1

Euroopan keskuspankki (EKP), Euroopan komissio ja Trasta Komercbanka AS, Ivan Fursin ja Igors Buimisters, C & R Invest SIA, Figon Co. Ltd, GCK Holding Netherlands BV ja Rikam Holding SA vaativat unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 12.9.2017 antaman määräyksen Fursin ym. v. EKP (T-247/16, ei julkaistu, jäljempänä valituksenalainen määräys, EU:T:2017:623), jolla tämä yhtäältä totesi, ettei Trasta Komercbankan nostamasta kanteesta, jossa vaadittiin Euroopan keskuspankin (EKP) 3.3.2016 tekemän päätöksen ECB/SSM/2016 – 529900WIP0INFDAWTJ81/1 WOANCA-2016-0005, jolla peruutetaan Trasta Komercbankan toimilupa (jäljempänä riidanalainen päätös), kumoamista, ole syytä lausua, ja toisaalta hylkäsi EKP:n oikeudenkäyntiväitteen siltä osin kuin se koski kannetta, jonka monet Trasta Komercbankan osakkeenomistajista, eli Fursin ja Buimisters, C & R Invest SIA, Figon Co. Ltd, GCK Holding Netherlands BV ja Rikam Holding SA, olivat nostaneet ja jossa vaadittiin kyseisen päätöksen kumoamista.

2

Luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15.10.2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (EUVL 2013, L 287, s. 63) 2 artiklan 1 alakohdan mukaan ”osallistuvalla jäsenvaltiolla” tarkoitetaan kyseisessä asetuksessa ”jäsenvaltiota, jonka rahayksikkö on euro, tai jäsenvaltiota, jonka rahayksikkö ei ole euro ja joka toimii tiiviissä yhteistyössä EKP:n kanssa 7 artiklan mukaisesti”. Kyseisen asetuksen 2 artiklan 9 alakohdan mukaan ”yhtenäisellä valvontamekanismilla” (YVM) tarkoitetaan ”EKP:sta ja osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisista toimivaltaisista viranomaisista koostuvaa, tämän asetuksen 6 artiklan mukaista finanssivalvojien järjestelmää”.

3

Asetuksen N:o 1024/2013 4 artiklan, jonka otsikko on ”EKP:lle annetut tehtävät”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Tämän asetuksen 6 artiklan puitteissa EKP:llä on tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti yksinomainen toimivalta hoitaa vakavaraisuusvalvontatarkoituksissa seuraavat tehtävät kaikkien osallistuviin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden luottolaitosten osalta:

– –”

4

Kyseisen asetuksen 6 artiklan, jonka otsikko on ”Yhteistyö YVM:n puitteissa”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”EKP hoitaa tehtävänsä EKP:stä ja kansallisista toimivaltaisista viranomaisista muodostuvan yhteisen valvontamekanismin puitteissa. EKP on vastuussa YVM:n tehokkaasta ja johdonmukaisesta toiminnasta.”

5

Kyseisen asetuksen 14 artiklan 5 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jollei 6 kohdasta muuta johdu, EKP voi peruuttaa toimiluvan asiaa koskevassa unionin lainsäädännössä vahvistetuissa tapauksissa omasta aloitteestaan kuultuaan sen osallistuvan jäsenvaltion kansallista toimivaltaista viranomaista, johon luottolaitos on sijoittautunut, tai sellaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen ehdotuksesta. Näissä kuulemisissa on erityisesti varmistettava, että EKP antaa ennen peruuttamispäätösten tekemistä kansallisille viranomaisille riittävästi aikaa päättää tarpeellisista korjaavista toimista, mukaan lukien mahdolliset kriisinratkaisutoimenpiteet, ja ottaa ne huomioon.

Jos toimiluvan myöntämistä – – ehdottanut kansallinen toimivaltainen viranomainen katsoo, että toimilupa on peruutettava asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sen on tehtävä tästä ehdotus EKP:lle. Tuolloin EKP tekee päätöksen ehdotetusta peruuttamisesta ja ottaa tässä yhteydessä kaikilta osin huomioon kansallisen toimivaltaisen viranomaisen esittämät perustelut peruuttamiselle.”

6

Asetuksen N:o 1024/2013 24 artiklassa, jonka otsikko on ”Oikaisulautakunta”, säädetään seuraavaa:

”1.   EKP perustaa oikaisulautakunnan suorittamaan EKP:n sille tällä asetuksella sille annettujen valtuuksien nojalla tekemien päätösten sisäisen uudelleenkäsittelyn sen jälkeen kun 5 kohdan mukainen uudelleenkäsittelypyyntö on jätetty. Sisäisen uudelleenkäsittelyn on koskettava sitä, ovatko päätökset menettelyltään ja sisällöltään tämän asetuksen mukaisia.

– –

5.   Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa pyytää EKP:n tämän asetuksen mukaisesti tekemän, kyseiselle henkilölle osoitetun päätöksen uudelleenkäsittelyä tai sellaisen päätöksen uudelleenkäsittelyä, joka koskee heitä suoraan ja erikseen. Jäljempänä 7 kohdassa tarkoitettua EKP:n neuvoston päätöstä koskevaa uudelleenkäsittelypyyntöä ei voida ottaa tutkittavaksi.

– –

7.   Tehtyään päätöksen siitä, voidaanko uudelleenkäsittelypyyntö ottaa käsiteltäväksi, oikaisulautakunta antaa lausunnon asian kiireellisyyden kannalta asianmukaisen ajan kuluessa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja toimittaa sen uuden päätösluonnoksen valvontaelimelle valmistelua varten. Valvontaelin ottaa huomioon oikaisulautakunnan lausunnon ja toimittaa pikaisesti uuden päätösluonnoksen EKP:n neuvostolle. Uudessa päätösluonnoksessa kumotaan alkuperäinen päätös, korvataan se uudella päätöksellä, joka on sisällöltään identtinen, tai korvataan se muutetulla päätöksellä. Uusi päätösluonnos katsotaan hyväksytyksi, ellei EKP:n neuvosto vastusta sitä kymmenen työpäivän kuluessa.

– –”

7

Luottolaitoksista annetun lain (Kredītiestāžu likums) (Latvijas Vēstnesis, 1995, nro 163) 129 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1)   Jos Finanšu un kapitāla tirgus komisija [(rahoitus- ja pääomamarkkinoiden toimintaa valvova viranomainen, Latvia)] peruuttaa – – luottolaitoksen toimintaa varten myönnetyn toimiluvan (lupa), rahoitus- ja pääomamarkkinoiden toimintaa valvova viranomainen nimeää uskotun miehen ja jättää tuomioistuimeen hakemuksen kyseisen luottolaitoksen likvidoimiseksi ja selvittäjän määräämiseksi sekä ehdottaa hakijaa selvittäjäksi.

(2)   Toimiluvan peruuttamisen jälkeen luottolaitoksen yhtiökokous ei ole enää toimivaltainen päättämään vapaaehtoisesta selvitystilasta ja selvittäjän nimeämisestä.

– –”

8

Tämän lain 133 §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tämän lain XI luvun säännöksiä, lukuun ottamatta 160 ja 166 §:ää, sekä maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjälle tämän lain 172 ja 172.1 §:ssä siirrettyjä oikeuksia, velvollisuuksia ja toimivaltuuksia sovelletaan tuomioistuimen nimeämään luottolaitoksen selvittäjään.”

9

Kyseisen lain XI luvussa olevassa 161 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Kun luottolaitos on julistettu maksukyvyttömäksi, maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjä ottaa hoitaakseen laissa säädetyt ja luottolaitoksen perussäännössä määrätyt hallintoelinten ja näiden elinten johtajien velvollisuudet, oikeudet ja toimivaltuudet.”

10

Siviiliprosessikoodeksin (Civilprocesa likums) 377 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”Antaessaan tuomion luottolaitoksen likvidaatiosta tuomioistuin nimeää luottolaitokselle selvittäjän. Tuomioistuin määrää luottolaitoksen selvittäjäksi rahoitus- ja pääomamarkkinoiden toimintaa valvovan viranomaisen ehdottaman henkilön.”

11

Saman koodeksin 387 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tuomioistuin voi peruuttaa maksukyvyttömyysmenettelyn tai likvidaatiomenettelyn selvittäjän nimeämisen rahoitus- ja pääomamarkkinoiden toimintaa valvovan viranomaisen hakemuksesta. Hakemukseen on liitettävä rahoitus- ja pääomamarkkinoiden toimintaa valvovan viranomaisen päätös, jossa ilmaistaan johonkin seuraavista seikoista perustuva epäluottamus kyseistä selvittäjää kohtaan: – – ”

12

Kauppakoodeksin (komerclikums) 322 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1)   Selvittäjällä on kaikki hallituksen ja hallintoneuvoston oikeudet ja velvollisuudet, jotka eivät ole ristiriidassa likvidaation tarkoituksen kanssa.

(2)   Selvittäjä perii saatavat, yhtiölle maksamattomien pääomaosuuksien perusteella kuuluvat määrät mukaan luettuina, myy yhtiön omaisuuden ja täyttää velkojien saatavat.

(3)   Selvittäjä saa suorittaa ainoastaan yhtiön likvidaation edellyttämiä liiketoimia.

– –”

13

Asian tausta on esitetty valituksenalaisen määräyksen 1–7 kohdassa, ja se voidaan tiivistää seuraavasti.

14

Trasta Komercbanka on latvialainen luottolaitos, joka tarjoaa rahoituspalveluja rahoitus- ja pääomamarkkinoiden toimintaa valvovan viranomaisen (jäljempänä valvontaviranomainen) syyskuussa 1991 myöntämän toimiluvan nojalla.

15

Buimisters ja yhtiöt C & R Invest, Figon Co., GCK Holding Netherlands ja Rikam Holding ovat Trasta Komercbankan välittömiä osakkeenomistajia. Fursin, joka omistaa näiden yhtiöiden osakepääoman, on Trasta Komercbankan välillinen osakkeenomistaja.

16

Vastaanotettuaan 5.2.2016 valvontaviranomaisen ehdotuksen Trasta Komercbankan toimiluvan peruuttamiseksi ja viimeksi mainitun huomautukset EKP teki asetuksen N:o 1024/2013 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 14 artiklan 5 kohdan nojalla riidanalaisen päätöksen, jolla se peruutti kyseisen toimiluvan.

17

Rīgas pilsētas Vidzemes priekšpilsētas tiesa (Vidzemen alueen alioikeus, Riika, Latvia) teki 14.3.2016 valvontaviranomaisen hakemuksesta päätöksen, jolla se määräsi Trasta Komercbankan selvitysmenettelyn aloittamisesta ja määräsi selvittäjän. Kyseinen tuomioistuin hylkäsi myös kyseisen luottolaitoksen vaatimuksen sen johtoelimen toimivallan säilyttämisestä siltä osin kuin kyse oli uudelleentarkastelua koskevan pyynnön esittämisestä EKP:lle ja kanteen nostamisesta riidanalaisesta päätöksestä Euroopan unionin tuomioistuimessa. Kyseiseen ratkaisuun ei voida hakea muutosta.

18

Ilmoitus Trasta Komercbankan selvitysmenettelyn aloittamisesta ja selvittäjän määräämisestä tämän luottolaitoksen johdon tilalle julkaistiin 17.3.2016 Latvijas Vēstnesisissä. Selvittäjä teki samana päivänä päätöksen kaikkien Trasta Komercbankan antamien valtuutusten peruuttamisesta. Julkinen notaari antoi 21.3.2016 Latvijas Vēstnesisissä tiedoksi kaikkien ennen 17.3.2016 annettujen valtuutusten peruuttamista koskevan ilmoituksen.

19

Valituksenalaisen määräyksen 7 kohdasta ilmenee, että Trasta Komercbanka esitti 3.4.2016 asetuksen N:o 1024/2013 24 artiklassa tarkoitetulle oikaisulautakunnalle riidanalaisen päätöksen uudelleenkäsittelyä koskevan pyynnön. Oikaisulautakunta hylkäsi tämän pyynnön 30.5.2016 ja katsoi, että Trasta Komercbankan uudelleenkäsittelypyynnössä esittämät väitteet menettelyllisistä ja aineellisista rikkomisista eivät olleet perusteltuja ja että tämä päätös oli riittävästi perusteltu ja oikeasuhteinen. Oikaisulautakunta kuitenkin suositteli EKP:n johtoelintä selventämään tiettyjä seikkoja.

20

Trasta Komercbanka ja sen edellä 15 kohdassa mainitut osakkeenomistajat (jäljempänä Trasta Komercbankan osakkeenomistajat) nostivat unionin yleiseen tuomioistuimeen 13.5.2016 toimittamallaan kannekirjelmällä kanteen riidanalaisen päätöksen kumoamiseksi.

21

Tämän tuomion 19 kohdassa tarkoitetun oikaisulautakunnan päätöksen jälkeen EKP kumosi 11.7.2016 tekemällään päätöksellä ECB/SSM/2016–5299WIP0INFDAWTJ81/2 WOANCA-2016-0005 riidanalaisen päätöksen kyseisestä päivästä lukien ja korvasi sen vahvistaen Trasta Komercbankan toimiluvan peruuttamisen. Viimeksi mainittu ja sen osakkeenomistajat nostivat unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen, jossa vaadittiin 11.7.2016 tehdyn päätöksen kumoamista. Tämä asia, joka on kirjattu numerolla T‑698/16, on vielä vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa.

22

EKP esitti unionin yleiseen tuomioistuimeen 29.9.2016 jättämässään erillisessä kirjelmässä oikeudenkäyntiväitteen, jolla vaadittiin riidanalaisesta päätöksestä nostetun kanteen tutkimatta jättämistä.

23

Valituksenalaisen määräyksen määräysosan 1 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että lausunnon antaminen Trasta Komercbankan kanteesta raukeaa. Määräysosan 2 kohdassa se hylkäsi EKP:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen siltä osin kuin se koski muiden kantajien nostamaa kannetta.

24

Ensimmäiseksi unionin yleinen tuomioistuin tutki kyseisen määräyksen 17–22 kohdassa, oliko Trasta Komercbankalla ja sen osakkeenomistajilla ollut oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen osalta siitä huolimatta, että se oli kumottu, ja katsoi saman määräyksen 23 kohdassa, että nämä olivat ”oikeudellisesti riittävällä tavalla osoittaneet, että niillä oli yhä oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen osalta [mainitusta] kumoamisesta huolimatta”.

25

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin tutki valituksenalaisen määräyksen 24–51 kohdassa sen asianajajan valtuutuksen sääntöjenmukaisuuden, joka oli nostanut kanteen Trasta Komercbankan nimissä.

26

Unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että sen tehtävänä oli arvioida – kun otetaan huomioon selvittäjän 17.3.2016 tekemä päätös, jolla peruutettiin kaikki Trasta Komercbankan ennen 17.3.2016 antamat valtuutukset –, oliko selvittäjällä sovellettavan Latvian oikeuden nojalla toimivalta peruuttaa tälle asianajajalle myönnetty valtuutus ja oliko hän tosiasiallisesti peruuttanut valtuutuksen.

27

Unionin yleinen tuomioistuin totesi valituksenalaisen määräyksen 32 kohdassa, että tämä valtuutus oli annettu ennen selvitysmenettelyn aloittamista eikä asiassa ollut kiistetty sitä, että ”kyseisenä päivänä kyse oli työjärjestyksessä tarkoitetun toimivaltaisen henkilön antamasta valtuutuksesta”, ja katsoi, että selvittäjällä oli Latvian oikeuden nojalla toimivalta peruuttaa kyseinen valtuutus, ja hylkäsi valituksenalaisen määräyksen 35 ja 36 kohdassa Trasta Komercbankan väitteet, jotka koskivat selvittäjän eturistiriitaa ja viimeksi mainitun kyvyttömyyttä nostaa kannetta sen nimissä sekä unionin oikeuden rikkomista ja erityisesti tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamista.

28

Kyseisen määräyksen 46 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että asianajaja, joka oli nostanut kanteen Trasta Komercbankan nimissä, oli esittänyt valtuutuksensa peruuttamista koskevan kirjeen, jonka selvittäjä oli allekirjoittanut ja joka oli päivätty 31.3.2016 ja jonka tämä asianajaja sai väitteen mukaan sähköpostitse 28.10.2016. Tämän seikan perusteella unionin yleinen tuomioistuin katsoi kyseisen määräyksen 47 ja 48 kohdassa, ettei kyseinen asianajaja voi väittää, ettei hänen valtuutuksensa peruuttaminen olisi ollut tehokasta viimeksi mainitusta päivästä lähtien, ja että tämän vuoksi hänellä ei ollut enää Trasta Komercbankan nimissä asianmukaisesti annettua valtuutusta.

29

Valituksenalaisen määräyksen 49 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että koska kyse on tutkittavaksi ottamisen edellytyksestä, oikeushenkilöitä koskevan edustusvelvollisuuden noudattamisen piti jatkua tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka sillä uhalla, että lausunnon antaminen asiassa raukeaa. Todettuaan, ettei Trasta Komercbankaa enää edustanut siinä käydyssä menettelyssä tätä tarkoitusta varten pätevästi valtuutettu asianajaja, se katsoi tämän määräyksen 50 kohdassa, että lausunnon antaminen kyseisen yhtiön nostamasta kanteesta raukeaa.

30

Kolmanneksi unionin yleinen tuomioistuin tutki valituksenalaisen määräyksen 52–72 kohdassa, oliko Trasta Komercbankin osakkeenomistajilla oikeussuojan tarve riidanalaisen päätöksen osalta ja oliko niillä asiavaltuus nostaa kanne.

31

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi ensinnäkin, että koska Trasta Komercbankan johtoelinten valtuudet oli siirretty selvittäjälle, näillä kantajilla ei ollut konkreettista mahdollisuutta käyttää yhtiömiesten oikeuksiaan puolustaakseen tämän yhtiön etuja, ja totesi kyseisen määräyksen 58 kohdassa, että ne olivat osoittaneet oikeudellisesti riittävällä tavalla, että niillä oli oikeussuojan tarve.

32

Todettuaan, että riidanalaista päätöstä ei ollut osoitettu Trasta Komercbankan osakkeenomistajille, unionin yleinen tuomioistuin katsoi kuitenkin, että nämä muodostivat sellaisten henkilöiden ryhmän, jotka olivat riidanalaisen päätöksen tekopäivänä tiedossa tai yksilöitävissä, ja että tämä päätös vaikutti niihin Trasta Komercbankan, jonka toimilupa oli peruutettu, osakkeenomistajina. Se katsoi näin ollen mainitun määräyksen 63 kohdassa, että riidanalainen päätös koskee erikseen Trasta Komercbankan välittömiä osakkeenomistajia.

33

Lopuksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen määräyksen 69 kohdassa myös, että riidanalainen päätös koski valittajia suoraan, sillä tämän päätöksen vaikutusten intensiteetti vaikuttaa niiden oikeuksien sisältöön ja laajuuteen. Unionin yleinen tuomioistuin korosti näin kyseisen määräyksen 66 ja 67 kohdassa, että kyseisen päätöksen seurauksena oli se, että Trasta Komercbanka oli estynyt harjoittamasta toimialansa mukaista taloudellista toimintaa ja että tämän seurauksena sen osakkeenomistajat eivät voineet käyttää tehokkaasti oikeuttaan saada osinkoja eivätkä äänioikeuksiaan ja oikeuttaan osallistua kyseisen yhtiön johtamiseen.

34

Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin katsoi mainitun määräyksen 70 kohdassa, että koska oli todettu, että Trasta Komercbankan välittömien osakkeenomistajien nostama kanne voidaan ottaa tutkittavaksi, ei ollut tarpeen tutkia Fursinin, joka on Trasta Komercbankan välillinen osakkeenomistaja, asiavaltuutta.

35

Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi EKP:n esittämän oikeudenkäyntiväitteen siltä osin kuin se koski Trasta Komercbankan osakkeenomistajia.

36

Asiassa C‑663/17 P tekemässään valituksessa EKP vaatii, että unionin tuomioistuin

37

Asiassa C‑665/17 P tekemässään valituksessa komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

38

Asiassa C‑669/17 P tekemässään valituksessa Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat vaativat, että unionin tuomioistuin

39

Asioissa C‑663/17 P ja C‑665/17 P esittämissään vastineissa Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat vaativat, että unionin tuomioistuin

40

Asiassa C‑665/17 P esittämässään vastineessa EKP toistaa valituksessaan esitetyt vaatimukset, sellaisina kuin ne on esitetty tämän tuomion 36 kohdassa.

41

Asiassa C‑669/17 P esittämässään vastineessa EKP vaatii unionin tuomioistuinta hylkäämään valituksen ja velvoittamaan Trasta Komercbankan ja sen osakkeenomistajat korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

42

Unionin tuomioistuimen presidentin 13.3.2018 tekemällä päätöksellä asiat C‑663/17 P, C‑665/17 P ja C‑669/17 P yhdistettiin suullista käsittelyä ja tuomion antamista varten.

43

Unionin tuomioistuimen presidentin 25.4.2018 tekemällä päätöksellä komissio hyväksyttiin hakemuksestaan väliintulijaksi tukemaan EKP:n vaatimuksia asioissa C‑663/17 P ja C‑669/17 P esittääkseen huomautuksensa suullisessa käsittelyssä.

44

On todettava, että sekä asiassa C‑669/17 P tehty valitus että muut oikeudenkäyntiasiakirjat, jotka on esitetty Trasta Komercbankan ja sen osakkeenomistajien nimissä asioissa C‑663/17 P, C‑665/17 P ja C‑669/17 P, on allekirjoittanut asianajaja O. H. Behrends. Tämä asianajaja, joka edusti Trasta Komercbankaa ja sen osakkeenomistajia myös unionin tuomioistuimessa pidetyssä istunnossa, tukeutui perustellakseen asemaansa Trasta Komercbankan edustajana edustusvaltuutukseen, jonka tämän yhtiön hallituksen puheenjohtaja oli antanut hänelle 10.2.2016.

45

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen määräyksen 46 ja 47 kohdassa, että tämä valtuutus oli peruutettu selvittäjän 31.3.2016 laatimalla kirjeellä, joka oli lähetetty kyseiselle asianajajalle sähköpostitse 28.10.2016. Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat väittävät, ettei peruuttamisella ole ollut vaikutuksia ja että Behrendsillä on edelleen toimivalta edustaa Trasta Komercbankaa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimessa.

46

Tästä seuraa, että kysymys, joka koskee asiassa C‑669/17 P tehdyn valituksen tutkittavaksi ottamista siltä osin kuin sen on nostanut Trasta Komercbanka sekä tämän edustuksen säännöstenmukaisuutta asioissa C‑663/17 P ja C‑665/17 P, liittyy erottamattomasti asiassa C‑669/17 P tehdyn valituksen kohteeseen, joka on tämän vuoksi tutkittava ensin.

47

Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat riitauttavat sekä valituksenalaisen määräyksen 46–48 kohdassa esitetyt perustelut, joiden mukaan Trasta Komercbankan selvittäjä oli pätevästi peruuttanut tämän yhtiön johdon asianajajalleen antaman valtuutuksen, että unionin yleisen tuomioistuimen kyseisen määräyksen 50 kohdassa tästä tekemän päätelmän, jonka mukaan lausunnon antaminen Trasta Komercbankan nostamasta kanteesta raukeaa.

48

Valtuutuksen peruuttamisen säännöstenmukaisuuden osalta ne väittävät, että sen toteaminen, että Trasta Komercbankan etujen puolustaminen kaikissa menettelyissä, joilla pyritään kyseenalaistamaan riidanalainen päätös, kuuluu yksinomaan selvittäjälle eli henkilölle, jonka tehtävänä on panna täytäntöön tämän yhtiön likvidaatio ja jota on ehdottanut viranomainen, joka on itse vaikuttanut siihen, että EKP on tehnyt riidanalaisen päätöksen, on ristiriidassa tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden kanssa. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin ei soveltanut virheellisesti ainoastaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklaa vaan myös Latvian oikeutta. Selvittäjä oli nimittäin niiden mukaan eturistiriitatilanteessa, koska Trasta Komercbankan likvidaation jatkaminen estäisi jo luonteensa puolesta tämän pankin toimiluvan voimassa pitämisen, johon riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevalla kanteella pyritään. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan ole ottanut huomioon sellaisten oikeustoimien, joihin liittyy ilmeinen eturistiriita, pätemättömyyden yleistä periaatetta.

49

EKP, jota komissio aineellisesti tukee istunnossa esittämissään huomautuksissa, esittää, että unionin yleinen tuomioistuin totesi perustellusti, että selvittäjä vastasi Trasta Komercbankan etujen puolustamisesta. EKP:n mukaan Latvian oikeudessa säännellään niiden henkilöiden määrittämistä, jotka ovat toimivaltaisia toimimaan Trasta Komercbankan nimissä.

50

Lisäksi EKP myöntää, että asianajajalle, joka nosti kanteen Trasta Komercbankan nimissä, annettu valtuutus, jonka tämän johto myönsi, oli pätevä sen antamispäivänä, mutta korostaa, että Latvian toimivaltainen tuomioistuin määräsi kyseisen valtuutuksen allekirjoittamisen jälkeen Trasta Komercbankan selvitystilaan ja nimesi selvittäjän, jolla oli Latvian oikeuden mukaisesti tarvittava toimivalta kyseisen valtuutuksen peruuttamiseen.

51

EKP väittää, että Trasta Komercbankan ja sen osakkeenomistajien väite, jonka mukaan perusoikeuskirjan 47 artiklaa on sovellettu virheellisesti, on hylättävä, koska Trasta Komercbankalta ei ole evätty oikeutta nostaa tehokkaasti kannetta tuomioistuimessa riidanalaisesta päätöksestä, koska selvittäjällä on oikeus nostaa tällainen kanne omissa nimissään, jos hän pitää sitä tarkoituksenmukaisena. Väite, jonka mukaan valvontaviranomainen on nimennyt tämän selvittäjän, ei myöskään voi menestyä, koska hänet on nimennyt toimivaltainen latvialainen tuomioistuin eikä kyseinen valvontaviranomainen tai EKP. EKP:n mukaan selvittäjällä on sekä intressi että velvollisuus nostaa kanne riidanalaisesta päätöksestä, koska Trasta Komercbankan pesään takaisin saatavien omaisuuserien arvo voi kasvaa, jos se voittaa asian.

52

Aluksi on todettava, että asiassa C‑669/17 P tehty valitus, siltä osin kuin sen ovat tehneet Trasta Komercbankan välillinen osakkeenomistaja ja välittömät osakkeenomistajat eli Fursin sekä Buimisters, C & R Invest, Figon Co., GCK Holding Netherlands ja Rikam Holding, on jätettävä tutkimatta.

53

Kuten tämän tuomion 35 kohdassa todetaan, unionin yleinen tuomioistuin nimittäin totesi valituksenalaisessa määräyksessä, että näiden asianosaisten nostama kanne voitiin ottaa tutkittavaksi, ja hylkäsi EKP:n niiden osalta esittämän oikeudenkäyntiväitteen. Tästä seuraa, että kyseiset asianosaiset eivät ole osittain tai kokonaan hävinneet asiaa Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan toisen kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla eikä niillä näin ollen ole oikeutta hakea muutosta valituksenalaiseen määräykseen.

54

Samasta valituksesta, siltä osin kuin Trasta Komercbanka on sen tehnyt, on muistutettava, että Euroopan unioni on oikeusunioni, jossa sen toimielimet ovat sellaisen valvonnan alaisia, jonka kohteena on niiden toteuttamien toimien yhteensoveltuvuus erityisesti EUT-sopimuksen ja yleisten oikeusperiaatteiden kanssa, ja jossa kyseisellä sopimuksella on luotu kattava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jonka tarkoituksena on antaa unionin tuomioistuimen tehtäväksi unionin toimielinten toimien laillisuusvalvonta (ks. vastaavasti tuomio 23.4.1986, Les Verts v. parlamentti, 294/83, EU:C:1986:166, 23 kohta; tuomio 29.6.2010, E ja F, C-550/09, EU:C:2010:382, 44 kohta ja tuomio 30.5.2017, Safa Nicu Sepahan v. neuvosto, C‑45/15 P, EU:C:2017:402, 35 kohta). Näin ollen yksityisten on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille unionin oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvien oikeuksien osalta (tuomio 18.1.2007, PKK ja KNK v. neuvosto, C‑229/05 P, EU:C:2007:32, 109 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

55

Tässä yhteydessä on muistutettava, että periaate, jonka mukaan yksityisten on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille unionin oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvien oikeuksien osalta ja johon myös SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa viitataan, on yksi jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvista unionin oikeuden yleisistä periaatteista. Tämä periaate on vahvistettu myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun yleissopimuksen 6 ja 13 artiklassa. Se vahvistetaan nykyään perusoikeuskirjan 47 artiklassa (tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, C-64/16, EU:C:2018:117, 35 kohta ja tuomio 24.6.2019, komissio v. Puola (ylimmän tuomioistuimen riippumattomuus), C-619/18, EU:C:2019:531, 49 kohta).

56

Trasta Komercbankan kaltaisen oikeushenkilön, jonka toimilupa on peruutettu EKP:n kaltaisen unionin toimielimen päätöksellä, joka on annettu asetuksen N:o 1024/2013 kaltaisen unionin toimen perusteella, tehokas oikeussuoja varmistetaan kyseisellä oikeushenkilöllä SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla olevalla oikeudella nostaa unionin tuomioistuimissa kumoamiskanne mainitusta päätöksestä.

57

Jotta tällainen kanne voitaisiin ottaa tutkittavaksi, on välttämätöntä osoittaa, että asianomainen henkilö on todella tehnyt päätöksen kanteen nostamisesta ja että asianajajille, jotka väittävät toimivansa sen edustajina, on todella annettu tätä koskeva valtuutus (tuomio 18.1.2007, PKK ja KNK v. neuvosto, C‑229/05 P, EU:C:2007:32, 113 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Juuri tämän varmistamiseksi unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 51 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että kun asianajajan edustama asianosainen on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, asianajaja toimittaa unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon kyseisen asianosaisen antaman valtakirjan, ja kyseisen valtakirjan toimittamatta jättäminen voi kyseisen artiklan 4 kohdan mukaisesti johtaa siihen, että kanne jätetään aineellisesti tutkimatta.

58

Kun kyse on Trasta Komercbankan kaltaisesta luottolaitoksesta, joka on jäsenvaltion oikeudessa säännelty oikeushenkilö, tätä alaa koskevien unionin säännösten puuttuessa tämän oikeushenkilön elimet, joilla on oikeus tehdä edellisessä kohdassa tarkoitettuja päätöksiä, on määritettävä tämän jäsenvaltion oikeuden mukaisesti.

59

Kuten unionin tuomioistuin on jo korostanut, jäsenvaltioilla tältä osin olevaa autonomiaa rajoittaa kuitenkin niiden velvollisuus taata erityisesti perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun tehokkaita oikeussuojakeinoja ja puolueetonta tuomioistuinta koskevan oikeuden kunnioittaminen (tuomio 8.11.2016, Lesoochranárske zoskupenie VLK, C-243/15, EU:C:2016:838, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

60

Trasta Komercbankan kaltaisen oikeushenkilön oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin unionin tuomioistuimissa vaarantuisi, jos kyseessä olevan jäsenvaltion oikeuden mukaan selvittäjä, joka on toimivaltainen tekemään tällaisia päätöksiä, nimettäisiin sellaisen kansallisen viranomaisen esityksestä, joka on osallistunut asianomaiselle oikeushenkilölle vastaisen ja sen asettamiseen selvitystilaan johtaneen toimen toteuttamiseen. Kun otetaan huomioon luottamussuhde, jota tällainen nimeämismenettely edellyttää kyseisen viranomaisen ja nimetyn selvittäjän välillä, sekä se, että selvittäjän tehtävänä on selvitystilaan asettamisen kohteena olevan oikeushenkilön lopullinen purkaminen, on nimittäin olemassa vaara siitä, että tämä selvittäjä välttää sellaisen toimen, jonka kyseinen viranomainen on itse toteuttanut tai joka on toteutettu sen myötävaikutuksella ja joka on johtanut kyseessä olevan oikeushenkilön asettamiseen selvitystilaan, riitauttamista oikeudenkäyntimenettelyssä.

61

Näin on sitäkin suuremmalla syyllä silloin, kun sama viranomainen voi erottaa kyseisen oikeushenkilön selvittäjän tehtävästään tai ehdottaa hänen erottamistaan, jos unionin toimi, joka on toteutettu kyseisen viranomaisen myötävaikutuksella ja joka on johtanut oikeushenkilön asettamiseen selvitystilaan, kumotaan sellaisen kanteen seurauksena, jonka nostaminen tai pysyttäminen riippuu hänen omasta päätöksestään.

62

Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 75–77 kohdassa, tämän tuomion 60 ja 61 kohdassa kuvaillun kaltaiset tilanteet voivat, koska niihin sisältyy eturistiriita, vaarantaa kyseisen oikeushenkilön oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (ks. vastaavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 24.11.2005, Capital Bank AD v. Bulgaria, CE:ECHR:2005:1124JUD004942999, 117 ja 118 kohta).

63

Nyt käsiteltävässä asiassa valituksenalaisen määräyksen 32 kohdasta käy ilmi, että asianajajan, joka nosti unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen Trasta Komercbankan nimissä, esittämän valtuutuksen on antanut sellainen henkilö, jolla valtuutuksen antamispäivänä oli toimivalta siihen.

64

Kuten kyseisen määräyksen 5 ja 34 kohdassa todetaan, Latvian toimivaltainen tuomioistuin on kuitenkin määrännyt Trasta Komercbankan asetettavaksi selvitystilaan tämän valtuutuksen antamisen jälkeen eli 14.3.2016 valvontaviranomaisen pyynnöstä ja sellaisten Latvian oikeuden säännösten nojalla, joissa säädetään luottolaitoksen, jonka toimilupa on peruutettu, selvitystilaan asettamisesta. Kyseinen tuomioistuin nimesi samojen säännösten mukaisesti valvontaviranomaisen esittämän selvitysmiehen. Mainittu tuomioistuin hylkäsi lisäksi Trasta Komercbankan vaatimuksen, joka koski sen entisen johtoelimen edustamistoimivallan säilyttämistä, siltä osin kuin se koski erityisesti kanteen nostamista riidanalaisesta päätöksestä unionin tuomioistuimissa.

65

Mainitun määräyksen 6 ja 46 kohdasta ilmenee lisäksi, että nimittämisensä jälkeen Trasta Komercbankan selvittäjä peruutti kaikki tämän yhtiön antamat valtuutukset, mukaan lukien sen asianajajan valtuutuksen, joka oli nostanut Trasta Komercbankan nimissä kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa, ja tämä asianajaja sai tiedon peruuttamisesta viimeistään 28.10.2016, josta lähtien peruuttamista on pidettävä tehokkaana.

66

Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen määräyksen 48–50 kohdassa, ettei kyseisellä asianajajalla ollut enää unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kyseessä olevan yhtiön asianmukaisesti antamaa valtuutusta ja että tämän vuoksi lausunnon antaminen sen kanteesta raukeaa.

67

Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi siksi kyseisen määräyksen 35 kohdassa Trasta Komercbankan väitteen, joka koski selvittäjän eturistiriitaa, ja katsoi, että koska toimivaltainen Latvian tuomioistuin oli hylännyt Trasta Komercbankan vaatimuksen, joka koski sen johtoelimen edustusvaltuuksien säilyttämistä, kyseisellä väitteellä ei voitu kyseenalaistaa sitä, että Latvian oikeuden nojalla Trasta Komercbankan selvittäjällä oli toimivalta peruuttaa sen asianajajalle aiemmin annettu valtuutus.

68

Mainitun määräyksen 36 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin lisäsi, että ”joka tapauksessa Latvian oikeuden soveltaminen ei – – johtanut unionin oikeuden ja erityisesti tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamiseen”, koska tämä soveltaminen ei johtanut kanneoikeuden epäämiseen pankeilta, joiden toimilupa oli peruutettu, vaan kanteen nostamisen uskomiseen selvittäjän tehtäväksi.

69

Unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen määräyksen 35 ja 36 kohdassa esittämissä perusteluissa on oikeudellinen virhe.

70

Kuten tämän tuomion 60 kohdasta ilmenee, se valituksenalaisen määräyksen 35 kohdassa mainittu tosiseikka, että selvittäjällä oli Latvian oikeuden nojalla toimivalta peruuttaa valtuutus, joka oli annettu Trasta Komercbankan asianajajalle kanteen nostamiseksi riidanalaisesta päätöksestä unionin tuomioistuimissa, ei ole riittävä oikeuttamaan sitä, että unionin tuomioistuimet tunnustavat tällaisen peruuttamisen, jos se vaarantaa erityisesti tämän tuomion 61 ja 62 kohdassa esitetyistä syistä Trasta Komercbankan perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun oikeuden tehokkaaseen oikeussuojaan.

71

Koska Trasta Komercbankan asettaminen selvitystilaan on sovellettavien Latvian säännösten mukaan seuraus siitä, että sen toimilupa peruutettiin riidanalaisella päätöksellä, se, että päätös kumotaan Trasta Komercbankan nostaman kanteen perusteella, voi johtaa sen päätöksen peruuttamiseen, jolla Trasta Komercbanka määrättiin selvitystilaan, ja tämän seurauksena myös selvittäjän nimityspäätöksen peruuttamiseen.

72

On kuitenkin todettava, että – kuten kauppakoodeksin 322 §:stä ilmenee – Trasta Komercbankan kaltaisen oikeushenkilön selvittäjän tehtäväksi annettu tehtävä ei ole sama kuin oikeushenkilön johtajalle yleensä annettu tehtävä, koska selvittäjän ainoana tarkoituksena on saatavien perintä, omaisuuserien myynti ja velkojen maksaminen kyseisen oikeushenkilön liiketoiminnan lopettamiseksi.

73

Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin on jättänyt ottamatta huomioon sen seikan, johon Trasta Komercbanka vetosi mainitussa tuomioistuimessa, että selvittäjä oli siviiliprosessikoodeksin 377 §:n 2 momentin mukaisesti nimitetty valvontaviranomaisen ehdotuksesta ja että saman koodeksin 387 §:n 2 momentin nojalla valvontaviranomainen saattoi vaatia tämän selvittäjän erottamista, jos se ei olisi enää luottanut häneen.

74

Vaikka valvontaviranomainen ei ole tehnyt riidanalaista päätöstä eikä ollut vastaajana unionin yleisessä tuomioistuimessa, koska EKP oli tehnyt päätöksen ja ollut vastaajana, valvontaviranomainen osallistui kuitenkin riidanalaisen päätöksen tekemiseen, koska päätös on tehty sen ehdotuksesta. Kun otetaan huomioon Latvian oikeuden mukaisesti selvittäjälle annettu tehtävä, hän on eturistiriitatilanteessa sen vuoksi, että se, että unionin tuomioistuimissa riitautetaan hänen edustamansa oikeushenkilön toimiluvan peruuttaminen, voisi johtaa tämän tehtävän vastaisesti siihen, että kyseisen oikeushenkilön selvitystilaan asettamiselle ei ole mitään oikeudellista perustetta.

