EUR-Lex Euroopan unionin oikeus ulottuvillasi

Takaisin EUR-Lexin etusivulle

Tämä asiakirja on ote EUR-Lex-verkkosivustolta

Asiakirja 62010CJ0139

Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 13 päivänä lokakuuta 2011.
Prism Investments BV vastaan Jaap Anne van der Meer.
Ennakkoratkaisupyyntö: Hoge Raad der Nederlanden - Alankomaat.
Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa - Asetus (EY) N:o 44/2001 - Täytäntöönpanomääräys - Kieltäytymisperusteet - Täytäntöönpano valtiossa, jonka tuomioistuin on antanut tuomion, jonka täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista haetaan.
Asia C-139/10.

Oikeustapauskokoelma 2011 I-09511

ECLI-tunnus: ECLI:EU:C:2011:653

Asia C-139/10

Prism Investments BV

vastaan

Jaap Anne van der Meer, Arilco Holland BV:n konkurssipesän pesänhoitajana

(Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EY) N:o 44/2001 – Täytäntöönpanomääräys – Kieltäytymisperusteet – Täytäntöönpano valtiossa, jonka tuomioistuin on antanut tuomion, jonka täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista haetaan

Tuomion tiivistelmä

Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano – Kieltäytymisperusteet – Tuomion täytäntöönpano siinä jäsenvaltiossa, missä se on annettu – Kieltäytymisperuste, jota ei voida hyväksyä

(Neuvoston asetuksen N:o 44/2001 34, 35 ja 43–45 artikla)

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 45 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että tuomioistuin, jolta muutosta haetaan saman asetuksen 43 tai 44 artiklan mukaisesti, evää tuomion julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumoaa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen muulla kuin saman asetuksen 34 ja 35 artiklassa mainitulla perusteella, kuten sillä perusteella, että kyseinen tuomio on pantu täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, missä se on annettu.

Tuomion täytäntöön paneminen ei millään tavoin poista sen täytäntöönpanokelpoisuutta eikä myöskään merkitse sitä, että sen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisella toisessa jäsenvaltiossa annettaisiin sille sellaisia oikeusvaikutuksia, joita sillä ei ole sen antaneessa jäsenvaltiossa. Tällainen peruste voidaan sitä vastoin saattaa täytäntöönpanoasiasta vastaavan tuomioistuimen tutkittavaksi siinä jäsenvaltiossa, missä täytäntöönpanoa on haettu. Kun nimittäin ratkaisu on saatettu täytäntöönpanojäsenvaltion oikeusjärjestyksen piiriin, täytäntöönpanoa koskevia kyseisen jäsenvaltion kansallisia oikeussääntöjä sovelletaan sen jälkeen samalla tavalla kuin kansallisten tuomioistuinten antamiin ratkaisuihin.

(ks. 39, 40 ja 43 kohta sekä tuomiolauselma)







UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)

13 päivänä lokakuuta 2011 (*)

Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Asetus (EY) N:o 44/2001 – Täytäntöönpanomääräys – Kieltäytymisperusteet – Täytäntöönpano valtiossa, jonka tuomioistuin on antanut tuomion, jonka täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista haetaan

Asiassa C‑139/10,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 12.3.2010 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 17.3.2010, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Prism Investments BV

vastaan

Jaap Anne van der Meer, Arilco Holland BV:n konkurssipesän pesänhoitajana,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J.-C. Bonichot sekä tuomarit K. Schiemann, L. Bay Larsen, C. Toader (esittelevä tuomari) ja E. Jarašiūnas,

julkisasiamies: J. Kokott,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies M. Ferreira,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 10.2.2011 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Jaap Anne van der Meer, Arilco Holland BV:n konkurssipesän pesänhoitajana, edustajanaan advocaat J. A. M. A. Sluysmans,

–        Alankomaiden hallitus, asiamiehinään C. M. Wissels, B. Koopman ja M. Noort,

–        Belgian hallitus, asiamiehenään J.-C. Halleux,

–        Tšekin hallitus, asiamiehinään M. Smolek ja J. Vláčil,

–        Saksan hallitus, asiamiehinään T. Henze ja J. Kemper,

–        Ruotsin hallitus, asiamiehinään A. Falk ja K. Petkovska,

–        Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus, asiamiehenään L. Seeboruth,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään M. Wilderspin ja R. Troosters,

kuultuaan julkisasiamiehen 16.6.2011 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (EYVL 2001, L 12, s. 1) 45 artiklan tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Alankomaiden oikeuden mukaan perustettu yhtiö Prism Investments BV (jäljempänä Prism Investments) sekä Jaap Anne van der Meer, Belgian oikeuden mukaan perustetun yhtiön Arilco Opportune NV:n (jäljempänä Arilco Opportune) alankomaalaisen tytäryhtiön Arilco Holland BV:n (jäljempänä Arilco Holland) konkurssipesän pesänhoitajana, ja joka koskee belgialaisen tuomioistuimen antaman rahasuoritukseen velvoittavan tuomion täytäntöönpanoa Alankomaissa.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

3        Asetuksen N:o 44/2001 johdanto-osan 16 ja 17 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(16) Keskinäinen luottamus lainkäyttöön edellyttää, että jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan ilman erityistä menettelyä paitsi, jos riidan kohteena on kysymys tuomion tunnustamisesta.

(17)      Tämä sama keskinäinen luottamus tekee oikeutetuksi sen, että menettely, jolla jäsenvaltiossa tunnustetaan täytäntöönpanokelpoiseksi toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio, on tehokas ja nopea. Tämän vuoksi tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen olisi tapahduttava toimitettujen asiakirjojen muodollisen tarkastuksen jälkeen lähes ilman enempiä toimenpiteitä ja ilman mahdollisuutta, että tuomioistuin ottaa omasta aloitteestaan huomioon tämän asetuksen mukaisia täytäntöönpanon epäämisperusteita.”

4        Asetuksen N:o 44/2001 III luvussa, joka sisältää 32–56 artiklan, ilmaistaan jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa toisissa jäsenvaltioissa koskevat säännöt.

5        Asetuksen 34 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tuomiota ei tunnusteta, jos

1)      tunnustaminen on selkeästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public), missä tunnustamista pyydetään;

2)      tuomio on annettu pois jäänyttä vastaajaa vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu tiedoksi vastaajalle niin hyvissä ajoin ja siten, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa, paitsi jos vastaaja ei ole hakenut tuomioon muutosta, vaikka olisi voinut niin tehdä;

3)      tuomio on ristiriidassa sellaisen tuomion kanssa, joka on annettu samojen asianosaisten välillä siinä jäsenvaltiossa, missä tunnustamista pyydetään;

4)      tuomio on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa samaa asiaa koskevan ja samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun tuomion kanssa ja viimeksi mainittu tuomio täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi siinä jäsenvaltiossa, missä tunnustamista pyydetään.”

6        Asetuksen 35 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.      Tuomiota ei tunnusteta myöskään silloin, kun II luvun 3, 4 ja 6 jakson säännöksiä ei ole noudatettu, eikä 72 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

2.      Sen valtion tuomioistuin tai viranomainen, missä tunnustamista pyydetään, on tutkiessaan, onko olemassa jokin edellä olevassa kohdassa tarkoitettu toimivaltaperuste, sidottu niihin tosiseikkoihin, joihin tuomiojäsenvaltion tuomioistuin on perustanut toimivaltansa.

3.      Jollei 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, tuomiojäsenvaltion tuomioistuinten toimivaltaa ei saa tutkia; tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännökset eivät kuulu 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin oikeusjärjestyksen perusteisiin.”

7        Täytäntöönpanomääräystä koskeva menettely säännellään asetuksen N:o 44/2001 III luvun 2 jaksossa, joka sisältää 38–52 artiklan.

8        Asetuksen 38 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltiossa annettu ja siellä täytäntöönpanokelpoinen tuomio on pantava täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, kun tuomio asiaan osallisen hakemuksesta on siellä julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi.”

9        Asetuksen 40 artiklan 3 kohta kuuluu seuraavasti:

”Hakemukseen on liitettävä 53 artiklassa tarkoitetut asiakirjat.”

10      Saman asetuksen 41 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Tuomio julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi heti, kun 53 artiklan edellyttämät muodollisuudet on täytetty, suorittamatta 34 ja 35 artiklan mukaista tarkistusta. Asianosaisella, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ei menettelyn tässä vaiheessa ole oikeutta tulla kuulluksi.”

11      Asetuksen N:o 44/2001 43 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.      Kumpikin asianosainen voi hakea muutosta täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta hakemuksesta annettuun päätökseen.

2.      Muutosta on haettava liitteessä III mainitulta tuomioistuimelta.

3.      Muutoksenhaku on käsiteltävä kontradiktorista oikeudenkäyntiä koskevien sääntöjen mukaisesti.

4.      Jos asianosainen, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, jää saapumatta muutoksenhakutuomioistuimeen käsittelyyn, joka koskee hakijan tekemää muutoksenhakua, 26 artiklan 2–4 kohdan säännöksiä sovelletaan, vaikka sen asianosaisen kotipaikka, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, ei olisikaan missään jäsenvaltiossa.

5.      Täytäntöönpanokelpoisuudesta annettua päätöstä koskeva muutoksenhaku on jätettävä tuomioistuimeen kuukauden sisällä päätöksen tiedoksi antamisesta. Jos sen asianosaisen kotipaikka, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, missä tuomio on julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi, muutoksenhakuaika on kaksi kuukautta siitä päivästä, kun päätös on annettu tiedoksi hänelle joko henkilökohtaisesti tai toimitettu hänen kotiosoitteeseensa. Tätä määräaikaa ei voi pidentää välimatkan perusteella.”

12      Asetuksen 44 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Muutoksenhaun johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta ainoastaan siten kuin tämän asetuksen liitteessä IV säädetään.”

13      Asetuksen 45 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.      Tuomioistuin, jolta muutosta haetaan 43 tai 44 artiklan mukaisesti, voi evätä tuomion julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen ainoastaan jollakin 34 ja 35 artiklassa mainituista perusteista. Sen on annettava päätöksensä viipymättä.

2.      Ulkomaista tuomiota ei saa sen sisältämän asiaratkaisun osalta ottaa missään tapauksessa uudelleen tutkittavaksi.”

14      Asetuksen N:o 44/2001 III luvun 3 jaksossa, joka sisältää 53–56 artiklan, annetaan tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevat yhteiset säännökset.

15      Kyseisen asetuksen 53 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.      Asianosaisen, joka vaatii tuomion tunnustamista tai tekee hakemuksen tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi, on annettava tuomiosta sellainen jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen alkuperäisyyden toteamiseksi.

2.      Asianosaisen, joka tekee hakemuksen tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi, on esitettävä myös 54 artiklassa tarkoitettu todistus, tämän kuitenkaan rajoittamatta 55 artiklan soveltamista.”

16      Asetuksen 54 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Sen jäsenvaltion tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen, missä tuomio on annettu, on asiaan osallisen pyynnöstä annettava todistus tämän asetuksen liitteen V mukaista vakiolomaketta käyttäen.”

 Pääasian oikeudenkäynti ja ennakkoratkaisukysymys

17      Suomalainen pankki LSP lainasi Arilco Opportunelle vuoden 1990 aikana 11 500 000 euroa. Arilco Opportune lainasi tämän summan alankomaalaiselle tytäryhtiölleen Arilco Hollandille. Arilco Holland on sen jälkeen siirtänyt nämä varat useille Alankomaiden oikeuden mukaan perustetuille yhtiöille, joista yksi on Prism Investments. Prism Investments on saanut 1 048 232,30 euroa.

18      Rechtbank van Koophandel te Brussel (Belgia) antoi 14.1.2002 tuomion, jolla Arilco Opportune velvoitettiin maksamaan LSP:lle vuonna 1990 lainattu rahamäärä. Arilco Opportune valitti tuomiosta Hof van Beroep te Brussel -nimiseen muutoksenhakutuomioistuimeen. Muutoksenhakuasian käsittelyn yhteydessä Arilco Holland nosti liitännäiskanteen, jossa se vaati muun muassa, että Prism Investments velvoitetaan palauttamaan sille 1 048 232,30 euron rahamäärä. Hof van Beroep te Brussel antoi 5.12.2006 tuomion, jossa muun muassa hyväksyttiin tämä vaatimus.

19      Rechtbank ’s-Hertogenbosch (Alankomaat) antoi 1.8.2007 tuomion, jolla Arilco Holland asetettiin konkurssiin ja van der Meer nimettiin yhtiön konkurssipesän pesänhoitajaksi.

20      Pesänhoitaja pyysi Rechtbank ’s-Hertogenboschin turvaamistoimista päättävälle tuomarille 3.9.2007 tekemässään hakemuksessa, että Hof van Beroep te Brusselin 5.12.2006 antama tuomio julistettaisiin asetuksen N:o 44/2001 38 artiklan nojalla täytäntöönpanokelpoiseksi siltä osin kuin Prism Investments on velvoitettu maksamaan 1 048 232,30 euroa. Hakemus hyväksyttiin 20.9.2007 annetulla määräyksellä.

21      Prism Investments haki seuraavaksi Rechtbank ’s-Hertogenboschissa muutosta vaatien täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan määräyksen kumoamista asetuksen N:o 44/2001 43 artiklan nojalla. Prism Investments vetosi muun muassa siihen, että belgialaisen tuomioistuimen tuomio on jo pantu täytäntöön Belgiassa kuittaamalla.

22      Rechtbank ’s-Hertogenbosch hylkäsi Prism Investmentsin muutoksenhaun 22.7.2008 antamallaan päätöksellä, jossa se katsoi muun muassa, että täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen voidaan asetuksen N:o 44/2001 45 artiklan mukaan kumota vain jollakin saman asetuksen 34 ja 35 artiklassa säädetyistä perusteista. Se totesi, ettei kyseessä olevien velvoitteiden täyttäminen kuulu näihin perusteisiin eikä sitä näin ollen voida ottaa huomioon käsiteltäessä muutoksenhakua täytäntöönpanokelpoiseksi julistamiseen vaan ainoastaan myöhemmin varsinaisen täytäntöönpanon yhteydessä.

23      Prism Investments teki tästä päätöksestä kassaatiovalituksen Hoge Raad der Nederlandeniin. Se vetosi valituksensa tueksi siihen, että täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen oli asetuksen N:o 44/2001 45 artiklassa tarkoitetulla tavalla, luettuna yhdessä sen 34 artiklan 1 alakohdan kanssa, selkeästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita, koska kyseinen tuomio oli menettänyt merkityksensä tultuaan täytetyksi Belgiassa eikä sen täytäntöönpanoon Alankomaissa voinut olla oikeudellista perustetta.

24      Hoge Raad der Nederlanden katsoo ennakkoratkaisupyyntöpäätöksessään, että nämä perustelut eivät pidä paikkaansa. Se katsoo, että vastustamisperuste, jonka mukaan jäsenvaltiossa annettu tuomio on jo pantu täytäntöön, ei sisälly kyseisen asetuksen 34 ja 35 artiklassa säädettyihin kieltäytymisperusteisiin eikä varsinkaan oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisuutta koskevaan kieltäytymisperusteeseen.

25      Hoge Raad der Nederlanden pohtii kuitenkin sitä, onko asetuksen N:o 44/2001 45 artiklaa tulkittava niin, että tuomioistuin, jonka käsiteltävänä on saman asetuksen 43 tai 44 artiklassa tarkoitettu muutoksenhaku, saa evätä tai kumota täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen muilla kuin edellä mainituissa 34 ja 35 artiklassa mainituilla perusteilla. Se pohtii erityisesti, voidaanko siihen seikkaan, että tuomio on pantu täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, missä se on annettu, vedota paitsi kyseisen tuomion täytäntöönpanomenettelyä koskevassa oikeusriidassa myös sen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa menettelyssä.

26      Näillä perusteilla Hoge Raad der Nederland on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko asetuksen N:o 44/2001 45 artikla esteenä sille, että tuomioistuin, jolta haetaan muutosta saman asetuksen 43 tai 44 artiklan mukaisesti, evää tuomion julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumoaa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen muulla kuin asetuksen N:o 44/2001 34 ja 35 artiklassa mainitulla perusteella, johon täytäntöönpanokelpoiseksi julistetun tuomion täytäntöönpanoa vastustettaessa on vedottu ja joka on ilmennyt kyseisen tuomion antamisen jälkeen, kuten perusteella, jonka mukaan kyseisen tuomion mukainen velvoite on täytetty?”

 Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

27      Ennakkoratkaisukysymykseen vastaamiseksi on aluksi huomautettava, että tuomioiden tunnustaminen ja täytäntöönpano kyseisessä asetuksessa säädetyn järjestelmän mukaisesti perustuu keskinäiseen luottamukseen lainkäyttöön Euroopan unionissa, kuten asetuksen N:o 44/2001 johdanto-osan 16 ja 17 perustelukappaleesta ilmenee. Tämä luottamus edellyttää sitä, että jäsenvaltiossa annettu tuomio tunnustetaan toisessa jäsenvaltiossa ilman erityistä menettelyä, mutta myös sitä, että menettely, jonka tarkoituksena on saada tuomio täytäntöönpanokelpoiseksi viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa, on tehokas ja nopea.

28      Kyseisen asetuksen johdanto-osan 17 perustelukappaleen mukaan tällaiseen menettelyyn saa sisältyä vain täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista varten toimitettujen asiakirjojen pelkkä muodollinen tarkastus täytäntöönpanojäsenvaltiossa.

29      Asianosaisen, joka tekee hakemuksen tuomion julistamisesta täytäntöönpanokelpoiseksi, on asetuksen N:o 44/2001 53 artiklan mukaisesti annettava tätä varten tuomiosta jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen alkuperäisyyden toteamiseksi, sekä toimitettava tuomiojäsenvaltion viranomaisten antama todistus. Saman asetuksen 40 artiklan 3 kohdan mukaan kyseisen asianosaisen on liitettävä nämä asiakirjat hakemukseensa.

30      Kuten kyseisen asetuksen 41 artiklasta lisäksi ilmenee, täytäntöönpanojäsenvaltion viranomaisten on menettelyn ensimmäisessä vaiheessa tutkittava tuomion täytäntöönpanokelpoisuuden toteamiseksi ainoastaan näiden muotomääräysten noudattaminen. Tästä seuraa, etteivät ne saa tutkia tässä menettelyssä millään tavoin täytäntöön pantavaksi haetulla tuomiolla ratkaistun asian tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja.

31      Tutkinnan suppeus on perusteltavissa sillä, ettei menettelyn tarkoituksena ole uuden oikeudenkäynnin aloittaminen vaan jäsenvaltioiden lainkäyttöön kohdistuvaan keskinäiseen luottamukseen perustuva suostuminen siihen, että muun jäsenvaltion kuin täytäntöönpanojäsenvaltion tuomioistuimen antama tuomio pannaan täytäntöön viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa saattamalla se kyseisen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen piiriin. Muussa jäsenvaltiossa kuin täytäntöönpanojäsenvaltiossa annettu tuomio voi siten tämän menettelyn ansiosta saada täytäntöönpanojäsenvaltiossa kansallisen täytäntöönpanoperusteen oikeusvaikutukset.

32      Jäsenvaltiossa annetun tuomion julistamiseen täytäntöönpanokelpoiseksi muussa kuin sen antaneessa jäsenvaltiossa saadaan hakea muutosta asetuksen N:o 44/2001 43 artiklan mukaisesti. Perusteet, joihin muutoksenhaussa voidaan vedota, luetellaan nimenomaisesti asetuksen N:o 44/2001 34 ja 35 artiklassa, joihin saman asetuksen 45 artiklassa viitataan.

33      Tämä luettelo, jossa mainittuja perusteita on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tulkittava suppeasti (ks. asia C-420/07, Apostolides, tuomio 28.4.2009, Kok., s. I-3571, 55 kohta), on tyhjentävä.

34      Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että peruste, johon pääasian kantaja vetoaa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan päätöksen kumoamiseksi ja joka koskee tuomion täytäntöönpanoa sen antaneessa jäsenvaltiossa eli Belgiassa, ei kuulu niihin perusteisiin, joita täytäntöönpanojäsenvaltion eli tässä tapauksessa Alankomaiden kuningaskunnan tuomioistuin on oikeutettu tutkimaan. Asiaan ei vaikuta se seikka, ettei tähän perusteeseen ole vedottu Belgian tuomioistuimissa.

35      Kuten julkisasiamies on sitä paitsi ratkaisuehdotuksensa 47 kohdassa todennut, pääasian kantajan esittämä perustelu täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista vastaan koskee riidanalaisen saatavan väitettyä täyttämistä kuittauksella. Van der Meer on Arilco Hollandin konkurssipesän pesänhoitajana toimittamissaan kirjallisissa huomautuksissa kuitenkin yksityiskohtaisesti perustellen kiistänyt kuittauksen. Kuittauksen edellytysten täyttymisen selvittäminen ei näin ollen ole yksinkertaista eikä nopeaa, vaan siinä saatetaan tarvita laajaa menettelyä tosiseikkojen selvittämiseksi sen saatavan osalta, jonka kanssa kuittaus olisi voinut toteutua, ja tämä olisi tuskin asetuksen N:o 44/2001 tavoitteiden mukaista.

36      Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus toteaa, että kyseessä olevan tuomion olisi täytäntöönpanomääräysmenettelyn tavoitteiden turvaamiseksi oltava täytäntöönpanokelpoinen alkuperäisen tuomion antamisajankohdan lisäksi sillä hetkellä, kun se julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi täytäntöönpanojäsenvaltiossa. Olisi asetuksen N:o 44/2001 tavoitteiden ja sen 38 artiklan sanamuodon vastaista, jos viimeksi mainittu jäsenvaltio olisi velvollinen pysyttämään täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen, vaikka kyseinen tuomio on pantu täytäntöön sen antaneessa jäsenvaltiossa eikä sitä voida enää panna täytäntöön siellä.

37      Tästä on todettava, ettei asetuksen N:o 44/2001 missään säännöksessä anneta oikeutta evätä jo täytäntöön pannun tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista tai kumota siitä tehtyä päätöstä, sillä tämä seikka ei poista sitä, että kyseinen tuomio on tuomioistuinratkaisulle ominaisella tavalla täytäntöönpanoperuste.

38      Se, ettei tuomio ole täytäntöönpanokelpoinen sen antaneessa jäsenvaltiossa, estää sen sijaan täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisen jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan. Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä nimittäin ilmenee, se, että tuomio on pantavissa täytäntöön jäsenvaltiossa, jossa se on annettu, on edellytys sen täytäntöönpanolle jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan (ks. asia C-267/97, Coursier, tuomio 29.4.1999, Kok., s. I-2543, 23 kohta). Tästä on todettava, että vaikka tunnustamisesta on lähtökohtaisesti seurattava se, että tuomioilla on sama sitovuus ja tehokkuus kuin niillä on jäsenvaltiossa, jossa ne on annettu (ks. asia 145/86, Hoffmann, tuomio 4.2.1988, Kok., s. 645, 10 ja 11 kohta), tuomiolle ei ole sitä täytäntöön pantaessa mitään syytä antaa oikeusvaikutuksia, joita sillä ei ole tuomiojäsenvaltiossa, tai vaikutuksia, joita ei olisi suoraan jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan, annetulla samankaltaisella tuomiolla (ks. em. asia Apostolides, tuomion 66 kohta).

39      Kuten julkisasiamies on kuitenkin todennut ratkaisuehdotuksensa 18 kohdassa, tuomion täytäntöön paneminen ei millään tavoin poista sen täytäntöönpanokelpoisuutta eikä myöskään merkitse sitä, että sen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisella toisessa jäsenvaltiossa annettaisiin sille sellaisia oikeusvaikutuksia, joita sillä ei ole sen antaneessa jäsenvaltiossa. Tuomion vaikutusten tunnustaminen siinä jäsenvaltiossa, missä täytäntöönpanoa haetaan, on täytäntöönpanomääräysmenettelyn varsinainen tarkoitus, ja tunnustaminen kohdistuu kyseisen tuomion erityispiirteisiin, eikä tällöin oteta huomioon tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka koskevat tuomion mukaisten velvoitteiden täyttämistä.

40      Tällainen peruste voidaan sitä vastoin saattaa täytäntöönpanoasiasta vastaavan tuomioistuimen tutkittavaksi siinä jäsenvaltiossa, missä täytäntöönpanoa on haettu. Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä nimittäin ilmenee, että kun ratkaisu on saatettu täytäntöönpanojäsenvaltion oikeusjärjestyksen piiriin, täytäntöönpanoa koskevia kyseisen jäsenvaltion kansallisia oikeussääntöjä sovelletaan sen jälkeen samalla tavalla kuin kansallisten tuomioistuinten antamiin ratkaisuihin (ks. asia 148/84, Deutsche Genossenschaftsbank, tuomio 2.7.1985, Kok., s. 1981, 18 kohta; asia 119/84, Capelloni ja Aquilini, tuomio 3.10.1985, Kok., s. 3147, 16 kohta ja em. asia Hoffmann, tuomion 27 kohta).

41      Saksan hallitus toteaa, että prosessiekonomisista syistä olisi katsottava, että keskittämällä tuomion täytäntöönpanoa koskevat vastustamisperusteet siihen oikeudenkäyntiin, jossa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamiseen haetaan muutosta, vältetään täytäntöönpanomenettelyn ylimääräinen vaihe jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan. Muussa tapauksessa tuomio tosin julistettaisiin täytäntöönpanokelpoiseksi sen muodollisen tutkimisen jälkeen, mutta sen pakkotäytäntöönpano olisi sen jälkeen keskeytettävä. Tällainen vastustamisperusteiden keskittäminen pelkästään täytäntöönpanokelpoiseksi julistamiseen kohdistuvaan muutoksenhakumenettelyyn lisäisi menettelyn tehokkuutta, eikä velallista tarvitsisi silloin asettaa tilanteeseen, jossa tuomio, jolla hänet todetaan maksuvelvolliseksi, julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi, vaikkei sitä voida panna täytäntöön.

42      Kuten tämän tuomion 27–30 kohdassa on kuitenkin korostettu, täytäntöönpanomääräysmenettelyssä on kyse hakijan toimittamien asiakirjojen muodollisesta tarkastamisesta, joten asetuksen N:o 44/2001 43 tai 44 artiklassa tarkoitetun valituksen tueksi esitettävä peruste, kuten väite asianomaisen tuomion täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa, missä se on annettu, muuttaisi menettelyn ominaispiirteitä ja pidentäisi sen kestoa asetuksen johdanto-osan 17 perustelukappaleessa mainitun tehokkuus- ja nopeustavoitteen vastaisesti.

43      Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 44/2001 45 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että tuomioistuin, jolta muutosta haetaan saman asetuksen 43 tai 44 artiklan mukaisesti, evää tuomion julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumoaa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen muulla kuin saman asetuksen 34 ja 35 artiklassa mainitulla perusteella, kuten sillä perusteella, että kyseinen tuomio on pantu täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, missä se on annettu.

 Oikeudenkäyntikulut

44      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 45 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä sille, että tuomioistuin, jolta muutosta haetaan saman asetuksen 43 tai 44 artiklan mukaisesti, evää tuomion julistamisen täytäntöönpanokelpoiseksi tai kumoaa täytäntöönpanokelpoiseksi julistamisesta tehdyn päätöksen muulla kuin saman asetuksen 34 ja 35 artiklassa mainitulla perusteella, kuten sillä perusteella, että kyseinen tuomio on pantu täytäntöön siinä jäsenvaltiossa, missä se on annettu.

Allekirjoitukset


* Oikeudenkäyntikieli: hollanti.

Alkuun