Tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 17 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2021/C 205/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 (1) 27 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

TEKNISEN ASIAKIRJAN TÄRKEIMMÄT TIEDOT

”Madarasi birspálinka”

EU-nro: PGI-HU-02489 – 6.3.2019

1.   Rekisteröitävä maantieteellinen merkintä

”Madarasi birspálinka”

2.   Tislatun alkoholijuoman luokka

9.	Hedelmistä tislattu alkoholijuoma

3.   Tislatun alkoholijuoman kuvaus

3.1   Fysikaaliset, kemialliset ja/tai aistinvaraiset ominaisuudet

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Alkoholipitoisuus	vähintään 43 tilavuusprosenttia
Metanolipitoisuus	enintään 1 250  grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia
Haihtuvien aineiden kokonaispitoisuus	vähintään 400 grammaa hehtolitrassa 100 tilavuusprosentin alkoholia
Etyyliasetaattipitoisuus	enintään 300 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia

Aistinvaraiset ominaisuudet

”Madarasi birspálinka” on kirkas alkoholijuoma, jolle sen perusaineosa antaa erityislaatuisen täyteläisen maun ja aromin.

Tuote sisältää sopusointuisen sekoituksen kvittenin pehmeitä, sitruunaisia ja kirpeitä sekä makeita ja vahamaisia vivahteita. Kvittenin voimakkaita vivahteita täydentävät mausteiset ja hillomaiset vivahteet, joita seuraa hienovaraisen kirpeä ja silkkisen kermainen jälkimaku.

3.2   Erityisominaisuudet (verrattuna saman luokan tislattuihin alkoholijuomiin)

Toisin kuin muut kvittenistä valmistetut pálinkat ”Madarasi birspálinka” sisältää täyteläisiä hillomaisia vivahteita, jotka vahvistavat kvittenin sitruunaista aromia. Sen hillomaiset vivahteet ovat makeampia kuin muissa kvittenistä valmistetuissa pálinkoissa, mikä tekee siitä pehmeämpää. Tisleen sitruunainen maku vahvistaa edelleen näitä hillomaisia vivahteita.

4.   Maantieteellinen alue

”Madarasi birspálinkaa” voidaan tuottaa Bács-Kiskunin läänissä sijaitsevissa kaupallisissa pálinkan tislaamoissa, joissa sille suoritetaan seuraavat vaiheet: mäskäys, käyminen, tislaus ja lepääminen. Perusainesosana käytetty kvitteni voi olla peräisin pelkästään tältä alueelta.

5.   Tislatun alkoholijuoman valmistusmenetelmät

Pálinkan tuotantoprosessi:

a)	Hedelmien valinta ja hyväksyntä

b)	Mäskäys ja käyminen

c)

Tislaus

d)	Pálinkan lepääminen ja varastointi

e)	Pálinkan käsittely ja tuotanto

a)   Hedelmien valinta ja hyväksyntä

Kvittenien on oltava terveitä ja ehjiä, eikä niissä saa olla merkkejä pilaantumisesta.

Hedelmät on mitattava ennen hyväksymistä, ja niille on tehtävä aistinvarainen arviointi (maistaminen ja mahdollisuuksien mukaan kuiva-ainepitoisuuden (sokeripitoisuus ja pH-mittaus) tutkiminen) laadun varmistamiseksi.

Perusainesosana voidaan käyttää ainoastaan sopivan kypsiä kvitteneitä, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 12 prosenttia.

b)   Mäskäys ja käyminen

Mäskäys: Mäskäys suoritetaan sopivan kypsille ja laadukkaille hedelmille. Erityinen vaihe ”Madarasi birspálinkan” tuotannossa on kvittenien jälkikypsytys ennen jalostusta. Vaihe voi tarvittaessa kestää jopa viisi päivää. Sen aikana hedelmät varastoidaan viileässä (pilaantumisen ehkäisemiseksi), jotta voidaan varmistaa virheetön kypsymisprosessi ja saavuttaa tasalaatuinen kypsyys. Tällöin hedelmän aromiaineet tiivistyvät edelleen, mikä antaa pálinkalle sen ainutlaatuisen maun. Kvittenien pintaa peittävä nukka on poistettava, sillä jos sitä on mäskissä suuria määriä, se antaa pálinkalle epämiellyttävän kitkerän maun. Pienet määrät nukkaa eivät kuitenkaan aiheuta epämiellyttäviä muutoksia lopputuotteessa. Nukka poistetaan pesemällä, hankaamalla ja pyyhkimällä kvittenin pinta. Kuoritut hedelmät pilkotaan ja jauhetaan. Pilkottujen hedelmien joukkoon voidaan lisätä vettä oikean koostumuksen aikaansaamiseksi. Valmis mäski pumpataan (teräksisiin tai muovisiin) käymissäiliöihin.

Käyminen: Menetelmä on valvottu käyminen. Siinä voidaan hyödyntää seuraavia apuaineita: vesi (juomavedeksi kelpaava), hiiva (tuore tai kuivattu), hapot pH-arvon säätämistä varten, entsyymit (hiivaa varten), pektolyyttiset entsyymit ja vaahdonestoaineet. Valvotussa käymisessä on tärkeää säätää mäskin lämpötila tarkasti 16–22 °C:seen. Mäskin happopitoisuutta on säädettävä niin, että pH on noin 3–3,2, jolloin hiiva ja entsyymit toimivat edelleen tehokkaasti, mutta haitalliset bakteerit kuolevat. Hiivan avulla varmistetaan, että käyminen alkaa nopeasti ja etenee sujuvasti ja virheettömästi ja että saavutetaan optimaalinen aromi ja alkoholipitoisuus. Käymistä on valvottava seuraamalla käymistilan lämpötilaa, ja mäski on tarkastettava päivittäin silmämääräisesti ja tarvittaessa tarkistamalla sokeripitoisuus. Käymisen voidaan katsoa päättyneen silloin kun mäskin sokeripitoisuus on alle 5 grammaa / 100 grammaa mäskiä. Vahinkojen ehkäisemiseksi käynyt mäski olisi tislattava mahdollisimman pian.

c)   Tislaus

”Madarasi birspálinkaa” voidaan valmistaa tislauslaitteella, joka soveltuu kaksinkertaiseen jakotislausprosessiin, käyttäen perinteistä kuparista tislauspannua.

Tislauspannu on kattila, johon mahtuu jopa 1 000 litraa nestettä. ”Madarasi birspálinkan” tislauksessa käytettävien kattiloiden tilavuus on yleensä 300–500 litraa. Tislaus tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa saadaan nestettä, jonka alkoholipitoisuus on alhainen (15–28 tilavuusprosenttia) ja joka sisältää jo hedelmäisiä aromeja. Toisessa eli jalostusvaiheessa on olennaista erottaa toisistaan asianmukaisesti alkutisle, varsinainen tisle ja jälkitisle. Alkutisle voidaan tislauksen aikana määrittää pelkästään aistinvaraisin tarkastuksin, kun taas jälkitisle voidaan erottaa käyttäen jatkuvasti mitattavia alkoholin empiirisiä arvoja.

d)   Pálinkan lepääminen ja varastointi

Tislauksen jälkeen pálinkan olisi ennen pullottamista annettava levätä valolta suojattuna joko koripullossa tai ruostumattomasta teräksestä valmistetussa säiliössä laimentamattomana (yleensä 60–70 tilavuusprosenttia), jotta sen hienostuneet aromit voivat kehittyä.

On myös tärkeää, että pálinka on lepäämisen ja varastoinnin ajaksi sijoitettu tilaan, jossa on kohtuullinen kosteuspitoisuus ja tasainen lämpötila.

e)   Pálinkan käsittely ja tuotanto

Lepäämisen jälkeen tisleen alkoholipitoisuus on säädettävä vaaditulle tasolle (± 0,3 tilavuusprosenttia) lisäämällä juomakelpoista vettä oikeudellisten eritelmien mukaisesti.

Vesi voi olla tislattua, se voi olla vettä, josta on poistettu suola tai puhdistettu mineraalit, tai se voi olla pehmennettyä vettä.

Pálinka, jonka alkoholipitoisuus on säädetty vaaditulle tasolle, voidaan pullottaa ainoastaan puhtaisiin lasi- tai keramiikkapulloihin.

6.   Yhteys maantieteelliseen ympäristöön tai alkuperään

6.1   Yhteyden kannalta merkitykselliset yksityiskohtaiset tiedot maantieteellisestä alueesta

Bács-Kiskunin lääni sijaitse yhdellä Unkarin aurinkoisimmista alueista. Tyypillisesti irtonainen hiekkapitoinen maaperä lämpenee nopeasti ja tarjoaa erinomaisen ympäristön kvitteneille.

Kvittenit kasvavat parhaiten lämpimässä, irtonaisessa tai keskitiiviissä, kosteassa ja ilmavassa maaperässä, jolla on hyvät vedenhallintaominaisuudet. Tällainen maaperä on yleisintä Bács-Kiskunin läänissä, joka tarjoaa suotuisat olosuhteet.

Kasvukaudella aurinko paistaa 250–300 tunnin ajan, vuotuinen keskilämpötila on 11,2 °C ja sademäärä on keskimäärin 475 mm.

6.2   Tislatun alkoholijuoman erityisominaisuudet, jotka johtuvat maantieteellisestä alueesta

”Madarasi birspálinkan” ja maantieteellisen alueen välinen yhteys perustuu tuotteen laatuun ja maineeseen.

Bács-Kiskunin läänissä kasvatettujen kvittenien erityisominaisuudet johtuvat fyysisen ympäristön erityisistä ekologisista piirteistä. Bács-Kiskunin läänin ilmasto-olosuhteet antavat alueella kasvatetuista kvitteneistä valmistetulle pálinkalle sen hienostuneen maun ja aromin.

Läänin hiekkapitoinen maaperä tarjoaa kvitteneille suotuisan, ilmavan ja hyvin muodostuneen alustan, joka varmistaa osaltaan hedelmien ainutlaatuisen luonteen. Kvittenin sitruunaiset ja mausteiset aromit ovat seurausta irtonaisesta ja hiekkapitoisesta maaperästä.

Hiekkapitoinen maaperä sisältää runsaasti mikroravinteita. Hiekanjyvät heijastavat auringonvaloa hedelmiin, mikä varmistaa jatkuvasti lämpimän ympäristön hedelmien kypsymisen aikana.

Bács-Kiskunin läänin korkea keskilämpötila ja runsas auringonpaiste antavat kvitteneille muilla alueilla kasvatettuja kvitteneitä suuremman sokeripitoisuuden, sillä ne mahdollistavat kvittenien hyvän kypsymisen. Tällaisista kvitteneistä valmistettu tisle on näin ollen makeampaa ja sisältää hillomaisia vivahteita, joiden ansiosta juoma on pehmeämpää kuin muut kvittenistä valmistetut pálinkat.

Näitä hillomaisia vivahteita täydentää tisleen sitruunainen maku, joka perustuu kypsien kvittenien tasapainoiseen happamuuteen.

Mikroravinteita runsaasti sisältävä maaperä antaa sopivan kypsinä poimituille kvitteneille (joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 12 prosenttia) täyteläisen maun ja aromin, jotka ovat ominaisia ”Madarasi birspálinkalle”.

Näiden aromaattisten vivahteinen tuottaminen tisleessä vaatii huomattavasti asiantuntemusta ja kokemusta, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tällainen asiantuntemus sisältää kvittenien jälkikypsytyksen, niiden pinnalla olevan nukan poistamisen, mäskäyksen sekä tisleen asianmukaisen erottamisen ja jalostamisen.

”Madarasi birspálinkan” kilpailuissa saamia palkintoja:

—	2008: Zsindelyes-festivaali – pálinkan maistelu – hopeamitali

—	2012: HunDeszt-pálinkakilpailu – hopeamitali

—	2012: Vasin läänin kolmas avoin pálinka- ja viinakilpailu – kultamitali

—	2013: Vasin läänin neljäs avoin pálinka- ja viinakilpailu – kultamitali

—	2014: Palócin kolmas alueellinen pálinka- ja viinakilpailu – hopeamitali

—	2014: Vasin läänin viides avoin pálinka- ja viinakilpailu – hopeamitali

—	2015: Vasin läänin kuudes avoin pálinka- ja viinakilpailu – kultamitali

—	2016: Kansallinen pálinkakilpailu – huippulaatuiselle pálinkalle myönnetty mitali

—	2016: Vasin läänin seitsemäs pálinka- ja viinakilpailu – kultamitali

—	2017: Brillante – kaupallisten tislaamojen pálinkakilpailu – hopeamitali

—	2017: Kansallinen pálinkakilpailu – huippulaatuiselle pálinkalle myönnetty mitali

—	2017: Karpaattien altaan pálinka- ja viinakilpailu – hopeamitali

7.   Euroopan unionin tai kansalliset/alueelliset säännökset

—	Vuonna 1997 annettu laki XI tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen suojasta

—	Vuonna 2008 annettu laki LXXIII pálinkasta, viinirypälepálinkasta ja kansallisesta pálinkaneuvostosta

—	Hallituksen asetus N:o 158/2009, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2009, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen suojaamista ja tuotteiden tarkastamista koskevien yksityiskohtaisten säännösten antamisesta

—	Hallituksen asetus N:o 22/2012, annettu 29 päivänä helmikuuta 2012, kansallisesta elintarvikeketjun turvallisuudesta vastaavasta virastosta

—	Maatalousministerin asetus N:o 28/2017, annettu 30 päivänä toukokuuta 2017, elintarvikeyritysten omavalvontajärjestelmää koskevista vaatimuksista

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta

—

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 716/2013, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2013, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 soveltamissäännöistä

8.   Hakija

8.1   Jäsenvaltio, kolmas maa tai oikeushenkilö / luonnollinen henkilö

Márton Lakatos (elinkeinonharjoittaja)

8.2   Täydellinen osoite (katuosoite, postinumero, paikkakunta, maa)

Szent István utca 105, H-6456 Madaras

9.   Täydennys maantieteelliseen merkintään

–

10.   Erityiset merkintäsäännöt

Lainsäädännössä määritettyjen osien lisäksi nimitys sisältää myös seuraavan:

—	”földrajzi árujelző” (maantieteellinen merkintä) (erillään nimestä).

---

(1)  EUVL L 130, 17.5.2019, s. 1.