51997AC1189

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi maito- ja maitotuotealan yhteistä markkinajärjestelyä koskevista lisäsäännöistä kulutukseen tarkoitetun maidon osalta" () (98/C 19/20)

Neuvosto päätti 11. syyskuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitealta lausunnon aiheesta edellä mainitusta ehdotuksesta.

Talous- ja sosiaalikomitea nimitti yleisesittelijäksi Staffan Nilssonin.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 29. 30. lokakuuta 1997 pitämässään 349. täysistunnossa (lokakuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 81 ääntä puolesta, 2 vastaan, ja 5 pidättyi äänestämästä.

1. Komission ehdotuksen pääsisältö

1.1. Komissio ehdottaa, että asetus (ETY) N:o 1411/71 korvataan uudella asetuksella. Tällä on kaksi päämäärää: yhtäältä alkuperäisen asetuksen täydentäminen ja voimassaolevien määräysten pätevyyden tarkistus. Toisaalta tarkistetaan asetuksessa oleva luokittelu, josta määrätään Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjassa.

1.2. Komission ehdottamalla tavalla asetus "jalostetaan" ns. vertikaaliseksi asetukseksi, joka sisältää kulutukseen tarkoitetun maidon tuotemääräyksiä. Terveys- ja laatukysymykset ovat kuuluneet 1.1.1994 alkaen direktiivin 92/46/ETY soveltamisalaan, joka koskee kaikkia maitotuotteita. Tästä syystä ehdotuksen 4 ja 5 artiklaa on mukautettava sen mukaisiksi.

1.3. Ehdotuksessa esitetään vain joitakin muutoksia kulutukseen tarkoitettua maitoa koskeviin sääntöihin. Käytännössä tämä ilmenee Suomelle ja Ruotsille vielä kahdeksi vuodeksi, 31. joulukuuta 1999 asti, myönnettävänä poikkeuksena kulutukseen tarkoitetun maidon vähimmäisrasvapitoisuuksiin.

1.4. Edelleen asiakirjassa ehdotetaan kulutukseen tarkoitetun maidon proteiinipitoisuuden vähentämisen (standardoinnin) kiellon jatkamista. Proteiinipitoisuuden nostaminen pysyy luvallisena. Ehdotuksessa esitetään kuitenkin yhteisiä sääntöjä vähimmäismääristä.

2. Yleistä

2.1. Komitea on tyytyväinen komission päätökseen muokata ehdotuksensa muodoltaan tuotesäännöiksi sekä siihen, että terveys- ja hygienianäkökohdat sisällytetään yleisdirektiiviin yhdenmukaisuuden vuoksi.

2.2. Maidon koostumuksesta annettujen sääntöjen arvioinnin lähtökohtana on oltava kuluttajien tarpeiden tyydyttäminen laadukkaalla ja kaikki asiaankuuluvat terveysvaatimukset täyttävällä kulutukseen tarkoitetulla maidolla.

2.3. Ehdotuksen perusteluosassa komissio viittaa kulutukseen tarkoitetun maidon merkitykseen maitomarkkinoilla. Unionin 15 jäsenvaltiossa se vastaa 26 %:a meijeriin tuodusta maidosta. On huomionarvoista, että Suomessa ja Ruotsissa vastaavat luvut ovat 33 % ja 32 %.

2.4. Komitea yhtyy komission ehdotuksessaan esittämään näkemykseen, että maidon proteiinipitoisuuden on oltava luonnollista perua, ja ettei sitä tule standardoida, mutta että proteiinipitoisuutta tulee sitä vastoin voida nostaa. Aiemmin tästä säädettiin kansallisessa lainsäädännössä.

2.5. Komitea katsoo, ettei ehdotuksessa oteta riittävästi huomioon joustavuutta, jota kuluttajien valinnanvapaus edellyttää kulutukseen tarkoitetun maidon ja sen rasvapitoisuuden osalta.

2.6. Komissio pitää aiheettomana väitettä, jota käytetään perusteluna estää Suomelle ja Ruotsille alempia arvoja sallivien poikkeusten yleistäminen ja jonka mukaan kuluttajat eivät milloinkaan ole vaatineet luokituksen muuttamista, koska toisaalta on osoitettu, että kevytmaidon kysyntä on kasvanut voimakkaasti (1986 28,6 % ja 1995 44,3 %) täysmaidon kustannuksella (1986 65,4 % ja 1996 47,8 %). Kuluttajat selvästikin haluavat vähärasvaisempia tuotteita. Kuluttajien mieltymykset näkyvät valintoina tuotteiden välillä. Tämä liittyy luonnollisesti kuluttajien saamaan totuudenmukaiseen ja selkeään tietoon tuotteista.

2.7. Komitea toteaa komission selvittäneen ansiokkaasti Suomen ja Ruotsin maitomarkkinoiden tilanteen. Ehdotus ylimenokauden jatkamisesta on tarpeen, kun muistetaan kulutukseen tarkoitetun maidon merkitys mainituilla markkinoilla sekä kuluttajien tämänhetkiset tuotevalinnat. On huomattava, että näillä markkinoilla myydään lähes yksinomaan tuoretta, pastöroitua maitoa, eikä siis juurikaan iskukuumennettua maitoa. Näin ollen tarjonta ei vaikuttane haitallisesti Suomen ja Ruotsin ulkopuolisiin markkinoihin. Ehdotus on muotoiltu siten, ettei sillä myöskään estetä mitään jäsenvaltiota markkinoimasta Suomessa ja Ruotsissa kulutukseen tarkoitettua maitoa, joka täyttää yhteisön lainsäädännössä asetetut vaatimukset.

3. Erityistä

3.1. Ehdotuksen 3 artiklan 1 kohdassa asetetaan vaatimukset, jotka kulutukseen tarkoitetun maidon on täytettävä. Näitä on mm. rasvapitoisuus. Kuoritun maidon korkein sallittu rasvapitoisuus on 0,3 %. Muuttamatta voimassaolevien sääntöjen perusteita voitaisiin lisätä kuluttajien vaihtoehtoja sallimalla kuoritun maidon korkeimmaksi rasvapitoisuudeksi 0,5 %. Esimerkiksi Ruotsin markkinoilla rasvapitoisuudeltaan 0,3 % ylittävän mutta alle 0,5 % jäävän maidon osuus kokonaiskysynnästä on 17 %. Mahdollisuus hyödyntää tätä kysyntää vaikuttaa erityisen suotuisasti maitomarkkinoihin.

3.2. Ehdotuksen 3 artiklan 2 kohdassa poiketaan 3 artiklan 1 kohdassa säädetystä ja jatketaan Suomessa ja Ruotsissa sovellettavaa poikkeusta kahdella vuodella. Ottaen huomioon samassa tilanteessa olleiden toisten jäsenvaltioiden siirtymäaikasäännökset komitea katsoo, että viiden vuoden ylimenokausi vastaisi paremmin Suomessa ja Ruotsissa sopeutuksiin tarvittavaa aikaa. Tilanne voidaan rinnastaa muille jäsenvaltioille sopeutusten toteuttamiseen myönnettyihin siirtymäaikoihin, jotka ovat runsaasti ylittäneet kahden vuoden rajan.

Bryssel, 29. lokakuuta 1997.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 267, 3.9.1997, s. 93