—

Celaya Emparanza y Galdos Internacional SA, edustajinaan abogado J. L. Gracia Albero, abogado F. Rodríguez Domínguez, abogado F. Miazetto ja abogado S. Ferrandis González,

—

Puolan hallitus, asiamiehinään M. Laszuk, I. Žarski ja M. Szpunar,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään F. Wenzel Bulst ja R. Vidal Puig,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1; jäljempänä asetus) 19 artiklan 1 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Celaya Emparanza y Galdos Internacional SA (jäljempänä Cegasa) ja Proyectos Integrales de Balizamiento SL (jäljempänä PROIN) ja jossa on kyse Cegasan nostamasta loukkauskanteesta.

3

Asetuksen johdanto-osan viidennestä perustelukappaleesta seuraa, että asetuksen tavoitteena on näin ”luo[da] yhteisömalli, jota sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa” ja ”saada mallisuoja, joka on voimassa kaikki jäsenvaltiot käsittävällä alueella”.

4

Asetuksen johdanto-osan 18 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Rekisteröity yhteisömalli edellyttää sellaisen rekisterin perustamista ja ylläpitoa, johon kirjataan kaikki hakemukset, jotka täyttävät muodolliset ehdot ja joiden tekemispäivä on vahvistettu. Rekisteröintijärjestelmä ei periaatteessa saisi perustua siihen, että ennen rekisteröintiä tutkitaan yksityiskohtaisesti, ovatko suojan saamisen edellytykset täyttyneet, vaan rekisteröinnin ja muiden vaadittavien toimenpiteiden olisi oltava hakijoille mahdollisimman vaivattomia.”

5

Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan yhteisömalli suojataan ”’rekisteröitynä yhteisömallina’, jos se on rekisteröity tässä asetuksessa säädetyllä tavalla”.

6

Asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Yhteisömalli on luonteeltaan yhtenäinen. Sen oikeusvaikutukset ovat samanlaiset kaikkialla yhteisössä. Se voidaan rekisteröidä ja luovuttaa, siitä voidaan luopua, se voidaan julistaa mitättömäksi ja sen käyttö voidaan kieltää ainoastaan koko yhteisössä. Tätä periaatetta sovelletaan, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.”

7

Asetuksen 3 artiklan a alakohdan mukaan

”– – tarkoitetaan:

8

Asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.”

9

Asetuksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan rekisteröityä yhteisömallia pidetään uutena, jos samanlainen malli ei ole tullut tunnetuksi ”ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää”.

10

Asetuksen 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, että rekisteröityä yhteisömallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi ”ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai, jos vaaditaan etuoikeutta, ennen etuoikeuspäivää”.

11

Asetuksen 10 artiklan, jonka otsikko on ”Suojan laajuus”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa.”

12

Asetuksen 19 artiklassa, jonka otsikko on ”Yhteisömallin antamat oikeudet”, säädetään seuraavaa:

”1.   Rekisteröity yhteisömalli antaa haltijalleen yksinoikeuden käyttää mallia ja estää kolmatta osapuolta käyttämästä sitä ilman haltijan lupaa. Edellä mainittu käyttö käsittää erityisesti sellaisen tuotteen, johon kyseinen malli sisältyy tai johon sitä sovelletaan, valmistamisen, tarjoamisen, markkinoille saattamisen, maahantuonnin, maastaviennin tai käytön sekä tällaisen tuotteen varastoinnin näihin tarkoituksiin.

2.   Rekisteröimätön yhteisömalli antaa haltijalleen oikeuden kieltää 1 kohdassa tarkoitetut toimet kuitenkin vain, jos kiistanalainen käyttö johtuu suojatun mallin jäljentämisestä.

Kiistanalaista käyttöä ei pidetä suojatun mallin jäljentämisestä johtuvana, jos se on seurausta itsenäisestä luovasta työstä, jonka tekijän voidaan kohtuudella olettaa olleen tietämätön mallin haltijan tunnetuksi tekemästä mallista.

– –”

13

Asetuksen II osaston 5 jaksossa, jonka otsikko on ”Mitättömyys”, ovat kyseisen asetuksen 24–26 artikla.

14

Asetuksen 24 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Rekisteröity yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi [sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)] osoitetusta hakemuksesta VI ja VII osastossa säädetyn menettelyn mukaisesti, tai yhteisömalleja käsittelevän tuomioistuimen toimesta loukkauskanteen käsittelyn yhteydessä nostetun vastakanteen johdosta.”

15

Asetuksen 25 artiklan, jonka otsikko on ”Mitättömyysperusteet”, 1 kohdan d alakohdassa säädetään, että yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi ainoastaan muun muassa, jos ”yhteisömalli on ristiriidassa aikaisemman mallin kanssa”.

16

Asetuksen V osasto, jonka otsikko on ”Rekisteröintimenettely”, muodostuu asetuksen 45–50 artiklasta.

17

Asetuksen 45 artiklan, jonka otsikko on ”Hakemusta koskevien muodollisten vaatimusten tutkiminen”, 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”[SMHV] tutkii:

18

Asetuksen 47 artiklan, jonka otsikko on ”Rekisteröintihakemuksen hylkäämisperusteet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jos [SMHV] suorittaessaan 45 artiklan mukaista tutkintaa havaitsee, että malli, jolle suojaa haetaan

[SMHV] hylkää hakemuksen.”

19

Asetuksen 48 artiklan mukaan on niin, että ”jos rekisteröityä yhteisömallia koskeville hakemuksille asetetut vaatimukset täyttyvät eikä hakemusta ole hylätty 47 artiklan nojalla, [SMHV] kirjaa hakemuksen rekisteriin rekisteröitynä yhteisömallina”.

20

Asetuksen VI osasto, jonka otsikko on ”Rekisteröidystä yhteisömallista luopuminen ja mallin mitättömyys”, muodostuu asetuksen 51–54 artiklasta.

21

Asetuksen 52 artiklan, jonka otsikko on ”Mitättömäksi julistamista koskeva hakemus”, 1 kohdassa säädetään, että ”kuka tahansa luonnollinen tai oikeushenkilö sekä asiassa toimivaltainen viranomainen voi tehdä [SMHV:lle] rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen”.

22

Asetuksen IX osastossa, jonka otsikko on ”Yhteisömalleja koskevia oikeudenkäyntejä koskeva toimivalta ja menettely”, on muun muassa 2 jakso, jonka otsikko on ”Yhteisömallien loukkaamista ja mitättömyyttä koskevat riidat” ja joka sisältää asetuksen 80–92 artiklan.

23

Asetuksen 81 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Yhteisömalleja käsittelevillä tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä seuraavat kanteet:

24

Asetuksen 85 artiklan, jonka otsikko on ”Pätevyysolettama – tosiseikkoja koskevat väitteet”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Käsitellessään rekisteröidyn yhteisömallin loukkausta tai sen loukkauksen uhkaa koskevaa kannetta yhteisömalleja käsittelevät tuomioistuimet pitävät yhteisön mallia pätevänä. Mallin pätevyys voidaan riitauttaa ainoastaan mitättömyyttä koskevalla vastakanteella. Muutoin kuin vastakanteella esitetty mitättömyysväite voidaan kuitenkin ottaa tutkittavaksi, jos vastaaja vetoaa siihen, että yhteisömalli voitaisiin julistaa mitättömäksi vastaajalle kuuluvan, 25 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisen aiemman kansallisen mallioikeuden nojalla.”

25

Cegasalla on hallussaan numerolla 000421649-0001 rekisteröity yhteisömalli, joka muodostuu maanteiden merkitsemiseen käytettävästä merkkipaalusta. Kyseisen mallin rekisteröintiä koskeva hakemus jätettiin SMHV:lle 26.10.2005, ja se julkaistiin yhteisön mallirekisterissä 13.12.2005.

26

PROIN saattoi vuoden 2007 lopulla markkinoille merkkipaalun H-75. Koska Cegasa katsoi, että kyseinen paalu ei saa aikaan erilaista yleisvaikutelmaa kuin numerolla 000421649-0001 rekisteröity yhteisömalli, se vaati vuoden 2008 tammikuussa PROINia varsinaisiin lainkäyttöelimiin turvautumatta lopettamaan loukkaamisen. PROIN kiisti loukkaamisen mutta sitoutui kuitenkin muuttamaan malliaan. Cegasa uudisti vuoden 2008 maaliskuussa PROINin osalta loukkaamisen lopettamista koskevan vaatimuksensa.

27

PROIN teki 11.4.2008 SMHV:lle sellaisen yhteisömallin rekisteröimistä koskevan hakemuksen, joka muodostuu maanteiden merkitsemiseen käytettävästä merkkipaalusta. Kyseinen malli julkaistiin 7.5.2008 yhteisön mallirekisterissä numerolla 000915426-001.

28

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on sitä mieltä, että PROINin markkinoima sylinterimäinen paalu on toisinnos Gegasan numerolla 000421649-0001 rekisteröidystä yhteisömallista, koska asiantuntevan käyttäjän kyseisestä paalusta saama yleisvaikutelma ei eroa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut kyseisestä mallista. Se täsmentää, ettei Cegasa ole kuitenkaan tehnyt mitään numerolla 000915426-001 rekisteröidyn yhteisömallin mitättömäksi julistamista koskevaa hakemusta.

29

Cegasa nosti sitä vastoin Juzgado de lo Mercantil n° 1 de Alicante y n° 1 de Marca Comunitariassa rekisteröidyn yhteisömallin loukkaamista koskevan kanteen ja väitti, että liikennemerkin H-75 tarjoaminen, myynninedistäminen, mainostaminen, varastoiminen, markkinoiminen ja jakeleminen PROINin toimesta merkitsee Cegasalle numerolla 000421649-0001 rekisteröidyn yhteisömallin haltijana asetuksessa myönnettyjen oikeuksien loukkaamista.

30

PROIN vastusti mainittua loukkauskannetta. Se väitti etenkin, että Cegasalla ei ole asiavaltuutta nostaa rekisteröidyn yhteisömallinsa loukkaamista koskevaa kannetta, koska PROINin markkinoima merkkipaalu on toisinto samalla tavalla rekisteröidystä yhteisömallista. Se katsoi, että siltä osin kuin mainittua rekisteröintiä ei ole todettu mitättömäksi, sen haltijalla on asetuksen nojalla käyttöoikeus, joten mainitun oikeuden käyttämistä ei voida pitää loukkaamisena.

31

Näissä olosuhteissa Juzgado de lo Mercantil n° 1 de Alicante y n° 1 de Marca Comunitaria päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

32

Alustavasti on huomautettava, että asetuksessa ei ole sääntöä, jossa viitattaisiin nimenomaisesti aikaisemman rekisteröidyn yhteisömallin haltijalla olevaan mahdollisuuteen nostaa loukkauskanne myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltijaa vastaan.

33

On kuitenkin todettava, että asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa ei tehdä eroa sen perusteella, onko kolmas osapuoli rekisteröidyn yhteisömallin haltija vai ei.

34

Mainitun säännöksen mukaan rekisteröity yhteisömalli antaa siis haltijalleen yksinoikeuden käyttää mallia ja estää ”kolmatta osapuolta” käyttämästä sitä ilman haltijan lupaa.

35

Asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädetään samoin, että yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat ”kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa”.

36

Näistä säännöksistä ilmenee, että asetus ei estä rekisteröidyn yhteisömallin haltijaa nostamasta loukkauskannetta, jossa vaaditaan estämään sellaisen myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin käyttö, josta asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa.

37

Kuten Puolan hallitus on unionin tuomioistuimelle esittämissään huomautuksissa korostanut, myös myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltijalla on tosin lähtökohtaisesti yksinoikeus käyttää malliaan.

38

Kyseisellä seikalla ei kuitenkaan voida kyseenalaistaa asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun käsitteen ”kolmas osapuoli” tulkitsemista siten, että sen piiriin kuuluu kolmas osapuoli, joka on myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltija.

39

Tästä on huomautettava, kuten Euroopan komissio on huomautuksissaan väittänyt, että asetuksen säännöksiä on tulkittava ottamalla huomioon aikaprioriteettiperiaate, jonka mukaan aikaisemmin rekisteröidyllä yhteisömallilla on etusija myöhemmin rekisteröityihin yhteisömalleihin nähden.

40

Muun muassa asetuksen 4 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen. Jos kahden rekisteröidyn yhteisömallin välillä on ristiriitatilanne, ensimmäiseksi rekisteröidyn yhteisömallin oletetaan täyttävän kyseiset edellytykset yhteisön suojan saamiseksi ennen jälkimmäiseksi rekisteröityä yhteisömallia. Myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltija voi siten saada hänelle asetuksessa myönnettyä suojaa ainoastaan, jos hän osoittaa mitättömyyskanteen tai mahdollisesti vastakanteen avulla, että aikaisemmin rekisteröity yhteisömalli ei täytä jotakin näistä edellytyksistä.

41

Tässä yhteydessä on tärkeää – kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 32 ja 33 kohdassa huomauttanut – ottaa huomioon asetuksella käyttöön otetun yhteisömallien rekisteröintimenettelyn olennaiset piirteet.

42

Kyseisen asetuksen 45–48 artiklassa säännellyssä menettelyssä SMHV näet tutkii hakemusta koskevat muodolliset vaatimukset, sellaisina kuin niistä säädetään asetuksessa. Jos hakemus täyttää mainitut vaatimukset, se on asetuksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetun mallin määritelmän mukainen eikä se ole yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastainen, SMHV kirjaa hakemuksen yhteisömallien rekisteriin rekisteröitynä yhteisömallina.

43

Kyse on siis nopeasti suoritettavasta, olennaisilta osin muodollisesta valvonnasta, joka ei, kuten asetuksen johdanto-osan 18 perustelukappaleessa todetaan, edellytä sellaista aineellista tutkintaa, jossa ennen rekisteröintiä tutkitaan yksityiskohtaisesti, täyttyvätkö suojan saamisen edellytykset, ja jossa ei myöskään yhteisön tavaramerkistä 26.2.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (EUVL L 78, s. 1) mukaisesta rekisteröintimenettelystä poiketen ole vaihetta, jossa aikaisemmin rekisteröidyn mallin haltija voi vastustaa rekisteröintiä.

44

Pelkästään tulkitsemalla asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ”kolmannen osapuolen” käsitettä siten, että sen piiriin kuuluu kolmas osapuoli, joka on myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltija, voidaan siis taata asetuksella tavoiteltu rekisteröityjen yhteisömallien tehokasta suojaa koskeva päämäärä sekä loukkauskanteiden tehokas vaikutus.

45

Tätä päätelmää ei myöskään kumoa mitenkään se, että asetuksessa ei anneta yhteisömalleja käsitteleville tuomioistuimille toimivaltaa ratkaista rekisteröityjen yhteisömallien mitättömäksi julistamista koskevia hakemuksia ja että asetuksen 85 artiklassa säädetään, että käsitellessään loukkausta tai loukkauksen uhkaa koskevaa kannetta kyseisten tuomioistuimien on pidettävä yhteisömallia pätevänä.

46

Tästä on huomautettava, että asetuksessa erotetaan rekisteröityjä yhteisömalleja koskevien kanteiden osalta selkeästi toisistaan loukkaamista koskevat kanteet ja mitättömyyttä koskevat kanteet.

47

Yhtäältä loukkaamista koskevista kanteista on todettava asetuksen 81 artiklassa myönnettävän yhteisömalleja käsitteleville tuomioistuimille yksinomainen toimivalta kyseisten riita-asioiden ratkaisemiseen. Näiden kanteiden yhteydessä mainitut tuomioistuimet tutkivat yksinomaan, onko rekisteröidyn yhteisömallin haltijalle asetuksessa myönnettyä yksinoikeutta käyttää mallia loukattu.

48

Siltä osin kuin toisaalta on kyse rekisteröityjen yhteisömallien mitättömyyttä koskevista hakemuksista, asetuksessa on haluttu keskittää niiden käsitteleminen SMHV:lle, vaikka kyseistä periaatetta onkin helpotettu yhteisömalleja käsittelevillä tuomioistuimilla olevalla mahdollisuudella ratkaista rekisteröidyn yhteisömallin mitättömyyttä koskevat vastakanteet, jotka on nostettu loukkausta tai loukkauksen uhkaa koskevan kanteen yhteydessä.

49

Tässä suhteessa ei voida hyväksyä väitettä, jonka mukaan asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun käsitteen ”kolmas osapuoli” tulkitseminen siten, että se kattaa kolmannen osapuolen, joka on myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltija, johtaisi mainittujen tuomioistuimien ja SMHV:n välisen toimivallan jaon muuttamiseen tekemällä samalla lisäksi merkityksettömäksi SMHV:llä mitättömyyden osalta olevan toimivallan.

50

Edellä esitetyistä ominaispiirteistä näet ilmenee, että loukkaamista koskevat kanteet ja mitättömäksi julistamista koskevat hakemukset eroavat toisistaan kohteensa ja vaikutustensa perusteella siten, että aikaisemman rekisteröidyn yhteisömallin haltijalla oleva mahdollisuus nostaa loukkauskanne myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltijaa vastaan ei tee merkityksettömäksi mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen jättämistä SMHV:lle myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltijaa vastaan.

51

Näin ollen on todettava, että siltä osin kuin myöhemmin rekisteröity yhteisömalli, jonka käyttö on kielletty, on edelleen pätevä siltä osin kuin SMHV tai yhteisömalleja käsittelevä tuomioistuin ei ole todennut sitä mitättömäksi mitättömyyttä koskevan vastakanteen yhteydessä, tämän tuomion 44 kohdassa esitetyllä päätelmällä ei muuteta asetuksella käyttöön otettua muutoksenhakujärjestelmää.

52

Kaikkien edellä esitettyjen seikkojen perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen 19 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että rekisteröidyn yhteisömallin tuottaman yksinoikeuden loukkaamista koskevassa riita-asiassa oikeus estää kolmansia osapuolia käyttämästä mainittua mallia ulottuu kehen tahansa kolmanteen osapuoleen, joka käyttää mallia, josta asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa, mukaan lukien sellaiseen kolmanteen osapuoleen, joka on myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltija.

53

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, voiko ensimmäiseen kysymykseen annettava vastaus olla erilainen sellaisen kolmannen osapuolen, joka on myöhemmin rekisteröidyn yhteisömallin haltija, tarkoitusperien ja menettelyn mukaan.

54

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaa etenkin pääasiassa vallitsevaan tilanteeseen, jossa PROIN on rekisteröinyt yhteisömallinsa vasta sen jälkeen, kun Cegasa on esittänyt sille vaatimuksen varsinaisiin lainkäyttöelimiin turvautumatta.

55

Tästä on ensimmäiseksi todettava, kuten kaikki unionin tuomioistuimelle huomautuksia esittäneet asianosaiset ja muut osapuolet ovat korostaneet, että asetuksella myönnettyjen oikeuksien ulottuvuus on määritettävä objektiivisesti, eikä se voi vaihdella yhteisömallin rekisteröimistä hakevan henkilön menettelyn mukaan.

56

Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 49 kohdassa pääosin huomauttanut, asetuksen 19 artiklan 2 kohdan toisesta alakohdasta ilmenee toiseksi, että unionin lainsäätäjä on ottanut huomioon vilpittömän mielen suojellakseen sellaista mallin luojaa, joka oli tietämätön haltijan tunnetuksi tekemästä rekisteröimättömästä mallista.

57

On sitä vastoin todettava, että lainsäätäjä ei ole sisällyttänyt kolmannen osapuolen tarkoitusperiin liittyviä näkökohtia mainitun artiklan 1 kohtaan.

58

Toiseen kysymykseen on siis vastattava, että ensimmäiseen kysymykseen annettava vastaus ei riipu kolmannen osapuolen tarkoitusperistä ja menettelystä.

59

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: