Väliaikainen versio

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto)

21 päivänä joulukuuta 2021 (*)

Ennakkoratkaisupyynnöt – Päätös 2006/928/EY – Yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskeva järjestelmä tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla – Luonne ja oikeusvaikutukset – Romaniaa sitova luonne – Oikeusvaltio – Tuomioistuinten riippumattomuus – SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Korruption torjunta – Unionin taloudellisten etujen suojaaminen – SEUT 325 artiklan 1 kohta – Taloudellisten etujen suojaamisesta tehty yleissopimus – Rikosoikeudelliset menettelyt – Curtea Constituționalăn (perustuslakituomioistuin, Romania) tuomiot, jotka koskevat tiettyjen todisteiden antamisen laillisuutta ja vakavaa korruptiota koskevia asioita käsittelevien ratkaisukokoonpanojen kokoonpanoa – Kansallisten tuomioistuinten velvollisuus varmistaa Curtea Constituționalăn ratkaisujen täytäntöönpano – Tuomareiden kurinpidollinen vastuu näiden ratkaisuiden noudattamisen laiminlyönnistä – Toimivalta jättää soveltamatta Curtea Constituționalăn ratkaisuja, jotka ovat unionin oikeuden vastaisia – Unionin oikeuden ensisijaisuus

Yhdistetyissä asioissa C-357/19, C-379/19, C-547/19, C-811/19 ja C-840/19,

joissa on kyse viidestä SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jotka Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (ylin yleinen tuomioistuin, Romania) on esittänyt 6.5.2019 (C-357/19), 13.5.2019 (C-547/19), 31.10.2019 (C-811/19) ja 19.11.2019 (C-840/19) tekemillään päätöksillä, jotka ovat saapuneet unionin tuomioistuimeen 6.5, 15.7, 4.11. ja 19.11.2019, ja Tribunalul Bihor (Bihorin alioikeus, Romania) on esittänyt 14.5.2019 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 14.5.2019 (C-379/19)

rikosasioissa, joissa vastaajina ovat

PM (C-357/19),

RO (C-357/19),

SP (C-357/19),

TQ (C-357/19),

KI (C-379/19),

LJ (C-379/19),

JH (C-379/19),

IG (C-379/19),

FQ (C-811/19),

GP (C-811/19),

HO (C-811/19),

IN (C-811/19) ja

NC(C-840/19),

Ministerul Public – Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie – Direcţia Naţională Anticorupţien (C-357/19, C-811/19 ja C-840/19),

QN:n (C-357/19),

UR:n (C-357/19),

VS:n (C-357/19),

WT:n (C-357/19),

Autoritatea Naţională pentru Turismin (C-357/19),

Agenţia Naţională de Administrare Fiscalăn (C-357/19),

SC Euro Box Promotion SRL:n (C-357/19),

Direcţia Naţională Anticorupţie – Serviciul Teritorial Oradean (C-379/19) ja

JM:n(C-811/19) osallistuessa asian käsittelyyn,

sekä asiassa

CY ja

Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România”

vastaan

Inspecţia Judiciară,

Consiliul Superior al Magistraturii ja

Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (C-547/19),

UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),

toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, varapresidentti L. Bay Larsen, jaostojen puheenjohtajat A. Arabadjiev, A. Prechal ja K. Jürimäe, S. Rodin sekä tuomarit M. Ilešič, T. von Danwitz (esittelevä tuomari), M. Safjan, F. Biltgen ja N. Piçarra,

julkisasiamies: M. Bobek,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        PM, edustajinaan V. Rădulescu ja V. Tobă, avocați,

–        RO, edustajinaan O. Ţopa, R. Chiriţă ja O. Chiriţă, avocați,

–        TQ, edustajanaan M. Mareş, avocat,

–        KI ja LJ, edustajinaan R. Chiriță, F. Mircea ja O. Chiriță, avocați,

–        CY, edustajanaan P. Rusu, avocat, ja C. Bogdan,

–        Asociația ”Forumul Judecătorilor din România”, edustajanaan D. Călin ja L. Zaharia,

–        FQ, edustajanaan A. Georgescu, avocat,

–        NC, edustajinaan D. Lupaşcu ja G. Thuan Dit Dieudonné, avocats,

–        Ministerul Public – Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie – Direcţia Naţională Anticorupţie, asiamiehinään C. Nistor ja D. Ana,

–        Direcția Națională Anticorupție – Serviciul Teritorial Oradea, asiamiehenään D. Ana,

–        Inspecția Judiciară, asiamiehenään L. Netejoru,

–        Consiliul Superior al Magistraturii, asiamiehenään L. Savonea,

–        Romanian hallitus, asiamiehinään aluksi C.-R. Canţăr, S.-A. Purza, E. Gane, R. I. Haţieganu ja L. Liţu, sittemmin S.-A. Purza, E. Gane, R. I. Haţieganu ja L. Liţu,

–        Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi J. Baquero Cruz, I. Rogalski, P. Van Nuffel, M. Wasmeier ja H. Krämer, sittemmin J. Baquero Cruz, I. Rogalski, P. Van Nuffel ja M. Wasmeier,

kuultuaan julkisasiamiehen 4.3.2021 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyynnöt koskevat lähinnä SEU 2 artiklan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, SEUT 325 artiklan 1 kohdan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen, joka on allekirjoitettu Brysselissä 26.7.1995 (EYVL 1995, C 316, s. 49; jäljempänä taloudellisten etujen suojaamista koskeva yleissopimus), ja yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehdyn komission päätöksen 2006/928/EY (EUVL 2006, L 354, s. 56) sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen tulkintaa.

2        Nämä pyynnöt on esitetty

–        rikosasioissa, joissa vastaajina ovat PM, RO, TQ ja SP (C-357/19), KI, LJ, JH ja IG (C-379/19), FQ, GP, HO ja IN (C-811/19) ja NC(C-840/19) ja joissa on kyse muun muassa korruptiorikoksesta ja arvonlisäveroa koskevasta veropetoksesta, sekä

–        asiassa, jossa asianosaisina ovat CY ja Asociaţia ”Forumul judecătorilor din România” (jäljempänä Romanian tuomareiden edunvalvontayhdistys) sekä Inspecialia judiciară (tuomioistuinten tarkastusyksikkö, Romania), Consiliul Superior al Magistraturii (ylin tuomarineuvosto, Romania) ja Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (ylin tuomioistuin, Romania) ja jossa on kyse kurinpitoseuraamuksen määräämisestä CY:lle (C-547/19).

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Unionin oikeus

 Taloudellisten etujen suojaamista koskeva yleissopimus

3        Taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvalla petoksella:

a)      menojen osalta tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee

–        väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon tai Euroopan yhteisöjen hoidossa oleviin tai sen puolesta hoidettuihin budjetteihin sisältyviä varoja nostetaan tai pidätetään oikeudettomasti;

–        erityistä velvoitetta rikkoen tapahtuvaa tietojen ilmoittamatta jättämistä, jolla on sama seuraus kuin edellä;

–        tällaista varojen väärinkäyttöä muihin tarkoituksiin kuin ne on alun perin myönnetty

b)      tulojen osalta, tahallista tekoa tai laiminlyöntiä, joka koskee

–        väärien, virheellisten tai puutteellisten ilmoitusten tai asiakirjojen käyttämistä tai esittämistä, josta seuraa, että Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon tai Euroopan yhteisöjen hoidossa oleviin tai sen puolesta hoidettuihin budjetteihin sisältyvät varat vähenevät oikeudettomasti,

– – ”

4        Saman yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Jäsenvaltiot toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet säätääkseen 1 artiklassa tarkoitetut teot sekä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tekoihin liittyvän avunannon rikokseen, siihen yllyttämisen tai rikoksen yrityksen tehokkain, suhteellisin ja vakuuttavin seuraamuksin rikoksina rangaistaviksi käsittäen ainakin tärkeissä petostapauksissa vankeusrangaistukset, joista voi seurata tekijän luovuttaminen. Kuitenkin törkeänä petoksena pidetään jokaisen jäsenvaltion vahvistamaa vähimmäismäärää koskevaa petosta. Tätä vähimmäismäärää ei saa vahvistaa 50 000:ta [euroa] suuremmaksi.”

5        Neuvosto antoi 27.9.1996 päivätyllä asiakirjalla Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan (EYVL 1996, C 313 s. 1). Pöytäkirja kattaa sen 2 ja 3 artiklan mukaan lahjuksen ottaminen ja lahjuksen antamisen.

 Liittymisasiakirja

6        Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen (EUVL 2005, L 157, s. 11; jäljempänä liittymissopimus), joka tuli voimaan 1.1.2007, 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”2.      Liittymisehdot ja liittymisen vuoksi niihin sopimuksiin, joihin unioni perustuu, tehtävät mukautukset, joita sovelletaan liittymispäivästä Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen voimaantulopäivään saakka, ovat tähän sopimukseen liitetyssä asiakirjassa. Kyseisen asiakirjan määräykset ovat erottamaton osa tätä sopimusta.

3.      – –

Säädökset, jotka on annettu ennen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pöytäkirjan voimaantuloa tämän sopimuksen tai 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan perusteella, pysyvät voimassa ja niiden oikeusvaikutus säilyy, kunnes niitä muutetaan tai ne kumotaan.”

 Liittymisasiakirja

7        Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan (EUVL 2005, L 157, s. 203; jäljempänä liittymisasiakirja), joka tuli voimaan 1.1.2007, 2 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Alkuperäisten sopimusten määräykset sekä toimielinten ja Euroopan keskuspankin ennen liittymistä antamien säädösten säännökset ja määräykset sitovat Bulgariaa ja Romaniaa liittymispäivästä alkaen, ja niitä sovelletaan näissä valtioissa kyseisissä sopimuksissa ja tässä asiakirjassa määrätyin edellytyksin.”

8        Liittymisasiakirjan 37 artiklan sanamuoto on seuraava:

”Jos Bulgaria tai Romania ei ole onnistunut panemaan täytäntöön liittymisneuvottelujen yhteydessä antamiaan sitoumuksia aiheuttaen näin vakavaa häiriötä sisämarkkinoiden toiminnalle, mukaan lukien kaikki sellaisiin alakohtaisiin politiikkoihin liittyvät sitoumukset, jotka koskevat rajat ylittäviä vaikutuksia omaavia taloudellisia toimia, tai välittömän riskin tällaisen häiriön syntymisestä, komissio voi enintään kolmannen liittymistä seuraavan vuoden loppuun asti jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toteuttaa asiaankuuluvia toimenpiteitä.

Toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia ja ensisijaisesti on käytettävä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat vähiten häiriötä sisämarkkinoiden toiminnalle, ja tarvittaessa sovellettava olemassa olevia alakohtaisia suojajärjestelyjä. Näitä suojatoimenpiteitä ei kuitenkaan saa käyttää keinona mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen. Suojalausekkeeseen voidaan vedota seurannassa ilmenneiden seikkojen perusteella jopa ennen liittymistä, ja toteutetut toimenpiteet tulevat voimaan jo liittymispäivänä, jollei niissä säädetä myöhemmästä ajankohdasta. Toimenpiteitä ei saa pitää voimassa kauempaa kuin on ehdottomasti tarpeen ja ne on joka tapauksessa poistettava, kun asianomainen sitoumus pannaan täytäntöön. Niitä voidaan kuitenkin soveltaa ensimmäisessä kohdassa mainitun määräajan jälkeen niin kauan, kuin asianomaisia sitoumuksia ei ole täytetty. Komissio voi mukauttaa toimenpiteitä tarvittaessa sitä mukaa, kuin kyseinen uusi jäsenvaltio edistyy sitoumustensa täyttämisessä. Komissio tiedottaa neuvostolle hyvissä ajoin suojatoimenpiteiden peruuttamisesta ja ottaa asianmukaisesti huomioon neuvoston tässä suhteessa esittämät huomautukset.”

9        Liittymisasiakirjan 38 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Jos EU‐sopimuksen VI osaston mukaiseen vastavuoroiseen tunnustamiseen rikosoikeuden alalla liittyvien puitepäätösten tai muiden asiaankuuluvien sitoumusten, yhteistyövälineiden ja päätösten sekä EY:n perustamissopimuksen IV osaston mukaiseen vastavuoroiseen tunnustamiseen yksityisoikeudellisissa asioissa liittyvien direktiivien ja asetusten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, niiden täytäntöönpanossa tai soveltamisessa on Bulgariassa tai Romaniassa vakavia puutteita tai välitön riski tällaisten puutteiden syntymisestä, komissio voi enintään kolmannen liittymistä seuraavan vuoden loppuun asti jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ja jäsenvaltioita kuultuaan toteuttaa asiaankuuluvia toimenpiteitä ja täsmentää niiden soveltamista koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt.

Kyseiset toimenpiteet voivat merkitä asianomaisten säännösten ja päätösten soveltamisen tilapäistä keskeyttämistä Bulgarian tai Romanian ja minkä tahansa muun jäsenvaltion tai muiden jäsenvaltioiden välisissä suhteissa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tiiviin oikeudellisen yhteistyön jatkumista. Suojalausekkeeseen voidaan vedota seurannassa ilmenneiden seikkojen perusteella jopa ennen liittymistä, ja toteutetut toimenpiteet tulevat voimaan jo liittymispäivänä, jollei niissä säädetä myöhemmästä ajankohdasta. Toimenpiteitä ei saa pitää voimassa kauempaa kuin on ehdottomasti tarpeen ja ne on joka tapauksessa poistettava, kun puutteet on korjattu. Niitä voidaan kuitenkin soveltaa ensimmäisessä kohdassa mainitun määräajan jälkeen niin kauan, kuin kyseisiä puutteita on. Komissio voi jäsenvaltioita kuultuaan tarvittaessa mukauttaa toimenpiteitä sitä mukaa, kuin kyseinen uusi jäsenvaltio edistyy todettujen puutteiden korjaamisessa. Komissio tiedottaa neuvostolle hyvissä ajoin suojatoimenpiteiden peruuttamisesta ja ottaa asianmukaisesti huomioon neuvoston tässä suhteessa esittämät huomautukset.”

10      Liittymisasiakirjan 39 artiklan 1–3 kohdassa määrätään seuraavaa:

”1.      Jos Bulgarian ja Romanian liittymisneuvotteluissa tekemien sitoumusten jatkuvan seurannan ja erityisesti komission seurantakertomusten perusteella on selvää näyttöä siitä, että valmistelujen tilanne yhteisön säännöstön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöön panemiseksi on sellainen, että on olemassa vakava vaara, ettei Bulgaria tai Romania ilmeisestikään ole valmis täyttämään jäsenyyden vaatimuksia liittymispäivään eli 1 päivään tammikuuta 2007 mennessä useilla tärkeillä aloilla, neuvosto voi yksimielisesti komission suosituksen pohjalta päättää, että kyseisen valtion suunniteltua liittymispäivää lykätään vuodella 1 päivään tammikuuta 2008.

2.      Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, neuvosto voi määräenemmistöllä komission suosituksen pohjalta tehdä 1 kohdassa mainitun päätöksen Romanian osalta, jos yhden tai useamman liitteessä IX olevassa I kohdassa luetellun sitoumuksen ja vaatimuksen täyttämisessä on Romaniassa havaittu vakavia puutteita.

3.      Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, ja rajoittamatta 37 artiklan soveltamista neuvosto voi määräenemmistöllä komission suosituksen pohjalta ja Romanian edistymisestä kilpailupolitiikan alalla vuoden 2005 syksyllä tehtävän yksityiskohtaisen arvioinnin jälkeen tehdä 1 kohdassa mainitun päätöksen Romanian osalta, jos Eurooppa-sopimuksen mukaisten velvoitteiden tai yhden tai useamman liitteessä IX olevassa II kohdassa luetellun sitoumuksen ja vaatimuksen täyttämisessä on Romaniassa havaittu vakavia puutteita.”

11      Liittymisasiakirjan liitteessä IX, jonka otsikko on ”Romanian antamat erityiset sitoumukset ja hyväksymät vaatimukset 14 päivänä joulukuuta 2004 päättyneiden liittymisneuvottelujen yhteydessä (joita tarkoitetaan liittymisasiakirjan 39 artiklassa)”, on I kohta, johon sisältyy seuraava jakso:

”Liittymisasiakirjan 39 artiklan 2 kohdan osalta

– –

4)      On huomattavasti tehostettava lahjonnan ja erityisesti korkean tason lahjonnan torjuntaa varmistamalla, että lahjonnan vastainen lainsäädäntö pannaan tinkimättä täytäntöön ja että lahjonnan torjunnasta vastaava kansallinen syyttäjänvirasto on tosiasiallisesti riippumaton, sekä toimittamalla vuosittain vuoden 2005 marraskuusta alkaen vakuuttavat seurantatiedot kyseisen viraston toiminnasta korkean tason lahjonnan torjunnassa. Virastolle on annettava riittävästi henkilöstöä ja rahoitusta, koulutusresursseja sekä välineistöä, jotta se voi suorittaa ratkaisevan tärkeän tehtävänsä.

5)      – – [Kansalliseen lahjonnan vastaiseen] strategiaan on sisällyttävä sitoumus pitkällisen rikosoikeudellisen menettelyn tarkistamisesta vuoden 2005 loppuun mennessä lahjontatapausten nopean ja avoimen käsittelyn varmistamiseksi, jotta voidaan taata riittävät seuraamukset, joilla on varoittava vaikutus; – –

– – ”

 Päätös 2006/928

12      Päätös 2006/928 tehtiin muun muassa liittymisasiakirjan 37 ja 38 artiklan perusteella siinä yhteydessä, kun Romania liittyi Euroopan unioniin 1.1.2007. Kyseisen päätöksen johdanto-osan ensimmäisestä kuudenteen ja yhdeksännen perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

”(1)      Euroopan unioni perustuu kaikille jäsenvaltioille yhteiseen oikeusvaltioperiaatteeseen.

(2)      Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksella luodut vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue sekä sisämarkkinat perustuvat keskinäiseen luottamukseen siitä, että kaikkien jäsenvaltioiden hallinnolliset ja oikeuden päätökset ja käytänteet ovat täysin oikeusvaltioperiaatteen mukaisia.

(3)      Tämä merkitsee sitä, että kaikilla jäsenvaltioilla on puolueeton, riippumaton ja tehokas oikeus- ja hallintojärjestelmä, jolla on muun muassa asianmukaiset voimavarat torjua korruptiota.

(4)      Romania liittyy Euroopan unioniin 1 päivänä tammikuuta 2007. Komissio panee merkille suuren työn, jonka Romania on tehnyt jäsenyysvalmistelujen loppuunsaattamiseksi, mutta samalla se on 26 päivänä syyskuuta 2006 antamassaan kertomuksessa todennut vielä jäljellä olevat ongelmakohdat; ne koskevat erityisesti oikeuslaitoksen ja lainvalvontaelinten vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta, joita on vielä parannettava sen varmistamiseksi, että niillä on riittävät valmiudet toteuttaa ja soveltaa sisämarkkinoiden sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi hyväksyttyjä toimenpiteitä.

(5)      Liittymisasiakirjan 37 artiklassa komissio valtuutetaan toteuttamaan asiaankuuluvia toimenpiteitä, jos on olemassa välitön riski siitä, että Romania aiheuttaisi häiriön sisämarkkinoiden toiminnalle sen vuoksi, ettei se ole onnistunut täyttämään antamiaan sitoumuksia. Liittymisasiakirjan 38 artiklassa komissio valtuutetaan toteuttamaan asiaankuuluvia toimenpiteitä, jos Romaniassa on välitön riski vakavien puutteiden syntymisestä EU-sopimuksen VI osaston ja EY:n perustamissopimuksen IV osaston mukaisesti annettujen säädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, niiden täytäntöönpanossa tai soveltamisessa.

(6)      Koska oikeuslaitoksen ja lainvalvontaelinten vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden alalla on vielä ongelmia, on perusteltua perustaa yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskeva järjestelmä tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla.

– –

(9)      Tätä päätöstä olisi muutettava, jos komission tekemä arviointi viittaa tarpeeseen mukauttaa arviointiperusteita. Tämä päätös olisi kumottava, kun kaikki arviointiperusteet on täytetty tyydyttävällä tavalla.”

13      Päätöksen 2006/928 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Romanian on annettava komissiolle kertomus vuosittain 31 päivään maaliskuuta mennessä, ensimmäisen kerran 31 päivään maaliskuuta 2007 mennessä, kunkin liitteessä säädetyn arviointiperusteen osalta saavuttamastaan edistyksestä.

Komissio voi milloin tahansa antaa teknistä apua eri toimintojen kautta tai kerätä ja vaihtaa tietoa arviointiperusteista. Lisäksi komissio voi milloin tahansa järjestää asiantuntijakäyntejä Romaniaan tässä tarkoituksessa. Romanian viranomaisten on annettava tätä varten tarvittavaa tukea.”

14      Saman päätöksen 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Komission on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle omat huomautuksensa ja päätelmänsä Romanian kertomuksesta ensimmäistä kertaa kesäkuussa 2007.

Komission on tämän jälkeen esitettävä kertomus tarvittaessa ja vähintään kuuden kuukauden välein.”

15      Mainitun päätöksen 4 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.”

16      Saman päätöksen liitteessä säädetään seuraavaa:

”Edellä 1 artiklassa tarkoitetut arviointiperusteet, jotka Romanian on täytettävä:

1)      oikeudellisen menettelyn muuttaminen aiempaa avoimempaan ja tehokkaampaan suuntaan parantamalla ylimmän tuomarineuvoston valmiuksia ja vastuuvelvollisuutta; raportoiminen uuden siviiliprosessilain ja rikosprosessilain vaikutuksista ja vaikutusten seuranta;

2)      viranomaisten lahjomattomuutta valvovan viraston perustaminen suunnitelmien mukaisesti; virasto valvoo viranomaisten varojen käyttöä sekä toiminnan ristiriitaisuuksia ja eturistiriitoja sekä antaa velvoittavia päätöksiä, joiden pohjalta voidaan määrätä varoittavia rangaistuksia;

3)      ammattimaisten, puolueettomien tutkimusten jatkaminen korkean tason korruptiotapauksissa tähän asti saavutetun edistyksen pohjalta;

4)      lisätoimien toteuttaminen korruption estämiseksi ja torjumiseksi erityisesti paikallishallinnossa.”

 Romanian oikeus

 Romanian perustuslaki

17      Romanian perustuslain (Constituția României) III osastossa, jonka otsikko on ”Viranomaiset”, on muun muassa VI luku, joka koskee oikeusviranomaista ja johon sisältyy kyseisen perustuslain 126 §. Tässä pykälässä säädetään seuraavaa:

”(1) Lainkäytöstä ovat vastuussa Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie (ylin tuomioistuin) ja muut laissa säädetyt lainkäyttöelimet.

– –

(3)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie vastaa siitä, että muut tuomioistuimet tulkitsevat ja soveltavat lakia yhtenäisesti toimivaltansa mukaisesti.

(4)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien kokoonpanosta ja sen toimintasäännöistä säädetään orgaanisella lailla.

– –

(6)      Hallintolainkäyttöasioissa taataan viranomaisten hallintotoimien tuomioistuinvalvonta, lukuun ottamatta toimia, jotka koskevat suhteita parlamenttiin, ja sotilaallisia komentotoimia. Hallintotuomioistuimilla on toimivalta ratkaista sellaisten henkilöiden nostamat kanteet, jotka ovat kärsineet vahinkoa perustuslain vastaisiksi todettujen asetusten tai niiden säännösten vuoksi.”

18      Romanian perustuslain V osastossa, joka koskee Curtea Constituționalăa (perustuslakituomioistuin, Romania), on sen 142-147 §. 142 §:n, jonka otsikko on ”Rakenne”, 1–3 momentissa säädetään seuraavaa:

”(1)      Curtea Constituțională on perustuslain ensisijaisuuden takaaja.

(2)      Curtea Constituționalăssa on yhdeksän tuomaria, jotka nimitetään yhdeksän vuoden toimikaudeksi, jota ei voida jatkaa tai uusia.

(3)      Tuomareista kolme nimittää Camera Deputaților (edustajainhuone), kolme Senat (senaatti) ja kolme Romanian presidentti.”

19      Romanian perustuslain 143 §:n sanamuoto on seuraava:

”Curtea Constituționalăn tuomareilla on oltava ylimmäntasoinen oikeudellinen koulutus, korkeatasoinen ammatillinen pätevyys ja vähintään 18 vuoden kokemus oikeudellisesta työstä tai oikeusalan korkeakoulutuksesta.”

20      Perustuslain 144 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Curtea Constituționalăn tuomarin tehtävä on yhteensopimaton kaikkien muiden julkishallinnon tai yksityisoikeudellisten tehtävien kanssa, oikeusalan korkeakoulutuksen opetustehtäviä lukuun ottamatta.”

21      Perustuslain 145 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Curtea Constituționalăn tuomarit hoitavat tehtäviään riippumattomasti, eikä heitä voida erottaa toimikauden aikana.”

22      Perustuslain 146 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Curtea Constituționalălla on seuraavat tehtävät:

– –

d)      lakien ja asetusten perustuslain vastaisuutta koskevien sellaisten väitteiden ratkaiseminen, jotka on esitetty tuomioistuimissa tai kaupallisissa välimiesmenettelyissä; oikeusasiamies voi esittää perustuslain vastaisuutta koskevan väitteen suoraan

e)      viranomaisten välisten perustuslakia koskevien oikeusriitojen ratkaiseminen Romanian presidentin, Romanian parlamentin jommankumman kamarin puhemiehen, pääministerin tai Consiliul Superior al Magistraturin (ylin tuomarineuvosto, Romania) puheenjohtajan pyynnöstä

– – ”

23      Romanian perustuslain 147 §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:

”Curtea Constituționalăn ratkaisut julkaistaan Monitorul Oficial al Românieissa (Romanian virallinen lehti). Nämä ratkaisut ovat yleisesti sitovia julkaisupäivästä alkaen, ja ne tuottavat oikeusvaikutuksia vain tulevaisuudessa.”

24      Romanian perustuslain 148 §:n 2–4 momentin sanamuoto on seuraava:

”(2)      Liittymisen jälkeen Euroopan unionin perussopimusten määräykset ja muut sitovat yhteisön säännöstöt ovat ensisijaisia suhteessa niiden kanssa ristiriidassa oleviin kansallisen lainsäädännön säännöksiin liittymisasiakirjan määräysten mukaisesti.

(3)      Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, sovelletaan vastaavasti Euroopan unionin perussopimusten muuttamisesta tehtyihin asiakirjoihin.

(4)      Parlamentti, Romanian presidentti, hallitus ja oikeusviranomainen takaavat liittymisasiakirjasta ja 2 momentin säännöksistä johtuvien velvoitteiden noudattamisen.”

 Rikoslaki

25      Rikoslain (Codul penal) 154 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Rikosoikeudellisen vastuun vanhentumisajat ovat seuraavat:

a)      15 vuotta, jos tehdystä rikoksesta voidaan määrätä lain nojalla elinkautinen vankeusrangaistus tai yli 20 vuoden vankeusrangaistus

b)      10 vuotta, jos tehdystä rikoksesta voidaan määrätä lain nojalla vähintään 10 vuoden ja enintään 20 vuoden vankeusrangaistus

c)      kahdeksan vuotta, jos tehdystä rikoksesta voidaan määrätä lain nojalla vähintään viiden vuoden ja enintään 10 vuoden vankeusrangaistus

d)      viisi vuotta, jos tehdystä rikoksesta voidaan määrätä lain nojalla vähintään yhden vuoden ja enintään viiden vuoden vankeusrangaistus

e)      kolme vuotta, jos tehdystä rikoksesta voidaan määrätä lain nojalla alle yhden vuoden vankeusrangaistus tai sakko.”

26      Rikosprosessilain 155 §:n 4 momentin sanamuoto on seuraava:

”Jos 154 §:ssä säädetyt vanhentumisajat ovat ylittyneet toiseen kertaan, niiden katsotaan täyttyneen katkeamisten lukumäärästä riippumatta.”

 Rikosprosessilaki

27      Rikosprosessilain (Codul de procedură penală) 40 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena maanpetosrikoksia sekä senaattorien, kansanedustajien ja Euroopan parlamentin romanialaisten jäsenten, hallituksen jäsenten, Curtea Constituționalăn tuomareiden, ylimmän tuomarineuvoston jäsenten, Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien tuomareiden ja Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casație și Justițien (ylimmän tuomioistuimen yhteydessä toimiva syyttäjänvirasto) syyttäjien tekemiä rikoksia.”

28      Kyseisen lain 142 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se oli voimassa ennen 14.3.2016, säädettiin seuraavaa:

”Syyttäjäviranomainen suorittaa teknisen tarkkailun tai voi määrätä rikostutkinnasta vastaavan elimen, erikoistuneet poliisiviranomaiset tai muut erikoistuneet valtiolliset elimet suorittamaan tällaisen tarkkailun.”

29      Kyseisen lain 281 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Pätemättömäksi todetaan sellaisten säännösten rikkominen, jotka koskevat

– –

b)      tuomioistuinten aineellista ja henkilöllistä toimivaltaa, jos asian on ratkaissut alemman asteinen tuomioistuin kuin se, joka on lain mukaan toimivaltainen

– – ”

30      Rikosprosessilain 342 §:n sanamuoto on seuraava:

”Esitutkintajaostossa käytävän menettelyn tarkoitus on sen jälkeen, kun asia on saatettu tuomioistuimen käsiteltäväksi, tarkistaa, onko asia saatettu toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi lainmukaisesti ja ovatko rikostutkinnasta vastaavat elimet menetelleet lainmukaisella tavalla todisteiden hankinnan ja toimenpiteiden toteuttamisen yhteydessä.”

31      Rikosprosessilain 426 §:n 1 momentin sanamuoto on seuraava:

”Rikosoikeudenkäynneissä annettujen lainvoimaisten ratkaisujen kumoamista voidaan vaatia ylimääräisellä muutoksenhaulla seuraavissa tapauksissa:

– –

d)      jos ylioikeuden kokoonpano on lainvastainen tai jos kyseessä on esteellisyys

– – ”

32      Kyseisen lain 428 §:n 1 momentin sanamuoto on seuraava:

”Muutoksenhaku edellä 426 §:n a ja c–h kohdassa säädetyillä perusteilla voidaan tehdä 30 päivän kuluessa ylioikeuden ratkaisun tiedoksiannosta.”

 Laki nro 47/1992

33      Curtea Constituționalăn organisaatiosta ja toiminnasta 18.5.1992 annetun lain nro 47/1992 (Legea nr. 47/1992 privind organizarea și funcționarea Curții Constituționale) (julkaistu uudelleen Monitorul Oficial al Românieissa, osa I, nro 807, 3.12.2010) 3 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.      Curtea Constituționalăn toimivallasta säädetään perustuslaissa ja tässä laissa.

2.      Ainoastaan Curtea Constituționalălla oikeus päättää toimivaltaisuudestaan sen käyttäessä sille annettua toimivaltaa.

3.      Viranomaiset eivät voi kiistää 2 momentin mukaisesti vahvistettua Curtea Constituționalăn toimivaltaisuutta.”

34      Kyseisen lain 34 §:n 1 momentin sanamuoto on seuraava:

”Curtea Constituțională ratkaisee viranomaisten väliset perustuslakia koskevat oikeusriidat Romanian presidentin, Romanian parlamentin jommankumman kamarin puhemiehen, pääministerin tai ylimmän tuomarineuvoston puheenjohtajan pyynnöstä.”

 Laki nro 78/2000

35      Korruption ehkäisemisestä, havaitsemisesta ja rankaisemisesta 18.5.2000 annetun lain nro 78/2000 (Legea nr. 78/2000 pentru prevenirea, descoperirea și sancționarea faptelor de corupție) (Monitorul Oficial al României, osa I, nro 219, 18.5.2000) 5 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tässä laissa tarkoitettuja korruptiorikoksia ovat rikoslain 289–292 §:ssä säädetyt rikokset, mukaan lukien silloin, kun ne ovat rikoslain 308 §:ssä säädettyjen henkilöiden tekemiä.”

36      Lain nro 78/2000 5 §:n 1 momentissa mainituissa rikoslain pykälissä säädetään lahjuksen ottamisesta (289 §), lahjuksen antamisesta (290 §), vaikutusvallan väärinkäytöstä (291 §) ja suorasta vaikuttamisesta (292 §).

37      Kyseisen lain 29 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Perustetaan erikoistuneita ratkaisukokoonpanoja ratkaisemaan ensimmäisenä oikeusasteena tässä laissa säädetyt rikokset.”

 Laki nro 303/2004

38      Tuomareiden ja syyttäjien asemasta 28.6.2004 annetun lain nro 303/2004 (Legea nr. 303/2004 privind statutul judecătorilor şi procurorilor) (julkaistu uudelleen Monitorul Oficial al Românieissa, osa I, nro 826, 13.9.2005), sellaisena kuin se on muutettuna 17.1.2012 annetulla lailla nro 24/2012 (Legea nr. 24/2012) (Monitorul Oficial al României, osa I, nro 51, 23.1.2012) (jäljempänä laki nro 303/2004), 99 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Kurinpitorikkomuksia ovat

– –

o)      asioiden sattumanvaraista jakamista koskevien säännösten noudattamatta jättäminen

– –

ș)      Curtea Constituționalăn tuomioiden noudattamatta jättäminen – –

– – ”.

39      Kyseisen lain 100 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tuomareille ja syyttäjille voidaan määrätä suhteessa virheiden vakavuuteen seuraavat kurinpitoseuraamukset:

– –

e)      erottaminen tuomarin tai syyttäjän virasta.”

40      Kyseisen lain 101 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Ylimmän tuomarineuvoston jaostot määräävät edellä 100 §:ssä säädetyistä kurinpitoseuraamuksista sitä koskevassa orgaanisessa laissa säädetyin edellytyksin.”

 Laki nro 304/2004

41      Oikeuslaitoksen organisaatiosta 28.6.2004 annettua lakia nro 304/2004 (Legea nr. 304/2004 privind organizarea judiciară) (julkaistu uudelleen Monitorul Oficial al Românieissa, osa I, nro 827, 13.9.2005) on muutettu muun muassa

–        toimenpiteistä asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi 25.10.2010 annetulla lailla nro 202/2010 (Legea nr. 202/2010 privind unele măsuri pentru accelerarea soluționării proceselor) (Monitorul Oficial al României, osa I, nro 714. 26.10.2010)

–        rikosprosessilaista annetun lain nro 135/2010 täytäntöönpanosta ja rikosoikeudellista menettelyä koskevien säännösten vahvistamisesta annettujen tiettyjen sääntelytoimien muuttamisesta ja täydentämisestä 19.7.2013 annetulla lailla nro 255/2013 (Legea nr. 255/2013 pentru punerea în aplicare a Legii nr. 135/2010 privind Codul de procedură penală şi pentru modificarea şi completarea unor acte normative care cuprind dispoziţii procesual penale) (Monitorul Oficial al României, osa I, nro 515, 14.8.2013)

–        oikeuslaitoksen organisaatiosta annetun lain nro 304/2004 muuttamisesta ja täydentämisestä 20.7.2018 annetulla lailla nro 207/2018 (Legea nr. 207/2018, pentru modificarea și completarea Legii nr. 304/2004 privind organizarea judiciară) (Monitorul Oficial al României, osa I, nro 636, 20.7.2018).

42      Lain 304/2004, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla nro 207/2018 (jäljempänä muutettu laki 304/2004), 19 §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa:

”Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien tuomarineuvosto voi presidentin tai varapresidentin esityksestä hyväksyä kunkin vuoden alussa erikoistuneiden ratkaisukokoonpanojen muodostamisen Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien jaostojen yhteyteen asioiden lukumäärän ja luonteen, kunkin jaoston työmäärän ja tuomareiden erikoistumisen asteen mukaan sekä sen mukaan, onko heidän työkokemustaan tarpeellista hyödyntää.”

43      Kyseisen lain 24 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Viiden tuomarin kokoonpanot käsittelevät valitusasioita, jotka koskevat Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien rikosasioiden jaoston ensimmäisenä oikeusasteena antamia ratkaisuja, ratkaisevat valitusluvan saaneet kassaatiovalitukset viiden tuomarin kokoonpanoissa valitusasioissa annetuista ratkaisuista, käsittelevät Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien rikosasioiden jaostossa käydyn ensimmäisen oikeusasteen menettelyn aikana tehdyistä päätöksistä tehdyt valitukset, ratkaisevat kurinpidolliset asiat laissa säädetyn mukaisesti ja muut asiat sille lailla myönnettyjen toimivaltuuksien puitteissa.”

44      Kyseisen lain 29 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien tuomarineuvostolle kuuluvat seuraavat tehtävät:

a)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annetun johtosäännön ja henkilöstötaulukon hyväksyminen

– –

f)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annetussa johtosäännössä vahvistettujen muiden toimivaltuuksien käyttäminen.”

45      Saman lain 31 §:n 1 momentin sanamuoto on seuraava:

”Rikosasioissa ratkaisukokoonpanot muodostuvat seuraavasti:

a)      asioissa, joiden käsittelemistä varten Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie on lain mukaan toimivaltainen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena, ratkaisukokoonpanoon kuuluu kolme tuomaria

– – ”

46      Lain nro 304/2004, sellaisena kuin se on muutettuna, 32 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1)      Kunkin vuoden alussa tuomarineuvosto hyväksyy Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentin tai varapresidenttien ehdotuksesta viiden tuomarin kokoonpanojen lukumäärän ja kokoonpanot.

– –

(4)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai hänen poissa ollessaan yksi varapresidenteistä valitsee näissä ratkaisukokoonpanoissa istuvat tuomarit julkisessa istunnossa arpomalla. Ratkaisukokoonpanojen jäseniä voidaan vaihtaa vain poikkeustapauksissa Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annetussa johtosäännössä vahvistettujen objektiivisten perusteiden mukaisesti.

(5)      Viiden tuomarin kokoonpanojen puheenjohtajana toimii Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti, yksi varapresidenteistä tai jaostojen puheenjohtajat, jos heidät on nimitetty 4 momentin mukaisesti kyseiseen kokoonpanoon.

(6)      Jos ketään edellä mainituista henkilöistä ei ole nimitetty viiden tuomarin kokoonpanoon, kukin tuomari toimii ratkaisukokoonpanon puheenjohtajana kiertävässä järjestyksessä sen mukaan, kuinka kauan he ovat työskennelleet tuomioistuinlaitoksen palveluksessa.

(7)      Viiden tuomarin kokoonpanojen toimivaltaan kuuluvat asiat jaetaan käsiteltäviksi sattumanvaraisesti käyttämällä tietokonejärjestelmää.”

47      Lain nro 304/2004 32 §:ssä, sellaisena kuin se oli annettuna lailla nro 202/2010, säädettiin seuraavaa:

”(1)      Rikosasioissa kunkin vuoden alussa muodostetaan kaksi viiden tuomarin kokoonpanoa, joiden jäsenet ovat yksinomaan Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien rikosasioiden jaoston jäseniä.

– –

(4)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien tuomarineuvosto hyväksyy viiden tuomarin jaostojen kokoonpanot. Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai hänen poissa ollessaan varapresidentti nimittää näissä ratkaisukokoonpanoissa istuvat tuomarit. Ratkaisukokoonpanojen jäseniä voidaan vaihtaa vain poikkeustapauksissa Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annetussa johtosäännössä vahvistettujen objektiivisten perusteiden mukaisesti.

(5)      Viiden tuomarin kokoonpanon puheenjohtajana toimii Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai varapresidentti. Heidän poissa ollessaan ratkaisukokoonpanon puheenjohtajana voi toimia presidentin tai hänen poissa ollessaan varapresidentin tätä varten nimittämä jaoston puheenjohtaja.

(6)      Asiat, jotka kuuluvat 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen ratkaisukokoonpanojen toimivaltaan, jaetaan käsiteltäviksi sattumanvaraisesti käyttämällä tietokonejärjestelmää.”

48      Lain nro 304/2004 32 §:n 1 ja 6 momentin, sellaisina kuin ne olivat muutettuina lailla nro 255/2013, sanamuoto oli lähes sama kuin edellisessä kohdassa tarkoitetun version sanamuoto, kun taas kyseisen pykälän 4 ja 5 momentin sanamuoto oli seuraava:

(4)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien tuomarineuvosto hyväksyy viiden tuomarin jaostojen lukumäärän ja kokoonpanot rikosasioiden jaoston puheenjohtajan ehdotuksesta. Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai hänen poissa ollessaan varapresidentti valitsee näissä ratkaisukokoonpanoissa istuvat tuomarit julkisessa istunnossa arpomalla. Ratkaisukokoonpanojen jäseniä voidaan vaihtaa vain poikkeustapauksissa Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annetussa johtosäännössä vahvistettujen objektiivisten perusteiden mukaisesti.

(5)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai varapresidentti toimii viiden tuomarin kokoonpanon puheenjohtajana, mikäli hän on kyseisen ratkaisukokoonpanon jäsen 4 momentin mukaisesti, tai tapauksen mukaan puheenjohtajana toimii rikosasioiden jaoston puheenjohtaja tai iältään vanhin tuomari.”

49      Lain nro 304/2004 33 §:n sanamuoto on seuraava:

”(1)      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai hänen poissa ollessaan yksi varapresidenteistä toimii puheenjohtajana yhdistetyssä jaostossa, kokoonpanossa, joka on toimivaltainen käsittelemään lain intressissä tehdyt valitukset, kokoonpanossa, joka on toimivaltainen ratkaisemaan oikeudellisia kysymyksiä, viiden tuomarin kokoonpanossa ja kaikissa jaostojen yhteydessä muodostetuissa ratkaisukokoonpanoissa, kun hän osallistuu ratkaisun tekemiseen.

– –

(3)      Jaoston puheenjohtajat voivat toimia puheenjohtajana kaikissa jaostojen ratkaisukokoonpanoissa, kun taas muut tuomarit hoitavat jaoston puheenjohtajan tehtäviä kiertävän järjestyksen mukaan.”

50      Lain nro 304/2004, sellaisena kuin se oli muutettuna lailla nro 202/2010, 33 §:n 1 momentissa säädettiin seuraavaa:

”Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai hänen poissa ollessaan varapresidentti toimii yhdistetyn jaoston, viiden tuomarin kokoonpanon ja kaikkien jaostojen yhteydessä muodostettavien ratkaisukokoonpanojen puheenjohtajana, kun hän osallistuu ratkaisun tekemiseen.”

51      Lain nro 304/2004, sellaisena kuin se oli muutettuna lailla nro 255/2013, 33 §:n 1 momentin sanamuoto oli seuraava:

”Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai hänen poissa ollessaan yksi varapresidenteistä toimii puheenjohtajana yhdistetyssä jaostossa, kokoonpanossa, joka on toimivaltainen käsittelemään lain intressissä tehdyt valitukset, kokoonpanossa, joka on toimivaltainen ratkaisemaan oikeudellisia kysymyksiä, viiden tuomarin kokoonpanossa ja kaikissa ratkaisukokoonpanoissa jaostojen yhteydessä, kun hän osallistuu ratkaisun tekemiseen.”

 Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annettu johtosääntö

52      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta 21.9.2004 annetun johtosäännön (Regulamentul privind organizarea şi funcţionarea administrativă a Înaltei Curţi de Casaţie şi Justiţie) (jäljempänä johtosääntö), sellaisena kuin se oli muutettuna Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annetun johtosäännön muuttamisesta ja täydentämisestä 28.1.2014 annetulla päätöksellä nro 3/2014 (Hotărârea nr. 3/2014 pentru modificarea şi completarea Regulamentului privind organizarea şi funcţionarea administrativă a Înaltei Curţi de Casaţie şi Justiţie) (Monitorul Oficial al României, osa I, nro 75, 30.1.2014), 28 §:ssä säädettiin seuraavaa:

”1.      Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie koostuu viiden tuomarin kokoonpanoista, joiden tuomiovalta on vahvistettu lailla.

– –

4.      Viiden tuomarin kokoonpanojen puheenjohtajana toimii joko presidentti, varapresidentit, rikosasioiden jaoston puheenjohtaja tai iältään vanhin tuomari.”

53      Mainitun johtosäännön 29 §:n 1 momentin sanamuoto oli seuraava:

”Rikosasioita käsittelevien viiden tuomarin kokoonpanojen perustamista varten Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien presidentti tai hänen poissa ollessaan toinen varapresidenteistä valitsee vuosittain julkisessa istunnossa arpomalla neljä tai tarvittaessa viisi tuomaria Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien rikosasioiden jaostosta kuhunkin ratkaisukokoonpanoon.”

 Pääasiat ja ennakkoratkaisukysymykset

 Pääasioiden yhteiset piirteet

54      Pääasiat ovat jatkoa laajalle oikeuslaitosta ja korruptiontorjuntaa koskevalle uudistukselle Romaniassa. Tätä uudistusta on vuodesta 2007 lähtien seurattu unionin tasolla päätöksellä 2006/928 Romanian Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä käyttöön otetun yhteistyötä ja seurantaa koskevan järjestelmän (jäljempänä yhteistyö- ja seurantajärjestelmä) nojalla.

55      Pääasiat koskevat rikosasioita, joissa ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet pohtivat, voivatko ne unionin oikeuden nojalla jättää soveltamatta eräitä vuosina 2016–2019 annettuja Curtea Constituționalăn tuomioita eli 16.2.2016 annettua tuomiota nro 51/2016 (asia C-379/19), 4.5.2017 annettua tuomiota nro 302/2017 (asia C-379/19), 7.11.2018 annettua tuomiota nro 685/2018 (asiat C-379/19, C-547/19 ja C-840/19), 16.1.2019 annettua tuomiota nro 26/2019 (asia C-379/19) ja 3.7.2019 annettua tuomiota nro 417/2019 (asiat C-811/19 ja C-840/19).

56      Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet huomauttavat, että kansallisen oikeuden mukaan Curtea Constituționalăn ratkaisut ovat yleisesti sitovia ja että lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan mukaan se, etteivät tuomarit noudata niitä, merkitsee kurinpitorikkomusta. Kuten Romanian perustuslaista niiden mukaan ilmenee, Curtea Constituțională ei kuitenkaan ole osa Romanian tuomioistuinjärjestelmää, vaan se on luonteeltaan poliittis-lainkäytöllinen elin. Lisäksi Curtea Constituțională ylitti pääasiassa kyseessä olevia tuomioita antaessaan sille Romanian perustuslaissa myönnetyt toimivaltuudet puuttuen yleisten tuomioistuinten toimivaltaan ja loukkasi näiden riippumattomuutta. Lisäksi tuomioihin nro 685/2018 ja 417/2019 liittyy systeeminen rankaisematta jättämisen riski korruption torjumista koskevissa asioissa.

57      Tätä varten ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet viittaavat muun muassa komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoittamiin kertomuksiin yhteistyö- ja seurantamekanismin puitteissa saavutetusta edistyksestä Romaniassa, jotka annettiin 27.1.2016 (COM(2016) 41 final), 13.11.2018 (COM(2018) 851 final; jäljempänä vuoden 2018 marraskuun YSM-kertomus) ja 22.10.2019 (COM(2019) 499 final).

58      Kyseiset tuomioistuimet viittaavat myös Curtea Constituționalăn tuomioon nro 104/2018, josta niiden mukaan ilmenee, ettei unionin oikeudella ole etusijaa Romanian perustuslailliseen järjestykseen nähden ja että päätös 2006/928 ei voi muodostaa viitenormia Romanian perustuslain 148 §:n mukaisen perustuslainmukaisuuden valvonnan yhteydessä.

 Asia C-357/19

59      Înalta Curte de Casație și Justițien rikosasioiden jaoston 28.3.2017 kolmen tuomarin kokoonpanossa antamalla tuomiolla muun muassa PM, joka toimi tosiseikkojen tapahtuma-aikaan ministerinä, RO, TQ ja SP tuomittiin arvonlisäveropetoksesta ja siitä, että he olivat syyllistyneet vuosina 2010–2012 korruptiorikoksiin ja virka-aseman väärinkäyttöön unionin varojen hallinnoinnissa. Asianosaisten ja Ministerul Public – Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casație și Justiție – Direcția Națională Anticorupțien (syyttäjänvirasto – ylimmän tuomioistuimen yhteydessä toimiva syyttäjänvirasto – kansallinen korruption vastainen virasto, Romania) (jäljempänä DNA) tästä tuomiosta tekemät valitukset hylättiin Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien viiden tuomarin kokoonpanossa 5.6.2018 antamalla tuomiolla. Tähän viiden tuomarin kokoonpanoon kuului rikosasioiden jaoston puheenjohtaja ja neljä muuta tuomaria, jotka oli nimitetty arpomalla Înalta Curte de Casație și Justițien silloisen, tämän saman tuomioistuimen organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annettuun johtosääntöön perustuneen käytännön mukaisesti. Tuomio, joka annettiin 5.6.2018, on tullut lainvoimaiseksi.

60      Curtea Constituțională, jonka käsiteltäväksi pääministeri oli saattanut asian Romanian perustuslain 146 §:n e kohdan nojalla, totesi 7.11.2018 antamallaan tuomiolla nro 685/2018 ensinnäkin, että parlamentin ja Înalta Curte de Casație și Justiție välille oli syntynyt perustuslaillinen oikeudellinen konflikti tämän viimeksi mainitun tuomarineuvoston päätöksistä nimittää muutoksenhakuasteena asioita käsittelevien viiden tuomarin kokoonpanojen tuomareista edellä mainitun käytännön mukaisesti arpomalla vain neljä eikä jokaista viittä, mikä oli ristiriidassa lain nro 304/2004, sellaisena kuin se on muutettuna, 32 §:n kanssa; seuraavaksi se katsoi, että muutoksenhakuasteen ratkaisukokoonpanon lainvastaisesta muodostamisesta oli seuraamuksena annetun ratkaisun ehdoton pätemättömyys, ja lopuksi se katsoi, että Romanian perustuslain 146 §:n e kohdan nojalla tuomio nro 685/2018 oli sovellettavissa julkaisemispäivästään alkaen käsiteltävänä olleisiin asioihin, ratkaistuihin asioihin, mikäli ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttämisen määräaika ei ollut vielä päättynyt, ja tuleviin tilanteisiin.

61      Curtea Constituționalăn tuomion nro 685/2018 seurauksena PM, RO, TQ ja SP sekä DNA panivat rikosprosessilain 426 §:n 1 momentin nojalla Înalta Curte de Casație și Justițiessa vireille ylimääräisiä muutoksenhakuja ja vaativat 5.6.2018 annetun tuomion kumoamista ja uuden valitusmenettelyn aloittamista. Asianosaiset vetosivat vaatimustensa tueksi siihen, että tuomio nro 685/2018 oli sitova ja että sillä oli oikeusvaikutuksia Înalta Curte de Casație și Justițien 5.6.2018 antamaan tuomioon, koska kyseiset valitukset ratkaissutta viiden tuomarin kokoonpanoa ei ollut muodostettu lain mukaisesti, sellaisena kuin Curtea Constituțională on sitä tulkinnut. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoi, että kyseiset ylimääräiset muutoksenhaut oli otettava tutkittavaksi muun muassa sillä perusteella, että ne oli tehty 30 päivän kuluessa kyseisen tuomion tiedoksi antamisesta, ja se päätti lykätä vapaudenmenetyksen käsittävien rangaistusten täytäntöönpanoa siihen asti, kunnes mainitut muutoksenhaut on ratkaistu.

62      Kyseinen tuomioistuin pohtii erityisesti sitä, ovatko SEU 19 artiklan 1 kohta, SEUT 325 artiklan 1 kohta sekä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta ja 2 artiklan 1 kohta esteenä tuomion nro 685/2018 soveltamiselle pääasiassa, mistä olisi seurauksena ennen kyseisen tuomion antamista lainvoimaisiksi tulleiden tuomioistuinratkaisujen kumoaminen ja uuden muutoksenhakumenettelyn aloittaminen vakavissa petos- ja korruptioasioissa.

63      Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten on perusoikeuskirjassa taattuja perusoikeuksia ja yleisiä oikeusperiaatteita noudattaen varmistettava SEUT 325 artiklan 1 kohdasta johtuvien velvoitteiden täysi vaikutus ja jätettävä soveltamatta kansallisia säännöksiä, jotka estävät tehokkaiden ja ennalta ehkäisevien seuraamusten soveltamisen unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjumiseksi. Tämän oikeuskäytännön perusteella herää kysymys siitä, koskeeko SEUT 325 artiklan 1 kohdasta sekä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdasta ja 2 artiklan 1 kappaleesta johtuva jäsenvaltioiden velvollisuus myös jo sovellettujen rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa. Esiin nousee myös kysymys siitä, sisältyykö SEUT 325 artiklan 1 kohdan ilmaisuun ”ja muulta unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavalta laittomalta toiminnalta” paitsi varsinaista korruptiota merkitseviä tekoja myös petoksen yritys, joka on tehty sellaisen vilpillisesti myönnetyn hankintasopimuksen yhteydessä, joka oli tarkoitus rahoittaa unionin varoista mutta joka sen seurauksena, että näitä varoja hallinnoiva viranomainen oli evännyt rahoituksen, on siirretty rahoitettavaksi kokonaisuudessaan kansallisesta talousarviosta. Tässä asiayhteydessä oli olemassa vaara unionin taloudellisten etujen vahingoittamisesta, vaikka tällainen vaara ei toteutunut.

64      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa lisäksi, että SEU 2 ja 19 artiklan mukaan jokaisen jäsenvaltion on varmistettava, että tuomioistuimet, jotka kuuluvat sen oikeussuojakeinojen järjestelmään unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, täyttävät riippumattomuuden vaatimukset tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi yksityisille. Se katsoo, että riippumattomuuden takaaminen edellyttää unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sitä, että tuomarit voivat hoitaa lainkäyttötehtäviään täysin itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa suhteessa mihinkään tahoon, jotta heidät on suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä ja painostuksilta, jotka voivat vaarantaa heidän riippumattomuutensa ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa.

65      Lisäksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii erityisesti laillisuusperiaatteen, jonka mukaan lain on oltava ennakoitavissa ja täsmällinen eikä se voi olla taannehtiva, merkityksen valossa sitä, onko perusoikeuskirjan 47 artiklan toiseen kohtaan sisältyvä käsite ”tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu” esteenä tulkinnalle, jonka Curtea Constituțională on tehnyt sen viiden tuomarin jaostojen kokoonpanojen lainvastaisuudesta. Unionin tuomioistuimen muun muassa 26.2.2013 antamassa tuomiossa Åkerberg Fransson (C-617/10, EU:C:2013:105) ja 5.12.2017 antamassa tuomiossa M.A.S. ja M.B. (C-42/17, EU:C:2017:936) vahvistamassa oikeuskäytännössä nimittäin katsotaan, että kun kansallisten tuomioistuinten on päätettävä, että ne jättävät soveltamatta rikoslain säännöksiä, niiden on huolehdittava siitä, että rikoksesta syytettyjen henkilöiden perusoikeuksia kunnioitetaan, ja niiden on voitava saada soveltaa kansallisia standardeja sillä edellytyksellä, ettei tämä soveltaminen vaaranna perusoikeuskirjassa, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, vahvistettua suojan tasoa eikä unionin oikeuden ensisijaisuutta, yhtenäisyyttä ja tehokkuutta.

66      Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että unionin oikeus on esteenä muun muassa tuomion nro 685/2018 soveltamiselle, koska kyseisen tuomion seurauksena on sen mukaan, että Înalta Curte de Casație și Justițien viiden tuomarin kokoonpanossa antamia lopullisia ratkaisuja on kumottava ja että huomattavassa määrässä asioita, joissa on kyse unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvasta törkeästä petoksesta, määrätyiltä rangaistuksilta evättäisiin tehokkuus ja varoittavuus. Sillä luotaisiin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan vaikutelma siitä, että rikokset jäävät rankaisematta, ja siihen liittyisi jopa systeeminen rankaisematta jäämisen riski vanhentumisen vuoksi, kun otetaan huomioon asioiden uudelleentarkastelun jälkeen annettavaa lopullista tuomiota edeltävän menettelyn monimutkaisuus ja pitkä kesto. Lisäksi tuomioistuinten riippumattomuuden ja oikeusvarmuuden periaatteet ovat esteenä sille, että tuomiolla nro 685/2018 voisi olla sitovia oikeusvaikutuksia rikosasioissa annettuihin ratkaisuihin, jotka ovat tulleet lopullisiksi kyseisen tuomion julistamispäivänä, jos ei ole olemassa painavia perusteita kyseenalaistaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden kunnioittamista kyseisissä asioissa, mikä marraskuun 2018 YSM-kertomuksessa on vahvistettu.

67      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa lopuksi, että on olemassa vakava vaara siitä, että unionin tuomioistuimen vastaukset esitettyihin kysymyksiin jäävät vaille vaikutuksia kansallisessa oikeudessa, kun otetaan huomioon tämän tuomion 58 kohdassa mainittu Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntö.

68      Tässä tilanteessa Înalta Curte de Casație și Justiție päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko [SEU] 19 artiklan 1 kohtaa, [SEUT] 325 artiklan 1 kohtaa, [taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen] 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja 2 artiklan 1 kohtaa sekä oikeusvarmuuden periaatetta tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että yleisten lainkäyttölinjojen ulkopuolinen elin eli [Curtea Constituțională] antaa tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon laillisuudesta ratkaisun, jonka nojalla on perusteltua hyväksyä tietyn ajanjakson aikana annettuja lainvoimaisia tuomioita koskeva ylimääräinen muutoksenhaku?

2)      Onko [perusoikeuskirjan] 47 artiklan toista kohtaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että yleisten lainkäyttölinjojen ulkopuolinen elin antaa kansallisessa lainsäädännössä sitovan ratkaisun siitä, että tuomioistuimen ratkaisukokoonpano, johon kuuluu tuomari, jolla on päällikkötehtäviä ja jota ei ole valittu satunnaisesti vaan läpinäkyvän, tiedossa olevan ja asianosaisten kesken kiistattoman, kaikkiin kyseisen jaoston käsittelemiin asioihin sovellettavan säännön perusteella, ei ole riippumaton ja puolueeton?

3)      Onko unionin oikeuden ensisijaisuutta tulkittava siten, että sen mukaan on sallittua, että kansallisen tuomioistuimen jättää soveltamatta perustuslakituomioistuimen tuomiota, joka on annettu perustuslaillista ristiriitaa koskevassa asiassa ja joka on kansallisen lainsäädännön nojalla sitova?”

 Asia C-379/19

69      Direcţia Naţională Anticorupţie – Serviciul Teritorial Oradea (DNA:n Oradean alueellinen virasto, Romania) nosti 22.8.2016 Tribunalul Bihorissa (Bihorin alioikeus, Romania) rikossyytteitä KI:tä, LJ:tä, JH:ta ja IG:tä vastaan; heitä syytettiin vaikutusvallan ostamisesta, vaikutusvallan väärinkäytöstä, lahjuksen antamisesta, lahjuksen ottamisesta sekä avunannosta vaikutusvallan ostamiseen ja lahjuksen antamiseen.

70      Tässä menettelyssä KI ja LJ vaativat rikosprosessilain 342 §:n nojalla, että sen ulkopuolelle jätettäisiin todisteet, jotka oli saatu Serviciul Român de Informațiin (Romanian tiedustelupalvelu, jäljempänä SRI) suorittamista telekuuntelutallenteista laadituista pöytäkirjoista. Vaatimuksensa tueksi asianosaiset vetosivat tuomioon nro 51/2016, jossa Curtea Constituțională totesi rikosprosessilain 142 §:n 1 momentin olevan perustuslain vastainen siltä osin kuin siinä sallitaan, että ”muut valtion erityiset elimet” ja muun muassa SRI voivat toteuttaa tarkkailutoimenpiteitä rikosoikeudellisessa menettelyssä.

71      Tribunalul Bihorin esitutkintajaosto hylkäsi 27.1.2017 antamallaan määräyksellä KI:n ja LJ:n vaatimukset muun muassa sillä perusteella, että koska tuomiolla nro 51/2016 oli vain tulevaisuuteen suuntautuvia vaikutuksia, todisteet oli hankittu lainmukaisesti, ja se käynnisti menettelyn KI:n, LJ:n, JH:n ja IG:n osalta. Curtea de Apel Oradea (Oradean ylioikeus, Romania) hylkäsi kyseisestä määräyksestä tehdyn valituksen ja katsoi myös, että tuomiota nro 51/2016 ei voitu soveltaa kyseisessä asiassa määrättyihin teknisiin tarkkailutoimenpiteisiin, koska kyseisellä tuomiolla, joka oli julkaistu Monitorul Oficial al Românieissa 14.3.2016, oli vain tulevaisuuteen suuntautuvia vaikutuksia.

72      Ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa käydyssä rikosoikeudenkäynnissä IG, KI, LJ ja JH vaativat lähinnä, että telekuuntelutallenteista laaditut pöytäkirjat on todettava ehdottomalla tavalla pätemättömiksi todisteiksi siinä tapauksessa, että SRI:n todetaan osallistuneen tarkkailulupien täytäntöönpanoon. Tuomion nro 51/2016 lisäksi asianosaiset vetosivat tältä osin tuomioihin nro 302/2017 ja nro 26/2019, joilla Curtea Constituțională totesi, että rikosprosessilain 281 §:n 1 momentin b kohta on perustuslain vastainen, koska siinä ei säädetty, että rikostutkinnasta vastaavan elimen aineellista ja henkilöllistä toimivaltaa koskevien säännösten rikkomisesta on seurauksena ehdottomalla tavalla pätemättömäksi toteaminen (tuomio nro 302/2017), ja että muun muassa parlamentin ja Parchetul de pe lângă Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien välillä on luonteeltaan perustuslaillinen oikeudellinen ristiriita, joka johtuu siitä, että DNA:n ja SRI:n välillä vuosina 2009 ja 2016 tehdyt yhteystoimintaa koskevat pöytäkirjat, jotka ovat ristiriidassa DNA:lle perustuslailla myönnetyn toimivallan kanssa, loukkasivat prosessioikeutta, jolla säännellään syytteiden nostamista (tuomio nro 26/2019).

73      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyydettyä selvitystä DNA:lta kävi ilmi, että yhdeksän tarkkailulupaa oli pantu täytäntöön SRI:n teknisellä tuella ja kaksi ilman sitä tuomion nro 51/2016 julkaisemisen jälkeen.

74      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että sen on lausuttava ensisijaisesti todisteiden pois jättämistä koskevasta vaatimuksesta, ja se pohtii erityisesti sitä, onko sen sovellettava tuomioita nro 51/2016, nro 302/2017 ja nro 26/2019. Näiden kolmen tuomion yhteisvaikutuksena nimittäin olisi, että riittäisi, että tuomioistuin toteaa SRI:n osallistuneen tarkkailuluvan täytäntöönpanoon, jotta todisteiden keräämistoimenpiteet voitaisiin todeta ehdottoman pätemättömiksi ja jotta vastaavat todisteet suljettaisiin pois.

75      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa kuitenkin, että edelleen voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaan todisteiden pois sulkemista koskevan vaatimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että vaatimus on tehty ennen esitutkintajaostossa käytävän vaiheen päättämistä. Lisäksi perustuslain säännösten mukaan Curtea Constituționalăn tuomioilla on vain ex nunc ‑vaikutus. Viimeksi mainittu on siis oikeuskäytännössä vahvistanut, että sen tuomioita sovelletaan vireillä oleviin asioihin, ja asettanut täten tuomioistuimille velvollisuuden todeta kaikkien kyseessä olevien oikeudenkäyntiasiakirjojen tai todisteiden lainvastaisuus ilman mahdollisuutta tapauskohtaiseen arviointiin edes silloin, kun nämä toimet on toteutettu, kuten käsiteltävässä asiassa, sellaisten sääntöjen perusteella, joihin sovellettiin perustuslainmukaisuusolettamaa niiden soveltamisen ajankohtana.

76      Yhtäältä Romania on kuitenkin velvollinen toteuttamaan korruption vastaisia toimenpiteitä, ja komissio on todennut vuoden 2018 marraskuun YSM-kertomuksessa, että tämän jäsenvaltion oli jatkettava kansallisen korruption torjumista koskevan strategian täytäntöönpanoa hallituksen vuoden 2016 elokuussa asettamia määräaikoja noudattaen. Toisaalta Curtea Constituționalăn pitäisi Romanian perustuslain 146 §:n mukaan valvoa ainoastaan sitä, ovatko lait Romanian perustuslain mukaisia, eikä ryhtyä tulkitsemaan lakia, soveltamaan sitä ja ottamaan käyttöön taannehtivasti vaikuttavia oikeussääntöjä. Lisäksi Curtea Constituționalăn pyrkimys taata tuomioillaan suoraan asianosaisten prosessuaalisten oikeuksien kunnioittaminen rikosoikeudenkäynnissä vaikuttaa liialliselta, kun otetaan huomioon Romanian valtiolla tässä tarkoituksessa käytettävissään olevat mekanismit, kuten Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 16 pöytäkirja, joka tuli voimaan 1.8.2018. Lisäksi unionin tuomioistuin on 26.2.2013 annettuun tuomioon Melloni (C-399/11, EU:C:2013:107) perustuvassa oikeuskäytännössään kieltäytynyt katsomasta, että unionin oikeuden ensisijaisuuteen voidaan asettaa rajoituksia suotuisammilla kansallisilla perusoikeuksilla.

77      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että pääasia liittyy riittävän läheisesti unionin oikeuteen siltä osin kuin se koskee sen tuomiovallan käyttämistä oikeusvaltioperiaatteen ja tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteiden mukaisesti ja että se nostaa esille kysymyksiä YSM-kertomuksen luonteesta ja vaikutuksista sekä unionin oikeuden ensisijaisuudesta Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntöön nähden. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan Curtea Constituțională on rajoittanut romanialaisille tuomioistuimille Romanian perustuslain ja unionin oikeuden nojalla kuuluvaa tuomiovaltaa, kun se on katsonut tämän tuomion 58 kohdassa mainitussa tuomiossa nro 104/2018, ettei päätöstä 2006/928 voida pitää viitenormina Romanian perustuslain 148 §:n mukaisen perustuslainmukaisuuden valvonnan yhteydessä.

78      Näin ollen on tarpeen, että unionin tuomioistuin täsmentää, onko YSM-kertomus luonteeltaan sitova, ja jos näin on, onko sitovuus tunnustettava paitsi kyseisen mekanismin yhteydessä laadituissa kertomuksissa nimenomaisesti suositelluille toimenpiteille myös kaikille näihin kertomuksiin sisältyville toteamuksille ja erityisesti niille, jotka koskevat Demokratiaa oikeusteitse ‑komission (Venetsian komissio) ja Euroopan neuvoston korruption vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) antamien suositusten vastaisia kansallisia toimenpiteitä. Kun lisäksi otetaan huomioon oikeusvaltioperiaate ja tuomareiden riippumattomuuden periaate, nousee esiin kysymys siitä, voiko kansallinen tuomioistuin jättää Curtea Constituționalăn tuomioiden vaikutuksia soveltamatta lainkäyttövaltaansa käyttäessään siinä tapauksessa, että viimeksi mainittu on ylittänyt toimivaltansa rajat, ilman että kansalliseen tuomioistuimeen voidaan kohdistaa laissa nimenomaisesti säädettyjä kurinpitoseuraamuksia.

79      Näissä olosuhteissa Tribunalul Bihor päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Sitovatko [päätöksellä 2006/928] käyttöön otettu yhteistyö- ja seurantamekanismi sekä kyseisestä mekanismista laadituissa kertomuksissa esitetyt vaatimukset Romanian valtiota?

2)      Onko [SEU] 2 artiklaa, luettuna yhdessä [SEU] 4 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että Romanian velvollisuus noudattaa vaatimuksia, jotka on asetettu [päätöksellä 2006/928] käyttöön otetusta yhteistyö- ja seurantamekanismista laadituissa kertomuksissa, sisältyy jäsenvaltion velvoitteeseen kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita myös siltä osin kuin kyseessä on se, että poliittinen lainkäyttöelin eli perustuslakituomioistuin ei saa puuttua lain tulkintaan eikä saa vahvistaa konkreettisia ja velvoittavia ohjeita, jotka koskevat lain soveltamista lainkäyttöelimissä, sillä nämä toimivaltuudet kuuluvat yleisiin lainkäyttölinjoihin kuuluvien tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan, eikä perustuslakituomioistuin saa antaa uusia lain säännöksiä, sillä tämä toimivalta kuuluu yksinomaan lainsäädäntövallan käyttäjälle? Edellytetäänkö unionin oikeudessa perustuslakituomioistuimen tekemän tällaisen ratkaisun vaikutusten poistamista? Onko unionin oikeus esteenä kansalliselle oikeussäännölle, jossa säädetään tuomioistuimen kurinpidollisesta vastuusta, jos se jättää soveltamatta perustuslakituomioistuin ratkaisua esitetyn kysymyksen yhteydessä?

3)      Onko tuomioistuinten riippumattomuuden periaate, joka on vahvistettu SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa, siten kuin unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut (tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, C-64/16, EU:C:2018:117), esteenä sille, että tuomioistuinten toimivalta korvataan Curtea Constituționalăn ratkaisuilla (päätökset nro 51/2016, 302/2017 ja 26/2019) sillä seurauksella, että rikosoikeudenkäynti ei ole ennustettavissa (taannehtiva soveltaminen) ja on mahdotonta tulkita lakia ja soveltaa sitä konkreettiseen yksittäistapaukseen? Onko unionin oikeus esteenä kansalliselle oikeussäännölle, jossa säädetään tuomioistuimen kurinpidollisesta vastuusta, jos se jättää soveltamatta Curtea Constituționalăn ratkaisua esitetyn kysymyksen yhteydessä?”

80      Tribunalul Bihor ilmoitti unionin tuomioistuimelle 27.6.2019 päivätyllä kirjeellä, joka saapui unionin tuomioistuimeen 10.7.2019, että Curtea de Appel de Oradea oli 18.6.2019 antamallaan määräyksellä kumonnut DNA:n vaatimuksesta asian käsittelyn lykkäämisestä tehdyn päätöksen ja määrännyt asian käsittelyn jatkamisesta muiden kuin ennakkoratkaisupyynnössä tarkoitettujen kysymysten osalta. Kun unionin tuomioistuin tiedusteli asiaa Tribunalul Bihorilta, tämä täsmensi 26.7.2019 päivätyllä kirjeellä, joka saapui unionin tuomioistuimeen 7.8.2019, että unionin tuomioistuimen vastaus esitettyihin kysymyksiin oli edelleen tarpeen. Sen käsiteltävänä olevaa menettelyä nimittäin jatkettiin ilman, että ennakkoratkaisukysymyksissä tarkoitetuilla tarkkailuluvilla saatuja todisteita oli voitu esittää. Tribunalul Bihor huomautti lisäksi, että tuomioistuinten tarkastusyksikkö oli aloittanut kurinpitomenettelyn ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomaria vastaan sillä perusteella, että ennakkoratkaisukysymyksissä tarkoitettuja Curtea Constituționalăn tuomioita ei ollut noudatettu.

 Asia C-547/19

81      Tuomioistuinten tarkastusyksikkö aloitti kurinpitomenettelyn Curtea de Apel Bucureștin (Bukarestin ylioikeus, Romania) tuomari CY:tä vastaan ylimmän tuomarineuvoston tuomareiden kurinpitoasioiden jaostossa, koska CY oli väitetysti syyllistynyt lain nro 303/2004 99 §:n o kohdassa tarkoitettuun kurinpitorikkomukseen.

82      Ylimmän tuomarineuvoston tuomareiden kurinpitoasioiden jaosto katsoi 28.3.2018 antamallaan määräyksellä, että Romanian tuomareiden edunvalvontayhdistyksen esittämää hakemusta esiintyä väliintulijana tukeakseen CY:n vaatimuksia ei oteta tutkittavaksi. Romanian tuomareiden edunvalvontayhdistys ja CY valittivat tästä määräyksestä Înalta Curte de Casație și Justițieen.

83      Ylimmän tuomarineuvoston tuomareiden kurinpitoasioiden jaosto määräsi 2.4.2018 tekemällään päätöksellä, että CY erotetaan kurinpitoseuraamuksena tuomarinvirasta lain nro 303/2004 100 §:n e kohdan mukaisesti. CY valitti tästä määräyksestä Înalta Curte de Casație și Justițieen.

84      Nämä kaksi asiaa jaettiin sattumanvaraisesti yhdelle kyseisen tuomioistuimen viiden tuomarin ratkaisukokoonpanolle, minkä jälkeen ne yhdistettiin toisiinsa, koska ne liittyivät toisiinsa. Tämän ratkaisukokoonpanon kokoonpano oli määritetty arpomalla 30.10.2017.

85      Tämän tuomion 60 kohdassa mainitun tuomion nro 685/2018 antamisen jälkeen Înalta Curte de Casație și Justițien tuomarineuvosto päätti 8.11.2018 viiden tuomarin kokoonpanoihin kuuluvien jäsenten määrittämisestä arpomalla. Ylin tuomarineuvosto teki vuoden 2018 joulukuussa kaksi päätöstä, joilla otettiin käyttöön sääntöjä sen varmistamiseksi, että kyseisessä tuomiossa esitettyjä vaatimuksia noudatetaan. Näitä päätöksiä noudattaakseen Înalta Curte de Casație și Justiție suoritti jälleen arvonnan vuoden 2018 uusien ratkaisukokoonpanojen nimittämiseksi, mukaan lukien asioissa, jotka oli jo jaettu ja joissa ei ollut määrätty ennen kyseisen vuoden loppua yhtäkään toimenpidettä, kuten pääasiassa kyseessä olevissa yhdistetyissä asioissa.

86      CY esitti uudelle ratkaisukokoonpanolle muun muassa kyseisen kokoonpanon lainvastaisuutta koskevan oikeudenkäyntiväitteen kiistäen muun muassa tuomion nro 685/2018 ja ylimmän tuomarineuvoston sen johdosta tekemien päätösten yhteensopivuuden SEU 2 artiklan kanssa. CY huomautti tältä osin, että Curtea Constituțională ja ylin tuomarineuvosto olivat ylittäneet toimivaltansa, ja lisäsi, että jos nämä kaksi viranomaista eivät olisi puuttuneet Înalta Curte de Casație și Justițien toimintaan, ratkaisukokoonpanon jatkuvuuden periaatetta ei olisi loukattu ja asia olisi jaettu asianmukaisesti jollekin viiden tuomarin kokoonpanolle.

87      Voidakseen lausua CY:n esittämästä oikeudenkäyntiväitteestä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, onko tuomiosta nro 685/2018 ilmenevän kaltainen Curtea Constituționalăn oikeudenkäyntiin osallistuminen yhteensopiva SEU 2 artiklassa tarkoitetun oikeusvaltion sekä SEU 19 artiklassa ja perusoikeuskirjan 47 artiklassa varmistetun tuomioistuinten riippumattomuuden kanssa.

88      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa tältä osin ensinnäkin Curtea Constituționalăn jäsenten nimittämisen poliittista ulottuvuutta ja sen erityistä asemaa valtion viranomaisten järjestelmässä.

89      Toiseksi Romanian perustuslain 146 §:n e kohdassa säädetty viranomaisten välisen luonteeltaan perustuslaillisen oikeudellisen konfliktin toteamista koskeva menettely on sellaisenaan ongelmallinen, koska tämän saman säännöksen mukaan toimivalta panna tämä menettely vireille on myös poliittisilla elimillä. Lisäksi toimen lainvastaisuuden ja luonteeltaan perustuslaillisen oikeudellisen konfliktin välinen raja on erityisen häilyvä ja mahdollistaa sen, että rajallisella oikeussubjektien ryhmällä on mahdollisuus käyttää rinnakkaisia oikeussuojakeinoja yleisissä tuomioistuimissa käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin nähden. Tämä seikka yhdessä Curtea Constituționalăn jäsenten nimittämisen poliittisen ulottuvuuden kanssa mahdollistaa sen, että Curtea Constituțională voi osallistua oikeudenkäyttöön poliittisin tavoittein tai poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden etujen mukaisesti.

90      Kolmanneksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että Curtea Constituționalăn tuomiossa nro 685/2018 esittämä toteamus, jonka mukaan tuomiovallan ja lainsäädäntövallan välillä on luonteeltaan perustuslaillinen oikeudellinen konflikti, on ongelmallinen. Curtea Constituțională puolsi kyseisessä tuomiossa omaa tulkintaansa perustuslakia alemmantasoisista epäselvistä säännöksistä eli muutetun lain nro 304/2004 32 ja 33 §:stä siihen tulkintaan nähden, jonka Înalta Curte de Casație și Justiție on toimivaltansa puitteissa omaksunut, ja se arvosteli tätä viimeksi mainittua tuomioistuinta siitä, että tämä on järjestelmällisesti jättänyt noudattamatta lainsäätäjän tahtoa, todetakseen tällaisen oikeudellisen konfliktin olemassaolon.

91      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan on siis pohdittava, ovatko SEU 2 ja SEU 19 artikla sekä perusoikeuskirjan 47 artikla esteenä sille, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa Curtea Constituționalăn väliintulolla voidaan valvoa ja sanktioida Înalta Curte de Casație și Justițien oikeuskäytäntöä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että Curtea Constituționalăn mielivaltainen väliintulo, jolla valvotaan Înalta Curte de Casație și Justițien toimintaa ja joka tulee lakisääteisten tuomioistuinmenettelyiden eli esimerkiksi oikeudenkäyntien yhteydessä esitettävien prosessiväitteiden tai hallintolainkäytön sijaan, voi vaikuttaa kielteisesti tuomioistuinten riippumattomuuteen ja SEU 2 artiklassa tarkoitetun oikeusvaltion perusteisiin, koska Curtea Constituțională ei ole osa varsinaista tuomioistuinjärjestelmää eikä sillä ole lainkäyttövaltaa.

92      Tässä tilanteessa Înalta Curte de Casaţie şi Justiţie päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohtaa sekä [perusoikeuskirjan] 47 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä perustuslakituomioistuimen (joka ei kansallisen oikeuden mukaan ole tuomioistuin) puuttumiselle siihen, miten ylimmän oikeusasteen tuomioistuin on tulkinnut ja soveltanut perustuslakia alemman tasoista lainsäädäntöä ratkaisukokoonpanojen muodostamiseen?”

 Asia C-811/19

93      Înalta Curte de Casație și Justițien rikosasioiden jaosto, joka käsitteli asiaa ensimmäisenä oikeusasteena kolmen tuomarin kokoonpanossa, määräsi 8.2.2018 antamallaan tuomiolla FQ:n, GP:n, HO:n, IN:n ja JM:n 2–8 vuoden vankeusrangaistuksiin vuosina 2009–2013 tehdyistä korruptio- ja rahanpesurikoksista sekä korruptiorikoksiin rinnastettavista rikoksista, jotka liittyivät pääasiallisesti unionin varoista maksetuilla tuilla rahoitetun hankkeen yhteydessä tehtyihin julkisiin hankintasopimuksiin. Neljä syytettyä, joista yksi oli hoitanut pormestarin, senaatin jäsenen ja lopuksi ministerin tehtäviä, sekä DNA valittivat tästä tuomiosta.

94      Valitusmenettelyssä valittajat vaativat Înalta Curte de Casație și Justițieta toteamaan 8.2.2018 annetun tuomion pätemättömäksi, koska se oli annettu ratkaisukokoonpanossa, joka ei lain säännösten vastaisesti ollut erikoistunut korruptioon.

95      Valittajat vetosivat tältä osin tuomioon nro 417/2019, joka julistettiin 3.7.2019 asiassa, jonka oli pannut vireille edustajainhuoneen puheenjohtaja, joka oli tuolloin itse rikosoikeudellisen menettelyn kohteena lain nro 78/2000 soveltamisalaan kuuluvista teoista Înalta Curte de Casație și Justițien viiden tuomarin kokoonpanossa, joka käsitteli kyseistä asiaa muutoksenhakutuomioistuimena. Kyseisessä tuomiossa Curtea Constituțională oli ensinnäkin todennut, että parlamentin ja Înalta Curte de Casație și Justițien välillä oli luonteeltaan perustuslaillinen oikeudellinen konflikti, joka johtui siitä, että viimeksi mainittu ei ollut muodostanut erityisiä ratkaisukokoonpanoja lain nro 78/2000 29 §:n 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia koskevien asioiden käsittelemiseksi ensimmäisessä oikeusasteessa; seuraavaksi se katsoi, että jos asia käsiteltiin muussa kuin erityisissä ratkaisukokoonpanossa, annettu ratkaisu oli todettava ehdottoman pätemättömäksi, ja määräsi lopuksi, että kaikki asiat, jotka Înalta Curte de Casație și Justiție oli käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena ennen 23.1.2019 ja jotka eivät olleet tulleet lopullisiksi, oli käsiteltävä uudelleen kyseisen säännöksen mukaisesti muodostetuissa erityisissä ratkaisukokoonpanoissa. Kyseisessä tuomiossa Curtea Constituțională nimittäin katsoi, että jos kyseisenä päivänä eli 23.1.2019 Înalta Curte de Casație și Justițien tuomarineuvosto oli tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaikkia sen kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanoja oli pidettävä korruptiota koskevia asioita käsittelevinä erityisinä ratkaisukokoonpanoina, tämä ratkaisu oli omiaan välttämään ristiriidan perustuslain kanssa vasta päätöksen tekemispäivästä alkaen eikä ennen sitä.

96      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa ennakkoratkaisupyyntönsä tueksi, että pääasiassa kyseessä olevat rikokset, kuten korruptiorikokset, jotka liittyivät pääasiallisesti unionin varoista maksetuilla tuilla rahoitettuihin julkisiin hankintoihin, ja rahanpesurikokset vahingoittavat tai voivat vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

97      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että ensimmäiseksi nousee esiin kysymys siitä, onko SEU 19 artiklan 1 kohtaa, SEUT 325 artiklan 1 kohtaa, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin 5.7.2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (EUVL 2017, L 198, s. 29) 4 artiklaa ja rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20.5.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (EUVL 2015, L 141, s. 73) 58 artiklaa tulkittava siten, että niissä estetään kansallista tuomioistuinta soveltamasta tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolisen viranomaisen tekemää päätöstä, kuten Curtea Constituționalăn tuomiota nro 417/2019, jossa lausutaan siitä, onko tavanomainen muutoksenhaku perusteltu, ja velvoitetaan asiat palautettaviksi sillä seurauksella, että rikossyytteet asetetaan kyseenalaisiksi uuden ensimmäisen oikeusasteen menettelyn vireille panemisen myötä. Jäsenvaltioiden on nimittäin toteutettava tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä unionin taloudellisia etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

98      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tässä yhteydessä on myös selvitettävä, kattaako SEUT 325 artiklan 1 kohdassa oleva ilmaisu ”ja muulta unionin taloudellisia etuja vahingoittavalta lainvastaiselta toiminnalta” varsinaiset korruptiorikokset erityisesti siltä osin kuin muun muassa direktiivin 2017/1371 4 artiklassa määritellään ”lahjuksen antamisen” ja ”lahjuksen ottamisen” rikokset. Tämä selvennys on tarpeen, kun otetaan huomioon, että yksi pääasian syytetyistä on käyttänyt senaatin jäsenen ja ministerin asemassaan virkamiehiin kohdistunutta vaikutusvaltaa, yllyttänyt heitä toimimaan tehtäviensä vastaisella tavalla ja saanut itselleen huomattavan prosenttiosuuden pääasiallisesti unionin varoista rahoitettujen julkisten hankintojen arvosta.

99      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että kuten asiassa C-357/19, Eurobox Promotion ym., herää myös kysymys siitä, onko SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltioperiaate, kun sitä tulkitaan perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, esteenä sille, että tuomioon nro 417/2019 perustuvan kaltainen toimenpide vaikuttaa oikeudenkäyttöön. Kyseisellä tuomiolla Curtea Constituțională toteutti ilman tuomioistuimen toimivaltuuksia sitovia toimenpiteitä, jotka edellyttivät uusien tuomioistuinkäsittelyjen aloittamista sen vuoksi, etteivät Înalta Curte de Casație și Justițien rikosasioiden jaoston ratkaisukokoonpanot olleet väitetysti erikoistuneet korruptiorikoksiin, vaikka kaikki kyseisen rikosasioiden jaoston tuomarit täyttävät kyseisen erikoistumisen edellytykset jo sillä perusteella, että he ovat kyseisen tuomioistuimen tuomareita.

100    Kun toiseksi otetaan huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö ja laillisuusperiaatteen merkitys, on aiheellista selventää perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa olevan käsitteen ”tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu” merkitystä sen määrittämiseksi, onko tämä määräys esteenä Curtea Constituționalăn antamalle tulkinnalle tuomioistuimen kokoonpanon lainvastaisuudesta.

101    Kolmanneksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko kansallisen tuomioistuimen jätettävä soveltamatta tuomiota nro 417/2019 unionin sääntöjen täyden vaikutuksen varmistamiseksi. Yleisemmin on myös tutkittava, onko Curtea Constituționalăn ratkaisujen, joilla loukataan tuomioistuinten riippumattomuuden periaatetta, vaikutukset sivuutettava asioissa, joihin sovelletaan vain kansallista oikeutta. Se pohtii näitä kysymyksiä erityisesti siksi, että tuomareita koskevissa kurinpitosäännöissä säädetään kurinpitoseuraamuksen määräämisestä tuomarille, joka sivuuttaa Curtea Constituționalăn ratkaisujen vaikutukset.

102    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että tuomiolla nro 417/2019, jolla kumotaan Înalta Curte de Casație și Justițien rikosasioiden jaoston kolmen tuomarin kokoonpanojen ensimmäisenä oikeusasteena ennen 23.1.2019 antamat tuomiot, loukataan rikosoikeudellisten seuraamusten tehokkuuden periaatetta unionin taloudellisia etuja vahingoittavan vakavan lainvastaisen toiminnan tapauksessa. Mainitulla tuomiolla luodaan nimittäin yhtäältä vaikutelma siitä, että teko jää rankaisematta, ja siihen liittyy toisaalta systeeminen riski siitä, että vakavat teot jäävät rankaisematta syytteiden vanhentumista koskevien kansallisten sääntöjen vuoksi, kun otetaan huomioon kyseisten asioiden uudelleenkäsittelyn jälkeen annetun lopullisen tuomion antamista edeltäneen menettelyn monimutkaisuus ja pitkä kesto. Näin ollen pääasiassa oikeudenkäyntimenettely on monimutkaisuutensa vuoksi kestänyt jo noin neljä vuotta ensimmäisen oikeusasteen vaiheessa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo lisäksi, että unionin oikeudessa vahvistettu tuomioistuinten riippumattomuuden periaate on esteenä sille, että varsinaisiin tuomioistuimiin kuulumattoman lainkäyttöelimen päätöksellä otetaan käyttöön menettelyllisiä toimenpiteitä, joilla velvoitetaan käsittelemään tietyt asiat uudelleen ensimmäisessä oikeusasteessa, jolloin syytteet joutuvat kyseenalaisiksi, koska painavia syitä kyseenalaistaa syytettyjen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ole. Käsiteltävässä asiassa sillä, että Înalta Curte de Casație și Justițien rikosasioiden jaoston kokoonpanoihin kuuluu tuomareita, jotka olivat kyseisen tuomioistuimen palvelukseen nimitettäessä erikoistuneet rikosasioihin, ei voida katsoa loukattavan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa.

103    Tässä tilanteessa Înalta Curte de Casație și Justiție päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko [SEU] 19 artiklan 1 kohtaa, [SEUT] 325 artiklan 1 kohtaa, [direktiivin 2015/849] 58 artiklaa [ja direktiivin 2017/1371] 4 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että päätöksen tekee lainkäyttövallan ulkopuolinen elin Curtea Constituțională, joka antaa ratkaisun prosessiväitteestä, joka koskee asian ratkaisevan kollegion mahdollista lainvastaista kokoonpanoa, kun otetaan huomioon Înalta Curte de Casație și Justițien – – tuomareiden erikoistumisen periaate (josta ei säädetä Romanian perustuslaissa), ja velvoittaa tuomioistuimen palauttamaan asiat, joihin on haettu muutosta (devolutiivisin vaikutuksin), käsiteltäväksi uudelleen ensimmäisessä oikeusasteessa samassa tuomioistuimessa?

2)      Onko [SEU] 2 artiklaa ja [perusoikeuskirjan] 47 artiklan toista kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että lainkäyttövallan ulkopuolinen elin toteaa Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien jaoston ratkaisun antavan kollegion kokoonpanon lainvastaiseksi (kollegio, joka koostuu toimessa olevista tuomarista, jotka täyttivät ylennyshetkellä muun muassa erikoistumista koskevan edellytyksen, jonka on täytyttävä, jotta tuomari voidaan ylentää ylimmän tuomioistuimen rikosasioiden jaostoon)?

3)      Onko unionin oikeuden ensisijaisuutta tulkittava siten, että siinä sallitaan kansallisen tuomioistuimen jättävän soveltamatta Curtea Constituționalăn päätöstä, jolla tulkitaan perustuslakia alemman tasoista oikeussääntöä, joka koskee Înalta Curte de Casație și Justițien organisaatiota ja joka sisältyy korruption estämisestä ja toteamisesta sekä siitä määrättävistä seuraamuksista annettuun kansalliseen lainsäädäntöön, jota tuomioistuin on vakiintuneesti tulkinnut samalla tavoin 16 vuoden ajan?

4)      Sisältääkö [perusoikeuskirjan] 47 artiklan nojalla periaate, joka koskee oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa, myös tuomioistuinten erikoistumisen ja erikoistuneiden kollegioiden perustamisen Înalta Curte de Casaţie şi Justiţieen?”

 Asia C-840/19

104    Înalta Curte de Casație și Justițien rikosasioiden jaosto määräsi kolmen tuomarin kokoonpanossa 26.5.2017 antamallaan tuomiolla NC:lle muun muassa neljän vuoden vankeusrangaistuksen siitä, että hän oli syyllistynyt parlamentaarisissa ja ministerin tehtävissään rikoslain 291 §:n 1 momentissa, luettuna yhdessä lain nro 78/2000 6 §:n ja 7 §:n a kohdan kanssa, tarkoitettuun vaikutusvallan väärinkäyttöön suurelta osin unionin varoista rahoitetun julkisen hankinnan tekemisen yhteydessä. DNA:n ja NC:n valitettua tästä tuomiosta Înalta Curte de Casație și Justițien rikosasioiden jaosto vahvisti viiden tuomarin kokoonpanossa 28.6.2018 antamallaan tuomiolla seuraamuksen ja hylkäsi valituksen. Kyseinen tuomio on tullut lainvoimaiseksi.

105    Tämän tuomion 60 kohdassa mainitun tuomion nro 685/2018 julkaisemisen jälkeen NC ja DNA panivat vireille ylimääräisiä muutoksenhakuja vedoten pääasiallisesti siihen, että 26.5.2017 annetusta tuomiosta tehdyistä valituksista lausunut Înalta Curte de Casație și Justițien viiden tuomarin kokoonpano oli muodostettu sääntöjenvastaisesti, koska vain neljä kyseisen ratkaisukokoonpanon viidestä jäsenestä oli nimitetty arpomalla.

106    Viiden tuomarin kokoonpanossa 25.2.2019 ja 20.5.2019 antamillaan tuomioilla Înalta Curte de Casație și Justiție hyväksyi tuomion nro 685/2018 valossa ylimääräiset muutoksenhaut, kumosi NC:lle määrätyn seuraamuksen ja palautti tämän viimeksi mainitun ja DNA:n tekemät valitukset käsiteltäviksi uudelleen.

107    Kun valitusmenettely oli vielä uudelleenkäsiteltävänä Înalta Curte de Casație și Justițiessa, joka käsitteli sitä viiden tuomarin kokoonpanossa, Curtea Constituțională antoi tämän tuomion 95 kohdassa tarkoitetun tuomion nro 417/2019.

108    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii kyseisen tuomion yhteensoveltuvuutta SEU 2 artiklan ja 19 artiklan 1 kohdan, SEUT 325 artiklan 1 kohdan, perusoikeuskirjan 47 artiklan ja direktiivin 2017/1371 4 artiklan kanssa. Erityisesti SEUT 325 artiklan osalta se esittää olennaisilta osin samat perustelut kuin asiassa C-811/19 on esitetty. Kyseinen tuomioistuin lisää, että pääasiassa oikeudenkäyntimenettelyt kestivät noin neljä vuotta ja että tuomion nro 685/2018 soveltamisen seurauksena asian käsittely on muutoksenhaun uudelleentarkastelun vaiheessa. Tuomion nro 417/2019 soveltaminen johtaisi lisäksi siihen, että asian käsittely pääasian osalta aloitetaan uudelleen ensimmäisessä oikeusasteessa, mistä seuraa, että sama oikeudenkäynti pidettäisiin kahdesti ensimmäisessä oikeusasteessa ja kolme kertaa muutoksenhakuvaiheessa.

109    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että tuomiolla nro 417/2019 otettiin käyttöön sitovia prosessuaalisia toimia, jotka edellyttivät uusien tuomioistuinmenettelyiden aloittamista, koska ensimmäisen oikeusasteena asioita käsitelleet ratkaisukokoonpanot eivät olleet erikoistuneet laissa nro 78/2000 säädettyihin rikoksiin. Kyseisen tuomion vuoksi on siis olemassa vaara, että seuraamus jää määräämättä huomattavassa määrässä vakavia rikoksia koskevia asioita. Näissä olosuhteissa SEUT 325 artiklassa tarkoitettua tehokkuuden vaatimusta ja syytetyn perusoikeutta saada asiansa ratkaistuksi kohtuullisessa ajassa loukattaisiin.

110    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo myös, että kuten asioissa C-357/19, C-547/19 ja C-811/19, unionin tuomioistuimelle on esitettävä kysymys siitä, onko Curtea Constituționalăn osallistuminen asioihin oikeusvaltioperiaatteen kanssa yhteensoveltuva. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa kyseisen tuomioistuimen tuomioiden noudattamisen merkitystä mutta täsmentää, että sen kysymys ei koske Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntöä yleisesti vaan vain tuomiota nro 417/2019. Kyseisessä tuomiossa Curtea Constituțională puolsi omaa tulkintaansa verrattuna siihen tulkintaan, jonka Înalta Curte de Casație și Justițien oli tehnyt lain nro 78/2000 ja lain nro 304/2004, sellaisena kuin se on muutettuna, erityisten ratkaisukokoonpanojen muodostamista koskevista eriävistä säännöksistä, ja puuttui viimeksi mainitun tuomioistuimen toimivaltaan määräämällä tiettyjen asioiden uudelleenkäsittelystä.

111    Tässä tilanteessa Înalta Curte de Casație și Justiție päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko SEU 19 artiklan 1 kohtaa, SEUT 325 artiklan 1 kohtaa ja [direktiivin 2017/1371] 4 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että päätöksen tekee lainkäyttövallan ulkopuolinen elin Curtea Constituțională, joka velvoittaa käsittelemään uudelleen tietyn ajanjakson aikana jo ratkaissut ja muutoksenhakuvaiheessa olevat korruptioasiat sillä perusteella, että Înalta Curte de Casaţie şi Justiţiessa ei ole tällaisiin asioihin erikoistuneita ratkaisukollegioita, vaikka tunnustetaan, että kollegioihin kuuluvat tuomarit ovat erikoistuneita tuomareita?

2)      Onko SEU 2 artiklaa ja [perusoikeuskirjan] 47 artiklan toista kohtaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että lainkäyttövallan ulkopuolinen elin toteaa Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien jaoston ratkaisun antavan kollegion kokoonpanon lainvastaiseksi (kollegio, joka koostuu toimessa olevista tuomarista, jotka täyttivät ylennyshetkellä muun muassa erikoistumista koskevan edellytyksen, jonka on täytyttävä, jotta tuomari voidaan ylentää Înalta Curte de Casaţie şi Justiţien rikosasioiden jaostoon)?

3)      Onko unionin oikeuden ensisijaisuutta tulkittava siten, että siinä sallitaan kansallisen tuomioistuimen jättävän soveltamatta Curtea Constituționalăn päätöstä, joka on annettu ristiriitaa perustuslain kanssa koskevassa asiassa ja joka on kansallisen lainsäädännön nojalla sitova?”

 Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa

 Yhdistäminen

112    Asiat C-357/19 ja C-547/19 sekä asiat C-811/19 ja C-840/19 yhdistettiin unionin tuomioistuimen presidentin 26.2.2020 antamalla määräyksellä kirjallista ja suullista käsittelyä sekä tuomion antamista varten. Unionin tuomioistuimen presidentin 21.5.2021 tekemällä päätöksellä nämä asiat ja asia C-379/19 yhdistettiin tuomion antamista varten.

 Nopeutettua menettelyä ja etusijan myöntämistä koskeva pyyntö

113    Asioissa C-357/19, C-379/19, C-811/19 ja C-840/19 ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet ovat pyytäneet unionin tuomioistuinta käsittelemään nämä ennakkoratkaisupyynnöt nopeutetussa menettelyssä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan nojalla.

114    Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet ovat vedonneet vaatimustensa tueksi lähinnä siihen, että pääasioissa syytettyinä olevien henkilöiden tilanne edellytti, että vastaus saadaan lyhyessä ajassa. Ne väittävät erityisesti asioista C-357/19, C-811/19 ja C-840/19, että ajan kuluminen saattaisi vaarantaa seuraamuksen mahdollisen täytäntöönpanon.

115    Tältä osin on muistutettava, että unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdassa määrätään, että unionin tuomioistuimen presidentti voi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyynnöstä tai poikkeuksellisesti omasta aloitteestaan päättää esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan, että ennakkoratkaisupyyntö käsitellään nopeutetussa menettelyssä työjärjestyksen määräyksistä poiketen, jos asian laatu edellyttää, että asia käsitellään ensi tilassa.

116    Tältä osin on aiheellista muistuttaa, että nopeutettua menettelyä on pidettävä menettelyllisenä välineenä, jolla on tarkoitus vastata poikkeuksellisen kiireelliseen tilanteeseen. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että nopeutettua menettelyä voidaan olla soveltamatta, jos sen soveltaminen olisi vaikeaa asiassa esiin tulleiden oikeudellisten ongelmien arkaluonteisuuden ja monitahoisuuden vuoksi erityisesti silloin, kun asian käsittelyn kirjallista vaihetta unionin tuomioistuimessa ei ole asianmukaista lyhentää (tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

117    Käsiteltävissä asioissa unionin tuomioistuimen presidentti päätti 23.5. ja 17.6.2019 antamillaan päätöksillä asioista C-357/19 ja C-379/19 esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan, että nopeutettua menettelyä koskevat hakemukset oli hylättävä. Yhtäältä on nimittäin niin, että perustelu, jonka mukaan nämä pyynnöt koskivat rikosprosesseja ja edellyttivät näin ollen nopeaa vastausta pääasioissa syytettyjen henkilöiden oikeudellisen tilanteen selventämiseksi, ei voi itsessään riittää perusteeksi sille, että asiat käsitellään työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä, koska tällaiset olosuhteet eivät ole omiaan aiheuttamaan tämän tuomion 116 kohdassa tarkoitettua poikkeuksellista hätätilannetta (ks. analogisesti määräys 20.9.2018, Minister for Justice and Equality, C-508/18 ja C-509/18, ei julkaistu, EU:C:2018:766, 11 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

118    Toisaalta on niin, että vaikka esitetyt kysymykset, jotka koskevat unionin oikeuden perustavanlaatuisia määräyksiä, voivat lähtökohtaisesti olla ensisijaisen tärkeitä unionin tuomioistuinjärjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta, jolle kansallisten tuomioistuinten riippumattomuus on olennaista, nämä kysymykset ovat sillä tavoin arkaluonteisia ja monitahoisia, että nopeutetun menettelyn soveltaminen niihin olisi vaikeaa (ks. analogisesti tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din Români” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 105 kohta ja tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 34 kohta).

119    Esitettyjen kysymysten luonteen vuoksi unionin tuomioistuimen presidentti kuitenkin antoi 18.9.2019 tekemällään päätöksellä asioiden C-357/19 ja C-379/19 käsittelylle etusijan työjärjestyksen 53 artiklan 3 kohdan nojalla.

120    Asioista C-811/19 ja C-840/19 on katsottava, että näistä asioista, tarkasteltuina yhdessä asioiden C-357/19 ja C-379/19 kanssa, ilmenee, että Romanian tuomioistuimissa vallitsee epävarmuus unionin oikeuden tulkitsemisesta ja soveltamisesta useissa rikosoikeuden alaan kuuluvissa asioissa, joissa on kyse vanhentumisajan kulumisesta ja näin ollen seuraamuksen määräämättä jäämisen vaarasta. Näissä olosuhteissa ja ottaen huomioon asioiden C-357/19, C-379/19 ja C-547/19, jotka herättävät samankaltaisia kysymyksiä unionin oikeuden tulkinnasta, edistymisen unionin tuomioistuimen presidentti päätti 28.11.2019 tekemällään päätöksellä, että asiat C-811/19 ja C-840/19 on käsiteltävä nopeutetussa menettelyssä.

 Suullisen käsittelyn uudelleen aloittamista koskeva hakemus

121    Käsiteltävissä asioissa suunniteltua yhteistä istuntoa asianosaisten kuulemiseksi lykättiin kolme kertaa koronaviruspandemiaan liittyvän terveyskriisin vuoksi ja se peruutettiin lopulta 3.9.2020 tehdyllä päätöksellä. Työjärjestyksen 61 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin tuomioistuimen suuri jaosto päätti muuntaa kysymyksiksi kirjallisia vastauksia varten kysymykset, jotka oli toimitettu Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa tarkoitetuille asianosaisille ja osapuolille, jotka olivat esittäneet kirjallisia huomautuksia, suullista käsittelyä varten. CY, PM, RO, KI, LJ, NC, FQ, Romanian tuomareiden edunvalvontayhdistys, DNA, DNA:n Oradean alueellinen virasto, Romanian hallitus ja komissio toimittivat unionin tuomioistuimelle vastauksensa näihin kysymyksiin asetetuissa määräajoissa.

122    PM vaati unionin tuomioistuimen kirjaamoon 16.4.2021 toimittamallaan asiakirjalla asian käsittelyn suullisen vaiheen uudelleen aloittamista uudelleen. Vaatimuksensa tueksi PM väitti Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 19, 20, 31 ja 32 artiklaan sekä työjärjestyksen 64, 65, 80 ja 81 artiklaan viitaten lähinnä, että suullisen käsittelyn puuttuminen loukkaisi sen oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja vaarantaisi kontradiktorisen periaatteen.

123    Tässä yhteydessä on muistutettava, että perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettu oikeus tulla kuulluksi ei edellytä ehdotonta velvollisuutta järjestää kaikissa menettelyissä suullinen käsittely. Näin on erityisesti silloin, kun asiassa ei ole tullut esille sellaisia tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä, joita ei voitaisi asianmukaisesti ratkaista asiakirja-aineiston ja asianosaisten kirjallisten huomautusten nojalla (ks. vastaavasti tuomio 26.7.2017, Sacko, C-348/16, EU:C:2017:591, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

124    Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan 2 kohdassa määrätään asian käsittelyn suullisesta vaiheesta, että unionin tuomioistuin voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta ja julkisasiamiestä kuultuaan päättää, ettei istuntoa pidetä asianosaisten kuulemiseksi, jos se katsoo asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa jätettyjen kirjelmien tai huomautusten perusteella, että sillä on riittävät tiedot asian ratkaisemista varten. Kyseisen 76 artiklan 3 kohdan mukaan tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta, jos Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa tarkoitettu osapuoli, jota asia koskee ja joka ei ole osallistunut asian käsittelyn kirjalliseen vaiheeseen, on esittänyt perustellun pyynnön suullisen käsittelyn järjestämisestä. Nyt käsiteltävissä asioissa tällainen osapuoli ei kuitenkaan ole esittänyt tällaista pyyntöä.

125    Edellä esitetyn perusteella unionin tuomioistuin on voinut työjärjestyksen 76 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti päättää perusoikeuskirjan 47 artiklasta johtuvia vaatimuksia rikkomatta olla pitämättä istuntoa asianosaisten kuulemiseksi käsiteltävissä asioissa. Kuten tämän tuomion 121 kohdassa todetaan, unionin tuomioistuin on lisäksi esittänyt asianosaisille ja kirjallisia huomautuksia esittäneille osapuolille kysymyksiä sellaisia kirjallisia vastauksia varten, joissa ne voivat esittää unionin tuomioistuimelle lisäseikkoja; muun muassa PM on käyttänyt tätä mahdollisuutta.

126    Pitää paikkansa, että työjärjestyksen 83 artiklan mukaan unionin tuomioistuin voi julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa määrätä asian käsittelyn suullisen vaiheen aloitettavaksi uudelleen erityisesti, jos asianosainen on tämän vaiheen päättyneeksi julistamisen jälkeen vedonnut uuteen seikkaan, joka voi olennaisesti vaikuttaa unionin tuomioistuimen ratkaisuun, taikka jos asia on ratkaistava sellaisella perusteella, josta osapuolilla ei ole ollut tilaisuutta lausua.

127    Asian käsittelyn suullisen vaiheen uudelleen aloittamista koskevasta vaatimuksesta, jonka PM on näin ollen esittänyt julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen jälkeen, ei kuitenkaan ilmene mitään uutta seikkaa, joka voisi vaikuttaa annettavaan ratkaisuun. Lisäksi unionin tuomioistuin katsoo julkisasiamiestä kuultuaan, että sillä on menettelyn perusteella kaikki tarvittavat tiedot asian C-357/19 ennakkoratkaisupyynnön ratkaisemiseksi.

128    Edellä esitetyn perusteella on katsottava, kun julkisasiamiestä on kuultu, että PM:n vaatimus asian käsittelyn suullisen vaiheen uudelleen aloittamisesta on hylättävä.

 Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

 Unionin tuomioistuimen toimivalta

129    Pääasian asianosaiset PM, RO, TQ, KI, LJ ja NC sekä Puolan hallitus epäilevät sitä, onko unionin tuomioistuin toimivaltainen vastaamaan tiettyihin ennakkoratkaisua pyytäneiden tuomioistuinten esittämiin kysymyksiin.

130    PM:n, RO:n ja TQ:n tältä osin esiin tuomat epäilyt koskevat asiassa C-357/19 esitettyjä kysymyksiä, KI:n ja LJ:n asiassa C-379/19 esitettyjä kysymyksiä ja NC:n epäilyt asiassa C-840/19 esitettyjä kysymyksiä. Puolan hallitus epäilee unionin tuomioistuimen toimivaltaa vastata asioissa C-357/19, C-811/19 ja C-840/19 esitettyihin kysymyksiin ja asiassa C-379/19 esitettyyn kolmanteen kysymykseen.

131    Pääasian asianosaiset ja Puolan hallitus esittävät kolmenlaisia perusteluita. Ensinnäkin ennakkoratkaisua pyytäneiden tuomioistuinten esiin tuomat epäilyt, jotka koskevat pääasiassa kyseessä oleviin Curtea Constituționalăn tuomioihin perustuvan oikeuskäytännön yhteensoveltuvuutta unionin oikeuden kanssa, koskevat tuomioistuinlaitoksen organisaatiota, joka on ala, jolla unionilla ei ole lainkaan toimivaltaa. Koska unionin oikeudessa ei ole mitään oikeussääntöä kansallisen perustuslakituomioistuimen antamien tuomioiden ulottuvuudesta ja vaikutuksista, mainitut kysymykset eivät koske unionin oikeutta vaan kansallista oikeutta. Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet pyytävät todellisuudessa unionin tuomioistuinta lausumaan näiden Curtea Constituționalăn tuomioiden laillisuudesta sekä tietyistä sen huomioon ottamista tosiseikoista, mikä ei kuulu unionin tuomioistuimen toimivaltaan.

132    Tältä osin on todettava, että ennakkoratkaisupyynnöt koskevat unionin oikeuden tulkintaa siitä riippumatta, onko kyse primaarioikeuden määräyksistä, tässä tapauksessa SEU 2 artiklasta, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta, SEUT 325 artiklasta ja perusoikeuskirjan 47 artiklasta, vai johdetun oikeuden säännöksistä eli erityisesti päätöksestä 2006/928. Nämä vaatimukset koskevat myös yleissopimusta, joka on laadittu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella ja jonka tulkitsemista koskeva toimivalta kuuluu unionin tuomioistuimelle, eli taloudellisten etujen suojaamista koskevaa yleissopimusta.

133    Unionin tuomioistuin on nimittäin jo todennut, että vaikka oikeuslaitoksen järjestäminen jäsenvaltioissa kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltioiden on kuitenkin kyseistä toimivaltaa käyttäessään noudatettava niille unionin oikeuden nojalla kuuluvia velvoitteita (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 111 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Asian laita on samoin siltä osin kuin on kyse tuomareiden kurinpidollisesta vastuusta, joka perustuu kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisujen noudattamatta jättämiseen.

134    Perusteluista, joiden mukaan ennakkoratkaisupyynnöissä unionin tuomioistuinta pyydetään lähinnä arvioimaan pääasioissa kyseessä olevien Curtea Constituționalăn tuomioiden ulottuvuutta, vaikutuksia ja laillisuutta ja lausumaan tietyistä viimeksi mainitun toteamista tosiseikoista, on muistutettava yhtäältä, että vaikka SEUT 267 artiklassa tarkoitetussa menettelyssä, joka perustuu kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtävien selkeään jakoon, yksinomaan kansallinen tuomioistuin on toimivaltainen toteamaan sen ratkaistavaksi saatetun riidan tosiseikat ja arvioimaan niitä sekä tulkitsemaan ja soveltamaan kansallista lainsäädäntöä, unionin tuomioistuimen tehtävänä on sitä vastoin esittää ennakkoratkaisupyynnön esittäneelle kansalliselle tuomioistuimelle sellaiset unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, jotka saattavat osoittautua tarpeellisiksi pääasian ratkaisemiseksi, ottaen samalla huomioon ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvät mainittuun pääasiaan sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä ja siihen liittyviä tosiseikkoja koskevat tiedot (tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys), C-487/19, EU:C:2021:798, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

135    Toisaalta on myös syytä muistuttaa, että ennakkoratkaisumenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä ei ole lausua kansallisen oikeuden säännösten tai käytännön yhteensopivuudesta unionin oikeuden säännösten kanssa, mutta se on sen sijaan toimivaltainen esittämään kansalliselle tuomioistuimelle kaikki sellaiset unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, jotka saattavat auttaa kansallista tuomioistuinta sen arvioidessa tätä yhteensopivuutta sen käsiteltäväksi saatetussa asiassa (ks. vastaavasti tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys), C-487/19, EU:C:2021:798, 79 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

136    Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että unionin tuomioistuin on toimivaltainen vastaamaan nyt käsiteltävissä asioissa esitettyihin kysymyksiin, mukaan lukien tämän tuomion 130 kohdassa tarkoitettuihin kysymyksiin.

 Tutkittavaksi ottaminen

 Asia C-379/19

137    KI väittää, että kaikki kolme asiassa C-379/19 esitettyä ennakkoratkaisukysymystä on jätettävä tutkimatta. Hän väittää ensimmäiseen kysymykseen annettavan vastauksen olevan ilmeinen mutta korostaa, ettei päätökseen 2006/928 eikä komission tämän päätöksen perusteella antamissa kertomuksissa esitettyihin suosituksiin ole vedottu pääasian oikeudenkäynnissä. Toisen ja kolmannen kysymyksen osalta KI katsoo, että niissä mainituilla tulkintaongelmilla ei ole mitään liittymäkohtaa pääasian oikeudenkäynnin kohteeseen, koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii todellisuudessa vain välttämään velvollisuutensa soveltaa pääasiassa kyseessä oleviin Curtea Constituționalăn tuomioihin perustuvaa oikeuskäytäntöä, sillä muuten sen jäsenet joutuvat kurinpidolliseen vastuuseen.

138    Tältä osin siitä seikasta, että unionin oikeuden oikea tulkinta olisi nyt käsiteltävässä asiassa niin ilmeinen, ettei se jätä lainkaan tilaa perustellulle epäilylle, riittää, kun muistutetaan, että vaikka tällainen seikka – kun se on näytetty toteen – voi johtaa siihen, että unionin tuomioistuin ratkaisee asian määräyksellä työjärjestyksen 99 artiklan nojalla, tämä sama seikka ei kuitenkaan voi estää kansallista tuomioistuinta esittämästä ennakkoratkaisukysymystä eikä siitä voi seurata, että se olisi jätettävä tutkimatta (ks. vastaavasti tuomio 23.11.2021, IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), C-564/19, EU:C:2021:949, 96 kohta).

139    Lisäksi vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä, jotka kansallinen tuomioistuin on esittänyt sen säännöstön ja niiden tosiseikkojen perusteella, joiden määrittämisestä se vastaa ja joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei kuulu unionin tuomioistuimelle, on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi jättää tutkimatta kansallisen tuomioistuimen esittämän pyynnön ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkinnalla ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, tai jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 116 kohta ja tuomio 2.9.2021, INPS (Yhdistelmäluvan haltijoiden synnytysavustus ja äitiysraha), C-350/20, EU:C:2021:659, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

140    Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi on saatettu muun muassa korruptiorikoksia koskevan rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä syytettyjen esittämä vaatimus siitä, että asian käsittelystä suljettaisiin pois Curtea Constituționalăn useiden tuomioiden perusteella todisteet, jotka koostuvat telekuuntelutallenteista laadituista pöytäkirjoista. Koska ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin epäili näiden tuomioiden, joiden noudattamatta jättäminen kansallisessa tuomioistuimessa on lisäksi omiaan synnyttämään mainitussa tuomioistuimessa ratkaisuun osallistuneiden tuomareiden kurinpidollisen vastuun, yhteensopivuutta SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta johtuvan tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimuksen kanssa, se päätti tiedustella unionin tuomioistuimelta toisen ja kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen yhteydessä muun muassa sitä, miten kyseistä määräystä on tulkittava. Ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä tarkoitetusta päätöksestä 2006/928 on todettava, että kun otetaan huomioon kyseisen päätöksen johdanto-osan kolmas perustelukappale, johon ennakkoratkaisupyynnössä viitataan, tämä riippumattomuuden vaatimus konkretisoituu kyseisen päätöksen liitteessä mainituilla tavoitteilla ja komission sen perusteella antamissa kertomuksissa esitetyillä suosituksilla. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee näin ollen selvästi pääasian oikeudenkäynnin ja kolmen esitetyn kysymyksen välinen yhteys.

141    Edellä esitetystä seuraa, että asiassa C-379/19 esitetyt ennakkoratkaisukysymykset on otettava tutkittaviksi.

 Asia C-547/19

142    Tuomioistuinten tarkastusyksikkö katsoo, ettei ennakkoratkaisupyyntöä voida ottaa tutkittavaksi, koska pääasiaan ei voida soveltaa SEU 2 ja SEU 19 artiklaa sekä perusoikeuskirjan 47 artiklaa, joiden tulkintaa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää.

143    Tältä osin on todettava, että asiassa C-547/19 kyseessä oleva pääasia koskee kannetta, jonka eräs tuomari on nostanut ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa hänelle kurinpitoseuraamuksena määrätystä tuomarin virasta erottamisesta ja jonka yhteydessä asianomainen riitauttaa kyseisen tuomioistuimen Curtea Constituționalăn tuomiossa nro 685/2018 asetettujen vaatimusten mukaisen kokoonpanon laillisuuden. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on siis lausuttava tästä oikeudenkäyntiväitteestä ja lausuttava sen yhteydessä oman kokoonpanonsa laillisuudesta, kun otetaan huomioon kyseiseen tuomioon perustuva oikeuskäytäntö, joka sen mukaan on omiaan saattamaan sen riippumattomuuden kyseenalaiseksi.

144    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kuitenkin lainkäyttöelin, joka voi tuomioistuimena lausua kysymyksistä, jotka koskevat unionin oikeuden soveltamista tai tulkintaa ja jotka kuuluvat siten unionin oikeuteen kuuluviin aloihin. Nyt käsiteltävässä asiassa SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa on tarkoitus soveltaa ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen, jonka tehtävänä on varmistaa kyseisen määräyksen nojalla, että kurinpitojärjestelmä, jota sovelletaan kansalliseen oikeussuojakeinojen järjestelmään unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla kuuluvien kansallisten tuomioistuinten tuomareihin, on tuomareiden riippumattomuuden periaatteen mukainen, erityisesti varmistamalla, että mainittujen tuomioistuinten tuomareita vastaan aloitetuissa kurinpitomenettelyissä annettuja ratkaisuja valvoo sellainen elin, joka itse täyttää tehokkaan oikeussuojan edellyttämät takeet, kuten riippumattomuuden takeen (tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 80 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tätä määräystä tulkittaessa on otettava huomioon sekä SEU 2 artikla että perusoikeuskirjan 47 artikla.

145    Tästä seuraa, että asiassa C-547/19 esitetty ennakkoratkaisupyyntö on otettava tutkittavaksi.

 Asiat C-357/19, C-811/19 ja C-840/19

146    Asiassa C‑357/19 PM, RO ja TQ sekä Puolan hallitus väittävät, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta. PM ja RO huomauttavat ensinnäkin, että heidän henkilökohtaisella oikeudellisella tilanteellaan ei ole mitään yhteyttä unionin taloudellisiin etuihin vaikuttaviin rikkomuksiin ja näin ollen SEUT 325 artiklan 1 kohtaan. Tämän jälkeen RO ja TQ toteavat, että katsoessaan, että ylimääräiset muutoksenhaut on otettava tutkittaviksi, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on jo lausunut Curtea Constituționalăn tuomion nro 685/2018 sovellettavuudesta, joten heidän mukaansa tätä kysymystä ei ole enää tarpeen selventää pääasian ratkaisemista varten. Puolan hallitus katsoo lopuksi, että asia C-357/19 ei kuulu unionin oikeuden eikä näin ollen perusoikeuskirjan soveltamisalaan.

147    Asiassa C‑811/19 Puolan hallitus väittää myös, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta, koska kyseinen asia ei sen mukaan myöskään kuulu unionin oikeuden soveltamisalaan ja että näin ollen perusoikeuskirjaa ei tule soveltaa.

148    NC vaatii asiassa C-840/19, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta. Hän katsoo ensimmäisestä kysymyksestä, ettei SEUT 325 artiklaa voida soveltaa tässä asiassa, koska pääasiassa kyseessä oleva rikkominen ei vaikuta unionin taloudellisiin etuihin. Kolmannesta kysymyksestä NC väittää, että kun otetaan huomioon unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, tähän kysymykseen annettavasta vastauksesta ei ole perusteltuja epäilyjä. Sen lisäksi, että hän katsoo, että pääasian ratkaisu ei riipu esitettyihin kysymyksiin annettavasta vastauksesta, hän väittää yleisemmin, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen Curtea Constituționalăsta ja erityisesti sen tuomiosta nro 417/2019 toimittamat tiedot ja arvioinnit ovat puutteellisia ja osittain virheellisiä. Puolan hallitus puolestaan katsoo samoista syistä kuin asiassa C-811/19, että asiassa C-840/19 esitetty ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta.

149    Tämän tuomion 139 kohdassa on jo muistutettu useilta osin, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että kansallisen tuomioistuimen niiden oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella, joiden määrittämisestä se vastaa ja joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei ole unionin tuomioistuimen tehtävä, esittämillä unionin oikeuden tulkintaa koskevilla kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta.

150    Asiasta C-357/19 on todettava, että ennakkoratkaisupyyntöön sisältyvistä tiedoista ilmenee, että se liittyy rikosoikeudenkäyntiin, joka on pantu vireille useita henkilöitä vastaan unionin varojen hallinnointiin liittyvistä korruptiorikoksista ja arvonlisäveropetoksista. Asioiden C-811/19 ja C-840/19 osalta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on todennut, että pääasioissa kyseessä olevat rikosoikeudelliset menettelyt koskevat korruptiorikoksia, jotka liittyvät unionin varoista rahoitettujen hankkeiden yhteydessä tehtyihin julkisiin hankintoihin. Kun otetaan huomioon nämä seikat, joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei kuulu unionin tuomioistuimen tehtäviin, vaikuttaa siltä, että pääasioiden oikeudenkäyntien on katsottava koskevan osittain arvonlisäveropetoksia, jotka voivat kohdistua unionin taloudellisiin etuihin ja että ne kuuluvat näin ollen SEUT 325 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan (ks. vastaavasti tuomio 5.12.2017, M.A.S. ja M.B., C-42/17, EU:C:2017:936, 31 ja 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin varoista rahoitettujen hankkeiden yhteydessä tehtyihin julkisiin hankintoihin liittyvien korruptiorikosten osalta ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet pohtivat erityisesti sitä, sovelletaanko SEUT 325 artiklan 1 kohtaa tällaisiin rikoksiin, joten väitteellä, jonka mukaan kyseistä määräystä ei mahdollisesti voida soveltaa, ei voida kyseenalaistaa tältä osin esitettyjen kysymysten tutkittavaksi ottamista.

151    Koska asioissa C-357/19, C-811/19 ja C-840/19 ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että tuomioihin nro 685/2018 ja nro 417/2019 perustuva Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntö voi loukata tuomioistuinten riippumattomuutta ja haitata korruption torjuntaa, se tiedustelee unionin tuomioistuimelta muun muassa SEUT 325 artiklan 1 kohdan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen tulkintaa voidakseen ratkaista, onko sen sovellettava mainittuja tuomioita vai päinvastoin jätettävä ne soveltamatta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien tietojen mukaan näiden tuomioiden sovellettavuudesta seuraisi, että kanne on hyväksyttävä tai että pääasian käsittely on aloitettava uudelleen. Näin ollen ei voida katsoa, että pyydetyllä tulkinnalla, joka koskee SEUT 325 artiklaa, SEU 19 artiklan 1 kohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa, joihin ennakkoratkaisupyynnöissä viitataan, ei selvästikään ole yhteyttä pääasian kanteiden tutkimiseen.

152    Se seikka, että asiassa C-840/19 esitettyyn kolmanteen kysymykseen annettava vastaus ei jätä sijaa epäilyksille, ei voi estää kansallista tuomioistuinta esittämästä unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymystä, kuten tämän tuomion 138 kohdasta ilmenee, eikä siitä voi seurata, että esitetty kysymys on jätettävä tutkimatta.

153    Näin ollen asioissa C-357/19, C-811/19 ja C-840/19 esitetyt ennakkoratkaisupyynnöt on otettava tutkittaviksi.

 Asiakysymys

154    Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet tiedustelevat ennakkoratkaisupyynnöillään unionin tuomioistuimelta useiden unionin oikeuden periaatteiden sekä säännösten ja määräysten, kuten SEU 2 artiklan, SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, SEUT 325 artiklan 1 kohdan, unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen, taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan ja päätöksen 2006/928 tulkintaa. Niiden tältä osin esittämät kysymykset koskevat lähinnä seuraavia seikkoja:

–        kysymys siitä, sitovatko päätös 2006/928 ja tämän päätöksen perusteella laaditut kertomukset Romaniaa (asian C-379/19 ensimmäinen kysymys)

–        sellaisen kansallisen lainsäädännön tai käytännön yhteensopivuus unionin oikeuden ja erityisesti SEUT 325 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan kanssa, jonka mukaan korruptiota ja arvonlisäveropetoksia koskevat sellaiset tuomiot on todettava ehdottoman pätemättömiksi, joita ei ole antanut ensimmäisessä oikeusasteessa tällaisiin asioihin erikoistuneet ratkaisukokoonpanot tai muutoksenhakuasteessa ratkaisukokoonpanot, joiden jokainen jäsen on nimitetty arpomalla, joten korruptiota tai arvonlisäveropetoksia koskevat asiat on käsiteltävä ensimmäisessä ja/tai toisessa oikeusasteessa uudelleen (asioiden C-357/19 ja C-840/19 ensimmäinen kysymys ja asian C-811/19 ensimmäinen ja neljäs kysymys), ja

–        sellaisen kansallisen lainsäädännön tai käytännön yhteensopivuus unionin oikeuden ja erityisesti yhtäältä SEU 2 artiklan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan sekä päätöksen 2006/928 kanssa ja toisaalta unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen kanssa, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut, jotka koskevat tiettyjen todisteiden hyväksyttävyyttä ja korruptiota, arvonlisäveropetoksia ja tuomareiden kurinpitoasioita käsittelevien ratkaisukokoonpanojen laillisuutta, sitovat kansallisia yleisiä tuomioistuimia, jotka eivät näin ollen voi kurinpitorikkomukseen syyllistymättä jättää omasta aloitteestaan soveltamatta näihin ratkaisuihin perustuvaa oikeuskäytäntöä, vaikka ne katsovat, että kyseinen oikeuskäytäntö on ristiriidassa unionin oikeuden säännösten ja määräysten kanssa (asioiden C-357/19, C-379/19, C-811/19 ja C-840/19 toinen ja kolmas kysymys ja asiassa C-547/19 esitetty ainoa kysymys).

 Asiassa C-379/19 esitetty ensimmäinen kysymys

155    Asiassa C-379/19 esittämällään ensimmäisellä kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, sitovatko päätös 2006/928 ja suositukset, joita komissio on sen perusteella antamissa kertomuksissa esittänyt, Romaniaa.

156    Aluksi on muistutettava, että päätös 2006/928 on toimi, jonka unionin toimielin eli komissio on antanut unionin primaarioikeuteen kuuluvan liittymisasiakirjan perusteella, ja että se on erityisesti SEUT 288 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu päätös. Tällä päätöksellä perustetun yhteistyö- ja seurantajärjestelmän perusteella laadittuja komission kertomuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle on myös pidettävä unionin toimielimen toimina, joiden oikeudellisena perustana on unionin oikeus eli kyseisen päätöksen 2 artikla (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 149 kohta).

157    Kuten päätöksen 2006/928 johdanto-osan neljännestä ja viidennestä perustelukappaleesta ilmenee, se tehtiin siinä yhteydessä, kun Romania liittyi unioniin 1.1.2007, liittymisasiakirjan 37 ja 38 artiklan perusteella, joissa komissio valtuutetaan toteuttamaan asiaankuuluvia toimenpiteitä, jos on olemassa välitön riski siitä, että Romania aiheuttaisi vakavan häiriön sisämarkkinoiden toiminnalle sen vuoksi, ettei se ole onnistunut täyttämään liittymisneuvottelujen yhteydessä antamiaan sitoumuksia, tai vastaavasti välitön riski siitä, että Romania vakavasti laiminlyö vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan unionin oikeuden noudattamisen.

158    Päätös 2006/928 tehtiin liittymisasiakirjan 37 ja 38 artiklassa tarkoitettujen kaltaisten välittömien riskien olemassaolon vuoksi. Kuten nimittäin Bulgarian ja Romanian valmiudesta EU:n jäsenyyteen 26.9.2006 annetusta komission seurantakertomuksesta (KOM(2006) 549 lopullinen), johon päätöksen 2006/928 johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa viitataan, ilmenee, komissio totesi, että Romaniassa oli edelleen puutteita erityisesti oikeudenkäytön ja korruption torjunnan alalla, ja se ehdotti neuvostolle, että tämän valtion unioniin liittymisen edellytykseksi asetettaisiin yhteistyö- ja seurantajärjestelmän perustaminen näiden puutteiden korjaamiseksi. Kuten erityisesti kyseisen päätöksen neljännestä ja kuudennesta perustelukappaleesta ilmenee, tätä varten mainitulla päätöksellä perustettiin yhteistyö- ja seurantajärjestelmä ja vahvistettiin saman päätöksen 1 artiklassa ja liitteessä tarkoitetut arviointiperusteet, jotka koskevat oikeuslaitoksen uudistamista ja korruption torjuntaa (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 et C-397/19, EU:C:2021:393 157 ja 158 kohta).

159    Kuten päätöksen 2006/928 johdanto-osan toisessa ja kolmannessa perustelukappaleessa todetaan tältä osin, sisämarkkinat ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue perustuvat jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen siihen, että kaikkien jäsenvaltioiden hallinnolliset ja oikeuden päätökset ja käytänteet ovat täysin oikeusvaltioperiaatteen mukaisia, ja tämä edellytys merkitsee sitä, että kaikilla jäsenvaltioilla on puolueeton, riippumaton ja tehokas oikeus- ja hallintojärjestelmä, jolla on muun muassa asianmukaiset voimavarat torjua korruptiota (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 159 kohta).

160    SEU 49 artiklassa, jossa määrätään jokaisen Euroopan valtion mahdollisuudesta hakea unionin jäsenyyttä, täsmennetään, että unioni muodostuu valtioista, jotka ovat vapaasti ja vapaaehtoisesti liittyneet SEU 2 artiklassa tällä hetkellä tarkoitettuihin yhteisiin arvoihin ja jotka noudattavat näitä arvoja ja sitoutuvat edistämään niitä. Erityisesti SEU 2 artiklasta ilmenee, että unionin perustana on oikeusvaltion kaltaisia arvoja, jotka ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista muun muassa oikeudenmukaisuus. Tältä osin on korostettava, että jäsenvaltioiden ja muun muassa niiden tuomioistuinten välinen keskinäinen luottamus perustuu perustavanlaatuiseen lähtökohtaan, jonka mukaan jäsenvaltiot jakavat lukuisia yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu, kuten kyseisessä artiklassa täsmennetään (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 160 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

161    SEU 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen noudattaminen on siten ennakkoedellytys jokaisen unionin jäsenyyttä hakevan Euroopan valtion liittymiselle unioniin. Yhteistyö- ja seurantajärjestelmä otettiin juuri tässä yhteydessä käyttöön päätöksellä 2006/928, jotta varmistetaan oikeusvaltion arvon kunnioittaminen Romaniassa (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 161 kohta).

162    Lisäksi se, että jäsenvaltio kunnioittaa SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, on edellytys sille, että kaikki perussopimusten soveltamisesta kyseiseen jäsenvaltioon johtuvat oikeudet toteutuvat. Jäsenvaltio ei siis voi muuttaa lainsäädäntöään sellaisella tavalla, joka johtaa oikeusvaltion arvon, joka on muun muassa SEU 19 artiklassa konkretisoituva arvo, suojelun heikkenemiseen. Jäsenvaltioiden on näin ollen huolehdittava siitä, ettei niiden oikeuslaitoksen järjestämistä koskeva lainsäädäntö heikkene tämän arvon kannalta, pidättäytymällä antamasta sääntöjä, jotka heikentäisivät tuomioistuinten riippumattomuutta (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 162 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 51 kohta).

163    Tässä yhteydessä on todettava, että unionin toimielinten ennen liittymistä antamat säädökset, joihin päätös 2006/928 kuuluu, sitovat Romaniaa liittymisasiakirjan 2 artiklan nojalla sen unioniin liittymisestä lähtien ja pysyvät liittymissopimuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti voimassa siihen saakka, kunnes ne kumotaan (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 163 kohta).

164    Erityisesti liittymisasiakirjan 37 ja 38 artiklan nojalla toteutetuista toimenpiteistä on todettava, että vaikka on totta, että kummankin artiklan ensimmäisessä kohdassa komissio oikeutetaan toteuttamaan niissä tarkoitetut toimenpiteet ”enintään kolmen vuoden ajan liittymispäivästä”, kummankin artiklan toisessa kohdassa määrätään kuitenkin nimenomaisesti, että näin toteutettuja toimenpiteitä voidaan soveltaa kyseisen ajanjakson jälkeen, jos asianomaisia sitoumuksia ei ole täytetty tai todetut puutteet jatkuvat, ja että mainitut toimenpiteet poistetaan vasta, kun kyseinen sitoumus on täytetty tai kyseinen puute on korjattu. Lisäksi itse päätöksen 2006/928 johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa täsmennetään, että se ”olisi kumottava, kun kaikki arviointiperusteet on täytetty tyydyttävällä tavalla”.

165    Näin ollen päätöksen 2006/928 vaikutukset jatkuvat Romanian unioniin liittymisen jälkeen niin kauan kuin tätä päätöstä ei ole kumottu (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 165 kohta).

166    Siitä, sitooko päätös 2006/928 Romaniaa ja missä määrin, on syytä muistuttaa, että SEUT 288 artiklan neljännessä kohdassa määrätään EY 249 artiklan neljännen kohdan tavoin, että päätös velvoittaa kaikilta osiltaan niitä, joille se on osoitettu.

167    Päätöksen 2006/928 4 artiklan mukaan kyseinen päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, joihin myös Romania kuuluu liittymisestään alkaen. Näin ollen kyseinen päätös sitoo kaikilta osiltaan kyseistä jäsenvaltiota sen liityttyä unioniin. Mainitussa päätöksessä asetetaan siten Romanialle velvollisuus saavuttaa sen liitteessä mainituissa arviointiperusteissa asetetut tavoitteet ja antaa sen 1 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla vuosittain kertomus komissiolle arviointiperusteiden osalta saavuttamastaan edistyksestä (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 167 ja 168 kohta).

168    Erityisesti näiden arviointiperusteiden osalta on lisättävä, että kuten tämän tuomion 158–162 kohdasta ilmenee, ne on määritelty niiden puutteiden vuoksi, jotka komissio oli ennen Romanian unioniin liittymistä havainnut muun muassa oikeuslaitoksen uudistusten ja korruption torjunnan aloilla, ja niillä pyritään varmistamaan, että kyseinen jäsenvaltio kunnioittaa SEU 2 artiklassa ilmaistua oikeusvaltion arvoa, joka on edellytys sille, että kaikki perussopimusten soveltamisesta kyseiseen jäsenvaltioon johtuvat oikeudet toteutuvat. Lisäksi mainitut arviointiperusteet kuvastavat Romanian 14.12.2004 päättyneiden liittymisneuvottelujen yhteydessä antamia erityisiä sitoumuksia ja hyväksymiä vaatimuksia, jotka sisältyvät liittymisasiakirjan liitteeseen IX ja koskevat erityisesti oikeuslaitosta ja korruption torjuntaa. Näin ollen, kuten päätöksen 2006/928 johdanto-osan neljännestä ja kuudennesta perustelukappaleesta ilmenee, yhteistyö- ja seurantajärjestelmän perustamisen ja arviointiperusteiden vahvistamisen tarkoituksena oli Romanian unioniin liittymisen saattaminen päätökseen komission ennen liittymistä näillä aloilla toteamien puutteiden korjaamiseksi (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 169–171 kohta).

169    Tästä seuraa, että arviointiperusteissa asetetut tavoitteet sitovat Romaniaa, joten kyseisellä jäsenvaltiolla on erityinen velvollisuus saavuttaa nämä tavoitteet ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi mahdollisimman pian. Kyseisen jäsenvaltion on myös pidättäydyttävä toteuttamasta toimenpiteitä, jotka saattaisivat vaarantaa näiden tavoitteiden saavuttamisen (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 172 kohta).

170    Komission päätöksen 2006/928 perusteella laatimista kertomuksista on syytä muistuttaa, että sen määrittämiseksi, onko unionin toimella sitovia oikeusvaikutuksia, on tarkasteltava toimen sisältöä ja arvioitava sen vaikutuksia objektiivisten arviointiperusteiden, kuten toimen sisällön, perusteella ja siten, että huomioon otetaan tarvittaessa toimen antamisen asiayhteys ja toimen toteuttaneen toimielimen toimivalta (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 173 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

171    Käsiteltävässä asiassa pitää tosin paikkansa, että päätöksen 2006/928 perusteella laadittuja kertomuksia ei kyseisen päätöksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan ole osoitettu Romanialle vaan parlamentille ja neuvostolle. Lisäksi on niin, että vaikka nämä kertomukset sisältävät analyysin Romanian tilanteesta ja niissä muotoillaan vaatimuksia kyseistä jäsenvaltiota kohtaan, niihin sisältyvissä päätelmissä annetaan kyseiselle jäsenvaltiolle ”suosituksia” nojautumalla näihin vaatimuksiin.

172    Kuten kyseisen päätöksen 1 ja 2 artiklasta yhdessä luettuina ilmenee, näiden kertomusten tarkoituksena on kuitenkin analysoida ja arvioida Romanian edistymistä niiden arviointiperusteissa asetettujen tavoitteiden kannalta, jotka kyseisen jäsenvaltion on saavutettava. Erityisesti näihin kertomuksiin sisältyvät suositukset on laadittu näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja kyseisen jäsenvaltion tekemien uudistusten ohjaamiseksi tältä osin (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 175 kohta).

173    Tältä osin on syytä muistuttaa, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan SEU 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetusta vilpittömän yhteistyön periaatteesta seuraa, että jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki toimenpiteet, joilla voidaan taata unionin oikeuden ulottuvuus ja tehokkuus, sekä poistettava unionin oikeuden rikkomisesta aiheutuvat lainvastaiset seuraukset, ja tällainen velvollisuus on jokaisella jäsenvaltion elimellä sille kuuluvan toimivallan rajoissa (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 176 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

174    Näin ollen Romanian on päätöksen 2006/928 liitteessä esitettyjen arviointiperusteiden noudattamiseksi otettava asianmukaisesti huomioon vaatimukset ja suositukset, jotka on esitetty komission kyseisen päätöksen nojalla laatimissa kertomuksissa. Kyseinen jäsenvaltio ei etenkään voi toteuttaa tai pitää voimassa arviointiperusteiden kattamilla aloilla sellaisia toimenpiteitä, jotka saattaisivat vaarantaa niissä edellytetyn tuloksen. Siinä tapauksessa, että komissio esittää tällaisessa kertomuksessa epäilyjä kansallisen toimenpiteen yhteensopivuudesta jonkin arviointiperusteissa asetetun tavoitteen kanssa, Romanian on toimittava vilpittömässä yhteistyössä komission kanssa, jotta se voi kyseisiä arviointiperusteita ja perussopimusten määräyksiä täysin noudattaen ratkaista kyseisten arviointiperusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ilmenneet vaikeudet (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 177 kohta).

175    Edellä esitetyn perusteella asian C-379/19 ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että päätös 2006/928 sitoo Romaniaa kaikilta osiltaan niin kauan kuin sitä ei ole kumottu. Sen liitteeseen sisältyvissä arviointiperusteissa asetetuilla tavoitteilla pyritään varmistamaan, että kyseinen jäsenvaltio kunnioittaa SEU 2 artiklassa ilmaistua oikeusvaltion arvoa, ja ne sitovat kyseistä jäsenvaltiota siten, että sen on toteutettava näiden tavoitteiden toteuttamiseksi asianmukaiset toimenpiteet ottamalla SEU 4 artiklan 3 kohdassa ilmaistun vilpittömän yhteistyön periaatteen nojalla asianmukaisesti huomioon kertomukset, jotka komissio on laatinut mainitun päätöksen perusteella, ja erityisesti mainituissa kertomuksissa esitetyt suositukset.

 Asioissa C-357/19 ja C-840/19 esitetty ensimmäinen kysymys sekä asiassa C-811/19 esitetty ensimmäinen ja neljäs kysymys

176    Asioissa C-357/19 ja C-840/19 esitetyllä ensimmäisellä kysymyksellä ja asiassa C-811/19 esitetyillä ensimmäisellä ja neljännellä kysymyksellä, joita on syytä tarkastella yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään lähinnä, onko SEUT 325 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan korruptiota ja arvonlisäveropetoksia koskevat tuomiot, jotka on annettu ensimmäisessä oikeusasteessa muissa kuin näihin asioihin erikoistuneissa ratkaisukokoonpanoissa tai muutoksenhakuasteessa ratkaisukokoonpanoissa, joiden kaikki jäsenet on nimitetty arpomalla, ovat ehdottoman pätemättömiä, jolloin kyseessä olevat korruptiota tai arvonlisäveropetoksia koskevat asiat on mahdollisen lainvoimaisia tuomioita koskevan ylimääräisen muutoksenhakun johdosta käsiteltävä uudelleen ensimmäisessä ja/tai toisessa oikeusasteessa.

177    Alustavana toteamuksena on huomautettava, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa kyseisissä asioissa niiden vaikutusten merkitystä, joita Curtea Constituționalăn tuomioihin nro 685/2018 ja nro 417/2019 perustuvan, Înalta Curte de Casație și Justițien ratkaisukokoonpanoja koskevan oikeuskäytännön vaikutuksilla voi olla syytteiden ja seuraamusten tehokkuuteen ja seuraamusten täytäntöönpanon tehokkuuteen korruptiorikoksia ja arvonlisäveropetoksia koskevissa pääasioiden syytettyjä – joista jotkut hoitivat tosiseikkojen tapahtuma-aikaan Romanian valtion korkeimpia tehtäviä – koskevien kaltaisissa asioissa. Se tiedustelee näin ollen unionin tuomioistuimelta lähinnä tällaisen oikeuskäytännön yhteensoveltuvuutta unionin oikeuden kanssa.

178    Vaikka sen tältä osin esittämät kysymykset koskevat muodollisesti SEUT 325 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan kanssa, ilman, että niissä viitataan päätökseen 2006/928, tämä viimeksi mainittu päätös ja sen liitteessä mainitut arviointiperusteet ovat merkityksellisiä näihin kysymyksiin annettavan vastauksen kannalta. Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa kysymyksissään myös SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan sekä direktiiveihin 2015/849 ja 2017/1371, tarkastelu, joka koskee lisäksi näitä viimeksi mainittuja säännöksiä, ei sitä vastoin ole tässä tapauksessa tarpeen näihin kysymyksiin liittyvien epäselvyyksien ratkaisemiseksi. Kyseisistä direktiiveistä on lisäksi todettava, että pääasioissa merkityksellinen ajanjakso edelsi niiden voimaantuloa.

179    Näissä olosuhteissa mainittuihin kysymyksiin on vastattava sekä SEUT 325 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan kanssa, että päätöksen 2006/928 valossa.

180    Tältä osin on todettava, että – kuten tämän tuomion 133 kohdassa on muistutettu – unionin oikeudessa ei sen nykytilassa ole sääntöjä oikeuslaitoksen järjestämisestä jäsenvaltioissa ja erityisesti korruptiota ja petoksia koskevien ratkaisukokoonpanojen kokoonpanosta. Tällaisten sääntöjen antaminen kuuluu näin ollen lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tätä toimivaltaa käyttäessään noudatettava niille unionin oikeuden nojalla kuuluvia velvoitteita.

181    SEUT 325 artiklan 1 kohdasta johtuvien velvoitteiden osalta on todettava, että kyseisessä määräyksessä asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus suojata unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta toimenpiteillä, jotka ovat tehokkaita ja joilla on ennalta ehkäisevä vaikutus (tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 17.1.2019, Dzivev ym., C-310/16, EU:C:2019:30, 25 kohta).

182    Tässä yhteydessä unionin taloudellisten etujen suojaamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on muun muassa toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan omien varojen eli tulojen, jotka kertyvät yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta yhdenmukaistettuun arvonlisäveron määräytymisperusteeseen, tehokas ja täysimääräinen kantaminen (ks. vastaavasti tuomio 5.12.2017, M.A.S. ja M.B., C-42/17, EU:C:2017:936, 31 ja 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392, 51 ja 52 kohta). Jäsenvaltioiden on myös toteutettava tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla unionin talousarviosta osittain rahoitetun avustuksen saajalle aiheettomasti maksetut määrät voidaan periä takaisin (tuomio 1.10.2020, Úrad špeciálnej prokuratúry, C-603/19, EU:C:2020:774, 55 kohta).

183    Kuten julkisasiamies toteaa asioissa C-357/19 ja C-547/19 antamansa ratkaisuehdotuksen 94 ja 95 kohdassa, SEUT 325 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin ”taloudellisten etujen” käsite kattaa näin ollen paitsi unionin talousarvion käyttöön annetut tulot, myös kyseisen talousarvion kattamat menot. Tätä tulkintaa tukee taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa mainitun käsitteen ”[unionin] taloudellisiin etuihin kohdistuva petos” määritelmä, jolla tarkoitetaan erilaisia tahallisia toimia tai laiminlyöntejä sekä menojen että tulojen osalta.

184    SEUT 325 artiklan 1 kohdassa olevasta ilmaisusta ”kaikenlainen laiton toiminta” on lisäksi muistutettava, että ilmaisu ”laiton toiminta” tarkoittaa tavallisesti lainvastaista toimintaa, kun taas sana ”kaikenlainen” osoittaa, että kaikkiin tällaisiin menettelyihin viitataan erotuksetta. Muilta osin, kun otetaan huomioon unionin taloudellisten etujen suojelulle, joka on unionin tavoite, annettava merkitys, tätä ”laittoman toiminnan” käsitettä ei voida tulkita suppeasti (tuomio 2.5.2018, Scialdone, C-574/15, EU:C:2018:295, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

185    Kuten julkisasiamies toteaa asioissa C-357/19 ja C-547/19 antamansa ratkaisuehdotuksen 100 kohdassa, kyseinen laittoman toiminnan käsite kattaa muun muassa kaikenlaiset virkamiesten korruptiotoimet tai julkisten tehtävien väärinkäytökset, jotka voivat vahingoittaa unionin taloudellisia etuja esimerkiksi siten, että unionilta saadaan varoja perusteettomasti. Tässä yhteydessä on merkityksetöntä, ilmeneekö korruptio asianomaisen virkamiehen toimena vai laiminlyöntinä, kun otetaan huomioon, että laiminlyönti voi olla unionin taloudellisten etujen kannalta yhtä vahingollinen kuin toimi ja se voi liittyä erottamattomasti tällaiseen toimeen, kuten esimerkiksi se, että virkamies jättää suorittamatta unionin talousarvion kattamia menoja varten vaaditut tarkastukset ja todentamiset tai hyväksyy epäasianmukaisia tai virheellisiä menoja, jotka rahoitetaan unionin varoista.

186    Se, että taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä kyseisen yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan kanssa, viitataan yksinomaan unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvaan petokseen, ei ole omiaan horjuttamaan tätä tulkintaa SEUT 325 artiklan 1 kohdasta, jonka sanamuoto viittaa nimenomaisesti unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan petolliseen menettelyyn ja muuhun laittomaan toimintaan. Lisäksi on niin, että – kuten mainitun yleissopimuksen 1 artiklan a alakohdasta ilmenee – unionin talousarviosta peräisin olevien varojen väärinkäyttö muihin tarkoituksiin kuin niihin, joita varten ne alun perin myönnettiin, merkitsee petosta, kun taas tällainen varojen väärinkäyttö voi myös johtua tai olla seurausta korruptiosta. Tämä osoittaa, että korruptio voi liittyä petoksiin ja päinvastoin petoksen tekeminen voi helpottua korruption avulla, joten taloudellisten etujen mahdollinen vahingoittaminen voi joissakin tapauksissa johtua esimerkiksi arvonlisäveropetoksen ja korruption yhteisvaikutuksesta. Kuten julkisasiamies toteaa asioissa C-357/19 ja C-547/19 antamansa ratkaisuehdotuksen 98 kohdassa, tällainen mahdollinen yhteys vahvistetaan taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen pöytäkirjassa, joka sen 2 ja 3 artiklan mukaan kattaa lahjuksen ottamisen ja lahjuksen antamisen.

187    On myös muistutettava, että unionin tuomioistuin on jo todennut, että nekin sääntöjenvastaisuudet, joilla ei ole täsmällistä taloudellista vaikutusta, voivat kuitenkin vakavasti vahingoittaa unionin taloudellisia etuja (tuomio 21.12.2011, Chambre de commerce et d’industrie de l’Indre, C-465/10, EU:C:2011:867, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Kuten julkisasiamies toteaa asioissa C-357/19 ja C-547/19 antamansa ratkaisuehdotuksen 103 kohdassa, SEUT 325 artiklan 1 kohta voi näin ollen kattaa paitsi toimet, jotka tosiasiallisesti aiheuttavat omien varojen menetyksen, myös yrityksen toteuttaa tällaisia toimia.

188    Tässä yhteydessä on lisättävä, että Romanian osalta SEUT 325 artiklan 1 kohdasta johtuvaa velvollisuutta torjua unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa korruptiota on täydennetty erityisillä sitoumuksilla, jotka tämä jäsenvaltio hyväksyi liittymisneuvottelujen päättyessä 14.12.2004. Liittymisasiakirjan liitteessä IX olevan I kohdan 4 alakohdan mukaan kyseinen jäsenvaltio on nimittäin sitoutunut siihen, että sen on ”huomattavasti tehostettava lahjonnan ja erityisesti korkean tason lahjonnan torjuntaa varmistamalla, että lahjonnan vastainen lainsäädäntö pannaan tinkimättä täytäntöön”. Tätä erityistä sitoumusta konkretisoitiin myöhemmin päätöksellä 2006/928, jossa vahvistettiin viitetavoitteet komission ennen Romanian unioniin liittymistä toteamien puutteiden korjaamiseksi muun muassa korruption torjunnan alalla. Kyseisen päätöksen liitteen, jossa nämä viitetavoitteet esitetään, 3 alakohdassa pyritään siten tavoitteeseen, joka on ”ammattimaisten, puolueettomien tutkimusten jatkaminen korkean tason korruptiotapauksissa”, ja sen 4 alakohdassa tavoitteeseen, joka on ”lisätoimien toteuttaminen korruption estämiseksi ja torjumiseksi erityisesti paikallishallinnossa”.

189    Kuten tämän tuomion 169 kohdassa on muistutettu, arviointiperusteissa asetetut tavoitteet, joihin Romania on sitoutunut, sitovat tätä jäsenvaltiota, jolla on täten erityinen velvollisuus saavuttaa nämä tavoitteet ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi mahdollisimman pian. Kyseisen jäsenvaltion on myös pidättäydyttävä toteuttamasta toimenpiteitä, jotka saattaisivat vaarantaa näiden tavoitteiden saavuttamisen. Päätöksen 2006/928 liitteessä esitetyissä arviointiperusteissa asetetuista tavoitteista, luettuina yhdessä Romanian erityisten sitoumusten kanssa, johtuva velvollisuus torjua tehokkaasti korruptiota ja erityisesti korkean tason korruptiota, ei rajoitu pelkästään unionin taloudellisia etuja vahingoittaviin korruptiotapauksiin.

190    Lisäksi yhtäältä SEUT 325 artiklan 1 kohdan määräyksistä, joissa asetetaan velvollisuus suojata unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä ja muulta laittomalta toiminnalta, ja toisaalta päätöksen 2006/928 säännöksistä, joissa edellytetään korruption ennalta ehkäisemistä ja torjumista yleisesti, ilmenee, että Romanian on säädettävä tehokkaista ja ennalta ehkäisevistä seuraamuksista tällaisten rikkomusten varalta (ks. vastaavasti tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392, 53 kohta).

191    Tältä osin on todettava, että vaikka kyseisellä jäsenvaltiolla on vapaus valita sovellettavat seuraamukset, jotka voivat olla hallinnollisia seuraamuksia, rikosoikeudellisia seuraamuksia tai niiden molempien yhdistelmiä, sen on kuitenkin SEUT 325 artiklan 1 kohdan mukaisesti huolehdittava siitä, että unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvista vakavista petos- ja korruptiorikoksista voidaan määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, jotka ovat tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä (ks. vastaavasti tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392, 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 17.1.2019, Dzivev ym., C-310/16, EU:C:2019:30, 27 kohta). Lisäksi siltä osin kuin on kyse korruptiorikoksista yleisesti ottaen, velvollisuus säätää tehokkaista ja ennalta ehkäisevistä rikosoikeudellisista seuraamuksista johtuu Romanian osalta päätöksestä 2006/928, koska – kuten tämän tuomion 189 kohdassa on todettu – kyseisellä päätöksellä asetetaan tälle jäsenvaltiolle velvollisuus torjua korruptiota ja erityisesti korkean tason korruptiota tehokkaasti ja riippumatta mahdollisesta unionin taloudellisten etujen vahingoittamisesta.

192    Romanian tehtävänä on lisäksi varmistaa, että sen rikos- ja rikosprosessioikeuden säännöillä mahdollistetaan seuraamusten määrääminen tehokkaasti unionin taloudellisia etuja vahingoittavista petosrikoksista ja korruptiorikoksista yleensä. Vaikka siis näiden rikosten torjumiseksi säädetyt seuraamukset ja rikosoikeudelliset menettelyt kuuluvat kyseisen jäsenvaltion toimivaltaan, tätä toimivaltaa rajoittaa suhteellisuusperiaatteen ja vastaavuusperiaatteen lisäksi myös tehokkuusperiaate, joka edellyttää, että mainittujen seuraamusten on oltava tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä (ks. vastaavasti tuomio 2.5.2018, Scialdone, C-574/15, EU:C:2018:295, 29 kohta ja tuomio 17.1.2019, Dzivev e.a., C-310/16, EU:C:2019:30, 29 ja 30 kohta). Tämä tehokkuuden vaatimus koskee väistämättä unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petosrikoksia ja korruptiorikoksia yleisesti ottaen koskevia syytteitä ja niistä määrättäviä seuraamuksia sekä määrättyjen rangaistusten täytäntöönpanoa, koska jos seuraamuksia ei panna tehokkaasti täytäntöön, ne eivät voi olla tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä.

193    Tässä yhteydessä tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu ensisijaisesti kansalliselle lainsäätäjälle. Sen on siis tarvittaessa muutettava säännöstöään ja varmistettava, ettei menettelyllistä järjestelmää, jota sovelletaan unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten ja yleisesti korruptiorikosten syytteeseenpanoon ja seuraamuksiin, suunnitella siten, että se aiheuttaa ominaispiirteidensä vuoksi systeemisen riskin siitä, että tällaisista rikollisista teoista ei määrätä rangaistuksia, ja lisäksi lainsäätäjän on varmistettava rikosoikeudellisten menettelyiden kohteena olevien henkilöiden perusoikeuksien suoja (ks. vastaavasti tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392, 65 kohta ja tuomio 17.1.2019, Dzivev ym., C-310/16, EU:C:2019:30, 31 kohta).

194    Kansallisten tuomioistuinten on varmistettava SEUT 325 artiklan 1 kohdasta ja päätöksestä 2006/928 johtuvien velvoitteiden täysi vaikutus ja jätettävä soveltamatta kansallisia säännöksiä, jotka estävät unionin taloudellisia etuja vahingoittavia vakavia petosrikoksia ja yleisesti korruptiorikoksia koskevan menettelyn yhteydessä tehokkaiden ja ennalta ehkäisevien seuraamusten soveltamisen tällaisten rikosten torjumiseksi (ks. vastaavasti tuomio 5.12.2017, M.A.S. ja M.B., C-42/17, EU:C:2017:936, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 17.1.2019, Dzivev ym., C-310/16, EU:C:2019:30, 32 kohta ja tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 249 ja 251 kohta).

195    Nyt käsiteltävissä asioissa C-357/19, C-811/19 ja C-840/19 esitetyissä ennakkoratkaisupyynnöissä olevista toteamuksista, jotka on esitetty tiivistetysti tämän tuomion 60, 95 ja 107 kohdassa, ilmenee, että Curtea Constituțională määräsi 3.7.2019 antamassaan tuomiossa nro 417/2019 asiassa, jonka oli pannut vireille edustajainhuoneen puheenjohtaja, että kaikki asiat, joissa Înalta Curte de Casație și Justiție oli antanut ratkaisun ensimmäisenä oikeusasteena ennen 23.1.2019 ja joissa kyseisen tuomioistuimen antamat tuomiot eivät olleet tulleet lainvoimaisiksi kyseisen tuomion päivänä, käsitellään uudelleen lain nro 78/2000 29 §:n 1 momentin, sellaisena kuin Curtea Constituțională on sitä tulkinnut, mukaisesti muodostetuissa erityisissä ratkaisukokoonpanoissa. Samojen toteamusten mukaan tuomiossa nro 417/2019 esitetyt päätelmät merkitsevät sitä, että ensimmäisessä oikeusasteessa on tutkittava uudelleen kaikki asiat, jotka olivat 23.1.2019 vireillä muutoksenhakuasteessa tai joissa muutoksenhakutuomioistuimen antamaan tuomioon voitiin kyseisenä päivänä hakea vielä muutosta ylimääräisellä muutoksenhaulla. Mainituista tiedoista ilmenee vielä, että Curtea Constituțională katsoi 7.11.2018 antamassaan tuomiossa nro 685/2018 asiassa, jonka pääministeri oli saattanut käsiteltäväksi, että se, että Înalta Curte de Casație și Justițien viiden tuomarin kokoonpanon viidestä tuomarista vain neljä nimitettiin arpomalla, oli ristiriidassa lain nro 304/2004 32 §:n, sellaisena kuin se on muutettuna, kanssa, ja täsmensi samalla, että kyseistä tuomiota voitiin sen julkaisemispäivästä alkaen soveltaa muun muassa käsiteltävänä olleisiin asioihin ja ratkaistuihin asioihin, jos määräaika asianmukaisten ylimääräisten muutoksenhakukeinojen käyttämistä varten ei ollut vielä päättynyt, ja että kyseiseen tuomioon perustuvassa oikeuskäytännössä edellytetään, että muutoksenhakuasteen uudelleenkäsittelyn vaiheessa kaikki nämä asiat käsitellään ratkaisukokoonpanossa, jonka kaikki jäsenet nimitetään arpomalla.

196    Kuten lisäksi tämän tuomion 108 kohdasta ilmenee, edellisessä kohdassa mainittuihin tuomioihin perustuvaa Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntöä voidaan soveltaa peräkkäin, mikä voi merkitä NC:n tilanteen kaltaisessa tilanteessa olevalle syytetylle sitä, että asia joudutaan tutkimaan ensimmäisessä oikeusasteessa kaksi kertaa ja muutoksenhakuasteessa mahdollisesti kolme kertaa.

197    Tästä Curtea Constituționalăn oikeuskäytännöstä johtuva tarve käsitellä uudelleen kyseessä olevat korruptioasiat johtaa väistämättä vastaavien rikosoikeudenkäyntien keston pidentymiseen. Sen lisäksi, että liittymisasiakirjan liitteessä IX olevan I kohdan 5 alakohtaan sisältyi Romaniaa koskeva sitoumus ”pitkällisen rikosoikeudellisen menettelyn tarkistamisesta vuoden 2005 loppuun mennessä lahjontatapausten nopean ja avoimen käsittelyn varmistamiseksi, jotta voidaan taata riittävät seuraamukset, joilla on varoittava vaikutus”, unionin tuomioistuin on katsonut, että kun otetaan huomioon kyseiselle jäsenvaltiolle päätöksen 2006/928 nojalla kuuluvat erityiset velvoitteet korruption torjunnan alalla, näitä asioita koskeva kansallinen lainsäädäntö ja käytäntö eivät myöskään saa johtaa korruptiorikoksia koskevan tutkinnan keston pidentymiseen tai millään muullakaan tavoin korruption torjunnan heikkenemiseen (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 214 kohta).

198    On lisättävä, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on asioissa C-357/19, C-811/19 ja C-840/19 viitannut paitsi tällaisen uudelleenkäsittelyn monimutkaisuuteen ja pitkään kestoon Înalta Curte de Casație și Justițiessa, myös kansallisiin vanhentumissääntöihin ja muun muassa rikoslain 155 §:n 4 momentissa säädettyihin vanhentumissääntöihin, joiden mukaan vanhentumisaika päättyy viimeistään sen jakson viimeisenä päivänä, jonka pituus vastaa lakisääteisen vanhentumisajan kestoa kerrottuna kahdella, vanhentumisajan katkaisujen lukumäärästä riippumatta. Se katsoo näin ollen, että Curtea Constituționalăn tuomioihin nro 685/2018 ja nro 417/2019 perustuvan oikeuskäytännön soveltaminen voisi huomattavassa määrässä tapauksia johtaa rikosten vanhentumiseen, joten siihen sisältyy systeeminen riski siitä, että unionin taloudellisia etuja vahingoittavat vakavat petosrikokset tai yleensä korruptiorikokset jäävät rankaisematta.

199    Ennakkoratkaisupyynnöissä olevien tietojen mukaan Înalta Curte de Casație și Justițiella on yksinomainen toimivalta tutkia kaikki petosrikokset, jotka voivat vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, ja kaikki sellaiset korruptiorikokset yleensä, joihin Romanian valtion korkeimmissa viroissa olevat henkilöt ovat syyllistyneet täytäntöönpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan puitteissa.

200    Tältä osin on todettava, että systeemistä rankaisematta jäämisen riskiä ei voida sulkea pois silloin, kun tuomioon nro 685/2018 ja nro 417/2019 perustuvan Curtea Constituționalăn oikeuskäytännön soveltaminen, yhdessä vanhentumista koskevien kansallisten säännösten täytäntöönpanon kanssa, johtaa siihen, että määritelty henkilöryhmä eli tässä tapauksessa tietyt Romanian valtion korkeimpia virkoja hoitavat henkilöt, jotka on tuomittu Înalta Curte de Casație și Justițien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena ja/tai muutoksenhakutuomioistuimena antamalla tuomiolla – josta on kuitenkin valitettu ja/tai josta on tehty ylimääräinen muutoksenhaku tässä samassa tuomioistuimessa – vakavista petos- ja/tai korruptiorikoksista, joihin he ovat syyllistyneet tehtäviensä hoitamisen yhteydessä, välttyy tehokkailta ja ennalta ehkäiseviltä seuraamuksilta.

201    Vaikka nämä Curtea Constituționalăn tuomiot ovat ajallisesti rajattuja, ne voivat muun muassa vaikuttaa välittömästi ja yleisesti tähän henkilöryhmään, koska kun niissä määrätään Înalta Curte de Casație și Justițien tällaisen tuomion ehdottomasta pätemättömyydestä ja vaaditaan kyseessä olevien petoksia ja/tai korruptiota koskevien asioiden uudelleenkäsittelyä, niiden vaikutuksena voi olla vastaavien rikosoikeudellisten menettelyjen keston jatkuminen sovellettavien vanhentumisaikojen päättymisen jälkeen, jolloin syntyy riski kyseisen henkilöryhmän systeemisestä rankaisematta jäämisestä.

202    Tällainen vaara asettaa kyseenalaiseksi sekä SEUT 325 artiklan 1 kohdan että päätöksellä 2006/928 tavoitellun päämäärän, joka on korkean tason lahjonnan torjuminen tehokkaiden ja ennalta ehkäisevien seuraamusten avulla.

203    Tästä seuraa, että jos ennakkoratkaisua asioissa C-357/19, C-811/19 ja C-840/19 pyytänyt tuomioistuin päätyy katsomaan, että Curtea Constituționalăn tuomioihin nro 685/2018 ja nro 417/2019 perustuvan oikeuskäytännön, luettuna yhdessä kansallisten vanhentumisaikoja koskevien säännösten ja erityisesti rikoslain 155 §:n 4 momentissa säädetyn ehdottoman vanhentumisajan täytäntöönpanon kanssa, soveltamiseen sisältyy systeeminen riski siitä, että unionin taloudellisia etuja vahingoittavista vakavista petoksista tai korruptiorikoksista yleensä ei määrätä seuraamuksia, kansallisessa oikeudessa tällaisten rikosten torjumiseksi säädettyjä seuraamuksia ei voida pitää tehokkaina ja ennalta ehkäisevinä, mikä olisi ristiriidassa SEUT 325 artiklan 1 kohdan kanssa, luettuna yhdessä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan ja päätöksen 2006/928 kanssa.

204    Koska pääasioissa kyseessä olevat rikosoikeudelliset menettelyt merkitsevät SEUT 325 artiklan 1 kohdan ja/tai päätöksen 2006/928 ja siten unionin oikeuden soveltamista perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on kuitenkin varmistuttava myös siitä, että perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 47 artiklassa pääasioissa kyseessä oleville henkilöille taattuja perusoikeuksia kunnioitetaan. Rikosoikeutta koskevissa asioissa näiden oikeuksien kunnioittaminen on taattava paitsi alustavan tutkinnan vaiheessa siitä hetkestä lähtien, jolloin asianomaista henkilöä syytetään, myös rikosoikeudellisissa menettelyissä (ks. vastaavasti tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392, 68 ja 71 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 17.1.2019, Dzivev ym., C-310/16, EU:C:2019:30, 33 kohta) ja seuraamusten täytäntöönpanon yhteydessä.

205    Tältä osin on muistutettava, että perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä vahvistetaan jokaiselle oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Kun tässä määräyksessä edellytetään, että tuomioistuin on ”etukäteen laillisesti perustettu”, sillä pyritään varmistamaan, että tuomioistuinlaitoksen organisaatiota säännellään lailla, jonka lainsäätäjä on antanut toimivaltansa käyttöä koskevien sääntöjen mukaisesti, jotta vältettäisiin se, että tuomioistuinlaitoksen organisaatio jäisi toimeenpanovaltaa käyttävien elinten harkintavaltaan. Tätä vaatimusta sovelletaan tuomioistuimen olemassaolon oikeudelliseen perustaan sekä kaikkiin muihin kansallisen oikeuden säännöksiin, joiden noudattamatta jättämisestä seuraa, että yhden tai usean tuomarin osallistuminen asian käsittelyyn on sääntöjenvastaista, kuten ratkaisukokoonpanon määrittämistä koskeviin säännöksiin (ks. analogisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä, joka koskee ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, tuomio 26.3.2020, Uudelleentarkastelu Simpson v. neuvosto ja HG v. komissio, C‑542/18 RX–II ja C‑543/18 RX–II, EU:C:2020:232, 73 kohta ja tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys), C-487/19, EU:C:2021:798, 129 kohta).

206    On kuitenkin huomautettava, että ratkaisukokoonpanon määrittämisen yhteydessä tapahtunut sääntöjenvastaisuus merkitsee perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ensimmäisen virkkeen rikkomista erityisesti silloin, kun tämä sääntöjenvastaisuus on luonteeltaan ja vakavuudeltaan sellainen, että se aiheuttaa todellisen vaaran siitä, että muut valtiovallan käyttäjät, erityisesti toimeenpanovallan käyttäjä, voivat käyttää perusteetonta harkintavaltaa, joka vaarantaa ratkaisukokoonpanojen muodostamismenettelyn lopputuloksen integriteetin ja aiheuttaa siten oikeussubjekteille perustellun epäilyksen asianomaisten tuomareiden riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta, ja näin on silloin, kun on kyse perustavanlaatuisista säännöistä, jotka liittyvät erottamattomasti kyseisen tuomioistuinjärjestelmän perustamiseen ja toimintaan (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2020, Uudelleentarkastelu Simpson v. neuvosto ja HG v. komissio, C‑542/18 RX–II ja C‑543/18 RX–II, EU:C:2020:232, 75 kohta ja tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys), C-487/19, EU:C:2021:798, 130 kohta).

207    Nyt käsiteltävissä asioissa on niin, että vaikka Curtea Constituțională on katsonut pääasioissa kyseessä olevissa tuomioissa, että Înalta Curte de Casație și Justițien aiempi käytäntö, joka perustui muun muassa kyseisen tuomioistuimen organisaatiosta ja hallinnollisesta toiminnasta annettuun asetukseen ja joka koski korruptioasioita käsittelevien ratkaisukokoonpanojen erikoistumista ja kokoonpanoa, ei ollut sovellettavien kansallisten säännösten mukainen, tämän käytännön ei kuitenkaan voida katsoa olevan ristiriidassa Romanian tuomioistuinjärjestelmän perustavanlaatuisen säännön kanssa, joka olisi omiaan kyseenalaistamaan sen, että Înalta Curte de Casație și Justițien korruptioasioita käsittelevät ratkaisukokoonpanot ovat ”etukäteen laillisesti perustettuja” tuomioistuimia, kun ne on muodostettu kyseisen, Curtea Constituționalăn näitä tuomioita edeltäneen aikaisemman käytännön mukaisesti.

208    Kuten lisäksi tämän tuomion 95 kohdasta ilmenee, Înalta Curte de Casație și Justițien tuomarineuvosto teki 23.1.2019 päätöksen, jonka mukaan kaikki sen kolmen tuomarin ratkaisukokoonpanot olivat erikoistuneet käsittelemään korruptiota koskevia asioita, ja Curtea Constituționalăn mukaan tämä ratkaisu oli omiaan välttämään sen, että ristiriita perustuslain kanssa oli syntynyt, vain päätöksen tekemispäivästä alkaen eikä ennen sitä. Tämä ratkaisu, sellaisena kuin Curtea Constituțională on sitä tulkinnut, osoittaa, että Înalta Curte de Casație și Justițien erikoistumista koskeva aiempi käytäntö ei merkitse Romanian tuomioistuinjärjestelmän perustavanlaatuisen säännön ilmeistä rikkomista, koska Curtea Constituționalăn tuomiosta nro 417/2019 seuraava erikoistumisen vaatimus katsottiin täytetyksi vain 23.1.2019 tehdyn päätöksen kaltaisen sellaisen muodollisen toimen antamisella, jolla vain vahvistettiin, että Înalta Curte de Casație și Justițien tuomarit, jotka kuuluivat ratkaisukokoonpanoihin korruptiota koskevissa asioissa ennen kyseisen päätöksen tekemistä, olivat erikoistuneet näihin asioihin.

209    Lisäksi on eroteltava asiat C-357/19, C-840/19 ja C-811/19 asiasta, jossa unionin tuomioistuin on antanut 5.12.2017 tuomion M.A.S. ja M.B. (C-42/17, EU:C:2017:936), jossa se katsoi, että jos kansallinen tuomioistuin päätyy katsomaan, että velvollisuus jättää kyseiset kansalliset säännökset soveltamatta on ristiriidassa rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kanssa, sellaisena kuin se vahvistetaan perusoikeuskirjan 49 artiklassa, sillä ei ole velvollisuutta noudattaa tätä velvollisuutta (ks. vastaavasti tuomio 5.12.2017, M.A.S. ja M.B., C-42/17, EU:C:2017:936, 61 kohta). Perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan ensimmäisestä virkkeestä johtuvat vaatimukset eivät sitä vastoin estä tuomioihin nro 685/2018 ja nro 417/2019 perustuvan oikeuskäytännön soveltamatta jättämistä asioissa C-357/19, C-840/19 ja C-811/19.

210    PM väitti asiassa C-357/19 unionin tuomioistuimen esittämään kysymykseen antamassaan vastauksessa, että vaatimus, jonka mukaan korruptiota koskevat muutoksenhakutuomiot on annettava sellaisissa ratkaisukokoonpanoissa, joiden kaikki jäsenet on nimitetty arpomalla, muodostaa perusoikeuksien suojaa koskevan kansallisen standardin. Romanian hallitus ja komissio katsovat kuitenkin puolestaan, että tällainen luonnehdinta on virheellinen sekä tämän vaatimuksen osalta että korruptiorikoksia koskevien erikoistuneiden kokoonpanojen perustamista koskevan vaatimuksen osalta.

211    Tältä osin riittää, kun muistutetaan, että vaikka oletetaan, että nämä vaatimukset muodostaisivat tällaisen suojaa koskevan kansallisen standardin, olisi niin, että kun jäsenvaltion tuomioistuinta pyydetään tutkimaan, onko kansallinen säännös tai toimenpide, jolla unionin oikeutta sovelletaan perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti tilanteessa, jossa jäsenvaltioiden toiminta ei määräydy täysin unionin oikeuden perusteella, yhdenmukainen perusoikeuksien kanssa, perusoikeuskirjan 53 artiklassa vahvistetaan, että kansalliset viranomaiset ja tuomioistuimet saavat soveltaa perusoikeuksien suojaa koskevia kansallisia standardeja sillä edellytyksellä, ettei tämä soveltaminen vaaranna perusoikeuskirjassa, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut, vahvistettua suojan tasoa eikä unionin oikeuden ensisijaisuutta, yhtenäisyyttä ja tehokkuutta (tuomio 26.2.2013, Åkerberg Fransson, C-617/10, EU:C:2013:105, 29 kohta; tuomio 26.2.2013, Melloni, C-399/11, EU:C:2013:107, 60 kohta ja tuomio 29.7.2019, Pelham ym., C-476/17, EU:C:2019:624, 80 kohta).

212    Jos asioissa C-357/19, C-811/19 ja C-840/19 ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätyy tämän tuomion 203 kohdassa tarkoitettuun päätelmään, sen kansallisen standardin soveltaminen, johon PM vetoaa, olettaen, että se on näytetty toteen, olisi omiaan vaarantamaan unionin oikeuden, erityisesti SEUT 325 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan ja päätöksen 2006/928 kanssa, ensisijaisuuden, yhtenäisyyden ja tehokkuuden. Tällaisessa tilanteessa kyseisen kansallisen suojan tason soveltaminen sisältäisi nimittäin systeemisen riskin siitä, että unionin taloudellisia etuja vahingoittavia vakavia petosrikoksia tai korruptiorikoksia yleensä jää rankaisematta, mikä on vastoin näistä säännöksistä ja määräyksistä johtuvaa vaatimusta, jonka mukaan tällaisten rikosten torjumiseksi on säädettävä tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

213    Edellä esitetyn valossa asioissa C-357/19 ja C-840/19 esitettyyn ensimmäiseen kysymykseen ja asiassa C-811/19 esitettyihin ensimmäiseen ja neljänteen kysymykseen on vastattava, että SEUT 325 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan kanssa ja päätöksen 2006/928 kanssa, on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan korruptiota ja arvonlisäveropetoksia koskevat tuomiot, jotka on annettu ensimmäisessä oikeusasteessa muissa kuin näihin asioihin erikoistuneissa ratkaisukokoonpanoissa tai muutoksenhakuasteessa muissa kuin sellaisissa ratkaisukokoonpanoissa, joiden kaikki jäsenet on nimitetty arpomalla, ovat ehdottoman pätemättömiä, jolloin korruptiota tai arvonlisäveropetoksia koskevat asiat on mahdollisen lainvoimaisten tuomioiden ylimääräisen muutoksenhakun johdosta käsiteltävä uudelleen ensimmäisessä ja/tai toisessa oikeusasteessa, kun kyseisen kansallisen lainsäädännön tai käytännön soveltaminen on omiaan luomaan systeemisen riskin siitä, että unionin taloudellisia etuja vahingoittavia vakavia petosrikoksia tai yleensä lahjontarikoksia jää rankaisematta. Velvollisuus varmistaa, että tällaisista rikoksista määrätään tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä rikosoikeudellisia seuraamuksia, ei vapauta ennakkoratkaisupyynnön esittänyttä tuomioistuinta velvollisuudesta tarkistaa perusoikeuskirjan 47 artiklassa taattujen perusoikeuksien noudattamista, mutta kyseinen tuomioistuin ei voi soveltaa perusoikeuksien suojan kansallista standardia, johon sisältyy tällainen systeeminen rankaisematta jäämisen riski.

 Asioissa C-357/19, C-379/19, C-811/19 ja C-840/19 esitetty toinen ja kolmas kysymys sekä asiassa C-547/19 esitetty ainoa kysymys

214    Asioissa C-357/19, C-379/19, C-811/19 ja C-840/19 esitetyillä toisella ja kolmannella kysymyksellä sekä asiassa C-547/19 esitetyllä ainoalla kysymyksellä, joita on tarkasteltava yhdessä, ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet tiedustelevat lähinnä, onko yhtäältä SEU 2 artiklaa ja 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, perusoikeuskirjan 47 artiklaa ja päätöstä 2006/928 sekä toisaalta unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta, yhdessä mainittujen määräysten ja mainitun säädöksen sekä SEUT 325 artiklan 1 kohdan kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle säännöstölle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat kansallisia yleisiä tuomioistuimia, jotka eivät näin ollen voi kurinpitorikkomukseen syyllistymättä jättää omasta aloitteestaan soveltamatta näihin ratkaisuihin perustuvaa oikeuskäytäntöä, vaikka ne katsovat unionin tuomioistuimen tuomion valossa, että kyseinen oikeuskäytäntö on ristiriidassa kyseisten unionin oikeuden säännösten ja määräysten kanssa.

–       Tuomioistuinten riippumattomuuden tae

215    Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet katsovat, että Curtea Constituționalăn pääasiassa kyseessä oleviin tuomioihin perustuva oikeuskäytäntö voi kyseenalaistaa niiden riippumattomuuden ja on tästä syystä ristiriidassa unionin oikeuden ja muun muassa SEU 2 artiklassa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa sekä perusoikeuskirjan 47 artiklassa määrättyjen takeiden ja päätöksen 2006/928 kanssa. Ne katsovat tältä osin, että Curtea Constituțională, joka ei kuulu Romanian tuomioistuinjärjestelmään, ylitti toimivaltansa rajat antaessaan pääasioissa kyseessä olevat tuomiot ja loukkasi yleisten tuomioistuinten toimivaltaa, johon kuuluu perustuslakia alemmantasoisen lainsäädännön tulkitseminen ja soveltaminen. Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet toteavat vielä, että Curtea Constituționalăn tuomioiden noudattamatta jättäminen merkitsee Romanian oikeudessa kurinpitorikkomusta, joten ne pohtivat lähinnä sitä, voivatko ne unionin oikeuden nojalla jättää soveltamatta näitä pääasioissa kyseessä olevia tuomioita ilman, että niitä vastaan voidaan aloittaa kurinpitomenettely.

216    Tältä osin ja kuten tämän tuomion 133 kohdassa muistutetaan, vaikka oikeuslaitoksen järjestäminen jäsenvaltioissa, perustuslakituomioistuimen perustaminen, kokoonpano ja toiminta mukaan lukien, kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, jäsenvaltioiden on kuitenkin kyseistä toimivaltaa käyttäessään noudatettava niille unionin oikeuden nojalla kuuluvia velvoitteita.

217    SEU 19 artiklassa, jossa SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltion arvo konkretisoituu, kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtäväksi annetaan taata unionin oikeuden täysi soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityisille unionin oikeuden nojalla kuuluva oikeussuoja (tuomio 5.11.2019, komissio v. Puola (Yleisten tuomioistuinten riippumattomuus), C-192/18, EU:C:2019:924, 98 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 2.3.2021, A. B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C-824/18, EU:C:2021:153, 108 kohta).

218    Erityisesti, kuten päätöksen 2006/928 johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa vahvistetaan, oikeusvaltio ”merkitsee sitä, että kaikilla jäsenvaltioilla on puolueeton, riippumaton ja tehokas oikeus- ja hallintojärjestelmä, jolla on muun muassa asianmukaiset voimavarat torjua korruptiota”.

219    Unionin oikeuden noudattamisen varmistamista varten tarkoitetun tehokkaan tuomioistuinvalvonnan olemassaolo itsessään kuuluu erottamattomasti oikeusvaltioon. Tältä osin, kuten SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista muutoksenhakukeinoista ja menettelyistä tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden takaamiseksi yksityisille unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Yksityisille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien tehokkaan oikeussuojan periaate, johon SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa viitataan, on jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuva unionin oikeuden yleinen periaate, joka on vahvistettu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 artiklassa, ja se vahvistetaan nykyään perusoikeuskirjan 47 artiklassa (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 189 ja 190 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

220    Tästä seuraa, että jokaisen jäsenvaltion on SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla varmistettava, että elimet, joiden tehtävänä on lausua unionin oikeudessa tarkoitettuina ”tuomioistuimina” unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyvistä kysymyksistä ja jotka kuuluvat näin ollen sen oikeussuojakeinojen järjestelmään unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, täyttävät tehokkaan oikeussuojan vaatimukset, ja on täsmennettävä, että tässä määräyksessä on kyse ”unionin oikeuteen kuuluvista aloista” riippumatta siitä, onko kyse tilanteesta, jossa jäsenvaltiot soveltavat unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. vastaavasti tuomio 5.1.2019, komissio v. Puola (Yleisten tuomioistuinten riippumattomuus), C-192/18, EU:C:2019:924, 101 ja 103 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 20.4.2021, Repubblika, C-896/19, EU:C:2021:311, 36 ja 37 kohta ja tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 191 ja 192 kohta).

221    Sen takaamiseksi, että elimet, joiden tehtäviin voi kuulua unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyvien kysymysten ratkaiseminen, kykenevät varmistamaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa edellytetyn tehokkaan oikeussuojan, on ensisijaisen tärkeää turvata niiden riippumattomuus, mikä vahvistetaan perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa, jossa mainitaan mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi ”riippumattomassa” tuomioistuimessa yhtenä niistä vaatimuksista, jotka liittyvät tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevaan perusoikeuteen (tuomio 2.3.2021, A. B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C-824/18, EU:C:2021:153, 115 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 194 kohta).

222    Tämä tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimus, joka kuuluu erottamattomasti tuomioistuimen tehtävään, on osa tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden keskeistä sisältöä, ja viimeksi mainitulla perusoikeudella on ensisijainen merkitys sen varmistamisessa, että kaikkia niitä oikeuksia suojataan, joita yksityisillä on unionin oikeuden nojalla, ja että ne jäsenvaltioille yhteiset arvot turvataan, jotka on vahvistettu SEU 2 artiklassa ja joihin kuuluu muun muassa oikeusvaltiota koskeva arvo (tuomio 2.3.2021, A. B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C-824/18, EU:C:2021:153, 116 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

223    Kuten muun muassa päätöksen 2006/928 johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta ja päätöksen liitteessä olevassa 1–3 kohdassa tarkoitetuista arviointiperusteista ilmenee, puolueettoman, riippumattoman ja tehokkaan tuomioistuinjärjestelmän olemassaololla on erityinen merkitys korruption ja muun muassa korkean tason korruption torjunnassa.

224    SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta ilmenevä tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimus käsittää kuitenkin kaksi osatekijää. Ensimmäinen, ulkoinen osatekijä edellyttää, että asianomainen elin huolehtii tehtävistään itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta, ja se on siis suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa. Toinen, sisäinen osatekijä liittyy puolestaan puolueettomuuden käsitteeseen ja merkitsee sitä, että tuomioistuin ylläpitää yhtäläistä etäisyyttä oikeusriidan asianosaisiin ja siihen, mitkä ovat heidän intressinsä oikeusriidan kohteeseen. Tämä osatekijä edellyttää objektiivisuuden noudattamista ja sitä, ettei elimellä ole muuta intressiä asian ratkaisun lopputulokseen kuin pelkkä oikeussääntöjen soveltaminen (ks. vastaavasti tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982, 121 ja 122 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

225    Unionin oikeudessa edellytetyt riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet edellyttävät sellaisten sääntöjen olemassaoloa, joiden perusteella yksityisten kaikki perustellut epäilyt siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko se täysin neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden, voidaan sivuuttaa (ks. vastaavasti tuomio 19.9.2006, Wilson, C-506/04, EU:C:2006:587, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 196 kohta ja tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

226    Tältä osin on tärkeää, että tuomarit on suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa heidän riippumattomuutensa. Tuomareiden asemaan ja heidän tehtäviensä hoitamiseen sovellettavien sääntöjen on oltava erityisesti sellaisia, että niillä voidaan sulkea pois paitsi kaikki suora vaikuttaminen ohjeiden muodossa, myös kaikenlainen epäsuorempi vaikuttaminen, joka voi ohjata asianomaisten tuomareiden ratkaisuja, ja että näin vältetään se, ettei kyseisiä tuomareita koeta riippumattomiksi tai puolueettomiksi, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen täytyy herättää yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa (ks. vastaavasti tuomio 2.3.2021, A. B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C-824/18, EU:C:2021:153, 119 ja 139 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

227    Erityisesti kurinpitojärjestelmää koskevien sääntöjen yhteydessä riippumattomuuden toteutuminen edellyttää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan, että tähän järjestelmään sisältyy tarvittavat takeet, jotta vältetään täysin vaara siitä, että tällaista kurinpitojärjestelmää käytetään tuomioistuinratkaisujen sisällön poliittisen valvonnan järjestelmänä. Tältä osin on olennaista, että se, että tuomioistuimen ratkaisu sisältää mahdollisen virheen kansallisen oikeuden ja unionin oikeuden sääntöjen tulkinnassa ja soveltamisessa taikka tosiseikkojen arvioinnissa ja todisteiden arvioinnissa, ei voi yksinään johtaa siihen, että kyseessä oleva tuomari joutuu kurinpidolliseen vastuuseen (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 198 ja 234 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 134 ja 138 kohta). Kansallisten tuomioistuinten riippumattomuuteen erottamattomasti kuuluva tae on lisäksi se, että tuomareita vastaan ei käynnistetä kurinpitomenettelyjä tai määrätä kurinpitoseuraamuksia sen vuoksi, että he ovat käyttäneet SEUT 267 artiklan mukaista mahdollisuutta saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, mikä kuuluu niiden yksinomaiseen toimivaltaan (ks. tuomio 5.7.2016, Ognyanov, C-614/14, EU:C:2016:514, 17 ja 25 kohta; tuomio 26.3.2020, Miasto Łowicz et Prokurator Generalny, C-558/18 ja C-563/18, EU:C:2020:234, 59 kohta ja tuomio 23.11.2021, IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), C-564/19, EU:C:2021:949, 91 kohta).

228    Lisäksi oikeusvaltion toiminnalle tunnusomaisen vallanjako-opin mukaisesti tuomioistuinten riippumattomuus lainsäädäntö- ja toimeenpanovallasta on taattava (tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982, 124 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 2.3.2021, A. B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C-824/18, EU:C:2021:153, 118 kohta).

229    Vaikka SEU 2 artiklassa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tai missään muussakaan unionin oikeuden säännöksessä tai määräyksessä ei aseteta jäsenvaltioille tiettyä perustuslaillista mallia, jolla säänneltäisiin valtion eri vallankäyttäjien välisiä suhteita ja vuorovaikutusta muun muassa siltä osin kuin on kyse näiden toimivallan määrittelemisestä ja rajaamisesta, näiden jäsenvaltioiden on silti noudatettava muun muassa näistä unionin oikeuden määräyksistä johtuvia tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimuksia (ks. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä, joka koskee ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982, 130 kohta).

230    Näin ollen SEU 2 artikla ja 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta sekä päätös 2006/928 eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat yleisiä tuomioistuimia, kunhan kansallisessa oikeudessa taataan perustuslakituomioistuimen riippumattomuus muun muassa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovallasta, sellaisena kuin sitä edellytetään näissä oikeussäännöissä. Jos sitä vastoin kansallisessa oikeudessa ei taata tätä riippumattomuutta, kyseiset unionin oikeussäännöt ovat esteenä tällaiselle kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, koska tällainen perustuslakituomioistuin ei kykene varmistamaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa edellytettyä tehokasta oikeussuojaa.

231    Käsiteltävissä asioissa ennakkoratkaisua pyytäneiden tuomioistuinten kyseisistä unionin oikeussäännöistä johtuvasta tuomareiden riippumattomuuden vaatimuksesta esittämät kysymykset koskevat yhtäältä pääasioissa kyseessä olevat tuomiot antaneen Curtea Constituționalăn asemaa, kokoonpanoa ja toimintaa koskevia seikkoja. Kyseiset tuomioistuimet huomauttavat erityisesti, ettei Curtea Constituțională ole Romanian perustuslain mukaan osa tuomioistuinjärjestelmää, että sen jäsenet nimittävät lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovaltaan kuuluvat elimet, joilla on myös toimivalta saattaa asioita sen käsiteltäväksi, ja että se on ylittänyt toimivaltansa ja tulkinnut merkityksellistä kansallista lainsäädäntöä mielivaltaisesti.

232    Siitä seikasta, että Romanian perustuslain mukaan Curtea Constituțională ei kuulu tuomioistuinjärjestelmään, tämän tuomion 229 kohdassa muistutetaan, että unionin oikeudessa ei aseteta jäsenvaltioille tiettyä perustuslaillista mallia, jolla säänneltäisiin valtion eri vallankäyttäjien välisiä suhteita ja vuorovaikutusta muun muassa siltä osin kuin on kyse näiden toimivallan määrittelemisestä ja rajaamisesta. Tässä yhteydessä on täsmennettävä, että unionin oikeus ei ole esteenä sellaisen perustuslakituomioistuimen perustamiselle, jonka ratkaisut sitovat yleisiä tuomioistuimia, edellyttäen, että tämä tuomioistuin noudattaa tämän tuomion 224–230 kohdassa tarkoitettuja riippumattomuuden vaatimuksia. Ennakkoratkaisupyynnöistä ei kuitenkaan ilmene mitään, mikä viittaisi siihen, että Curtea Constituțională, jonka tehtävänä on muun muassa valvoa lakien ja asetusten perustuslainmukaisuutta ja ratkaista Romanian perustuslain 146 §:n d ja e kohdan nojalla viranomaisten väliset luonteeltaan valtiosääntöoikeudelliset ristiriidat, ei täyttäisi näitä vaatimuksia.

233    Curtea Constituționalăn tuomareiden nimittämisedellytyksistä on todettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että vain se seikka, että lainsäädäntö- ja toimeenpanovaltaa käyttävät elimet nimittävät asianomaiset tuomarit, mikä on asian laita Romanian perustuslain 142 §:n 3 momentin nojalla Curtea Constituționalăn tuomareiden osalta, ei ole omiaan luomaan tilannetta, jossa nämä tuomarit ovat riippuvaisia kyseisistä elimistä, eikä se herätä epäilyjä heidän puolueettomuudestaan, jos asianomaisiin henkilöihin ei heidän nimittämisensä jälkeen kohdisteta mitään painostusta eivätkä he saa ohjeita tehtäviään hoitaessaan (ks. analogisesti tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982, 133 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

234    Vaikka voi toki olla tarpeen varmistua siitä, että nimityspäätösten tekemisen aineelliset edellytykset ja menettelysäännöt ovat sellaisia, ettei yksityisille voi muodostua niiden johdosta perusteltuja epäilyjä siltä osin, ovatko asianomaiset tuomarit täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, suhtautuvatko he neutraalisti vastakkain oleviin intresseihin nähden, sen jälkeen kun asianomaiset henkilöt on nimitetty, ja vaikka tätä varten on tärkeää muun muassa, että mainitut edellytykset ja menettelysäännöt on laadittu siten, että tämän tuomion 226 kohdassa mieleen palautetut vaatimukset täyttyvät (tuomio 2.3.2021, A. B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C-824/18, EU:C:2021:153 123 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen), ennakkoratkaisupyynnöissä esitetyistä tiedoista ei ilmene, että edellytykset, joiden mukaisesti pääasioissa kyseessä olevat tuomiot antaneen Curtea Constituționalăn tuomarien nimitykset tehtiin, olisivat mainittujen vaatimusten vastaisia.

235    Lisäksi on todettava, että näiden samojen tietojen mukaan Romanian perustuslain 142 §:n 2 momentissa säädetään, että Curtea Constituționalăn tuomarit ”nimitetään yhdeksän vuoden toimikaudeksi, jota ei voida jatkaa tai uusia”, ja sen 145 §:ssä täsmennetään, että nämä tuomarit ”hoitavat tehtäviään riippumattomasti, eikä heitä voida erottaa toimikauden aikana”. Perustuslain 143 §:ssä vahvistetaan lisäksi Curtea Constituționalăn tuomareiden nimittämisen edellytykset, jotka ovat ”ylimmäntasoinen oikeudellinen koulutus, korkeatasoinen ammatillinen pätevyys ja vähintään 18 vuoden kokemus oikeudellisesta työstä tai oikeusalan korkeakoulutuksesta”, kun taas saman perustuslain 144 §:ssä vahvistetaan periaate, jonka mukaan Curtea Constituționalăn tuomarin tehtävä on yhteensopimaton ”kaikkien muiden julkishallinnon tai yksityisoikeudellisten tehtävien kanssa, oikeusalan korkeakoulutuksen opetustehtäviä lukuun ottamatta”.

236    Tässä tapauksessa on lisättävä, että se seikka, että täytäntöönpano- ja lainsäädäntövaltaan kuuluvilla elimillä on toimivalta saattaa asioita Curtea Constituționalăn käsiteltäväksi, liittyy sellaisen tuomioistuimen luonteeseen ja tehtävään, joka on perustettu ratkaisemaan luonteeltaan valtiosääntöoikeudellisia oikeusriitoja, eikä tämä seikka voi itsessään ja yksinään olla seikka, jonka perusteella sen riippumattomuus täytäntöönpano- ja lainsäädäntövaltaan nähden voidaan kyseenalaistaa.

237    Sen kysymyksen osalta, toimiko Curtea Constituțională pääasioissa kyseessä oleviin tuomioihin johtaneissa asioissa muuten kuin itsenäisesti ja puolueettomasti, on todettava, että vain se ennakkoratkaisua pyytäneiden tuomioistuinten esittämä seikka, jonka mukaan Curtea Constituțională ylitti toimivaltansa puuttumalla Romanian oikeusviranomaisten toimivaltaan ja tulkitsi merkityksellistä kansallista säännöstöä mielivaltaisella tavalla – olettaen, että tämä seikka on näytetty toteen – ei ole omiaan osoittamaan, ettei Curtea Constituțională täytä tämän tuomion 224–230 kohdassa mainittuja riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia. Ennakkoratkaisupyynnöissä ei nimittäin ole mitään muuta yksityiskohtaista seikkaa, josta ilmenisi, että nämä tuomiot annettiin asiayhteydessä, joka synnyttää perustellun epäilyksen siitä, noudattiko Curtea Constituțională täysimääräisesti näitä vaatimuksia.

238    Siltä osin kuin toisaalta on kyse kurinpidollisesta vastuusta, johon yleisten tuomioistuinten tuomarit voivat kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaan joutua, mikäli ne jättävät noudattamatta Curtea Constituționalăn ratkaisuja, on totta, että tuomioistuinten riippumattomuuden turvaaminen ei voi muun muassa johtaa siihen, että suljettaisiin täysin pois se mahdollisuus, että tuomarin kurinpidollinen vastuu voisi tietyissä täysin poikkeuksellisissa tapauksissa syntyä tuomarin tekemien tuomioistuinratkaisujen perusteella. Tällaisella riippumattomuuden vaatimuksella ei nimittäin selvästikään pyritä suojaamaan tuomareiden mahdollisia vakavia ja täysin anteeksiantamattomia menettelytapoja, joissa olisi kyse esimerkiksi niiden kansallisen oikeuden ja unionin oikeuden sääntöjen, joiden noudattamista heidän on tarkoitus turvata, rikkomisesta tahallisesti ja vilpillisessä mielessä tai erityisen vakavasta ja räikeästä huolimattomuudesta taikka mielivallan harjoittamisesta tai oikeussuojan epäämisestä, vaikka heidän tehtävänään on heille uskotun tuomiovallan käyttäjinä ratkaista yksityisten heidän käsiteltävikseen saattamat oikeusriidat (tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 137 kohta).

239    Tuomioistuinten riippumattomuuden säilyttämiseksi ja sen välttämiseksi, että kurinpitojärjestelmän hyväksyttävät tarkoitukset voidaan kiertää ja sitä voidaan käyttää tuomioistuinratkaisujen poliittiseen valvontaan tai tuomareiden painostamiseen, on kuitenkin olennaista, että se, että tuomioistuinratkaisu sisältää mahdollisen virheen kansallisen oikeuden ja unionin oikeuden sääntöjen tulkinnassa ja soveltamisessa tai tosiseikkojen ja todisteiden arvioinnissa, ei voi yksinään johtaa kyseisen tuomarin kurinpidollisen vastuun syntymiseen (tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 138 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

240    Näin ollen on tärkeää, että tuomarin kurinpidollisen vastuun syntyminen tuomioistuinratkaisun perusteella rajataan tämän tuomion 238 kohdassa mainittujen kaltaisiin täysin poikkeuksellisiin tapauksiin, joihin sovelletaan objektiivisia ja todennettavissa olevia arviointiperusteita, jotka johtuvat hyvää lainkäyttöä koskevista pakottavista vaatimuksista, sekä takeita, joilla pyritään välttämään tuomioistuinratkaisujen sisältöön kohdistuvan ulkoisen painostuksen vaara ja siten poistamaan kaikki yksityisten perustellut epäilyt siitä, ovatko asianomaiset tuomarit ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siitä, ovatko he neutraaleja vastakkain oleviin intresseihin nähden (tuomio 15.7.2021, komissio v. Puola (Tuomareita koskevat kurinpitosäännöt), C-791/19, EU:C:2021:596, 139 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

241    Käsiteltävissä asioissa ennakkoratkaisupyynnöissä olevista tiedoista ei ilmene, että yleisten kansallisten tuomioistuinten tuomareiden kurinpidollinen vastuu Curtea Constituționalăn ratkaisujen noudattamatta jättämisen vuoksi eli vastuu, josta säädetään lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdassa, jonka sanamuotoon ei sisälly mitään muuta edellytystä, olisi rajoitettu täysin poikkeuksellisiin tapauksiin, joihin viitataan tämän tuomion 238 kohdassa, mikä on vastoin tämän tuomion 239 ja 240 kohdassa mainittua oikeuskäytäntöä.

242    Tästä seuraa, että SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sekä päätöstä 2006/928 on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat yleisiä tuomioistuimia, kunhan kansallisessa oikeudessa taataan näissä oikeussäännöissä edellytetty kyseisen perustuslakituomioistuimen riippumattomuus muun muassa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovallasta. Näitä EU-sopimuksen määräyksiä ja mainittua päätöstä on sitä vastoin tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kurinpidollinen vastuu syntyy aina, kun kansalliset yleiset tuomioistuimet eivät noudata kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisuja.

243    Näin ollen asioissa, joissa pääasiassa kyseessä oleva kansallinen lainsäädäntö tai käytäntö merkitsee perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua unionin oikeuden soveltamista, perusoikeuskirjan 47 artiklan erillinen tarkastelu, joka voi vain vahvistaa tämän tuomion edellisessä kohdassa jo esitetyn päätelmän, ei ole tarpeen ennakkoratkaisua pyytäneiden tuomioistuinten kysymyksiin vastaamiseksi ja niiden käsiteltäviksi saatettujen oikeusriitojen ratkaisemiseksi.

–       Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate

244    Ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet huomauttavat, että pääasiassa kyseessä oleviin tuomioihin perustuva Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntö, jonka yhteensoveltuvuutta unionin oikeuden kanssa ne epäilevät, on Romanian perustuslain 147 §:n 4 momentin mukaan pakottava ja kansallisten tuomioistuinten on noudatettava sitä sen uhalla, että niiden jäsenille määrätään kurinpitoseuraamus lain nro 303/2004 99 §:n ș kohdan nojalla. Tässä tilanteessa ne pyrkivät selvittämään, onko unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate esteenä tällaiselle kansalliselle säännöstölle tai käytännölle ja voiko kansallinen tuomioistuin jättää sen nojalla soveltamatta tällaista oikeuskäytäntöä ilman, että sen jäsenille voidaan määrätä kurinpitoseuraamus.

245    Tältä osin on muistutettava, että unionin tuomioistuin on jo todennut ETY:n perustamissopimusta koskevassa vakiintuneessa oikeuskäytännössään, että yhteisön perustamissopimuksilla on, toisin kuin tavanomaisilla kansainvälisillä sopimuksilla, otettu käyttöön uusi oikeusjärjestys, joka on perustamissopimusten voimaantulon yhteydessä sisällytetty jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin ja jota kansallisten tuomioistuinten on sovellettava. Tällä uudella oikeusjärjestyksellä, jonka hyväksi jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan perustamissopimuksissa määritellyillä aloilla ja jonka oikeussubjekteja ovat sekä jäsenvaltiot että niiden kansalaiset, on omat toimielimet (ks. vastaavasti tuomio 5.2.1963, van Gend & Loos, 26/62, EU:C:1963:1, s. 23 ja tuomio 15.7.1964, Costa, 6/64, EU:C:1964:66, s. 1158 ja 1159).

246    Niinpä 15.7.1964 annetussa tuomiossa Costa (6/64, EU:C:1964:66 s. 1158-1160) on vahvistettu periaate, jonka mukaan yhteisön oikeus on ensisijainen jäsenvaltioiden oikeuteen nähden. Unionin tuomioistuin on todennut tästä, että siitä, että ETY:n perustamissopimuksella perustettiin oma oikeusjärjestys, jonka jäsenvaltiot ovat vastavuoroisuuden perusteella hyväksyneet, seuraa, etteivät ne voi asettaa myöhemmälle yksipuoliselle toimenpiteelle etusijaa tähän oikeusjärjestykseen nähden eivätkä vedota mihinkään kansallisen oikeuden sääntöön ETY:n perustamissopimuksesta johtuvaa oikeutta vastaan, koska muuten perustamissopimukseen perustuva oikeus menettäisi yhteisöluonteensa ja itse yhteisön oikeudellinen perusta saatettaisiin kyseenalaiseksi. Yhteisön oikeuden täytäntöönpanon tehokkuus ei voi myöskään vaihdella jäsenvaltiosta toiseen myöhemmän kansallisen lainsäädännön hyväksi vaarantamatta ETY:n perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista tai aiheuttamatta perustamissopimuksessa kiellettyä kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää.

247    Lisäksi 14.12.1991 annetun lausunnon 1/91 (ETA-sopimus – I) (EU:C:1991:490) 21 kohdassa on jo todettu, että vaikka ETY:n perustamissopimus on tehty kansainvälisenä sopimuksena, se on oikeusyhteisön perustuslakia vastaava asiakirja ja että täten perustetun yhteisön oikeusjärjestyksen olennaiset ominaispiirteet ovat erityisesti sen ensisijaisuus jäsenvaltioiden oikeuteen nähden ja useiden niiden kansalaisiin ja niihin itseensä sovellettavien määräysten välitön oikeusvaikutus.

248    Nämä unionin oikeusjärjestyksen olennaiset ominaispiirteet ja unionin oikeuden noudattamisen tärkeys on vahvistettu ratifioimalla varaumitta ETY:n perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyt sopimukset ja erityisesti Lissabonin sopimus. Jäsenvaltioiden hallitusten edustajat muistuttivat nimittäin Lissabonin sopimusta hyväksyessään nimenomaisesti tämän sopimuksen hyväksyneen hallitustenvälisen konferenssin päätösasiakirjaan liitetyssä julistuksessaan N:o 17 Euroopan unionin oikeuden ensisijaisuudesta (EUVL 2012, C 326, s. 346), että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan perussopimukset ja unionin niiden nojalla antama lainsäädäntö ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden mainitussa oikeuskäytännössä määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

249    On lisättävä, että SEU 4 artiklan 2 kohdassa määrätään, että unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden yhdenvertaisuutta perussopimuksiin nähden. Unioni voi kuitenkin kunnioittaa tällaista yhdenvertaisuutta vain, jos jäsenvaltioiden on unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla mahdotonta asettaa mille tahansa myöhemmälle yksipuoliselle toimenpiteelle etusijaa unionin oikeusjärjestykseen nähden.

250    Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen unionin tuomioistuin on vakiintuneesti vahvistanut aikaisemman oikeuskäytännön, joka koskee unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta, joka velvoittaa kaikki jäsenvaltioiden elimet huolehtimaan unionin eri oikeussääntöjen täyden vaikutuksen toteutumisesta, koska jäsenvaltioiden oikeudella ei voida puuttua siihen vaikutukseen, joka näillä eri oikeussäännöillä katsotaan olevan mainittujen valtioiden alueella (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 244 kohta oikeuskäytäntoviittauksineen; tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys), C-487/19, EU:C:2021:798, 156 kohta ja tuomio 23.11.2021, IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), C-564/19, EU:C:2021:949, 78 kohta oikeuskäytäntoviittauksineen).

251    Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen nojalla se, että jäsenvaltio vetoaa kansallisen oikeuden säännöksiin, vaikka ne olisivatkin perustuslain tasoisia, ei saa vahingoittaa unionin oikeuden yhtenäisyyttä ja tehokkuutta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen vaikutukset nimittäin koskevat kaikkia jäsenvaltion elimiä kansallisten säännösten – mukaan lukien perustuslaintasoiset säännökset – voimatta tätä estää (tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 245 kohta oikeuskäytäntoviittauksineen; tuomio 6.10.2021, W.Ż. (Ylimmän tuomioistuimen ylimääräistä valvontaa ja julkisia asioita käsittelevä jaosto – Nimitys), C-487/19, EU:C:2021:798, 157 kohta ja tuomio 23.11.2021, IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), C-564/19, EU:C:2021:949, 79 kohta oikeuskäytäntoviittauksineen).

252    Tältä osin on erityisesti muistutettava, että ensisijaisuusperiaatteella velvoitetaan kansallinen tuomioistuin, jonka tehtävänä on toimivaltansa rajoissa soveltaa unionin oikeussääntöjä, varmistamaan silloin, kun se ei voi tulkita kansallista säännöstöä unionin oikeuden vaatimusten mukaisesti, kyseisten oikeussääntöjen täysi vaikutus ja jättää tarvittaessa omasta aloitteestaan soveltamatta kaikki unionin oikeussääntöjen kanssa ristiriidassa olevat, myös myöhemmin annetut kansallisen lainsäädännön säännökset ilman, että sen olisi pyydettävä tai odotettava, että tällainen säännös ensin poistetaan lainsäädäntöteitse tai jollakin muulla perustuslain mukaisella keinolla (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 247 ja 248 kohta ja tuomio 23.11.2021, IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), C-564/19, EU:C:2021:949 80 kohta).

253    Käsiteltävissä ennakkoratkaisupyynnöissä tarkoitetuista unionin oikeussäännöistä on muistutettava, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, SEUT 325 artiklan 1 kohta ja päätöksen 2006/928 liitteessä mainittavat viitetavoitteet on muotoiltu selvin ja täsmällisin sanamuodoin eikä niihin liity mitään ehtoja, joten niillä on välitön oikeusvaikutus (ks. vastaavasti tuomio 5.12.2017, M.A.S. ja M.B., C-42/17, EU:C:2017:936, 38 ja 39 kohta ja tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19, C-355/19 ja C-397/19, EU:C:2021:393, 249 ja 250 kohta).

254    Tässä asiayhteydessä on täsmennettävä, että vaikka SEU 19 artiklan mukaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen tehtävänä on taata unionin oikeuden täysimääräinen soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityisille unionin oikeuden perusteella kuuluvien oikeuksien tehokas oikeussuoja, unionin tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta tulkita unionin oikeutta lopullisesti (ks. vastaavasti tuomio 2.9.2021, Moldavian tasavalta, C-741/19, EU:C:2021:655, 45 kohta). Tätä toimivaltaa käyttäessään unionin tuomioistuimen on kuitenkin viime kädessä täsmennettävä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen soveltamisalaa unionin oikeuden merkityksellisten säännösten kannalta, eikä tämä soveltamisala voi riippua kansallisen oikeuden säännösten tulkinnasta eikä kansallisen tuomioistuimen unionin oikeussäännöistä tekemästä tulkinnasta, joka ei vastaa unionin tuomioistuimen tulkintaa. Tässä tarkoituksessa SEUT 267 artiklan mukaisella ennakkoratkaisumenettelyllä, joka on perussopimuksilla luodun tuomioistuinjärjestelmän kantava voima, otetaan käyttöön tuomioistuinten välinen vuoropuhelu unionin tuomioistuimen ja jäsenvaltioiden tuomioistuimien välillä tavoitteena varmistaa, että unionin oikeutta tulkitaan yhtenäisesti, jolloin voidaan varmistaa sen johdonmukaisuus, täysi vaikutus ja itsenäisyys sekä viime kädessä perussopimuksilla luodun oikeuden ominaisluonne (tuomio 6.3.2018, Achmea, C-284/16, EU:C:2018:158, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 6.10.2021, Consorzio Italian Management ja Catania Multiservizi, C-561/19, EU:C:2021:799, 27 kohta).

255    Käsiteltävissä asioissa ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet toteavat, että Romanian perustuslain mukaan pääasioissa kyseessä oleviin Curtea Constituționalăn tuomioihin perustuva oikeuskäytäntö sitoo niitä ja sen noudattamatta jättämisestä seuraa niiden jäsenille kurinpitomenettelyyn joutuminen tai kurinpitoseuraamuksen määräminen, vaikka ne katsoisivat unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisumenettelyssä antaman tuomion valossa, että mainittu oikeuskäytäntö on unionin oikeuden vastainen.

256    Tässä yhteydessä on muistutettava, että unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisutuomio sitoo kansallista tuomioistuinta kyseessä olevien unionin oikeuden säännösten ja määräysten tulkinnan osalta tämän ratkaistessa pääasian (ks. vastaavasti tuomio 5.4.2016, PFE, C-689/13, EU:C:2016:199, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

257    Näin ollen kansallista tuomioistuinta, joka on käyttänyt mahdollisuuttaan tai noudattanut velvollisuuttaan esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklaan perustuva ennakkoratkaisupyyntö, ei voida estää soveltamasta välittömästi unionin oikeutta unionin tuomioistuimen ratkaisun tai oikeuskäytännön mukaisesti, tai muuten tämän artiklan tehokasta vaikutusta heikennettäisiin (ks. vastaavasti tuomio 9.3.1978, Simmenthal, 106/77, EU:C:1978:49, 20 kohta ja tuomio 5.4.2016, PFE, C-689/13, EU:C:2016:199, 39 kohta). On lisättävä, että toimivalta tehdä jo kyseisen soveltamisen ajankohtana kaikki se, mikä on tarpeen sellaisen kansallisen lainsäädännön tai käytännön sivuuttamiseksi, joka mahdollisesti estää unionin oikeussääntöjen täyden tehokkuuden, on erottamaton osa unionin oikeutta soveltavan tuomioistuinten tehtävää, joka kuuluu kansalliselle tuomioistuimelle, jonka tehtävänä on soveltaa toimivaltansa puitteissa unionin oikeussääntöjä, joten tämän toimivallan käyttö on SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta johtuvaan tuomioistuinten riippumattomuuteen luonnostaan kuuluva tae (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2020, Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny, C-558/18 ja C-563/18, EU:C:2020:234, 59 kohta ja tuomio 23.11.2021, IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), C-564/19, EU:C:2021:949, 91 kohta).

258    Unionin oikeuden luonteeseen perustuvien vaatimusten kanssa olisivat näin ollen yhteensopimattomia kaikki sellaiset kansalliset säännökset tai käytännöt, jotka heikentäisivät unionin oikeuden tehokkuutta estämällä sen, että unionin oikeuden soveltamista varten toimivaltainen tuomioistuin voi jo unionin oikeuden soveltamisajankohtana tehdä kaiken tarpeellisen sellaisten kansallisten säännösten tai käytäntöjen syrjäyttämiseksi, jotka mahdollisesti estävät unionin normien täyden tehokkuuden (ks. vastaavasti tuomio 22.6.2010, Melki ja Abdeli, C-188/10 ja C-189/10, EU:C:2010:363, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 5.4.2016, PFE, C-689/13, EU:C:2016:199, 41 kohta ja tuomio 4.12.2018, Minister for Justice and Equality ja Commissioner of An Garda Síochána, C-378/17, EU:C:2018:979, 36 kohta).

259    Kansallinen lainsäädäntö tai käytäntö, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiot sitovat yleisiä tuomioistuimia, vaikka nämä katsovat unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisumenettelyssä antaman tuomion valossa, että näihin perustuslakituomioistuimen tuomioihin perustuva oikeuskäytäntö on unionin oikeuden vastainen, on omiaan estämään kansallisia tuomioistuimia varmistamasta unionin oikeuden vaatimusten täyttä vaikutusta; tätä estävää vaikutusta voi vahvistaa se, että kansallisessa oikeudessa katsotaan, että tämä perustuslakituomioistuimen oikeuskäytännön mahdollinen noudattamatta jättäminen muodostaa kurinpitorikkomuksen.

260    Tässä yhteydessä on todettava, että SEUT 267 artikla on esteenä kaikille kansallisille säännöksille tai käytännöille, jotka voivat tapauksen mukaan estää kansallisia tuomioistuimia käyttämästä kyseisessä 267 artiklassa määrättyä mahdollisuutta tai noudattamasta siinä määrättyä velvollisuutta esittää ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle (ks. vastaavasti tuomio 5.4.2016, PFE, C-689/13, EU:C:2016:199, 32–34 kohta oikeuskäytäntöviittaukseen; tuomio 19.11.2019, A. K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982, 103 kohta ja tuomio 23.11.2021, IS (Välipäätöksen lainvastaisuus), C-564/19, EU:C:2021:949, 93 kohta). Lisäksi edellä tämän tuomion 227 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan se, että kansalliset tuomioistuimet eivät joudu kurinpitomenettelyihin tai niille ei aseteta kurinpitoseuraamuksia sen vuoksi, että ne ovat käyttäneet mahdollisuutta saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT 267 artiklan nojalla, mikä kuuluu niiden yksinomaiseen toimivaltaan, on niiden riippumattomuuteen erottamattomasti kuuluva tae. Samoin siinä tapauksessa, että yleinen kansallinen tuomioistuin unionin tuomioistuimen vastauksen saatuaan katsoisi, että kansallisen perustuslakituomioistuimen oikeuskäytäntö on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, se, että kansallinen tuomioistuin jättää soveltamatta mainittua oikeuskäytäntöä unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen mukaisesti, ei voi mitenkään olla omiaan synnyttämään sille kurinpidollista vastuuta.

261    Nyt käsiteltävissä asioissa unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että lain nro 303/2004 99 §:n ș §:n nojalla on aloitettu kurinpitomenettelyjä ennakkoratkaisua pyytäneiden tuomioistuinten joitakin tuomareita vastaan näiden esitettyä ennakkoratkaisupyyntönsä. Siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuimen vastaus johtaisi siihen, että kyseiset tuomioistuimet jättävät soveltamatta pääasiassa kyseessä oleviin tuomioihin perustuvaa Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntöä, tämän tuomion 58 kohdassa mainittu Curtea Constituționalăn oikeuskäytäntö huomioon ottaen ei vaikuta myöskään olevan poissuljettua, että kyseisten tuomioistuinten kokoonpanoon kuuluville tuomareille voidaan määrätä kurinpitoseuraamuksia.

262    Tästä seuraa, että unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiot sitovat kansallisia yleisiä tuomioistuimia eivätkä ne tästä syystä ja kurinpitorikkomukseen syyllistymättä voi jättää omasta aloitteestaan soveltamatta kyseisiin tuomioihin perustuvaa oikeuskäytäntöä, vaikka ne katsoisivat unionin tuomioistuimen tuomion valossa, että kyseinen oikeuskäytäntö on ristiriidassa SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, SEUT 325 artiklan 1 kohdan ja päätöksen 2006/928 kanssa.

263    Kaiken edellä esitetyn valossa asioissa C-357/19, C-379/19, C-811/19 ja C-840/19 esitettyihin toiseen ja kolmanteen kysymykseen sekä asiassa C-547/19 esitettyyn ainoaan kysymykseen on vastattava seuraavasti:

–        SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sekä päätöstä 2006/928 on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat yleisiä tuomioistuimia, kunhan kansallisessa oikeudessa taataan näissä unionin oikeussäännöissä edellytetty kyseisen perustuslakituomioistuimen riippumattomuus muun muassa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovallasta. Näitä EU-sopimuksen määräyksiä ja mainittua päätöstä on sitä vastoin tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kansallisten yleisten tuomioistuinten kurinpidollinen vastuu syntyy aina, kun ne jättävät noudattamatta kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisuja.

–        Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat kansallisia yleisiä tuomioistuimia eivätkä ne tästä syystä voi kurinpitorikkomukseen syyllistymättä jättää omasta aloitteestaan soveltamatta kyseisiin ratkaisuihin perustuvaa oikeuskäytäntöä, vaikka ne katsoisivat unionin tuomioistuimen tuomion valossa, että kyseinen oikeuskäytäntö on ristiriidassa SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, SEUT 352 artiklan 1 kohdan tai päätöksen 2006/928 kanssa.

 Oikeudenkäyntikulut

264    Pääasioiden asianosaisten osalta asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisissa tuomioistuimissa vireillä olevien asioiden käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisten tuomioistuinten asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla 13.12.2006 tehty komission päätös 2006/928/EY sitoo Romaniaa kaikilta osiltaan niin kauan kuin sitä ei ole kumottu. Sen liitteeseen sisältyvissä arviointiperusteissa asetetuilla tavoitteilla pyritään varmistamaan, että kyseinen jäsenvaltio kunnioittaa SEU 2 artiklassa ilmaistua oikeusvaltion arvoa, ja ne sitovat kyseistä jäsenvaltiota, jonka on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ottamalla SEU 4 artiklan 3 kohdassa ilmaistun vilpittömän yhteistyön periaatteen nojalla asianmukaisesti huomioon kertomukset, jotka Euroopan komissio on laatinut mainitun päätöksen perusteella, ja erityisesti mainituissa kertomuksissa esitetyt suositukset.

2)      SEUT 325 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä Luxemburgissa 26.7.1995 allekirjoitetun ja EU-sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 2 artiklan kanssa, ja päätöstä 2006/928 on tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan korruptiota ja arvonlisäveropetoksia koskevat tuomiot, joita ei ole antanut ensimmäisessä oikeusasteessa tällaisiin asioihin erikoistuneet ratkaisukokoonpanot tai muutoksenhakuasteessa ratkaisukokoonpanot, joiden jokainen jäsen on nimitetty arpomalla, ovat ehdottoman pätemättömiä, joten asianomaiset korruptiota tai arvonlisäveropetoksia koskevat asiat on mahdollisen lainvoimaisia tuomioita koskevan ylimääräisen muutoksenhakun johdosta käsiteltävä uudelleen ensimmäisessä ja/tai toisessa oikeusasteessa, kun kyseisen kansallisen lainsäädännön tai käytännön soveltaminen on omiaan luomaan systeemisen riskin siitä, että unionin taloudellisia etuja vahingoittavia vakavia petosrikoksia tai yleensä korruptiorikoksia jää rankaisematta. Velvollisuus varmistaa, että tällaisista rikoksista määrätään tehokkaita ja ennalta ehkäiseviä rikosoikeudellisia seuraamuksia, ei vapauta ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta velvollisuudesta tarkistaa, onko Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa taattuja perusoikeuksia noudatettu tarpeellisella tavalla, mutta kyseinen tuomioistuin ei voi soveltaa perusoikeuksien suojan kansallista standardia, johon sisältyy tällainen systeemisen rankaisematta jäämisen riski.

3)      SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa sekä päätöstä 2006/928 on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat yleisiä tuomioistuimia, kunhan kansallisessa oikeudessa taataan näissä unionin oikeussäännöissä edellytetty kyseisen perustuslakituomioistuimen riippumattomuus muun muassa lainsäädäntö- ja täytäntöönpanovallasta. Näitä EU-sopimuksen määräyksiä ja mainittua päätöstä on sitä vastoin tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kurinpidollinen vastuu syntyy aina, kun kansalliset yleiset tuomioistuimet eivät noudata kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisuja.

4)      Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle lainsäädännölle tai käytännölle, jonka mukaan kansallisen perustuslakituomioistuimen ratkaisut sitovat kansallisia yleisiä tuomioistuimia eivätkä ne tästä syystä voi kurinpitorikkomukseen syyllistymättä jättää omasta aloitteestaan soveltamatta kyseisiin ratkaisuihin perustuvaa oikeuskäytäntöä, vaikka ne katsoisivat unionin tuomioistuimen tuomion valossa, että kyseinen oikeuskäytäntö on ristiriidassa SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, SEUT 352 artiklan 1 kohdan tai päätöksen 2006/928 kanssa.

Allekirjoitukset

---

*      Oikeudenkäyntikieli: romania.