienissä toimivaan Kansainväliseen atomienergiajärjestöön (IAEA) erityisesti ydinlaitosten turvallisuusasioissa. Tarkastelussa pyritään selvittämään, missä määrin toimenpiteitä olisi hyödyllistä toteuttaa yhteisön laajuisesti ja/tai kansainvälisesti.

5. Kaikkia Euroopan unionissa toimivia laitoksia koskevat kansallisten turvallisuusviranomaisten määrittelemät tiukat normit.