—

SC ALKA CO SRL, edustajanaan avocat C. Dobre,

—

Romanian hallitus, asiamiehinään R. H. Radu, V. Angelescu, D. M. Bulancea ja C. Sobu,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään G.-D. Balan ja A. Caeiros,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 (EUVL L 301, s. 1) ja 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL L 286, s. 1), liitteenä I olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tulkintaa sekä tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2.7.1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (EYVL L 253, s. 1) tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat yhtäältä SC ALKA CO SRL (jäljempänä ALKA) ja toisaalta Autoritatea Națională a Vămilor – Direcția Regională pentru Accize și Operațiuni Vamale Constanţa (kansallinen tulliviranomainen – valmisteveroista ja tullitoimenpiteistä vastaava Constanţan alueviranomainen) ja Direcţia Generală a Finanţelor Publice a Municipiului București (Bukarestin kunnan taloushallinnon pääosasto) ja joka koskee Kiinasta tuotujen kurpitsansiemenien tariffiluokittelua yhdistetyssä nimikkeistössä.

3

Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö, perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella (jäljempänä harmonoidusta järjestelmästä tehty yleissopimus), joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1).

4

Harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Kukin sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta osien, ryhmien nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö perustuu harmonoituun järjestelmään, ja siinä käytetään viimeksi mainitun mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

6

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL L 28, s. 16), 12 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivästä alkaen.

7

Yhdistetyn nimikkeistön toisinnot, joita on sovellettava pääasian oikeudenkäynnin kohteina oleviin 19.2.2007–29.5.2008 suoritettuihin tuonteihin, ovat asetusten N:o 1549/2006 ja N:o 1214/2007 mukaisia. Jäljempänä mainitut asiassa merkitykselliset yhdistetyn nimikkeistön säännökset ovat sanamuodoltaan samanlaiset kummassakin näistä toisinnoista.

8

Yhdistetyn nimikkeistön toiseen osaan sisältyy II jakso, jonka otsikko on ”Kasvituotteet” ja johon sisältyy 12 ryhmä, jonka otsikko on ”Öljysiemenet ja ‑hedelmät; erinäiset siemenet ja hedelmät; teollisuus- ja lääkekasvit; oljet ja kasvirehu” ja johon yhdistetyn nimikkeistön nimikkeet 1207, 1209 ja 1212 kuuluvat.

9

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1207 todetaan seuraavaa:

10

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1209 todetaan seuraavaa:

11

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1212 todetaan seuraavaa:

12

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa käsittää joukon johdantomääräyksiä. Tämän osan l osaston, joka sisältää yleissäännöt, A jaksossa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –”

13

Yhdistetyn nimikkeistön 12 ryhmän 1 huomautuksessa, joka koskee nimikettä 1207, ja 3 huomautuksessa, joka koskee nimikettä 1209, säädetään seuraavaa:

– –

Nimikkeeseen 1209 eivät kuitenkaan kuulu seuraavat tuotteet siinäkään tapauksessa, että ne on tarkoitettu kylvämiseen:

– –

14

Asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan komissio valmistelee yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, jotka se julkaisee säännöllisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien tuontien ajankohtana sovellettavat selittävät huomautukset julkaistiin 28.2.2006 (EUVL C 50, s. 1), ja niissä on kolme huomautusta, jotka koskevat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeitä 1207 99 98, 1209 91 90 ja 1212 99 80.

15

On syytä todeta, että näissä selittävissä huomautuksissa käytetyllä nimikkeiden numeroinnilla tarkoitettiin yhdistetyn nimikkeistön numerointia sellaisena kuin se oli asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 27.10.2005 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1719/2005 (EUVL L 286, s. 1) mukaan. Yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden 1207 99 98 ja 1212 99 80 numerointia on kuitenkin muutettu pääasian oikeudenkäyntiin liittyviin tosiseikkoihin sovellettavilla asetuksilla N:o 1549/2006 ja N:o 1214/2007 siten, että niistä on tullut yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeet 1207 99 97 ja 1212 99 70 mutta niiden soveltamisala ei ole muuttunut.

