92001E2323

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2323/01

esittäjä(t): Michael Cashman (PSE) komissiolle

(31. heinäkuuta 2001)

Aihe: Viisumit muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kansalaisille

Voiko komissio kertoa, kuinka helposti muiden kuin jäsenmaiden kansalaiset, jotka oleskelevat laillisesti EU:n jäsenvaltiossa, saavat viisumin EU:n alueella matkustamiseen? Voiko komissio ottaa kantaa erityisesti tilanteeseen, jossa EU:n alueella asuva muu kuin jäsenvaltion kansalainen on naimisissa EU:n kansalaisen kanssa?

António Vitorinon komission puolesta antama vastaus

(6. syyskuuta 2001)

Schengen-valtiot ovat kehittäneet laajaa yhteistyötä niiden edellytysten alalla, joiden täyttyessä kolmansien maiden kansalaiset voivat matkustaa alueella ilman sisärajoja. Schengenin säännöstö sisällytettiin osaksi Euroopan unionista tehtyä sopimusta Amsterdamin sopimuksella.(1)

Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan mukaan kolmannen maan kansalaisia, jotka oleskelevat laillisesti yhden jäsenvaltion alueella ja joilla on kyseisen valtion myöntämä oleskelulupa, ei koske viisumivelvollisuus heidän matkustaessaan niihin jäsenvaltioihin, jotka soveltavat Schengenin sopimusta (Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia lukuun ottamatta), tai Norjaan tai Islantiin. He voivat liikkua vapaasti, jos heillä on mainittu oleskelulupa ja jos he täyttävät Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen a, c ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset eivätkä ole kyseisen jäsenvaltion kansallisessa maahantulokieltoluettelossa.

Kun Euroopan unionin kansalainen matkustaa toiseen jäsenvaltioon, joka ei kuulu alueeseen ilman sisärajoja, ja hänen perheenjäsenensä, jotka ovat kolmannen maan kansalaisia, seuraavat häntä tai liittyvät hänen seuraansa myöhemmin, jäsenvaltiot voivat vaatia perheenjäseniltä yhteisön lainsäädännön nojalla viisumin (luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske) 15 päivänä maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001(2) mukaisesti.

Tällaisissa tilanteissa jäsenvaltioiden on myönnettävä mainittu viisumi mahdollisimman vaivattomasti. Viisumin myöntämiseksi voidaan edellyttää ainoastaan henkilötodistusta (henkilökorttia tai passia) sekä todistusta sukulaisuussuhteesta unionin kansalaiseen. Viisumi on myönnettävä maksutta.

Komissio on tehnyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle direktiiviehdotuksen(3), jonka tavoitteena on vahvistaa yleiset edellytykset, joiden täyttyessä kolmansien maiden kansalaisilla on vapaus liikkua jäsenvaltioiden alueella enintään kolme kuukautta kuuden kuukauden ajanjaksoa kohti.

(1) EYVL C 340, 10.11.1997.

(2) EYVL L 81, 21.3.2001.

(3) KOM(2001) 388 lopullinen.