9.2.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 46/34

1)

Merkitseekö Espanjan siviiliprosessilain 43 § , jolla estetään tuomioistuinta esittämästä asianosaisille siviiliprosessin mahdollista lykkäämistä, jos toinen tuomioistuin on esittänyt Euroopan unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen, direktiivin [93/13] (1) 7 artiklan säännösten selvää rajoittamista, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

2)

Merkitseekö Espanjan LEC:n 721 §:n 2 momentti, jolla estetään tuomioistuinta toteuttamasta tai ehdottamasta viran puolesta turvaamistoimia yksittäistapausta koskevissa oikeudenkäynneissä, joissa vaaditaan yleisen sopimusehdon toteamista pätemättömäksi kohtuuttomana, direktiivin [93/13] 7 artiklan säännösten selvää rajoitusta, kun sen mukaan jäsenvaltioiden on kuluttajien ja kilpailevien elinkeinonharjoittajien edun vuoksi varmistettava, että on olemassa riittäviä ja tehokkaita keinoja kohtuuttomien ehtojen käytön lopettamiseksi elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisissä sopimuksissa?

3)

Edellytetäänkö, että turvaamistoimien, joita voitaisiin toteuttaa joko viran puolesta tai asianomaisen vaatimuksesta oikeudenkäynnissä, jossa on nostettu yksittäistapausta koskeva kanne, vaikutusten pitäisi ulottua niin pitkälle, että joko yksittäistapausta koskevasta kanteesta tai kollektiivisesta kanteesta, joka liittyy yksittäistapausta koskevien kanteiden ajamiseen annetaan lopullinen ratkaisu, siinä tarkoituksessa, että taataan riittävät ja tehokkaat keinot, joista edellä mainitussa direktiivin 7 artiklassa säädetään?