51997PC0582

Ehdotus neuvoston päätökseksi Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan monivuotisen yhteisön toimintasuunnitelman hyväksymisestä (98/C 48/08) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(97) 582 lopull. - 97/0337(CNS)

(Komission esittämä 27 päivänä marraskuuta 1997)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 130 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon,

sekä katsoo, että

1) Internet on kehittymässä kansalaisia palvelevaksi teollisuudenalaksi, joka tarjoaa erityisesti koulutusalalla huomattavia etuja lisäämällä kansalaisten valtaa, madaltamalla tietosisällön luomisen ja levittämisen esteitä sekä tarjoamalla laajalle käyttäjäkunnalle entistä monipuolisemman digitaalisten tietolähteiden valikoiman, kuten neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat totesivat 17 päivänä helmikuuta 1997 (1),

2) Internetin kautta välitetty haitallinen ja laiton sisältö on määrältään vähäistä, mutta se voi vakavasti haitata syntymässä olevan Internet-teollisuuden kehitystä ja näin vaikuttaa kielteisesti aloitteiden ja yritysten menestyksen edellytyksenä olevan suotuisan ympäristön muodostumiseen,

3) Internet-teollisuuden täysimittaisten mahdollisuuksien takaamiseksi on olennaista, että luodaan turvallinen käyttöympäristö, jossa Internetin tarjoamien teknisten mahdollisuuksien laiton käyttö erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin on estetty (2),

4) teollisuuden itsesääntely-ja sisällönvalvontaohjelmien tukeminen, teollisuuden tarjoamien suodatustyökalujen ja luokittelujärjestelmien kehittäminen, tietoisuuden lisääminen teollisuuden tarjoamista palveluista sekä aiempaa tehokkaampi kaikkien osapuolten kansainvälinen yhteistyö ovat keskeisiä turvallista käyttöympäristöä vakiinnutettaessa, ja niiden avulla poistaa tämän teollisuudenalan kehityksen ja voidaan kilpailukyvyn esteitä,

5) ministerineuvosto pyysi 24 päivänä huhtikuuta 1996 komissiota laatimaan tiivistelmän ongelmista, joita Internetin nopea kehitys aiheuttaa, sekä arvioimaan erityisesti yhteisön tai kansainvälisen sääntelyn tarvetta,

6) neuvosto pyysi työryhmää, jossa ovat edustettuina kaikki asianosaiset (tietoliikenteestä vastaavat ministerit, verkkoyhteyksien ja palvelujen tarjoajat, sisällön tuottajat ja käyttäjät), ehdottamaan käytännön toimenpiteitä Internetin ja vastaavien verkkojen laittoman käytön estämiseksi,

7) työryhmä jätti ensimmäisen kertomuksensa neuvostolle 28 päivänä marraskuuta 1996; työryhmän neuvostolle 27 päivänä kesäkuuta 1997 jättämässä toisessa kertomuksessa selvitetään, miten jäsenvaltioissa on edistytty laittoman ja haitallisen sisällön torjumista koskevissa toimenpiteissä, sekä kuvaillaan lyhyesti EU:n toimielinten kyseiseen ajankohtaan mennessä käynnistämät toimet,

8) neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet opetusministerit hyväksyivät 20 päivänä joulukuuta 1996 julistuksen lasten suojelemisesta ja pedofilian torjumisesta,

9) komissio jätti Dublinin Eurooppa-neuvostolle joulukuussa 1996 ajantasaistetun version toimintasuunnitelmasta "Euroopan tie tietoyhteiskuntaan" selventääkseen toteutettujen toimenpiteiden johdonmukaisuutta,

10) komissio toimitti 23 päivänä lokakuuta 1996 (3) Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Internetin laitonta ja haitallista sisältöä koskevan tiedonannon ja vihreän kirjan alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa (4),

11) neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat suhtautuivat 17 päivänä helmikuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti Internetin laitonta ja haitallista sisältöä käsittelevän komission työryhmän kertomukseen ja kehottivat jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan useita toimenpiteitä,

12) Euroopan parlamentti kehotti 24 päivänä huhtikuuta 1997 antamassaan päätöslauselmassa jäsenvaltioita ottamaan rikoslainsäädäntöönsä tietyt yhteiset vähimmäissäännökset sekä vahvistamaan yhteisten ohjeiden avulla hallinnollista yhteistyötään ja kehotti lisäksi komissiota ehdottamaan Euroopan parlamenttia kuultuaan yhteisiä perusperiaatteita, joiden mukaisesti itsesääntely voidaan EU:n tasolla toteuttaa, sekä laatimaan ehdotuksia yhteiseksi sääntelyksi, joka koskee Internetin sisältöön liittyvää oikeudellista vastuuta,

13) Saksan aloitteesta Bonnissa 6-8 päivänä heinäkuuta 1997 pidetty kansainvälinen ministerikokous `Maailmanlaajuiset tietoverkot: mahdollisuuksien toteuttaminen` antoi julistuksen, jossa ministerit korostivat, että yksityinen sektori voi merkittävällä tavalla tukea kuluttajien etujen suojelua ja eettisten periaatteiden kunnioittamista toimivien itsesääntelyjärjestelmien avulla, jotka ovat yhdenmukaisia oikeusjärjestelmän kanssa ja joita oikeusjärjestelmä tukee; ministerit kehottivat teollisuutta ottamaan käyttöön avoimia ja järjestelmistä riippumattomia sisällön luokittelujärjestelmiä sekä ehdottamaan luokittelupalveluita, jotka täyttävät erilaisten käyttäjien tarpeet ja joissa Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuus otetaan huomioon; ministerit totesivat lisäksi, että on ratkaisevan tärkeää saada aikaan luottamusta maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin varmistamalla, että perusluonteisia ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja että yleiset edut turvataan, tuottajien ja kuluttajien edut mukaan lukien,

14) neuvosto antoi . . . suosituksen alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa; tämän toimintasuunnitelman toteuttaminen sovitetaan tiiviisti yhteen neuvoston suosituksen kanssa,

15) komissio ja jäsenvaltiot kiinnittävät myös jatkossa erityistä huomiota kaikilla asianomaisilla aloilla toimivien ryhmien pyrkimysten yhteensovittamiseen,

16) teollisuuden osallistuminen yhteistyöhön ja kattava, toimiva itsesääntelyjärjestelmä ovat olennaisen tärkeitä, jotta haitallisen sisällön levittämistä Internetissä voidaan rajoittaa,

17) tämän vuoksi olisi kannustettava itsesääntelyä, johon osallistuvat myös Internet-palvelujen tarjoajat ja kuluttajien ja käyttäjien omat edustuselimet, ja tehokkaiden toimintasääntöjen laatimista, sekä luotava mahdollisesti myös yleisölle tarkoitettu vihjelinjajärjestelmä; edustus- ja itsesääntelyelinten toiminnan yhteensovittaminen yhteisön tasolla on välttämätöntä, jotta nämä järjestelmät voisivat toimia tehokkaasti Euroopan tasolla.

18) on tärkeää, että vastuusuhteet voidaan selvittää tarkkaan, jotta laittoman sisällön tuottajat saadaan vastuuseen toiminnastaan; tämän vuoksi Euroopan tai jopa maailmanlaajuisten standardien käyttöönotto on välttämätöntä, koska Internet on luonteeltaan kansainvälinen verkko, mitä korostettiin myös Bonnin ministerikokouksen antamassa julistuksessa (kohta 41 ja sitä seuraavat kohdat),

19) Bonnin julistuksen (kohdan 55 ja sitä seuraavien kohtien) mukaisesti on tarpeen tukea Euroopan tasolla käyttäjille tarkoitettujen suodatusjärjestelmien tarjontaa ja luokittelujärjestelmien kehittämistä, kuten kansainvälisen World-Wide-Web-yhteenliittymän yhteisön tuella kehittämää PICS-järjestelmää (platform for Internet content selection),

20) tiedotusta olisi kannustettava, jotta käyttäjät saataisiin tietoisiksi sekä Internetin tarjoamista mahdollisuuksista että siihen liittyvistä puutteista ja jotta teollisuuden tarjoamien palveluiden käyttöä voitaisiin lisätä; etenkin vanhempien, opettajien ja palvelujen kuluttajien olisi saatava riittävästi tietoa, jotta he voisivat hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti vanhempia varten kehitettyjä valvontaohjelmia ja luokittelujärjestelmiä,

21) yhteistyö kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden kanssa on välttämätöntä toimintasuunnitelman toteuttamiseksi ja sen kattavuuden laajentamiseksi Euroopan unionin ulkopuolelle, sillä Internettiin liittyvät ongelmat ovat maailmanlaajuisia ja vaativat näin kokonaisvaltaisia ratkaisuja,

22) tukemalla teollisuuden itsesääntelyjärjestelmien luomista, tarjoamalla käyttäjille suodatusohjelmistoja sekä ottamalla käyttöön luokittelujärjestelmiä voidaan edistää aloitteille myönteisten olosuhteiden syntymistä sekä yritystoimintaa kaikkialla yhteisössä; käyttäjille suunnatun tiedotuksen lisääminen tukee innovaatio-, tutkimus- ja kehittämispolitiikan teollisten mahdollisuuksien hyödyntämistä Internetin ja vastaavien verkkojen osalta,

23) kaikkien sisältöä koskevien poliittisten toimien on oltava nykyisiä kansallisia ja yhteisön aloitteita täydentäviä, kuten komission toimintasuunnitelmassa "Kohti eurooppalaista tietoyhteiskuntaa: toimintasuunnitelma" todetaan, ja ne on toteutettava siten, että niiden ja yhteisön kyseisellä alalla toteuttaman muun toiminnan, kuten INFO 2000 -ohjelman (5), yhteisön tutkimusohjelmien (pitkälle kehitettyyn teknologiaan, tekniikkaan, kehittyneisiin tietoliikennepalveluihin ja telematiikkaan liittyvien ohjelmien), yhteisön koulutusta ja kulttuuritointa ja pk-yrityksiä koskevien toimien ja aloitteiden ja rakennerahastojen välillä saadaan aikaan synergiaa,

24) tähän toimintasuunnitelmaan sisältyvissä toimissa on otettu huomioon sisä- ja oikeusasioiden alalla saavutetut tulokset,

25) komission 2 päivänä lokakuuta 1996 hyväksymän "Oppiminen tietoyhteiskunnassa"-toimintasuunnitelman (6) tavoitteena on edistää sähköisten tietoverkkojen laajamittaista käyttöä kouluissa,

26) tämän toimintasuunnitelman edistymistä olisi jatkuvasti ja järjestelmällisesti seurattava, jotta sitä voidaan tarvittaessa mukauttaa audiovisuaalisen ja multimediasisällön markkinoiden kehityksen edellyttämällä tavalla; riippumattoman tahon on tarkoituksenmukaisessa vaiheessa laadittava arvio toimintasuunnitelman edistymisestä, jotta saadaan taustatietoa, jota tarvitaan jatkossa toteutettavien sisältöä koskevien poliittisten toimien tavoitteiden määrittelyssä; toimintasuunnitelman päättyessä on tehtävä loppuarvio, jossa saavutettuja tuloksia verrataan tässä päätöksessä asetettuihin tavoitteisiin.

27) perustamissopimuksen 3 b artiklaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät pysty riittävän hyvin saavuttamaan niitä tavoitteita, joihin suunnitelluilla toimilla pyritään, koska tarkasteltavat asiat ovat luonteeltaan kansainvälisiä, joten yhteisö pystyy toimien Euroopan laajuisten vaikutusten vuoksi paremmin varmistamaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan, ja

28) toimintasuunnitelman kesto on määritettävä,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Hyväksytään Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskeva monivuotinen yhteisön toimintasuunitelma ("toimintasuunnitelma"), joka sisältyy tämän päätöksen I liitteeseen.

2. Toimintasuunnitelma kestää neljä vuotta ja kattaa jakson 1 päivästä tammikuuta 1998 31 päivään joulukuuta 2001.

2 artikla

Toimintasuunnitelman tavoitteena on tukea Internet-teollisuuden kehittymiselle myönteistä ympäristöä parantamalla Internetin käyttöturvallisuutta.

3 artikla

Jotta 2 artiklan mukaiset tavoitteet voidaan saavuttaa, toteutetaan seuraavat toimet komission ohjauksessa I liitteeseen sisältyvien toimintalinjojen sekä III liitteeseen sisältyvien, toimintasuunnitelman toteuttamista koskevien säännösten mukaisesti:

- tuetaan teollisuuden itsesääntely- ja sisällönvalvontajärjestelmiä (joilla käsitellään esimerkiksi lapsipornografiaa sekä rasistista ja antisemitistista sisältöä);

- kannustetaan teollisuutta tarjoamaan suodatustyökaluja ja luokittelujärjestelmiä, joiden avulla vanhemmat tai opettajat voivat valikoiden vastuullaan oleville lapsille soveltuvan sisällön ja aikuiset voivat saada käyttöönsä haluamansa laillisen tietosisällön ja joissa otetaan huomioon kielten ja kulttuurien monimuotoisuus;

- tiedotetaan alan teollisuuden tarjoamista palveluista käyttäjille, erityisesti vanhemmille, opettajille ja lapsille, jotta he tutustuisivat Internetiin ja voisivat hyödyntää sen mahdollisuuksia entistä paremmin;

- toteutetaan tukitoimia, kuten oikeudellisten seurausten arviointi;

- edistetään kansainvälistä yhteistyötä edellä mainituilla osa-alueilla;

- tuetaan 2 artiklan mukaisia tavoitteita muilla toimilla.

4 artikla

1. Toimintaohjelman toteuttamisesta vastaa komissio.

2. Jäljempänä 5 artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan

- työohjelmaan

- talousarvion kustannusten jakamiseen

- ehdotuspyyntöjen arviointiperusteisiin ja sisältöön

- ohjelman arvioinnin toteuttamiseen

- kaikkiin III liitteessä esitetyistä säännöistä tehtyihin poikkeuksiin

- kaikkiin niihin tapauksiin, joissa hankkeisiin osallistuu oikeushenkilöitä kolmansista maista tai kansainvälisiä järjestöjä.

5 artikla

1. Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Komission edustaja toimittaa komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta tarvittaessa äänestyksen jälkeen määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan.

3. Lausunto merkitään pöytäkirjaan; lisäksi jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus pyytää, että sen kanta merkitään pöytäkirjaan.

4. Komissio ottaa huomioon komitean lausunnon niin suurelta osin kuin se on mahdollista. Se ilmoittaa komitealle, millä tavoin lausunto on otettu huomioon.

6 artikla

1. Yhteisön tuen tehokkaan käytön takaamiseksi komissio varmistaa tämän päätöksen mukaisten toimien tehokkaan ennakkoarvioinnin, seurannan ja jälkiarvioinnin.

2. Komissio arvioi hankkeiden toteutuksen aikana ja niiden päättymisen jälkeen hankkeiden toteutustapaa ja vaikutuksia selvittääkseen, onko alkuperäiset tavoitteet saavutettu.

3. Valitut tuensaajat antavat komissiolle vuosittaisen kertomuksen.

4. Kahden vuoden kuluttua ja toimintasuunnitelman päättyessä komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kertomuksen, jossa se arvioi 2 artiklan mukaisiin toimintalinjoihin kuuluvilla toimenpiteillä saavutettuja tuloksia ja jonka 5 artiklan mukainen komitea on tarkastanut. Komissio voi tulosten perusteella ehdottaa tarkistuksia toimintasuunnitelman tavoitteisiin.

7 artikla

Mahdollisuus osallistua toimintasuunnitelman toteuttamiseen voidaan tarjota 5 artiklan menettelyn mukaisesti ETA:aan kuuluviin EFTA-maihin sijoittuneille oikeushenkilöille ja eurooppalaisille kansainvälisille järjestöille. Osallistumismahdollisuus voidaan lisäksi tarjota 5 artiklassa säädetyn menettelyn ja yleissäännön mukaan ilman toimintasuunnitelmasta myönnettävää yhteisön rahoitusta kaikille ETA-maiden ulkopuolisiin kolmansiin maihin sijoittuneille oikeushenkilöille sekä muille kuin eurooppalaisille kansainvälisille järjestöille, jos ne osallistumisellaan edistävät tehokkaasti toimintasuunnitelman toteuttamista molemminpuolisen edun periaatteen mukaisesti.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

(1) EYVL C 70, 6.3.1997, s. 1.

(2) KOM(96) 487, lopullinen.

(3) KOM(96) 483, lopullinen.

(4) Neuvoston päätös, tehty 20 päivänä toukokuuta 1996, yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä Euroopan multimedian sisältöteollisuuden kehityksen tukemiseksi ja multimedian sisältöjen käytön edistämiseksi uudessa tietoyhteiskunnassa (EYVL L 129, 30.5.1996, s. 24).

(5) KOM(96) 471.

LIITE I

TOIMINTALINJAT - INTERNETIN KÄYTTÖTURVALLISUUDEN PARANTAMISTA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA

Toimintalinjat ja ehdotus neuvoston suositukseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelemisesta ovat keinoja, joilla toteutetaan eurooppalaista lähestymistapaa Internetin käyttöturvallisuuteen. Lähestymistapa perustuu teollisuuden itsesääntelyyn, suodatukseen, luokitteluun ja tiedottamiseen. Lähestymistapa on saanut voimakasta tukea Euroopan parlamentin, neuvoston ja jäsenvaltioiden tasolla sekä laajemminkin Euroopassa, kun 29 Euroopan maan ministerit hyväksyivät Bonnin julistuksen.

Toimintalinjoilla on seuraavat tavoitteet:

- toimijoiden (teollisuus, käyttäjät) kannustaminen riittävien itsesääntelyjärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen;

- keskeisten muutosten liikkeelle saaminen esittelyjä ja teknisiä ratkaisuja tukemalla;

- vanhempien ja opettajien huomion kohdistaminen näihin kysymyksiin, erityisesti soveltuvien yhdistysten kautta;

- yhteistyön sekä kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistäminen;

- Euroopan laajuisen koordinoinnin tukeminen eri toimijoiden välillä;

- Euroopassa omaksutun ja muualla valitun lähestymistavan yhteensopivuuden varmistaminen.

1. TURVALLISTEN OLOSUHTEIDEN LUOMINEN

Teollisuuden osallistuminen ja täysin toimiva itsesääntelyjärjestelmä ovat välttämättömiä tekijöitä pyrittäessä rajoittamaan laittoman sisällön tarjontaa Internetissä.

1.1. Euroopan vihjelinjaverkoston perustaminen

Laittoman aineiston leviämistä voidaan tehokkaasti rajoittaa perustamalla Euroopan laajuinen verkosto, jonka muodostavat ns. vihjelinjat eli keskukset, joihin käyttäjät voivat tehdä ilmoituksen Internetistä löytämästään laittomana pitämästään sisällöstä. Syytteen nostaminen ja laittomasta sisällöstä vastuussa olevien rankaiseminen on edelleen kansallisten poliisi- ja oikeusviranomaisten vastuulla, mutta vihjelinjoilla pyritään rajoittamaan laittoman aineiston leviämistä. Kansallisten oikeusjärjestelmien ja eri kulttuurien erot on myös otettava huomioon.

Toistaiseksi vihjelinjoja on vain joissakin jäsenvaltioissa. Niiden perustamista olisi tuettava, jotta vihjelinjat kattaisivat EU:n kokonaisuudessaan sekä maantieteellisesti että kielellisesti. On luotava järjestelmät, joiden kautta voidaan vaihtaa tietoja kansallisten vihjelinjojen sekä Euroopan vihjelinjaverkoston ja kolmansissa maissa toimivien vihjelinjajärjestelmien välillä.

Jotta verkosto voisi toimia täysipainoisesti, on parannettava teollisuuden ja poliisi- ja oikeusviranomaisten välistä koordinaatiota, taattava verkoston kattavuus ja yhteistyö Euroopassa sekä parannettava tehokkuutta tiedon- ja kokemustenvaihdon avulla.

Toiminta toteutetaan osallistuville organisaatioille (20-25) suunnattavalla ehdotuspyynnöllä, jonka aiheena on Euroopan vihjelinjaverkoston, sekä verkoston ja kolmansissa maissa toimivien vihjelinjajärjestelmien välisten yhteyksien luominen yhteisten lähestymistapojen kehittäminen sekä osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon tukeminen.

Osallistuvia organisaatioita tukevat erilaiset teollisuuden toimijat (yhteyksien ja palveluiden tarjoajat, teleoperaattorit, kansalliset vihjelinjat). Niiden on löydettävä uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja, erityisesti suhteissaan kansallisiin poliisi- ja oikeusviranomaisiin.

1.2. Itsesääntelyn ja toimintasääntöjen tukeminen

Jotta teollisuus voisi osaltaan tehokkaasti torjua laitonta ja haitallista sisältöä on tärkeää rohkaista yrityksiä luomaan itsesääntelyn puitteita keskinäisen yhteistyön kautta ja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Itsesääntelyjärjestelmän pitäisi tarjota korkeatasoinen suoja, ja sen avulla olisi voitava käsitellä myös jäljitettävyyteen liittyviä kysymyksiä.

Koska viestintäverkot ovat luonteeltaan kansainvälisiä, Euroopan unionin tason itsesääntelyn tehokkuutta voidaan parantaa koordinoimalla kansallisia aloitteita ja niistä vastaavien elinten toimintaa.

Tässä toimintalinjassa pyritään luomaan Euroopan tasoisia suuntaviivoja toimintasääntöjä varten, rakentamaan yksimielisyyttä niiden soveltamisesta ja tukemaan niiden noudattamista. Toiminta toteutetaan tarjouspyyntönä, jonka avulla valitaan organisaatiot, jotka voivat auttaa itsesääntelyelimiä toimintasääntöjen laadinnassa ja toteuttamisessa. Myös edistymistä seurataan tarkoin. Toiminta liittyy läheisesti itsesääntelyn puitteita koskevien yhteisten suuntaviivojen toteuttamiseen kansallisella tasolla, jota tähdennettiin alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta annetussa neuvoston suosituksessa.

2. SUODATUS- JA LUOKITTELUJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN

Internetin käyttöturvallisuuden edistämiseksi on helpotettava sisällön tunnistamista. Tähän voidaan käyttää luokittelujärjestelmää, jossa sisältöä kuvataan yleisesti mallin avulla (esimerkiksi seksi ja väkivalta arvioidaan tietyn asteikon mukaisesti), ja suodatusjärjestelmiä, joiden avulla käyttäjä voi valita haluamansa sisällön. On mahdollista käyttää lukuisia erilaisia luokittelu- ja suodatusjärjestelmiä. Ne ovat kuitenkin vielä kehittymättömiä eivätkä ne ole saavuttaneet tarvittavaa "kriittistä massaa", jotta käyttäjät voisivat olla varmoja siitä, että heidän haluamansa sisältö ja sisältö, jota he haluavat välttää, olisi luokiteltu oikein ja ettei järjestelmä torjuisi täysin harmitonta sisältöä. Toistaiseksi Euroopan sisällön tuottajat ja käyttäjät eivät ole ottaneet luokittelujärjestelmiä laajalti käyttöön.

Tämän toimintalinjan mukaisissa toimenpiteissä keskitytään suodatus- ja luokittelujärjestelmien tarjoamien mahdollisuuksien sekä niiden rajoitusten esittelyyn todellisessa käyttöympäristössä, ja tavoitteena on kannustaa eurooppalaisten järjestelmien perustamista sekä totuttaa käyttäjiä näihin järjestelmiin. Suodatus- ja luokittelujärjestelmien on oltava kansainvälisesti yhteensopivia ja -toimivia, ja ne on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä teollisuuden, kuluttajien ja käyttäjien edustajien kanssa.

2.1. Suodatuksen ja luokittelun tarjoamien mahdollisuuksien esittely

Toimien tarkoituksena on tukea luokittelujärjestelmiä, jotka soveltuvat Euroopan vaatimuksiin ja joiden avulla voidaan varmistaa, että suodatus ja luokittelu tehdään siten, että se tarjoaa toimivia vaihtoehtoja käyttäjille, vanhemmille ja opettajille. Jotta kriittinen massa saavutettaisiin, on pystyttävä kattamaan suuri määrä www-sivustoja. Tämän vuoksi toimilla kannustetaan sisällön tarjoajia luokittelun käyttöön. Riippumattomien kolmansien osapuolien toteuttama luokittelu takaa yhdenmukaisen lähestymistavan sisällön luokitteluun, ja sen avulla voidaan käsitellä myös tapaukset, joissa sisällön tarjoaja ei toteuta luokittelua oikein. On vastattava yritysten, viranomaisten ja opetusalan käyttäjien tarpeisiin sekä niihin loppukäyttäjien tarpeisiin, joita sisällöntarjoajien luokittelujärjestelmä ei pysty täyttämään.

Ehdotuspyynnön jälkeen valitaan hankkeita, joissa validoidaan luokittelujärjestelmiä eurooppalaisten tietosisällön osalta, edistetään luokittelun ottamista osaksi sisällön tuotantoprosessia ja esitellään näistä teknisistä ratkaisuista koituvia etuja. Painopisteenä on ratkaisujen hyödyllisyys ja käytännöllisyys "aidoissa" käyttötilanteissa, joihin osallistuu joukko erilaisia ja tyypillisiä käyttäjiä.

Toinen ehdotuspyyntö koskee kolmansien osapuolten toteuttamien arviointijärjestelmien validointia ja esittelyä.

Jotta esittelyhankkeista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, on arvioitava niiden vaikutusta ja varmistettava, että niiden tulokset leviävät kaikkialle Eurooppaan. Esittelyhankkeiden arvioinnista ja niiden tulosten esittelystä julkaistaan tarjouspyyntö.

Tämän toimintalinjan mukaisten hankkeiden esittely voi edistää merkittävästi toimintalinjan 3 mukaista tiedotustoimintaa.

Esittelyhankkeisiin osallistuu myös alan teollisuus: itsesääntelystä vastaavat elimet, teollisuus (yhteyksien ja palveluiden tarjoajat, sisällön tuottajat, verkko-operaattorit, ohjelmistoyritykset), käyttäjä-, kuluttaja- ja kansalaisoikeusryhmät sekä teollisuuspolitiikan sekä oikeus- ja poliisitoimen alalla toimivat viranomaiset.

2.2. Luokittelujärjestelmiä koskevan kansainvälisen sopimuksen edistäminen

Alan toimijoiden ja Euroopan unionin muiden eturyhmien kansainvälinen yhteistyö muualla maailmassa vaikuttavien kumppaneiden kanssa on erityisen tärkeää, jotta varmistettaisiin luokittelujärjestelmien yhteentoimivuus.

Monissa elimissä on jo käynnissä työtä, jonka aiheena ovat protokollat sekä lukuisat eri vaatimukset täyttävä luokittelujärjestelmä. On olennaista, että Euroopan ääni kuullaan kansainvälisissä keskusteluissa, ja tämän varmistamiseksi järjestetään yhtenäistä toimintaa käsitteleviä kokouksia.

3. TIEDOTUKSEN EDISTÄMINEN

Internetillä on runsaasti käyttäjiä, jotka hyödyntävät sen tarjoamia uusia palveluita. Samalla vallitsee tietty epävarmuus siitä, miten verkkoviestinnän eri kysymyksiä pitäisi käsitellä. Vanhemmille, opettajille ja lapsille on kerrottava Internetin tarjoamista mahdollisuuksista sekä sen haitoista. Heillä ei aina ole riittävästi tietoja niistä eri keinoista, joilla lapsia voidaan suojella epätoivottavalta aineistolta. Tiedotuksella on rakennettava vanhempien ja opettajien luottamusta siihen, että lapset voivat käyttää Internetiä turvallisesti.

Tiedottaminen on tarpeen myös toimintalinjojen 1 ja 2 täydentämiseksi, sillä teollisuuden pyrkimykset itsesääntelyn, suodatuksen ja luokittelun toteuttamiseksi voivat onnistua vain, jos käyttäjät ja myös mahdolliset käyttäjät ovat niistä tietoisia.

Lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi Euroopan parlamentti on kehottanut toteuttamaan EU:n talousarviosta rahoitettavan Euroopan tasoisen kampanjan ja tiedotusohjelman, jossa kerrotaan vanhemmille ja muille lasten kanssa työskenteleville (opettajat, sosiaalityöntekijät jne.) parhaista keinoista (myös teknisistä kysymyksistä) alaikäisten suojelemiseksi sisällöltä, joka saattaisi vaarantaa heidän kehitystään.

Euroopan toimilla luodaan puitteet jäsenvaltioiden tasolla toteuttavien toimien synergiaa varten. Näin vahvistetaan jäsenvaltioiden aloitteita tiedon- ja kokemustenvaihdon avulla. Toimintaohjelmassa käynnistetään tiedotustoimia, jotka perustuvat tiedon jakamiseen yhteyksien tarjoajilta asiakkaille ja joissa laaditaan aineistoa koulutusalan käytettäväksi.

Elektronisessa muodossa olevan tiedon lisäksi saatavilla olisi oltava perinteisiä ja tavanomaisemmassa muodossa olevia tietopaketteja, jotka soveltuvat käytettäviksi kouluissa ja kirjastoissa. Tiedotukseen liittyvien aloitteiden yhteydessä hyödynnetään muissa ohjelmissa toteuttavia tiedotushankkeita, erityisesti INFO 2000 -ohjelmaan kuuluvaa MIDAS-NAT -hanketta.

Toiminta toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa etsitään parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi, ja toisessa vaiheessa avustetaan toimien kansallisessa toteuttamisessa eri jäsenvaltioissa toimivia organisaatioita, jotka voivat synnyttää kerrannaisvaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi kuluttajaelimet ja muut alan yhdistykset.

3.1. Tiedotustoimien valmistelu

Ensivaiheessa julkistetaan ehdotuspyyntö, joka koskee valmistelutoimia niiden organisaatioiden löytämiseksi, jotka voivat tarjota kerrannaisvaikutuksia, sekä kohdeyleisön saavuttamiseen parhaiten soveltuvien kanavien, tiedotusvälineiden ja sisällön määrittelemiseksi. Tähän vaiheeseen kuuluu myös perusaineiston valmistelu sekä sen sovittaminen kielen ja kulttuurin erityisvaatimuksiin ja toimintalinjan 2.1 mukaisista esittelyhankkeista saatujen tulosten huomioonottaminen. Esittelyhankkeiden tuloksista saadaan merkittävä panos tiedotustoimintaan. Tässä vaiheessa valmistellaan myös toteuttamisuunnitelma.

Kohdeyleisönä ovat vanhemmat ja opettajat, ja toimintaan osallistuvat teollisuuden toimijat (Internet-palveluiden tarjoajat, sisällön tarjoajat) sekä kerrannaisvaikutuksien tarjoajat, esim kuluttajayhdistykset ja koulutusalan organisaatiot.

3.2. Täysimittaisten tiedotustoimien tukeminen

Toisella ehdotuspyynnöllä valitaan aloitteet, joille myönnetään yhteisön tukea seurantatoimintaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tällöin hyödynnetään valmistelutoimien aikana löydettyjä, kerrannaisvaikutuksia tarjoavia organisaatiota ja soveltuvia kanavia, välineitä ja sisältöä. Toimilla pyritään kertomaan aikuisille (vanhemmille ja opettajille) Internetin tarjoamista mahdollisuuksista ja sen haitoista sekä keinoista, joilla voidaan tunnistaa hyödyllinen sisältö ja estää haitallisen sisällön saanti.

Toiminta sopeutetaan jäsenvaltioiden tarpeisiin, ja siinä saattaa olla eroja jäsenvaltion koon, väestön, Internetin käyttöasteen jne. mukaisesti. Toimet jakautuvat kahteen tyyppiin: ensimmäiset suunnataan opettajiin ja oppilaitoksiin ja toisen tyyppiset toimet kohdistetaan suureen yleisöön (vanhempiin ja lapsiin).

Opettajille suunnattuihin toimiin sisältyy seminaareja ja työpajoja sekä erityisen painetun ja multimediamuotoisen aineiston valmistelua ja jakelua suurelle osalla tästä ammattiryhmästä. Toimintasuunnitelmalla "Oppiminen tietoyhteiskunnassa" on takanaan alan teollisuuden laaja tuki, ja yhteistyössä sen kanssa järjestetään verkkopäiviä, eli erityistapahtumia, joiden avulla lisätään verkon käyttäjien tietoa. Suurelle yleisölle suunnattuun toimintaan kuuluisi esimerkiksi web-sivustojen laatiminen, tiedotusaineiston jakelu kouluissa, yhteyksien tarjoajien välityksellä ja tietokoneita myyvien liikkeiden kautta sekä cd-romien jakelu tietokonelehtien yhteydessä. Tarkempaa tietoa tarjottaisiin sellaisen tiedottamisen yhteydessä, joka on suunnattu tietokoneen jo omistaviin perheisiin. Myös perinteisiä viestintävälineitä (lehdistö, televisio) käytettäisiin mainoskampanjoiden ja toimittajille jaettavien tietopakettien muodossa toteutettavassa tiedottamisessa. Euroopan kouluverkostoa ollaan parhaillaan perustamassa jäsenvaltioiden opetusministerien tuella, ja sen tarjoamaa perustaa käytetään erityisten web-sivustojen laadintaan ja ylläpitoon.

Yhteisön tuella pyritään tehostamaan laajamittaista tiedottamista ja tarjoamaan yleistä koordinointia ja kokemustenvaihtoa, jotta toiminnan tuloksista voitaisiin hyötyä jatkuvasti (esimerkiksi sopeuttamalla jaeltavaa aineistoa). Yhteisön rahoitusta myönnetään yleensä enintään kolmannes tukikelpoisista kustannuksista. Nykyisiä verkostoja käyttämällä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, mutta sopivan sisällön tuottamiseen tarvitaan lisärahoitusta.

4. TUKITOIMET

4.1. Oikeudellisten vaikutusten arviointi

Internet toimii maailmanlaajuisesti. Lainsäädännön perustana taas on joko kansallinen alue tai yhteisön lainsäädännön osalta Euroopan unioni. Toimintalinjojen teho kasvaa, jos toiminnassa otetaan huomioon myös sellaiset oikeudelliset kysymykset, joita ei käsitellä yhteisön muiden aloitteiden piirissä. Näihin kuuluvat erityisesti kysymykset sovellettavasta lainsäädännöstä ja menettelytavoista.

Toimintaohjelmassa annetaan tarjouspyyntö, jonka aiheena on Internetin sisällön tai sen käytön yhteydessä esiin nousevien oikeudellisten kysymysten arviointi.

4.2. Koordinointi vastaavien kansainvälisten aloitteiden kanssa

Neuvosto on antanut suosituksen alaikäisten ja ihmisarvon suojelemisesta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa. Suosituksessa komissiota kehotetaan edistämään kansainvälistä yhteistyötä suositukseen alaan kuuluvilla eri toimijoiden ja eturyhmien sekä niiden muualla maailmassa toimivien yhteistyökumppanien keskuudessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseen pyritään säännöllisillä tapaamisilla, joiden aiheena on yhtenäinen toiminta.

Kansainvälisen konferenssin kautta toimintalinjoista saadut kokemukset voidaan jakaa alan eurooppalaisten toimijoiden kanssa ja myös laajemmin. Konferenssissa voitaisiin käsitellä kaikkia toimintasuunnitelmaan kuuluvia kysymyksiä, ja siihen osallistuisivat alan teollisuus (yhteyksien ja palveluiden tarjoajat, sisällön tuottajat, verkko-operaattorit, ohjelmistoyritykset) ja käyttäjä-, kuluttaja- ja kansalaisoikeusryhmät sekä teollisuuspolitiikan ja oikeus- ja poliisitoimen alalla toimivat viranomaiset. Tällainen konferenssi olisi merkittävä myös toimintasuunnitelmasta saatavien tulosten levittämisessä.

4.3. Yhteisön toimenpiteiden vaikutusten arviointi

On tärkeää arvioida tarkoin, onko toimintasuunnitelmassa ja suosituksessa ilmaistut tavoitteet saavutettu. Arvioinnissa voidaan myös löytää mahdollisia jatkotoimenpiteitä teollisuuden, yhteisön toimielinten, jäsenvaltioiden tai kuluttajien edustajien toteutettaviksi. Suunniteltu arviointi toteutetaan samassa yhteydessä kuin alaikäisten ja ihmisarvon suojelemisesta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa annetun neuvoston suosituksen perusteella toteutettujen toimenpiteiden arviointi. Arviointi käynnistetään tarjouspyynnön perusteella.

LIITE II

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE III

TOIMINTASUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN

1. Komissio toteuttaa toimintasuunnitelman liitteeseen I sisältyvän teknisen kuvauksen mukaisesti.

2. Toimintasuunnitelma toteutetaan välillisten toimien avulla ja mahdollisuuksien mukaan kustannustenjakoperiaatteella.

3. Kustannusten jakoon perustuvien hankkeiden valinta perustuu yleensä tavanomaiseen menettelyyn, jossa ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Ehdotuspyyntöjen sisältö määritellään läheisessä yhteistyössä asianomaisten asiantuntijoiden kanssa ja soveltamalla päätöksen mukaista menettelyä. Tärkein arviointiperuste ehdotuspyyntömenettelyn mukaisesti tuettavia hankkeita valittaessa on se, miten hankkeilla voidaan edistää toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

4. Yhteisön tukea koskeviin hakemuksiin olisi tarvittaessa liitettävä rahoitussuunnitelma, joka sisältää selvityksen hankkeen kokonaisrahoituksesta. Selvityksessä on ilmoitettava myös yhteisöltä haettavan tuen määrä sekä kaikki muista lähteistä haettu tai saatu tuki.

5. Komissio voi myös ottaa käyttöön ehdotuspyyntömenettelyä joustavamman rahoitusjärjestelyn tukeakseen kumppanuuksien syntymistä erityisesti pk-yritysten ja epäsuotuisilla alueilla toimivien organisaatioiden välillä, sekä sellaisten pitkän aikavälin toimenpiteiden toteuttamista, joiden tavoitteena on Internetin laittoman ja haitallisen sisällön torjuminen. Tämä järjestely voi olla jatkuva.

6. Komissio toteuttaa toimenpiteet sen varmistamiseksi, että poikkeustapauksissa voidaan ottaa huomioon sellaisia hanke-ehdotuksia, joita ei ole pyydetty ja jotka koskevat erityisen kiireellisten toimenpiteiden toteuttamista silloin, kun tekninen kehitys edellyttää toiminnan muuttamista.

7. Kohdan 5 ja 6 mukaista menettelyä koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt toteutetaan noudattamalla neuvoa-antavaa komiteamenettelyä (tyyppi I) ja komission varainhoitoasetusta. Ne julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

8. Komission tutkimus- ja palvelusopimusten puitteissa kokonaan rahoittamat hankkeet toteutetaan tarjouspyyntömenettelyn ja voimassa olevien varainhoitoasetusten mukaisesti. Avoimuus varmistetaan kuulemalla ulkopuolisia asiantuntijoita (Internetiä käsittelevää työryhmää ja oikeusasioiden neuvoa-antavaa komiteaa) sekä hyödyntämällä tiedotuksessa aktiivisesti komission tietopalveluja.

9. Toimintasuunnitelman aikana komissio toteuttaa myös valmistelevia, täydentäviä ja tukevia toimia, joiden tarkoituksena on edistää toimintasuunnitelman yleisten ja toimintalinjojen erityisten tavoitteiden saavuttamista. Näihin toimiin kuuluvat toimintasuunnitelman yleistavoitteita tukevat tutkimukset, jatkotoimenpiteitä valmistelevat toimet, osallistumisen helpottaminen toimintasuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen sekä toimintasuunnitelmaan kuuluvien aloitteiden tuloksista tiedottaminen.

10. Kaikkien rahallista tukea saavien hankkeiden yhteydessä on mainittava, että hanke on saanut tukea toimintasuunnitelmasta.