Asia C-339/09

Skoma-Lux s. r. o.

vastaan

Celní ředitelství Olomouc

(Nejvyšší správní soudin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Nimikkeet 2204 ja 2206 – Tuoreista rypäleistä käymisen avulla valmistettu juoma – Todellinen alkoholipitoisuus, joka on 15,8–16,1 tilavuusprosenttia – Maissista saadun alkoholin ja juurikassokerin lisääminen valmistuksen aikana

Tuomion tiivistelmä

Yhteinen tullitariffi – Tullinimikkeet – Rypäleistä käymisen avulla valmistettu juoma, johon on lisätty juurikassokeria ja maissista saatua alkoholia valmistuksen aikana – Luokittelu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206

(Neuvoston asetuksen N:o 2658/87 liitteessä I oleva nimike 2206; komission asetus N:o 1719/2005)

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annettua asetusta N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1719/2005, on tulkittava siten, että 0,75 litran pulloissa myytävä tuoreista rypäleistä käymisen avulla valmistettu juoma, jonka alkoholipitoisuus on 15,8–16,1 tilavuusprosenttia ja johon on valmistuksen aikana lisätty juurikassokeria ja maissista saatua alkoholia, on luokiteltava kyseisen asetuksen liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206.

On totta, että tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan. Tuotteen käyttötarkoitus on kuitenkin merkityksellinen arviointiperuste ainoastaan, jos luokittelua ei voida tehdä pelkästään tuotteen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien perusteella.

(ks. 47 ja 48 kohta sekä tuomiolauselma)

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

16 päivänä joulukuuta 2010 (*)

Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Nimikkeet 2204 ja 2206 – Tuoreista rypäleistä käymisen avulla valmistettu juoma – Todellinen alkoholipitoisuus, joka on 15,8–16,1 tilavuusprosenttia – Maissista saadun alkoholin ja juurikassokerin lisääminen valmistuksen aikana

Asiassa C‑339/09,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Nejvyšší správní soud (Tšekin tasavalta) on esittänyt 2.7.2009 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 24.8.2009, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Skoma-Lux s. r. o.

vastaan

Celní ředitelství Olomouc,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Tizzano sekä tuomarit J.‑J. Kasel, A. Borg Barthet, E. Levits ja M. Safjan (esittelevä tuomari),

julkisasiamies: V. Trstenjak,

kirjaaja: hallintovirkamies K. Malacek,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 9.9.2010 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Skoma-Lux s. r. o., edustajanaan advokát M. Filouš,

–        Celní ředitelství Olomouc, asiamiehenään M. Brázda,

–        Tšekin hallitus, asiamiehenään M. Smolek,

–        Kreikan hallitus, asiamiehinään G. Kanellopoulos, Z. Chatzipavlou ja V. Karra,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään L. Bouyon, L. Jelínek ja M. Šimerdová,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 27.10.2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1719/2005 (EUVL L 286, s. 1), liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 2204 ja 2206 tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Skoma-Lux s. r. o. (jäljempänä Skoma-Lux) ja Celní ředitelství Olomouc (Olomoucin tullivirasto) ja joka koskee Tšekin tasavaltaan tuodun tavaran, josta käytetään nimitystä ”punainen jälkiruokaviini Kagor VK”, luokittelua yhdistettyyn nimikkeistöön.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

3        Asetuksella N:o 2658/87 käyttöön otettu yhdistetty nimikkeistö perustuu maailmanlaajuiseen harmonoituun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä), jonka on laatinut sittemmin Maailman tullijärjestöksi muuttunut tulliyhteistyöneuvosto ja joka on otettu käyttöön Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on hyväksytty Euroopan yhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä toistetaan harmonoidun järjestelmän nimikkeet sekä kuusinumeroiset alanimikkeet, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat yhdistetyn nimikkeistön oman alajaottelun.

4        Antaakseen tarkempia selvityksiä harmonoidun järjestelmän soveltamisesta Maailman tullijärjestö julkaisee säännöllisesti harmonoitua järjestelmää koskevia selityksiä. Myös Euroopan komissio laatii asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan perusteella yhdistettyä nimikkeistöä koskevia selittäviä huomautuksia varmistaakseen nimikkeistön soveltamisen. Nämä selittävät huomautukset, jotka julkaistaan säännöllisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä, eivät korvaa harmonoidun järjestelmän selityksiä, vaan niitä on pidettävä näitä täydentävinä ja tutkittava yhdessä näiden kanssa.

5        Harmonoidun järjestelmän vuoden 2002 versiossa, jota sovelletaan pääasian tosiseikkoihin, nimikkeen 2204 otsikkona on ”Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva”.

6        Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2204 koskevissa selityksissä todetaan seuraavaa:

”2204.10 – kuohuviini

                  – muu viini; rypäleen puristemehu (grape must), jonka käyminen on estetty tai keskeytetty alkoholia lisäämällä:

2204.21 – – enintään 2 litraa vetävissä astioissa

2204.29 – – muut

2204.30 – muu rypäleen puristemehu (grape must)

I)      Tuoreista rypäleistä valmistettu viini

Tähän nimikkeeseen luokiteltava viini on lopputuote, jota saadaan tuoreista rypäleistä tehdyn rypäleen puristemehun (grape must) alkoholikäymisestä.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm:

– –

4)      jälkiruokaviinit (väkevät viinit); näiden alkoholipitoisuus on korkea ja niitä valmistetaan tavallisesti rypäleen puristemehuista, joiden sokeripitoisuus on suuri; vain osa sokerista muuttuu käymisessä alkoholiksi. Joskus viinit tehdään väkevämmiksi lisäämällä niihin alkoholia ja tiivistettyä rypäleen puristemehua, johon on lisätty alkoholia. Jälkiruokaviinejä (väkeviä viinejä) ovat mm. kanarian- ja kyprosviinit, Lacryma Christi, madeira, malaga, marsala, portviini, malvoisie (malmsey), samos ja sherry.

– –”

7        Harmonoidun järjestelmän vuoden 2002 versiossa on myös nimike 2206, jonka otsikkona on ”Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat”.

8        Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 2206 selityksissä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat kaikki muut kuin nimikkeiden 22.03–22.05 käymisen avulla valmistetut juomat, esim.

– –

10)      Inkiväärijuoma ja yrttijuoma, jotka on valmistettu hiivan avulla käyttämällä sokerista, vedestä sekä inkivääristä tai yrteistä.

Kaikki edellä mainitut juomat voivat olla luonnostaan kuohuvia tai keinotekoisesti hiilihapotettuja. Ne luokitellaan tähän nimikkeeseen silloinkin, kun ne on väkevöity alkoholia lisäämällä tai kun niiden alkoholipitoisuutta on lisätty uudelleen käyttämällä, sillä edellytyksellä että niillä on yhä tähän nimikkeeseen kuuluvien tuotteiden luonne.

– –”

9        Pääasian tosiseikkoihin sovellettava yhdistetyn nimikkeistön versio perustuu asetukseen N:o 1719/2005, joka tuli voimaan 1.1.2006.

10      Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisessä osassa ovat kaikki johdantomääräykset. Tämän osan I osaston, jossa on vahvistettu yleissäännöt, A osassa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1.      Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

– –”

11      Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa sisältää tullitaulukon. Kyseisen osan IV jaksossa, jonka otsikko on ”Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka; tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet”, on 22 ryhmä, jonka otsikko on puolestaan ”Juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka” ja johon kuuluvat muun muassa nimikkeet 2203–2206, joiden sanamuoto on seuraava:

”2203 00 Mallasjuomat:

                  – –

2204                Tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva:

                  – –

2205               Vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla:

                  – –

2206 00 Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat:

– –”

12      Tullitaulukon 22 ryhmään sisältyvät myös lisähuomautukset, joiden sanamuoto on seuraava:

”– –

5.      Alanimikkeisiin 2204 21 11–2204 21 99 ja 2204 29 12–2204 29 99 kuuluvat muun muassa:

a)      rypäleen puristemehu (grape must), jonka käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä alkoholia, toisin sanoen tuote:

–        jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia mutta pienempi kuin 15 tilavuusprosenttia; ja

–        joka on valmistettu lisäämällä viinintislauksesta saatua tuotetta käymättömään rypäleen puristemehuun (grape must), jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 8,5 tilavuusprosenttia;

b)      tislausta varten väkevöity viini, toisin sanoen tuote:

–        jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 18 tilavuusprosenttia mutta enintään 24 tilavuusprosenttia;

–        joka on valmistettu yksinomaan lisäämällä viinintislauksesta saatua väkevöimätöntä tuotetta, jonka todellinen alkoholipitoisuus on enintään 86 tilavuusprosenttia, jäännössokeria sisältämättömään viiniin, ja

–        jossa haihtuvien happojen enimmäispitoisuus on 1,5 g/l etikkahappona ilmaistuna;

c)      väkevä viini, toisin sanoen tuote;

–        jonka kokonaisalkoholipitoisuus on vähintään 17,5 tilavuusprosenttia ja todellinen alkoholipitoisuus vähintään 15 tilavuusprosenttia mutta enintään 22 tilavuusprosenttia, ja

–        joka on valmistettu rypäleen puristemehusta (grape must) tai viinistä, joka on tehty viinirypälelajikkeista, jotka on hyväksytty kolmannessa maassa, joka on niiden alkuperämaa, väkevän viinin valmistukseen, ja jonka luonnollinen alkoholipitoisuus on vähintään 12 tilavuusprosenttia:

–        jäädyttämällä tai

–        lisäämällä käymisen aikana tai sen jälkeen:

–        viinintislauksesta saatua tuotetta, tai

–        tiivistettyä rypäleen puristemehua (grape must) tai, kun on kyse tietyistä korkealaatuisista väkevistä viineistä, jotka on mainittu käyttöön otettavassa luettelossa ja joille sellainen käytäntö on tavanomaista, rypäleen puristemehua, joka on tiivistetty suoran kuumennuksen avulla ja joka tästä toimenpiteestä huolimatta vastaa tiivistetyn rypäleen puristemehun määritelmää, tai

–        näiden tuotteiden sekoitusta.

– –”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

13      Skoma-Lux toimitti 18.1.2006 Celní úřad Olomoucille (Olomoucin tullitoimipaikka) ilmoituksen nimityksellä ”punainen jälkiruokaviini Kagor VK” kaupan pidettyjen tavaroiden luovuttamisesta vapaaseen liikkeeseen. Tavarat olivat peräisin Moldovasta, ja ne ilmoitettiin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2204 perusteella.

14      Tarkastaessaan tulli-ilmoitusta Celní úřad Olomouc otti tavaroista näytteen niiden sisältämän alkoholin, sokerin ja veden alkuperän määrittämiseksi. Analyyseistä ilmenee, että näytteessä oli vähintään 25 prosenttia muusta kuin rypälemehusta peräisin olevaa sokeria, joka on todennäköisesti saatu rypälemehun, juurikassokerin ja maissitärkkelyksen hydrolyysissa syntyneen sokerin yhdistelmästä. Samojen analyysien mukaan tavarat on valmistettu makeutetusta rypälemehusta, johon on lisätty maissista saatua alkoholia, minkä seurauksena käymisprosessi on pysähtynyt.

15      Celní úřad Olomouc katsoi näiden analyysien pohjalta 28.11.2006 tekemällään päätöksellä, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206 sillä perusteella, ettei kyse ollut väkevästä viinistä, koska viiniä ei ollut valmistuksen aikana väkevöitetty viinintislauksesta saadulla tuotteella vaan muualta peräisin olleella alkoholilla .

16      Celní ředitelství Olomouc hylkäsi 5.4.2007 Skoma-Luxin kyseisestä Celní úřad Olomoucin päätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

17      Krajský soud v Ostravě (Ostravan alueellinen tuomioistuin) kumosi 4.12.2007 Skoma-Luxin nostaman kanteen seurauksena Celní ředitelství Olomoucin ratkaisun ja palautti asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Krajský soud v Ostravě katsoi, että pääasiassa kyseessä olevat tavarat oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204, ja huomautti muun muassa, että sokerin tai alkoholin lisääminen sen alkuperästä riippumatta ei johda kyseisten tavaroiden olennaisten ominaispiirteiden eli sen, että ne on valmistettu tuoreista rypäleistä, muuttumiseen.