16

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 1207 99 98 koskevat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset, joita on näin ollen pidettävä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 1207 99 97 soveltamisalan tulkintaa koskevina, kuuluvat seuraavasti:

”1207 99 98 – muut

– –

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös pehmeäkuoriset vihreän kurpitsan siemenet, joista geneettisesti puuttuu korkkimainen siemenkuoren päällyskerros (Cucurbita Pepo L. convar. citrullinia Greb. var. styriaca ja Cucurbita pepo L. var. oleifera Pietsch). Näitä kurpitsoja viljellään pääasiallisesti niistä saatavan öljyn vuoksi eikä ruokavihanneksiksi; jälkimmäisten siemenet kuuluvat alanimikkeeseen 1209 91 90.

Tähän alanimikkeeseen eivät kuulu kurpitsan paahdetut siemenet (alanimike 2008 19).”

17

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 1209 91 90 koskevat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset kuuluvat seuraavasti:

”1209 91 90 – muut.

Tähän alanimikkeeseen kuuluvat mm. ruokavihanneksina (esim. salaateissa) käytettävien kurpitsojen siemenet, joita käytetään kylvämiseen, elintarviketeollisuudessa (esim. leipomoissa) tai lääkintätarkoituksiin.

Ks. myös alanimikkeen 1207 99 98 selittävät huomautukset.”

18

Yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 1212 99 80 koskevissa yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa, joita on näin ollen pidettävä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 1212 99 70 soveltamisalan tulkintaa koskevina, täsmennetään, että tähän alanimikkeeseen eivät kuulu nimikkeessä 1207 tai 1209 tarkoitetut kurpitsan siemenet.

19

Maailman tullijärjestö hyväksyy harmonoidusta järjestelmästä tehdyn yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin harmonoidun järjestelmän komitean antamat selitykset ja tariffointisuositukset. Pääasian oikeudenkäynnin kohteena oleviin tuonteihin sovelletaan vuoden 2007 aikana hyväksyttyjä harmonoidun järjestelmän selityksiä.

20

Harmonoidun järjestelmän 12 ryhmään, jonka otsikko on ”Öljysiemenet ja ‑hedelmät; erinäiset siemenet ja hedelmät; teollisuus- ja lääkekasvit; oljet ja kasvirehu”, liittyvät 1 ja 3 huomautus kuuluvat seuraavasti:

– –

21

Lisäksi harmonoidun järjestelmän selitysten 12 ryhmää koskevat yleisohjeet kuuluvat seuraavasti:

”Nimikkeisiin 12.01–12.07 kuuluvat siemenet ja hedelmät, jollaisia käytetään ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen erottamiseen puristamalla tai liuottimilla uuttamalla, riippumatta siitä, esitetäänkö ne tullattavaksi tähän tarkoitukseen, kylvämiseen tai muihin tarkoituksiin. – –”

22

Nimikettä 1207 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat siemenet ja hedelmät, jollaisia käytetään ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen, muut kuin nimikkeissä 12.01–12.06 mainitut (ks. myös yleisohjeita).

– –”

23

Nimikettä 1209 koskevien harmonoidun järjestelmän selitysten mukaan tähän nimikkeeseen eivät kuulu harmonoidun järjestelmän nimikkeiden 12.01–12.07 öljysiemenet ja ‑hedelmät.

24

Nimikettä 1212 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä todetaan seuraavaa:

”– –

25

ALKA on tuonti- ja vientiyhtiö, jonka kotipaikka on Romaniassa ja jonka pääasiallisena toimintana on kahvin, kaakaon ja mausteiden tukkukauppa.

26

ALKA toi 19.2.2007 ja 29.5.2008 välisenä aikana Romaniaan 1560 säkillistä Kiinasta peräisin olevia kuorellisia kurpitsan raakasiemeniä, joista käytettiin kuvausta ”chinese white pumpkin seeds size: 13 cm” (kiinalaisia valkokurpitsan siemeniä, koko 13 cm).

27

Tullausmenettelyissä ALKA luokitteli maahantuodut kurpitsansiemenet yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1207 99 97, joka on säädetty vapaaksi tuontitullista.

28

Constanţa Sudin (Romania) tullitoimipaikan suorittaman tarkastuksen johdosta tullitarkastaja katsoi, että maahantuodut kurpitsansiemenet olisi pitänyt luokitella yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1209 91 90, jolle säädetty tuontitulli on 3 prosenttia. Tämän vuoksi Constanţa Sudin tullitoimipaikka teki 2.2.2009 päätöksen, jolla ALKA velvoitettiin maksamaan tuontitullien välinen ero eli 153748 Romanian leitä (RON) tullia, 29209 RON arvonlisäveroa ja 77536 RON viivästyskorkoa eli yhteensä 260493 RON.

29

ALKA teki tästä jälkikantopäätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka tulliviranomainen hylkäsi. Oikaisuvaatimuksen hylkäämisen jälkeen ALKA nosti kanteen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa, joka hyväksyi kanteen. Tulliviranomainen valitti kuitenkin tästä päätöksestä Curtea de Apel Bucureștiin (Bukarestin ylioikeus, Romania), joka hyväksyi valituksen sillä perusteella, ettei ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ollut soveltanut asianmukaisesti todistelumenettelyä koskevia sääntöjä maahantuotujen kurpitsansiemenien todellisen käyttötarkoituksen osalta. Näin ollen Curtea de Apel București palautti asian ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen uudelleen ratkaistavaksi.

30

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, jossa asia on uudelleen vireillä, katsoo asian ratkaisemisen edellyttävän yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 1207 ja 1209 tulkintaa.

31

Tämän vuoksi Tribunalul București (Bukarestin alioikeus) päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

32

Kolmella ensimmäisellä kysymyksellään, jotka on syytä tutkia yhdessä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii lähinnä selvittämään, onko pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevat kurpitsansiemenet luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207 vai 1209.

33

Aluksi on syytä muistuttaa, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (ks. mm. tuomio Panasonic Italia ym., C-472/12, EU:C:2014:2082, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on päättää unionin tuomioistuimen sen esittämään kysymykseen antama vastaus huomioon ottaen pääasiassa kyseessä olevien tuotteiden luokittelemisesta (tuomio Panasonic Italia ym., C-472/12, EU:C:2014:2082, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35

Komission kirjallisista huomautuksista sekä asianosaisten niiden kuulumiseksi pidetyssä istunnossa esittämistä huomautuksista ilmenee lisäksi, että pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien kurpitsansiemenien luokitteleminen saattaisi tuomion Sunshine Deutschland Handelsgesellschaft (C‑229/06, EU:C:2007:239, 30–32 kohta) perusteella olla mahdollista myös yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1212.

36

Kyseiset kolme ensimmäistä kysymystä on näin ollen muotoiltava uudelleen siten, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta, mitkä ovat perusteet, joita on sovellettava sen määrittämiseksi, onko pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevat kurpitsansiemenet luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207, 1209 vai 1212.

37

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä. Mainitut tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet on voitava tarkastaa tulliselvitystä tehtäessä (ks. vastaavasti tuomio Panasonic Italia ym., C-472/12, EU:C:2014:2082, 35 ja 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

38

Ensimmäiseksi on todettava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1207 soveltamisalasta, että tämän nimikkeen otsikko on ”Muut öljysiemenet ja ‑hedelmät, myös murskatut” mutta ettei yhdistetyssä nimikkeistössä määritellä, mitä ”muilla öljysiemenillä ja ‑hedelmillä” kyseisen nimikkeen mukaan tarkoitetaan.

39

Siemenien ja hedelmien yhteydessä sanalla ”öljy” viitataan sitä yhdyssanan alkuosana käytettäessä sen tavanomaisen merkityksen mukaan siemeniin ja hedelmiin, joista voidaan uuttaa öljyä.

40

On myös otettava huomioon, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ja harmonoidun järjestelmän selitykset auttavat osaltaan huomattavasti yhdistetyn nimikkeistön eri tullinimikkeiden soveltamisalan tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia, minkä vuoksi mainittujen huomautusten ja selitysten sisällön on oltava yhdistetyn nimikkeistön säännösten mukainen eikä niillä saada muuttaa niiden soveltamisalaa (ks. mm. tuomio Sunshine Deutschland Handelsgesellschaft, C‑229/06, EU:C:2007:239, 27 kohta).

41

Aivan aluksi on todettava harmonoidun järjestelmän selityksistä, että selitysten 12 ryhmää koskevissa yleisohjeissa täsmennetään, että harmonoidun järjestelmän nimikkeisiin 1201–1207 kuuluvat ”siemenet ja hedelmät, jollaisia käytetään ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen erottamiseen puristamalla tai liuottimilla uuttamalla, riippumatta siitä, esitetäänkö ne tullattavaksi tähän tarkoitukseen, kylvämiseen tai muihin tarkoituksiin”.

42

Sitten on todettava, että harmonoidun järjestelmän nimikettä 1207 koskevien selitysten mukaan tähän nimikkeeseen kuuluvat ”siemenet ja hedelmät, jollaisia käytetään ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen, muut kuin nimikkeissä 12.01–12.06 mainitut”.

43

Lopuksi on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1207 99 98 liittyvissä yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa ilmoitetaan, että tähän alanimikkeeseen kuuluvat myös ”pehmeäkuoriset vihreän kurpitsan siemenet, joista geneettisesti puuttuu korkkimainen siemenkuoren päällyskerros (Cucurbita Pepo L. convar. citrullinia Greb. var. styriaca ja Cucurbita pepo L. var. oleifera Pietsch). Näitä kurpitsoja viljellään pääasiallisesti niistä saatavan öljyn vuoksi”.

44

Edellä todetusta seuraa, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207 sisältyvää käsitettä ”muut öljysiemenet ja ‑hedelmät” on tulkittava siten, että siinä tarkoitetaan muita kuin nimikkeissä 12.01–12.06 mainittuja siemeniä ja hedelmiä, jollaisia käytetään ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on tutkia, täyttävätkö pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevat kurpitsansiemenet nämä edellytykset, ja erityisesti, käytetäänkö niitä ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen, jolloin ne on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207.

45

Tältä kannalta on täsmennettävä – kuten Romanian hallitus ja komissio ovat unionin tuomioistuimen esittämiin kirjallisiin kysymyksiin vastatessaan aiheellisesti tehneet – ettei ominaisuuksiltaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1207 tarkoitettujen ”öljysiemenien” mukaisia siemeniä voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 1209 eikä 1212 siinäkään tapauksessa, ettei niitä käytetä ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen vaan kylvämiseen tai ihmisravinnoksi.

46

Ensinnäkin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1209 otsikko on ”Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään kylvämiseen”. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207 puolestaan sisältyy alanimikkeitä, joissa nimenomaisesti mainitaan alanimikkeen 1207 99 15 tavoin kylvämiseen tarkoitetut öljysiemenet ja alanimikkeen 1207 99 97 tavoin muut kuin kylvämiseen tarkoitetut öljysiemenet.

47

Lisäksi sekä yhdistetyn nimikkeistön 12 ryhmään liittyvässä 3 huomautuksessa että harmonoidun järjestelmän 12 ryhmää koskeviin selityksiin liittyvässä 3 huomautuksessa täsmennetään, etteivät nimikkeisiin 1201–1207 kuuluvat tavarat kuulu nimikkeeseen 1209 ”siinäkään tapauksessa, että ne on tarkoitettu kylvämiseen”.

48

Tästä seuraa, että ominaisuuksiltaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1207 tarkoitettujen öljysiemenien mukaiset siemenet on luokiteltava tähän nimikkeeseen eikä niitä ole luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1209 siinäkään tapauksessa, ettei niitä käytetä ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen vaan kylvämiseen.

49

Toiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1212 otsikon sanamuodosta ilmenee, että siinä tarkoitetaan muun muassa sellaisia hedelmänkiviä ja ‑sydämiä sekä muita kasvituotteita, jollaisia käytetään pääasiallisesti ihmisravinnoksi ja jotka eivät kuulu muualle yhdistetyssä nimikkeistössä.

50

Tästä sanamuodosta johtuu, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 1212 on jäännösluokka, jota on sovellettava vain silloin, kun mitään muuta yhdistetyn nimikkeistön nimikettä ei sovelleta. Tästä seuraa, etteivät ominaisuuksiltaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1207 tarkoitettujen öljysiemenien mukaiset siemenet voi kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1212 siinäkään tapauksessa, ettei niitä käytetä ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen vaan ihmisravinnoksi.

51

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on edellä todetun mukaisesti määrittää pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien kurpitsansiemenien tariffiluokittelua varten, käytetäänkö näitä siemeniä ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen ja jäävätkö ne yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 1201–1206 ulkopuolelle. Jos näin on, kyseiset siemenet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207 siksi, että ne ovat ominaisuuksiltaan öljysiemeniä, eikä tämä riipu siitä, käytetäänkö niitä tosiasiallisesti ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen, kylvämiseen vai ihmisravinnoksi.

52

Jos osoittautuu, etteivät kyseiset siemenet ole ominaisuuksiltaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1207 tarkoitettuja öljysiemeniä, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on selvitettävä, kuuluvatko ne yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1209 tai 1212.

53

Näin ollen on toistettava perusteet, joilla yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1209 ja nimikkeen 1212 soveltamisalat voidaan erottaa toisistaan.

54

Kun otetaan huomioon tämän tuomion 49 kohdassa mainittu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 1212 sanamuoto, kyseistä nimikettä on sovellettava vain siinä tapauksessa, ettei pääasian oikeudenkäynnin kohteena oleviin kurpitsansiemeniin sovelleta yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 1209.

55

Unionin tuomioistuin on kuitenkin jo täsmentänyt, että nimike 1209, jonka otsikko on ”Siemenet, hedelmät ja itiöt, jollaisia käytetään kylvämiseen”, koskee ainoastaan kasvituotteita, jotka ovat itämiskelpoisia ja joista voi kasvaa uusi kasvi. Sitä vastoin nimike 1212 on jäännösluokka, joka sisältää kasvien siemenet, jollaisia ei käytetä kylvämiseen vaan ihmisravinnoksi (tuomio Sunshine Deutschland Handelsgesellschaft, C‑229/06, EU:C:2007:239, 30 kohta).

56

Unionin tuomioistuin on siten katsonut, että kuorettomat kurpitsan siemenet, jotka ovat menettäneet itävyytensä ja joita käytetään leipomoteollisuudessa, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 1212 99 80 (tuomio Sunshine Deutschland Handelsgesellschaft, C‑229/06, EU:C:2007:239, 32 kohta).

57

Edellä todetusta seuraa, että jos pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevat kurpitsansiemenet eivät ominaisuuksiltaan ole yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 1207 tarkoitettuja öljysiemeniä, nämä siemenet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1209, jos ne vielä niiden tuontiajankohtana olivat itämiskelpoisia, ja näin on siitä riippumatta, käytetäänkö niitä tosiasiallisesti kylvämiseen vai ihmisravinnoksi. Päinvastaisessa tapauksessa kyseiset siemenet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1212.

58

Kolmeen ensimmäiseen kysymykseen on kaiken edellä todetun perusteella vastattava, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien kurpitsansiemenien tariffiluokittelua varten, käytetäänkö näitä siemeniä ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen ja jäävätkö ne yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 1201–1206 ulkopuolelle. Jos näin on, kyseiset siemenet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207 siksi, että ne ovat ominaisuuksiltaan öljysiemeniä, eikä tämä riipu siitä, käytetäänkö niitä tosiasiallisesti ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen, kylvämiseen vai ihmisravinnoksi. Päinvastaisessa tapauksessa kyseiset siemenet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1209, jos ne vielä niiden tuontiajankohtana olivat itämiskelpoisia, ja näin on siitä riippumatta, käytetäänkö niitä tosiasiallisesti kylvämiseen vai ihmisravinnoksi, tai nimikkeeseen 1212, jolleivät ne enää olleet itämiskelpoisia.

59

Neljännellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko olemassa sellaisia erityisiä hallinnollisia menettelyjä, joita on noudatettava, jotta EUR.1-tavaratodistus tuottaisi tulliviranomaisiin kohdistuvat oikeusvaikutuksensa.

60

Romanian hallitus katsoo, että tämä neljäs kysymys on jätettävä tutkimatta, koska vastauksella ei ole merkitystä pääasian ratkaisun kannalta.

61

Romanian hallitus vetoaa tältä osin siihen, etteivät pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien kaltaiset Kiinasta tuodut kurpitsansiemenet kuulu Euroopan unionin päättämien tullietuuskohtelujen piiriin. Romanian hallitus toteaa lisäksi, että ALKA ei kuitenkaan ole tulli-ilmoituksen yhteydessä pyytänyt, että siihen sovellettaisiin tullietuuskohtelua, eikä se ole esittänyt todistusta, jossa vahvistetaan pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien siemenien alkuperän täyttävän etuuskohtelun edellytykset.

62

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklan a alakohdassa määrätään, että ennakkoratkaisupyyntöön on sisällytettävä yhteenveto oikeudenkäynnin kohteesta ja asiaa koskevista tosiseikoista, siten kuin ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin on ne todennut, tai ainakin selostus niistä tosiseikoista, joihin kysymykset perustuvat.

63

Aluksi on todettava, että ainoat ennakkoratkaisupyynnössä selostetut asiaa koskevat tosiseikat koskevat yhtäältä sitä, ettei ALKA ole tulli-ilmoituksia antaessaan pyytänyt, että siihen sovellettaisiin tullietuuskohtelua, ja toisaalta sitä, että ALKA:lla on alkuperätodistukset, joiden perusteella maahantuodut tavarat olisi voitu luovuttaa.

64

Seuraavaksi on todettava, että ALKA, Romanian hallitus ja komissio, joille unionin tuomioistuin oli esittänyt asiaa koskevan kysymyksen, eivät ole kyenneet yksilöimään sellaista unionin oikeuden mukaista tullietuuskohtelua, joka saattaisi olla sovellettavissa Kiinasta peräisin olevien kurpitsansiemenien tuontiin.

65

Lopuksi on todettava, että ALKA ei ole unionin tuomioistuimen tätä koskevasta kirjallisesta kehotuksesta huolimatta edes väittänyt, että se olisi esittänyt kansallisille viranomaisille todistuksen siitä, että pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien kurpitsansiemenien alkuperä täyttäisi etuuskohtelun edellytykset.

66

Edellä todetusta seuraa, että neljäs kysymys on jätettävä tutkimatta, koska ennakkoratkaisupyyntöön ei sisälly riittävää selostusta niistä tosiseikoista, joihin tämä kysymys perustuu.

67

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on määrittää pääasian oikeudenkäynnin kohteena olevien kurpitsansiemenien tariffiluokittelua varten, käytetäänkö näitä siemeniä ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen ja jäävätkö ne tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 ja 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007, liitteenä I olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 1201–1206 ulkopuolelle. Jos näin on, kyseiset siemenet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1207 siksi, että ne ovat ominaisuuksiltaan öljysiemeniä, eikä tämä riipu siitä, käytetäänkö niitä tosiasiallisesti ihmisravinnoksi soveltuvien öljyjen ja rasvojen sekä teollisuusöljyjen ja ‑rasvojen uuttamiseen, kylvämiseen vai ihmisravinnoksi. Päinvastaisessa tapauksessa kyseiset siemenet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 1209, jos ne vielä niiden tuontiajankohtana olivat itämiskelpoisia, ja näin on siitä riippumatta, käytetäänkö niitä tosiasiallisesti kylvämiseen vai ihmisravinnoksi, tai nimikkeeseen 1212, jolleivät ne enää olleet itämiskelpoisia.