1

Inge Barnett vaatii 10.3.2014 virkamiestuomioistuimen kirjaamoon saapuneessa kannekirjelmässä virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) 11.7.2013 tekemän päätöksen, jolla vahvistettiin vuoden 2013 osalta luettelo henkilöistä, joihin sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin niitä sovellettiin 31.12.2013 asti (jäljempänä henkilöstösäännöt), liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimenpidettä, siltä osin kuin tässä päätöksessä evätään kyseisen toimenpiteen soveltaminen häneen, sekä kumoamaan hänen valituksensa hylkäämisestä tehdyn päätöksen.

2

Henkilöstösääntöjen 52 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Virkamies siirretään eläkkeelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta [henkilöstösääntöjen] 50 artiklan säännösten soveltamista:

– –

– –”

3

Henkilöstösääntöjen 77 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Virkamiehellä, joka on ollut palveluksessa vähintään kymmenen vuotta, on oikeus vanhuuseläkkeeseen. Virkamiehellä on kuitenkin palvelusvuosien määrästä riippumatta oikeus tällaiseen eläkkeeseen, jos hän on täyttänyt 63 vuotta tai jos häntä ei ole voitu ottaa uudelleen palvelukseen tehtävistä vapauttamisen jälkeen tai jos hänet on siirretty eläkkeelle yksikön edun vuoksi.

– –

Vanhuuseläkkeeseen on oikeus 63 vuotta täyttäneellä henkilöllä.”

4

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan sanamuoto on seuraava:

”1.   Virkamies, jonka palvelussuhde päättyy ennen 63 vuoden ikää, voi pyytää, että hänen vanhuuseläkkeensä

2.   Nimittävä viranomainen voi päättää yksikön edun mukaisesti, objektiivisin ja konkreettisin perustein sekä yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen avoimien menettelyjen avulla jättää soveltamatta edellä mainittua vähennystä asianomaisiin virkamiehiin. Niiden virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden kokonaismäärä, jotka jäävät eläkkeelle ilman että heidän eläkettään vähennetään kultakin vuodelta, saa olla enintään 10 prosenttia niiden kaikkien toimielinten virkamiesten määrästä, jotka ovat edellisenä vuonna siirtyneet eläkkeelle. Tämä prosenttiluku voi vaihdella vuosittain 8 prosentista 12 prosenttiin siten, että kahden vuoden kokonaismäärä ei saa ylittää 20 prosenttia ja että talousarvion tasapainoa noudatetaan. Viiden vuoden kuluessa tämän toimenpiteen toteuttamisessa [Euroopan] komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja [Euroopan unionin] neuvostolle arviointikertomuksen sen täytäntöönpanosta. Tarvittaessa [Euroopan] komissio ehdottaa [SEUT] 336 artiklan nojalla, että viiden vuoden jälkeen vuosittaiseksi enimmäismääräksi vahvistetaan 5–10 prosenttia kaikkien toimielinten edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten määrästä.”

5

ETSK:n puheenjohtaja hyväksyi 13.3.2009 tehdyllä päätöksellä nro 192/09 A henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yleiset täytäntöönpanosäännökset (jäljempänä ETSK:n yleiset täytäntöönpanosäännökset). ETSK:n yleiset täytäntöönpanosäännökset annettiin kahtena versiona, ranskan ja englannin kielellä.

6

ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten ranskankielisen version sanamuoto on seuraava:

”– –

7

ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan alaviitteessä täsmennetään, että ilmaisulla ”durée de l’activité professionnelle” (työssäoloaika) tarkoitetaan ”[p]ériodes d’activité professionnelle réelles et dûment prouvées, calculées au 31 [décembre] de l’année d’application de la mesure de [retraite] anticipée” (tosiasiallista ja asianmukaisesti toteennäytettyä työssäoloaikaa, joka lasketaan varhaiseläkkeen soveltamisvuoden [joulukuun] 31 päivänä).

8

ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan englanninkielisen version sanamuoto on seuraava:

”In order to identify which applications best serve the interests of the service and to ensure complete transparency in the drawing-up of the list of officials who can benefit from the facility, a following points system shall be established based on the following criteria:

– –

– –”

9

Euroopan parlamentti antoi omat henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleiset täytäntöönpanosäännöksensä 6.10.2004, Euroopan unionin neuvosto 29.4.2004, Euroopan komissio 28.4.2004, Euroopan unionin tuomioistuin 20.10.2004 ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin 21.12.2004.

10

Parlamentin antamien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisten täytäntöönpanosäännösten (jäljempänä parlamentin yleiset täytäntöönpanosäännökset) 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Hakemuksen tutkiminen henkilöstöasioiden [pääosastolla] sekä asianomaisessa yksikössä tai poliittisessa ryhmässä”, säädetään seuraavaa:

”– –

4.   Toimielimen päättämien uudelleenjärjestelytoimien kohteena olevan virkamiehen hakemus asetetaan yksikön edun mukaisesti ensisijaiseksi: virkamiehen tehtävien päättyminen vireillä olevien uudelleenjärjestelytoimien seurauksena, koska mitään asianomaiselle sopivaa uutta tehtävää ei ole löydetty tai ei todennäköisesti löydy lähitulevaisuudessa.

5.   Kun yksikkö vahvistaa etusijalla olevat ryhmät – – sekä niistä kunkin etusijajärjestyksen, se ottaa huomioon myös – – hakijan virkaiän Euroopan parlamentissa sekä hänen ikänsä [.]

– –”

11

Parlamentin yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 artiklan, jonka otsikko on ”Valintamenettely henkilöstöasioiden [pääosastossa]”, 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”[Niistä virkamiehistä ja väliaikaisista toimihenkilöistä laaditussa luettelossa, joita henkilöstön pääosaston pääjohtaja ehdottaa siirrettäviksi varhaiseläkkeelle,] otetaan huomioon:

– –

– –”

12

Neuvoston antamien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisten täytäntöönpanosäännösten (jäljempänä neuvoston yleiset täytäntöönpanosäännökset) 5 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Yksikön edun käsitettä on arvioitava olosuhteiden ja eri tekijöiden kannalta, ja niihin kuuluvat:

2.   [Nimittävä viranomainen] saattaa asian määräajassa pariteettikomitean käsiteltäväksi, jotta tämä antaa lausunnon objektiivisista ja konkreettisista perusteista, joiden perusteella 1 kohta voidaan panna täytäntöön asianomaisen vuoden aikana. Pariteettikomitea antaa lausuntonsa [15] työpäivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi.”

13

Kuultuaan pariteettikomiteaa neuvoston yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti pannakseen täytäntöön kyseisen artiklan 1 kohdassa säädetyn yksikön etua koskevan perusteen neuvoston nimittävä viranomainen otti vuoden 2004 osalta huomioon seuraavat perusteet, jotka saatettiin henkilöstön tietoon 15.7.2004 annetulla henkilöstötiedonannolla nro 105/04:

14

Komission antamien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisten täytäntöönpanosäännösten (jäljempänä komission yleiset täytäntöönpanosäännökset) 5 artiklassa, jonka otsikko on ”Hakemusten tutkiminen komission yksiköissä”, säädetään seuraavaa:

”– –

2.   Kukin yksikkö tai pääosasto laatii vuosittain luettelon hakijoista 4, 5, 6 ja 7 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaan.

Valintakelpoiset hakijat luokitellaan kolmeen etusijaryhmään sen mukaan, onko yksikön etua pidettävä tässä tapauksessa suurena, vähäisenä vai olemattomana. – –

– –

4.   Jos seuraavat virkamiehen tehtäviin liittyvät perusteet täyttyvät, tämän katsotaan antavan hänen hakemukselleen yksikön edun mukaisesti etusijan:

6.   Kun yksikkö vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut etusijaryhmät sekä niiden kunkin etusijajärjestyksen, yksikkö voi ottaa huomioon myös – – hakijan virkaiän komissiossa ja/tai myönteisen panoksen, joka hänellä on ollut yksikön ja/tai komission työssä.

– –”

15

Unionin tuomioistuimen antamien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisten täytäntöönpanosäännösten (jäljempänä unionin tuomioistuimen yleiset täytäntöönpanosäännökset) 5 artiklan toisessa alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Pariteettikomitea toimittaa [15] työpäivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, nimittävälle viranomaiselle etusijajärjestyksessä laaditun luettelon virkamiehistä ja väliaikaisista toimihenkilöistä, joihin se katsoo voivansa soveltaa tätä toimenpidettä yksikön edun mukaisesti. Tätä luetteloa laadittaessa otetaan huomioon muun muassa seuraavat objektiiviset perusteet:

– –”

16

Tilintarkastustuomioistuimen antamien henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisten täytäntöönpanosäännösten (jäljempänä tilintarkastustuomioistuimen yleiset täytäntöönpanosäännökset) 5 artiklan sanamuoto on seuraava:

”– –

Pariteettikomitea toimittaa [15] työpäivän kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi, nimittävälle viranomaiselle etusijajärjestyksessä laaditun luettelon virkamiehistä ja väliaikaisista toimihenkilöistä, joihin se katsoo voivansa soveltaa tätä toimenpidettä yksikön edun mukaisesti. Tätä luetteloa laadittaessa otetaan huomioon muun muassa seuraavat objektiiviset perusteet etusijajärjestyksessä:

– –”

17

Kantaja aloitti ETSK:n palveluksessa väliaikaisena toimihenkilönä 1.3.1982. Hänet otettiin tämän jälkeen palvelukseen koeajalla olevaksi virkamieheksi 1.6.1982, ja hänet vakinaistettiin 1.12.1982.

18

ETSK:n henkilöstön jäseniä kehotettiin 18.3.2013 päivätyllä henkilöstölle osoitetulla tiedonannolla (jäljempänä 18.3.2013 päivätty tiedonanto), joka julkaistiin ranskan ja englannin kielellä, ilmaisemaan mahdollinen kiinnostuksensa mahdollisuuteen tulla siirretyksi varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä esittämällä hakemuksensa viimeistään 7.4.2013. Edellä mainitussa tiedonannossa mainittiin, että varainhoitovuonna 2013 valittavien hakijoiden lukumääräksi oli vahvistettu kaksi.

19

Kahdeksan ETSK:n virkamiestä, muun muassa kantaja, jättivät hakemuksensa määräajassa.

20

ETSK:n nimittävä viranomainen vahvisti 11.7.2013 tekemällään päätöksellä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa määrätyn toimenpiteen osalta kahdesta valitusta, joita tässä tapauksessa olivat X ja Y, laaditun luettelon vuodelle 2013.

21

Kantaja teki 14.8.2013 päivätyllä kirjeellä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisen valituksen 11.7.2013 tehdystä ETSK:n nimittävän viranomaisen päätöksestä, jolla vahvistettiin kahden varhaiseläkkeelle siirrettäväksi ilman eläkeoikeuksien vähentämistä vuodelle 2013 valitun luettelo, koska hänen nimeään ei mainittu tässä ja koska hänen 19.3.2013 esittämänsä hakemus oli siten hylätty (jäljempänä riidanalainen päätös).

22

Valitus hylättiin ETSK:n nimittävän viranomaisen 9.12.2013 tekemällä päätöksellä (jäljempänä valituksen hylkäämisestä tehty päätös). Tämän päätöksen liitteenä oli kaksi taulukkoa, joista ensimmäisestä ilmenivät X:lle ja Y:lle sekä kantajalle ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan a, b ja c alakohdan perusteella annettujen pisteiden lukumäärä sekä annettujen pisteiden kokonaismäärä, joka oli X:n ja Y:n osalta 9,5 pistettä ja kantajan osalta 8,5 pistettä, ja joista toisesta ilmeni hakijoiden luokittelu; tämän jälkimmäisen taulukon perusteella kantaja oli asetettu kolmannelle sijalle X:n ja Y:n jälkeen.

23

Kantaja siirrettiin hakemuksensa perusteella eläkkeelle 1.1.2014 lähtien; tämän seurauksena hänen eläkeoikeuksiaan vähennettiin.

24

Kantaja vaatii, että virkamiestuomioistuin:

”[–] – – kumoaa ETSK:n päätöksen, jolla evättiin [häneltä] varainhoitovuoden 2013 osalta – – henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan soveltaminen – –, – – sellaisena kuin kyseinen hylkäävä päätös ilmenee [11.7.2013 tehdystä päätöksestä, jossa vahvistetaan vuodelle 2013 luettelo kahdesta varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä siirrettävästä valitusta hakijasta, ja valituksen hylkäämisestä tehdystä päätöksestä] – –;

velvoittaa [ETSK:n] korvaamaan oikeudenkäyntikulut.”

25

ETSK vaatii, että virkamiestuomioistuin

26

ETSK:ta kehotettiin 6.3.2015 päivätyllä kirjaamon kirjeellä vastaamaan prosessinjohtotoimiin, mitä kehotusta se noudatti asianmukaisesti.

27

Parlamenttia, neuvostoa, komissiota, unionin tuomioistuinta ja tilintarkastustuomioistuinta kehotettiin niin ikään 6.3.2015 päivätyillä kirjaamon kirjeillä vastaamaan asian selvittämistoimiin ja erityisesti toimittamaan niiden kunkin nimittävän viranomaisen antamat henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleiset täytäntöönpanosäännökset. Nämä toimielimet noudattivat tätä kehotusta asianmukaisesti.

28

Kantaja vaatii vaatimustensa ensimmäisessä osassa riidanalaisen päätöksen kumoamisen lisäksi valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen kumoamista.

29

On muistettava, että kumoamisvaatimuksista, jotka kohdistetaan muodollisesti valituksen hylkäämiseen, seuraa, että virkamiestuomioistuimen käsiteltäväksi saatetaan toimi, josta valitus on esitetty, kun neovat sellaisinaan vailla itsenäistä sisältöä (ks. vastaavasti tuomio 17.1.1989, Vainker v. parlamentti, 293/87, EU:C:1989:8, 8 kohta, ja tuomio 15.9.2011, Munch v. SMHV, F‑6/10, EU:F:2011:139, 25 kohta).

30

Virkamiestuomioistuin toteaa tässä tapauksessa, että riidanalaisessa päätöksessä ei esitetä syitä, joiden vuoksi kantajaan ei sovellettu henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimenpidettä, ja että niiden virkamiesten luettelo, joihin on sovellettu edellä mainittua toimenpidettä, koskee vain välillisesti kantajaa, koska hänen nimeään ei mainita kyseisessä luettelossa. Valituksen hylkäämisestä tehdyllä päätöksellä vahvistetaan riidanalainen päätös ja täydennetään sitä esittämällä perustelut sekä päätökselle ottaa X ja Y niistä hakijoista laadittuun luetteloon, jotka siirretään eläkkeelle, että päätökselle jättää kantaja pois luettelosta.

31

Tällaisessa tilanteessa on tutkittava nimenomaan alkuperäisen asianomaiselle vastaisen päätöksen laillisuus ottamalla huomioon valituksen hylkäämisestä tehtyyn päätökseen sisältyvät perustelut, koska näiden oletetaan vastaavan kyseistä tointa (tuomio 9.12.2009, komissio v. Birkoff, T-377/08 P, EU:T:2009:485, 58 ja 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Näin ollen valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen kumoamisvaatimuksilla ei ole itsenäistä sisältöä, ja kanne on katsottava kohdistetun riidanalaiseen päätökseen, jonka perustelut täsmennetään valituksen hylkäämisestä tehdyssä päätöksessä.

33

Kantaja esittää kanteensa tueksi kaksi kanneperustetta. Ensimmäinen, ensisijainen kanneperuste koskee oikeudellista virhettä ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan tulkinnassa. Jälkimmäinen kanneperuste, joka on esitetty toissijaisesti siltä varalta, että virkamiestuomioistuin hylkää ensimmäisen kanneperusteen, perustuu ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohtaa koskevaan lainvastaisuusväitteeseen.

34

Kantaja esittää ensisijaisesti, että X:lle ja Y:lle annettujen pisteiden ja hänelle annettujen pisteiden määrien välinen erotus johtuu siitä, että ETSK tulkitsi virheellisesti yleisten täytäntöönpanosäännöstensä 6 kohdan b alakohtaa. Antaakseen kyseisen säännöksen mukaisen työssäoloajan pituutta koskevan perusteen nojalla annettavat pisteet, ETSK otti nimittäin huomioon X:n ja Y:n työurat kokonaisuudessaan eli sekä unionin toimielimissä että toimielinten ulkopuolella, vaikka ainoastaan palvelusvuodet unionissa olisi pitänyt ottaa huomioon. Jos ETSK olisi tulkinnut edellä mainittua 6 kohdan b alakohtaa oikein, kantaja olisi luokiteltu ensimmäiseen ryhmään, sillä hän aloitti työuransa unionin toimielimissä useita vuosia ennen X:ää ja Y:tä.

35

Kantaja esittää ensimmäisen kanneperusteensa tueksi useita väitteitä. Hän katsoo ensinnäkin, että ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 ja 6 kohtaa on luettava peräkkäin ja että ne molemmat koskevat väistämättä palvelusvuosia unionin toimielimissä tai elimissä.

36

Kantaja väittää toiseksi, että ETSK:n suosima tulkinta, jonka mukaan ilmaisut ”durée de l’activité professionnelle” (ammatillisen toiminnan kesto) ja ”length of employment” (työsuhteen kesto), joita käytetään ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan ranskan- ja englanninkielisissä versioissa, kattavat sellaisten henkilöiden koko työuran, jotka ovat hakeneet mahdollisuutta jäädä varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä, tekisi käytännössä mahdottomaksi tässä säännöksessä olevien seikkojen koko valikoiman käyttämisen, sillä se johtaa lähes väistämättä siihen, että jokainen hakija saa enimmäismäärän tämän perusteen osalta säädetyistä pisteistä.

37

Kantaja väittää kolmanneksi, että ilmaisu ”length of employment” (työsuhteen kesto), jota käytetään ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan englanninkielisessä versiossa, osoittaa, että se koskee pelkästään työuraa, jonka varhaiseläkettä ilman eläkeoikeuksien vähentämistä hakevat suorittavat unionin toimielimissä. Lisäksi 18.3.2013 annetun tiedonannon englanninkielisessä versiossa käytettiin ilmaisua ”length of service” (palvelusaika), kun puolestaan ranskankielisessä versiossa käytettiin ilmaisua ”durée de [l’]activité professionnelle” (työssäoloaika), mikä osoittaa edelleen, että ETSK oli velvollinen ottamaan huomioon ainoastaan ne vuodet, joiden ajan henkilö työskenteli unionin toimielinten palveluksessa.

38

Kantaja väittää neljänneksi, että ETSK:n suosima ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan tulkinta on omiaan johtamaan tilanteeseen, jossa lyhyemmälläkin viikkotyöajalla suoritetut palvelusvuodet unionin toimielinten ulkopuolella otetaan huomioon samalla tavoin kuin työvuodet näissä toimielimissä. Tällainen tilanne saattaisi johtaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen, sillä se mahdollistaisi ”hyödyn, joka saataisiin samaan työskentelyjaksoon perustuvina lisäeläkeoikeuksina”.

39

Kantaja katsoo viidenneksi ja viimeiseksi, että kun otetaan huomioon ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten kahden kieliversion poikkeamat, niiden 6 kohdan b alakohtaa on tulkittava sen lainsäädännön yleisen rakenteen ja tarkoituksen mukaan, johon tämä säännös kuuluu. Ei siis ole mitään syytä uskoa, että ETSK halusi antaa työkokemukselle, joka on hankittu unionin toimielinten ulkopuolella, saman painoarvon kuin työkokemukselle, joka on hankittu näissä toimielimissä. Vaikuttaa päinvastoin todennäköisemmältä, että ETSK halusi suosia virkamiehiä, jotka ovat työskennelleet suuremman osan työurastaan joko sen tai unionin muiden toimielinten palveluksessa, verrattuna niihin, jotka ovat työskennelleet lyhyemmän ajan unionin toimielimissä. Tämä on myös peruste, jota parlamentti, neuvosto ja unionin tuomioistuin ovat noudattaneet.

40

ETSK vastaa ensinnäkin, että sen yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 ja 6 kohta ovat tarkoituksella sanamuodoltaan erilaisia. ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 kohdassa edellytetään esimerkiksi, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen hakijalle on kertynyt 15 ”palvelusvuotta” unionin virkamiehenä tai toimihenkilönä, kun taas täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdassa käytetään vapaasti ilmaisua ”työssäoloaika”, mitä ilmaisua käytetään useaan kertaan henkilöstösäännöissä, kun viitataan asianomaisen virkamiehen tai toimihenkilön harjoittamiin eri työtehtäviin unionin toimielinten ulkopuolella.

41

ETSK katsoo toiseksi, että ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 ja 6 kohdan soveltamisalat ovat erilaiset. Esimerkiksi ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 kohdan tarkoituksena on määritellä valintaperusteet, jotka varhaiseläkkeelle siirtämistä ilman eläkeoikeuksien vähentämistä hakevien on täytettävä, kun taas näiden täytäntöönpanosäännösten 6 kohdassa pyritään vahvistamaan valintaperusteet, jotka mahdollistavat hyväksyttyjen hakemusten jaottelun.

42

ETSK vetoaa kolmanneksi siihen, että kantajan näkemys johtaisi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen, koska sillä suositaan virkamiehiä ja toimihenkilöitä, jotka ovat perustajajäsenvaltioiden tai unioniin hyvin aikaisessa vaiheessa liittyneiden jäsenvaltioiden kansalaisia.

43

ETSK katsoo neljänneksi, että ETSK:n täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdassa oleva alaviite 4 (ks. tämän tuomion 7 kohta) osoittaa, että tätä säännöstä sovellettaessa on sallittua ottaa huomioon hakijan koko työssäoloaika, mukaan lukien työskentely unionin toimielinten ulkopuolella. Siltä osin kuin tässä alaviitteessä viitataan käsitteeseen ”tosiasialliset työssäolojaksot, jotka on näytetty asianmukaisesti toteen”, siinä voidaan tarkoittaa vain työkokemusta, joka on hankittu unionin toimielinten ulkopuolella, koska virkamiehen työuraa unionin palveluksessa ei ole tarpeen näyttää toteen toimielimelle, jolla on hallussaan kaikki tämän työuraa koskevat tarvittavat todisteet.

44

ETSK korostaa viidenneksi, että sekä sen täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan ranskankielisen tekstin ilmaisu ”durée de l’activité professionnelle” (työssäoloaika) että englanninkielisen version ilmaisu ”[l]ength of employment”(työsuhteen kesto) tukevat sen näkemystä, jonka mukaan kaikenlainen hakijan työkokemus voidaan ottaa huomioon, mukaan lukien työskentely unionin toimielinten ulkopuolella. Mitä tulee 18.3.2013 päivätyn tiedonannon englanninkieliseen versioon, asiavirheen vuoksi ilmaisua ”length of service” (palvelusaika) on käytetty siinä yhteydessä, missä ranskankielisessä versiossa käytettiin ilmaisua ”durée de [l’]activité professionnelle” (työssäoloaika). Missään tapauksessa tällainen henkilöstölle annettuun tiedonantoon sisältyvä asiavirhe ei voi luoda minkäänlaista oikeutta, sillä ainoa pätevä teksti on ETSK:n täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohta sekä ranskan että englannin kielellä.

45

ETSK kyseenalaistaa kuudenneksi sen, että sen tulkinta ETSK:n täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdasta voisi loukata yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, sillä riidanalainen toimenpide ei mahdollista ylimääräisten eläkeoikeuksien myöntämistä virkamiehelle, jonka työkokemus on hankittu unionin toimielinten ulkopuolelta, vaan siinä sallitaan vain se, että hän siirtyy varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä.

46

ETSK viittaa seitsemänneksi eli viimeiseksi tätä kysymystä koskevaan unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön ja arvioi, että ETSK:n täytäntöönpanosäännösten ranskan- ja englanninkieliset versiot eivät poikkea toisistaan ja että joka tapauksessa ETSK:n täytäntöönpanosäännösten yleinen rakenne ja tarkoitus osoittavat nimenomaan, että sen tulkinta niiden 6 kohdan b alakohdasta on oikea.

47

Valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen liitteenä olevista kahdesta taulukosta ilmenee, että X ja Y luokiteltiin jaetulle ensimmäiselle sijalle ja että arvioinnin keskiarvo oli molemmilla 4,30 ja kokonaispistemäärä 9,5, mikä koostui 2,5 pisteestä, joka oli annettu 59 vuoden iän saavuttamisesta 31.12.2013 mennessä, 4 pisteestä 33 vuoden ja 26 vuoden työssäoloajan perusteella sekä 3 pisteestä, jotka oli annettu heidän arviointikertomustensa perusteella. Kantaja sijoittui välittömästi X:n ja Y:n jälkeen kolmannelle sijalle, ja hänen arviointinsa keskiarvo oli 4,50 ja kokonaispistemäärä 8,5 eli 1,5 pistettä siitä, että hän oli saavuttanut 57 vuoden iän 31.12.2013 mennessä, 4 pistettä 31 vuoden työssäoloajasta ja 3 pistettä hänen arviointikertomuksistaan.

48

Asiakirja-aineistosta ilmenee niin ikään, että X ja Y aloittivat molemmat työuransa unionin toimielimissä vuonna 1991. Jäädessään eläkkeelle vuonna 2013 ensin mainittu oli siis joka tapauksessa työskennellyt unionin toimielimissä 22 vuoden ajan ja jälkimmäinen hieman alle 23 vuoden ajan. Kantajan osalta on kiistatonta, että hän työskenteli ETSK:ssa 31 vuoden ajan.

49

Määrittäessään pisteet, jotka oli annettava X:n ja Y:n työssäoloajan pituutta, joka oli X:n osalta 33 vuotta ja Y:n osalta 26 vuotta, koskevan perusteen mukaan, ETSK lisäsi siis heidän työssäolovuotensa unionin toimielinten ulkopuolella vuosiin, jotka he olivat työskennelleet toimielimissä ja jotka tässä tapauksessa ovat X:n osalta hieman alle 23 vuotta ja Y:n osalta joka tapauksessa yli 22 vuotta. Jos ETSK olisi ottanut huomioon vain heidän palvelusvuotensa unionissa, X ja Y olisivat saaneet kumpikin vain 2 pistettä tästä perusteesta, minkä vuoksi heidän kokonaispistemääränsä olisi ollut 7,5, jolloin kantaja olisi asetettu ensimmäiselle sijalle.

50

Näin ollen esitetty kysymys koskee sitä, saiko ETSK ottaa laskiessaan hakijoiden työssäoloajan pituutta, siten kuin siitä säädetään ETSK:n täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdassa, huomioon hakijoiden koko työkokemuksen sekä unionin toimielimissä että niiden ulkopuolella, vai olisiko sen pitänyt ottaa huomioon pelkästään palvelusvuodet unionin toimielimissä.

51

Virkamiestuomioistuin toteaa tässä yhteydessä yhtäältä, että 18.3.2013 annetun tiedonannon ranskankielisessä versiossa käytetään ilmaisua ”durée de [l’]activité professionnelle” (työssäoloaika), kun englanninkielisessä versiossa käytetään ilmaisua ”length of service” (palvelusaika) eli työssäoloajan pituutta. Tämä kielellinen poikkeavuus ei voi luoda kantajalle minkäänlaista oikeutta, koska 18.3.2013 päivätty tiedonanto on ETSK:n täytäntöönpanosäännösten täytäntöönpanotoimi ja näin ollen niitä alemmantasoinen säädös. Toisaalta virkamiestuomioistuin huomauttaa, että ilmaisut ”durée de l’activité professionnelle” (työssäoloaika) ja ”length of employment” (palvelusaika), jotka sisältyvät ETSK:n täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan ranskan- ja englanninkielisiin versioihin, eivät poikkea toisistaan, mutta niiden sanamuoto ei mahdollista selvän vastauksen antamista edellisessä kohdassa tarkoitettuun kysymykseen. ETSK:n täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohtaa on siten tulkittava teleologisesti ja asiayhteyden mukaisesti.

52

ETSK:n täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdan tällainen tulkinta edellyttää, että se on ylemmäntasoisten säännösten ja ensi kädessä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan mukainen (ks. vastaavasti tuomio 12.9.2006, De Soeten v. neuvosto, F‑86/05, EU:F:2006:87, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), mikä johtaa ensinnäkin siihen, että virkamiestuomioistuimen on tutkittava tämän viimeksi mainitun säännöksen tarkoitusta.

53

Virkamiestuomioistuin korostaa tässä yhteydessä, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan valmisteluvaiheen yhteydessä laaditut kaksi asiakirjaa, jotka neuvosto toimitti vastauksena asian selvitystoimiin, sisältävät tietoja tämän säännöksen tarkoituksesta. Neuvoston puheenjohtajiston 19.5.2003 päivätyn muistion nro 9522/03, joka sisältää neuvoston puheenjohtajiston ehdotuksen neuvostolle osoitetusta henkilöstösääntöjen muutoksesta, mukaan riidanalaisella säännöksellä ”pyritään helpottamaan henkilöstöhallintoa etenkin pienissä virastoissa”. Yhteistoimintakomitean henkilöstösääntöjen muuttamisen yhteydessä saamien tulosten hyväksymisestä 26.9.2003 laaditussa neuvoston puheenjohtajiston muistiossa nro 12957/03, joka osoitettiin pysyvien edustajien komitealle, todetaan, että kyseinen säännöksen tarkoituksena on ”varmistaa toimielimelle asianmukainen joustavuus erityisesti [unionin] laajentumisprosessin yhteydessä”. Virkamiestuomioistuin korostaa, että tämän jälkeen hyväksyttiin Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22.3.2004 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, s. 1) johdanto-osan 33 perustelukappale, jonka mukaan ”[joustavaa eläkkeelle siirtymistä koskevan järjestelyn] tarkoituksena on helpottaa henkilöstöhallintoa etenkin pienissä virasto[i]ssa”.

54

Virkamiestuomioistuin arvioi, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan tarkoituksena on helpottaa henkilöstöresurssien hallinnointia unionin toimielimissä tarjoamalla mahdollisuus varhaiseläkkeeseen ilman eläkeoikeuksien vähentämistä. Tällä säännöksellä ei siis pyritä suosimaan virkamiehiä tai toimihenkilöitä, joilla on työuransa lopussa enemmän palvelusvuosia unionin toimielimissä, niihin virkamiehiin tai toimihenkilöihin nähden, joilla on vähemmän palvelusvuosia unionin toimielimissä sen vuoksi, että he ovat urallaan työskennelleet ensin mainittuja pidempään näiden toimielinten ulkopuolella.

55

Toiseksi on korostettava, että henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti varhaiseläkkeelle siirtäminen ilman eläkeoikeuksien vähentämistä voi olla mahdollista vain ”yksikön edun mukaisesti”. Tässä yhteydessä on todettu, että yksikön etua on arvioitava täytäntöönpanosäännöksissä vahvistettujen objektiivisten perusteiden ja avoimien menettelyjen perusteella ja että lainsäätäjä on halunnut rajata hallinnon harkintavaltaa yksikön edun osalta. Se on niin ikään todennut, että kun otetaan huomioon henkilöstösäännöissä säädetyn etuuden merkitys ja takeet, joiden mukaisesti lainsäätäjä on rajannut sen myöntämistä, on perusteltua, että unionin tuomioistuimet valvovat tarkasti toimielinten itsensä määrittelemien yksikön edun arviointia nimittävän viranomaisen toimielimen toimesta koskevien perusteiden mukaisesti (tuomio 12.9.2006, De Soeten v. neuvosto, F‑86/05, EU:F:2006:87, 48 kohta). Jokainen unionin toimielin määrittelee täytäntöönpanosäännöksissä yksikön edun, jonka vuoksi on perusteltua siirtää virkamies varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä.

56

Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevasta 9 artiklan 2 kohdasta ilmenee myös, että lainsäätäjä on halunnut jättää kunkin unionin toimielimen nimittävälle viranomaiselle harkintavaltaa niiden perusteiden osalta, joita käytetään valittaessa virkamiehiä ja toimihenkilöitä, jotka siirretään varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä, edellyttäen että nämä perusteet ovat objektiivisia ja etukäteen vahvistettuja. Edellä mainitussa säännöksessä ei nimittäin edellytetä, että kaikki unionin toimielimet hyväksyvät yhteiset perusteet hakijoiden jaottelemiseksi. Kuten ETSK perustellusti esittää, mikäli tämä olisi ollut lainsäätäjän tarkoitus, sen olisi pitänyt velvoittaa toimielimet vahvistamaan ne yhteisellä sopimuksella, tai se olisi voinut vahvistaa ne suoraan henkilöstösäännöissä, mitä se ei tehnyt. Koska ei ole olemassa myöskään yleistä oikeusperiaatetta, joka olisi velvoittanut kaikki unionin toimielimet omaksumaan samat perusteet kun ne antoivat henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleiset täytäntöönpanosäännöksensä, on pääteltävä, että unionin toimielimet saattoivat kukin määritellä vapaasti yleisissä täytäntöönpanosäännöksissään yksikön edun, jonka perusteella oli mahdollista siirtää asianomainen varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä ja vahvistaa objektiiviset perusteet, joita ne kukin pitivät asianmukaisina jaoteltaessa tämän toimenpiteen hakijoita.

57

Koska henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa ei näin ollen velvoiteta toimielimiä ottamaan unionin toimielimissä saavutettua virkaikää huomioon objektiivisena perusteena, joka mahdollistaa hakijoiden valitsemisen varhaiseläkkeelle siirrettäviksi ilman eläkeoikeuksien vähentämistä, mutta koska siinä ei kielletä toimielimiä myöskään nojautumasta tähän perusteeseen hakijoiden jaottelemiseksi, ei ole mahdotonta, että toimielin päättää käyttää harkintavaltaansa vahvistamalla henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisissä täytäntöönpanosäännöksissään muun muassa virkaikää unionin palveluksessa koskevan perusteen. Tällainen päätös merkitsisi siis sitä, että asetetaan etusijalle virkamiehet, jotka ovat työskennelleet useampia vuosia unionin toimielinten palveluksessa, antamalla heille parempi asema hakijoiden luokitusta koskevassa luettelossa, joka koskee henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä toimenpidettä, kuin heidän työtovereilleen, joiden työura unionin toimielimissä on lyhyempi.

58

Kuten tämän tuomion 9–16 kohdasta ilmenee, myös parlamentti, neuvosto, komissio, unionin tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin ovat tehneet tämän valinnan. Parlamentin ja komission osalta parlamentin yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 5 kohdassa ja komission yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 6 kohdassa molemmissa säädetään, että virkaikä asianomaisessa toimielimessä on yksi perusteista, jotka on otettava huomioon hakijoita valittaessa. Neuvoston ja tilintarkastustuomioistuimen osalta neuvoston henkilöstölle osoitetun tiedonannon nro 105/04 3 kohdasta ja tilintarkastustuomioistuimen yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklasta ilmenee, että virkaikä minkä tahansa unionin toimielimen yksikössä otetaan huomioon. Unionin tuomioistuimen yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklassa säädetään, että ”virkaikä” on yksi objektiivisista perusteista. Kun virkamiestuomioistuin tiedusteli tätä asian selvittämistoimien yhteydessä, unionin tuomioistuin täsmensi, että tämä käsite ei kattanut ainoastaan jaksoja, jotka virkamies on työskennellyt unionin tuomioistuimen palveluksessa, vaan myös jaksot, jotka hän on työskennellyt unionin muiden toimielinten palveluksessa.

59

Koska valinta, jonka edellisessä kohdassa mainitut toimielimet ovat tehneet, ei sido ETSK:ta millään tavoin, sillä oli oikeus käyttää harkintavaltaansa vahvistamalla henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisissä täytäntöönpanosäännöksissään objektiiviseksi perusteeksi hakijoita valittaessa asianomaisten henkilöiden koko työssäoloajan pituuden rajoittamatta sitä pelkästään työssäoloaikaan unionin toimielimissä.

60

Edellä esitetyn perusteella on vastattava myöntävästi kysymykseen siitä, saiko ETSK ottaa huomioon laskiessaan työssäoloajan pituuden, sellaisena kuin siitä säädetään ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdassa, hakijoiden koko työkokemuksen sekä unionin toimielimissä että niiden ulkopuolella.

61

Lisättäköön vielä, että tätä päätelmää ei voida kumota kantajan väitteellä, jonka mukaan tällainen tulkinta ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdasta saattaisi merkitä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista siinä mielessä, että hakijoille, jotka ovat työskennelleet myös unionin toimielinten ulkopuolella, myönnettäisiin ”ylimääräisiä eläkeoikeuksia saman työjakson perusteella”.

62

Koska eläkeoikeudet lasketaan niiden vuosien perusteella, jotka asianomainen on työskennellyt unionin toimielimissä, ja tarvittaessa siirrettyjen kansallisten eläkeoikeuksien perusteella, se, että virkamies, joka voi vedota työssäoloaikaan unionin toimielinten ulkopuolella, siirretään varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä, ei nimittäin mahdollista hänelle ylimääräisiä eläkeoikeuksia verrattuna sellaisen virkamiehen tilanteeseen, joka siirretään myös eläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä ja joka on hankkinut kaiken työkokemuksensa unionin toimielimissä.

63

Edellä esitetyn perusteella ensimmäinen kanneperuste on hylättävä perusteettomana. Näin ollen on lausuttava perusteesta, jonka kantaja on esittänyt toissijaisesti.

64

Kantaja väittää toissijaisesti, että ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohta on lainvastainen siltä osin kuin tätä säännöstä on tulkittava siten, että se kattaa myös unionin toimielinten ulkopuolella tehdyn työn. Vaikka toimielimillä on tiettyä harkintavaltaa niiden objektiivisten perusteiden osalta, joita ne hyväksyvät henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tämän lisäksi on kantajan mukaan edellytettävä, että nämä perusteet ovat tosiasiallisesti yksikön edun mukaisia. Koska ainoastaan työskentely unionin toimielimissä on tosiasiallisesti yksikön edun mukaista, eikä sen sijaan työskentely niiden ulkopuolella, ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohta on ristiriidassa liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan kanssa.

65

Kantaja väitti tältä osin istunnossa, että ETSK oli velvollinen hyväksymään objektiivisia perusteita sen harkittavana olleen yksikön erityisen edun osalta ja että unionin tuomioistuinten pitäisi harjoittaa tätä yksikön etua koskevaa laillisuusvalvontaa. Hän korosti, että unionin tuomioistuinten pitäisi tutkia tämä yksikön etu ja tarkastella, mahdollistivatko ETSK:n vahvistamat objektiiviset perusteet niiden saavuttamisen. Tässä tapauksessa ETSK:n yleisiin täytäntöönpanosäännöksiin ei sisälly mitään seikkaa, jonka perusteella voitaisiin arvioida ETSK:n ajamaa yksikön etua, kun se soveltaa työssäoloajan pituuteen liittyvää yleisten täytäntöönpanosäännöstensä 6 kohdan b alakohdassa säädettyä perustetta.

66

ETSK vastaa, että sillä on laaja harkintavalta, kun se toteuttaa toimenpiteitä yksikön edun mukaisesti, ja että unionin tuomioistuinten on syrjintäkiellon periaatteen noudattamista valvoessaan selvitettävä ainoastaan, ettei ETSK tehnyt mielivaltaista tai selvästi yksikön edun vastaista erottelua. ETSK väittää, että sen yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohtaan sisältyvät objektiiviset perusteet eivät ole mielivaltaisia eivätkä yksikön edun vastaisia.

67

Kuten tämän tuomion 55 ja 56 kohdassa on korostettu, asianomainen voidaan siirtää varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan nojalla, jos se on yksikön edun mukaista, ja kukin unionin toimielin määrittelee tämän edun vapaasti henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisissä täytäntöönpanosäännöksissään. Nimittävän viranomaisen on tämän jälkeen jaotellessaan hakijoita vahvistettava ja sovellettava objektiivisia perusteita ja avoimia menettelyjä, jotka vahvistetaan niin ikään toimielimen vahvistamissa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä.

68

Virkamiestuomioistuin toteaa tässä yhteydessä, että parlamentin, neuvoston, komission, unionin tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen yleisiin täytäntöönpanosäännöksiin sisältyy henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yksikön edun määritelmä. Esimerkiksi parlamentin osalta parlamentin yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 4 kohdassa viitataan parlamentin päättämiin uudelleenjärjestelytoimiin ja muun muassa virkamiehen tehtävien päättymiseen vireillä olevien uudelleenjärjestelytoimien jälkeen, koska mitään uutta viimeksi mainitulle sopivaa tehtävää ei ole löydetty eikä todennäköisesti löydetä lähitulevaisuudessa. Samoin neuvoston osalta neuvoston yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yksikön edun käsitettä arvioidaan olosuhteiden ja eri tekijöiden kannalta, ja niihin kuuluvat tiettyjen yksiköiden rakenteellisen uudelleenjärjestelyn tarpeet ja neuvoston pääsihteeristössä tarvittavan osaamisen uudistamis- tai uudelleensuuntaamistarpeet niiden uusien tehtävien mukaan, jotka niille on annettu, sekä unionin laajentamiseen liittyvät rajoitteet. Komission osalta komission yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetaan perusteet, jotka liittyvät uudelleenjärjestelytoimiin, jotta voidaan arvioida yksikön etua, kuten vireillä oleviin uudelleenjärjestelytoimiin tai uudelleensuuntaamistoimiin. Unionin tuomioistuimen ja tilintarkastustuomioistuimen osalta unionin tuomioistuimen yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklassa ja tilintarkastustuomioistuimen yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklassa määritellään yksikön etu sen uudelleenjärjestelyksi.

69

Virkamiestuomioistuin toteaa tämän jälkeen, että edellisessä kohdassa mainittujen viiden toimielimen yleiset täytäntöönpanosäännökset perustuvat siihen, että on vahvistettu objektiivisia perusteita, jotka mahdollistavat etuuden myöntämisen mieluummin tietyille hakijoille kuin joillekin toisille ja joita perusteita voivat olla heidän ikänsä, heidän työkokemuksensa pituus tai heidän henkilökohtainen ja perhetilanteensa sekä menettely, jota hakijoiden ja toimielimen on noudatettava.

70

Sitä vastoin ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdassa säädetään, että ”jotta kyettäisiin yksilöimään hakemukset, jotka vastaavat parhaiten yksikön etua, ja varmistamaan täydellinen avoimuus laadittaessa luettelo virkamiehistä, joihin tätä toimenpidettä voidaan soveltaa, otetaan käyttöön pisteytysjärjestelmä”. ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan mukaan tässä pisteytysjärjestelmässä otetaan huomioon asianomaisen ikä (ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan a alakohta), hänen työssäoloaikansa pituus (ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohta), jota on tulkittava siten, että se kattaa, kuten tämän tuomion 60 kohdassa on todettu, asianomaisen työkokemuksen kokonaisuudessaan, ja viiden viimeisen vuoden arviointikertomusten aritmeettinen keskiarvo (ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan c alakohta).

71

ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan sanamuodosta ilmenee siten, että ETSK on vahvistanut ainoastaan yhtäältä perusteet, jotka liittyvät ikään, työssäoloajan pituuteen ja ansioihin, joita hakijat ovat osoittaneet viimeisinä palvelusvuosinaan ETSK:ssa tai toimielimissä, eli perusteet, jotka on tarkoitettu vain hakijoiden jaottelemiseen, ja toisaalta menettely, jota noudattavat sekä viimeksi mainitut hakemuksiaan esittäessään että nimittävä viranomainen päätöksiään tehdessään, mutta että siinä on laiminlyöty sellaisen yksikön edun yksilöiminen, jonka perusteella henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa säädetyn toimenpiteen hyväksyminen on perusteltua.

72

ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan sanamuodon tarkastelu osoittaa, että ETSK on katsonut, että on yksikön edun mukaista edistää sen iäkkäimpien virkamiesten, jotka olivat työskennelleet pisimpään työurallaan ja saaneet korkeimmat pisteet viimeisimmissä arviointikertomuksissaan, siirtymistä varhaiseläkkeelle. Nämä perusteet eivät yksinään vastaa henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan tarkoitusta eli, kuten tämän tuomion 54 kohdassa muistutetaan, toimielinten henkilöresurssien hallinnoinnin helpottamista.

73

ETSK, jolle esitettiin tästä kysymys istunnossa, vahvisti, että ETSK:n yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä ei yksilöidä henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevassa 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yksikön etua. ETSK tutkii ilmoituksensa mukaan ensin, onko olemassa ”koko yksikön yleinen intressi”, johon henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevaa 9 artiklan 2 kohtaa sovelletaan, ja mikäli tähän vastataan myöntävästi, se käynnistää menettelyn, jossa se pyytää hakemuksia kokohenkilöstöltään. Kaikki valintakelpoiset hakijat, jotka täyttävät ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdassa vahvistetut kolme edellytystä, jotka koskevat ikää, työssäoloajan pituutta ja ansioita yksikössä, merkitään luetteloon saatujen pisteiden lukumäärän mukaan laskevassa järjestyksessä. Tämä luettelo julkaistaan ja annetaan tiedoksi hakijoille. Tämän jälkeen hakijat voivat päättää luopua tai olla luopumatta varhaiseläkkeestä.

74

Virkamiestuomioistuimen on siis todettava, ettei ETSK määritellyt henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanosäännöksissään yksikön edun, jonka mukaisesti on perusteltua myöntää siirtäminen varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä, ja että ETSK rinnasti käytännössä yksikön edun siihen, että sen iäkkäimmät virkamiehet, joilla on pisimmät työurat ja joilla on ollut eniten pisteitä viimeisimmissä arviointikertomuksissaan, siirtyvät varhaiseläkkeelle.

75

Työssäoloajan pituuteen liittyvä peruste, josta ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohdassa säädetään, riippumatta siitä, onko asianomainen työskennellyt unionin toimielimissä vai niiden ulkopuolella, , ei kuitenkaan mahdollista yksin eikä yhdessä ikään ja ansioihin liittyvien kyseisten yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan a ja c alakohtaan sisältyvien edellytysten kanssa sellaisen yksikön edun määrittelemistä, jonka mukaisesti on perusteltua siirtää asianomainen varhaiseläkkeelle ilman eläkeoikeuksien vähentämistä.

76

Tästä seuraa, että ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohta ei mahdollista yksin eikä luettuna yhdessä saman 6 kohdan a ja c alakohdan kanssa sitä, että ETSK arvioi henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yksikön etua, jonka kannalta se oli velvollinen tutkimaan kantajan hakemuksen kaltaisia hakemuksia, jotka koskivat viimeksi mainitun säännöksen soveltamista.

77

Kuultuaan asianosaisten istunnossa esittämät näkemyksensä siitä, oliko se, miten ETSK oli ottanut yksikön edun huomioon yleisissä täytäntöönpanosäännöksissään, hyväksyttävä perustelu riidanalaisen päätöksen kumoamiselle, virkamiestuomioistuin katsoo näin ollen, että lainvastaisuusväite on hyväksyttävä, että ETSK:n yleisten täytäntöönpanosäännösten 6 kohdan b alakohtaa ei voida soveltaa käsiteltävässä asiassa ja että toinen kanneperuste on hyväksyttävä.

78

Koska riidanalainen päätös perustuu lainvastaiseen säännökseen, tämä päätös on lainvastainen ja on tästä syystä kumottava.

79

Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 101 artiklassa määrätään, että jollei työjärjestyksen 10 luvun 8 jakson muista määräyksistä muuta johdu, asianosainen, joka häviää asian, vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Saman työjärjestyksen 102 artiklan 1 kohdan nojalla kohtuuden niin vaatiessa virkamiestuomioistuin voi päättää, että hävinnyt asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan mutta tämä velvoitetaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut vain osittain tai että tätä ei lainkaan velvoiteta korvaamaan oikeudenkäyntikuluja.

80

Tämän tuomion perusteluista ilmenee, että ETSK on hävinnyt asian. Lisäksi kantaja on vaatimuksissaan nimenomaisesti vaatinut, että ETSK velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Asian olosuhteissa ei ole perusteltua soveltaa työjärjestyksen 102 artiklan 1 kohtaa, minkä vuoksi ETSK vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti: