EUR-Lex Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi

Takaisin EUR-Lexin etusivulle

Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta

Asiakirja 62014CJ0076

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 14.4.2015.
Mihai Manea vastaan Instituția Prefectului județul Brașov – Serviciul public comunitar regim de permise de conducere și înmatriculare a vehiculelor.
Curtea de Apel Braşovin esittämä ennakkoratkaisupyyntö.
Ennakkoratkaisupyyntö – Sisäinen verotus – SEUT 110 artikla – Jäsenvaltion moottoriajoneuvoista niiden ensirekisteröinnin tai niihin kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäisen kirjaamisen yhteydessä kantama vero – Veron neutraalisuus muista jäsenvaltioista käytettyinä tuotujen moottoriajoneuvojen ja kotimaan markkinoilla saatavilla olevien samankaltaisten moottoriajoneuvojen välillä.
Asia C-76/14.

Oikeustapauskokoelma – yleinen

ECLI-tunnus: ECLI:EU:C:2015:216

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto)

14 päivänä huhtikuuta 2015 ( *1 )

”Ennakkoratkaisupyyntö — Sisäinen verotus — SEUT 110 artikla — Jäsenvaltion moottoriajoneuvoista niiden ensirekisteröinnin tai niihin kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäisen kirjaamisen yhteydessä kantama vero — Veron neutraalisuus muista jäsenvaltioista käytettyinä tuotujen moottoriajoneuvojen ja kotimaan markkinoilla saatavilla olevien samankaltaisten moottoriajoneuvojen välillä”

Asiassa C‑76/14,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Curtea de Apel Braşov (Romania) on esittänyt 29.1.2014 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 12.2.2014, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Mihai Manea

vastaan

Instituția Prefectului județul Brașov – Serviciul public comunitar regim de permise de conducere și înmatriculare a vehiculelor,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),

toimien kokoonpanossa: presidentti V. Skouris, varapresidentti K. Lenaerts, jaostojen puheenjohtajat M. Ilešič (esittelevä tuomari), L. Bay Larsen, T. von Danwitz ja J.‑C. Bonichot sekä tuomarit A. Arabadjiev, M. Safjan, D. Šváby, M. Berger, A. Prechal, E. Jarašiūnas ja C. G. Fernlund,

julkisasiamies: M. Szpunar,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Mihai Manea, edustajanaan avocat R. Cătălin,

Romanian hallitus, asiamiehenään R. H. Radu, neuvonantajinaan V. Angelescu ja D. M. Bulancea,

Euroopan komissio, asiamiehinään R. Lyal ja G.‑D. Bălan,

kuultuaan julkisasiamiehen 10.2.2015 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 110 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Mihai Manea ja Instituția Prefectului județul Brașov – Serviciul public comunitar regim de permise de conducere și înmatriculare a vehiculelor ja joka koskee veroa, jonka Manean edellytettiin maksavan muusta jäsenvaltiosta käytettynä tuodun moottoriajoneuvon rekisteröimiseksi Romaniassa.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Unionin oikeus

3

”Unionin päästöluokituksessa” vahvistetaan hyväksyttävät enimmäismäärät Euroopan unionin jäsenvaltioissa myytävien uusien moottoriajoneuvojen pakokaasupäästöille. Ensimmäinen tällainen luokitus (josta käytetään yleisesti nimitystä Euro 1) otettiin käyttöön moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 70/220/ETY muuttamisesta 26.6.1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/441/ETY (EYVL L 242, s. 1), joka tuli voimaan 1.1.1992. Alan sääntelyä on sittemmin vähitellen tiukennettu ilmanlaadun parantamiseksi unionissa.

4

Puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5.9.2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY (puitedirektiivi) (EUVL L 263, s. 1) erotellaan M-luokkaan kuuluvat ”vähintään nelipyöräiset matkustajien kuljettamista varten suunnitellut – – [moottoriajoneuvot]” N-luokkaan kuuluvista, ”vähintään nelipyöräi[sistä] tavaroiden kuljettamista varten suunnitellu[ista] – – [moottoriajoneuvoista]”. Nämä luokat on jaettu edelleen alaluokkiin istuinten määrän ja ajoneuvon suurimman massan (M-luokka) tai ainoastaan suurimman massan (N-luokka) perusteella.

Romanian oikeus

5

Verokoodeksin nro 571/2003 täydentämisestä ja muuttamisesta 17.7.2006 annetulla lailla nro 343/2006 (Legea nr. 343/2006 pentru modificarea şi completarea Legii nr. 571/2003 privind Codul fiscal; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 662, 1.8.2006) sisällytettiin verokoodeksiin 1.1.2007 alkaen sovellettava moottoriajoneuvoista kannettava erityisvero, joka oli maksettava, kun ajoneuvo rekisteröitiin ensimmäisen kerran Romaniassa (jäljempänä erityisvero).

6

Moottoriajoneuvojen ympäristöverosta 21.4.2008 kiireellisenä annetulla hallituksen asetuksella nro 50/2008 (Ordonanță de Urgență a Guvernului nr. 50/2008 pentru instituirea taxei pe poluare pentru autovehicule; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 327, 25.4.2008; jäljempänä asetus nro 50/2008), joka tuli voimaan 1.7.2008, otettiin käyttöön luokkiin M1–M3 ja N1–N3 kuuluvia moottoriajoneuvoja koskeva ympäristövero. Velvollisuus maksaa kyseinen vero syntyi muun muassa silloin, kun tällainen ajoneuvo rekisteröitiin ensimmäisen kerran Romaniassa.

7

Asetusta nro 50/2008 muutettiin useaan otteeseen ennen kuin se kumottiin moottoriajoneuvoista suoritettavasta päästöverosta 6.1.2012 annetulla lailla nro 9/2012 (Legea nr. 9/2012 privind taxa pentru emisiile poluante provenite de la autovehicule; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 17, 10.1.2012), joka tuli voimaan 13.1.2012.

8

Asetuksen nro 50/2008 tavoin lailla nro 9/2012 otettiin käyttöön luokkiin M1–M3 ja N1–N3 kuuluvia moottoriajoneuvoja koskeva ympäristövero.

9

Lain nro 9/2012 4 artiklan 1 kohdan mukaan velvollisuus maksaa kyseinen vero syntyi muun muassa silloin, kun moottoriajoneuvo rekisteröitiin ensimmäisen kerran Romaniassa.

10

Kyseisen lain 4 §:n 2 momentin mukaan velvollisuus maksaa mainittu vero syntyi tietyin edellytyksin myös silloin, kun käytettyyn moottoriajoneuvoon kohdistuva omistusoikeus kirjattiin ensimmäisen kerran Romaniassa. Kyseisessä säännöksessä säädettiin seuraavaa:

”Velvollisuus maksaa vero syntyy myös, kun Romaniassa kirjataan ensimmäisen kerran sellaisen käytetyn moottoriajoneuvon omistusoikeus, josta ei ole maksettu laissa nro 571/2003, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna ja täydennettynä, tarkoitettua henkilöautoja ja moottoriajoneuvoja koskevaa erityisveroa tai moottoriajoneuvojen ympäristöveroa ja joka ei kuulu sellaisten moottoriajoneuvojen luokkaan, jotka muodostavat poikkeuksen tai jotka on vapautettu kyseisten verojen maksamisesta rekisteröintihetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.”

11

Käsite ”omistusoikeuden ensimmäinen kirjaaminen” koski lain nro 9/2012 2 §:n i kohdan mukaan ”käytettyyn moottoriajoneuvoon kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäistä siirtoa tämän lain voimaantulon jälkeen – –”.

12

Lain nro 9/2012 4 §:n 2 momentin soveltaminen keskeytettiin kuitenkin 1.1.2013 saakka moottoriajoneuvoista suoritettavasta päästöverosta annetun lain nro 9/2012 tiettyjen säännösten soveltamisen keskeyttämisestä sekä kyseisen lain 4 §:n 2 momentin säännösten mukaisesti suoritetun veron palauttamisesta 30.1.2012 kiireellisenä annetulla hallituksen asetuksella nro 1/2012 (Ordonanţă de Urgenţă a Guvernului nr. 1/2012 pentru suspendarea aplicării unor dispoziţii ale Legii nr. 9/2012 privind taxa pentru emisiile poluante provenite de la autovehicule, precum şi pentru restituirea taxei achitate in conformitate cu prevederile art. 4 alin. 2 din lege; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 79, 31.1.2012; jäljempänä asetus nro 1/2012), joka tuli voimaan 31.1.2012. Asetuksessa nro 1/2012 säädettiin lisäksi, että verovelvollisilla, jotka olivat maksaneet kyseisen veron mainitun 4 §:n 2 momentin mukaisesti lain nro 9/2012 voimaantulon ja asetuksen nro 1/2012 voimaantulon välisenä aikana, oli oikeus saada se palautetuksi.

13

Lain nro 9/2012 6 §:ssä säädettiin seuraavaa:

”1.   Veron määrä lasketaan liitteissä 1–5 säädettyjen tekijöiden perusteella seuraavasti:

a)

Luokan M1 moottoriajoneuvojen osalta, joiden päästöluokitus on Euro 3, Euro 4, Euro 5 tai Euro 6:

1)

Päästöluokitukseen Euro 5, Euro 4 tai Euro 3 kuuluvien moottoriajoneuvojen osalta vero lasketaan hiilidioksidipäästöjen, liitteen 1 mukaisen päästöveron, joka on ilmaistu euroina yhtä hiilidioksidigrammaa kohti, liitteen 2 mukaisen päästöluokan ja päästöveron, joka on ilmaistu euroina yhtä kuutiosenttimetriä kohti, sekä liitteessä 4 olevan taulukon sarakkeen 2 mukaisen veronalennusprosentin perusteella seuraavan kaavan mukaisesti:

Maksettava määrä = [(A x B x 30 %) + (C x D x 70 %) ] x (100 – E) %,

jossa

A = hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä grammoina kilometriä kohti ilmaistuna

B = liitteessä 1 olevan taulukon sarakkeen 3 mukainen päästöveron määrä euroina hiilidioksidigrammaa kohti ilmaistuna

C = moottorin tilavuus (sylinteritilavuus)

D = liitteessä 2 olevan taulukon sarakkeen 3 mukainen moottorin tilavuuteen perustuva päästövero

E = liitteessä 4 olevan taulukon sarakkeen 2 mukainen veronalennusprosentti.

2)

Päästöluokitukseen Euro 6 kuuluvien moottoriajoneuvojen osalta vero lasketaan 1 kohdassa olevan kaavan mukaisesti siitä lähtien, kun päästöluokitus Euro 6 tulee voimaan uusien ajoneuvojen rekisteröinnin, myynnin ja liikenteeseen saattamisen osalta – –.

b)

Luokan M1 moottoriajoneuvojen osalta, joiden päästöluokitus on Euro 0, Euro 1 tai Euro 2 ja joille ei ole määritetty hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärää, seuraavan kaavan mukaisesti:

Maksettava määrä = C x D x (100 – E): 100,

jossa

C = moottorin tilavuus (sylinteritilavuus)

D = liitteessä 2 olevan taulukon sarakkeen 3 mukainen moottorin tilavuuteen perustuva päästövero

E = liitteessä 4 olevan taulukon sarakkeen 2 mukainen veronalennusprosentti

– –

3.   – – veronalennusprosentti määräytyy moottoriajoneuvon iän perusteella.

4.   Veroa laskettaessa veron määrää voidaan alentaa liitteen 4 mukaista alennusprosenttia enemmän, siinä määrin kuin tekijät, joiden perusteella kiinteä alennusprosentti lasketaan, poikkeavat perustilanteesta, jos rekisteröintiä tai käytettyyn moottoriajoneuvoon kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäistä kirjaamista pyytävä henkilö ilmoittaa omalla vastuullaan, että kyseessä olevan ajoneuvon keskimääräiset vuosittaiset ajokilometrit ovat kyseessä olevassa ajoneuvoluokassa [moottoriajoneuvoista suoritettavasta päästöverosta annetun lain nro 9/2012 soveltamissääntöjen (Normele metodologice de aplicare a Legii nr. 9/2012 privind taxa pentru emisiile poluante provenite de la autovehicule; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 29, 13.1.2012; jäljempänä soveltamissäännöt)] perusteella tavanomaisena pidettävää keskimääräistä vuotuista ajokilometrimäärää suuremmat. Tällaisessa tapauksessa veron määrä lasketaan alennusprosentin, joka perustuu liitteen 4 mukaiseen prosenttiin lisättynä liitteessä 5 tarkoitetulla lisäalennusprosentilla, perusteella. Jos uusi alennusprosentti on yli 90, sovellettava alennusprosentti on 90.

5.   Edellä 1 kohdan mukaisesti laskettua maksettavan veron määrää voidaan muuttaa myös, jos rekisteröintiä tai käytettyyn moottoriajoneuvoon kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäistä kirjaamista pyytävä henkilö osoittaa teknisellä asiantuntijalausunnolla, jonka Regia Autonomă ”Registrul Auto Român” (jäljempänä Romanian ajoneuvorekisteriviranomainen) laatii, että käytetyn ajoneuvon arvon aleneminen on [soveltamissääntöjen] perusteella suurempi.

6.   Käytetyn moottoriajoneuvon ikä lasketaan sen ensimmäisen rekisteröintiajankohdan perusteella.

7.   Jos rekisteröintiä tai käytettyyn moottoriajoneuvoon kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäistä kirjaamista pyytävä henkilö ei pysty osoittamaan sen ensimmäistä rekisteröintiajankohtaa, vero lasketaan valmistusvuoden perusteella.”

14

Lain nro 9/2012 9 §:ssä säädettiin seuraavaa:

”1.   Verona maksettava määrä voidaan riitauttaa, jos henkilö, joka aikoo rekisteröidä käytetyn moottoriajoneuvon tai kirjata siihen kohdistuvan omistusoikeuden, voi esittää näytön siitä, että hänen ajoneuvonsa arvonalennusprosentti on liitteessä 4 olevan taulukon sarakkeen 2 mukaista alennusprosenttia suurempi.

2.   Arvonalennuksen määrä arvioidaan 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun alennuksen prosenttimäärää vahvistettaessa huomioon otettujen seikkojen perusteella.

3.   Erimielisyystilanteessa Romanian ajoneuvorekisteriviranomainen määrittää 2 momentissa säädetyt käytetyn moottoriajoneuvon ominaisuudet verovelvollisen pyynnöstä vastiketta vastaan teknisellä asiantuntijalausunnolla [soveltamissäännöissä] säädetyn menettelyn mukaisesti.

4.   Romanian ajoneuvorekisteriviranomaisen on vahvistettava teknistä asiantuntijalausuntoa koskevat maksuperusteet asiantuntijalausuntoon liittyvien toimenpiteiden perusteella, eivätkä nämä perusteet voi ylittää lausunnon antamisesta aiheutuvia kuluja.

5.   Romanian ajoneuvorekisteriviranomaisen on laadittava asiakirja, jossa vahvistetaan teknisen asiantuntijalausunnon lopputulos ja jonka on sisällettävä tiedot kaikista 2 momentissa säädetyistä seikoista ja niiden perusteella myönnettävästä prosenttimääräisestä alennuksesta.

6.   Verovelvollisen on esitettävä Romanian ajoneuvorekisteriviranomaisen laatima, teknisen asiantuntijalausunnon lopputuloksen vahvistava asiakirja toimivaltaisille veroviranomaisille.

7.   Toimivaltaisten veroviranomaisten on 6 momentissa tarkoitetun asiakirjan saatuaan laskettava maksettavan veron määrä uudelleen, mikä voi johtaa käytetyn moottoriajoneuvon rekisteröinnin tai siihen kohdistuvan omistusoikeuden kirjaamisen yhteydessä liikaa maksetun määrän palauttamiseen.

– –”

15

Lain nro 9/2012 11 §:ssä säädettiin seuraavaa:

”Se, joka on tyytymätön erimielisyystilanteessa annettuun vastaukseen, voi saattaa asian lain mukaan toimivaltaisten tuomioistuinten ratkaistavaksi.”

16

Lain nro 9/2012 liitteessä 4 säädettiin seuraavaa:

”Ympäristöveron prosenttimääräistä alentamista koskeva asteikko

Ajoneuvon ikä Alennusprosentti (%)

uusi 0

alle kuukausi 3

1–3 kuukautta 5

3–6 kuukautta 8

6–9 kuukautta 10

9–12 kuukautta 13

1–2 vuotta 21

2–3 vuotta 28

3–4 vuotta 33

4–5 vuotta 38

5–6 vuotta 43

6–7 vuotta 49

7–8 vuotta 55

8–9 vuotta 61

9–10 vuotta 66

10–11 vuotta 73

11–12 vuotta 79

12–13 vuotta 84

13–14 vuotta 89

yli 14 vuotta 90”.

17

Soveltamissääntöjen 6 §:n 1 momentissa säädettiin seuraavaa:

”Lain 6 §:n mukaisesti laskettua maksettavan veron määrää voidaan mukauttaa, jos moottoriajoneuvo, jota varten jotakin lain 4 §:n mukaisista toimenpiteistä pyydetään, poikkeaa tavanomaisena pidettävästä ajoneuvosta seuraavien viitearvojen osalta:

a)

tavanomaisena pidettävä keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä:

M1 – 15000 km

N1 – 30000 km

M2 ja N2 – 60000 km

M3 ja N3 – 100000 km

b)

sellaiselle moottoriajoneuvolle ominainen tavanomainen yleinen kunto, joka täyttää kaikki hyväksynnän ja määräajoin toimitetun katsastuksen yhteydessä asetetut tekniset edellytykset voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja jonka korissa ei ole syöpymisen ja vahingoittumisen merkkejä, jota ei ole maalattu uudelleen, jonka verhous on puhdas ja vahingoittumaton ja jonka varusteet ovat hyvässä kunnossa

c)

tavanomaiset varusteet: ilmastointi, ABS ja turvatyyny

d)

ajoneuvon ikä.”

18

Laki nro 9/2012 oli voimassa 14.3.2013 saakka.

19

Moottoriajoneuvojen ympäristömaksusta 19.2.2013 kiireellisenä annettu asetus nro 9/2013 (Ordonanța de urgență nr. 9/2013 privind timbrul de mediu pentru autovehicule; Monitorul Oficial al României, osa I, nro 119, 4.3.2013; jäljempänä asetus nro 9/2013), jolla kumottiin laki nro 9/2012, tuli voimaan 15.3.2013.

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

20

Mihai Manea tahtoi vuoden 2013 alussa rekisteröidä Romaniassa Espanjassa ostamansa käytetyn moottoriajoneuvon. Kyseinen ajoneuvo kuuluu ajoneuvoluokkaan M1. Se oli rekisteröity Espanjassa uutena ajoneuvona vuonna 2005.

21

Toimivaltainen Romanian viranomainen asetti 5.3.2013 päivätyssä kirjeessä rekisteröimisen ehdoksi laissa nro 9/2012 säädetyn veron maksamisen.

22

Manea katsoi, että laki nro 9/2012 oli ristiriidassa SEUT 110 artiklan kanssa, ja saattoi asian Tribunalul Braşovin käsiteltäväksi, jotta tämä määräisi mainitun viranomaisen rekisteröimään kyseisen ajoneuvon vaatimatta mainitun veron maksamista.

23

Tribunalul Braşov hylkäsi kyseisen kanteen 24.9.2013 antamallaan tuomiolla. Manea on valittanut kyseisestä tuomiosta Curtea de Apel Braşoviin.

24

Curtea de Apel Braşov täsmentää, että sen oman oikeuskäytännön mukaan laki nro 9/2012 on sopusoinnussa SEUT 110 artiklan kanssa, mutta mainitsee, että eräs toinen Romanian muutoksenhakutuomioistuin on antanut päinvastaisen tuomion ja että tästä syystä unionin tuomioistuimelta on pyydettävä ennakkoratkaisua unionin oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi.

25

Tässä tilanteessa Curtea de Apel Braşov on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Kun otetaan huomioon lain nro 9/2012 säännökset ja siinä säädetyn veron tarkoitus, onko SEUT 110 artiklaa tulkittava niin, että se on esteenä sille, että unionin jäsenvaltio ottaa käyttöön päästöveron, jota sovelletaan kaikkiin ulkomaalaisiin moottoriajoneuvoihin, kun ne rekisteröidään tässä jäsenvaltiossa, ja jota sovelletaan myös kotimaisiin moottoriajoneuvoihin omistusoikeuden luovutuksen yhteydessä, paitsi jos tällainen tai samankaltainen vero on jo maksettu?

2)

Kun otetaan huomioon lain nro 9/2012 säännökset ja siinä säädetyn veron tarkoitus, onko SEUT 110 artiklaa tulkittava niin, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio ottaa käyttöön päästöveron, jota sovelletaan kaikkiin ulkomaisiin moottoriajoneuvoihin, kun ne rekisteröidään tässä jäsenvaltiossa, mutta jota ei sovelleta kotimaisiin moottoriajoneuvoihin, ellei tällaisen ajoneuvon omistusoikeutta luovuteta, mikä johtaa siihen, että ulkomaista ajoneuvoa ei voida käyttää maksamatta tätä veroa mutta kotimaista ajoneuvoa voidaan käyttää rajoituksettoman ajan veroa maksamatta eli vero tulee maksettavaksi vasta, jos ajoneuvon omistusoikeus luovutetaan?”

26

Romanian hallitus on pyytänyt Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 16 artiklan kolmannen kohdan nojalla, että unionin tuomioistuin ratkaisisi asian suuressa jaostossa.

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään, jotka voidaan käsitellä yhdessä, olennaisilta osin sitä, onko SEUT 110 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä yhtäältä sille, että jäsenvaltio ottaa käyttöön moottoriajoneuvoveron, joka kannetaan käytettynä maahantuoduista ajoneuvoista silloin, kun ne rekisteröidään kyseisessä jäsenvaltiossa ensimmäisen kerran, ja mainitussa jäsenvaltiossa jo rekisteröidyistä ajoneuvoista silloin, kun niihin kohdistuva omistusoikeus kirjataan kyseisessä jäsenvaltiossa ensimmäisen kerran, ja toisaalta sille, että jäsenvaltio vapauttaa kyseisestä verosta jo rekisteröidyt ajoneuvot, joista on maksettu aikaisemmin voimassa ollut vero.

28

On muistutettava, että SEUT 110 artiklan tarkoituksena on turvata tavaroiden vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Sillä pyritään poistamaan kaikenlainen suojaaminen, joka voi johtua – muun muassa muista jäsenvaltioista peräisin olevia tuotteita syrjivän – sisäisen verotuksen soveltamisesta (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Tanska, C‑47/88, EU:C:1990:449, 9 kohta; tuomio Brzeziński, C‑313/05, EU:C:2007:33, 27 kohta; tuomio Kalinchev, C‑2/09, EU:C:2010:312, 37 kohta ja tuomio X, C‑437/12, EU:C:2013:857, 26 kohta).

29

Tämän vuoksi SEUT 110 artiklan ensimmäisessä kohdassa kielletään jäsenvaltioita määräämästä muiden jäsenvaltioiden tuotteille korkeampia sisäisiä veroja kuin ne määräävät samanlaisille kotimaisille tuotteille. Kyseisellä perussopimuksen määräyksellä on tarkoitus taata valtionsisäisen verotuksen neutraalisuus, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahantuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Tanska, C-47/88, EU:C:1990:449, 8 ja 9 kohta; tuomio Weigel, C‑387/01, EU:C:2004:256, 66 kohta ja tuomio X, C-437/12, EU:C:2013:857, 29 kohta).

30

Sen selvittämiseksi, aiheuttaako pääasiassa kyseessä olevan kaltainen vero syrjintää, on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien kysymysten ja unionin tuomioistuimelle jätettyjen huomautusten vuoksi tutkittava aluksi, onko kyseinen vero neutraali muista jäsenvaltioista kuin Romaniasta käytettynä maahantuotujen moottoriajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten kotimaisten ajoneuvojen, jotka on rekisteröity tässä jäsenvaltiossa veroa maksamatta, välisen kilpailun kannalta. Tämän jälkeen on syytä tutkia, onko tämä sama vero neutraali käytettyinä muista jäsenvaltioista kuin Romaniasta maahantuotujen ajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten kotimaisten ajoneuvojen kannalta, joista on maksettu vero niiden rekisteröinnin yhteydessä.

31

Tästä on todettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muista jäsenvaltioista käytettyinä maahantuodut moottoriajoneuvot, jotka ovat SEUT 110 artiklassa tarkoitettuja ”muiden jäsenvaltioiden tuotteita”, ovat muissa kuin kyseisessä jäsenvaltiossa myyntiin saatettuja ajoneuvoja, jotka voidaan tuoda maahan ja saattaa liikenteeseen siinä, jos kyseisessä jäsenvaltiossa asuva henkilö ostaa tällaisen ajoneuvon, kun taas samankaltaiset kotimaiset ajoneuvot, jotka ovat SEUT 110 artiklassa tarkoitettuja ”kotimaisia tuotteita”, ovat kyseisessä jäsenvaltiossa myyntiin saatettuja samankaltaisia käytettyjä moottoriajoneuvoja, joilla on samat ominaisuudet ja jotka ovat yhtä kuluneita (ks. mm. tuomio komissio v. Tanska, C-47/88, EU:C:1990:449, 17 kohta; tuomio Kalinchev, C-2/09, EU:C:2010:312, 32 ja 40 kohta ja tuomio Tatu, C-402/09, EU:C:2011:219, 55 kohta).

32

SEUT 110 artiklassa edellytetyn neutraalisuuden tutkimisen yhteydessä ei tarvitse näin ollen ottaa huomioon niitä Romaniassa liikenteessä käytettäviä moottoriajoneuvoja, jotka eivät ole myynnissä. Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 16 kohdassa esittänyt, koska kyseiset ajoneuvot eivät ole saatavissa markkinoilla, ne eivät ole kilpailutilanteessa muiden ajoneuvojen kanssa siitä riippumatta, ovatko nämä kyseisen jäsenvaltion markkinoilla vai muiden jäsenvaltioiden markkinoilla saatavilla olevia ajoneuvoja.

Veron neutraalisuus muista jäsenvaltioista käytettyinä tuotujen moottoriajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten kotimaisten ajoneuvojen välisen kilpailun kannalta, jotka on jo rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa veroa maksamatta

33

SEUT 110 artiklan soveltamiseksi ja erityisesti sen vuoksi, että voitaisiin verrata toisiinsa käytettyinä maahantuotujen ajoneuvojen ja kyseisessä jäsenvaltiossa jo olevien käytettyjen ajoneuvojen verotusta, on tarkasteltava verokannan lisäksi veron määräytymisperustetta ja sen kantamistapoja (ks. vastaavasti tuomio komissio v. Tanska, C-47/88, EU:C:1990:449, 18 kohta; tuomio Nunes Tadeu, C‑345/93, EU:C:1995:66, 12 kohta ja tuomio komissio v. Kreikka, C‑74/06, EU:C:2007:534, 27 kohta).

34

Tarkemmin ottaen on todettava, että jäsenvaltio ei voi kantaa käytettyinä maahantuoduista moottoriajoneuvoista veroa, jonka suuruus lasketaan ajoneuvon todellista arvoa korkeamman arvon perusteella, minkä seurauksena niitä verotetaan raskaammin kuin kotimarkkinoilla saatavilla olevia samanlaisia käytettyjä ajoneuvoja. Niinpä verotuksen syrjivyyden välttämiseksi on otettava huomioon moottoriajoneuvojen todellinen arvon aleneminen (tuomio Weigel, C-387/01, EU:C:2004:256, 70 kohta ja tuomio komissio v. Kreikka, C-74/06, EU:C:2007:534, 28 kohta).

35

Tämä huomioon ottaminen ei välttämättä edellytä kutakin ajoneuvoa koskevaa arviointia tai asiantuntijalausuntoa. Näin raskaan järjestelmän sijasta jäsenvaltio voi nimittäin vahvistaa käytettyjen ajoneuvojen arvon sellaisten arvioperusteisten asteikkojen mukaisesti, jotka on vahvistettu laissa, asetuksessa tai hallinnollisessa määräyksessä ja jotka on laskettu soveltamalla sellaisia kriteerejä kuin ajoneuvon ikä, ajokilometrimäärä, yleinen kunto, käyttövoima, merkki tai malli, jolloin näin määritetty arvo on pääsääntöisesti hyvin lähellä ajoneuvon todellista arvoa (tuomio Gomes Valente, C-393/98, EU:C:2001:109, 24 kohta; tuomio Weigel, C-387/01, EU:C:2004:256, 73 kohta; tuomio komissio v. Kreikka, C-74/06, EU:C:2007:534, 29 kohta ja tuomio Tatu, C-402/09, EU:C:2011:219, 41 kohta).

36

Unionin tuomioistuin ei ole sitovasti luetellut näitä moottoriajoneuvojen arvonalentumisen arvioinnissa käytettäviä objektiivisia kriteereitä. Kaikkia niitä ei siis välttämättä tarvitse soveltaa samanaikaisesti. Pelkästään yhteen arvonalentumiskriteeriin, kuten moottoriajoneuvon ikään, perustuvan asteikon soveltamisella ei kuitenkaan taata sitä, että asteikko heijastelisi näiden ajoneuvojen arvon todellista alentumista. Jos ajokilometrimäärää ei oteta huomioon, tällainen asteikko ei pääsääntöisesti johda siihen, että käytettyinä maahantuotujen ajoneuvojen todellisesta arvosta saataisiin tehtyä kohtuullisen tarkka arvio (tuomio komissio v. Kreikka, C-74/06, EU:C:2007:534, 37–43 kohta ja tuomio Tatu, C-402/09, EU:C:2011:219, 42 kohta).

37

Unionin tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta ilmenee yksiselitteisesti, että pääasiassa kyseessä olevan veron määrä on vahvistettu yhtäältä suhteessa moottoriajoneuvon aiheuttamaa saastumista tietyssä määrin kuvaaviin muuttujiin, kuten sen sylinteritilavuuteen ja siihen Euro-päästönormiin, jota se vastaa, ja toisaalta siten, että huomioon on otettu kyseisen ajoneuvon arvonalentuminen. Arvonalentumista, joka johtaa ympäristömuuttujien perusteella saadun määrän alentamiseen, ei määritetä ainoastaan suhteessa ajoneuvon ikään (lain nro 9/2012 6 §:n 1 momentissa esitettyjen kaavojen muuttuja E), vaan myös – kuten lain nro 9/2012 6 §:n 4 momentista sekä soveltamissääntöjen 6 §:n 1 momentista ilmenee – suhteessa todelliseen keskimääräiseen vuosittaiseen ajokilometrimäärään edellyttäen, että verovelvollinen on jättänyt sitä koskevan ilmoituksen. Jos verovelvollinen katsoo, etteivät ikä ja todellinen keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä asianmukaisesti ja riittävästi heijasta ajoneuvon arvon todellista alentumista, hän voi lain nro 9/2012 9 §:n perusteella vaatia, että arvonalentuminen määritetään asiantuntijalausunnossa, josta verovelvolliselle aiheutuvat kustannukset eivät saa ylittää asiantuntijalausuntoon liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvia kuluja.

38

Koska pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa lainsäädännössä säädetään, että ajoneuvon ikä ja sen todellinen keskimääräinen vuosittainen ajokilometrimäärä on otettava huomioon veroa laskettaessa, ja koska lisäksi näiden kriteerien soveltamisen ohella voidaan tarpeen mukaan ja kohtuullisin kustannuksin ottaa huomioon tämän ajoneuvon kunto ja varustelu toimivaltaisen moottoriajoneuvojen rekisteröintiviranomaisen järjestämän asiantuntijalausunnon avulla, sillä taataan, että veron määrää alennetaan ajoneuvon todellista arvoa koskevan kohtuullisen arvioinnin perusteella (ks. analogisesti tuomio Tatu, C-402/09, EU:C:2011:219, 44 kohta).

39

Tätä päätelmää tukee se seikka, että lain nro 9/2012 liitteessä 4 olevissa arvioperusteisissa asteikoissa on asianmukaisesti otettu huomioon se, että moottoriajoneuvojen arvo alenee vuosittain yleensä enemmän kuin 5 prosenttia ja että tämä arvon alentuminen ei jatku tasaisesti etenkään liikenteeseen käyttämisen ensimmäisinä vuosina, joina se on paljon nopeampaa kuin myöhemmin (ks. analogisesti tuomio Tatu, C-402/09, EU:C:2011:219, 45 kohta).

40

Romanian lainsäätäjä on lisäksi perustellusti voinut katsoa, että ajoneuvon kuntoa ja varustelua koskevia arvonalentumiskriteerejä voidaan soveltaa asianmukaisesti vain siten, että asiantuntija tutkii juuri tämän ajoneuvon ja että verovelvollisen edellytetään maksavan asiantuntijalausunnosta aiheutuvat kustannukset, jottei näitä lausuntoja pyydettäisi turhan usein ja jotta ne eivät näin rasittaisi käyttöön otettua järjestelmää hallinnolliselta ja taloudelliselta kannalta katsottuna (ks. analogisesti tuomio Tatu, C-402/09, EU:C:2011:219, 46 kohta).

41

Toisin kuin 1.1.2007–30.6.2008 kannettu erityisvero, asetuksen nro 50/2008 nojalla 1.7.2008–12.1.2012 kannettu ympäristövero ja lain nro 9/2012, sellaisena kuin sitä sovellettiin 13.1.2012–1.1.2013, nojalla kannettu ympäristövero, lain nro 9/2012, sellaisena kuin sitä sovellettiin myöhemmin 14.3.2013 saakka jatkuneella ajanjaksolla, joka on merkityksellinen pääasiassa, nojalla kannettu päästövero – jossa noudatettiin samaa laskentatapaa – kohdistui yhtäältä muista jäsenvaltioista käytettyinä maahantuotuihin moottoriajoneuvoihin silloin, kun ne rekisteröitiin Romaniassa ensimmäisen kerran, ja toisaalta Romaniassa jo rekisteröityihin moottoriajoneuvoihin silloin, kun tällaisiin käytettyihin ajoneuvoihin kohdistuva omistusoikeus kirjattiin kyseisessä jäsenvaltiossa ensimmäisen kerran, jos mitään veroa ei ollut maksettu silloin, kun ne rekisteröitiin mainitussa jäsenvaltiossa.

42

Tästä seuraa, että laista nro 9/2012, sellaisena kuin sitä sovellettiin pääasiassa merkityksellisenä ajankohtana, seurannut verotaakka oli sama sekä niille verovelvollisille, jotka olivat ostaneet käytettynä muusta jäsenvaltiosta kuin Romaniasta tuodun moottoriajoneuvon ja rekisteröivät sen Romaniassa, että verovelvollisille, jotka olivat ostaneet Romaniassa käytetyn moottoriajoneuvon, joka oli rekisteröity siellä aikaisemmin kuin 1.1.2007 veroa maksamatta ja johon kohdistuva omistusoikeus oli kirjattava ensimmäisen kerran, jos viimeksi mainittu ajoneuvo oli lailla nro 9/2012 käyttöön otetun veron kantamisen yhteydessä ajoneuvotyypiltään, ominaisuuksiltaan ja kuluneisuudeltaan samanlainen kuin muusta jäsenvaltiosta peräisin oleva ajoneuvo.

43

Edellä esitetystä seuraa, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen verotusjärjestelmä on neutraali muista jäsenvaltioista kuin Romaniasta käytettyinä tuotujen moottoriajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten kotimaisten ajoneuvojen, jotka on rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa veroa maksamatta, välisen kilpailun kannalta.

Veron neutraalisuus muista jäsenvaltioista käytettyinä tuotujen moottoriajoneuvojen ja sellaisten samankaltaisten kotimaisten ajoneuvojen, jotka on jo rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ja joista on maksettu vero, välisen kilpailun kannalta

44

On riidatonta, että pääasiassa merkityksellisenä aikana lain nro 9/2012 4 §:n 2 momentista seurasi sellaisiin kotimaisiin käytettyihin ajoneuvoihin, joiden rekisteröiminen Romaniassa ennen asiassa merkityksellistä aikaa oli johtanut erityisveron (rekisteröinti 1.1.2007 ja 30.6.2008 välisenä aikana), asetuksen nro 50/2008 nojalla kannetun ympäristöveron (rekisteröinti 1.7.2008 ja 12.1.2012 välisenä aikana) tai lain nro 9/2012, sellaisina kuin sen soveltaminen keskeytettiin osittain asetuksella nro 1/2012 (rekisteröinti 13.1.2012 ja 1.1.2013 välisenä aikana), nojalla kannetun ympäristöveron maksamiseen, kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäisen kirjaamisen vapauttaminen verosta.

45

Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuista asioissa, jotka liittyvät käytettyjen moottoriajoneuvojen Romaniassa rekisteröimisen yhteydessä asetuksen nro 50/2008 nojalla kannettavaan veroon ja käytettyjen moottoriajoneuvojen Romaniassa rekisteröimisen yhteydessä lain nro 9/2012, sellaisina kuin sen soveltaminen keskeytettiin osittain asetuksella nro 1/2012, nojalla kannettavaan veroon, ilmenee kuitenkin yksiselitteisesti, että kyseiset verot olivat ristiriidassa SEUT 110 artiklan kanssa ja ne on näin ollen lähtökohtaisesti palautettava korkoineen (ks. mm. tuomio Tatu, C-402/09, EU:C:2011:219; tuomio Nisipeanu, C‑263/10, EU:C:2011:466; tuomio Irimie, C‑565/11, EU:C:2013:250; määräys Câmpean ja Ciocoiu, C‑97/13 ja C‑214/13, EU:C:2014:229 ja tuomio Nicula, C‑331/13, EU:C:2014:2285). Kuten julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen 2, 3 ja 26 kohdasta ilmenee, 1.1.2007–30.6.2008 kannettu erityisvero oli ominaisuuksiltaan samanlainen kuin SEUT 110 artiklan vastaiset asetuksen nro 50/2008 ja lain nro 9/2012, sellaisena kuin sen soveltaminen keskeytettiin osittain asetuksella nro 1/2012, nojalla kannetut verot.

46

Niinpä lain nro 9/2012 4 §:n 2 momentissa on vapautettu kyseisellä lailla käyttöön otetusta verosta sellaisiin kotimaisiin käytettyihin moottoriajoneuvoihin, joiden rekisteröimisestä Romaniassa 1.1.2007 ja 1.1.2013 välisenä aikana on seurannut unionin oikeuden vastaisen ja siten korkoineen palautettavan veron maksaminen, kohdistuvan omistusoikeuden kirjaaminen.

47

Tässä yhteydessä on mainittava, että – kuten julkisasiamies esittää ratkaisuehdotuksensa 28 kohdassa – sellaisten käytettyjen moottoriajoneuvojen, joista on maksettu aikaisemmin sovellettu ja sittemmin unionin oikeuden vastaiseksi todettu vero, vapauttamisella uudesta verosta ei voida korvata aikaisemman veron palauttamista korkoineen.

48

Lisäksi tällaisen vapauttamisen seurauksena kyseessä olevaa veroa ei makseta Romaniassa 1.1.2007 ja 1.1.2013 välisenä aikana rekisteröityihin kotimaisiin käytettyihin moottoriajoneuvoihin kohdistuvan omistusoikeuden ensimmäisestä kirjaamisesta pääasiassa merkityksellisenä aikana, vaikka kyseinen vero kannettiin erotuksetta muista jäsenvaltioista tuotujen samankaltaisten ajoneuvojen Romaniassa rekisteröinnin yhteydessä pääasiassa merkityksellisenä aikana. Niinpä pääasiassa kyseessä olevan kaltainen vapauttaminen suosii kotimaisten käytettyjen ajoneuvojen myyntiä ja tekee samankaltaisten ajoneuvojen tuonnista vähemmän houkuttelevaa.

49

Lisäksi on mainittava, että unionin tuomioistuin on toistuvasti todennut, että rekisteröimisen yhteydessä kannettavan veron määrä sisältyy kyseessä olevan moottoriajoneuvon arvoon. Kun jäsenvaltiossa rekisteröity ajoneuvo, josta on maksettu vero, tämän jälkeen myydään käytettynä ajoneuvona tässä samassa jäsenvaltiossa, sen markkina-arvo sisältää rekisteröintiverosta jäljellä olevan määrän. Jos ajoneuvotyypiltään, ominaisuuksiltaan ja kuluneisuudeltaan samanlaisista käytettyinä tuoduista ajoneuvoista kannettava rekisteröintivero ylittää mainitun jäljellä olevan veron määrän, SEUT 110 artiklaa rikotaan. Tällainen verotaakan eroavuus saattaa merkitä kotimaisten käytettyjen ajoneuvojen myynnin suosimista ja samankaltaisten ajoneuvojen tuonnin tekemistä vähemmän houkuttelevaksi (tuomio X, C-437/12, EU:C:2013:857, 30–32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

50

Koska kotimaisten käytettyjen moottoriajoneuvojen rekisteröimisen yhteydessä kannetun veron määrä on nyt käsiteltävässä asiassa palautettava korkoineen siten, että ennen kyseisen määrän kantamista vallinnut tilanne voidaan palauttaa, veron on julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksensa 29 kohdassa huomauttamalla tavalla katsottava lakanneen sisältymästä kyseisten ajoneuvojen markkina-arvoon. Niinpä kyseisen veron jäljellä oleva määrä, joka sisältyy 1.1.2007 ja 1.1.2013 välisenä aikana rekisteröityjen kotimaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon, on nolla ja näin ollen välttämättä ajoneuvotyypiltään, ominaisuuksiltaan ja kuluneisuudeltaan samanlaisista käytettyinä tuoduista ajoneuvoista kannettavaa rekisteröintiveroa pienempi. Kuten edellisessä kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, tällainen tilanne on ristiriidassa SEUT 110 artiklan kanssa.

51

Esitettyihin kysymyksiin on kaiken edellä mainitun perusteella vastattava, että SEUT 110 artiklaa on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio ottaa käyttöön moottoriajoneuvoveron, joka kannetaan käytettyinä tuoduista ajoneuvoista silloin, kun ne rekisteröidään ensimmäisen kerran kyseisessä jäsenvaltiossa, ja mainitussa jäsenvaltiossa jo rekisteröidyistä ajoneuvoista silloin, kun niihin kohdistuva omistusoikeus kirjataan ensimmäisen kerran samassa jäsenvaltiossa

se on esteenä sille, että jäsenvaltio vapauttaa kyseisestä verosta jo rekisteröidyt ajoneuvot, joista on maksettu aikaisemmin voimassa ollut ja unionin oikeuden vastaiseksi todettu vero.

Unionin tuomioistuimen tuomion ajalliset vaikutukset

52

Romanian hallitus on siltä varalta, että annettavassa tuomiossa todettaisiin, että lailla nro 9/2012 pääasiassa merkityksellisenä aikana käyttöön otetun kaltainen verotusjärjestelmä on SEUT 110 artiklan vastainen, vaatinut unionin tuomioistuinta rajoittamaan tuomionsa ajallisia vaikutuksia.

53

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tulkinnalla, jonka unionin tuomioistuin SEUT 267 artiklassa sille annettua toimivaltaa käyttäen antaa unionin oikeussäännölle, selvennetään ja täsmennetään kyseisen oikeussäännön merkitystä ja ulottuvuutta niin, että unionin tuomioistuimen tulkinnasta ilmenee, miten tätä oikeussääntöä täytyy tai olisi täytynyt tulkita ja soveltaa sen voimaantulosta lähtien. Tästä seuraa, että tuomioistuimet voivat ja niiden täytyy soveltaa näin tulkittua oikeussääntöä oikeussuhteisiin, jotka ovat syntyneet ja jotka on perustettu ennen tulkintapyyntöä koskevaa tuomiota, jos edellytykset kyseisen oikeussäännön soveltamista koskevan asian käsittelylle toimivaltaisissa tuomioistuimissa muuten täyttyvät (ks. mm. tuomio Blaizot ym., 24/86, EU:C:1988:43, 27 kohta; tuomio Skov ja Bilka, C‑402/03, EU:C:2006:6, 50 kohta ja tuomio Brzeziński, C-313/05, EU:C:2007:33, 55 kohta).

54

Niinpä unionin tuomioistuin voi ainoastaan poikkeustapauksissa unionin oikeusjärjestykseen kuuluvaa yleistä oikeusvarmuuden periaatetta soveltaen rajoittaa mahdollisuutta vedota sen tulkitsemaan oikeussääntöön. Jotta tällainen rajoittava päätös voitaisiin tehdä, kahden olennaisen edellytyksen, eli asianomaisten vilpittömän mielen ja vakavien vaikeuksien uhan, on täytyttävä (tuomio Skov ja Bilka, C‑402/03, EU:C:2006:6, 51 kohta ja tuomio Kalinchev, C-2/09, EU:C:2010:312, 50 kohta).

55

Vakavien vaikeuksien uhasta on muistutettava, että ennakkoratkaisupyynnön johdosta annetusta tuomiosta jäsenvaltiolle mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset seuraukset eivät sellaisenaan oikeuta rajoittamaan kyseisen tuomion ajallisia vaikutuksia (ks. mm. tuomio Bidar, C‑209/03, EU:C:2005:169, 68 kohta ja tuomio Brzeziński, C-313/05, EU:C:2007:33, 58 kohta). Tällaista rajoittamista pyytävän jäsenvaltion on esitettävä unionin tuomioistuimelle yksityiskohtaisia tietoja, joilla voidaan osoittaa vakavien taloudellisten vaikutusten uhka (tuomio Brzeziński, C-313/05, EU:C:2007:33, 59 ja 60 kohta ja tuomio Kalinchev, C-2/09, EU:C:2010:312, 54 ja 55 kohta).

56

Romanian hallitus on esittänyt taloudellisista vaikutuksista, joita lailla nro 9/2012 merkityksellisenä aikana käyttöön otetun verotusjärjestelmän SEUT 110 artiklan vastaisuudesta voi aiheutua, arvion, jonka mukaan kyseisen lain nojalla mainittuna aikana kannettuina määrinä olisi palautettava korot mukaan lukien 181349488,05 Romanian leuta (RON). Tällaisia taloudellisia vaikutuksia on kyseisen hallituksen mukaan pidettävä vakavina, kun otetaan huomioon Romanian talousvaikeudet.

57

On todettava, ettei kyseisen hallituksen esittämä arvio sellaisenaan anna mahdollisuutta todeta, että Romanian talous olisi vaarassa häiriintyä vakavasti tämän tuomion vaikutusten seurauksena. Niinpä vakavia vaikutuksia koskevan edellytyksen täyttymistä ei voida katsoa näytetyksi.

58

Tässä tilanteessa asianomaisten vilpitöntä mieltä koskevan edellytyksen täyttymistä ei ole tarpeen tutkia.

59

Edellä esitetystä seuraa, ettei tämän tuomion ajallisia vaikutuksia ole tarpeen rajoittaa.

Oikeudenkäyntikulut

60

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

SEUT 110 artiklaa on tulkittava siten, että

 

se ei ole esteenä sille, että jäsenvaltio ottaa käyttöön moottoriajoneuvoveron, joka kannetaan käytettyinä tuoduista ajoneuvoista silloin, kun ne rekisteröidään ensimmäisen kerran kyseisessä jäsenvaltiossa, ja mainitussa jäsenvaltiossa jo rekisteröidyistä ajoneuvoista silloin, kun niihin kohdistuva omistusoikeus kirjataan ensimmäisen kerran samassa jäsenvaltiossa

 

se on esteenä sille, että jäsenvaltio vapauttaa kyseisestä verosta jo rekisteröidyt ajoneuvot, joista on maksettu aikaisemmin voimassa ollut ja unionin oikeuden vastaiseksi todettu vero.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: romania.

Alkuun