UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kahdeksas jaosto)

15 päivänä joulukuuta 2011 (*)

Pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen – Direktiivi 96/61/EY – Liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohta – Sikojen tehokasvatuslaitokset, joissa on yli 750 emakkopaikkaa – Nuorten emakkojen paikkojen mukaan lukeminen

Asiassa C‑585/10,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Vestre Landsret (Tanska) on esittänyt 2.12.2010 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 13.12.2010, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Niels Møller

vastaan

Haderslev Kommune,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),

toimien kokoonpanossa: K. Schiemann, joka hoitaa kahdeksannen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, sekä tuomarit C. Toader ja E. Jarašiūnas (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: P. Mengozzi,

kirjaaja: hallintovirkamies C. Strömholm,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 6.10.2011 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Niels Møller, edustajanaan advokat G. Lund,

–        Haderslev Kommune, edustajanaan advokat E. Gram,

–        Tanskan hallitus, asiamiehenään C. Vang,

–        Tšekin hallitus, asiamiehinään M. Smolek ja D. Hadroušek,

–        Irlanti, asiamiehenään D. O’Hagan, avustajanaan barrister B. Doherty,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään A. Alcover San Pedro, S. Petrova ja U. Nielsen,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY (EYVL L 257, s. 26), sellaisena kuin se on muutettuna 18.1.2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006 (EUVL L 33, s. 1; jäljempänä direktiivi 96/61), liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdan tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Niels Møller ja Haderslev Kommune (Haderslevin kunta, jäljempänä kunta) ja jossa on kyse viimeksi mainitun päätöksestä, jolla Møller velvoitettiin rajoittamaan tilansa kapasiteetti enintään 750 emakkopaikkaan.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Unionin säännöstö

3        Sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista 19.11.1991 annetun neuvoston direktiivin 91/630/ETY (EYVL L 340, s. 33), sellaisena kuin se on muutettuna 23.10.2001 annetulla neuvoston direktiivillä 2001/88/EY (EYVL L 316, s. 1; jäljempänä direktiivi 91/630), 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä vahvistetaan kasvatukseen ja lihotukseen tarkoitettujen sikojen suojelun vähimmäisvaatimukset.”

4        Direktiivin 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1)      ’sialla’ minkä tahansa ikäistä sikaa, jota kasvatetaan siitosta tai lihotusta varten;

– –

3)      ’nuorella emakolla’ sukukypsää naaraspuolista sikaa, joka ei ole vielä porsinut;

4)      ’emakolla’ naaraspuolista sikaa ensimmäisen porsimisen jälkeen;

– –”

5        Direktiivin 96/61 johdanto-osan 8 ja 27 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(8)      ympäristön pilaantumisen vähentämiseen tähtäävien yhtenäistettyjen toimenpiteiden tavoitteena on ilmaan, veteen ja maaperään kohdistuvien päästöjen ehkäiseminen kaikkialla, missä tämä voidaan toteuttaa, jätehallinto mukaan lukien, ja jos se osoittautuu mahdottomaksi, päästöjen supistaminen mahdollisimman vähäisiksi, kokonaisuudessaan korkeatasoisen ympäristönsuojelun saavuttamiseksi,

– –

(27)      tämä direktiivi koskee laitoksia, joiden pilaamispotentiaali ja tästä johtuen rajojen yli ulottuva pilaaminen on merkittävä; – –”

6        Direktiivin tarkoitus ja soveltamisala määritellään sen 1 artiklassa seuraavasti:

”Tämän direktiivin tarkoituksena on liitteessä I mainitusta toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen. Siinä säädetään yllä tarkoitetusta toiminnasta aiheutuvia ilmaan, veteen ja maaperään kulkeutuvia päästöjä ehkäisevistä, tai jos se ei ole mahdollista, päästöjä vähentävistä toimenpiteistä, mukaan lukien jätteitä koskevat toimenpiteet, koko ympäristön suojelun korkean tason saavuttamiseksi, tämän kuitenkaan rajoittamatta [tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27.6.1985 annetun neuvoston] direktiivin 85/337/ETY [(EYVL L 175, s. 40), sellaisena kuin se on muutettuna 3.3.1997 annetulla neuvoston direktiivillä 97/11/EY (EYVL L 73, s. 5)] säännösten ja muiden yhteisön asiaa koskevien säännösten soveltamista.”

7        Direktiivin 96/61 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

– –

3)      ’laitoksella’ kiinteää teknistä kokonaisuutta, jossa suoritetaan yhtä tai useampaa liitteessä I mainittua toimintaa sekä mitä tahansa niihin suoranaisesti liittyvää toimintaa, joka on teknisesti sidoksissa paikalla suoritettuun toimintaan ja joka mahdollisesti vaikuttaa päästöihin ja pilaantumiseen;

4)      ’olemassa olevalla laitoksella’ toimivaa laitosta tai olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti ennen tämän direktiivin täytäntöönpanopäivää luvan saanutta laitosta tai laitosta, joka on saanut toimivaltaisilta viranomaisilta täydellisen lupa-anomukseen liittyvän arvion, sillä edellytyksellä, että kyseinen laitos otetaan käyttöön viimeistään vuoden kuluttua tämän direktiivin täytäntöönpanopäivästä;

– –

9)      ’luvalla’ yhden tai useamman kirjallisen päätöksen osaa tai kokonaisuutta, jolla myönnetään lupa käyttää laitoksen osaa tai koko laitosta tietyillä ehdoilla, joilla varmistetaan se, että laitos täyttää tämän direktiivin vaatimukset. – –

– –”

8        Direktiivin 96/61 5 artiklan, jonka otsikko on ”Vaatimukset luvan myöntämiselle olemassa oleville laitoksille”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat 6 ja 8 artiklan mukaisesti annettujen lupien avulla tai ehtoja asianmukaisesti uudelleen tarkistamalla ja tarpeellisesti ajanmukaistamalla, että olemassa olevia laitoksia käytetään 3, 7, 9, 10 ja 13 artikla[ssa] sekä 14 artiklan ensimmäise[ssä] ja toise[ssa] luetelmakohda[ssa] sekä 15 artiklan 2 kohdassa esitetyllä tavalla viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua tämän direktiivin täytäntöönpanopäivästä lukien, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden yhteisön erityissäännösten soveltamista.”

9        Kyseisen direktiivin 9 artiklan, joka koskee luvan myöntämisehtoja, 1 ja 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Jäsenvaltiot varmistavat, että lupa käsittää kaikki tarvittavat toimenpiteet 3 ja 10 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten täyttämiseksi, jotta varmistetaan ilman, veden ja maaperän suojelu ja saavutetaan näin koko ympäristön suojelun korkea taso.

– –

3.      Luvan tulee käsittää päästöjen raja-arvot pilaaville aineille, erityisesti liitteessä III luetelluille, joita voidaan päästä[ä] kyseisestä laitoksesta merkittäviä määriä suhteessa niiden ominaisuuksiin ja siirtymiseen ympäristön osasta (vesi, ilma, maaperä) toiseen. Tarpeen vaatiessa lupa käsittää asiaankuuluvat maaperän ja pohjavesien suojelua sekä laitoksen jätehuoltoa koskevat määräykset. Tarvittaessa raja-arvoja voidaan täydentää tai ne voidaan korvata vastaavilla parametreilla ja teknisillä toimenpiteillä.

Liitteen I kohdassa 6.6 tarkoitettujen laitosten osalta tämän kohdan mukaisesti määritetyissä päästöjen raja-arvoissa on otettava huomioon näihin laitosryhmiin soveltuvat käytännön näkökohdat.

– –”

10      Direktiivin 96/61 liitteessä I olevan 6.6 kohdan mukaan kyseisessä direktiivissä tarkoitettuihin toimintaluokkiin kuuluvat

”siipikarjan tai sikojen tehokasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin

– –

b)      2 000 paikkaa tuotantosioille (yli 30 kg:n painoisille)

tai

c)      750 emakkopaikkaa”.

11      Liitteen I johdanto-osassa olevassa 2 kohdassa täsmennetään, että siinä mainitut rajat koskevat yleensä tuotantokapasiteetteja tai tuotantoa.

 Kansallinen lainsäädäntö

12      Ympäristönsuojelulain (lov om miljøbeskyttelse), sellaisena kuin se on julkaistu 22.12.2006 tehdyllä päätöksellä nro 1757, 41 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään seuraavaa:

”1.      Kun jostakin luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuu merkittävää pilaantumista, valvontaviranomainen voi antaa määräyksen pilaantumisen vähentämiseksi ja tiettyihin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Valvontaviranomainen voi lisäksi antaa määräyksen, jos luvanvarainen toiminta voi selvästi aiheuttaa merkittävän pilaantumisriskin.

2. Jos pilaantumista ei voida vähentää, valvontaviranomainen voi kieltää toiminnan jatkamisen ja tarvittaessa määrätä toiminnan lopetettavaksi.”

13      Lupa-asetuksen nro 1640, joka on annettu 13.12.2006, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, 1 §:n 6 momentissa säädetään seuraavaa:

”Liitteessä I olevan luettelon I.101 kohdassa tarkoitettu kotieläintuotanto on katsottava luvanvaraiseksi toiminnaksi, kunnes kotieläintuotantoon tehdään muutoksia tai sitä laajennetaan – –.”

14      Kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa I.101 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Kotieläintuotantolaitos, jossa on yli

a)      250 eläinyksikköä tai 270 eläinyksikköä, jos vähintään 90 prosenttia eläinyksiköistä on emakkoja niille kuuluvine porsaineen, joiden paino on enintään 30 kilogrammaa, tai 750 emakkopaikkaa.”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

15      Kunta teki 8.11.2007 ympäristötarkastuksen Møllerin tilalla. Tarkastuksessa havaittiin tilalla olevan 875 vuoden ikäistä emakkoa. Kunta totesi 26.11.2007 päivätyssä virallisessa huomautuksessaan, että Møllerin piti pienentää tilansa kapasiteettia siten, että siellä olisi enintään 750 emakkopaikkaa, sillä hänellä ei ollut yli 750 paikkaa käsittävän tuotantolaitoksen harjoittamiseen vaadittavaa lupaa. Kunta määräsi 20.12.2007, että Møllerin oli toteutettava kyseinen vähennys 15.6.2008 mennessä. Viimeksi mainittu riitautti määräyksen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa.

16      Møller katsoo ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa nostamassaan kanteessa, että nuorille emakoille tarkoitetut paikat on erotettava emakoille tarkoitetuista paikoista. Sana ”emakko” tarkoittaa hänen mukaansa ainoastaan aikuisia naaraspuolisia sikoja, jotka ovat porsineet, kun taas sanoilla ”nuori emakko” tarkoitetaan ensimmäisen kerran astutettuja aikuisia naaraspuolisia sikoja, jotka eivät vielä ole porsineet. Møller väittää, että kunta on näin ollen virheellisesti sisällyttänyt nuorten emakkojen paikkojen lukumäärän hänen tilallaan olevien emakkopaikkojen määrään. Riidanalainen määräys on näin ollen lainvastainen, sillä hänen tilansa kapasiteetti ei ylitä 750 emakkopaikan rajaa.

17      Kunta on ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa katsonut sisällyttäneensä perustellusti nuorten emakkojen paikkojen lukumäärän emakkopaikkojen määrään. Se väittää, että direktiivin 96/61 tarkoituksena on suojella ympäristöä eikä ole syytä katsoa, että nuori emakko aiheuttaisi vähemmän pilaantumista kuin emakko tai että siitä aiheutuisi toisenlaista pilaantumista. Kunta päättelee tästä, että ilmaisulla ”emakkopaikka” tarkoitetaan nuorten emakkojen paikkoja. Sen mukaan eläinten hyvinvointia koskevilla säännöksillä ei tässä suhteessa ole merkitystä.

18      Vestre Landsret toteaa ennakkoratkaisupyynnössään yhtäältä, että emakkopaikkojen määrä Møllerin tilalla ylittää 750 paikan rajan vain, jos nuorten emakkojen paikat otetaan huomioon, ja toisaalta, että emakoille, joita ovat sellaiset naaraspuoliset siat, jotka ovat porsineet, ja nuorille emakoille, joita ovat sellaiset naaraspuoliset siat, jotka eivät vielä ole porsineet, tarkoitetut paikat on järjestetty samalla tavoin.

19      Kyseinen tuomioistuin toteaa lisäksi, että vaikka direktiivissä 96/61 ei määritelläkään ilmaisua ”emakkopaikka”, direktiivissä 91/630 sen sijaan erotetaan emakot nuorista emakoista. Se korostaa tässä yhteydessä, että emakoista noin 12–20 prosenttia on nuoria emakoita. Näin ollen kysymys siitä, onko direktiivin 96/61 liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohtaa tulkittava siten, että nuorten emakkojen paikat on sisällytettävä emakkopaikkoihin, vaikuttaa kyseisen direktiivin soveltamisalaan ja siis sen käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun.

20      Tässä tilanteessa Vestre Landsret on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko [direktiivin 96/61] liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdan säännöksiä tulkittava siten, että niitä sovelletaan nuorten emakkojen paikkoihin?”

Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

21      Kansallinen tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään pääasiallisesti, onko direktiivin 96/61 liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdan sisältämää ilmaisua ”emakkopaikka” tulkittava siten, että se kattaa nuorten emakkojen paikat.

22      Møller ja Irlanti katsovat, että tähän kysymykseen on vastattava kieltävästi varsinkin, kun otetaan huomioon eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö, jossa emakot ja nuoret emakot erotetaan toisistaan. Møller väittää lisäksi, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan näistä eläimistä aiheutuvaa pilaantumista ei voida ottaa pyydetyssä tulkinnassa huomioon, koska unionin tuomioistuin on jo todennut, ettei tehokasvatuslaitosten ennakkolupia koskevia raja-arvoja ole mahdollista laskea eläinyksikköjärjestelmäksi kutsutun menetelmän avulla.

23      Kunta, Tanskan ja Tšekin hallitukset sekä Euroopan komissio katsovat sitä vastoin, että ilmaisu ”emakkopaikka” käsittää nuorten emakkojen paikat muun muassa siitä syystä, että ympäristönäkökohdille on niiden mukaan annettava etusija direktiiviä 96/61 tulkittaessa. Nuoret emakot aiheuttavat vähintäänkin yhtä paljon pilaantumista kuin emakot.

24      Tästä on syytä todeta yhtäältä, että ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että sanalla ”nuori emakko” tarkoitetaan tässä tapauksessa naaraspuolisia sikoja, jotka eivät ole vielä – vaikka ne on jo astutettu – porsineet. Toisaalta direktiivissä 96/61, jossa sanoja ”nuori emakko” ei mainita, ei määritellä ”emakon” käsitettä.

25      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan niiden termien merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty unionin oikeudessa, on määriteltävä niiden yleiskielisen merkityksen mukaan ottamalla samalla huomioon se asiayhteys, jossa niitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon ne kuuluvat (ks. mm. asia C-72/95, Kraaijeveld ym., tuomio 24.10.1996, Kok., s. I-5403, 38 kohta; asia C-549/07, Wallentin-Hermann, tuomio 22.12.2008, Kok., s. I‑11061, 17 kohta ja asia C-473/07, Association nationale pour la protection des eaux et rivières ja OABA, tuomio 22.1.2009, Kok., s. I‑319, 23 ja 24 kohta).

26      Tarpeesta tulkita yhdenmukaisesti unionin oikeuden tietyn säännöksen eri kieliversioita seuraa myös, että jos nämä versiot eroavat toisistaan, kyseistä säännöstä on tulkittava sen lainsäädännön systematiikan ja tavoitteen mukaan, jonka osa se on (em. asia Kraaijeveld ym., tuomion 28 kohta ja asia C-63/06, Profisa, tuomio 19.4.2007, Kok., s. I‑3239, 14 kohta).

27      Sanan ”emakko” yleiskielisestä merkityksestä on todettava, että sillä tarkoitetaan yleensä naaraspuolista sikaa. Tässä yhteydessä on tärkeää todeta, että direktiivin 91/630 2 artiklassa täsmennetään, että sen sisältämät määritelmät pätevät ”tässä direktiivissä” ja että ne toisin sanoen ovat sille ominaisia. Toisin kuin Irlanti on istunnossa väittänyt, ei siis voida katsoa, että kyseisessä artiklassa oleva emakon määritelmä mahdollistaisi sen yleiskielisen merkityksen määrittämisen. Näin ollen sanalla ”emakko” ei ole, kuten sama jäsenvaltio on todennut, yksiselitteistä merkitystä kaikissa Euroopan unionin virallisissa kielissä. Sillä voidaan nimittäin myös ymmärtää – kuten saksaksi ja englanniksi – tarkoitettavan vain naaraspuolisia sikoja, jotka ovat jo ensimmäistä kertaa porsineet.

28      Tästä syystä on tutkittava myös direktiivin 96/61 yleinen rakenne ja sen tavoitteet.

29      Unionin tuomioistuin on jo katsonut, että direktiivin 96/61 tarkoitus, joka määritellään sen 1 artiklassa, on pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistäminen toteuttamalla toimenpiteitä sen liitteessä I mainitusta toiminnasta aiheutuvien ilmaan, veteen ja maaperään kulkeutuvien päästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseksi (em. asia Association nationale pour la protection des eaux et rivières ja OABA, tuomion 25 kohta).

30      Tämä yhtenäistämiseen pyrkivä lähestymistapa toteutetaan sovittamalla asianmukaisesti yhteen niitä teollisuuslaitoksia koskevat lupamenettelyt ja -ehdot, joiden pilaamispotentiaali on merkittävä, jotta voidaan saavuttaa korkein mahdollinen taso koko ympäristön suojelussa, ja näiden ehtojen on kaikissa tapauksissa sisällettävä määräyksiä epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tai valtioiden rajat ylittävän ympäristön pilaantumisen minimoinnista, ja niissä on taattava koko ympäristön suojelun korkea taso (em. asia Association nationale pour la protection des eaux et rivières ja OABA, tuomion 26 kohta).

31      Koska direktiivin 96/61 tavoite on siis määritelty laajasti, sen liitteessä I olevaa 6.6 kohdan c alakohtaa ei voida Møllerin ja Irlannin ehdottamin tavoin tulkita rajoittavasti siten, että nuorten emakkojen paikat jäisivät sen soveltamisalan ulkopuolelle (ks. analogisesti em. asia Association nationale pour la protection des eaux et rivières ja OABA, tuomion 27 kohta).

32      Tulkintaa, jolla nuoret emakot rinnastetaan direktiivin 96/61 liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin emakkoihin, tukee ensinnäkin se asiayhteys, jossa sanaa ”emakko” käytetään kyseisessä säännöksessä. Kyseisessä 6.6 kohdassa nimittäin erotetaan sen b alakohdassa tarkoitetut yli 30 kilogramman painoiset tuotantosiat sikojen tehokasvatuksessa saman kohdan c alakohdassa tarkoitetuista emakoista. Direktiivissä 96/61 tehdään näin ollen ero lihotusta varten kasvatettavien, yli 30-kiloisten uros- tai naaraspuolisten tuotantosikojen tehokasvatuksen ja siitosta varten kasvatettavien naaraspuolisten sikojen tehokasvatuksen välille. Naaraspuolinen sika kuuluu heti ensimmäisen astuttamisensa jälkeen luonnollisista syistä siitosta varten kasvatettavien sikojen luokkaan, ja sen on näin ollen kuuluttava kyseisen 6.6 kohdan c alakohdassa tarkoitetun käsitteen ”emakko” piiriin samasta syystä kuin naaraspuolisen sian, joka on jo porsinut.

33      Tätä tulkintaa tukee toiseksi se Tanskan ja Tšekin hallitusten sekä komission esille tuoma seikka – jota Møller ei varsinaisesti ole kiistänyt –, että ensi kertaa astutettu naaraspuolinen sika aiheuttaa pilaantumista, jolla on sama ympäristövaikutus kuin jo porsineen emakon aiheuttamalla pilaantumisella. Tästä on todettava, että koska direktiivillä 96/61 pyritään, kuten tämän tuomion 29 ja 30 kohdasta ilmenee, saavuttamaan ympäristönsuojelun korkea taso saattamalla luvanvaraisiksi sellaiset teollisuuslaitokset, joiden pilaamispotentiaali on merkittävä, ja asettamalla niille tiettyjä ehtoja, tietystä toiminnasta aiheutuvalla pilaantumisella on – toisin kuin Møller väittää – todellista merkitystä kyseisen direktiivin liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohtaa tulkittaessa.

34      Tässä yhteydessä on myös tärkeää korostaa, että edellä mainitussa asiassa Association nationale pour la protection des eaux et rivières ja OABA annetun tuomion 40 kohdassa ei ole täysin suljettu pois mahdollisuutta määrittää tehokasvatuslaitosten ennakkolupaan liittyvä raja eläinyksikköjärjestelmäksi kutsutun menetelmän mukaan ottamalla huomioon tietystä eläimestä todellisuudessa aiheutuva pilaantuminen. Siinä on pelkästään katsottu, että tällaisen menetelmän käyttäminen pitäisi hyväksyä vain siinä tapauksessa, että sillä varmistetaan direktiivin 96/61 tavoitteen – eli tietyistä toiminnoista aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen – täysimääräinen noudattaminen, ja että kyseisen menetelmän käyttäminen ei puolestaan saa johtaa siihen, että direktiivillä käyttöön otettua järjestelmää ei sovellettaisi laitoksiin, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan niissä olevan kokonaispaikkamäärän perusteella (em. asia Association nationale pour la protection des eaux et rivières ja OABA, tuomion 40 kohta).

35      Se seikka, että direktiivillä 91/630 erotetaan muun muassa emakot nuorista emakoista, ei ole omiaan kyseenalaistamaan tämän tuomion 32 kohdassa esitettyä tulkintaa.

36      Direktiivin 91/630 1 artiklasta näet ilmenee, että sillä vahvistetaan kasvatukseen ja lihotukseen tarkoitettujen sikojen suojelun vähimmäisvaatimukset, joilla sen toisen perustelukappaleen mukaan pyritään tuotantoeläinten hyvinvointiin. Tässä tarkoituksessa siinä säädetään useista erilaisista säännöistä, joilla pyritään muun muassa varmistamaan, että sikoja sanan laajassa merkityksessä pidetään ympäristössä, joka vastaa niiden tarvetta liikuntaan sekä niiden luonnetta ympäristöä tutkivina eläiminä ja jolla mahdollistetaan tarvittaessa niiden sosiaalinen kanssakäyminen muiden sikojen kanssa (ks. direktiivin 2001/88 johdanto-osan neljäs ja viides perustelukappale).

37      Direktiivin 91/630 tavoitteet eroavat siis selvästi direktiivin 96/61 tavoitteista, eikä sen säännöksiä tästä syystä pidä käyttää tulkittaessa direktiivin 96/61 liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdassa tarkoitettua käsitettä ”emakko”.

38      Lisäksi on tärkeää yhtäältä todeta, ettei direktiivissä 96/61 sen soveltamisalaan kuuluvien toimintojen määrittelyn osalta viitata millään tavoin direktiiviin 91/630, ja toisaalta muistuttaa, että – kuten tämän tuomion 27 kohdassa jo on todettu – direktiivin 91/630 2 artiklassa täsmennetään, että sen sisältämät määritelmät ovat sille ominaisia.

39      Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava siten, että direktiivin 96/61 liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdassa olevaa ilmaisua ”emakkopaikka” on tulkittava siten, että se kattaa nuorten emakkojen (jo astutettujen naaraspuolisten sikojen, jotka eivät vielä ole porsineet) paikat.

 Oikeudenkäyntikulut

40      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi 24.9.1996 annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 18.1.2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 166/2006, liitteessä I olevan 6.6 kohdan c alakohdassa olevaa ilmaisua ”emakkopaikka” on tulkittava siten, että se kattaa nuorten emakkojen (jo astutettujen naaraspuolisten sikojen, jotka eivät vielä ole porsineet) paikat.

Allekirjoitukset

---

* Oikeudenkäyntikieli: tanska.