18      Celní ředitelství Olomouc teki Krajský soud v Ostravěn päätöksestä kassaatiovalituksen Nejvyšší správní soudiin (ylin hallintotuomioistuin), jonka mukaan pääasiassa kyseessä olevat tavarat on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206. Niiden alkuperä ei näet sen mukaan ole yksinomaan rypäle, koska tavaroiden on todettu sisältävän maissista saatua alkoholia.

19      Koska Nejvyšší správní soud katsoi kuitenkin, että sen käsiteltäväksi saatetun oikeusriidan ratkaiseminen riippuu sovellettavan unionin säännöstön tulkinnasta, se päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko 0,75 litran pulloihin pakatut, alkoholipitoisuudeltaan 15,8–16,1-tilavuusprosenttiset tavarat, joissa on merkintä ’punainen jälkiruokaviini Kagor VK’ ja joihin on lisätty valmistuksen aikana juurikassokeria ja maissista saatua alkoholia, luokiteltava tullitariffin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204 vai nimikkeeseen 2206, kun nämä aineet eivät ole peräisin tuoreista rypäleistä?”

 Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

 Tutkittavaksi ottaminen

20      Skoma-Lux toteaa huomautuksissaan, että punaisen jälkiruokaviinin Kagor VK:n ominaispiirteet eivät vastaa ennakkoratkaisukysymyksessä kuvattujen tavaroiden ominaispiirteitä. Skoma-Luxin mukaan kyseinen viini näet valmistetaan rypäleen puristemehusta käymisen avulla, ja käyminen keskeytetään lisäämällä viininvalmistuksesta peräisin olevaa alkoholia tai viinistä saatavaa tislettä tarpeellisen alkoholipitoisuuden saavuttamiseksi.

21      Tässä kohtaa on huomautettava, että SEUT 267 artiklan mukaisessa menettelyssä yksinomaan kansallisen tuomioistuimen, jossa asia on vireillä ja joka vastaa annettavasta ratkaisusta, tehtävänä on kunkin asian erityispiirteiden perusteella harkita, onko ennakkoratkaisu tarpeen asian ratkaisemiseksi ja onko sen unionin tuomioistuimelle esittämillä kysymyksillä merkitystä asian kannalta. Kun kysymykset koskevat unionin oikeuden tulkintaa, unionin tuomioistuimen on siksi lähtökohtaisesti ratkaistava ne (ks. mm. asia C-379/98, PreussenElektra, tuomio 13.3.2001, Kok., s. I-2099, 38 kohta sekä yhdistetyt asiat C-316/07, C-358/07–C-360/07, C-409/07 ja C-410/07, Stoß ym., tuomio 8.9.2010, 51 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

22      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on se, että kansallisen tuomioistuimen niiden oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella, joiden määrittämisestä se vastaa ja joiden paikkansapitävyyden selvittäminen ei ole unionin tuomioistuimen tehtävä, esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta (ks. mm. yhdistetyt asiat C-222/05–C-225/05, van der Weerd ym., tuomio 7.6.2007, Kok., s. I-4233, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

23      Kun unionin tuomioistuin käsittelee tariffiluokitusta koskevaa ennakkoratkaisupyyntöä, sen tehtävänä on lisäksi pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltamisen ansiosta tämän on mahdollista luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun. Antaakseen kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen vastauksen unionin tuomioistuin voi kuitenkin kansallisten tuomioistuinten kanssa harjoittamansa yhteistyön nimissä esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kaikki tarpeellisiksi katsomansa ohjeet (ks. mm. asia C-56/08, Pärlitigu, tuomio 16.7.2009, Kok., s. I-6719, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

24      Kuten komissio huomauttaa, unionin tuomioistuimen on siis muotoiltava sille esitetty kysymys uudelleen niin, että kysymyksellä pyritään ratkaisemaan se, onko 0,75 litran pulloissa myytävä tuoreista rypäleistä käymisen avulla valmistettu juoma, jonka alkoholipitoisuus on 15,8–16,1 tilavuusprosenttia ja johon on valmistuksen aikana lisätty juurikassokeria ja maissista saatua alkoholia (jäljempänä kyseinen juoma), luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204 vai nimikkeeseen 2206.

 Asetuksen (EY) N:o 600/2006 soveltaminen

25      Nejvyšší správní soud viittaa ennakkoratkaisupyynnössään tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 18.4.2006 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 600/2006 (EUVL L 106, s. 5). Kyseinen asetus on annettu asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla, jossa komissio valtuutetaan selventämään tullinimikkeen sisältöä, ja sen mukaan tuote, joka on ominaispiirteiltään samanlainen kuin kyseinen juoma, luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206.

26      Komissio toteaa tästä huomautuksissaan, että kyseinen asetus on annettu jäsenvaltioiden tulliviranomaisten punaisen jälkiruokaviinin Kagor VK:n osalta tekemien erilaisten tulliluokittelujen seurauksena.

27      Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä kuitenkin seuraa, että asetus, jolla täsmennetään tiettyyn tariffinimikkeeseen tai alanimikkeeseen luokittelun edellytyksiä, on oikeuksia perustava toimenpide eikä sillä voi olla taannehtivia vaikutuksia (ks. mm. asia C-479/99, CBA Computer, tuomio 7.6.2001, Kok., s. I-4391, 31 kohta ja asia C-403/07, Metherma, tuomio 27.11.2008, Kok., s. I-8921, 39 kohta).

28      Asetuksen N:o 600/2006 johdanto-osan ensimmäisen perustelukappaleen mukaan kyseinen asetus on annettu yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. On kuitenkin selvää, että asetus tuli voimaan 9.5.2006 eli sen jälkeen, kun pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden luovutusta vapaaseen liikkeeseen koskeva ilmoitus tehtiin, ja että sillä ei ole todettu olevan taannehtivaa vaikutusta.

29      Asetusta N:o 600/2006 ei näin ollen voida soveltaa pääasiaan. Ennakkoratkaisukysymystä on siis tarkasteltava asetuksen N:o 2658/87 kannalta, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1719/2005.

 Asiakysymys

 Unionin tuomioistuimelle esitetyt huomautukset

30      Skoma-Lux väittää, että kyseisen juoman aistittavissa olevat erityiset ominaispiirteet ja objektiivisesti todettavat ominaisuudet sekä sen käyttötarkoitus ovat samat kuin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204 kuuluvien tavaroiden. Vastaavasti useiden jäsenvaltioiden tullitoimipaikat ovat antaneet sitovia tariffitietoja punaisen jälkiruokaviinin Kagor VK:n luokittelusta kyseiseen nimikkeeseen.

31      Celní ředitelství Olomoucin mielestä harmonoidun järjestelmän selitysten mukaan mainittu juoma on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206, koska siihen on lisätty muusta kuin viinintislauksesta peräisin olevaa alkoholia.

32      Tšekin hallitus huomauttaa, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204 luokiteltujen juomien sisältämän alkoholin on oltava peräisin yksinomaan rypäleiden käymisprosessista. Koska kyseisessä juomassa on osittain alkoholia, joka on peräisin muualta kuin viinistä, se kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206, joka kattaa kaikki käymisen avulla valmistetut juomat, joita ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön 22 ryhmän muihin nimikkeisiin.

33      Kreikan hallituksen mielestä kyseinen juoma kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206. Yhtäältä näet yhdistetyn nimikkeistön 22 ryhmän 5 lisähuomautuksen perusteella sitä ei voida luokitella nimikkeeseen 2204, koska sen valmistuksessa käytetty etyylialkoholi ei ole peräisin viinintislauksesta. Toisaalta yhdistetyn nimikkeistön nimike 2206 kattaa juomat, joihin on sallittua lisätä maissista saatua etyylialkoholia sillä edellytyksellä, että perustuotteen olennainen luonne säilyy, ja kyseisen juoman tapauksessa näin on.

34      Komissio on sitä mieltä, ettei harmonoidun järjestelmän selityksissä kielletä lisäämästä viiniin alkoholia, joka ei ole peräisin rypäleistä. Kyseinen juoma on siis lähtökohtaisesti luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204. Jos juurikassokerin ja maissista saadun alkoholin lisääminen juomaan valmistuksen aikana muuttaa tuoreista rypäleistä käymisen avulla valmistetun juoman luonnetta siinä määrin, että tuotteet ominaisuudet eroavat huomattavasti kansainvälisissä tai kansallisissa normeissa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204 tyypillisesti kuuluvien tuotteiden osalta määritellyistä aistittavissa olevista ja kemiallisista ominaisuuksista erityisesti silloin, kun vähintään puolet juoman todellisesta alkoholipitoisuudesta (tilavuusprosentteina) ei ole peräisin tuoreista rypäleistä, kyseinen juoma on komission mukaan kuitenkin luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava, miten suuri tämä ero on.

 Unionin tuomioistuimen vastaus

35      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten teksteissä (ks. mm. asia C-142/06, Olicom, tuomio 18.7.2007, Kok., s. I-6675, 16 kohta ja asia C-370/08, Data I/O, tuomio 20.5.2010, 29 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

36      On myös muistutettava siitä, että yhteisen tullitariffin ryhmiä edeltävät huomautukset ja harmonoidun järjestelmän selitykset ovat tärkeitä keinoja yhteisen tullitariffin yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi ja niitä voidaan pitää sellaisenaan pätevinä tulkintakeinoina (ks. mm. asia C-338/95, Wiener SI, tuomio 20.11.1997, Kok., s. I-6495, 11 kohta ja asia C-123/09, Roeckl Sporthandschuhe, tuomio 29.4.2010, 29 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

37      Tässä tapauksessa harmonoidun järjestelmän nimikkeen 2204 tekstissä mainitaan ”tuoreista rypäleistä valmistettu viini, myös väkevöity viini; rypäleen puristemehu (grape must), muu kuin nimikkeeseen 2009 kuuluva”. Harmonoidun järjestelmän tämän nimikkeen selityksissä täsmennetään, että tuoreista rypäleistä valmistetun viinin osalta tähän nimikkeeseen luokiteltu viini on lopputuote, jota saadaan tuoreista rypäleistä tehdyn rypäleen puristemehusta (grape must) alkoholikäymisestä.

38      Tuoreista rypäleistä valmistetuista viineistä nimikkeeseen 2204 kuuluvat väkevät viinit, joita kutsutaan myös jälkiruokaviineiksi ja joiden tapauksessa on kiistatonta, että yhdistetyn nimikkeistön 22 ryhmän 5 lisähuomautuksen c alakohdassa mainittu alkoholipitoisuus (tilavuusprosentteina) vastaa kyseisen juoman alkoholipitoisuutta (tilavuusprosentteina). On myös kiistatonta, ettei kyseinen juoma täytä edellytyksiä, jotka on asetettu 5 lisähuomautuksen a ja b alakohdassa, jotka koskevat rypäleen puristemehua (grape must), jonka käyminen on estetty tai keskeytetty lisäämällä alkoholia, ja tislausta varten väkevöityä viiniä.

39      Lisäksi yhdistetyn nimikkeistön 22 ryhmän 5 lisähuomautuksen c alakohdassa sallitaan väkevien viinien osalta yksinomaan viinitislauksesta saadun tuotteen, tiivistetyn rypäleen puristemehun (grape must) tai näiden tuotteiden sekoituksen lisääminen käymisen aikana tai sen jälkeen.

40      Näin ollen harmonoidun järjestelmän nimikettä 2204 koskevista selityksistä, luettuina yhdessä yhdistetyn nimikkeistön 22 ryhmään sisältyvän 5 lisähuomautuksen c alakohdan kanssa, ilmenee selkeästi ja yksiselitteisesti, toisin kuin komissio väittää, että väkevässä viinissä olevan alkoholin on oltava peräisin yksinomaan rypäleestä riippumatta siitä, onko se alkoholikäymisen tulosta vai onko se lisätty.

41      Näin ollen kyseistä juomaa, johon on lisätty valmistuksen aikana maissista saatua alkoholia, ei voida luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204, eikä tässä yhteydessä ole tarpeen tutkia, voiko mainitussa nimikkeessä tarkoitetussa väkevässä viinissä olla juurikassokeria.

42      Tämän määrityksen jälkeen on todettava, että kun otetaan huomioon kyseisen juoman objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, se täyttää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206 luokittelemisen edellytykset.

43      Mainittuun nimikkeeseen kuuluvat näet ”Muut käymisen avulla valmistetut juomat (esim. siideri, päärynäviini ja sima); käymisen avulla valmistettujen juomien sekoitukset sekä käymisen avulla valmistettujen juomien ja alkoholittomien juomien sekoitukset, muualle kuulumattomat”. Harmonoidun järjestelmän selityksissä täsmennetään, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat kaikki muut kuin nimikkeiden 2203–2205 käymisen avulla valmistetut juomat.

44      Ensiksi on todettava edellä esitetystä kuitenkin seuraavan, ettei kyseinen juoma voi kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204. Sitä ei voida sen koostumuksen perusteella luokitella myöskään yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2203 00, johon kuuluvat ”mallasjuomat”, eikä nimikkeeseen 2205, johon kuuluu ”vermutti ja muu tuoreista viinirypäleistä valmistettu viini, joka on maustettu kasveilla tai aromaattisilla aineilla”.

45      Toiseksi on huomautettava alkoholin ja sokerin lisäämisestä kyseiseen juomaan, että harmonoidun järjestelmän nimikettä 2206 koskevien selitysten mukaan juoma luokitellaan tähän nimikkeeseen silloinkin, kun siihen on lisätty alkoholia. Juoma, johon on lisätty valmistuksen aikana sokeria, voidaan lisäksi luokitella nimikkeeseen 2206. Harmonoidun järjestelmän nimikettä 2206 koskevassa 10 lisähuomautuksessa todetaan vastaavasti, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat inkiväärijuoma ja yrttijuoma, jotka on valmistettu hiivan avulla käyttämällä sokerista, vedestä sekä inkivääristä tai yrteistä.

46      Kolmanneksi on huomautettava harmonoidun järjestelmän nimikkeen 2206 selityksissä todettavan myös, että alkoholin lisääminen tähän nimikkeeseen kuuluviin juomiin ei estä sitä, että juomat säilyttävät tämän luokituksensa siltä osin kuin niillä on yhä kyseiseen nimikkeeseen kuuluvien tuotteiden eli käymisen avulla valmistettujen juomien ominaispiirteet. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee kuitenkin, että kyseisellä juomalla on rypäleistä valmistetun juoman maku, väri ja aromi. Se ei näin ollen ole menettänyt käymisen avulla valmistetun juoman aistittavissa olevia erityisiä ominaispiirteitä (ks. vastaavasti asia C-150/08, Siebrand, tuomio 7.5.2009, Kok., s. I‑3941, 37 kohta).

47      Neljänneksi on todettava Skoma-Luxin väitteestä, jonka mukaan punainen jälkiruokaviini Kagor VK on tarkoitettu juotavaksi viininä, joten se on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2204, että tuotteen käyttötarkoitus voi tosin olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (ks. asia C-183/06, RUMA, tuomio 15.2.2007, Kok., s. I-1559, 36 kohta ja em. asia Roeckl Sporthandschuhe, tuomion 28 kohta). Tuotteen käyttötarkoitus on kuitenkin merkityksellinen arviointiperuste ainoastaan, jos luokittelua ei voida tehdä pelkästään tuotteen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien perusteella (ks. vastaavasti asia 38/76, Industriemetall LUMA, tuomio 16.12.1976, Kok., s. 2027, 7 kohta). Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kyseinen juoma kuuluu objektiivisesti todettavien ominaispiirteidensä ja ominaisuuksiensa perusteella selkeästi ja yksinomaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206.

48      Näiden seikkojen perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että asetusta N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 1719/2005, on tulkittava siten, että 0,75 litran pulloissa myytävä tuoreista rypäleistä käymisen avulla valmistettu juoma, jonka alkoholipitoisuus on 15,8–16,1 tilavuusprosenttia ja johon on valmistuksen aikana lisätty juurikassokeria ja maissista saatua alkoholia, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206.

 Oikeudenkäyntikulut

49      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 27.10.2005 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1719/2005, on tulkittava siten, että 0,75 litran pulloissa myytävä tuoreista rypäleistä käymisen avulla valmistettu juoma, jonka alkoholipitoisuus on 15,8–16,1 tilavuusprosenttia ja johon on valmistuksen aikana lisätty juurikassokeria ja maissista saatua alkoholia, on luokiteltava kyseisen asetuksen liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2206.

Allekirjoitukset

---

* Oikeudenkäyntikieli: tšekki.