51997AC0321

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Koheesiorahaston vuosikertomus 1995"

(97/C 158/02)

Komissio päätti 16. syyskuuta 1996 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta "Koheesiorahaston vuosikertomus 1995".

Asian valmistelusta vastannut aluekehityksen, yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön jaosto antoi lausuntonsa 10. maaliskuuta 1997. Esittelijänä oli Paulo Barros Vale.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 344. täysistunnossaan 19. maaliskuuta 1997 seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 87 ääntä puolesta, 4 vastaan, ja 7 pidättyi äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Talous- ja sosiaalikomitealta on jälleen pyydetty lausunto koheesiorahastoa koskevasta komission kertomuksesta, jossa käsitellään komission yhdessä edunsaajamaiden kanssa vuonna 1995 tekemiä päätöksiä. Koheesiorahasto perustettiin Maastrichtin sopimuksella ja sen tarkoituksena on vahvistaa taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta myöntämällä Irlannille, Kreikalle, Portugalille ja Espanjalle taloudellista tukea ympäristöön ja liikenteen perusrakenteisiin liittyvien hankkeiden toteuttamiseen. Vuoden 1992 hintatason mukaan määritelty 15 150 miljoonan ecun suuruinen taloudellinen tuki oli tarkoitettu vuosiksi 1993 1999.

1.2. Mainittua taloudellista tukea alettiin jakaa 1. huhtikuuta 1993, jolloin perustettiin 26. toukokuuta 1994 asti voimassa ollut koheesion rahoitusväline, minkä jälkeen astui voimaan koheesiorahastosta annettu asetus, jonka piiriin kuuluvat vuonna 1994 mainitun päivämäärän jälkeen tehdyt päätökset.

1.3. Vuonna 1995 koheesiorahastosta annetun asetuksen mekanismeja sovellettiin siis ensi kertaa koko vuoden ajan, joten kyseisen vuoden kertomus on ensimmäinen kokonaisen kalenterivuoden kattava, puheena olevan asetuksen voimassaoloaikana laadittu kertomus.

1.4. Talous- ja sosiaalikomitea kannatti aikanaan koheesion rahoitusvälineen ja koheesiorahaston perustamista, ja komitean toimivaltaisessa jaostossa on laadittu lausunto komission esittämistä koheesion rahoitusvälineen vuosikertomuksesta 1993/1994 samoin kuin koheesiorahaston vuosikertomuksesta 1994; lausunto on hyväksytty täysistunnossa 20. joulukuuta 1995.

2. Yleistä

2.1. Talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen siihen, että siltä on jälleen pyydetty lausunto koheesiorahaston vuosikertomuksesta. Komitea kiinnittää kuitenkin komission huomion kahteen kohtaan, jotka ovat olennaisia lausunnossa esitettyjen suositusten ottamiseksi huomioon toivotulla tavalla ja tehokkaasti: ensinnäkään komissio ei ole toimittanut vuosikertomusta sovitussa määräajassa ja toiseksi kertomukseen ei ole paikoin otettu riittävästi vertailulukuja, joiden valossa TSK voisi tutkia mahdollisimman hyvin, ovatko esitetyt hankkeet asianmukaisia.

2.2. Edellisen lausunnon suosituksista huolimatta komissio toimitti taas vuosikertomuksensa vasta syyskuussa 1996 ja ylitti näin runsaasti kertomuksen toimittamiselle asetetun kuuden kuukauden määräajan. Tämän vuoksi komitea pääsee käsittelemään tehtyjä päätöksiä vasta rahaston seuraavan toimikauden lopulla, minkä vuoksi komissio ei voi ottaa komitean suosituksia huomioon parantaakseen ja tehostaakseen koheesiorahaston yhteydessä toteutettavia toimia.

2.3. Myönteisestä kehityksestä huolimatta vuosikertomuksen tiedot ovat niin ikään edelleen osin puutteellisia: kertomuksessa ei ole verrattu koheesiorahaston ja muiden kansallisten tai yhteisötukien välisiä rahoitusosuuksien suhteita yleisessä taulukossa, jossa kaikkia tukitoimien piiriin kuuluvia hankkeita olisi tarkasteltu yhdessä ja josta saisi kokonaiskäsityksen myönnetyistä tuista sekä niiden suhteista muihin kansallisiin ja yhteisötukiin ja politiikkoihin. Tiedot ja johtopäätökset, joita on esitetty rahastopäätösten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista samoin kuin koheesiorahastoasetuksen 6 artiklassa säädetyn ehdollisuusperiaatteen soveltamisessa käytettyjen perusteiden järkevyydestä ja oikeudenmukaisuudesta, ovat TSK:n mielestä riittämättömiä.

2.4. Kuten edellä todettiin, talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen siihen, että vuosi 1995 oli koheesiorahaston ensimmäinen kokonainen toimintavuosi ja että nyt toimitettu kertomus kattaa komitean edellisen lausunnon suositusten mukaisesti ensimmäistä kertaa kokonaisen kalenterivuoden.

2.5. Talous- ja sosiaalikomitea panee edelleen tyytyväisenä merkille oikeudellisten ja hallinnollisten määräysten ja menettelytapojen yleisessä vakiintumisessa tapahtuneen myönteisen kehityksen, mikä puolestaan on omiaan parantamaan merkittävästi etenkin hankkeiden hallinnointia, toimivuutta, arviointia ja seurantaa, kuten vuosikertomuksessakin on todettu.

2.6. Talous- ja sosiaalikomitea on iloinen siitä, että eräät sen edellisessä lausunnossa esittämät suositukset on otettu huomioon, joskin komitea ehdottaa, että komissio ei tulevissa vuosikertomuksissaan käsittelisi TSK:n lausunnon suosituksia niin yleisellä tasolla kuin nyt toimitetussa kertomuksessa.

2.7. Jäljempänä esitetyn yksityiskohtaisemman tarkastelun estämättä talous- ja sosiaalikomitea panee tyytyväisenä merkille, miten komissio ja jäsenvaltiot ovat jälleen kerran onnistuneet toteuttamaan sataprosenttisesti yhteisön vuoden 1995 tulo- ja menoarvion maksusitoumusmäärärahojen osalta sekä ensimmäistä kertaa sataprosenttisesti budjettiin varattujen maksumäärärahojen osalta.

2.8. Edelleen jäljempänä esitettyjen yksityiskohtaisempien huomioiden estämättä talous- ja sosiaalikomitea panee merkille, että hankkeiden arviointi, seuranta ja valvonta sekä toimielinten välinen kanssakäyminen ovat kehittyneet myönteisesti, vaikka varsinkin aktiivisessa yhteydenpidossa yhteiskunnallisiin toimijoihin on vielä pitkä tie kuljettavana.

2.9. TSK palauttaa edelleen mieliin aiemmin ilmaisemansa käsityksen siitä, että vuosikertomuksessa on hyödyllistä ja tärkeää mainita koheesiorahaston toiminnan jatkaminen vuoden 1999 jälkeen ottaen huomioon koheesiomailta vaaditut erityisponnistelut niin kutsuttujen "lähentymiskriteerien" täytäntöönpanossa ja ylläpitämisessä ja sen, millaisia myönteisiä vaikutuksia koheesiorahaston jatkamisella voi olla kyseisen tavoitteen kannalta.

3. Erityistä

3.1. Koheesiorahaston perustamisasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaan " taataan ympäristöön ja liikenteen perusrakenteisiin liittyvien hankkeiden välinen asianmukainen tasapaino". Komissio on vuodesta 1993 päätynyt soveltamaan asetuksessa säädettyyn periaatteeseen joustavuuskriteeriä.

Kolmena viime vuonna koheesiorahaston kahden toimialan välinen tasapaino on ollut seuraavanlainen:

3.1.1. Alakohtainen jakautuminen

>TAULUKON PAIKKA>

Alat jakautuvat edunsaajamaiden kesken seuraavasti:

Ala- ja maakohtainen jakautuminen:

>TAULUKON PAIKKA>

Talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen siihen, että komitean aiempaa suositusta asetuksessa säädetyn asianmukaisen tasapainon seurantajakson pidentämisestä yli vuoteen on noudatettu. Komission käyttöönottamaa joustavuuskriteeriä tulisi soveltaa nimenomaan tässä yhteydessä.

Komissio onkin ottanut mielipiteen huomioon ja selventänyt asiaa 22. marraskuuta 1995 (Koheesio ja ympäristö COM(95) 509/5).

Talous- ja sosiaalikomitea suositteleekin jälleen kerran suurempaa tasapainoa näiden kahden alan välille, joskin vuosina 1993 1995 luvuissa on tapahtunut myönteistä kehitystä siitäkin huolimatta että vuosina 1994/1995 kehitys on ollut lievästi taantuvaa.

Lisäksi talous- ja sosiaalikomitea suosittelee puolittamissäännön (50 % + 50 %) soveltamista paremmin jäsenvaltioiden kesken.

3.1.2. Maakohtainen jakautuminen

Talous- ja sosiaalikomitea toteaa jälleen kerran tyytyväisenä, että maksusitoumusmäärärahat ovat edelleen hyvin lähellä maakohtaisen ohjeellisen jakauman keskiarvoa:

>TAULUKON PAIKKA>

Komitean on kuitenkin kiinnitettävä komission huomio siihen, että näin ei ole ollut asian laita maksumäärärahojen osalta, ja tähän ongelmaan vaikka se onkin tässä vaiheessa ymmärrettävä komission ja jäsenvaltioiden on tulevaisuudessa kiinnitettävä huomiota.

>TAULUKON PAIKKA>

3.2. Liikennehankkeiden jakautuminen

Liikennehankkeiden jakautumisen osalta talous- ja sosiaalikomitea suosittelee edellisen lausunnon tapaan, että tuki jakautuisi tasaisemmin eri liikennemuotojen kesken ja painotettaisiin ympäristön parhaiten huomioon ottavia liikennemuotoja.

Vuosikertomuksen johdanto-osan toteamusten vastaisesti asiassa ei ole havaittavissa parannusta ja maantieliikenteen suhteellinen osuus on edelleen liian suuri muihin liikennemuotoihin ja etenkin rautatieliikenteeseen verrattuna.

Niinpä TSK kiinnittää jälleen komission huomion siihen, että sijoitusten tulisi jakautua nykyistä paremmin, ja komitea kehottaakin komissiota painottamaan sellaisia aloja, jotka ottavat ympäristön parhaiten huomioon ja edistävät parhaiten taloudellista kehitystä; edelleen komitea kiinnittää komission huomion nykyistä tasapainoisemman maankäytön tarpeeseen: esimerkiksi yhdistelmäliikenne näyttäisi olevan tällainen ala. Tässä yhteydessä komissiota kehotetaan tutkimaan erilaisten yhteisön tukitoimien käyttöönottoa sen mukaan, miten hankkeet ottavat mainitut seikat huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

Liikenteen ja erityisesti eri liikennemuotojen tuen arvioinnin osalta komitea suosittelee lisäksi, että komissio tutkisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta ottaa käyttöön yhteinen menetelmä kaikkien ehdotettujen hankkeiden kannattavuuden arvioimiseksi.

3.3. Ympäristöhankkeiden jakautuminen

Ympäristöhankkeiden jakautumisen osalta vuosikertomuksessa ei Espanjaa lukuun ottamatta esitetä tietoja sijoitusten jakautumisesta hankkeiden kesken, minkä vuoksi suositellaankin, että komissio laajentaisi tulevissa vuosikertomuksissa tiedot koskemaan muitakin maita.

Esitettyjen tietojen valossa on kuitenkin perusteltua suositella komissiolle ja jäsenvaltioille edelleenkin, että ne ottaisivat huomioon nykyistä paremmin luonnonsuojeluun sijoitettavat vaikka vähäisetkin varat, sillä eräissä jäsenvaltioissa aavikoitumisen vaara on edelleen suuri.

4. Muuta

4.1. Sijoitusten jakautumisen osalta komitea suosittelee edelleen komissiolle, että se ohjaisi jäsenvaltioita jakamaan sijoitukset paremmin eri alueiden kesken ja kuten edellisessä lausunnossa todettiin kiinnittämään erityistä huomiota syrjäseutuihin.

4.2. Komitea toteaa tyytyväisenä, että komission vuosikertomuksen esitystavassa on tapahtunut myönteistä kehitystä ja että komissio pyrkii yleisesti ottaen antamaan kertomuksessa entistä parempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa.

Tässä mielessä annetaan parhaiten tietoa rahoitetuista hankkeista ja jäsenvaltioiden käyttämistä arviointiperusteista; kertomuksen liitteenä on TSK:n suositusten mukaisesti karttoja, joista saa kokonaiskuvan siitä, miten hyväksytyt sijoitukset vastaavat yleiseurooppalaisten verkkojen osalta asetettuja painopistealueita.

4.3. Komitea haluaa kuitenkin ehdottaa, että vuosikertomuksen tiedot järjestettäisiin paremmin ja että tietyt erittäin yksityiskohtaiset, mutta toisarvoiset seikat korvattaisiin tässä lausunnossa esitetyillä suosituksilla ja ylipäänsä tarkastelukauden aikana käytettyjen varojen tehokkuuden arvioinnilla.

4.4. Komitea myöntää edelleen, että sijoitusten niveltämisessä kansallisiin ja yhteisön tavoitteisiin on tapahtunut myönteistä kehitystä. Komiteasta tuntuu kuitenkin, että vaikka vuosikertomuksessa on tuotu riittävän selkeästi esiin huoli päällekkäisestä rahoituksesta, tulevissa kertomuksissa olisi esitettävä selkeämmin, miten koheesiorahaston tuki on edistänyt mainittujen kansallisten ja yhteisön tavoitteiden saavuttamista.

4.5. Komitea toteaa edellisen lausunnon tapaan olevansa komission kanssa yhtä mieltä "Tutkimuksen ja teknisten tukitoimien Teknisen avun" hyväksi toteutetuista toimista, joskin komitean mielestä määrärahojen vajaakäytöstä on edelleen syytä olla huolissaan, siitä huolimatta että asiassa on tapahtunut edistystä.

4.6. Komitea pitää komission ja London School of Economicsin yhdessä ajamaa aloitetta myönteisenä ja toivoo, että pyydetyn tutkimuksen tulokset vastaisivat vuosikertomuksessa esitettyjä odotuksia siitäkin huolimatta, että tutkimus on jo nyt myöhässä. Komitea suosittelee kuitenkin, että komissio ei tulevissa kertomuksissaan rajoittuisi referoimaan tehtyjä tutkimuksia vaan esittäisi pikemminkin edes pintapuolisesti tutkimusten päätulokset.

4.7. Komitea toteaa taas kerran tyytyväisenä EIP:n osallistumisen koheesiorahaston hankkeiden rahoitukseen, arviointiin ja seurantaan, joskin komitea suosittelee jälleen, että EIP:n osuudesta ja hankkeista, jossa EIP on mukana, annettaisiin enemmän tietoa.

4.8. Komitea panee merkille, että nyt toimitettuun vuosikertomukseen on sisällytetty kaikkien tarkastelukauden aikana toteutettujen sijoitusten työllisyysvaikutukset ja kehottaa komissiota esittämään jatkossakin näitä tietoja, jotka ovat paras todiste käytettyjen varojen vaikutuksesta ja tehosta sekä siitä, miten varat edistävät edunsaajamaiden ja muiden jäsenvaltioiden yhteenkuuluvuutta.

4.9. Edellisen lausunnon tavoin komitea kehottaa nytkin komissiota esittämään tulevissa kertomuksissaan yleisiä lukuja siitä, kuinka suuri prosentti esitetyistä hankkeista hyväksytään tuen piiriin sekä selvittämään yksityiskohtaisemmin hankkeiden pääasiallisia hylkäämissyitä.

4.10. Komitea on tyytyväinen tietoihin, joita annetaan neljän jäsenvaltion edistymisestä lähentymisohjelmien toteuttamisessa. Vuosikertomuksessa ei kuitenkaan anneta riittävästi tietoja neuvoston vuosina 1994 ja 1995 kolmelle jäsenmaalle antamien, liiallista julkista alijäämää koskevien suositusten sisällöstä ja vaikutuksista. Siinä ei myöskään mainita toimenpiteitä, joihin komissio tämän johdosta velvoitetaan ryhtymään vuonna 1996 asetuksen 6 artiklan perusteella. Komitea pitää tämän roolin avointa täytäntöönpanoa olennaisen tärkeänä suojatoimenpiteenä ja pyytää komissiota antamaan vuoden 1996 kertomuksessaan täydellisen selvityksen toimenpiteistä, joihin 6 artiklan perusteella on ryhdytty.

4.11. Komitea myöntää, että komissio on tehostanut valvontatoimia, joskin ne tuntuvat vielä hankkeiden lukumäärään nähden riittämättömiltä, ja valvontatoimien tulokset tulisi vastaisissa kertomuksissa esittää yksityiskohtaisemmin etenkin jäsenvaltioiden käynnistäminen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien osalta, mihin TSK on jo viitannutkin edellisessä lausunnossaan.

4.12. Samoin komitea myöntää, että seurantakokousten osalta tilanne on parantunut, ja kehottaa komissiota järjestämään kokouksia nykyistäkin useammin.

4.13. Komitea korostaa toistamiseen yhteiskunnallisten toimijoiden tarvetta osallistua aktiivisemmin painopistealueiden määrittelyyn sekä rahoitettujen hankkeiden toteuttamiseen ja seurantaan.

Saavutettujen tulosten vähäisyyden vuoksi komitea ehdottaakin toistamiseen, että komissio soveltaisi tässä yhteydessä puiteasetuksen 4 artiklaan sisältyviä rakennerahastoja koskevia huomautuksia.

Komitea korostaa niin ikään, että komission tulisi kehottaa jäsenvaltioita kuulemaan asianomaisia talous- ja sosiaalineuvostoja ennen koheesiorahaston kansallisten painopistealueiden asettamista.

4.14. Komitea yhtyy komission vuosikertomuksessa esittämään kantaan, jonka mukaan usein esitettyjä pieniä ympäristöhankkeita TSK:n aiemman suosituksen mukaisesti niputtaa yhteen.

4.15. Komitea panee merkille komission toteamuksen, ettei hankkeiden rahoituksessa ole havaittu väärinkäytöksiä. Komitea korostaa kuitenkin, että tulevissa kertomuksissa rahastojen hallinnoinnissa mahdollisesti havaituista epäsäännöllisyyksistä tai puutteista on kerrottava julkisesti.

4.16. Komitea toteaa komissiolle tyytyväisyytensä tiedotuksen tehostumisesta ja tietojen julkaisemisesta komitean aikaisempien suositusten mukaisesti.

4.17. Komitea kiinnittää toistamiseen komission huomion siihen, että tuleviin kertomuksiin olisi sisällytettävä yksityiskohtaisempia tietoja siitä, missä määrin koheesiorahasto osallistuu muista lähteistä rahoitettuihin hankkeisiin ja yhteisöohjelmiin sekä tehtyjen sijoitusten vaikutuksista ja merkityksestä, jotta voitaisiin arvioida rahaston toiminnan jatkamisen merkitystä vuoden 1999 jälkeen.

Bryssel, 19. maaliskuuta 1997.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS