61991V0001

1. Kansainväliset sopimukset - Sopimus Euroopan talousalueen perustamisesta - Päämäärä ja asiayhteys erilaiset kuin yhteisön oikeudessa - Soveltamisalaltaan rajoitettu velvoite tulkita sopimuksen sääntöjä vastaavia yhteisön oikeuden sääntöjä koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti - Ei takaa oikeussääntöjen yhdenmukaisuutta koko Euroopan talousalueella

2. Kansainväliset sopimukset - Sopimus Euroopan talousalueen perustamisesta - Tuomioistuinjärjestelmä - Euroopan talousalueen tuomioistuimen toimivalta antaa ratkaisu yhteisön ja sen jäsenvaltioiden keskinäisestä toimivallasta - Yhteisön oikeusjärjestelmän itsenäisyyden loukkaus, jota ei voida hyväksyä

(EHTY:n perustamissopimuksen 87 artikla; ETY:n perustamissopimuksen 164 ja 219 artikla)

3. Kansainväliset sopimukset - Yhteisön sopimukset - Sopimus sellaisen lainkäyttöelimen perustamisesta, jonka päätökset ovat yhteisöä velvoittavia - Yhteensopivuus yhteisön oikeuden kanssa - Poikkeus - Euroopan talousalueen perustamista koskevaan sopimukseen sisältyvä tuomioistuinjärjestelmä - Järjestelmä, joka on omiaan vaikuttamaan ratkaisevasti vapaata liikkuvuutta ja kilpailua koskevien yhteisön sääntöjen myöhempään tulkintaan - Yhteisön perustan vahingoittaminen

(ETY:n perustamissopimuksen 164 artikla)

4. Kansainväliset sopimukset - Sopimus Euroopan talousalueen perustamisesta - Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden tuomioistuimille annettu mahdollisuus pyytää yhteisöjen tuomioistuinta tulkitsemaan sopimusta - Hyväksyttävyys - Yhteisöjen tuomioistuimen antamilla vastauksilla ei olisi velvoittavaa vaikutusta - Ei hyväksyttävissä

5. Menettely - Väliintulo - Väliintulo-oikeus - Sen ulottaminen koskemaan Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvia valtioita Euroopan talousalueen rajoissa - Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttaminen

(ETY:n perustamissopimuksen 188 artiklan toinen kohta ja 236 artikla; ETY:n tuomioistuimen perussäännön 20 ja 37 artikla)

6. Kansainväliset sopimukset - Sopimus Euroopan talousalueen perustamisesta - Tuomioistuinjärjestelmä - Yhteensopimattomuus yhteisön oikeuden kanssa - Perustamissopimuksen 238 artiklan muuttaminen yhteensopimattomuuden korjaamiseksi - Ei hyväksyttävissä

(ETY:n perustamissopimuksen 164 ja 238 artikla)

1. Euroopan talousalueen perustamista koskevan sopimuksen määräysten ja vastaavien yhteisön säännösten ja määräysten sanamuodon yhtenevyys ei tarkoita, että molempia olisi välttämättä tulkittava yhtenevällä tavalla. Niinpä kansainvälistä sopimusta ei ole tulkittava yksinomaan sen sanamuodon perusteella vaan ottaen huomioon myös sen tavoitteet.

Sopimuksen ja toisaalta yhteisön oikeuden tavoitteiden osalta on aiheellista todeta, että sopimuksen tarkoituksena on vapaakauppa- ja kilpailujärjestelmän soveltaminen sopimuspuolten välisissä taloudellisissa ja kaupallisissa suhteissa. Yhteisössä puolestaan tällainen järjestelmä on kehittynyt osana ja osaksi yhteisön oikeusjärjestystä, jonka tavoitteet ovat laajempia kuin ne, joihin sopimuksella pyritään. ETY:n perustamissopimuksen tavoitteena on nimittäin sisämarkkinoiden ja talous- ja rahaliiton toteuttamiseen johtavan taloudellisen yhdentymisen saavuttaminen ja kaikkien yhteisön perustamissopimusten tavoitteena on myötävaikuttaa käytännössä Euroopan unionin kehittämiseen.

Myös se asiayhteys, johon sopimuksen tavoite sijoittuu, on erilainen kuin se, jossa yhteisön tavoitteiden toteuttamiseksi toimitaan. Euroopan talousalue on toteutettava sellaisen kansainvälisen sopimuksen perustalta, jossa sopimuspuolten välille perustetaan ainoastaan keskinäisiä oikeuksia ja velvoitteita mutta jossa ei määrätä mistään suvereenien oikeuksien siirtämisestä niille hallitusten välisille elimille, joita sopimuksella otetaan käyttöön. Sitä vastoin ETY:n perustamissopimus, vaikka se on tehty kansainvälisen sopimuksen muodossa, on kuitenkin oikeusyhteisön perustuslakia vastaava asiakirja. Yhteisön perustamissopimuksilla on perustettu uusi oikeusjärjestys, jonka hyväksi jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan ja jonka oikeussubjekteja ovat sekä valtiot että niiden kansalaiset. Tällä tavoin perustetun yhteisön oikeusjärjestyksen olennaisia ominaispiirteitä ovat erityisesti sen ensisijaisuus jäsenvaltioiden oikeuteen nähden ja lukuisien säännösten ja määräysten välitön oikeusvaikutus.

Edellä esitetystä seuraa, ettei yhteisön oikeuden säännösten ja määräysten ja sopimuksen vastaavien määräysten sisällön tai sanamuodon yhtenevyys takaa oikeussääntöjen yhdenmukaisuutta koko Euroopan talousalueella.

Tätä yhdenmukaisuutta ei takaa myöskään sopimuksessa määrätty sopimuksen sääntöjen tulkintaa koskeva menettely, jonka mukaan kyseisiä sääntöjä on tulkittava vastaavia yhteisön oikeuden sääntöjä koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Kyseistä menettelyä on ensiksikin noudatettava ainoastaan sopimuksen allekirjoittamista edeltävän yhteisöjen tuo-mioistuimen oikeuskäytännön osalta, mikä tulee tuottamaan vaikeuksia kyseisen oikeuskäytännön kehittyvän luonteen vuoksi. Toisaalta on niin, että vaikka sopimuksessa ei täsmennetä, tarkoitetaanko siinä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä kokonaisuudessaan ja erityisesti yhteisön oikeuden välitöntä oikeusvaikutusta ja ensisijaisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä, sopimusta täydentävästä pöytäkirjasta ilmenee, että sopimuspuolet sitoutuvat siinä ainoastaan sisällyttämään oikeusjärjestykseensä säännöksen, joka mahdollistaa sopimuksen määräysten pitämisen ensisijaisina niiden kanssa ristiriitaisiin säännöksiin nähden, mikä merkitsee, ettei vaatimusta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattamisesta ole ulotettu koskemaan kyseisen oikeuskäytännön tiettyjä, olennaisia osia, joiden kanssa sopimuksen ominaispiirteet ovat yhteensovittamattomia.

2. Koska Euroopan talousalueen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista sopimuspuolten väliset, sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat, sitä voidaan pyytää tulkitsemaan käsitettä "sopimuspuoli", jolla yhteisön osalta tarkoitetaan tapauksen mukaan joko yhteisöä, yhteisöä ja jäsenvaltioita tai yksinomaan jäsenvaltioita. Näin ollen kyseinen tuomioistuin joutuisi antamaan ratkaisun yhteisön ja sen jäsenvaltioiden keskinäisestä toimivallasta asioissa, joita sopimuksen määräykset koskevat. Tällaisen toimivallan myöntäminen kyseiselle tuomioistuimelle on ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa, koska se on omiaan loukkaamaan perustamissopimuksissa määriteltyä toimivaltajärjestelmää ja yhteisön oikeusjärjestelmän itsenäisyyttä, jonka kunnioittamista yhteisöjen tuomioistuin valvoo ETY:n perustamissopimuksen 164 artiklan nojalla yksinomaisesti, kun taas jäsenvaltiot sitoutuvat EHTY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa ja ETY:n perustamissopimuksen 219 artiklassa ratkaisemaan perustamissopimusten tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat vain niissä määrätyin keinoin.

3. Jos yhteisön tekemässä kansainvälisessä sopimuksessa määrätään siihen sisältyvästä erityisestä tuomioistuinjärjestelmästä, johon kuuluu tuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista kyseisen sopimuksen sopimuspuolten väliset riidat ja siten myös tulkita sopimuksen määräyksiä, kyseisen tuomioistuimen päätökset ovat yhteisön toimielimiä sitovia, ja näin ollen ne sitovat myös yhteisöjen tuomioistuinta muun muassa silloin, kun siltä pyydetään ratkaisua kyseisen sopimuksen tulkinnasta sillä perusteella, että sopimus on yhteisön oikeusjärjestyksen erottamaton osa.

Kansainvälinen sopimus, jossa määrätään tällaisesta tuomioistuinjärjestelmästä, on periaatteessa yhteensopiva yhteisön oikeuden kanssa, koska toimivaltaan, joka yhteisöllä on kansainvälisissä suhteissa, ja sen kelpoisuuteen tehdä kansainvälisiä sopimuksia sisältyy pakostakin valta alistua päätöksiin, joita tällaisten sopimusten nojalla perustettu tuomio-istuin antaa sopimusten määräysten tulkinnasta ja soveltamisesta.

Euroopan talousalueen perustamista koskevan sopimuksen osalta asiassa on kuitenkin omat erityispiirteensä. Koska kyseiseen sopimukseen on sisällytetty olennainen osa niistä säännöistä, joita myös yhteisön sisäisissä taloudellisissa ja kaupallisissa suhteissa on noudatettava ja jotka ovat pääosin yhteisön oikeusjärjestyksen perustavanlaatuisia oikeussääntöjä, kyseisellä sopimuksella on ensiksikin se vaikutus, että sillä lisätään yhteisön oikeusjärjestykseen laaja oikeussääntöjen kokonaisuus, joka on rinnakkainen sanamuodoltaan samanlaisten yhteisön oikeussääntöjen muodostaman ryhmän kanssa. Toisaalta sopimus edellyttää välttämättä, siltä osin kuin sen tavoitteeksi asetetaan siinä kilpailun edellytysten yhdenmukainen soveltaminen ja yhdenvertaisuus, sekä kyseisen sopimuksen määräysten että yhteisön oikeusjärjestyksen vastaavien säännösten ja määräysten tulkintaa.

Vaikka Euroopan talousalueen tuomioistuin velvoitetaan sopimuksessa tulkitsemaan sopimuksen määräyksiä ottaen huomioon yhteisöjen tuomioistuimen ennen sopimuksen allekirjoittamista antamat merkitykselliset ratkaisut, Euroopan talousalueen tuomioistuimella ei ole tällaista velvoitetta yhteisöjen tuomioistuimen kyseisen ajankohdan jälkeen antamien ratkaisujen osalta. Näin ollen tavoite lain yhdenmukaisuuden varmistamisesta koko Euroopan talousalueella ohjaa sekä kyseisen sopimuksen sääntöjen että vastaavien yhteisön oikeuden sääntöjen tulkintaa.

Edellä esitetystä seuraa, että koska sopimuksessa määrätyllä tuomioistuinjärjestelmällä vaikutetaan ratkaisevasti tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta samoin kuin kilpailua koskevien yhteisön sääntöjen myöhempään tulkintaan, sillä rikotaan ETY:n perustamissopimuksen 164 artiklaa ja yleisemmin ottaen vahingoitetaan itse yhteisön perustaa, minkä vuoksi se on yhteensopimaton yhteisön oikeuden kanssa.

4. Vaikka mikään ETY:n perustamissopimuksen määräyksistä ei estä myöntämästä yhteisöjen tuomioistuimelle kansainvälisessä sopimuksessa toimivaltaa tulkita tällaisen sopimuksen määräyksiä sen soveltamiseksi kolmansissa valtioissa ja vaikka ei voida määritellä mitään periaatteellista estettä sille, että Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluville valtioille annettaisiin Euroopan talousalueen perustamista koskevassa sopimuksessa vapaus päättää, oikeuttavatko ne tuomioistuimensa esittämään kysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle, tai sille, että joillakin näistä tuomio-istuimista ei olisi velvoitetta saattaa asioita yhteisöjen tuomio-istuimen käsiteltäviksi, on kuitenkin mahdotonta, että vastauksilla, jotka yhteisöjen tuomioistuin antaa Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden tuomio-istuimille, olisi pelkästään neuvoa-antava vaikutus eikä mitään velvoittavia vaikutuksia. Tällainen tilanne vääristäisi yhteisöjen tuomioistuimen tehtävän sellaisena kuin se käsitetään perustamissopimuksessa, toisin sanoen sen tehtävän tuomioistuimena, jonka tuomiot ovat sitovia.

5. Koska väliintulo-oikeudesta yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa määrätään ETY:n tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 20 ja 37 artiklassa ja yhteisön toimielimet voivat muuttaa kyseistä pöytäkirjaa perustamissopimuksen 188 artiklan toisessa kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen, väliintulo-oikeuden myöntäminen Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluville valtioille Euroopan talousalueen rajoissa ei edellytä perustamissopimuksen muuttamista sen 236 artiklan mukaisesti.

6. ETY:n perustamissopimuksen 238 artikla ei voi olla perustana sellaisen tuomioistuinjärjestelmän käyttöönotolle kansainvälisellä sopimuksella, jolla rikotaan kyseisen perustamissopimuksen 164 artiklaa ja yleisemmin ottaen vahingoitetaan itse yhteisön perustaa. Samoista syistä sopimukseen sisältyvän tuomioistuinjärjestelmän yhteensopimattomuutta yhteisön oikeuden kanssa ei voitaisi korjata 238 artiklaa muuttamalla.

Euroopan yhteisöjen komissio on 14.8.1991 yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon jättämällään lausuntopyynnöllä pyytänyt yhteisöjen tuomioistuimen lausuntoa Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 228 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla, jossa määrätään seuraavaa:

"Neuvosto, komissio tai jäsenvaltio voi hankkia yhteisön tuomioistuimen lausunnon siitä, onko suunniteltu sopimus sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa. Jos yhteisön tuomioistuimen lausunto on kielteinen, sopimus voi tulla voimaan vain 236 artiklassa määrätyin edellytyksin."

I - Selvitys lausuntopyynnöstä

Tällä pyynnöllä komissio pyrkii saamaan yhteisöjen tuomioistuimen lausunnon siitä, onko Euroopan talousalueen perustamista koskeva sopimusluonnos (jäljempänä ETA ja sopimus) ja erityisesti tuomioistuinjärjestelmä, joka kyseisellä sopimuksella suunnitellaan perustettavaksi, sopusoinnussa ETY:n perustamissopimuksen määräysten kanssa. Kysymys on assosiaatiosopimuksesta, joka yhteisön olisi tehtävä perustamissopimuksen 238 artiklan perusteella.

Sopimuksesta ovat neuvotelleet komissio, joka on neuvoston 18.3.1990 antaman valtuutuksen nojalla toiminut neuvoston päätöksen mukaisesti yhteisön nimissä, sekä Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) kuuluvat maat ja Liechtensteinin ruhtinaskunta, joka on hakenut virallisesti EFTAn jäsenyyttä 1.3.1991 (jäljempänä EFTA-maat tai EFTA-valtiot).

Sopimusluonnos (jonka sanamuoto ei ole lopullinen) on lausuntopyynnön liitteenä.

Yhteisöjen tuomioistuin antaa lausuntonsa sopimusluonnoksen englanninkielisen toisinnon perusteella. Komissio on toimittanut sille kyseisen asiakirjan 30.10.1991 päivätyssä kirjeessä sellaisena kuin se oli ennen sen parafointia.

Lausuntopyynnön perusteluissa komissio toteaa, että sopimuksessa määrätään tuomioistuinten harjoittamaa valvontaa koskevasta järjestelmästä, jonka tarkoituksena on sopimuspuolten välisten riitojen sekä EFTAn sisäisten kiistojen ratkaiseminen, samoin kuin menettelyistä, joilla edistetään lain yhdenmukaisuutta ETA:ssa. Vaikka komissio on vakuuttunut siitä, että kyseinen järjestelmä antaa yhteisölle kiistattomia takeita, se pitää oikeusvarmuuden vuoksi aiheellisena kuulla yhteisöjen tuomioistuinta perustamissopimuksen 228 artiklan mukaisesti ja pyytää sen kantaa etenkin tietyistä suunniteltuun järjestelmään liittyvistä seikoista.

II - Menettely

Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti lausuntopyyntö on annettu tiedoksi neuvostolle ja jäsenvaltioille. Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet komissio sekä Yhdistyneen kuningaskunnan, Belgian kuningaskunnan ja Espanjan kuningaskunnan hallitukset.

Yhteisöjen tuomioistuin on kehottanut komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia vastaamaan joihinkin niille

kirjallisesti esitettyihin kysymyksiin. Ne ovat vastanneet näihin kysymyksiin yhteisöjen tuomioistuimen toimipaikassa 26.11.1991 suljetuin ovin pidetyssä kuulemistilaisuudessa läsnä olleiden asiamiestensä välityksellä.

Julkisasiamiehiä yhteisöjen tuomioistuin on kuullut työjärjestyksensä 108 artiklan 2 kohdan mukaisesti suljetuin ovin pidetyssä istunnossa 3.12.1991.

III - Sopimuksen erittely

Taustaa

Yhteisön ja EFTA-maiden sekä Liechtensteinin välisissä kauppasuhteissa on sovellettu vuodesta 1973 alkaen kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia. Vuoden 1989 tammikuussa komission puheenjohtaja ehdotti Euroopan parlamentin istunnossa yhteisön ja EFTAn välisten suhteiden parantamista ja vahvistamista. Tämän ehdotuksen saatua EFTA-mailta myönteisen vastaanoton osapuolet tekivät alustavien keskustelujen tuloksena päätöksen virallisten neuvottelujen aloittamisesta. Tätä tarkoitusta varten neuvosto antoi komissiolle luvan "neuvottelujen aloittamiseen EFTA-maiden ja Liechtensteinin kanssa sellaisen sopimuksen tekemiseksi yhteisön ja kyseisten maiden välillä, jossa kyseiset maat esiintyisivät yhtenäisenä yhteistyökumppanina, ja joka koskisi Euroopan talousalueen perustamista". Kyseiset neuvottelut aloitettiin virallisesti 1.7.1990.

Sopimuksen sisältö

Sopimus muodostuu yhdeksästä osasta, joita edeltää johdanto-osa; kyseiset yhdeksän osaa ovat: 1) tavoitteet ja periaatteet; 2) tavaroiden vapaa liikkuvuus; 3) henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus; 4) kilpailusäännöt ja muut yhteiset säännöt; 5) edellä mainittujen neljän vapauden kannalta olennaiset laaja-alaiset määräykset (jotka koskevat sosiaalipolitiikkaa, kuluttajansuojaa, ympäristöä, tilastoja ja yhtiöoikeutta); 6) yhteistyö muilla kuin neljän vapauden aloilla; 7) toimielimiä koskevat määräykset; 8) rahasto ja 9) loppumääräykset.

Sopimuksen johdanto-osan ainoan perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

"Considering the objective to establish a dynamic and homogeneous European Economic Area, based on common rules and equal conditions of competition and providing for the adequate means of enforcement including at the judicial level, and achieved on the basis of equality and reciprocity and of an overall balance of benefits, rights and obligations for the Contracting Parties."

Sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään:

"The aim of this Agreement of association is to promote a continuous and balanced strengthening of trade and economic relations between the Contracting Parties with equal conditions of competition, and the respect of the same rules, with a view to creating a homogeneous European Economic Area, hereinafter referred to as the EEA."

Sopimuksen 6 artiklan sanamuoto on seuraava:

"Without prejudice to future developments of case law, the provisions of this Agreement, in so far as they are identical in substance to corresponding rules of the Treaty establishing the European Economic Community and the Treaty establishing the European Coal and Steel Community and to acts adopted in application of these two Treaties, shall in their implementation and application be interpreted in conformity with the relevant rulings of the Court of Justice of the European Communities given prior to the date of signature of this Agreement."

Sopimuksen 7 artiklassa määrätään:

"Acts referred to or contained in the Annexes to this Agreement or in decisions of the EEA Joint Committee shall be binding upon the Contracting Parties and be, or be made, part of their internal legal order as follows:

(a) an act corresponding to an EEC regulation shall as such be made part of the internal legal order of the Contracting Parties;

(b) an act corresponding to an EEC directive shall leave to the authorities of the Contracting Parties the choice of form and method of implementation."

Pöytäkirjan 35, jonka otsakkeena on "Protocol 35 on the implementation of EEA rules" ja jonka 1 artiklassa viitataan edellä esitettyyn sopimuksen 7 artiklaan, sanamuoto on seuraava:

"Whereas this Agreement aims at achieving a homogeneous European Economic Area, based on common rules, without requiring any Contracting Party to transfer legislative powers to any institution of the European Economic Area;

and

whereas this consequently will have to be achieved through national procedures;

Article 1

The Contracting Parties take into account that when implementing a part of an act corresponding to an EEC directive, which is clear, precise and unconditional, subparagraph (a) of Article 7 of the Agreement shall apply.

Article 2

For cases of possible conflicts between implemented EEA rules and other statutory provisions, the Contracting Parties undertake to introduce, if necessary, a statutory provision to the effect that EEA rules shall prevail in these cases."

Sopimuksen VII osa, jonka otsakkeena on "Institutional provisions" (89-120 artikla), muodostuu neljästä luvusta. Sen 1 lukuun, jonka otsakkeena on "The structure of the association", sisältyy viisi jaksoa, joista 1 jakso käsittelee ETA:n neuvostoa. ETA:n neuvoston, jossa on Euroopan yhteisöjen neuvoston ja komission jäsenten lisäksi yksi hallituksen jäsen kustakin EFTA-maasta, tehtävänä on erityisesti määritellä toiminnan yleiset suuntaviivat ja antaa poliittiset virikkeet sopimuksen täytäntöönpanoa varten. Saman luvun 2 jakso käsittelee sekakomiteaa, joka muodostuu sopimuspuolten edustajista ja jonka tehtävänä on huolehtia sopimuksen täytäntöönpanosta ja toiminnasta. Luvun 3 jaksoon, jonka otsakkeena on "The EEA courts", sisältyvät seuraavat määräykset:

"Article 95

1. An independent EEA Court, functionally integrated with the Court of Justice of the European Communities, is hereby established. The EEA Court shall exercise the functions which follow from Article 96. Each EFTA State shall nominate one Judge to the Court.

2. The Court, when sitting in plenary session,(1) shall be composed of five Judges of the Court of Justice of the European Communities and, on the basis of rotation, three of the Judges nominated by the EFTA States.

(1) All disputes between Contracting Parties or cases when the EEA Court is seized by the EEA Joint Committee will be dealt with in plenary session.

3. At the request of the Court, the EEA Council may allow it to establish Chambers, each consisting of three or five Judges.(2)

(2) An appropriate balance of ECJ and EFTA Judges, taking into account the nature of the cases, shall be laid down in the Statute of the EEA Court.

4. The Presidency of the Court shall be held alternatively by one of the Judges of the Court of Justice of the European Communities and by one of the Judges nominated by the EFTA States.

Article 96

1. The EEA Court is competent for:

(a) the settlement of disputes between the Contracting Parties;

(b) actions concerning the surveillance procedure regarding the EFTA States;

(c) appeals concerning decisions in the field of competition initiated by the EFTA Surveillance Authority.

2. The EEA Court may be seized by:

(a) the EEA Joint Committee or the Contracting Parties in cases for settlement of disputes in accordance with Article 117;

(b) a natural or legal person or by the EFTA Surveillance Authority on appeal against decisions given by the EEA Court of First Instance in the field of competition in accordance with Article 102;

(c) the EC Commission or the EFTA Surveillance Authority in cases of conflict of competence arising under the provisions of Chapter 1 of Part IV.

3. In addition, the EEA Court may be seized under the provisions of a separate agreement between the EFTA States establishing an EFTA Surveillance Authority by:

(a) the EFTA Surveillance Authority under the surveillance procedure referred to in Article 116 regarding the fulfilment of the obligations under this Agreement by the EFTA States;

(b) an EFTA State or a natural or legal person in actions against the EFTA Surveillance Authority.

Article 97

The Contracting Parties concerned, and the surveillance authorities, i.e. the EC Commission and the EFTA Surveillance Authority, as the case may be, shall take the necessary measures to comply with the judgments of the EEA Court.

Article 98

The EEA Court shall have unlimited jurisdiction in regard to penalties imposed by the EFTA Surveillance Authority.

Article 99

Actions brought before the EEA Court shall not have suspensory effect. The EEA Court may, however, if it considers that circumstances so require, order that application of the contested act be suspended.

Article 100

The EEA Court may, where seized in accordance with Article 96(2) (b) or (3), prescribe any necessary interim measures.

Article 101

1. An independent EEA Court of First Instance, attached to the EEA Court, is hereby established. It shall ensure the legal control of decisions of the EFTA Surveillance Authority relating to competition rules applicable to undertakings. Each EFTA State shall nominate one Judge to the Court.

2. The EEA Court of First Instance shall be composed of three of the Judges nominated by the EFTA States, on the basis of rotation, and two Judges of the Court of First Instance of the European Communities.

3. The Presidency of the Court shall be held alternatively by one of the Judges nominated by the EFTA States and by one of the Judges of the Court of First Instance of the European Communities.

Article 102

The EEA Court of First Instance shall have jurisdiction at first instance in actions brought by a natural or legal person against a decision by the EFTA Surveillance Authority, relating to the implementation of the competition rules applicable to undertakings, if that decision is addressed to that person or if it is of direct and individual concern to him.

In addition, the EEA Court of First Instance shall have the competences conferred on the EEA Court in Articles 98 to 100.

The EEA Court of First Instance shall also be competent to give rulings in actions against the EFTA Surveillance Authority in accordance with provisions to be laid down in a separate agreement between the EFTA States establishing the EFTA Surveillance Authority.

Article 103

1. The Statutes of the EEA Court and of the EEA Court of First Instance, including, in particular, the rules on the functioning of the two Courts, the appointment of the Judges and the Presidents and their terms of office are laid down in Protocol 33.(3)

(3) The Statutes shall contain provisions on qualifications for the Judges.

2. The EEA Court and the EEA Court of First Instance shall adopt their rules of procedure, to be approved by the EEA Council.

Article 104

1. In order to ensure as uniform as possible an interpretation of this Agreement, in full deference to the independence of courts, the EEA Court, the EEA Court of First Instance, the Court of Justice of the European Communities, the Court of First Instance of the European Communities and the Courts of the EFTA States shall, when applying and interpreting respectively the provisions of this Agreement or provisions of the Treaty establishing the European Economic Community and the Treaty establishing the European Coal and Steel Community, as amended or supplemented, or of the acts adopted in pursuance thereof, which are identical in substance to the provisions of this Agreement, pay due account to the principles laid down by any relevant decisions delivered by the other Courts.

A system of exchange of information concerning judgments by courts of last instance shall be set up by the EEA Joint Committee. This system shall comprise:

(a) transmission to the Registrar of the EEA Court of judgments delivered by such courts on the interpretation and application of, on the one hand, this Agreement or, on the other hand, the Treaty establishing the European Economic Community and the Treaty establishing the European Coal and Steel Community, as amended or supplemented, as well as the acts adopted in pursuance thereof in so far as they concern provisions which are identical in substance to those of this Agreement;

(b) classification of these judgments by the Registrar of the EEA Court including, as far as necessary, the drawing up and publication of translations and abstracts;

(c) communication by the Registrar of the EEA Court of the relevant documents to the competent national authorities, to be designated by each Contracting Party.

2. Provisions on the possibility for an EFTA State to allow a court or tribunal to ask the Court of Justice of the European Communities to express itself(4) on the interpretation of an EEA rule are laid down in Protocol 34.

(4) In French "s'exprime".

Article 105

Decisions under this Agreement by the EFTA Surveillance Authority and the EC Commission which impose a pecuniary obligation on persons other than States, shall be enforceable. The same shall apply to such judgments under this Agreement by the EEA Court, the EEA Court of First Instance, the Court of Justice of the European Communities and the Court of First Instance of the European Communities.

Enforcement shall be governed by the rules of civil procedure in force in the State in the territory of which it is carried out. The order for its enforcement shall be appended to the decision, without other formality than verification of the authenticity of the decision, by the authority which each Contracting Party shall designate for this purpose and shall make known to the other Contracting Parties, the EFTA Surveillance Authority, the EC Commission, the EEA Court, the EEA Court of First Instance, the Court of Justice of the European Communities and the Court of First Instance of the European Communities.

When these formalities have been completed on application by the party concerned, the latter may proceed to enforcement in accordance with the law of the State in the territory of which enforcement is to be carried out, by bringing the matter directly before the competent authority.

Enforcement may be suspended only by decision of the EEA Court or of the EEA Court of First Instance. However, the courts of the States concerned shall have jurisdiction over complaints that enforcement is being carried out in an irregular manner."

Pöytäkirjan 34, johon 104 artiklan 2 kohdassa viitataan ja jonka otsakkeena on "Protocol 34 on the possibility for courts and tribunals of EFTA States to request the Court of Justice of the European Communities to express itself on the interpretation of EEA rules corresponding to EC rules", sanamuoto on seuraava:

"Article 1

When a question of interpretation of provisions of the Agreement, which are identical in substance to the provisions of the Treaties establishing the European Communities, as amended or supplemented, or of acts adopted in pursuance thereof, arises in a case pending before a court or tribunal of an EFTA State, the court or tribunal may, if it considers this necessary, ask the Court of Justice of the European Communities to express itself on such a question.

Article 2

An EFTA State which intends to make use of this Protocol shall notify the Depositary and the Court of Justice of the European Communities to what extent and according to what modalities the Protocol will apply to its courts and tribunals.

Article 3

The Depositary shall notify the Contracting Parties of any notification under Article 2."

Sopimuksen VII osan 1 luvun 4 ja 5 jaksossa käsitellään vastaavasti parlamentaarista yhteistyötä ja talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten yhteistyötä.

Saman osan 2 luku käsittelee päätöksentekomenettelyä.

Saman osan 3 lukuun, jonka otsakkeena on "Surveillance procedure and settlement of disputes", sisältyvät seuraavat määräykset:

"Article 116

1. The EFTA States shall establish an independent surveillance authority (EFTA Surveillance Authority) as well as procedures similar to those existing in the Community including procedures for ensuring the fulfilment of obligations under this Agreement and for control of the legality of acts of the EFTA Surveillance Authority regarding competition.

The fulfilment of the obligations under this Agreement shall be monitored by, on the one hand, the EFTA Surveillance Authority and, on the other, the EC Commission acting in conformity with the Treaty establishing the European Economic Community, the Treaty establishing the European Coal and Steel Community and this Agreement.

2. In order to ensure a uniform surveillance throughout the EEA, the EFTA Surveillance Authority and the EC Commission shall cooperate, exchange information and consult each other on surveillance policy issues and individual cases.

3. The EC Commission and the EFTA Surveillance Authority shall receive any complaints concerning the application(5) of this Agreement. They shall inform each other of complaints received.

(5) Agreed Minutes will ensure that the term "application" also covers implementation of the Agreement.

4. Each of these bodies shall examine all complaints falling within its competence and shall pass to the other body any complaints which fall within the competence of that body.

5. In case of disagreement between these two bodies with regard to the action to be taken in relation to a complaint or with regard to the result of the examination, either of the bodies may refer the matter to the EEA Joint Committee which shall deal with it in accordance with Article 117.

Article 117

1. The EEA Joint Committee or a Contracting Party may bring a matter under dispute which concerns the application(6) of this Agreement before the EEA Court in accordance with the following provisions.

(6) In an agreed Minute it will be clarified that this also includes interpretation in the sense of the Ministerial Declaration of 14 May 1991.

2. The EEA Joint Committee shall be provided with all information which might be of use in making possible an in-depth examination of the situation, with a view to settling the dispute and finding a solution acceptable to the Contracting Parties.

3. A Contracting Party may bring a matter under dispute before the EEA Court. In doing so it shall, however, first submit the matter to the EEA Joint Committee. If it is not resolved after two consecutive meetings of the Committee, either the Committee shall, unless otherwise decided, or a Contracting Party may, bring the matter before the EEA Court. For the Community, it shall be for the EC Commission to bring the matter before the EEA Court."

IV - Yhteenveto toimielinten ja hallitusten esittämistä huomautuksista

Yleiset huomautukset

Komissio tähdentää, että sopimus on luonteeltaan hyvin erilainen kuin ne assosiaatiosopimukset, jotka yhteisö on tehnyt tähän mennessä. Sopimukseen on sisällytetty sekä sen allekirjoittamisajankohtana olemassa ollut yhteisön säännöstö että sopimukseen kuuluvilla aloilla myöhemmin vahvistettava yhteisön oikeus. Sopimuksen sisällön osalta komissio tähdentää, että yhteisön ja EFTA-maiden välisissä yhteyksissä tukeudutaan suoraan ETY:n perustamissopimukseen ja sen nojalla annettuihin yhteisön toimielinten säädöksiin. Sopimuksessa määrätty päätöksentekomenettely kuvastaa kiinnostusta ulottaa sekä nykyinen että myöhemmin vahvistettava yhteisön säännöstö koskemaan ETA:a samalla, kun yhteisö säilyttää mahdollisuutensa itsenäiseen päätöksentekoon, ja toisaalta se kuvastaa kunnioitusta sopimuspuolina olevien itsenäisten valtioiden tahtoa kohtaan ottaen huomioon, ettei näillä näytä olevan aikomusta siirtää toimivaltaa eikä myöntää lainsäädäntövaltaa sopimuksella perustettaville elimille.

Sopimuksen tavoitteena on sellaisen yhdenmukaisen talousalueen perustaminen, jolla on tarkoitus soveltaa asiallisesti samanlaista oikeutta kuin se, joka ETY:ssä on voimassa, mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla.

Palautettuaan mieliin, että sopimuksessa määrätyllä tuomioistuinjärjestelmällä pyritään kolmeen tavoitteeseen eli sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisemiseen, EFTAn sisäisten kiistojen ratkaisemiseen ja lain yhdenmukaisuuden edistämiseen ETA:ssa, komissio täsmentää, että sopimuksen mukaan toimivaltaa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi käyttävät joko Euroopan talousalueen tuomioistuin (jäljempänä ETA:n tuomio-istuin), joka on riippumaton mutta toiminnallisesti yhdentynyt yhteisöjen tuomioistuimeen, ja ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka on riippumaton mutta yhteydessä ETA:n tuomioistuimeen, tai sitten itse yhteisöjen tuomioistuin. ETA:n tuomioistuimen ja ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kokoonpano mahdollistaa sen, että niissä voidaan hyödyntää yhteisöjen tuomioistuimen tuomarien, joita on molempien elinten jäseninä, laajaa kokemusta toisaalta yhteisön oikeuden soveltamisesta yhteisössä ja toisaalta sen laajentamisesta ETA:an ja tällä tavoin varmistaa kyseisen oikeuden yhdenmukainen soveltaminen.

Sopimuspuolten välisen riidan voi saattaa ETA:n tuomioistuimen ratkaistavaksi joko sekakomitea tai jokin sopimuspuolista suoraan, jollei sekakomitea ole vielä kahden perättäisen kokouksen jälkeen ratkaissut kiistaa.

EFTAn sisäiset kiistat voivat olla kahden tyyppisiä. Ensimmäiseen kuuluvat valvontaviranomaisen ja EFTAn jäsenmaiden väliset riidat eli jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevat menettelyt, jollaisen EFTAn valvontaviranomainen joutuu aloittamaan EFTAn jäsenmaita vastaan näiden jätettyä noudattamatta niille sopimuksen nojalla kuuluvia velvoitteita, sekä kyseisen viranomaisen tekemistä, valtion tukea koskevista päätöksistä tehdyt valitukset. ETA:n tuomioistuimen asiana olisi ratkaista tällaiset kysymykset. Toisen tyypin muodostavat kilpailuasiat, joissa toimivalta ratkaisun antamiseen olisi ensimmäisen oikeusasteen osalta ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella, jonka päätöksiin voitaisiin hakea muutosta ETA:n tuomioistuimelta.

Lain yhdenmukaisuuden edistämiseksi sopimuksessa määrätään kolmesta erityisestä menettelystä. Niistä ensimmäinen vastaa suurelta osin tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla tehtyyn yleissopimukseen (Luganon yleissopimus) liitetyssä, kyseisen yleissopimuksen yhdenmukaisesta tulkinnasta tehdyssä pöytäkirjassa 2 käyttöön otettua menettelyä. Toisen menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa EFTA-maiden väliintulo yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa ennakkoratkaisuasioissa. Kolmannella menettelyllä annetaan EFTA-maiden tuomioistuimille mahdollisuus pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua mihin tahansa sopimuksen tulkintaa koskevaan kysymykseen.

Komissio katsoo edelleen, että suunnitellulla tuomioistuinjärjestelmällä vältetään tiettyjä vaaroja. Niinpä se mahdollistaa esimerkiksi sellaisten tilanteiden välttämisen, että jollakin muulla tuomio-istuimella olisi yhteisöjen tuomioistuimen asemesta toimivalta antaa ennakkoratkaisu sopimuksen tulkinnasta, että ETA:n tuomioistuin soveltaisi sopimusta ottamatta huomioon yhteisön oikeutta ja yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, että kilpailusääntöjä sovellettaisiin epäjohdonmukaisella tavalla, että taloudelliset toimijat eivät voisi turvautua tuomioistuinten harjoittamaan valvontaan oikeussuojakeinona ennakkoratkaisumenettelyä käyttäen tai että EFTA-valtioita tuomitsisivat ulkomaiset tuomarit.

Komissio pyytää yhteisöjen tuomioistuimen lausuntoa seuraavista neljästä kysymyksestä:

1) Onko se, että ETA:n tuomioistuimen jäseninä on yhteisöjen tuomioistuimen tuomareita, sopusoinnussa Euroopan sisävesiliikenteen seisontarahaston perustamista koskevasta sopimusluonnoksesta 26.4.1977 annetun yhteisöjen tuomioistuimen lausunnon 1/76 (Kok. 1977, s. 741) kanssa?

2) Onko väliintulo-oikeuden ulottaminen koskemaan EFTAn jäsenmaita yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa yhteisöä koskevissa asioissa sopusoinnussa ETY:n perustamissopimuksen kanssa?

3) Voidaanko EFTAn jäsenmaiden tuomioistuinten sallia esittää sopimuksen tulkintaa koskevia kysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle ilman, että ETY:n perustamissopimusta muutetaan?

4) Mahdollistaako ETY:n perustamissopimuksen 238 artikla sopimuksessa määrätyn tuomioistuinjärjestelmän perustamisen?

Yhteisöjen tuomioistuimen jäsenten osallistuminen asioiden käsittelyyn jossakin muussa tuomioistuimessa

Komissio kysyy, onko edellä mainitun lausunnon 1/76 perusteella katsottava, että yhteisöjen tuomioistuimen tuomarit eivät voi osallistua asioiden käsittelyyn missään muussa tuomioistuimessa, vai olisiko pikemminkin katsottava, ettei kyseisellä lausunnolla ole merkitystä käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta. Komissio täsmentää tältä osin, että sopimus poikkeaa lausunnon 1/76 kohteena olleesta sopimuksesta. ETA:n tuomioistuimella ei ensiksikään olisi sitä toimivaltaa, joka Euroopan sisävesiliikenteen seisontarahaston tuomioistuimelle oli tarkoitus myöntää, toisin sanoen toimivaltaa antaa ennakkoratkaisu sopimuksen tulkinnasta, ja toisaalta ETA:n tuomioistuin ja ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin olisivat, vaikkakin tuomioistuimina riippumattomia, toiminnallisesti yhdentyneitä yhteisöjen tuomioistuimeen.

Espanjan hallituksen mukaan esitettyyn kysymykseen annettava vastaus voi olla useasta syystä ainoastaan kieltävä. Ensiksikin ETY:n perustamissopimuksen 167 artiklan ja yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 2, 4 ja 16 artiklan määräysten tavoitteena on taata, että yhteisöjen tuomioistuin voi täyttää sille annetun tehtävän eli sen varmistamisen, että perustamissopimuksia tulkittaessa ja sovellettaessa noudatetaan lakia, täysin puolueettomalla tavalla ilman, että sitä voidaan millään tavoin painostaa tai saada se vahvistamaan kantansa ennakolta.

Toisaalta yhteisöjen tuomioistuin totesi lausunnossaan 1/76 Euroopan sisävesiliikenteen seisontarahastoa koskevan sopimusluonnoksen yhteensopimattomaksi ETY:n perustamissopimuksen kanssa sillä perusteella, että kyseisessä sopimuksessa määrättyyn tuomioistuimeen kuului kuusi yhteisöjen tuomioistuimen jäsentä ja että nämä saattoivat joutua kyseisen tuomioistuimen jäseninä ratkaisemaan samoja asioita, joita heillä oli ratkaistavanaan myös yhteisöjen tuomioistuimen jäseninä, minkä vuoksi se täysi puolueettomuus, jota yhteisön tuomioistuimessa on noudatettava, olisi vaarantunut. Tällainen tilanne on vaarassa toistua myös käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Niinpä on ajateltavissa, että yhteisöjen tuomioistuimen tuomarit joutuvat ETA:n tuomioistuimen jäseninä tulkitsemaan ja soveltamaan samoja yhteisön oikeussääntöjä, joita heidän on myöhemmin tulkittava ja sovellettava uudelleen yhteisöjen tuomioistuimen jäseninä. Espanjan hallitus katsoo, että tällaisessa oletetussa tapauksessa tuomari, joka olisi jo osallistunut asian käsittelyyn ETA:n tuomioistuimessa, ei enää voisi ratkaista asiaa vaadittua puolueettomuutta noudattaen. Jos tuomari perussäännön 16 artiklan mukaisesti pidättäytyisi osallistumasta asian käsittelyyn, voisi käydä niin kuin edellä mainitussa lausunnossa todetaan, eli että yhteisöjen tuomioistuimeen olisi käytännössä mahdotonta saada koolle perussäännön 15 artiklassa määrättyä tuomarien päätösvaltaista määrää.

Espanjan hallitus tekee asiaan vielä kolme täsmennystä. Ensiksi se korostaa, että vaikka ETA:n tuomioistuimella ei olekaan toimivaltaa antaa ennakkoratkaisua sopimuksen tulkinnasta, yhteisöjen tuomioistuimen osalta asia on toisin, koska oikeuskäytäntönsä mukaan sillä on joka tapauksessa toimivalta antaa ennakkoratkaisu minkä tahansa yhteisön ja EFTA-maiden välillä tehdyn sopimuksen tulkinnasta. Näin ollen tällä seikalla ei loukattaisi eikä vääristettäisi edellä mainitun lausunnon 1/76 olennaista sisältöä.

Edelleen Espanjan hallitus toteaa, ettei se yhdy komission kantaan, jonka mukaan lausunto 1/76 ei pätisi käsiteltävänä olevassa tapauksessa sillä perusteella, että ETA:n tuomioistuin ja ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat toiminnallisesti yhdentyneitä yhteisöjen tuomioistuimeen. Toimielimiä koskevia määräyksiä sisältävässä sopimuksen 7 artiklassa määrätään, että ETA:n tuomioistuin on riippumaton elin, joka ei millään tavoin kuulu yhteisöjen tuomioistuimen alaisuuteen.

Espanjan hallitus toteaa vielä, että toimielimiä koskevia määräyksiä sisältävästä sopimusluonnoksen 104 artiklasta ei saa vastausta kysymykseen, missä määrin ETA:n tuomioistuimen antama tuomio sitoo yhteisöjen tuomioistuinta silloin, kun sen käsiteltävänä on asia, josta ETA:n tuomioistuin on jo antanut ratkaisunsa.

Belgian hallitus yhtyy komission arvioon lausunnon 1/76 merkityksellisyydestä käsiteltävänä olevassa tapauksessa. Sen mukaan ETA:n tuomioistuimella ei ole, toisin kuin Euroopan sisävesiliikenteen seisontarahaston tuomioistuimen osalta oli määrätty, toimivaltaa antaa ennakkoratkaisuja. Lisäksi ETA:n tuomioistuimen on tarkoitus olla toiminnallisesti yhdentynyt yhteisöjen tuomioistuimeen, mutta säilyttää silti täysin riippumattomuutensa. Se, että ETA:n tuomioistuimen jäseninä on yhteisöjen tuomioistuimen tuomareita, ei muuta ETA:n tuomioistuimen oikeudellista luonnetta. Mitä tulee ETA:n tuomioistuimen puuttuvaan toimivaltaan antaa ennakkoratkaisuja, Belgian hallitus huomauttaa, että sekä yhteisöjen tuo-mioistuin että ETA:n tuomioistuin joutuvat antamaan ratkaisuja samoista yhteisön oikeuden säännöistä.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan se, että ETA:n tuomioistuimen jäseninä on yhteisöjen tuomioistuimen tuomareita, on sopusoinnussa ETY:n perustamissopimuksen ja lausunnon 1/76 kanssa. Yhteisöjen tuomioistuimen kyseisessä lausunnossa esittämiin perusteluihin vaikutti ratkaisevasti se, että rahaston tuomioistuimella olisi ollut yhteisöjen tuomioistuimen kanssa rinnakkainen toimivalta antaa ratkaisu sopimuksen tulkinnasta.

Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 16 artiklan ensimmäisen kohdan määräyksellä siitä, että tuomari ei saa osallistua asian käsittelyyn, jos hän on aikaisemmin ollut asiassa asianosaisen edustajana, avustajana tai tuomarina, tarkoitetaan, ettei saman henkilön ole mahdollista olla samassa asiassa perättäin tuomarina ja asianosaisena. Kyseinen määräys ei vaikuta sellaisen tuomarin asemaan, joka ottaa perättäin osaa useiden samankaltaisia tai jopa samanlaisia kysymyksiä sisältävien asioiden käsittelyyn, kuten käy silloin, kun yhteisöjen tuomioistuimen on annettava ennakkoratkaisu samankaltaisista tai samanlaisista oikeudellisista seikoista kuin ne, joista se on jo antanut ratkaisun perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisessa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä. Koska yhteisöjen tuomioistuinta eivät sido sen aiemmat ratkaisut, se voi milloin tahansa poiketa oikeuskäytännöstään ja ratkaista tietyn oikeudellisen kysymyksen eri tavalla.

Eriteltyään lausunnon 1/76 kohteena ollutta sopimusta ja siihen liitettyjä asiakirjoja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus toteaa päätelmänään niistä, että kyseisessä tapauksessa olisi ollut mahdollista, että rahaston tuomioistuimen aiemmat päätökset olisivat vaikuttaneet kyseisiin yhteisön tuomareihin. Näin ollen yhteisön säännöstö olisi voinut välillisesti vaarantua esimerkiksi siten, että kansainvälisen oikeuden periaatteiden, jotka yhteisön oikeusjärjestyksessä on korvattu toisilla, olisi annettu vaikuttaa siihen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus arvelee tämän olleen se vaara, joka sai yhteisöjen tuomioistuimen päätymään lausunnossaan 1/76 vastustamaan sitä, että yhteisöjen tuomioistuimen tuomareita olisi rahaston tuomioistuimen jäseninä.

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa lisäksi, että lausuntopyynnön 1/91 taustalla olevat vaikeudet ovat hyvin erilaisia kuin ne, jotka olivat lausunnon 1/76 perustana. Sisävesiliikenteen seisontarahastoa koskevien sääntöjen osalta ongelmana oli, että rahaston tuomioistuimen jäseniksi kutsuttavat yhteisöjen tuomio-istuimen tuomarit olisivat saaneet suoritettavakseen kaksi keskenään yhteensovittamatonta tehtävää. Ensiksikin näiden tuomareiden asiana olisi ollut yhteisöjen tuomioistuimen jäseninä suojella yhteisön säännöstöä tulkitessaan tiettyjä toimielinten säädöksiä, kun taas toisaalta heidän olisi tullut rahaston tuomioistuimen jäseninä valvoa yhteisön säännöstön periaatteista poikkeaville kansainvälisen oikeuden periaatteille perustuvaa oikeusjärjestelmää. Yhdistyneen kuningaskunnan kantana on, että nyt käsiteltävänä oleva sopimus ei ole tältä osin lainkaan ongelmallinen sikäli kuin sekä yhteisöjen tuomioistuimen että ETA:n tuomioistuimen tuomareiden velvoitteena on soveltaa samoja sääntöjä ja periaatteita ja siten suojella yhteisön säännöstöä.

ETA:n tuomioistuimen kokoonpanon osalta Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus toteaa, että siihen kuuluisi viisi yhteisöjen tuomioistuimen kolmestatoista tuomarista. Ottaen huomioon, että seitsemän tuomaria muodostaa täysistunnossa päätösvaltaisen määrän, tällainen täysistunnossa päätösvaltainen määrä voitaisiin otaksuttavasti saada koolle ilman, että yksikään kyseisistä tuomareista on aiemmin osallistunut asian ratkaisemiseen ETA:n tuomioistuimessa. Jos viiden yhteisöjen tuomioistuimen tuomarin osallistumisesta ETA:n tuo-mioistuimen toimintaan aiheutuisi kuitenkin hallinnollisia ongelmia, ETY:n perustamissopimuksen 165 artiklassa on määräyksiä siitä, millä keinoin sopimuksen tekemisestä aiheutuva tilanne voitaisiin ratkaista.

Laajennettu väliintulo-oikeus

Komission mukaan yhteisöjen tuomioistuin on jo sallinut kolmansien maiden väliintulon perussäännön 37 artiklan perusteella. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on kuitenkin kyse järjestelmällisemmin myönnettävästä oikeudesta, joka edellyttäisi, että ennakkoratkaisukysymyksistä ilmoitettaisiin EFTAn jäsenmaille samalla tavoin kuin niistä ilmoitetaan jäsenvaltioille. Komissio kysyy näin ollen, olisiko perussäännön 20 artiklaa muutettava.

Espanjan hallituksen mukaan toiseen kysymykseen on vastattava myöntävästi. Perussäännön 20 artikla on riittävän selkeä. Siinä määrätään nimenomaisesti, että ainoastaan ne kyseisessä artiklassa tyhjentävästi luetellut tahot, joille ilmoitukset on osoitettu, voivat esittää kirjallisia huomautuksia ennakkoratkaisumenettelyssä tai esiintyä asian suullisessa käsittelyssä. Vaikka yhteisöjen tuomioistuin ei ole koskaan antanut ratkaisua kolmannen valtion mahdollisuudesta esittää huomautuksia ennakkoratkaisuasiassa, se on kuitenkin tulkinnut perussäännön 20 artiklassa mainittujen asianosaisten luetteloa suppeasti.

Espanjan hallituksen mukaan komissio on perussäännön 37 artiklaan viitatessaan sekoittanut keskenään kaksi toisistaan täysin poikkeavaa menettelyä. Niinpä tilanteessa, jossa väliintulolla tuetaan jonkin asianosaisen vaatimuksia, omia kantojaan puolustavia asianosaisia on useita, toisin sanoen kantaja, vastaaja ja jälkikäteen esittäytyvä kolmas osapuoli. Tästä kolmannesta osapuolesta käytetään espanjankielisessä prosessitermistössä nimitystä coadyuvante. Sen on tyydyttävä tukemaan väliintulollaan jommankumman ensisijaisesti asianosaisen vaatimuksia. Tältä osin on syytä ottaa huomioon, että 37 artiklassa asetetaan muiden kuin jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten väliintulolle kaksi edellytystä: näiden on ensiksikin osoitettava, että asian ratkaisu koskee heidän oikeuttaan, ja toiseksi kysymys ei saa olla jäsenvaltioiden keskinäisestä, yhteisön toimielinten keskinäisestä eikä jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten välisestä asiasta. Tästä seuraa, että kolmannen valtion väliintulossa, jollaisen yhteisöjen tuomioistuin salli yhdistetyissä asioissa 91/82 ja 200/82, Chris International Foods vastaan komissio, 23.2.1983 antamallaan määräyksellä (Kok. 1983, s. 417), on noudatettava kyseisiä kahta vaatimusta.

Espanjan hallitus esittää päätelmänään tästä, että perussäännön 20 artiklaa olisi muutettava, jos kaikkien EFTA-valtioiden halutaan voivan esittää huomautuksia ennakkoratkaisumenettelyssä ja jos 37 artikla halutaan edelleenkin rajata koskemaan ainoastaan suoran kanteen yhteydessä jonkin asianosaisen vaatimusten tukemiseksi toteutettavaa väliintuloa. Espanjan hallituksen mukaan väliintulo on aivan eri asia kuin osallistuminen ennakkoratkaisumenettelyyn, minkä vuoksi 20 artiklan selkeää ja täsmällistä sisältöä ei voitaisi muuttaa edes 37 artiklan laajentavalla tulkinnalla.

Belgian hallitus huomauttaa, että 37 artiklan tarkistaminen on välttämätöntä, jos EFTA-valtioille halutaan antaa mahdollisuus väliintuloon niihin kolmeen luokkaan kuuluvissa asioissa, joissa oikeushenkilön väliintulo ei ole mahdollinen. Jotta EFTA-valtioilla, jotka eivät ole asianosaisia, olisi lupa esittää huomautuksia ennakkoratkaisumenettelyssä, 20 artiklaa olisi tarkistettava.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus katsoo, että suunniteltu menettely EFTAn jäsenvaltioiden väliintulon mahdollistamiseksi yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa edellyttää 37 artiklan muuttamista. Kyseisen hallituksen mukaan ei riittäisi, että sopimuksessa määrättäisiin kyseisten maiden väliintulo-oikeudesta, koska kyseisellä sopimuksella sinänsä ei voida muuttaa perussääntöä. Näin ollen olisi käytettävä ETY:n perustamissopimuksen 188 artiklan toisessa kohdassa määrättyä menettelyä. Kyseisen määräyksen mukaan neuvosto voi yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä sekä komissiota ja Euroopan parlamenttia kuultuaan muuttaa perussäännön III osaston määräyksiä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kantana on myös, että 20 artiklaa on muutettava, jotta EFTAn jäsenmaat voivat esittää huomautuksia ennakkoratkaisumenettelyssä. Lisäksi on syytä muuttaa perussäännön 17, 18 ja 39 artiklaa.

EFTA-maiden tuomioistuinten esittämät ennakkoratkaisukysymykset

Espanjan hallituksen mukaan kolmanteen kysymykseen on vastattava kieltävästi. Ennakkoratkaisupyyntö on yhteisöjen tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten keskinäisen yhteistyön väline. Tämän tuomioistuinten välisen yhteistyön luonteesta seuraa välittömästi, että ainoastaan jäsenvaltioiden lainkäyttöelimillä on oikeus saattaa asioita yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan nojalla. Jotta myös EFTA-valtioiden lainkäyttöelimet voisivat pyytää ennakkoratkaisua yhteisöjen tuomioistuimelta, ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklaa olisi muutettava lisäämällä ilmaisun "jäsenvaltion tuo-mioistuimessa" yhteyteen viittaus sellaisen kolmannen valtion lainkäyttöelimiin, jonka kanssa yhteisö on tehnyt kansainvälisen sopimuksen.

Belgian hallitus katsoo, että 177 artiklaa on tarkistettava, jotta EFTAn jäsenmaiden lainkäyttöelimet saavat mahdollisuuden saattaa asioita yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus huomauttaa ensiksi, että 177 artiklan määräys koskee myös sellaista jäsenvaltion tuomioistuinta, jonka toimipaikka on merentakaisilla alueilla, joihin sovelletaan ETY:n perustamissopimuksen neljättä osaa (katso yhdistetyt asiat C-100/89 ja C-101/89, Kaefer ja Procacci, tuomio 12.12.1990, Kok. 1990, s. I-4647). Vaikka kyseistä määräystä sovelletaan varsinaisesti ainoastaan jäsenvaltioiden tuomioistuimiin, yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossaan todennut, että kyseisen artiklan toista kohtaa sovelletaan tuomioistuimeen, joka ei kuulu jäsenvaltion tuomioistuinorganisaatioon, jos se sijaitsee jäsenvaltiolle kuuluvalla alueella, jos yhteisön oikeutta sovelletaan kyseisellä alueella rajoitetusti ja jos yhteisön oikeudessa on tästä aiheellisella tavalla säädetty tai määrätty (asia C-355/89, Barr ja Montrose, tuomio 3.7.1991, Kok. 1991, s. I-3479).

Yhdistynyt kuningaskunta huomauttaa vielä, että yhteisöjen tuomioistuin voi 177 artiklan mukaan antaa ennakkoratkaisun sellaisten kansainvälisten sopimusten tulkinnasta, joissa yhteisö on sopimuspuolena. Yhteisöjen tuomioistuin voi niin ikään antaa ennakkoratkaisun perustamissopimuksen 220 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten tulkinnasta. Nyt käsiteltävänä oleva sopimus on perustamissopimuksen 238 artiklan mukaisesti tehtävä kansainvälinen sopimus. Näin ollen se olisi samanaikaisesti sekä perustamissopimuksen mukaisesti tehty kansainvälinen sopimus että toimielinten antama säädös. Mikään ei näin ollen estä yhteisöjen tuomioistuinta antamasta ennakkoratkaisua sopimuksen tulkinnasta. Edellä mainittujen yhteisöjen tuomioistuimen tuomioiden perusteella suunniteltuja määräyksiä olisi pidettävä yhteensopivina ETY:n perustamissopimuksen kanssa.

Perustamissopimuksen 238 artikla

Komissio kysyy, mahdollistaako 238 artikla sellaisen tuomioistuinjärjestelmän perustamisen, joka sopimuksella on tarkoitus ottaa käyttöön. Jollei näin ole, kyseistä perustamissopimuksen määräystä olisi muutettava siten, että siinä mainittuihin erityismenettelyihin lisättäisiin sellaisen tuomioistuinjärjestelmän käyttöönotto, joka on toiminnallisesti yhdentynyt yhteisöjen tuomioistuimeen ja joka takaa yhteisön oikeuden erityisluonteen ja loukkaamattomuuden.

Espanjan hallituksen mukaan 238 artikla on riittävä perusta assosiaatiosopimukselle, jonka yhteisö tekee valtioliiton tai kansainvälisen järjestön kanssa, jollainen EFTAn kanssa tehtävä sopimus olisi. Asia on kuitenkin toisin, jos tällaisen sopimuksen sisältö on ristiriidassa perustamissopimuksen kanssa. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa yhteensopimattomuus aiheutuu suunnitellusta tuomioistuinjärjestelmästä. Näin ollen perustamissopimusta on aiheellista muuttaa ennen sopimuksen tekemistä.

Belgian hallitus huomauttaa, että 238 artikla ei mahdollista suunnitellun tuomioistuinjärjestelmän perustamista ilman, että ETY:n perustamissopimusta ensin muutetaan. Mikään ei periaatteessa estä perustamissopimuksen 238 artiklan muuttamista. Kuitenkin käsiteltävänä olevassa tapauksessa vaikuttaisi järkevämmältä ulottaa muutos koskemaan muitakin asian kannalta merkityksellisiä perustamissopimuksen artikloja samoin kuin yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön artikloja johdonmukaisuuden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen mukaan perustamissopimuksen 238 artiklassa oleva ilmaisu "yhteistä toimintaa ja erityismenettelyjä" mahdollistaa tuomioistuinmenettelyjen sisällyttämisen kyseisessä määräyksessä tarkoitettuihin sopimuksiin. Tällaisilla menettelyillä voidaan jopa edistää kyseisten sopimusten moitteetonta toimintaa. Näin on erityisesti niiden määräysten osalta, jotka koskevat mahdollisten riitojen ratkaisemista tuomioistuimessa, koska niillä sopimuspuolia kannustetaan sopimuksen säännönmukaiseen täytäntöönpanoon.

Yhteisöjen tuomioistuimen kannanotto

I

1 Tässä lausunnossaan yhteisöjen tuomioistuin tyytyy komission pyynnön mukaisesti tarkastelemaan ainoastaan sitä, onko sopimuksella perustettavaksi suunniteltu tuomioistuinten harjoittamaa valvontaa koskeva järjestelmä sopusoinnussa ETY:n perustamissopimuksen kanssa. Sopimuksen muita määräyksiä ja etenkään niitä, jotka koskevat päätöksentekomenettelyä ja toimivallan jakoa kilpailuasioissa, tässä lausunnossa ei käsitellä.

2 Sopimus on tarkoitus tehdä Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltioiden ja toisaalta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisenä. Yhteisön osalta sopimuksen tekee neuvosto sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut sitä puoltavan lausunnon, ETY:n perustamissopimuksen 238 artiklan perusteella.

3 Sopimuksen tavoitteena on yhteisön jäsenvaltioiden ja EFTA-maiden alueet käsittävän Euroopan talousalueen perustaminen. Sopimuksen johdanto-osasta ilmenee, että sopimuspuolten suunnitelmana on perustaa dynaaminen ja yhdenmukainen Euroopan talousalue (ETA), joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja yhdenvertaisiin kilpailun edellytyksiin, minkä vuoksi sopimuksessa määrätään riittävistä sopimuksen toteuttamiskeinoista eli myös oikeussuojakeinoista. Sopimuksen 1 artiklan mukaan sopimuksen tavoitteena on edistää sopimuspuolten kaupan ja taloudellisten suhteiden jatkuvaa ja tasapainoista vahvistumista yhdenvertaisten kilpailun edellytysten pohjalta sekä samojen sääntöjen noudattamista.

4 ETA:an kuuluvien valtioiden välisissä suhteissa sovellettavat säännöt koskevat tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaata liikkuvuutta sekä kilpailujärjestelmää. Kyseiset säännöt ovat sisällöltään samoja kuin ETY:n ja EHTY:n perustamissopimusten vastaavissa määräyksissä ja kyseisten perustamissopimusten mukaisesti annetuissa säädöksissä vahvistetut säännöt. Kuten komissio on lausuntopyynnössään todennut, sopimuspuolten aikomuksena on ulottaa koskemaan ETA:a myös sopimukseen kuuluvilla aloilla myöhemmin vahvistettava yhteisön oikeus sitä mukaa kuin se säädetään, kehittyy ja muuttuu.

II

5 Sopimuksen 1 artiklassa täsmennetyn lain yhdenmukaista tulkintaa ja soveltamista ETA:ssa koskevan tavoitteen saavuttaminen on tarkoitus varmistaa käyttämällä sopimuksessa määräyksiä, jotka ovat sanamuodoltaan yhteneviä vastaavien yhteisön oikeuden säännösten ja määräysten kanssa, sekä perustamalla tuomioistuinjärjestelmä.

6 Sopimuksessa perustetaan ETA:n tuomioistuimeksi nimetty tuomioistuin ja siihen yhteydessä oleva ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin. ETA:n tuomioistuimen toimivalta määritellään sopimuksen 96 artiklan 1 kohdassa. Kyseinen toimivalta kattaa sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisemisen, EFTA-valtioita koskevaan valvontamenettelyyn liittyvien kanteiden käsittelyn sekä kilpailuasioissa EFTAn valvontaviranomaisen päätöksistä tehtyjen valitusten ratkaisemisen.

7 Tuomioistuinjärjestelmässä määrätään myös seuraavista menettelyistä.

8 Sopimuksen 6 artiklassa määrätään, että sopimuksen määräyksiä täytäntöönpantaessa ja sovellettaessa niitä on tulkittava Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennen sopimuksen allekirjoittamista antamien, ETY:n perustamissopimuksen, EHTY:n perustamissopimuksen sekä johdetun yhteisön oikeuden alaan kuuluvien säädösten vastaavia säännöksiä ja määräyksiä koskevien ratkaisujen mukaisesti.

9 Sopimuksen 104 artiklan 1 kohdassa määrätään, että kyseisen sopimuksen määräyksiä tai ETY:n ja EHTY:n perustamissopimusten määräyksiä, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tai täydennettyinä, tai mainittujen perustamissopimusten mukaisesti annettuja säädöksiä soveltaessaan tai tulkitessaan yhteisöjen tuomioistuin, ETA:n tuomioistuin, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ja EFTA-valtioiden tuomioistuimet ottavat asianmukaisella tavalla huomioon muiden mainittujen tuomioistuinten antamista päätöksistä ilmenevät periaatteet sopimuksen mahdollisimman yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi.

10 Sopimuksen 95 artiklassa määrätään, että ETA:n tuomioistuin muodostuu kahdeksasta tuomarista, joista viisi on yhteisöjen tuomioistuimen tuomareita. ETA:n neuvosto voi valtuuttaa ETA:n tuomioistuimen tämän pyynnöstä perustamaan kolmesta tai viidestä tuomarista muodostuvia jaostoja. Yhteisöjen tuomioistuimen ja toisaalta EFTA-maiden tuomarien asianmukaiset ja keskenään tasapainoiset lukumäärät täsmennetään käsiteltävien riitojen luonteen huomioon ottaen ETA:n tuomioistuimen perussäännössä. Sopimuksen 101 artiklassa määrätään, että ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin muodostuu viidestä tuomarista, joista kolme on EFTA-valtioiden nimeämiä ja kaksi Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomareita.

11 Pöytäkirjassa 34, johon sopimuksen 104 artiklan 2 kohdassa viitataan, on määräyksiä EFTA-valtioiden mahdollisuudesta oikeuttaa tuomioistuimensa pyytämään yhteisöjen tuomioistuinta ilmaisemaan mielipiteensä sopimuksen jonkin määräyksen tulkinnasta.

12 Pöytäkirjassa 34 olevassa alaviitteessä määrätään vielä EFTA-valtioiden väliintulo-oikeudesta yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa.

III

13 Ennen komission lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten tarkastelua on aiheellista verrata keskenään sopimuksen ja toisaalta yhteisön oikeuden tavoitteita ja asiayhteyttä, johon ne sijoittuvat.

14 Sopimuksen määräysten ja vastaavien yhteisön säännösten ja määräysten sanamuodon yhtenevyys ei tarkoita, että niitä olisi välttämättä tulkittava samalla tavalla. Niinpä kansainvälistä sopimusta ei ole tulkittava yksinomaan sen sanamuodon perusteella vaan ottaen huomioon myös sen tavoitteet. Wienissä 23.5.1969 tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan yleissopimuksen 31 artiklassa täsmennetään tältä osin, että valtiosopimusta on tulkittava vilpittömässä mielessä ja antamalla valtiosopimuksessa käytetyille sanonnoille niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopimuksen tarkoituksen ja päämäärän valossa.

15 Verrattaessa sopimuksen määräysten ja toisaalta yhteisön oikeuden säännösten ja määräysten tavoitteita voidaan todeta, että sopimuksen tarkoituksena on vapaakauppa- ja kilpailujärjestelmän soveltaminen sopimuspuolten välisissä taloudellisissa ja kaupallisissa suhteissa.

16 Yhteisössä puolestaan se vapaakauppa- ja kilpailujärjestelmä, joka sopimuksen tarkoituksena on ulottaa sopimuspuolten koko alueelle, on kehittynyt osana ja osaksi yhteisön oikeusjärjestystä, jonka tavoitteet ovat laajempia kuin se, johon sopimuksella pyritään.

17 Erityisesti ETY:n perustamissopimuksen 2, 8 a ja 102 a artiklasta ilmenee, että kyseisen perustamissopimuksen tavoitteena on sisämarkkinoiden ja talous- ja rahaliiton toteuttamiseen johtavan taloudellisen yhdentymisen saavuttaminen. Euroopan yhtenäisasiakirjan 1 artiklassa täsmennetään lisäksi, että kaikkien yhteisön perustamissopimusten tavoitteena on myötävaikuttaa käytännössä Euroopan unionin kehittämiseen.

18 Edellä esitetystä seuraa, että vapaata liikkuvuutta ja kilpailua koskevat ETY:n perustamissopimuksen määräykset eivät ole suinkaan päämäärä sinänsä vaan ainoastaan keinoja kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

19 Myös se asiayhteys, johon sopimuksen tavoite sijoittuu, on erilainen kuin se, jossa yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi toimitaan.

20 ETA on toteutettava sellaisen kansainvälisen sopimuksen perustalta, jossa sopimuspuolten välille perustetaan pääasiallisesti ainoastaan keskinäisiä oikeuksia ja velvoitteita mutta jossa ei määrätä mistään suvereenien oikeuksien siirtämisestä niille hallitusten välisille elimille, joita sopimuksella otetaan käyttöön.

21 Sitä vastoin ETY:n perustamissopimus, vaikka se on tehty kansainvälisen sopimuksen muodossa, on kuitenkin oikeusyhteisön perustuslakia vastaava asiakirja. Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön perustamissopimuksilla on perustettu uusi oikeusjärjestys, jonka hyväksi jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan yhä laajemmilla aloilla ja jonka oikeussubjekteja ovat sekä valtiot että niiden kansalaiset (katso erityisesti asia 26/62, Van Gend en Loos, tuomio 5.2.1963, Kok. 1963, s. 1). Tällä tavoin perustetun yhteisön oikeusjärjestyksen olennaisia ominaispiirteitä ovat erityisesti sen ensisijaisuus jäsenvaltioiden oikeuteen nähden ja lukuisien niiden kansalaisiin ja niihin itseensä sovellettavien säännösten ja määräysten välitön oikeusvaikutus.

22 Näistä näkökohdista seuraa, ettei yhteisön oikeuden säännösten ja määräysten ja sopimuksen vastaavien määräysten sisällön tai sanamuodon yhtenevyys takaa oikeussääntöjen yhdenmukaisuutta koko Euroopan talousalueella.

23 Näin ollen on tutkittava, määrätäänkö sopimuksessa muista keinoista kyseisen yhdenmukaisuuden takaamiseksi.

24 Sopimuksen 6 artiklassa kyseiseen tavoitteeseen pyritään määräämällä, että sopimuksen sääntöjä on tulkittava vastaavia yhteisön oikeussääntöjä koskevan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti.

25 Tavoiteltua oikeudellista yhdenmukaisuutta ei voida kuitenkaan varmistaa kyseisellä tulkintamenettelyllä, ja tähän on kaksi syytä.

26 Ensiksikin kyseinen artikla koskee ainoastaan sopimuksen allekirjoittamista edeltävää yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Koska tämä oikeuskäytäntö kehittyy, tulee olemaan vaikeaa tehdä ero uuden ja vanhan oikeuskäytännön ja siten oikeuden aiemman ja myöhemmän kehityksen välillä.

27 Toisaalta on niin, että vaikka sopimuksen 6 artiklassa ei selkeästi täsmennetä, tarkoitetaanko siinä yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä kokonaisuudessaan ja erityisesti yhteisön oikeuden välitöntä oikeusvaikutusta ja ensisijaisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä, sopimuksen pöytäkirjasta 35 ilmenee, että sopimuspuolet eivät tunnusta kyseisen oikeuskäytännön nojalla välttämättömiä välittömän oikeusvaikutuksen ja ensisijaisuuden periaatteita vaan että ne sitoutuvat siinä ainoastaan sisällyttämään oikeusjärjestykseensä säännöksen, joka mahdollistaa sopimuksen määräysten pitämisen ensisijaisina niiden kanssa ristiriitaisiin säännöksiin nähden.

28 Edellä esitetystä seuraa, ettei sopimuksen 6 artiklassa asetettua vaatimusta yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön noudattamisesta ole ulotettu koskemaan kyseisen oikeuskäytännön tiettyjä, olennaisia osia, joiden kanssa sopimuksen ominaispiirteet ovat yhteensovittamattomia. Näin ollen 6 artiklan määräyksellä ei sellaisenaan voida varmistaa oikeudellista yhdenmukaisuutta koskevan tavoitteen toteutumista koko ETA:ssa, olipa kyse menneestä tai tulevasta ajasta.

29 Edellä esitetyistä näkökohdista ilmenee, että lain yhdenmukaista tulkintaa ja soveltamista ETA:ssa koskevan tavoitteen saavuttamista hankaloittavat erot sopimuksen ja toisaalta yhteisön oikeuden päämäärissä ja niissä asiayhteyksissä, joissa kyseisten päämäärien toteuttamiseksi toimitaan.

IV

30 Sitä, onko suunniteltu tuomioistuinjärjestelmä omiaan saattamaan kyseenalaiseksi yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyden ja vaarantamaan sen erityisten tavoitteiden saavuttamisen, on aiheellista tarkastella nimenomaan edellä todettu ristiriita huomioon ottaen.

31 Tässä tarkastelussa huomio on ensiksikin kohdistettava käsitteen sopimuspuoli tulkintaan, jota ETA:n tuomioistuimelta voidaan pyytää sen käyttäessä toimivaltaansa, sekä toisaalta vaikutukseen, joka ETA:n tuomioistuimen oikeuskäytännöllä on yhteisön oikeuden tulkintaan.

32 Näistä ensimmäisen kysymyksen osalta on aiheellista palauttaa mieliin, että ETA:n tuomioistuimella on sopimuksen 96 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla toimivalta ratkaista sopimuspuolten väliset riidat ja että sopimuksen 117 artiklan 1 kohdan mukaan ETA:n sekakomitea tai mikä tahansa sopimuspuolista voi saattaa tällaisen riidan ETA:n tuomioistuimen käsiteltäväksi.

33 Sopimuksen 2 artiklan c kohdassa määritellään käsite sopimuspuoli. Yhteisön ja sen jäsenvaltioiden osalta kyseinen käsite kattaa tapauksen mukaan joko yhteisön ja sen jäsenvaltiot tai yhteisön tai jäsenvaltiot. Päätöksen siitä, mikä näistä kolmesta mahdollisuudesta valitaan, on perustuttava kulloinkin käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta merkityksellisiin sopimuksen määräyksiin sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden keskinäiseen toimivaltaan sellaisena kuin se on johdettavissa ETY:n ja EHTY:n perustamissopimuksista.

34 ETA:n tuomioistuinta voidaan näin ollen pyytää tulkitsemaan, kun sen käsiteltäväksi saatetaan sopimuksen yhden tai useamman määräyksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, sopimuksen 2 artiklan c kohdassa tarkoitettua käsitettä "sopimuspuoli" sen määrittelemiseksi, tarkoitetaanko ilmaisulla "sopimuspuoli" riidanalaisessa määräyksessä yhteisöä, yhteisöä ja sen jäsenvaltioita vai yksinomaan jäsenvaltioita. Näin ollen ETA:n tuomioistuin joutuisi antamaan ratkaisun yhteisön ja sen jäsenvaltioiden keskinäisestä toimivallasta asioissa, joita sopimuksen määräykset koskevat.

35 Edellä esitetystä seuraa, että ETA:n tuomioistuimelle sopimuksen 2 artiklan c kohdan, 96 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 117 artiklan 1 kohdan nojalla myönnettävä toimivalta on omiaan loukkaamaan perustamissopimuksissa määriteltyä toimivaltajärjestelmää ja siten yhteisön oikeusjärjestyksen itsenäisyyttä, jonka kunnioittamista yhteisöjen tuomioistuin valvoo ETY:n perustamissopimuksen 164 artiklan nojalla. Tämä yhteisöjen tuomioistuimen yksinomainen toimivalta vahvistetaan ETY:n perustamissopimuksen 219 artiklassa, jonka mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan perustamissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat vain siinä määrätyin keinoin. EHTY:n perustamissopimuksen 87 artiklassa on samansisältöinen määräys.

36 Näin ollen kyseisen toimivallan myöntäminen ETA:n tuomioistuimelle on ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa.

37 Toisen kysymyksen osalta on aiheellista aluksi huomauttaa, että perustamissopimuksen 228 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen tehdyt kansainväliset sopimukset ovat yhteisön toimielimiä ja sen jäsenvaltioita sitovia ja että yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kyseisten sopimusten määräykset ja kyseisillä sopimuksilla perustettujen elinten toteuttamat toimet kuuluvat voimaantulostaan alkaen yhteisön oikeusjärjestykseen sen erottamattomana osana.

38 Tältä osin on syytä täsmentää, että sopimus on ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu yhteisön toimielimen toimi ja että näin ollen yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu sen tulkinnasta. Sillä on toimivalta sopimusta koskevan ratkaisun antamiseen myös silloin, kun yhteisön jäsenvaltiot ovat jättäneet noudattamatta niille kyseisen sopimuksen perusteella kuuluvia velvoitteita.

39 On kuitenkin niin, että jos kansainvälisessä sopimuksessa määrätään erityisestä lainkäyttöjärjestelmästä, johon kuuluu tuomioistuin, jolla on toimivalta ratkaista kyseisen sopimuksen sopimuspuolten väliset riidat ja siten myös tulkita sopimuksen määräyksiä, kyseisen tuomioistuimen päätökset ovat yhteisön toimielimiä ja näin ollen myös yhteisöjen tuomioistuinta sitovia. Kyseiset päätökset sitovat yhteisöjen tuomioistuinta myös silloin, kun siltä pyydetään ennakkoratkaisumenettelyssä tai kanneasiassa ratkaisua kyseisen kansainvälisen sopimuksen tulkinnasta sillä perusteella, että sopimus on yhteisön oikeusjärjestyksen erottamaton osa.

40 Kansainvälinen sopimus, jossa määrätään tällaisesta tuomioistuinjärjestelmästä, on periaatteessa yhteensopiva yhteisön oikeuden kanssa. Niinpä toimivaltaan, joka yhteisöllä on kansainvälisissä suhteissa, ja sen kelpoisuuteen tehdä kansainvälisiä sopimuksia sisältyy pakostakin valta alistua päätöksiin, joita tällaisten sopimusten nojalla perustettu tai nimetty tuomioistuin antaa sopimusten määräysten tulkinnasta ja soveltamisesta.

41 Käsiteltävänä olevaan sopimukseen on kuitenkin sisällytetty olennainen osa niistä säännöistä, mukaan lukien johdetun oikeuden säännöt, joita myös yhteisön sisäisissä taloudellisissa ja kaupallisissa suhteissa on noudatettava ja jotka ovat pääosin yhteisön oikeusjärjestyksen perustavanlaatuisia oikeussääntöjä.

42 Kyseisellä sopimuksella on näin ollen se vaikutus, että sillä lisätään yhteisön oikeusjärjestykseen laaja oikeussääntöjen kokonaisuus, joka on rinnakkainen sanamuodoltaan samanlaisten yhteisön oikeussääntöjen muodostaman ryhmän kanssa.

43 Lisäksi sopimuspuolet ilmaisevat sopimuksen johdanto-osassa ja 1 artiklassa aikomuksensa varmistaa sopimuksen määräysten yhdenmukainen soveltaminen kaikilla alueillaan. Kilpailun edellytysten yhdenmukaista soveltamista ja yhdenvertaisuutta koskeva tavoite, jonka toteuttamistapoja kuvataan sopimuksen 6 artiklassa ja 104 artiklan 1 kohdassa, edellyttää kuitenkin välttämättä sekä kyseisen sopimuksen määräysten että yhteisön oikeusjärjestyksen vastaavien säännösten ja määräysten tulkintaa.

44 Vaikka ETA:n tuomioistuin velvoitetaan sopimuksen 6 artiklassa tulkitsemaan sopimuksen määräyksiä ottaen huomioon yhteisöjen tuomioistuimen ennen sopimuksen allekirjoittamista antamat merkitykselliset ratkaisut, ETA:n tuomioistuimella ei ole tällaista velvoitetta yhteisöjen tuomioistuimen kyseisen ajankohdan jälkeen antamien ratkaisujen osalta.

45 Näin ollen sopimuksen tavoite lain yhdenmukaisuuden varmistamisesta koko ETA:ssa ohjaa sekä kyseisen sopimuksen sääntöjen että vastaavien yhteisön oikeuden sääntöjen tulkintaa.

46 Edellä esitetystä seuraa, että koska sopimuksessa määrätyllä tuomioistuinjärjestelmällä vaikutetaan ratkaisevasti vapaata liikkuvuutta ja kilpailua koskevien yhteisön sääntöjen myöhempään tulkintaan, sillä rikotaan ETY:n perustamissopimuksen 164 artiklaa ja yleisemmin ottaen vahingoitetaan itse yhteisön perustaa.

V

47 Vaaraa, johon sopimukseen sisältyvä tuomioistuinjärjestelmä yhteisön oikeusjärjestyksen saattaa, ei lainkaan vähennä se, että sopimuksen 95 ja 101 artiklassa ETA:n tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen välille pyritään luomaan rakenteellisia yhteyksiä määräämällä, että ETA:n tuomioistuimen ja sen jaostojen jäseninä on yhteisöjen tuomioistuimen tuomareita ja ETA:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäseninä yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomareita.

48 On päinvastoin pelättävissä, että kyseisten määräysten soveltaminen kärjistää sopimuksessa suunnitellusta tuomioistuinjärjestelmästä aiheutuvia yleisiä ongelmia.

49 Tältä osin on syytä palauttaa mieliin, että ETA:n tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa vapaakauppa- ja kilpailujärjestelmän moitteeton toiminta sellaisen kansainvälisen sopimuksen rajoissa, jolla perustetaan velvoitteita ainoastaan sopimuspuolten välille.

50 Sitä vastoin yhteisöjen tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa erityisen oikeusjärjestyksen noudattaminen ja edistää sen kehitystä erityisesti ETY:n perustamissopimuksen 2, 8 a ja 102 a artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi sekä Euroopan unionin toteuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä, kuten ilmenee 19.6.1983 annetusta Stuttgartin juhlallisesta julistuksesta (sen 2.5 kohta), johon viitataan Euroopan yhtenäisasiakirjan johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa. Tässä yhteydessä vapaakauppa ja kilpailu ovat ainoastaan keinoja kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

51 Näin ollen ETA:n tuomioistuimen jäseniksi kutsuttujen yhteisöjen tuomioistuimen tuomareiden olisi sen mukaan, ovatko he jäseninä yhteisöjen tuomio-istuimessa vai ETA:n tuomioistuimessa, sovellettava ja tulkittava samoja määräyksiä, mutta noudatettava toisistaan poikkeavia lähestymistapoja, menetelmiä ja käsitteitä ottaakseen huomioon kulloinkin toimintansa perustana olevan sopimuksen luonteen ja erityiset tavoitteet.

52 Näin ollen kyseisten tuomareiden olisi erittäin vaikeata tai jopa mahdotonta pyrkiä yhteisöjen tuomioistuimen jäseninä ollessaan täysin avoimin mielin ratkaisemaan asioita, joiden käsittelyyn he ovat osallistuneet ETA:n tuomioistuimessa.

53 Koska sopimukseen sisältyvä tuomioistuinjärjestelmä on kuitenkin joka tapauksessa yhteensopimaton ETY:n perustamissopimuksen kanssa, tätä kysymystä ei ole tarpeen tarkastella laajemmin, kuten ei myöskään sitä, olisiko kyseinen järjestelmä mahdollisesti omiaan vakavasti vaarantamaan oikeussubjektien luottamuksen yhteisöjen tuomioistuimen kykyyn hoitaa tehtävänsä täysin itsenäisesti.

VI

54 On aiheellista tutkia, onko sopimuksen 104 artiklan 2 kohdassa määrätty sopimuksen määräysten tulkintaa koskeva menettely sopusoinnussa yhteisön oikeuden kanssa.

55 Sopimuksen 104 artiklan 2 kohdan mukaan määräykset, jotka koskevat EFTA-valtion mahdollisuutta antaa tuomioistuimilleen oikeus pyytää yhteisöjen tuomioistuinta ilmaisemaan mielipiteensä sopimuksen tulkinnasta, ovat pöytäkirjassa 34.

56 Kyseisen pöytäkirjan 1 artiklassa määrätään, että jos EFTA-valtion tuomioistuimessa vireillä olevaa asiaa käsiteltäessä tulee esille kysymys sopimuksen sellaisten määräysten tulkinnasta, jotka ovat sisällöltään samoja kuin yhteisön perustamissopimusten määräykset, tämä tuomioistuin voi, jos se pitää sitä tarpeellisena, pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta ilmaisemaan kysymyksestä mielipiteensä.

57 Pöytäkirjassa 34 olevassa 2 artiklassa määrätään, että EFTA-valtio, joka aikoo käyttää kyseisessä pöytäkirjassa tarkoitettua mahdollisuutta hyväkseen, ilmoittaa sopimuksen talteenottajalle sekä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle, missä määrin ja minkä menettelyn mukaisesti tätä pöytäkirjaa sovelletaan sen tuomioistuimiin.

58 Edellä esitetystä ilmenee, että kyseiselle menettelylle on ominaista, että siinä EFTA-valtioilla on mahdollisuus päättää, oikeuttavatko ne tuomioistuimensa esittämään kysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle, mutta että kyseisten valtioiden ylimmän oikeusasteen tuomioistuimille ei ole määrätty tältä osin mitään velvoitetta. Menettelyssä ei myöskään taata, että vastaukset, joita yhteisöjen tuomioistuimelta tällä tavoin pyydettäisiin, sitoisivat niitä tuomioistuimia, jotka ovat saattaneet asian sen käsiteltäväksi. Kyseinen menettely poikkeaa perustavalla tavalla ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklassa määrätystä menettelystä.

59 On totta, että mikään ETY:n perustamissopimuksen määräyksistä ei estä myöntämästä kansainvälisessä sopimuksessa yhteisöjen tuomioistuimelle toimivaltaa tulkita tällaisen sopimuksen määräyksiä sen soveltamiseksi kolmansissa valtioissa.

60 Ei voida myöskään määritellä mitään periaatteellista estettä sille, että EFTA-valtioille annettaisiin vapaus päättää, oikeuttavatko ne tuomioistuimensa esittämään kysymyksiä yhteisöjen tuomioistuimelle, tai sille, että joillakin näistä tuomioistuimista ei olisi velvoitetta saattaa asioita yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi.

61 On kuitenkin mahdotonta hyväksyä sitä, että vastauksilla, jotka yhteisöjen tuomioistuin antaa EFTA-valtioiden tuomioistuimille, olisi pelkästään neuvoa-antava vaikutus eikä mitään velvoittavia vaikutuksia. Tällainen tilanne vääristäisi yhteisöjen tuomioistuimen tehtävän, sellaisena kuin se käsitetään perustamissopimuksessa, toisin sanoen sen tehtävän tuomioistuimena, jonka tuomiot ovat sitovia. Jopa 228 artiklan erityistapauksessa yhteisöjen tuomioistuimen lausunnolla on sitova vaikutus, kuten kyseisessä artiklassa täsmennetään.

62 Lisäksi on aiheellista huomauttaa, että kun yhteisön jäsenvaltioiden tuomioistuimilta pyydetään ratkaisua sopimuksen soveltamisesta, myös niiden on otettava huomioon tulkinta, jonka yhteisöjen tuomioistuin on antanut sopimuksesta vastauksena EFTA-valtioiden tuomioistuinten esittämiin kysymyksiin. Se, että kyseisillä vastauksilla ei olisi sitovaa vaikutusta EFTA-valtioiden tuomioistuimiin nähden, voisi kuitenkin aiheuttaa epävarmuutta myös siitä, mikä niiden oikeudellinen merkitys on yhteisön jäsenvaltioiden tuomio-istuimille.

63 Ei ole myöskään suljettava pois mahdollisuutta, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet tämän perusteella katsoisivat, että jos yhteisöjen tuomioistuimen pöytäkirjan 34 nojalla antamilla tulkinnoilla ei ole sitovaa vaikutusta, sama pätee myös sen ETY:n perustamissopimuksen 177 artiklan mukaisesti antamiin tuomioihin.

64 Tältä osin kyseisellä järjestelmällä heikennetään oikeusvarmuutta, joka on välttämätön edellytys ennakkoratkaisumenettelyn moitteettomalle toiminnalle.

65 Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, että sopimuksen 104 artiklan 2 kohta ja sopimuksen pöytäkirja 34 ovat ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa siltä osin kuin niissä ei taata vastausten, joita yhteisöjen tuomioistuimelta voidaan kyseisen pöytäkirjan nojalla pyytää, sitovaa vaikutusta.

VII

66 Seuraavaksi on aiheellista arvioida sopimuksessa määrättyä EFTA-valtioiden väliintulo-oikeutta yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa. Pöytäkirjassa 34 olevassa alaviitteessä määrätään, että yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 20 ja 37 artiklaa on muutettava tällaisen väliintulo-oikeuden mahdollistamiseksi.

67 Tältä osin on tarpeen ainoastaan todeta, että kyseiset kaksi artiklaa sisältyvät yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan III osastoon ja että ETY:n perustamissopimuksen 188 artiklan toisen kohdan mukaan neuvosto voi yksimielisesti yhteisön tuomioistuimen pyynnöstä sekä komissiota ja Euroopan parlamenttia kuultuaan muuttaa kyseisen osaston määräyksiä.

68 Edellä esitetystä seuraa, ettei väliintulo-oikeuden myöntäminen EFTA-valtioille yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa edellytä ETY:n perustamissopimuksen muuttamista sen 236 artiklan mukaisesti.

VIII

69 Komission viimeisen kysymyksen tarkoituksena on selvittää, annetaanko ETY:n perustamissopimuksen 238 artiklassa, joka koskee yhteisön jonkin kolmannen valtion, valtioliiton tai kansainvälisen järjestön kanssa tekemiä assosiaatiosopimuksia, lupa sopimuksessa määrätyn kaltaisen tuomioistuinjärjestelmän perustamiseen. Tältä osin komissio on ilmoittanut, että jos yhteisöjen tuomioistuimen lausunto on kieltävä, kyseisen artiklan määräystä voitaisiin muuttaa siten, että se mahdollistaisi tällaisen järjestelmän käyttöönoton.

70 Kuten tämän lausunnon 40 kohdassa jo todettiin, kansainvälinen sopimus, jossa määrätään tuomioistuinjärjestelmästä, johon kuuluu tuomioistuin, jolla on toimivalta tulkita sopimuksen määräyksiä, ei ole periaatteessa yhteensopimaton yhteisön oikeuden kanssa ja näin ollen sen oikeudellisena perustana voidaan käyttää ETY:n perustamissopimuksen 238 artiklaa.

71 ETY:n perustamissopimuksen 238 artikla ei voi kuitenkaan olla perustana sellaisen tuomioistuinjärjestelmän käyttöönotolle, jolla rikotaan kyseisen perustamissopimuksen 164 artiklaa ja yleisemmin ottaen vahingoitetaan itse yhteisön perustaa.

72 Samoista syistä sopimukseen sisältyvän tuomioistuinjärjestelmän yhteensopimattomuutta yhteisön oikeuden kanssa ei voitaisi korjata muuttamalla kyseistä määräystä komission esittämällä tavalla.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN

on antanut seuraavan lausunnon:

Sopimuksella perustettavaksi suunniteltu tuomioistuinten harjoittamaa valvontaa koskeva järjestelmä on ristiriidassa Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen kanssa.