51999AC1135

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto jäsenvaltioille euroopanlaajuista yhteistyötä koskevan ja Euroopan alueen sopusointuista ja tasapainoista kehitystä edistävän yhteisöaloitteen suuntaviivoista (Interreg)"

(2000/C 51/20)

Komissio päätti 19. lokakuuta 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Talous- ja sosiaalikomitea päätti nimetä Paolo Barros Valen yleisesittelijäksi vastaamaan lausunnon laatimisesta.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 8. ja 9. joulukuuta 1999 pitämässään 368. täysistunnossa (joulukuun 9. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 78 ääntä puolesta ja 1 vastaan 5:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Lausunnon laatimista on vaikeuttanut kiireellinen kuulemisprosessi institutionaalisen prosessin alkuvaiheessa, ja aikataulu on ollut erittäin kireä. Niinpä komitean on pitänyt lähestyä asiaa erityisen järjestelmällisesti ja keskittyä komissiolle aikanaan annettavan tuen kannalta tärkeimpiin kysymyksiin. Talous- ja sosiaalikomitealla lienee tilaisuus käsitellä Interreg III -ohjelmaa, sitä edeltäneistä toimista saatuja kokemuksia ja opetuksia sekä tulevaisuudennäkymiä perusteellisemmin myöhemmin annettavassa perinteisen muotoisessa lausunnossa.

1.2. Komitea suhtautuu kuitenkin myönteisesti komission jäsenen Michel Barnierin tekemään aloitteeseen pyytää komitealta lausunto jo nyt. Komitea toivoo käytännön yleistyvän jatkossa samantapaisissa tilanteissa.

2. Yleistä

2.1. Komitea suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Siinä on otettu huomioon komitean aiemmin tekemät ehdotukset supistaa yhteisöaloitteiden määrää ja keskittyä entistä tehokkaampiin ja laaja-alaisempiin toimiin. Komitea pahoittelee kuitenkin, ettei komission ehdotusten tueksi esitetä tietoja edellisen kauden toimien tuloksista.

2.2. Komitea on tyytyväinen siihen, että talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirit aiotaan kytkeä aiempaa tiiviimmin ohjelman eri vaiheisiin.

2.3. Komitean mielestä on erittäin myönteistä ja tärkeää, että kuhunkin ohjelmaan osallistuvien alueviranomaisten tulee ohjelman hahmotteluvaiheessa tehdä yhteistyötä paikallisten organisaatioiden kanssa. Kun ohjelmat eivät ole yksinomaan keskushallinnon alaisia ja myös paikallistoimijat osallistuvat niihin, ne mukautuvat entistä paremmin kunkin alueryhmän omiin tarpeisiin. Näin parannetaan myös toimien hajauttamista ja toimivuutta.

2.4. Komitea kannattaa hankkeiden valintamenettelyä, joka on avoin sekä julkisen että yksityissektorin esittämille ehdotuksille. Komitean käsityksen mukaan tällainen menettely lisää koko prosessin avoimuutta.

2.5. Komitea suhtautuu myönteisesti komission päätökseen maksaa EAKR-tuki joko hankkeen hallinnoijan tai maksajan tilille. Välittäjä puolestaan siirtää varat alaohjelmien tai toimien toteuttamisesta vastaavien viranomaisten ja muiden tahojen käyttöön, jolloin tuki maksetaan lopullisille edunsaajille vasta tässä vaiheessa.

2.6. Komitea suhtautuu niin ikään myönteisesti siihen, että hankkeille voidaan myöntää EIP-lainoitusta.

2.7. Komitea on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että maat velvoitetaan kohdentamaan 50-80 prosenttia niille osoitetuista Interreg-varoista ohjelmalohkoon A. Komitean käsityksen mukaan ohjelmalohkoon C kohdennettavat 6 % (292 milj. euroa) tulisi jakaa seuraavasti: 3 % hankkeille, jotka komissio on valinnut kyseiselle lohkolle määriteltyjen erityispiirteiden mukaisesti, ja 3 % hankkeille, jotka liittyvät ohjelmalohkoihin A ja B hyväksyttyihin hankkeisiin ja vahvistavat niitä.

2.8. Komitea toteaa jälleen kerran tyytyväisenä, että komissio on kantanut huolta sekä yhteisön sisä- että ulkorajoilla sijaitsevien naapurialueiden kehittämisedellytyksistä ja ottanut yhteisön laajentumisen huomioon.

2.9. Komitea katsoo olevan kiitettävää, että yhteisöaloitteita pyritään koordinoimaan, mitä osoittaa ohjelman avaaminen eräille maaseudun kehittämisestä ja kalastusrakenteista vastaaville tahoille.

2.10. Komitea suhtautuu niin ikään myötämielisesti siihen, että Euroopan unionin sisällä ja unionin ulkopuolella toteutettavien toimien rahoitus on eriytetty siten, että ensiksi mainittujen rahoituksesta huolehtii EAKR ja jälkimmäisistä muut rahoitusvälineet.

2.11. Komitea on tyytyväinen siihen, että tällä kertaa varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken joustavasti ohjelmalohkoittain (vaikka jako noudattaakin komission määrittelemiä rajoja), ja jakoperusteena käytetään rajoja ja alueita.

2.12. Komitea suhtautuu myönteisesti seurantakomiteaan, joka koostuu ohjelmasta vastaavien alue-, paikallis- ja tarvittaessa keskushallinnon edustajista sekä talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien ja kansalaisjärjestöjen edustajista. Kokoonpano avartaa näköaloja, ja toiminta on entistä asianmukaisempaa.

2.13. Komitea toteaa lisäksi ohjelman rahoituksen olevan niukkaa, kun otetaan huomioon ohjelman kunnianhimoiset tavoitteet ja laajuus ja eräiden muiden yhteisöaloitteiden samanaikainen lakkautus.

3. Ehdotuksia

3.1. Komitea katsoo, että mahdollisten vääristymien ja muiden ei-toivottujen seikkojen korjaamiseksi on tärkeää laatia kertomus aloitteen toteutumisesta ja taulukko, jossa Interreg-aloitteita verrataan keskenään. Tällaista vertailutaulukkoa ei ole vielä olemassa.

3.2. Komitea on sitä mieltä, että komissiolla tulisi olla Interreg-ohjelman yhteydessä entistä merkittävämpi rooli yhteisön aloiteohjelmien seuranta- ja toteuttamiselimissä erityisesti liikkeellepanevana voimana ja kouluttajana.

3.3. Kun Interreg-aloitteen tarkoituksena on tehdä yhteistyötä muiden yhteisöaloitteiden kanssa (esim. Pharen, Tacisin, Medan ja Pasin) ja kunkin rahaston menettelytavat poikkeavat suuresti toisistaan, komission on syytä yhdenmukaistaa menettelytavat, jotta tilanne ei tukkiutuisi.

3.4. Komission on syytä sisällyttää tämän aloitteen puitteissa Adrianmeren tukikelpoisiin alueisiin Kosovo ja Montenegro, koska ne ovat rajat ylittäviä alueita, joilla on tällä hetkellä vakavia rakenneongelmia.

3.5. Komission tulisi edellyttää, että kullakin hankkeella olisi oma virallinen tilintarkastajansa tai vastaava asiantuntijansa. Näin levitettäisiin yhtäältä yhteisöaloitteiden täytäntöönpanon hyviä käytänteitä ja toisaalta saataisiin hankkeet kurinalaisemmiksi ja uskottavammiksi (kuten varsinkin Leader-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat).

3.5.1. Komitean mielestä edellä mainitussa kurinalaisuuden ja uskottavuuden hengessä sekä yleisasetuksen suuntaviivojen soveltamisen takaamiseksi komission tulisi valvoa, että jäsenvaltiot ja alue- ja paikallistason viranomaiset kutsuvat talous- ja yhteiskuntaelämän kumppanit mukaan ja tarkistavat niiden tosiasiallisen panoksen ohjelman suunnittelu- ja toteuttamisprosessiin siten, että osallistuminen ei jää pelkäksi periaatepäätökseksi.

3.6. Komitea esittää lisäksi, että hankkeiden valinnassa painotettaisiin niiden todella rakenteellista luonnetta, jotta tietyillä hankkeilla ei pyrittäisi vesittämään Interregin tavoitteena olevaa yhteisrahoitusta, kuten niin usein on tapahtunut luotaessa itse itseään ylläpitäviä, pitkäaikaisiksi jääviä infrastruktuureja.

3.7. Komitea on niin ikään sitä mieltä, että hankkeiden tulee olla selvästi yrittäjähenkisiä, yhteistyön on oltava objektiivista ja konkreettista, ja tukea saavien hankkeiden on ennen kaikkea tuotettava ajan mittaan yhä myönteisempiä tuloksia.

3.8. Komitea ehdottaa, että erittäin syrjäisiä alueita kohdeltaisiin varovaisesti, koska Regis-aloitteen voimassaolo päättyy, ja kyseiset alueet kuuluvat nyt Interregin piiriin.

3.9. Komitean käsityksen mukaan komission tulisi varmistaa, että myös meri-, saaristo- ja vuoristoalueet otetaan jäsenvaltioiden esittämissä ohjelmissa huomioon tasavertaisesti muiden alueiden kanssa. Päinvastaisessa tapauksessa kyseiset alueet kehittyisivät hitaammin kuin saman maan muut raja-alueet.

3.10. Interreg-aloitteen jakaminen kolmeen ohjelmalohkoon saattaa johtaa sellaisten kelvollisten poikittaishankkeiden hylkäämiseen, joiden erityispiirteet eivät täysin vastaa yhtäkään ohjelmalohkoa, koska lohkojen tarkoituksena on nimenomaan rajata ehdotettavien hankkeiden soveltamisala. Komitean käsityksen mukaan hankkeiden arvioinnin tulisi olla tietyssä määrin joustavaa, jotta tällaiset tapaukset tulisivat käsitellyiksi, jos hankkeet ovat yhteistyön kannalta merkittäviä ja mielenkiintoisia.

3.11. Jotta voitaisiin hyödyntää kahden ensimmäisen Interreg-ohjelman aikana saatuja kokemuksia ja saattaa loppuun käynnissä olevat yritysten ja hallintoelinten väliset yhteistyöhankkeet, komitean mielestä on välttämätöntä jatkaa tämäntyyppisten jo Interreg II:n aikana aloitettujen ohjelmien tukemista.

3.12. Komitea esittää komission ehdottamiin painopistealoihin ja toimenpiteisiin seuraavanlaisia muutoksia:

- Ohjelmalohko A, kohta 2

- Yrittäjähenkisyys ja pk-yritykset - Euroopan laajuisten verkkojen ja infrastruktuurien kehittäminen, pk-yritysten keskinäisten taloussuhteiden kehittäminen (- -), tiedottaminen, koulutus (- -)

- Rajatylittävien organisaatioiden toimintakuluille on voitava saada osarahoitusta pidemmäksi kuin komission ehdottamaksi ajaksi

- Matkailu - (- -) kulttuurimatkailu, urheilumatkailu, ympäristömatkailu (- -)

- Ohjelmalohko A, kohta 6

- Muiden infrastruktuurien kohentaminen - Verkostojen, palveluiden ja tiedotuskeskusten, koulutuksen ja viestinnän parantaminen

- Ohjelmalohko A, kohta 8

- Kansalaisten ja toimielinten välinen yhteistyö - (- -) työllisyyden edistämiseksi. Työskentelyssä on painotettava erityisesti sitä, että toiminta suunnataan nuoreen väestönosaan, ja otettava huomioon tällaisen strategisen haasteen aikanaan lähentävän kehittyneiden alueiden erilaisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia realiteetteja toisiinsa.

3.13. Prosessin nopeuttamiseksi on lisäksi tärkeää luoda järjestelmiä ehdotettavien hankkeiden arviointia, hyväksymistä, maksatusta ja valvontaa varten kaikilla päätöstasoilla. Näin minimoidaan hankkeiden riskit, rohkaistaan toimijoita ja vauhditetaan ohjelman käynnistämistä eli toimitaan päin vastoin kuin Interreg-aloitteessa on tähän asti yleisesti menetelty.

Bryssel 9. joulukuuta 1999.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Beatrice RANGONI MACHIAVELLI