91998E2174

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2174/98

esittäjä(t): Nikitas Kaklamanis (UPE) komissiolle

(10. heinäkuuta 1998)

Aihe: Kozloduyn ydinreaktoreita koskeva EU:n politiikka

Komissaari Hans van den Broek on useaan kertaan ilmoittanut, että EU aikoo painostaa Bulgarian hallitusta sulkemaan vaaralliset Kozloduyn ydinvoimalat, ja tähän tarkoitukseen Bulgaria saa rahoitusta Phare-ohjelman kautta. Hiljattain komissaarin neuvonantaja Konzen kävi Kozloduyssa laatiakseen uuden kertomuksen siellä sijaitsevista ydinsähköä tuottavista voimaloista.

Vuodesta 1993 Bulgaria on sitoutunut Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EJRKP:n) alaisuuteen kuuluvan ydinturvarahaston (NSA) kanssa solmimansa sopimuksen perusteella lopettamaan yksikköjen 1-2 toiminnan huhtikuuhun 1997 mennessä ja yksiköiden 3-4 toiminnan vuoden 1998 loppuun mennessä. Bulgaria ei ole noudattanut tätä sopimusta, vaan on nähtävästi onnistunut saamaan näiden yksiköiden toiminnalle jatkoaikaa. On ilmeistä, että bulgarialainen osapuoli ei pyri ainoastaan välttämään nykyisten vaarallisten voimaloiden sulkemista, vaan myös saamaan jatkoaikaa yksiköiden 1-2 toiminnalle vuoteen 2005 asti ja yksiköiden 3-4 toiminnalle vuoteen 2010 asti ja lisäksi kohentamaan yksiköiden 5-6 tuotantokapasiteettia sekä samanaikaisesti rakentamaan myös uusia ydinvoimaloita alueelleen.

NSA/EJRKP joustaa enemmän Bulgarian kohdalla kuin muiden Keski- ja Itä-Euroopan ydinvoimaloita omaavien maiden kohdalla. Bulgarian ehdotuksia vuoden 1993 sopimuksen tarkistamiseksi tutkivan EJRKP:n pitäisi olla muotoillut näkemyksensä kesäkuussa. Bulgarian hallitus ei ole ryhtynyt sellaisiin toimenpiteisiin kuten vaihtoehtoisten sähköenergian muotojen hyödyntämiseen.

1. Mitä tarkalleen ottaen Konzenin kertomuksessa sanotaan Kozloduyn vaarallisuudesta?

2. Miksi Euroopan komissio joustaa Bulgarian kohdalla?

3. Tuleeko EU omaksumaan EJRKP:n asiantuntijoiden näkemykset?

4. Kuka ottaa vastuun siinä tapauksessa, että mahdollisesti sattuu ydinonnettomuus?

5. Jatkaako EU Bulgarian rahoittamista huolimatta sen osoittamasta kyvyttömyydestä noudattaa sitoumuksiaan?

Komission jäsenen Hans van den Broekinkomission puolesta antama vastaus

(30. syyskuuta 1998)

Komissio on koko ajan vaatinut, että Bulgarian on noudatettava sitoumuksiaan sulkea ydinvoimalat, joita ei enää voi uudistaa. Agenda 2000 -asiakirjassa komissio ilmoittaa, että ydinturvallisuuden vuoksi asianomaisten hallitusten on (tietyin edellytyksin) noudatettava tällaisten yksikköjen sulkemiselle asetettua aikataulua. Bulgarian osalta Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EJRKP) ydinturvarahastosta (NSA) myönnettävien varojen saamiseksi tehtäville sitoumuksille on asetettu tiettyjä edellytyksiä. NSA:n ja Bulgarian välillä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen mukaan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1-4 on suljettava heti, kun muita energialähteitä on käytettävissä. Myös liittymistä valmistelevan kumppanuuden ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu Bulgarian NSA:ssa tekemien sitoumusten noudattaminen.

Vuonna 1998 Bulgarian hallitus on ilmoittanut aikovansa lykätä näiden yksikköjen sulkemista sekä pyytänyt NSA-sopimuksen tarkistamista. Komission tavoin myös NSA:n sopimuspuolet vastustivat tätä pyyntöä Lontoossa kesäkuussa 1998 pidetyssä kokouksessa. Komission ja Bulgarian viranomaisten välisissä yhteyksissä on johdonmukaisesti korostettu NSA-sitoumusten noudattamisen tärkeyttä. Viimeksi näin tehtiin asiasta vastaavan komission jäsenen käydessä Bulgariassa 11. syyskuuta 1998. Komissio on myös pannut merkille presidentti Stoyanovin äskettäin antaman lausunnon, jonka mukaan hän ottaa hyvin vakavasti Brysselistä tulevat viestit eikä missään tapauksessa toivo, että tämä asia hidastaisi maan yhdentymistä Euroopan unioniin.

Rahoitustuen osalta komissio tutkii parhaillaan mahdollisuutta myöntää Euratomin laina, jolla rahoitettaisiin osa yksikköjen 5 ja 6 turvallisuuden parantamisesta. NSA-sopimuksessakin todettiin, että tämä helpottaisi yksikköjen 1-4 sulkemista suunnitellussa aikataulussa. Toisaalta komissio on ilmoittanut selvästi, että se ei rahoita yksikköjen 1-4 uudistamista (lukuun ottamatta turvallisuustekijöiden parantamista lyhyellä aikavälillä) vaan se vaatii yhä niiden sulkemista ennen niiden oletetun käyttöiän päättymistä.

Vaihtoehtoisten energialähteiden osalta liittymistä valmistelevan kumppanuuden lyhyen aikavälin tavoitteeksi on asetettu se, että Bulgarian olisi vuoden 1998 loppuun mennessä perustettava kattava pitkän aikavälin energiastrategia, jossa noudatetaan ydinturvallisuuden vaatimuksia ja NSA-sitoumuksia. Bulgaria on jo aloittanut toimenpideohjelman, joka on ensimmäinen askel kohti tällaisen energiastrategian perustamista, ja komissio on ilmoittanut olevansa valmis tukemaan Bulgariaa, jotta se voisi jatkaa tähän tähtääviä ponnistuksiaan.

Ydinonnettomuuksien vastuun määrittely sisältyy kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainväliseen oikeuteen. Bulgaria on allekirjoittanut ydinonnettomuuksien vahingonkorvausvastuuta koskevan Wienin yleissopimuksen. Nyt on kuitenkin tärkeintä varmistaa, että ydinonnettomuuden riski Kozloduyn voimalassa on mahdollisimman pieni. Komissio jatkaa Bulgarian ydinturvallisuudesta vastaavien viranomaisten tukemista, jotta maahan olisi mahdollista luoda ydinturvallisuudelle suotuisa ilmapiiri.

Jean-Pierre Contzenin johtaman korkean tason asiantuntijaryhmän kertomus ydinturvallisuudesta Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja uusissa itsenäisissä valtioissa on tarkoitettu riippumattomaksi tiedonlähteeksi, joka voi auttaa komissiota kehittämään ydinturvallisuutta koskevaa strategiaansa tulevaisuudessa. Kertomuksen havainnot, jotka koskevat yhteisön tulevia toimintalinjoja tällä alalla, otetaan huomioon suunniteltaessa ydinturvallisuuden alaan liittyvien Phare-ohjelmien suuntaamista ja täytäntöönpanoa Bulgariassa.