75

Tämän tuomion 60–62 kohdassa esitetyn mukaisesti tällaisten valvontaviranomaisen ja selvittäjän välisten yhteyksien olemassaolosta sekä tämän roolista riidanalaisen päätöksen tekemisessä seuraa, että vastuuta siitä, että Trasta Komercbankan asianajajalle annettu valtuutus, jotta hän voisi nostaa kanteen unionin tuomioistuimissa tästä päätöksestä, mahdollisesti peruutetaan, ei voida uskoa kyseiselle selvittäjälle vaarantamatta perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitettua Trasta Komercbankan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

76

Tätä toteamusta tukee myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Viimeksi mainittu katsoi nimittäin 9.9.2004 tekemässään päätöksessä Capital Bank AD v. Bulgaria (CE:ECHR:2004:0909DEC004942999), joka koskee pankkilaitosta, jota sen selvittäjät edustavat, että pankkilaitoksen entiselle johdolle oli annettava oikeus tehdä siinä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun yleissopimuksen 34 artiklassa tarkoitettu yksilövalitus, kun nämä selvittäjät ovat eturistiriitatilanteessa, minkä vuoksi siitä, että niiden edustama pankkilaitos käyttäisi tätä oikeutta, tulee teoreettinen ja näennäinen mahdollisuus.

77

Tätä arviointia ei horjuta unionin yleisen tuomioistuimen valituksenalaisen määräyksen 36 kohdassa esittämä toteamus. Vaikka se, että Latvian oikeudessa on siirretty selvittäjälle vastuu siitä, että päätetään nostaa tai pysyttää kanne riidanalaisen päätöksen kaltaisesta toimiluvan peruuttamispäätöksestä, ei lähtökohtaisesti merkitsekään tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden loukkaamista, tilanne on toinen, jos henkilö, jolle kyseinen vastuu siirretään, on tällaisen kanteen nostamista tai pysyttämistä koskevan päätöksen osalta eturistiriitatilanteessa.

78

Edellä esitetyn perusteella on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi valituksenalaisen määräyksen 35 ja 36 kohdassa, ettei Latvian oikeuden soveltaminen johtanut – niiden väitteiden vastaisesti, joita Trasta Komercbanka oli esittänyt perustellakseen sen aiempien johtoelinten edustamisvallan säilyttämistä – siihen, että tämän yhtiön oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan oli loukattu, ja kun se päätteli tämän perusteella määräyksen 47 ja 48 kohdassa, että asianajajalla, joka oli nostanut siinä kanteen Trasta Komercbankan nimissä, ei enää ollut valtuutusta, jonka tätä varten toimivaltainen henkilö olisi antanut lainmukaisesti tämän yhtiön nimissä, koska yhtiön selvittäjä oli peruuttanut asianajajalle alun perin annetun valtuutuksen. Edellä 70–77 kohdassa esitettyjen seikkojen valossa unionin yleinen tuomioistuin ei voinut ottaa huomioon tätä peruuttamista, koska se loukkasi perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua Trasta Komercbankan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

79

Trasta Komercbankan asiassa C‑669/17 P tekemä valitus on näin ollen otettava tutkittavaksi ja hyväksyttävä sekä valituksenalainen määräys on kumottava siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin totesi, että lausunnon antaminen Trasta Komercbankan nostamasta kanteesta raukeaa.

80

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun, jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi. Jos asia on ratkaisukelpoinen, unionin tuomioistuin voi itse ratkaista asian lopullisesti.

81

Nyt käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimella on käytettävissään tarvittavat tiedot, jotta se voi ratkaista lopullisesti Trasta Komercbankan kanteen tutkittavaksi ottamista koskevan kysymyksen.

82

Tämän tuomion 54–61 ja 70–77 kohdassa esitetyistä syistä EKP:n esittämä oikeudenkäyntiväite on hylättävä perusteettomana siltä osin kuin se koskee Trasta Komercbankan kannetta.

83

Unionin tuomioistuin katsoo sitä vastoin, ettei se voi itse ratkaista kysymystä Trasta Komercbankan nostaman kanteen asiakysymyksestä. Nyt käsiteltävä asia on näin ollen palautettava unionin yleiseen tuomioistuimeen tätä tarkoitusta varten.

84

Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat väittävät, ettei EKP:n asiassa C‑663/17 P tekemän valituksen vaatimuksilla pyritä kumoamaan kokonaan tai osittain unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisua, sellaisena kuin se esitetään valituksenalaisen määräyksen määräysosassa, kuten unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 169 artiklassa edellytetään, vaan niillä pyritään kumoamaan määräyksen perustelujen tietyt osat. Trasta Komercbankan ja sen osakkeenomistajien mukaan tällaisia vaatimuksia ei voida hyväksyä, kuten ei myöskään vaatimuksia, joilla pyritään siihen, että unionin tuomioistuin ratkaisee pääasian lopullisesti, koska unionin yleinen tuomioistuin on tähän mennessä ottanut kantaa ainoastaan sen käsiteltäväksi saatetun kanteen tutkittavaksi ottamiseen.

85

Näitä väitteitä ei voida hyväksyä.

86

Yhtäältä EKP:n valituksen ensimmäinen vaatimus koskee nimenomaisesti valituksenalaisen määräyksen määräysosan 2 kohdan kumoamista. EKP vaatii toisaalta kyseisen valituksen toisessa vaatimuksessa unionin tuomioistuinta aineellisesti ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 170 artiklan 1 kohdassa sallitulla tavalla hyväksymään vaatimukset, jotka EKP oli esittänyt ensimmäisessä oikeusasteessa ja joilla pyritään siihen, että Trasta Komercbankan osakkeenomistajien kanne jätetään tutkimatta.

87

Näin ollen EKP:n asiassa C‑663/17 P tekemä valitus on otettava tutkittavaksi.

88

EKP vetoaa asiassa C‑663/17 P tekemänsä valituksen tueksi lähinnä kolmeen valitusperusteeseen. Ensimmäinen valitusperuste perustuu oikeudelliseen virheeseen, jonka unionin yleisen tuomioistuimen väitetään tehneen todetessaan, että Trasta Komercbankan osakkeenomistajilla oli oikeussuojan tarve riidanalaista päätöstä vastaan. Toisessa valitusperusteessa EKP väittää, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että riidanalainen päätös koski näitä osakkeenomistajia SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla erikseen. Kolmas valitusperuste koskee oikeudellista virhettä, jonka unionin yleinen tuomioistuin on väitteen mukaan tehnyt katsoessaan, että kyseinen päätös koski mainittuja osakkeenomistajia mainitussa neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla suoraan.

89

Komissio esittää asiassa C‑665/17 P tekemänsä valituksen tueksi kaksi valitusperustetta. Ensimmäinen valitusperuste koskee SEUT 263 artiklan rikkomista siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin totesi väitteen mukaan virheellisesti, että Trasta Komercbankan osakkeenomistajilla on oikeussuojan tarve. Toinen valitusperuste koskee SEUT 263 artiklan neljännen kohdan rikkomista ja jakautuu kahteen osaan, jotka koskevat oikeudellista virhettä, jonka unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt katsoessaan, että kyseinen päätös koski osakkeenomistajia yhtäältä erikseen ja toisaalta suoraan.

90

Aluksi on tutkittava yhdessä asiassa C‑663/17 P esitetty kolmas valitusperuste ja asiassa C‑665/17 P esitetyn toisen valitusperusteen toinen osa.

91

EKP ja komissio väittävät, että riidanalainen päätös, joka ei loukkaa Trasta Komercbankan osakkeenomistajien oikeuksien keskeistä sisältöä, ei koske niitä suoraan. Niiden mukaan tämän päätöksen voitaisiin katsoa koskevan suoraan ainoastaan Trasta Komercbankaa, jonka toimilupa luottolaitoksena on peruutettu. Päätöksellä on näin ollen välittömiä oikeusvaikutuksia ainoastaan Trasta Komercbankan osalta. Viimeksi mainitun yhtiön osakkeenomistajilla ei itsellään ole pankkitoimilupaa, eivätkä ne näin ollen voi väittää, että tällaisen toimiluvan peruuttaminen olisi vaikuttanut henkilökohtaisesti niihin. Kun unionin yleinen tuomioistuin päätti valituksenalaisessa määräyksessä, että kyseinen päätös koski Trasta Komercbankan osakkeenomistajia suoraan päätöksen niiden asemaan kohdistuvien vaikutusten intensiteetin vuoksi, se sovelsi omaa oikeuskäytäntöään virheellisesti.

92

EKP ja komissio väittävät, että on tehtävä ero yhtiön taloudellisen edun ja sen osakkeenomistajien edun välillä, sillä viimeksi mainituilla ei ole oikeuksia yrityksen varoihin. Niiden mukaan Trasta Komercbankan toimiluvan peruuttaminen vaikuttaa taloudellisesti sen osakkeenomistajiin, mutta se ei vaikuta niiden oikeusasemaan. Sen määrittämiseksi, koskeeko peruuttamispäätös näitä osakkeenomistajia suoraan SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, ei ole tarpeen ottaa huomioon tätä taloudellista vaikutusta, olipa sen laajuus mikä hyvänsä. Toimen vaikutusten laadulliseen arviointiin perustuva peruste on SEUT 263 artiklan neljännen kohdan sanamuodon ja tavoitteiden vastainen.

93

Riidanalaisella päätöksellä ei myöskään ole ollut mitään oikeudellisia vaikutuksia Trasta Komercbankan osakkeenomistajien oikeuteen saada osinkoja.

94

Lisäksi niiden mukaan on virheellistä väittää, että Trasta Komercbankan pankkitoimiluvan peruuttaminen estäisi sitä harjoittamasta toimialansa mukaista taloudellista toimintaa. Kyseinen peruuttaminen ei estä Trasta Komercbankan erilaista taloudellista toimintaa tarvittaessa sen yhtiöjärjestyksen muuttamisen jälkeen.

95

EKP ja komissio väittävät, että riidanalaisella päätöksellä ei ole myöskään ollut vaikutusta Trasta Komercbankan rakenteeseen tai sen sisäiseen hallintoon. Niiden mukaan päätös, jolla Trasta Komercbanka asetetaan selvitystilaan, on saattanut vaikuttaa niihin, mutta kyseinen päätös on tehty Latvian oikeuden eikä unionin oikeuden perusteella, jossa ei edellytetä sellaisen luottolaitoksen, jonka toimilupa on peruutettu, asettamista selvitystilaan. Unionin yleinen tuomioistuin on niiden mukaan tältä osin jättänyt tekemättä eron riidanalaisen päätöksen ja päätöksen, jolla Trasta Komercbanka asetetaan selvitystilaan, välillä.

96

Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat katsovat puolestaan, ettei mainittujen osakkeenomistajien tilanne ole verrattavissa liikeyhtiön vähemmistöosakkaiden tilanteeseen. Trasta Komercbankan osakkeenomistajat omistavat selvän enemmistön tämän yhtiön osakkeista. Lisäksi unionin yleinen tuomioistuin on jo todennut, että enemmistöosakas voi riitauttaa päätöksen, jonka adressaattina on yhtiö, jonka osakkeita se omistaa, pelkästään kyseisen päätöksen kyseiselle osakkeenomistajalle aiheuttaman taloudellisen vaikutuksen perusteella.

97

Tulkinta, jonka mukaan huomioon olisi otettava ainoastaan toimen oikeusvaikutukset eikä toimen taloudellisia vaikutuksia määritettäessä sitä, koskeeko kyseinen toimi henkilöä suoraan ja erikseen SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, ei saa Trasta Komercbankan ja sen osakkeenomistajien mukaan mitään tukea oikeuskäytännöstä. Päinvastoin valtiontukia koskevissa asioissa ja yrityskeskittymiä koskevissa asioissa unionin tuomioistuimet ovat tunnustaneet toimen adressaatin kanssa kilpailevien henkilöiden asiavaltuuden pelkästään tämän toimen näille henkilöille aiheuttamien taloudellisten seurausten perusteella.

98

Lisäksi riidanalainen päätös vaikuttaa Trasta Komercbankan osakkeenomistajiin suoraan ja erikseen, koska se veisi niiltä mahdollisuuden päättää Trasta Komercbankan sivuliikkeen perustamisesta toiseen jäsenvaltioon Latvian pankkitoimiluvan perusteella. Se veisi niiltä myös Latvian oikeuden mukaisesti mahdollisuuden päättää yhtiönsä vapaaehtoisesta selvitystilaan asettamisesta ja nimetä itse selvittäjän. Lisäksi Trasta Komercbankan osakkeenomistajat on mainittu nimeltä riidanalaisessa päätöksessä ja ne on hyväksytty päätökseen johtaneen menettelyn osapuoliksi samalla tavoin kuin henkilöt, joilla on valtuutus edustaa laillisesti Trasta Komercbankaa.

99

Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat lisäävät, että kansallisen lainsäädännön soveltamisen seuraukset on otettava huomioon arvioitaessa kantajan asiavaltuutta SEUT 263 artiklan mukaisesti. Ne korostavat tältä osin, että Latvian oikeuden mukaan Trasta Komercbankan selvitystilaan asettaminen on sen toimiluvan peruuttamisen automaattinen seuraus eikä valvontaviranomaisella tai latvialaisella tuomioistuimella, joka on määrännyt selvitystilaan asettamisesta, ole tätä koskevaa harkintavaltaa.

100

Niiden mukaan vaatimusta, jonka mukaan yhtiön osakkeenomistajien olisi vedottava erilliseen intressiin saada kumotuksi sellainen toimi, jonka adressaattina on yhtiö, jonka osakkeita ne omistavat, ei missään tapauksessa sovelleta nyt esillä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa kyseessä olevan yhtiön osakkeenomistajat – vaikka ne omistaisivat enemmistön osakkeista – eivät voi käyttää oikeuksiaan pakottaakseen yhtiön nostamaan kanteen.

101

Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat väittävät lopuksi, että Trasta Komercbankan osakkeenomistajien asiavaltuus on riippumaton asiassa C‑669/17 P tehdyn valituksen ratkaisusta.

102

On palautettava mieleen, että SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaisesti luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kanteen toiselle henkilölle osoitetusta päätöksestä ainoastaan, jos mainittu päätös koskee häntä suoraan ja erikseen.

103

Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka myös unionin yleinen tuomioistuin mainitsee valituksenalaisen määräyksen 64 kohdassa, ilmenee, että edellytyksen, jonka mukaan kanteen kohteena olevan päätöksen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla, ehtona on kahden kumulatiivisen edellytyksen täyttyminen, eli ensinnäkin, että riidanalaisella toimenpiteellä on välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toiseksi, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen täytäntöönpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin täytäntöönpano on luonteeltaan puhtaasti automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista (ks. mm. tuomio 22.3.2007, Regione Siciliana/Commission, C‑15/06 P, EU:C:2007:183, 31 kohta; tuomio 13.10.2011, Deutsche Post ja Saksa v. komissio, C‑463/10 P ja C‑475/10 P,EU:C:2011:656, 66 kohta ja tuomio 6.11.2018, Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci, C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873, 42 kohta).

104

Tältä osin on todettava, että riidanalaisella päätöksellä Trasta Komercbankan toimilupa luottolaitoksena peruutettiin ja näin ollen sillä oli välittömiä vaikutuksia tämän yhtiön oikeusasemaan, sillä sen jälkeen kun päätös oli tehty, sillä ei enää ollut lupaa jatkaa toimintaansa luottolaitoksena. Tämä toimilupa oli myönnetty Trasta Komercbankalle itselleen eikä sen osakkeenomistajille henkilökohtaisesti.

105

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi kuitenkin valituksenalaisen määräyksen 66–68 kohdassa esitettyjen perustelujen nojalla, että riidanalainen päätös koski suoraan myös Trasta Komercbankan osakkeenomistajia.

106

Kuten kyseisen määräyksen 67 kohdasta käy ilmi, unionin yleinen tuomioistuin perusti tämän arvion riidanalaisen päätöksen vaikutusten ”intensiteettiin”, joka vaikuttaa ”väistämättä Trasta Komercbankan osakkeenomistajien oikeuksien sisältöön ja laajuuteen”. Yhtäältä osakkeenomistajien oikeus saada osinkoa yhtiöltä, ”jolla ei ole enää oikeutta harjoittaa toimintaansa”, tulisi ”väistämättä näennäiseksi”. Toisaalta siltä osin kuin riidanalaisella päätöksellä ”kielletään Trasta Komercbankaa harjoittamasta toimialansa mukaista toimintaa”, osakkeenomistajat voivat käyttää äänioikeuttaan tai oikeutta osallistua tämän yhtiön johtamiseen ”lähinnä muodollisesti”.

107

Nämä perustelut ovat oikeudellisesti virheellisiä.

108

Kun unionin yleinen tuomioistuin on yhtäältä asettanut etusijalle virheellisen perusteen, joka koskee riidanalaisen päätöksen vaikutusten ”intensiteettiä”, unionin yleinen tuomioistuin ei ole määrittänyt – niin kuin sen pitäisi – vaikuttaako tämä päätös mahdollisesti suoraan Trasta Komercbankan osakkeenomistajien oikeusasemaan.

109

Kuten EKP ja komissio perustellusti toteavat, unionin yleinen tuomioistuin otti toisaalta virheellisesti huomioon riidanalaisen päätöksen taloudelliset vaikutukset Trasta Komercbankan osakkeenomistajien tilanteeseen sen oikeudellisten vaikutusten sijasta (ks. vastaavasti tuomio 28.2.2019, neuvosto v. Growth Energy ja Renewable Fuels Association, C‑465/16 P, EU:C:2019:155, 81 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

110

Riidanalainen päätös ei kuitenkaan vaikuta osakkeenomistajien oikeuteen saada osinkoja ja osallistua Trasta Komercbankan johtamiseen Latvian oikeuden mukaan perustettuna yhtiönä.

111

On totta, että Trasta Komercbankan toimiluvan peruuttamisen jälkeen sillä ei enää ole mahdollisuutta jatkaa toimintaansa luottolaitoksena, ja näin ollen sen kyky jakaa osinkoa osakkeenomistajilleen on kyseenalainen. Tämän peruuttamisen kielteinen vaikutus on kuitenkin luonteeltaan taloudellinen, koska riidanalainen päätös ei ole vaikuttanut mitenkään osakkeenomistajien oikeuteen saada osinkoja eikä heidän oikeuteensa osallistua yhtiön johtamiseen ja tarvittaessa muuttaa sen toimialaa.

112

Edellä esitettyjä toteamuksia ei voida kyseenalaistaa Trasta Komercbankan ja sen osakkeenomistajien perusteluilla, jotka on esitetty tiivistetysti tämän tuomion 97 kohdassa ja jotka perustuvat unionin tuomioistuinten oikeuskäytäntöön valtiontukia ja keskittymiä koskevissa asioissa. Sen toteamista, että näihin aloihin liittyvä unionin toimi voi koskea suoraan tämän toimen adressaattien tiettyjä kilpailijoita, ei perustella kyseisen toimen puhtaasti taloudellisilla vaikutuksilla niiden tilanteeseen vaan sillä, että kyseinen toimi vaikuttaa näiden kilpailijoiden oikeusasemaan ja erityisesti niiden EUT-sopimuksen määräyksiin perustuvaan oikeuteen siihen, ettei kilpailu ole vääristynyttä (ks. vastaavasti tuomio 6.11.2018, Scuola Elementare Maria Montessori v. komissio, komissio v. Scuola Elementare Maria Montessori ja komissio v. Ferracci, C‑622/16 P–C‑624/16 P, EU:C:2018:873, 43 kohta).

113

On totta, että Trasta Komercbankan selvitystilaan asettaminen riidanalaisen päätöksen tekemisen jälkeen vaikutti suoraan Trasta Komercbankan osakkeenomistajien oikeuteen osallistua tämän yhtiön johtamiseen, koska kyseinen johtaminen on päätöksellä, jolla yhtiö määrätään selvitystilaan asetettavaksi, uskottu selvittäjän tehtäväksi.

114

Trasta Komercbankan asettaminen selvitystilaan ei kuitenkaan merkitse tämän tuomion 103 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitettua täytäntöönpanoa, joka on ”puhtaasti automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön”. Unionin lainsäädännössä ei nimittäin säädetä sellaisen luottolaitoksen, jonka toimilupa on peruutettu, asettamisesta selvitystilaan. Latvialainen tuomioistuin on tehnyt likvidaatiopäätöksen Latvian oikeuden eli tässä oikeuskäytännössä tarkoitetun ”välissä olevien sääntöjen” perusteella.

115

Tästä seuraa, että unionin yleinen tuomioistuin on katsonut virheellisesti, että riidanalainen päätös koski Trasta Komercbankan osakkeenomistajia suoraan SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla.

116

Edellä esitetyn perusteella kolmas valitusperuste asiassa C‑663/17 P ja toisen valitusperusteen toinen osa asiassa C‑665/17 P on hyväksyttävä ja ilman, että olisi tarpeen tutkia muita valitusperusteita, on kumottava valituksenalainen määräys siltä osin kuin siinä hylätään EKP:n esittämä oikeudenkäyntiväite, joka koskee Trasta Komercbankan osakkeenomistajien nostamaa kannetta.

117

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun, jos muutoksenhaku todetaan aiheelliseksi. Tällöin unionin tuomioistuin voi ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen.

118

Nyt käsiteltävässä asiassa unionin tuomioistuimella on käytettävissään tarvittavat seikat, jotta se voi lausua lopullisesti Trasta Komercbankan osakkeenomistajien nostaman kanteen tutkittavaksi ottamisesta.

119

Tämän tuomion 108–114 kohdassa esitetyistä syistä on katsottava, että riidanalainen päätös ei koske Trasta Komercbankan osakkeenomistajia suoraan. Näin ollen EKP:n oikeudenkäyntiväite on hyväksyttävä siltä osin kuin se koskee näiden osakkeenomistajien kannetta, ja näin ollen tämä kanne on jätettävä tutkimatta.

120

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdassa todetaan, että jos valitus on perusteeton tai jos valitus hyväksytään ja unionin tuomioistuin itse ratkaisee riidan lopullisesti, se tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista.

121

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota sovelletaan saman työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valitusmenettelyyn, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

122

Koska EKP ja komissio ovat vaatineet, että Trasta Komercbanka ja sen osakkeenomistajat velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, ja koska viimeksi mainitut ovat hävinneet asioissa C‑663/17 P ja C‑665/17 P, on määrättävä, että ne vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja niillä on velvollisuus korvata EKP:n ja komission oikeudenkäyntikulut näiden valitusten osalta. Koska Trasta Komercbankan osakkeenomistajat ovat hävinneet asian unionin yleisessä tuomioistuimessa nostamassaan kanteessa, EKP:n vaatimusten mukaisesti on määrättävä, että ne vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan ja niillä on velvollisuus korvata EKP:lle tähän kanteeseen, siltä osin kuin nämä osakkeenomistajat ovat sen nostaneet, liittyvästä ensimmäisessä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

123

Lisäksi unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan mukaan unionin toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

124

Komissio, joka on väliintulijana asiassa C‑663/17 P, vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan tässä asiassa.

125

Lopuksi on todettava, että asiassa C‑669/17 P aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista on päätettävä myöhemmin, koska asia palautetaan unionin yleiseen tuomioistuimeen.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti: