This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document C2006/316E/02
MINUTES#Thursday 30 November 2006
PÖYTÄKIRJA
Torstai 30. marraskuuta 2006
PÖYTÄKIRJA
Torstai 30. marraskuuta 2006
EUVL C 316E, 22.12.2006, p. 17–387
(ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)
22.12.2006 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
CE 316/17 |
PÖYTÄKIRJA
(2006/C 316 E/02)
ISTUNNON KULKU
Puhetta johti Alejo VIDAL-QUADRAS
Varapuhemies
1. Istunnon avaaminen
Istunto avattiin klo 9.00.
2. Vastaanotetut asiakirjat
Seuraavat asiakirjat on vastaanotettu neuvostolta ja komissiolta:
— |
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta vaaroilta, jotka liittyvät asbestialtistukseen työssä (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0664 — C6-0384/2006 — 2006/0222(COD))
|
— |
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kilpailusääntöjen soveltamisesta rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0722 — C6-0433/2006 — 2006/0241(COD))
|
— |
Luonnos neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamiseksi kieliä koskevan järjestelyn osalta Bulgarian tasavallan ja Romanian tasavallan liittymisen johdosta bulgarian ja romanian huomioon ottamiseksi Euroopan unionin virallisina kielinä (15712/2006 — C6-0434/2006 — 2006/0813(CNS))
|
— |
Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen muuttamisesta kieliä koskevan järjestelyn osalta bulgarian ja romanian lisäämiseksi työjärjestyksessä mainittuihin oikeudenkäyntikieliin (15715/2006 — C6-0435/2006 — 2006/0814(CNS))
|
— |
Ehdotus neuvoston asetukseksi siitosmunien ja siipikarjan poikasten tuotannosta ja pitämisestä kaupan (kodifioitu toisinto) (KOM(2006)0694 — C6-0436/2006 — 2006/0231(CNS))
|
3. Lääkkeiden vaikuttavat aineet (kirjallinen kannanotto)
Kirjallinen kannanotto 61/2006 aiheesta lääkkeiden vaikuttavat aineet, jonka Amalia Sartori, John Bowis, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines ja Thomas Ulmer ovat jättäneet käsiteltäväksi, on saanut parlamentin jäsenten enemmistön allekirjoitukset. Kannanotto toimitetaan näin ollen työjärjestyksen 116 artiklan 4 kohdan mukaisesti kannanotossa mainituille tahoille liitteenään allekirjoittajien nimet, ja se julkaistaan 12.12.2006 pidettävän istunnon hyväksytyissä teksteissä.
4. AIDS (keskustelu)
Komission julkilausuma: AIDS
Vladimír Špidla (komission jäsen) antoi julkilausuman.
Puheenvuorot: John Bowis PPE-DE-ryhmän puolesta, Glenys Kinnock PSE-ryhmän puolesta, Georgs Andrejevs ALDE-ryhmän puolesta, Marie-Hélène Aubert Verts/ALE-ryhmän puolesta, Vittorio Agnoletto GUE/NGL-ryhmän puolesta, sitoutumaton Luca Romagnoli, Zbigniew Zaleski, Margrietus van den Berg, Fiona Hall, Raül Romeva i Rueda, Zita Gurmai, Pierre Schapira ja Vladimír Špidla.
Työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskustelun päätteeksi käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset:
— |
John Bowis PPE-DE-ryhmän puolesta maailman aids-päivästä (B6-0619/2006) |
— |
Vittorio Agnoletto, Feleknas Uca, Dimitrios Papadimoulis, Adamos Adamou ja Luisa Morgantini GUE/NGL-ryhmän puolesta HI-viruksesta/aidsista ja muista epidemioista (B6-0620/2006) |
— |
Eoin Ryan UEN-ryhmän puolesta maailman aids-päivästä 2006 (B6-0621/2006) |
— |
Miguel Angel Martínez Martínez, Glenys Kinnock, Karin Scheele ja Ana Maria Gomes PSE-ryhmän puolesta HI-viruksesta/AIDSista (kansainvälinen AIDS-päivä) (B6-0622/2006) |
— |
Georgs Andrejevs ja Marios Matsakis ALDE-ryhmän puolesta maailman AIDS-päivästä (B6-0623/2006) |
— |
Carl Schlyter, Marie-Hélène Aubert ja Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta HI-viruksesta/AIDSista (kansainvälinen aids-päivä) (B6-0624/2006). |
Keskustelu julistettiin päättyneeksi.
Äänestys: istunnon pöytäkirja 30.11.2006, kohta 8.23.
5. Vammaisten tilanne laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007 (keskustelu)
Mietintö: Vammaisten tilanne laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007 (2006/2105(INI)) — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta.
Esittelijä: Elizabeth Lynne (A6-0351/2006)
Elizabeth Lynne esitteli laatimansa mietinnön.
Vladimír Špidla (komission jäsen) käytti puheenvuoron.
Puheenvuorot: Gyula Hegyi (CULT-valiokunnan lausunnon valmistelija), Iles Braghetto PPE-DE-ryhmän puolesta ja Evangelia Tzampazi PSE-ryhmän puolesta.
Puhetta johti Sylvia-Yvonne KAUFMANN
Varapuhemies
Puheenvuorot: Arūnas Degutis ALDE-ryhmän puolesta, Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmän puolesta, Mieczysław Edmund Janowski UEN-ryhmän puolesta, Andrzej Tomasz Zapałowski IND/DEM-ryhmän puolesta, Ana Mato Adrover, Richard Howitt, Philip Bushill-Matthews, Elizabeth Lynne ja Vladimír Špidla.
Keskustelu julistettiin päättyneeksi.
Äänestys: istunnon pöytäkirja 30.11.2006, kohta 8.24.
6. Aika kiristää tahtia — yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen (keskustelu)
Mietintö: Aika kiristää tahtia — yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen (2006/2138(INI)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Pilar del Castillo Vera (A6-0384/2006)
Pilar del Castillo Vera esitteli laatimansa mietinnön.
Günter Verheugen (komission varapuheenjohtaja) käytti puheenvuoron.
Puheenvuorot: Patrizia Toia (EMPL-valiokunnan lausunnon valmistelija), Gyula Hegyi (CULT-valiokunnan lausunnon valmistelija), Andrzej Jan Szejna (JURI-valiokunnan lausunnon valmistelija), Dominique Vlasto PPE-DE-ryhmän puolesta, Norbert Glante PSE-ryhmän puolesta, Ona Juknevičienė ALDE-ryhmän puolesta, Guntars Krasts UEN-ryhmän puolesta, Godfrey Bloom IND/DEM-ryhmän puolesta, sitoutumaton Ashley Mote, Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk ja Günter Verheugen.
Keskustelu julistettiin päättyneeksi.
Äänestys: istunnon pöytäkirja 30.11.2006, kohta 8.25.
(Istunto keskeytettiin klo 10.50 äänestysten alkamista odotettaessa ja sitä jatkettiin klo 11.00.)
Puhetta johti Edward McMILLAN-SCOTT
Varapuhemies
7. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen
Edellisen istunnon pöytäkirja hyväksyttiin.
*
* *
Jacky Henin käytti puheenvuoron ilmoittaakseen, että hänen mielestään turvatoimia oli tehostettu (puhemies vastasi, että hän ei ole tietoinen asiasta, mutta lupasi selvittää asian).
8. Äänestykset
Äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat (tarkistukset, erilliset äänestykset, kohta kohdalta -äänestykset, ...) esitetään pöytäkirjaan sisältyvässä liitteessä ”Äänestysten tulokset”.
Puhemies ehdotti useiden jäsenten pyynnöstä, että Geoffrey Van Ordenin mietinnöstä (A6-0420/2006) ja Pierre Moscovicin mietinnöstä (A6-0421/2006) äänestettäisiin heti niiden mietintöjen jälkeen, joista äänestetään yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti.
Hannes Swoboda käytti puheenvuoron tästä ehdotuksesta.
Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.
8.1. Teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistaminen siviili-ilmailun alalla *** I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)
Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta [KOM(2006)0645 — C6-0362/2006—2006/0209(COD)] — Liikenne- ja matkailuvaliokunta.
Esittelijä: Paolo Costa (A6-0401/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 1)
KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUS ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0504)
8.2. Sisävesialusten tekniset vaatimukset *** I (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)
Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista annetun direktiivin 2006/.../EY muuttamisesta [KOM(2006)0646 — C6-0360/2006—2006/0210(COD)] — Liikenne- ja matkailuvaliokunta.
Esittelijä: Paolo Costa (A6-0402/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 2)
KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0505)
8.3. EY:n ja Kap Verden sopimus kalastusalan kumppanuudesta * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Kap Verden tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä [KOM(2006)0363 — C6-0282/2006 — 2006/0122(CNS)] — Kalatalousvaliokunta.
Esittelijä: Duarte Freitas (A6-0395/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 3)
KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0506)
8.4. Yhteisön takuu Euroopan investointipankille * (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta [KOM(2006)0324 — C6-0275/2006 — 2006/0107(CNS)] — Budjettivaliokunta.
Esittelijä: Esko Seppänen (A6-0394/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 4)
KOMISSION EHDOTUS, TARKISTUKSET ja LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0507)
8.5. Kielijärjestelyä koskeva siirtymäkauden sääntö (työjärjestyksen 131 artikla) (äänestys)
Mietintö: Euroopan parlamentin työjärjestyksen 139 artiklan (kielijärjestelyä koskeva siirtymäkauden sääntö) muuttaminen [2006/2244(REG)] — Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta.
Esittelijä: Ingo Friedrich (A6-0391/2006)
(määräenemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 5)
TYÖJÄRJESTYKSEN 139 ARTIKLA, TARKISTUS, EHDOTUS PÄÄTÖKSEKSI
Hyväksyttiin kertaäänestyksessä (P6_TA(2006)0508)
8.6. Euroopan unionin perusoikeusvirasto * (lopullinen äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta [KOM(2005)0280 — C6-0288/2005 — 2005/0124(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta.
Esittelijä: Kinga Gál (A6-0306/2006)
Keskustelu käytiin 12.10.2006(istunnon pöytäkirja 12.10.2006, kohta 3).
Äänestys toimitettiin 12.10.2006(istunnon pöytäkirja 12.10.2006, kohta 7.22)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 6)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0509)
Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:
— |
Kinga Gál (esittelijä) ennen äänestystä. |
8.7. Perusoikeusvirasto (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa koskeva toiminta) * (lopullinen äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston valtuuttamisesta harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla [KOM(2005)0280 — C6-0289/2005 — 2005/0125(CNS)] — Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta.
Esittelijä: Magda Kósáné Kovács (A6-0282/2006).
Keskustelu käytiin 12.10.2006(istunnon pöytäkirja 12.10.2006, kohta 3).
Äänestys toimitettiin 12.10.2006(istunnon pöytäkirja 12.10.2006, kohta 7.23)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 7)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0510)
Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:
— |
Magda Kósáné Kovács (esittelijä) ennen äänestystä. |
8.8. Bulgarian liittyminen (äänestys)
Mietintö: Bulgarian liittyminen Euroopan unioniin [2006/2114(INI)] — Ulkoasiainvaliokunta.
Esittelijä: Geoffrey Van Orden (A6-0420/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 8)
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0511)
Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:
— |
Puheenvuoron käyttivät Rebecca Harms tarkistuksesta 2 ja Geoffrey Van Orden (esittelijä), joka pyysi äänestyksen toimittamista tarkistuksesta 9, joka oli rauennut tarkistuksen 2 hyväksymisen myötä (puhemies vastasi hänelle, että tarkistuksesta 2 toimitettu äänestys oli pätevä). |
8.9. Romanian liittyminen (äänestys)
Mietintö: Romanian liittyminen Euroopan unioniin [2006/2115(INI)] — Ulkoasiainvaliokunta.
Esittelijä: Pierre Moscovici (A6-0421/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 9)
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0512)
8.10. Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007-2013) *** II (äänestys)
Suositus toiseen käsittelyyn: Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013) (12032/2/2006 — C6-0318/2006 — 2005/0043(COD)) — Teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunta.
Esittelijä: Jerzy Buzek (A6-0392/2006)
(määräenemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 10)
NEUVOSTON YHTEINEN KANTA
Julistettiin hyväksytyksi tarkistettuna (P6_TA(2006)0513)
Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:
— |
Giles Chichester (ITRE-valiokunnan lausunnon valmistelija) suositteli valiokunnan tarkistusryhmän hyväksymistä; |
— |
Carlo Casini ilmoitti peruuttavansa tarkistukset 47 ja 48; |
— |
Vittorio Prodi, Philippe Busquin ja Hiltrud Breyer näistä puheenvuoroista. |
8.11. EY:n seitsemäs puiteohjelma (2007-2013), tutkimustulosten levittäminen *** I (äänestys)
Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007-2013) (KOM(2005)0705 — C6-0005/2006 — 2005/0277(COD)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Philippe Busquin (A6-0304/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 11)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0514)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0514)
8.12. Pyroteknisten tuotteitten saattaminen markkinoille *** I (äänestys)
Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyroteknisten tuotteitten saattamisesta markkinoille [KOM(2005)0457 — C6-0312/2005 — 2005/0194(COD)] — Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta.
Esittelijä: Joel Hasse Ferreira (A6-0289/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 12)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0515)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0515)
8.13. Eurooppalainen sosiaaliturvan tilastointijärjestelmä (ESSPROS) *** I (äänestys)
Mietintö: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta sosiaaliturvan tilastointijärjestelmästä (ESSPROS) [KOM(2006)0011 — C6-0024/2006 — 2006/0004(COD)] — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta.
Esittelijä: Jan Andersson (A6-0324/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 13)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0516)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0516)
8.14. Euratomin seitsemäs puiteohjelma (2007-2011), tutkimustulosten levittäminen * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston asetukseksi (Euratom) säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007-2011) (KOM(2006)0042 — C6-0080/2006 — 2006/0014(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Anne Laperrouze (A6-0305/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta.14)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0517)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0517)
8.15. Erityisohjelma ”Ihmiset” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ihmiset” (KOM(2005)0442 — C6-0383/2005—2005/0187(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Umberto Pirilli (A6-0360/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 15)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0518)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0518)
8.16. Erityisohjelma ”Ideat” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ideat” (KOM(2005)0441 — C6-0382/2005 — 2005/0186(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Angelika Niebler (A6-0369/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 16)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0519)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0519)
8.17. Erityisohjelma ”Valmiudet” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (KOM(2005)0443 — C6-0384/2005 — 2005/0188(CNS)) — Teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunta.
Esittelijä: Vittorio Prodi (A6-0371/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 17)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0520)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0520)
8.18. Erityisohjelma ”Yhteistyö” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (KOM(2005)0440 — C6-0381/2005 — 2005/0185(CNS)) — Teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunta.
Esittelijä: Teresa Riera Madurell (A6-0379/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 18)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0521)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0521)
8.19. Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007-2013) (KOM(2005)0439 — C6-0380/2005 — 2005/0184(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: David Hammerstein Mintz (A6-0335/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 19)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0522)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0522)
8.20. Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma (seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma 2007-2011) * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännessä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa (2007-2011) (KOM(2005)0444 — C6-0385/2005 — 2005/0189(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Daniel Caspary (A6-0357/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 20)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0523)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0523)
8.21. Euroopan atomienergiayhteisön erityisohjelma (seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma 2007-2011) * (äänestys)
Mietintö: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007-2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta (KOM(2005)0445/2 — KOM(2005)0445/2 — 2005/0190(CNS)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Umberto Guidoni (A6-0333/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 21)
KOMISSION EHDOTUS
Hyväksyttiin tarkistettuna (P6_TA(2006)0524)
LUONNOS LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0524)
Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:
— |
Edit Herczog tarkistuksista 22 ja 23. |
8.22. Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue (äänestys)
Keskustelu käytiin 27.9.2006(istunnon pöytäkirja 27.9.2006, kohta 3).
Päätöslauselmaesitys B6-0625/2006
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 22)
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0525)
8.23. AIDS (äänestys)
Päätöslauselmaesitykset B6-0619/2006, B6-0620/2006, B6-0621/2006, B6-0622/2006, B6-0623/2006 ja B6-0624/2006
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 23)
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS RC-B6-0619/2006/rev.
(korvaa päätöslauselmaesitykset B6-0619/2006, B6-0620/2006, B6-0622/2006, B6-0623/2006 ja B6-0624/2006):
seuraavien jäsenten käsiteltäväksi jättämä:
— |
John Bowis PPE-DE-ryhmän puolesta |
— |
Miguel Angel Martínez Martínez, Glenys Kinnock, Karin Scheele, Anne Van Lancker ja Ana Maria Gomes PSE-ryhmän puolesta |
— |
Georgs Andrejevs, Marios Matsakis, Frédérique Ries, Thierry Cornillet, Fiona Hall ja Johan Van Hecke ALDE-ryhmän puolesta |
— |
Carl Schlyter ja Marie-Hélène Aubert Verts/ALE-ryhmän puolesta |
— |
Vittorio Agnoletto, Luisa Morgantini, Feleknas Uca, Dimitrios Papadimoulis, Adamos Adamou ja Helmuth Markov GUE/NGL-ryhmän puolesta. |
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0526)
Äänestystä koskevat puheenvuorot:
— |
John Bowis esitti suullisen tarkistuksen, joka hyväksyttiin. |
(Päätöslauselmaesitys B6-0621/2006 raukesi.)
8.24. Vammaisten tilanne laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007 (äänestys)
Mietintö: Vammaisten tilanne laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007 (2006/2105(INI)) — Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta.
Esittelijä: Elizabeth Lynne (A6-0351/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 24)
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0527)
Äänestyksiä koskevat puheenvuorot:
— |
Elizabeth Lynne (esittelijä) ilmoitti tietyistä kielellisistä epäjohdonmukaisuuksista. |
8.25. Aika kiristää tahtia — yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen (äänestys)
Mietintö: Aika kiristää tahtia — yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen (2006/2138(INI)) — Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta.
Esittelijä: Pilar del Castillo Vera (A6-0384/2006)
(yksinkertainen enemmistö)
(äänestystulokset: ”Äänestysten tulokset” -liite, kohta 25)
PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Hyväksyttiin (P6_TA(2006)0528)
9. Äänestysselitykset
Kirjalliset äänestysselitykset:
Työjärjestyksen 163 artiklan 3 kohdan mukaiset kirjalliset äänestysselitykset julkaistaan tämän istunnon sanatarkoissa istuntoselostuksissa.
Suulliset äänestysselitykset:
Mietintö: Kinga Gál — A6-0306/2006:
— |
Bruno Gollnisch |
Mietintö: Magda Kósáné Kovács — A6-0282/2006:
— |
Bruno Gollnisch |
Mietintö: Geoffrey Van Orden — A6-0420/2006:
— |
Eija-Riitta Korhola |
Mietintö: Pierre Moscovici — A6-0421/2006:
— |
Michl Ebner ja Árpád Duka-Zólyomi |
Mietintö: Geoffrey Van Orden — A6-0420/2006 ja Mietintö: Pierre Moscovici — A6-0421/2006:
— |
Luciana Sbarbati ja Hubert Pirker |
Suositus toiseen käsittelyyn Jerzy Buzek — A6-0392/2006:
— |
Hiltrud Breyer |
Mietintö: Joel Hasse Ferreira — A6-0289/2006:
— |
Josu Ortuondo Larrea ja Zita Pleštinská |
B6-0625/2006 — Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue:
— |
Lydia Schenardi |
Mietintö: Elizabeth Lynne — A6-0351/2006:
— |
Danutė Budreikaitė |
10. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset ovat nähtävissä verkkosivulla ”Séance en direct” kohdassa ”Résultats des votes (appels nominaux)/Results of votes (roll-call votes)” sekä liitteen ”Nimenhuutoäänestysten tulokset” painetussa versiossa.
Europarlin sähköistä versiota päivitetään säännöllisesti enintään kahden viikon ajan äänestyspäivästä.
Tämän määräajan jälkeen äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevien ilmoitusten luettelo on lopullinen, ja se toimitetaan käännettäväksi ja julkaistavaksi virallisessa lehdessä.
11. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen
Työjärjestyksen 172 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän istunnon pöytäkirja annetaan parlamentin hyväksyttäväksi seuraavan istunnon alussa.
Hyväksytyt tekstit toimitetaan parlamentin hyväksynnällä asianomaisille tahoille.
12. Seuraavien istuntojen aikataulu
Seuraavat istunnot pidetään 11.12.2006-14.12.2006.
13. Istuntokauden keskeyttäminen
Euroopan parlamentin istuntokausi julistettiin keskeytetyksi.
Istunto päättyi klo 12.20.
Julian Priestley
Pääsihteeri
Josep Borrell Fontelles
Puhemies
LÄSNÄOLOLISTA
Allekirjoittaneet:
Adamou, Agnoletto, Aita, Albertini, Allister, Alvaro, Andersson, Andrejevs, Andria, Andrikienė, Angelilli, Antoniozzi, Arif, Arnaoutakis, Ashworth, Assis, Atkins, Attwooll, Aubert, Auken, Ayala Sender, Aylward, Ayuso, Bachelot-Narquin, Baco, Badia I Cutchet, Barsi-Pataky, Batten, Battilocchio, Bauer, Beaupuy, Beazley, Becsey, Beer, Beglitis, Belet, Belohorská, Bennahmias, Berend, Berès, van den Berg, Berger, Berlato, Berlinguer, Berman, Bielan, Birutis, Blokland, Bloom, Bobošíková, Böge, Bösch, Bonde, Bono, Bonsignore, Booth, Borghezio, Borrell Fontelles, Bourlanges, Bourzai, Bowis, Bowles, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Breyer, Březina, Brok, Brunetta, Budreikaitė, van Buitenen, Bullmann, van den Burg, Bushill-Matthews, Busk, Busquin, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Camre, Capoulas Santos, Cappato, Carlotti, Carlshamre, Carnero González, Carollo, Casa, Casaca, Cashman, Caspary, Castex, Castiglione, del Castillo Vera, Catania, Cavada, Cederschiöld, Cercas, Chatzimarkakis, Chichester, Chiesa, Chmielewski, Christensen, Chruszcz, Claeys, Clark, Cocilovo, Coelho, Corbett, Cornillet, Correia, Costa, Cottigny, Coûteaux, Coveney, Cramer, Crowley, Daul, Davies, De Blasio, de Brún, Degutis, Dehaene, De Keyser, Demetriou, Deprez, De Rossa, Descamps, Désir, Deß, De Veyrac, De Vits, Díaz de Mera García Consuegra, Dičkutė, Didžiokas, Díez González, Dillen, Dimitrakopoulos, Dobolyi, Dombrovskis, Doorn, Douay, Dover, Doyle, Drčar Murko, Duchoň, Dührkop Dührkop, Duka-Zólyomi, Ebner, El Khadraoui, Esteves, Estrela, Ettl, Eurlings, Jill Evans, Robert Evans, Fajmon, Farage, Fatuzzo, Fava, Fazakas, Ferber, Fernández Martín, Anne Ferreira, Elisa Ferreira, Figueiredo, Flasarová, Flautre, Florenz, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Fontaine, Ford, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, García Pérez, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gebhardt, Gentvilas, Geremek, Geringer de Oedenberg, Gewalt, Gierek, Giertych, Gill, Gklavakis, Glante, Goebbels, Goepel, Golik, Gollnisch, Gomolka, Gottardi, Goudin, Grabowska, Grabowski, Graça Moura, Graefe zu Baringdorf, Gräßle, de Grandes Pascual, Grech, Griesbeck, Gröner, de Groen-Kouwenhoven, Groote, Grosch, Grossetête, Gruber, Guardans Cambó, Guellec, Guerreiro, Guidoni, Gurmai, Gutiérrez-Cortines, Guy-Quint, Gyürk, Hall, Handzlik, Harangozó, Harbour, Harkin, Harms, Hasse Ferreira, Hassi, Hatzidakis, Haug, Hazan, Heaton-Harris, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Helmer, Henin, Hennicot-Schoepges, Herczog, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Holm, Hoppenstedt, Horáček, Howitt, Hudacký, Hudghton, Hughes, Hutchinson, Ibrisagic, in 't Veld, Itälä, Jackson, Janowski, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jensen, Joan i Marí, Jöns, Jonckheer, Jordan Cizelj, Juknevičienė, Kacin, Kaczmarek, Kallenbach, Kamall, Karas, Karim, Kaufmann, Kauppi, Tunne Kelam, Kilroy-Silk, Kindermann, Kinnock, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Klinz, Knapman, Koch, Kohlíček, Konrad, Korhola, Kósáné Kovács, Koterec, Kozlík, Krahmer, Krarup, Krasts, Kratsa-Tsagaropoulou, Kreissl-Dörfler, Kristovskis, Krupa, Kuc, Kuhne, Kułakowski, Kušķis, Kusstatscher, Kuźmiuk, Lagendijk, Laignel, Lamassoure, Lambert, Lambrinidis, Landsbergis, Lang, Langen, Langendries, Laperrouze, Lavarra, Lax, Lechner, Le Foll, Lehideux, Lehne, Leichtfried, Leinen, Le Rachinel, Lewandowski, Liberadzki, Libicki, Lichtenberger, Lienemann, Liese, Liotard, Locatelli, Lombardo, López-Istúriz White, Losco, Louis, Lucas, Ludford, Lulling, Lundgren, Lynne, Maat, Maaten, McAvan, McCarthy, McGuinness, McMillan-Scott, Madeira, Maldeikis, Maňka, Thomas Mann, Manolakou, Mantovani, Markov, Martens, David Martin, Hans-Peter Martin, Martínez Martínez, Masiel, Maštálka, Mathieu, Mato Adrover, Matsakis, Matsis, Matsouka, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Meijer, Méndez de Vigo, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Mikolášik, Millán Mon, Mohácsi, Montoro Romero, Moraes, Morgan, Morgantini, Morillon, Moscovici, Mote, Mulder, Musacchio, Muscardini, Muscat, Musotto, Musumeci, Myller, Napoletano, Nattrass, Newton Dunn, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Nicholson, Nicholson of Winterbourne, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Obiols i Germà, Achille Occhetto, Öger, Özdemir, Olajos, Olbrycht, Ó Neachtain, Onesta, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Őry, Ouzký, Oviir, Paasilinna, Pack, Pafilis, Pahor, Paleckis, Panzeri, Papadimoulis, Papastamkos, Patriciello, Patrie, Peillon, Pęk, Alojz Peterle, Pflüger, Piecyk, Pieper, Pīks, Pinheiro, Piotrowski, Pirilli, Pirker, Piskorski, Pistelli, Pleguezuelos Aguilar, Pleštinská, Podestà, Podkański, Poettering, Poignant, Polfer, Portas, Posdorf, Posselt, Prets, Prodi, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Ransdorf, Rapkay, Rasmussen, Remek, Resetarits, Reul, Reynaud, Ribeiro e Castro, Riera Madurell, Ries, Riis-Jørgensen, Rivera, Rogalski, Roithová, Romagnoli, Romeva i Rueda, Rosati, Roszkowski, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Rübig, Rühle, Rutowicz, Ryan, Sacconi, Saïfi, Sakalas, Saks, Salinas García, Samaras, Samuelsen, Sánchez Presedo, dos Santos, Sartori, Saryusz-Wolski, Savary, Sbarbati, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schenardi, Schierhuber, Schlyter, Olle Schmidt, Frithjof Schmidt, Schmitt, Schnellhardt, Schröder, Schroedter, Schulz, Schuth, Schwab, Seeber, Seeberg, Segelström, Seppänen, Siekierski, Silva Peneda, Simpson, Škottová, Smith, Sommer, Sonik, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Spautz, Speroni, Staes, Staniszewska, Starkevičiūtė, Šťastný, Stauner, Sterckx, Stevenson, Stihler, Stockmann, Strož, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Susta, Svensson, Swoboda, Szájer, Szejna, Szymański, Tabajdi, Tajani, Takkula, Tannock, Tarabella, Tarand, Tatarella, Thyssen, Titford, Titley, Toia, Tomczak, Toubon, Trakatellis, Triantaphyllides, Trüpel, Turmes, Tzampazi, Uca, Ulmer, Väyrynen, Vakalis, Valenciano Martínez-Orozco, Vanhecke, Van Hecke, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Vaugrenard, Veneto, Ventre, Vergnaud, Vernola, Vidal-Quadras, Vincenzi, Virrankoski, Vlasto, Voggenhuber, Wagenknecht, Wallis, Walter, Watson, Henri Weber, Manfred Weber, Weiler, Weisgerber, Westlund, Whittaker, Wieland, Wiersma, Wijkman, Willmott, Wise, von Wogau, Wohlin, Bernard Piotr Wojciechowski, Janusz Wojciechowski, Wortmann-Kool, Wurtz, Yañez-Barnuevo García, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zapałowski, Zappalà, Zatloukal, Ždanoka, Zieleniec, Zimmer, Zvěřina.
Tarkkailijat:
Ali, Anastase, Arabadjiev, Athanasiu, Bărbuleţiu, Bliznashki, Buruiană-Aprodu, Christova, Ciornei, Cioroianu, Coşea, Corina Creţu, Gabriela Creţu, Martin Dimitrov, Duca, Ganţ, Hogea, Husmenova, Iacob-Ridzi, Ilchev, Ivanova, Kazak, Kirilov, Kónya-Hamar, Mihalache, Morţun, Paparizov, Paşcu, Petre, Podgorean, Popa, Popeangă, Sârbu, Severin, Shouleva, Silaghi, Sofianski, Stoyanov, Ţicău, Ţîrle, Vălean, Vigenin.
LIITE I
ÄÄNESTYSTEN TULOKSET
Käytettyjen merkkien ja lyhenteiden selitykset
+ |
hyväksytty |
- |
hylätty |
↓ |
rauennut |
per. |
peruutettu |
NHÄ (..., ..., ...) |
nimenhuutoäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää) |
KÄ (..., ..., ...) |
koneäänestys (puolesta, vastaan, tyhjää) |
osat |
kohta kohdalta -äänestys |
eä |
erillinen äänestys |
tark. |
tarkistus |
KT |
kompromissitarkistus |
vo |
vastaava osa |
P |
tekstiä poistava tarkistus |
= |
identtiset tarkistukset |
§ |
kohta |
art. |
artikla |
kappale |
johdanto-osan kappale |
PR |
päätöslauselmaesitys |
PRC |
yhteinen päätöslauselmaesitys |
SEC |
salainen äänestys |
1. Teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistaminen siviili-ilmailun alalla *** I
Mietintö: Paolo COSTA (A6-0401/2006)
Kohde |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
kertaäänestys |
|
+ |
|
2. Sisävesialusten tekniset vaatimukset *** I
Mietintö: Paolo COSTA (A6-0402/2006)
Kohde |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
kertaäänestys |
NHÄ |
+ |
451, 9, 15 |
Nimenhuutoäänestystä koskeva pyyntö
PPE-DE: lopullinen äänestys
3. EY:n ja Kap Verden kalastuskumppanuus *
Mietintö: Duarte FREITAS (A6-0395/2006)
Kohde |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
kertaäänestys |
NHÄ |
+ |
374, 67, 49 |
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: lopullinen äänestys
4. Yhteisön takuu Euroopan investointipankille *
Mietintö: Esko SEPPÄNEN (A6-0394/2006)
Kohde |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
kertaäänestys |
|
+ |
|
5. Työjärjestyksen 139 artiklan muuttaminen — Kielijärjestelyä koskeva siirtymäkauden sääntö
Mietintö: Ingo FRIEDRICH (määräenemmistö) (A6-0391/2006)
Kohde |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
kertaäänestys |
|
+ |
|
6. Euroopan unionin perusoikeusvirasto *
Mietintö: Kinga GÁL (A6-0306/2006)
Kohde |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
NHÄ |
+ |
431, 94, 16 |
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: lopullinen äänestys
7. Perusoikeusvirasto (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa koskeva toiminta) *
Mietintö: Magda KÓSÁNE KOVÁCS (A6-0282/2006)
Kohde |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
NHÄ |
+ |
469, 101, 13 |
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: lopullinen äänestys
8. Bulgarian liittyminen
Mietintö: Geoffrey VAN ORDEN (A6-0420/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
§ 2 jälkeen |
3 |
ALDE |
KÄ |
+ |
288, 265, 10 |
§ 11 jälkeen |
7/rev |
GUE/NGL |
|
- |
|
§ 13 jälkeen |
1 |
Verts/ALE |
NHÄ |
- |
141, 303, 146 |
§ 14 |
8 |
PPE-DE |
KÄ |
- |
237, 323, 16 |
§ 15 jälkeen |
5/rev |
GUE/NGL |
|
- |
|
§ 16 |
§ |
alkuper. teksti |
osat/NHÄ |
|
|
1 |
+ |
576, 14, 8 |
|||
2 |
+ |
477, 104, 17 |
|||
§ 17 |
4 |
ALDE |
|
- |
|
§ 20 |
2 |
Verts/ALE ja Beglitis |
NHÄ |
+ |
269, 264, 60 |
9 |
PPE-DE |
|
↓ |
|
|
§ |
alkuper. teksti |
|
↓ |
|
|
§ 23 |
6 |
GUE/NGL |
KÄ |
- |
250, 344, 15 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
|
1 |
+ |
|
|||
2 |
+ |
|
|||
F kappale |
§ |
alkuper. teksti |
osat/NHÄ |
|
|
1 |
+ |
510, 89, 10 |
|||
2 |
+ |
473, 98, 14 |
|||
3 |
+ |
492, 100, 13 |
|||
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan) |
NHÄ |
+ |
505, 65, 36 |
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: lopullinen äänestys
PPE-DE: lopullinen äänestys
VertsALE tark. 1 ja 2
Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM
F kappale
1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”liittymissopimuksen siirtymäkauden järjestelyillä ja muilla valtuuksilla” ja ”joka ei liity EU:n laajentumiseen”
2. osa:”liittymissopimuksen siirtymäkauden järjestelyillä ja muilla valtuuksilla”
3. osa:”joka ei liity EU:n laajentumiseen”
GUE/NGL
§ 16
1. osa:”pyytää tehostamaan ... ja sääntelyrakenteiden” ja ”avulla”
2. osa:”ja joustavamman työlainsäädännön”
§ 23
1. osa:”onnittelee Bulgariaa ... turvallisuuden edistämisessä”
2. osa:”erityisesti Naton ... transatlanttiseen liittoon”
Muuta
Myös Elly de Groen-Kouwenhoven allekirjoitti tarkistukset 3 ja 7/rev.
Myös Bernat Joan i Marí allekirjoitti tarkistuksen 1 Verts/ALE-ryhmän puolesta.
9. Romanian liittyminen
Mietintö: Pierre MOSCOVICI (A6-0421/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
§ 5 jälkeen |
3 |
GUE/NGL |
|
- |
|
§ 9 jälkeen |
1 |
GIBAULT ja muut |
KÄ |
- |
240, 287, 56 |
2 |
GIBAULT ja muut |
|
- |
|
|
§ 10 |
§ |
alkuper. teksti |
NHÄ |
+ |
322, 265, 17 |
§ 17 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2 |
- |
|
|||
3 |
+ |
|
|||
C kappale |
§ |
alkuper. teksti |
NHÄ |
+ |
538, 55, 14 |
C kappaleen jälkeen |
5 |
GUE/NGL |
|
- |
|
F kappaleen jälkeen |
4/rev |
GUE/NGL |
|
- |
|
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan) |
NHÄ |
+ |
542, 41, 27 |
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: C kappale, § 10 ja lopullinen äänestys
PSE: lopullinen äänestys
Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt
PSE
§ 17
1. osa:”ilmaisee huolensa ... ja sen ulkopuolella” ja ”800 000 uhria vuosittain”
2. osa:”(oikeus- ja sisäasiainministeriön toimittamien tilastojen mukaan)”
3. osa:”ja perheväkivallan ... kansainvälisellä tasolla”
Muuta
Myös Johannes Blokland allekirjoitti tarkistukset 1 ja 2.
10. Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007-2013) *** II
Suositus toiseen käsittelyyn: (määräenemmistö) Jerzy BUZEK (A6-0392/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
1-14 16-40 |
valiokunta |
|
+ |
|
art. 6 |
47 |
Casini ja muut |
|
per. |
|
48 |
Casini ja muut |
|
per. |
|
|
Liite I, Osa I, ”Yhteistyö”, kohta 1 |
41 |
GUE/NGL |
|
- |
|
Liite I, Osa I, ”Yhteistyö”, aihealue 1 ”Terveys” |
15 |
valiokunta |
|
+ |
|
42 |
GUE/NGL |
|
- |
|
|
Liite I, Osa I, ”Yhteistyö”, aihealue 3 ”Tieto- ja viestintäteknologia”, alaotsikko ”Lähtökohdat” |
43 |
GUE/NGL |
|
- |
|
Liite I, Osa I, ”Yhteistyö”, aihealue 3 ”Tieto- ja viestintäteknologia”, alaotsikko ”Toimet” |
44 |
GUE/NGL |
|
- |
|
Liite I, Osa I, ”Yhteistyö”, aihealue 4 ”Nanotieteet” |
45 |
GUE/NGL |
|
- |
|
Liite I, Osa I, ”Yhteistyö”, aihealue 10 ”Turvallisuus” |
46 |
GUE/NGL |
|
- |
|
yhteinen kanta |
julistettiin hyväksytyksi muutettuna |
||||
luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi |
|||||
§ 2 jälkeen |
49 |
Prodi ja muut |
|
- |
|
Muuta
Paolo Costa ei allekirjoittanut tarkistusta 49.
Neuvosto on julkaissut oikaisun yhteisen kannan 6 artiklan 4 kohtaan.
Lainsäädäntöpäätöslauselmaan liitetään seuraava kannanotto:
Euroopan parlamentin kannanotto
Euroopan parlamentti korostaa olevansa vahvasti vakuuttunut siitä, että tästä ohjelmasta myönnettäviä määrärahoja ei saa käyttää suunnitteilla olevan Euroopan teknologiainstituutin perustamiseen ja/tai hallintomenoihin. Määrärahoja saa käyttää ainoastaan tutkimushankkeisiin suoraan liittyvien hallintomenojen kattamiseen osallistumissääntöjen mukaisesti.
11. EY:n seitsemäs puiteohjelma (2007-2013), tutkimustulosten levittäminen *** I
Mietintö: Philippe BUSQUIN (A6-0304/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
ryhmä 1 — asiasta vastaavan valiokunnan kompromissitarkistukset |
128-190 |
valiokunta |
|
+ |
|
ryhmä 2 — asiasta vastaavan valiokunnan kompromissitarkistukset |
1-127 |
valiokunta |
|
↓ |
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
Muuta
Verts/ALE-ryhmä peruutti tarkistuksensa 191, 192 ja 193.
GUE/NGL-ryhmä peruutti tarkistuksensa 194, 195 ja 196.
12. Pyroteknisten tuotteitten saattaminen markkinoille *** I
Mietintö: Joel HASSE FERREIRA (A6-0289/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
ryhmä 1 — kompromissi |
1 4 5 8-9 12 15 21 24-26 42 46-50 61 67 68-119 |
valiokunta PSE, PPE-DE, ALDE, Verts/ALE + GUE/NGL |
|
+ |
|
ryhmä 2 — asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset |
2-3 6-7 10-11 13-14 16-20 22-23 27-41 43-45 51-60 62-66 |
valiokunta |
|
↓ |
|
äänestys: muutettu ehdotus |
NHÄ |
+ |
572, 25, 6 |
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
NHÄ |
+ |
565, 22, 6 |
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: muutettu ehdotus ja ehdotus lainsäädäntöpäätöslauselmaksi
13. Eurooppalainen sosiaaliturvan tilastointijärjestelmä (ESSPROS) *** I
Mietintö: Jan ANDERSSON (A6-0324/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
ryhmä 1 — kompromissi |
1-8 12-22 |
valiokunta |
|
+ |
|
ryhmä 2 — asiasta vastaavan valiokunnan muut tarkistukset |
9-11 |
valiokunta |
|
↓ |
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
14. Euratomin seitsemäs puiteohjelma (2007-2011), tutkimustulosten levittäminen *
Mietintö: Anne LAPERROUZE (A6-0305/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
ryhmä 1 — kompromissi |
39-53 55-87 89 |
ALDE + PSE |
|
+ |
|
88 |
ALDE + PSE |
eä/KÄ |
+ |
413, 152, 29 |
|
ryhmä 2 — asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset |
1-36 38 |
valiokunta |
|
↓ |
|
37 |
valiokunta |
eä |
↓ |
|
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
Tarkistus 54 peruutettiin.
Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt
PSE, PPE-DE: tark. 37 ja 88
15. Erityisohjelma ”Ihmiset” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Mietintö: Umberto PIRILLI (A6-0360/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
1-48 |
valiokunta |
|
+ |
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
16. Erityisohjelma ”Ideat” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Mietintö: Angelika NIEBLER (A6-0369/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
1-26 |
valiokunta |
|
+ |
|
art. 3, § 2 jälkeen |
27 |
CASINI ja muut |
NHÄ |
+ |
katso alla 291, 277, 37 |
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
Tarkistus 27 kuuluu seuraavasti: ”ihmisalkioista saatavien kantasolujen”.
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
UEN: tark. 27
17. Erityisohjelma ”Valmiudet” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Mietintö: Vittorio PRODI (A6-0371/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
1-24 26-73 |
valiokunta |
|
+ |
|
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erillinen äänestys |
25 |
valiokunta |
KÄ |
+ |
327, 271, 9 |
art. 4, § 2 jälkeen |
75 |
CASINI ja muut |
NHÄ |
- |
katso alla 286, 286, 33 |
Liite I, Osa 1 |
74 |
PPE-DE |
|
+ |
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
Tarkistus 75 kuuluu seuraavasti: ”ihmisalkioista saatavien kantasolujen”.
Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE: tark. 25
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
UEN: tark. 75
18. Erityisohjelma ”Yhteistyö” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Mietintö: Teresa RIERA MADURELL (A6-0379/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
1-66 67-171 |
valiokunta |
|
+ |
|
art. 4, § 2 jälkeen |
173 |
CASINI ja muut |
NHÄ |
- |
katso alla 270, 305, 36 |
Liite I, Aihealueet, Osa 1, ”Terveys” |
172 |
PPE-DE |
KÄ |
+ |
401, 172, 14 |
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
Tarkistus 67 ei koske kaikkia kieliversioita, joten siitä ei äänestetty (työjärjestyksen 51 artiklan 1 kohdan d alakohta).
Tarkistus 173 kuuluu seuraavasti: ”ihmisalkioista saatavien kantasolujen”.
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
UEN: tark. 173
19. Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Mietintö: David HAMMERSTEIN MINTZ (A6-0335/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
2-17 19-21 23-33 |
valiokunta |
|
+ |
|
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erilliset äänestykset |
1 |
valiokunta |
eä/KÄ |
+ |
324, 258, 6 |
18 |
valiokunta |
eä/KÄ |
+ |
324, 268, 5 |
|
22 |
valiokunta |
eä |
+ |
|
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE: tark. 1, 18 ja 22
20. Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma (seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma 2007-2011) *
Mietintö: Daniel CASPARY (A6-0357/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
1-16 |
valiokunta |
|
+ |
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
21. Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma (seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma 2007-2011) *
Mietintö: Umberto GUIDONI (A6-0333/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — yhtenä ryhmänä |
1-7 9-21 |
valiokunta |
KÄ |
+ |
464, 93, 19 |
asiasta vastaavan valiokunnan tarkistukset — erillinen äänestys |
8 |
valiokunta |
eä/KÄ |
- |
262, 302, 16 |
art. 2, § 2 |
22 = 23 = |
ALDE GUE/NGL |
KÄ |
+ |
278, 270, 27 |
Liite, Osa 2 |
24 |
GUE/NGL |
|
- |
|
äänestys: muutettu ehdotus |
|
+ |
|
||
äänestys: lainsäädäntöpäätöslauselma |
|
+ |
|
Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE: tark. 8
22. Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue
Päätöslauselmaesitys: B6-0625/2006
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
LIBE-valiokunnan päätöslauselmaesitys B6-0625/2006 |
|||||
§ 1 |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
§ 2 |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
§ 3, ilman c kohtaa |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
§ 3, c kohta |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2/KÄ |
- |
272, 303, 12 |
|||
3/KÄ |
+ |
478, 97, 6 |
|||
§ 8 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2/KÄ |
+ |
309, 256, 8 |
|||
§ 8 jälkeen |
2 |
GUE/NGL |
|
- |
|
4 |
GUE/NGL |
|
- |
|
|
5 |
GUE/NGL |
|
- |
|
|
§ 10 jälkeen |
3 |
GUE/NGL |
|
- |
|
B kappaleen jälkeen |
1 |
GUE/NGL |
|
- |
|
D kappale |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2/KÄ |
+ |
301, 283, 5 |
|||
F kappale |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
H kappale |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
J kappale |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
K kappale |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2/KÄ |
+ |
301, 289, 6 |
|||
L kappale |
§ |
alkuper. teksti |
eä/KÄ |
+ |
467, 113, 9 |
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan) |
NHÄ |
+ |
488, 85, 25 |
Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: F, H, J, K ja L kappaleet sekä § 1, 2 ja 3
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: lopullinen äänestys
Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE
D kappale
1. osa:”muistuttaa, että ... mielipiteisiin”
2. osa:”ja että tämä ... strategisille vaikutuksille”
K kappale
1. osa:”muistuttaa, että ... parlamentin kanssa”
2. osa:”katsoo lisäksi ... jäsenvaltion roolia”
§ 3, c kohta
1. osa:”vastaisivat vaatimuksiin ... syytetoimia”
2. osa:”sekä oikeuden käynnistää syytetoimia”
3. osa:”ja edistää ... lainsäädäntöä mukauttaa”
§ 8
1. osa:”muistuttaa tarpeesta ... rajoiteta”ja ”laittomaan maahanmuuttoon”
2. osa:”pelkästään” ja ”vaan että se kattaisi myös laillisen maahanmuuton”
23. AIDS
Päätöslauselmaesitykset: B6-0619/2006, B6-0620/2006, B6-0621/2006, B6-0622/2006, B6-0623/2006, B6-0624/2006, B6-0625/2006
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0619/2006/rev (PPE-DE, PSE, ALDE, Verts/ALE, GUE/NGL) |
|||||
§ 6 jälkeen |
3/rev |
PSE + GUE/NGL |
NHÄ |
+ |
528, 41, 25 |
§ 7 jälkeen |
5/rev |
PSE + GUE/NGL |
NHÄ |
+ |
312, 273, 11 |
8/rev |
PPE-DE |
|
+ |
|
|
alaotsikko § 7 ja § 8 väliin |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2/NHÄ |
+ |
539, 40, 17 |
|||
§ 9 |
§ |
alkuper. teksti |
NHÄ |
+ |
533, 49, 17 |
§ 10 |
§ |
alkuper. teksti |
NHÄ |
+ |
525, 42, 20 |
§ 10 jälkeen |
4/rev |
PSE + GUE/NGL |
NHÄ |
+ |
520, 35, 25 |
§ 18 jälkeen |
6/rev |
PSE + GUE/NGL |
NHÄ |
+ |
318, 244, 30 |
§ 19 jälkeen |
- |
- |
|
+ |
suullinen tarkistus |
§ 21 jälkeen |
7/rev |
PSE + GUE/NGL |
|
- |
|
J kappaleen jälkeen |
1/rev |
PSE + GUE/NGL |
NHÄ |
+ |
529, 49, 19 |
K kappale |
§ |
alkuper. teksti |
NHÄ |
+ |
513, 30, 25 |
L kappale |
§ |
alkuper. teksti |
NHÄ |
+ |
534, 35, 15 |
L kappaleen jälkeen |
2/rev |
PSE + GUE/NGL |
NHÄ |
+ |
325, 265, 9 |
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan) |
NHÄ |
+ |
546, 34, 24 |
||
poliittisten ryhmien päätöslauselmaesitykset |
|||||
B6-0619/2006 |
|
PPE-DE |
|
↓ |
|
B6-0620/2006 |
|
GUE/NGL |
|
↓ |
|
B6-0621/2006 |
|
UEN |
|
↓ |
|
B6-0622/2006 |
|
PSE |
|
↓ |
|
B6-0623/2006 |
|
ALDE |
|
↓ |
|
B6-0624/2006 |
|
Verts/ALE |
|
↓ |
|
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM: K ja L kappaleet sekä § 9 ja 10
GUE/NGL: lopullinen äänestys
UEN: tark. 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt
IND/DEM
1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanoja ”ja lisääntymis-”
2. osa: nämä sanat
Muuta
Myös Marie-Hélène Aubert allekirjoitti tarkistukset 1-7 Verts/ALE-ryhmän puolesta.
John Bowis esitti seuraavan suullisen tarkistuksen:
19 a (uusi) ”kehottaa investoimaan enemmän lastenlääkkeiden kehittämiseen ja saatavuuteen;”
24. Vammaisten tilanne laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007
Mietintö: Elizabeth LYNNE (A6-0351/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
§ 2 |
§ |
alkuper. teksti |
osat/NHÄ |
|
|
1 |
+ |
547, 5, 11 |
|||
2 |
+ |
487, 90, 6 |
|||
§ 12 jälkeen |
1 |
PPE-DE |
|
- |
|
§ 14 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2/KÄ |
+ |
437, 126, 10 |
|||
§ 15 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2 |
+ |
|
|||
§ 20 jälkeen |
2 |
PPE-DE |
|
+ |
|
§ 23 |
3 |
PPE-DE |
NHÄ |
+ |
527, 6, 51 |
§ 29 |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
§ 30 |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
§ 40 |
4 |
PPE-DE |
KÄ |
+ |
370, 154, 11 |
§ 41 |
5 |
PPE-DE |
|
- |
|
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
|
§ 45 |
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
§ 50 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2/KÄ |
+ |
309, 209, 8 |
|||
§ 51 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2 |
+ |
|
|||
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan) |
|
+ |
|
Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE: § 29, 41 ja 45
Koch ja muut: § 30
Nimenhuutoäänestyksiä koskevat pyynnöt
Bushill-Matthews ja muut: tark. 3
ALDE: § 2
Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE
§ 2
1. osa:”korostaa, että ... EU:n kansalaiselle”
2. osa:”ja kehottaa ... 13 artiklan pohjalta”
§ 50
1. osa: teksti kokonaisuudessaan ilman sanaa ”kansalaisjärjestöjen”
2. osa: tämä sana
§ 51
1. osa:”suhtautuu myönteisesti ... tärkeään asemaan”
2. osa:”ja kehottaa ... vilkas kansalaisvuoropuhelu”
Koch ja muut:
§ 14
1. osa:”kehottaa komissiota ... voidaan välttää”
2. osa:”ja vammaisille ... varmuus työllistymisestä”
§ 15
1. osa:”kehottaa jäsenvaltioita ... oikeuksien suojelua”
2. osa:”ja kehottaa ... takaamista oikeuksista”
Muuta
Mietinnön 40 kohtaan esitettiin kielellinen huomautus, joka ei vaikuta suomenkieliseen versioon.
25. Aika kiristää tahtia — yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen
Mietintö: Pilar DEL CASTILLO VERA (A6-0384/2006)
Kohde |
Tark. nro |
Laatija |
NHÄ jne. |
Äänestys |
NHÄ/KÄ ja huomautukset |
§ 1 |
1 |
Verts/ALE |
KÄ |
- |
225, 267, 6 |
§ 8 |
§ |
alkuper. teksti |
osat |
|
|
1 |
+ |
|
|||
2 |
+ |
|
|||
§ 12 |
2 |
Verts/ALE |
|
- |
|
§ |
alkuper. teksti |
eä |
+ |
|
|
äänestys: päätöslauselma (kokonaisuudessaan) |
|
+ |
|
Erillisiä äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE: § 12
Kohta kohdalta -äänestyksiä koskevat pyynnöt
PPE-DE
§ 8
1. osa:”korostaa tarvetta ... niitä riittävästi”
2. osa:”kehottaa komissiota ... perustamiseen kannustamisessa”
LIITE II
NIMENHUUTOÄÄNESTYSTEN TULOKSET
1. Mietintö: Costa A6-0402/2006
Päätöslauselma
Puolesta: 451
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Davies, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Ransdorf, Remek, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz
IND/DEM: Blokland, Bonde, Goudin, Lundgren
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Romagnoli, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Bauer, Becsey, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Chichester, Chmielewski, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Friedrich, Gahler, Gaľa, Gargani, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Millán Mon, Montoro Romero, Musotto, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Pack, Papastamkos, Peterle, Pieper, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Rübig, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Spautz, Stubb, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weisgerber, Wieland, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, van den Berg, Berger, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Christensen, Corbett, Cottigny, De Keyser, De Vits, Díez González, Dobolyi, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Ford, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Grabowska, Gröner, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Kinnock, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, Madeira, Maňka, Martin David, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moscovici, Muscat, Napoletano, Paasilinna, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rasmussen, Reynaud, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, Schaldemose, Schapira, Scheele, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Titley, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Bielan, Camre, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Vaidere
Verts/ALE: Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 9
GUE/NGL: Liotard
IND/DEM: Booth, Clark, Knapman, Nattrass, Titford, Wise
NI: Schenardi
PPE-DE: Wohlin
Tyhjää: 15
GUE/NGL: Manolakou, Pafilis
IND/DEM: Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Allister, Kilroy-Silk, Mote
PPE-DE: Heaton-Harris
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Lars Wohlin
2. Mietintö: Freitas A6-0395/2006
Päätöslauselma
Puolesta: 374
ALDE: Andria, Budreikaitė, Davies, Manders, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Piskorski, Takkula, Van Hecke
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Ransdorf, Remek, Seppänen, Strož, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz
IND/DEM: Grabowski, Louis, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Bauer, Becsey, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Chichester, Chmielewski, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fontaine, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Martens, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Millán Mon, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Pack, Papastamkos, Peterle, Pieper, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Rübig, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Spautz, Stubb, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weisgerber, Wieland, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bono, Bourzai, van den Burg, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Estrela, Ettl, Ferreira Elisa, Ford, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Grabowska, Gröner, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moscovici, Muscat, Napoletano, Paasilinna, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rasmussen, Reynaud, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, Schaldemose, Schapira, Scheele, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Titley, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Bielan, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere
Verts/ALE: de Groen-Kouwenhoven
Vastaan: 67
ALDE: Bourlanges, Griesbeck, Hall, Maaten
GUE/NGL: Liotard, Meijer, Svensson
IND/DEM: Bonde, Booth, Clark, Farage, Goudin, Knapman, Krupa, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Titford, Wise
NI: Kilroy-Silk, Martin Hans-Peter
PPE-DE: Fjellner, Florenz, Hannan, Heaton-Harris, Hökmark, Hybášková, Ibrisagic, Seeberg, Wohlin
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka
Tyhjää: 49
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Attwooll, Bowles, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Lynne, Matsakis, Oviir, Pannella, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Manolakou, Pafilis
IND/DEM: Blokland
NI: Allister, Helmer, Mote
PPE-DE: Kamall
PSE: Bösch
UEN: Camre
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Vastaan: Jens Holm
3. Mietintö: Gál A6-0306/2006
Päätöslauselma
Puolesta: 431
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Klinz, Krahmer, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Lynne, Maaten, Manders, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Flasarová, Guidoni, Henin, Kaufmann, Markov, Maštálka, Musacchio, Papadimoulis, Ransdorf, Strož, Wurtz
NI: Battilocchio, Belohorská, Claeys, Dillen, Rivera, Vanhecke
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Bonsignore, Braghetto, Březina, Brok, Brunetta, Busuttil, Buzek, Carollo, Casa, Casini, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Dimitrakopoulos, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gklavakis, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Ibrisagic, Itälä, Járóka, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lehne, Lewandowski, López-Istúriz White, Lulling, McGuinness, Mann Thomas, Martens, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Papastamkos, Peterle, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Rack, Radwan, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Wieland, Wijkman, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Cottigny, De Keyser, De Rossa, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Glante, Goebbels, Grabowska, Gröner, Groote, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Titley, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 94
GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Holm, Kohlíček, Liotard, Manolakou, Meijer, Pafilis, Pflüger, Remek, Seppänen, Svensson, Wagenknecht, Zimmer
IND/DEM: Batten, Blokland, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Wise, Zapałowski
NI: Allister, Chruszcz, Gollnisch, Helmer, Kilroy-Silk, Lang, Le Rachinel, Mote, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Ashworth, Atkins, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Brejc, Brepoels, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Callanan, Daul, Deß, De Veyrac, Dover, Fajmon, Gewalt, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hybášková, Jackson, Jarzembowski, Jeggle, Kamall, Kirkhope, Klamt, Lechner, Liese, McMillan-Scott, Pack, Parish, Pieper, Purvis, Sturdy, Sumberg, Tannock, Van Orden, Záborská
UEN: Camre, Krasts, Vaidere
Verts/ALE: Beer
Tyhjää: 16
GUE/NGL: Adamou, Triantaphyllides
IND/DEM: Bonde
NI: Baco, Bobošíková, Kozlík
PPE-DE: Caspary, Dombrovskis, Reul, Škottová, Vlasák, Weisgerber, Wohlin, Zvěřina
UEN: Didžiokas
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Sarah Ludford
Vastaan: Philip Claeys, Koenraad Dillen, Frank Vanhecke, Jens-Peter Bonde
4. Mietintö: Kósáné Kovács A6-0282/2006
Päätöslauselma
Puolesta: 469
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Flasarová, Guidoni, Henin, Kaufmann, Markov, Maštálka, Musacchio, Papadimoulis, Portas, Ransdorf, Remek, Wurtz
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Kozlík, Rivera
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Bonsignore, Braghetto, Brunetta, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Carollo, Casa, Casini, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Coveney, De Blasio, Dehaene, Dimitrakopoulos, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gawronski, Gklavakis, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Ibrisagic, Itälä, Járóka, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klaß, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lewandowski, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Papastamkos, Peterle, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Rack, Radwan, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wortmann-Kool, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Berlato, Bielan, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 101
GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Kohlíček, Liotard, Manolakou, Meijer, Pafilis, Pflüger, Seppänen, Strož, Svensson, Wagenknecht, Zimmer
IND/DEM: Batten, Blokland, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Allister, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kilroy-Silk, Lang, Le Rachinel, Mote, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Ashworth, Atkins, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Brejc, Brepoels, Březina, Bushill-Matthews, Callanan, Chichester, Daul, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dover, Florenz, Gewalt, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hieronymi, Hybášková, Jackson, Jarzembowski, Jeggle, Kamall, Kirkhope, Klamt, Lechner, Lehne, Liese, McMillan-Scott, Pack, Parish, Pieper, Purvis, Sartori, Schwab, Sturdy, Sumberg, Van Orden, von Wogau, Záborská
UEN: Camre
Tyhjää: 13
GUE/NGL: Adamou, Triantaphyllides
PPE-DE: Brok, Caspary, Dombrovskis, Kušķis, Reul, Wohlin
UEN: Didžiokas, Krasts, Vaidere
Verts/ALE: van Buitenen, Schlyter
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Vastaan: Charles Tannock, Alexander Radwan
5. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
Tarkistus 1
Puolesta: 141
ALDE: Geremek, Matsakis, Ortuondo Larrea, Oviir, Samuelsen, Toia
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Guidoni, Henin, Kaufmann, Liotard, Markov, Meijer, Musacchio, Pflüger, Portas, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Coûteaux, Goudin, Louis, Lundgren
NI: Allister, Chruszcz, Martin Hans-Peter, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Barsi-Pataky, Becsey, Brepoels, Buzek, Cabrnoch, Cederschiöld, Doorn, Eurlings, Fjellner, Gál, Gyürk, Hökmark, Ibrisagic, Jackson, Járóka, Kauppi, Maat, Mantovani, Őry, Ouzký, Pieper, Posdorf, Posselt, Schmitt, Wijkman, Wortmann-Kool
PSE: van den Berg, Berger, Berman, Bullmann, Casaca, Cashman, De Rossa, Dührkop Dührkop, Ford, Gierek, Gomes, Haug, Hegyi, Howitt, Kindermann, Kinnock, Lavarra, McAvan, Martin David, Martínez Martínez, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Morgan, Obiols i Germà, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Saks, Scheele, Schulz, Simpson, Stihler, Thomsen, Valenciano Martínez-Orozco, Vincenzi, Weber Henri, Weiler, Westlund, Willmott
UEN: Camre, Foglietta, Kuźmiuk, Podkański, Rutowicz, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 303
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Flasarová, Kohlíček, Maštálka, Ransdorf, Remek, Strož
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Grabowski, Knapman, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Bobošíková, Helmer, Mote
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Bauer, Beazley, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Itälä, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Martens, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, von Wogau, Wohlin, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka
PSE: Glante, Kuc
UEN: Aylward, Bielan, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Libicki, Maldeikis, Masiel, Ó Neachtain, Roszkowski, Ryan, Szymański, Vaidere
Tyhjää: 146
GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Holm, Manolakou, Pafilis, Papadimoulis
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke
PPE-DE: Fajmon, Schwab, Škottová, Vlasák, Zvěřina
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, Bösch, Bono, Bourzai, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbey, Cottigny, De Keyser, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Estrela, Ettl, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gill, Goebbels, Gottardi, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Laignel, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, Madeira, Maňka, Mastenbroek, Matsouka, Mikko, Moraes, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Segelström, Sornosa Martínez, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Titley, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Wiersma, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Berlato, Pirilli
Verts/ALE: van Buitenen, Hammerstein Mintz
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Jens Holm, Maria Martens, Arlene McCarthy
Vastaan: Íñigo Méndez de Vigo
Tyhjää: Linda McAvan, Henri Weber
6. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
16 kohta, 1. osa
Puolesta: 576
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Flasarová, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Blokland, Bonde, Coûteaux, Grabowski, Krupa, Louis, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Allister, Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Schenardi, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 14
GUE/NGL: Manolakou, Pafilis
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Goudin, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
PSE: Gomes
Tyhjää: 8
GUE/NGL: Adamou, Figueiredo, Guerreiro
NI: Kilroy-Silk, Kozlík, Mote
UEN: Pirilli
Verts/ALE: van Buitenen
7. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
16 kohta, 2. osa
Puolesta: 477
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
IND/DEM: Blokland, Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Allister, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Helmer, Rivera, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton- Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berman, Bösch, Bono, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Casaca, Cashman, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, De Vits, Díez González, Dobolyi, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Fava, Fazakas, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Prets, Rapkay, Rasmussen, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Jonckheer
Vastaan: 104
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Manolakou, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Batten, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Knapman, Louis, Lundgren, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Martin Hans-Peter
PPE-DE: del Castillo Vera, Ventre
PSE: Berlinguer, Bourzai, Carlotti, Castex, Désir, Douay, Ferreira Anne, Gomes, Guy-Quint, Hughes, Laignel, Moscovici, Poignant, Reynaud, Roure, Vaugrenard, Vergnaud
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Tyhjää: 17
ALDE: Toia
NI: Baco, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Mote, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke
PSE: Scheele
UEN: Pirilli
Verts/ALE: van Buitenen, Trüpel
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Íñigo Méndez de Vigo
Vastaan: Marie-Noëlle Lienemann, Alain Hutchinson, Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström, Åsa Westlund
Tyhjää: Henri Weber
8. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
Tarkistus 2
Puolesta: 269
ALDE: Alvaro, Andria, Bowles, Carlshamre, Cocilovo, in 't Veld, Karim, Losco, Ludford, Matsakis, Ortuondo Larrea, Pannella, Polfer, Resetarits, Ries, Sbarbati, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Wallis, Watson
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Guidoni, Holm, Kaufmann, Liotard, Markov, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Grabowski, Krupa, Louis, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Battilocchio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Schenardi, Vanhecke
PPE-DE: Audy, Bachelot-Narquin, Brejc, Brepoels, Coelho, Coveney, Demetriou, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Doyle, Ebner, Gahler, Gál, Gaubert, Gklavakis, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Hatzidakis, Karas, Kratsa-Tsagaropoulou, Matsis, Mavrommatis, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Pieper, Pirker, Pleštinská, Posselt, Rack, Rübig, Saïfi, Schierhuber, Seeber, Seeberg, Siekierski, Sonik, Sudre, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varvitsiotis, Weisgerber
PSE: Andersson, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bullmann, van den Burg, Capoulas Santos, Carnero González, Casaca, Cashman, Cercas, Chiesa, Correia, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Gomes, Gottardi, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Hänsch, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Locatelli, McAvan, Madeira, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Sacconi, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Scheele, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Camre, Krasts, Masiel
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 264
ALDE: Bourlanges, Chatzimarkakis, Cornillet, Davies, Geremek, Griesbeck, Hall, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Lax, Lehideux, Manders, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Piskorski, Schmidt Olle, Susta, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski
GUE/NGL: Flasarová, Kohlíček, Maštálka, Ransdorf, Remek, Rizzo, Strož
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Baco, Bobošíková, Chruszcz, Helmer, Mote, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Daul, De Blasio, Dehaene, Deß, Dombrovskis, Doorn, Dover, Duka-Zólyomi, Ehler, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Goepel, Gomolka, Gräßle, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Korhola, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pīks, Pinheiro, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Sartori, Saryusz-Wolski, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Wieland, von Wogau, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Fazakas, Gurmai, Harangozó, Hegyi, Herczog, Kinnock, Moraes, Morgan, Sousa Pinto, Stihler, Tabajdi, Willmott
UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 60
ALDE: Andrejevs, Birutis, Budreikaitė, Cavada, Degutis, Dičkutė, Drčar Murko, Harkin, Juknevičienė, Lynne, Maaten, Oviir, Prodi, Samuelsen
GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Henin, Manolakou, Pafilis, Seppänen
NI: Belohorská, Borghezio, Kilroy-Silk, Kozlík, Rivera, Romagnoli, Speroni
PPE-DE: Wijkman, Wohlin, Zappalà
PSE: Arif, Berès, Bono, Bourzai, Carlotti, Castex, Christensen, Corbett, Corbey, Cottigny, Dobolyi, Douay, Guy-Quint, Jørgensen, Kósáné Kovács, Laignel, Lienemann, Maňka, Moscovici, Patrie, Peillon, Rasmussen, Rosati, Roure, Sakalas, Schaldemose, Vaugrenard, Vergnaud
UEN: Pirilli
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Fiona Hall
Vastaan: Jill Evans, Íñigo Méndez de Vigo
9. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
F kappale, 1. osa
Puolesta: 510
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Remek
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Knapman, Louis, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Vastaan: 89
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Goudin, Grabowski, Krupa, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
PPE-DE: Cabrnoch, Cederschiöld, De Veyrac, Fjellner, Hannan, Hökmark, Hybášková, Ibrisagic, Posselt, Škottová, Vlasák, Zvěřina
PSE: Hegyi
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Tyhjää: 10
GUE/NGL: Manolakou, Pafilis
IND/DEM: Bonde, Coûteaux
NI: Kilroy-Silk, Martin Hans-Peter, Mote, Rivera
UEN: Pirilli
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Íñigo Méndez de Vigo
10. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
F kappale, 2. osa
Puolesta: 473
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
IND/DEM: Blokland, Goudin, Lundgren
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Helmer, Kozlík, Rivera
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, Novak, Olajos, Olbrycht, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Cramer
Vastaan: 98
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Grabowski, Knapman, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Allister, Chruszcz, Gollnisch, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Brepoels, Cabrnoch, Cederschiöld, Fjellner, Hökmark, Hybášková, Ibrisagic, Škottová, Vlasák, Zvěřina
PSE: Fazakas
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Tyhjää: 14
GUE/NGL: Manolakou, Pafilis, Remek
IND/DEM: Bonde, Coûteaux, Železný
NI: Borghezio, Kilroy-Silk, Mote, Speroni
PSE: Roth-Behrendt, Scheele
UEN: Pirilli
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Vastaan: Michael Cramer
11. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
F kappale, 3. osa
Puolesta: 492
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
IND/DEM: Blokland, Goudin, Grabowski, Krupa, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Helmer, Kozlík, Rivera, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Papastamkos, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Vastaan: 100
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Portas, Ransdorf, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke
PPE-DE: Brepoels, Cabrnoch, Cederschiöld, Fajmon, Fjellner, Hökmark, Hybášková, Ibrisagic, Kauppi, Škottová, Stubb, Vlasák, Zvěřina
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Tyhjää: 13
GUE/NGL: Manolakou, Pafilis, Remek
IND/DEM: Bonde
NI: Borghezio, Kilroy-Silk, Mote
PSE: Leichtfried, Patrie, Roth-Behrendt, Scheele
UEN: Pirilli
Verts/ALE: van Buitenen
12. Mietintö: Van Orden A6-0420/2006
Päätöslauselma
Puolesta: 505
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Guidoni, Holm, Kaufmann, Markov, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Rizzo, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Blokland, Bonde, Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Kozlík, Rivera, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langendries, Lehne, Lewandowski, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Peterle, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Seeberg, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, Berger, Berlinguer,Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Graefe zu Baringdorf, Hammerstein Mintz, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Ždanoka
Vastaan: 65
GUE/NGL: Henin, Liotard, Manolakou, Meijer, Pafilis
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Goudin, Knapman, Lundgren, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Kilroy-Silk, Martin Hans-Peter, Mote
PPE-DE: Berend, Caspary, Ehler, Ferber, Gräßle, Jarzembowski, Klaß, Langen, Lechner, Mann Thomas, Mayer, Nassauer, Niebler, Pieper, Radwan, Reul, Sommer, Ulmer, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland
PSE: van den Berg
UEN: Camre
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, de Groen-Kouwenhoven, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lipietz, Onesta, Rühle, Turmes
Tyhjää: 36
ALDE: Manders
GUE/NGL: Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Kohlíček, Maštálka, Remek, Strož
IND/DEM: Coûteaux
NI: Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke
PPE-DE: De Veyrac, Fajmon, Liese
PSE: Scheele
UEN: Pirilli
Verts/ALE: Bennahmias, van Buitenen, Harms, Hassi, Jonckheer, Lucas, Özdemir, Romeva i Rueda, Schlyter, Schmidt Frithjof, Voggenhuber
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Vastaan: Glyn Ford, Íñigo Méndez de Vigo
13. Mietintö: Moscovici A6-0421/2006
10 kohta
Puolesta: 322
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, Jensen, Juknevičienė, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Flasarová, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Kozlík, Rivera, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Cabrnoch, Esteves, Fajmon, Fjellner, Hökmark, Ibrisagic, Kauppi, Őry, Škottová, Stubb, Vlasák, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, van den Burg, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Harangozó, Hasse Ferreira, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Weber Henri, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Bielan, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 265
ALDE: in 't Veld
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Goudin, Knapman, Louis, Lundgren, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Mote, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zwiefka
PSE: Glante, Groote, Hänsch, Haug, Hegyi, Herczog, Jöns, Kreissl-Dörfler, Roth-Behrendt, Scheele, Walter, Weiler
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Camre, Crowley, Foglietta, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Ryan
Tyhjää: 17
ALDE: Takkula, Toia
GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro, Manolakou, Pafilis
IND/DEM: Bonde
NI: Kilroy-Silk
PPE-DE: Hybášková
PSE: Bullmann, Ferreira Anne, Grech, Leichtfried, Muscat, Swoboda
Verts/ALE: van Buitenen, Lichtenberger
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Charlotte Cederschiöld
Vastaan: Margrietus van den Berg
Tyhjää: Cristobal Montoro Romero
14. Mietintö: Moscovici A6-0421/2006
C kappale
Puolesta: 538
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Flasarová, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Goudin, Lundgren
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Claeys, Kozlík, Rivera
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Carollo, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hatzidakis, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Guy-Quint, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 55
GUE/NGL: Manolakou, Pafilis
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Allister, Borghezio, Chruszcz, Helmer, Martin Hans-Peter, Mote, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Ashworth, Barsi-Pataky, Bauer, Bowis, Bradbourn, Bushill-Matthews, Callanan, Casa, Chichester, Dover, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hökmark, Kauppi, McMillan-Scott, Olajos, Parish, Šťastný, Sturdy, Sumberg, Tannock, Zaleski
UEN: Camre
Verts/ALE: Schlyter
Tyhjää: 14
GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro
IND/DEM: Bonde
NI: Dillen, Gollnisch, Kilroy-Silk, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke
PSE: Hänsch, Leichtfried
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Gunnar Hökmark
Vastaan: Timothy Kirkhope
15. Mietintö: Moscovici A6-0421/2006
Päätöslauselma
Puolesta: 542
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Adamou, Agnoletto, Catania, de Brún, Flasarová, Guidoni, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Blokland, Bonde, Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Chruszcz, Kozlík, Rivera, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, Dimitrakopoulos, Dombrovskis, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Esteves, Fajmon, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, López-Istúriz White, Lulling, McGuinness, McMillan-Scott, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Patriciello, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Varvitsiotis, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Wijkman, von Wogau, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Kallenbach, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 41
GUE/NGL: Henin, Liotard, Manolakou, Meijer, Pafilis
IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Knapman, Louis, Lundgren, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Kilroy-Silk, Martin Hans-Peter, Mote
PPE-DE: Ehler, Ferber, Gräßle, Jarzembowski, Jeggle, Langen, Mann Thomas, Mayer, Niebler, Pieper, Radwan, Sommer, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin
PSE: Ford, Scheele
UEN: Camre
Tyhjää: 27
ALDE: Manders
GUE/NGL: Figueiredo, Guerreiro
NI: Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke
PPE-DE: De Veyrac, Doorn, Eurlings, Klaß, Maat, Martens, Reul, Wortmann-Kool
PSE: Piecyk, Walter
Verts/ALE: van Buitenen, Jonckheer, Kusstatscher
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Tyhjää: Lambert van Nistelrooij
16. Mietintö: Hasse Ferreira A6-0289/2006
Komission ehdotus
Puolesta: 572
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Strož, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Blokland, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Allister, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 25
GUE/NGL: Holm, Liotard, Meijer, Seppänen, Svensson
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Grabowski, Knapman, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Kilroy-Silk, Mote
Verts/ALE: Hammerstein Mintz, Harms
Tyhjää: 6
GUE/NGL: Pafilis
IND/DEM: Coûteaux, Louis
NI: Baco, Kozlík
Verts/ALE: van Buitenen
17. Mietintö: Hasse Ferreira A6-0289/2006
Päätöslauselma
Puolesta: 565
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Losco, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Blokland, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Allister, Baco, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Papastamkos, Parish, Peterle, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, von Wogau, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Grech, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 22
GUE/NGL: Holm, Liotard, Meijer, Svensson
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Grabowski, Knapman, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Kilroy-Silk, Mote
Tyhjää: 6
GUE/NGL: Pafilis
IND/DEM: Coûteaux, Louis
NI: Battilocchio
PSE: Corbey
Verts/ALE: van Buitenen
18. Mietintö: Niebler A6-0369/2006
Tarkistus 27
Puolesta: 291
ALDE: Andria, Cocilovo, Degutis, Dičkutė, Geremek, Harkin, Juknevičienė, Kacin, Kułakowski, Lax, Losco, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Staniszewska, Susta, Takkula, Toia, Veraldi, Virrankoski
GUE/NGL: Kaufmann, Markov, Pflüger, Wagenknecht, Zimmer
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný
NI: Allister, Baco, Belohorská, Borghezio, Chruszcz, Gollnisch, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Březina, Brok, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Chmielewski, Coelho, Coveney, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gawronski, Gewalt, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hieronymi, Higgins, Hudacký, Itälä, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Mauro, Mayer, Mayor Oreja, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Őry, Ouzký, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Surján, Szájer, Tajani, Ulmer, Veneto, Ventre, Vernola, Vlasák, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wortmann-Kool, Záborská, Zappalà, Zwiefka
PSE: Berlinguer, Grech, Hazan, Muscat, Scheele
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Jonckheer, Kusstatscher, Lambert, Lichtenberger, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 277
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Chatzimarkakis, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, Drčar Murko, Griesbeck, Hall, in 't Veld, Jensen, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Lambsdorff, Laperrouze, Lehideux, Ludford, Maaten, Manders, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Pannella, Polfer, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Sterckx, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kohlíček, Liotard, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Portas, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wurtz
NI: Battilocchio, Bobošíková, Helmer
PPE-DE: Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Bowis, Brepoels, Bushill-Matthews, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Daul, Dover, Doyle, Fjellner, Gauzès, Grossetête, Gutiérrez-Cortines, Harbour, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hökmark, Hoppenstedt, Hybášková, Ibrisagic, Jackson, Kauppi, Lamassoure, Matsis, Mavrommatis, Oomen-Ruijten, Papastamkos, Purvis, Saïfi, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Van Orden, Vidal-Quadras, Vlasto, Wohlin, Zahradil
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Roth-Behrendt, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Camre, Ryan
Verts/ALE: Buitenweg, Lagendijk, Staes
Tyhjää: 37
ALDE: Birutis, Cavada, Lynne, Matsakis, Morillon, Nicholson of Winterbourne, Schuth, Starkevičiūtė
GUE/NGL: de Brún, Papadimoulis, Ransdorf
NI: Claeys, Dillen, Kilroy-Silk, Mote
PPE-DE: Bradbourn, Brunetta, Esteves, Fatuzzo, Gklavakis, Kamall, McMillan-Scott, Sartori, Wijkman, Zaleski, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina
PSE: Gebhardt, Leinen, Piecyk, Rosati, Rothe
UEN: Didžiokas
Verts/ALE: van Buitenen, Hammerstein Mintz, Hassi
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Íñigo Méndez de Vigo
Vastaan: Raül Romeva i Rueda, Patrick Gaubert, Christine De Veyrac, Ambroise Guellec
19. Mietintö: Prodi A6-0371/2006
Tarkistus 75
Puolesta: 286
ALDE: Andria, Cocilovo, Dičkutė, Geremek, Harkin, Juknevičienė, Kacin, Kułakowski, Lax, Losco, Ortuondo Larrea, Piskorski, Prodi, Staniszewska, Susta, Takkula, Toia, Veraldi, Virrankoski
GUE/NGL: Kaufmann, Kohlíček, Markov, Pflüger, Remek, Wagenknecht, Zimmer
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný
NI: Allister, Baco, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Gollnisch, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Schenardi, Speroni, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ayuso, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Březina, Brok, Brunetta, Busuttil, Buzek, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Deß, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gawronski, Gewalt, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Gyürk, Handzlik, Hannan, Hatzidakis, Heaton-Harris, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Landsbergis, Langen, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mato Adrover, Mauro, Mayer, Mayor Oreja, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Panayotopoulos-Cassiotou, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Surján, Szájer, Tajani, Ulmer, Veneto, Ventre, Vernola, Vlasák, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wortmann-Kool, Záborská, Zappalà, Zwiefka
PSE: Berès, Fazakas, Grech, Hazan, Hedh, Muscat
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Crowley, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 286
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Chatzimarkakis, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, Drčar Murko, Griesbeck, Hall, in 't Veld, Jensen, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Lambsdorff, Laperrouze, Lehideux, Ludford, Maaten, Manders, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Oviir, Pannella, Polfer, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Sterckx, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Liotard, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Portas, Ransdorf, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wurtz
NI: Battilocchio, Helmer
PPE-DE: Ashworth, Audy, Bachelot-Narquin, Bowis, Brepoels, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Cederschiöld, Chichester, Dehaene, De Veyrac, Dover, Doyle, Fjellner, Fontaine, Gaubert, Gauzès, Gklavakis, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Harbour, Herranz García, Hökmark, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Kauppi, Lamassoure, Mathieu, Matsis, Mavrommatis, Ouzký, Pack, Papastamkos, Purvis, Saïfi, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Vakalis, Van Orden, Vidal-Quadras, Vlasto, Wohlin, Zahradil
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Gröner, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Roth-Behrendt, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Camre, Ryan
Verts/ALE: Buitenweg, Hammerstein Mintz, Jonckheer, Lagendijk, Staes, Turmes
Tyhjää: 33
ALDE: Birutis, Cavada, Degutis, Lynne, Matsakis, Morillon, Schuth, Starkevičiūtė
GUE/NGL: Flasarová, Papadimoulis
NI: Claeys, Dillen, Kilroy-Silk, Mote, Vanhecke
PPE-DE: Bradbourn, Callanan, Esteves, Fatuzzo, Kamall, Langendries, McMillan-Scott, Wijkman, Zaleski, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina
PSE: Gebhardt, Piecyk, Rosati
UEN: Didžiokas
Verts/ALE: van Buitenen, Hassi
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Íñigo Méndez de Vigo
Vastaan: Claude Turmes, Anna Hedh
Tyhjää: Bairbre de Brún
20. Mietintö: Riera Madurell A6-0379/2006
Tarkistus 173
Puolesta: 270
ALDE: Andria, Cocilovo, Dičkutė, Geremek, Harkin, Juknevičienė, Kacin, Kułakowski, Lax, Losco, Ortuondo Larrea, Piskorski, Prodi, Staniszewska, Susta, Takkula, Toia, Veraldi, Virrankoski
GUE/NGL: Kaufmann, Kohlíček, Markov, Pflüger, Remek, Wagenknecht, Zimmer
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný
NI: Allister, Baco, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Barsi-Pataky, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Březina, Brok, Busuttil, Buzek, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Deß, Dombrovskis, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Ferber, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gawronski, Goepel, Gomolka, Gräßle, Grosch, Gyürk, Handzlik, Hannan, Heaton-Harris, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Landsbergis, Langen, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mauro, Mayer, Mayor Oreja, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Őry, Pack, Panayotopoulos-Cassiotou, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Posselt, Protasiewicz, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Surján, Szájer, Tajani, Ulmer, Veneto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zwiefka
PSE: Muscat
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Horáček, Hudghton, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 305
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Attwooll, Beaupuy, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Chatzimarkakis, Cornillet, Costa, Davies, Deprez, Drčar Murko, Gentvilas, Griesbeck, Hall, in 't Veld, Jensen, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Lambsdorff, Laperrouze, Lehideux, Ludford, Maaten, Manders, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Oviir, Pannella, Polfer, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Sterckx, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Liotard, Meijer, Musacchio, Pafilis, Portas, Ransdorf, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wurtz
NI: Battilocchio, Helmer
PPE-DE: Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Bauer, Bowis, Brepoels, Brunetta, Bushill-Matthews, Cabrnoch, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Dehaene, De Veyrac, Doorn, Dover, Doyle, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Gaubert, Gauzès, Gewalt, Gklavakis, de Grandes Pascual, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Harbour, Hatzidakis, Herranz García, Hökmark, Hybášková, Ibrisagic, Jackson, Kauppi, Lamassoure, Langendries, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mavrommatis, Oomen-Ruijten, Ouzký, Papastamkos, Purvis, Saïfi, Sartori, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Wohlin, Zahradil
PSE: Andersson, Arif, Arnaoutakis, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Gottardi, Grabowska, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Myller, Napoletano, Obiols i Germà, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Roth-Behrendt, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Camre, Didžiokas, Ryan
Verts/ALE: Buitenweg, Hammerstein Mintz, Jonckheer, Lagendijk, Romeva i Rueda, Staes
Tyhjää: 36
ALDE: Birutis, Cavada, Degutis, Lynne, Matsakis, Morillon, Nicholson of Winterbourne, Schuth, Starkevičiūtė
GUE/NGL: Flasarová, Maštálka, Papadimoulis
NI: Kilroy-Silk, Mote
PPE-DE: Belet, Bradbourn, Demetriou, Díaz de Mera García Consuegra, Esteves, Fatuzzo, Kamall, Montoro Romero, Pinheiro, Škottová, Wijkman, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina
PSE: Gebhardt, Gröner, Piecyk, Rosati, Rothe
Verts/ALE: van Buitenen, Hassi
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Vastaan: Íñigo Méndez de Vigo
Tyhjää: Bairbre de Brún
21. B6-0625/2006 — Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue
Päätöslauselma
Puolesta: 488
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Flasarová, Henin, Ransdorf, Remek
NI: Battilocchio, Belohorská, Martin Hans-Peter, Rivera
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Busuttil, Buzek, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Itälä, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kelam, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Patriciello, Peterle, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Protasiewicz, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sudre, Surján, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 85
GUE/NGL: de Brún, Figueiredo, Guerreiro, Holm, Liotard, Meijer, Pafilis, Pflüger, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Bonde, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Goudin, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný
NI: Allister, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kilroy-Silk, Lang, Le Rachinel, Mote, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Ashworth, Atkins, Beazley, Bowis, Bradbourn, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Callanan, Chichester, Dover, Fajmon, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Jackson, Kamall, Kauppi, Kirkhope, Lulling, McMillan-Scott, Ouzký, Parish, Purvis, Škottová, Stevenson, Sturdy, Sumberg, Tannock, Van Orden, Vlasák, Zahradil, Zvěřina
Tyhjää: 25
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, Guidoni, Kaufmann, Kohlíček, Markov, Maštálka, Musacchio, Papadimoulis, Portas, Rizzo, Strož, Wurtz
NI: Baco, Kozlík
PPE-DE: Cederschiöld, Fjellner, Gaubert, Hökmark, Ibrisagic, Mauro
UEN: Camre
Verts/ALE: van Buitenen, Lucas, Schlyter
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Patrick Gaubert
22. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
Tarkistus 3/rev.
Puolesta: 528
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bloom, Bonde, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Battilocchio, Belohorská, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 41
ALDE: Toia
IND/DEM: Blokland, Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Allister, Chruszcz, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Gyürk, Záborská
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 25
IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Farage, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Baco, Bobošíková, Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Mote, Romagnoli, Speroni, Vanhecke
PPE-DE: Zaleski
Verts/ALE: van Buitenen
23. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
Tarkistus 5/rev.
Puolesta: 312
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde
NI: Battilocchio, Belohorská, Rivera
PPE-DE: Callanan, Esteves, Gaľa, Peterle, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Schröder, Ulmer, Wijkman, Zatloukal
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 273
ALDE: Prodi, Susta, Takkula, Toia
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Nattrass, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Allister, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Helmer, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Grech, Muscat
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 11
ALDE: Harkin
IND/DEM: Coûteaux, Goudin, Lundgren, Pęk, Železný
NI: Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Mote
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Vastaan: John Purvis
24. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
Alaotsikko
Puolesta: 539
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera, Speroni
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Bielan, Camre, Crowley, Didžiokas, Krasts, Kristovskis, Libicki, Maldeikis, Masiel, Ó Neachtain, Ryan, Vaidere
Verts/ALE: Aubert, Auken, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 40
ALDE: Takkula
IND/DEM: Blokland, Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Allister, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Busuttil, Casa, Landsbergis, Mikolášik, Záborská
UEN: Angelilli, Berlato, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Muscardini, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 17
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Baco, Kilroy-Silk, Kozlík, Mote
PPE-DE: Zaleski
Verts/ALE: van Buitenen
25. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
9 kohta
Puolesta: 533
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera, Speroni
PPE-DE: Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Bielan, Camre, Kristovskis, Maldeikis, Vaidere
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 49
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Farage, Grabowski, Knapman, Krupa, Louis, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Allister, Chruszcz, Romagnoli, Schenardi, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Busuttil, Landsbergis, Mikolášik, Záborská
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Crowley, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 17
ALDE: Takkula
IND/DEM: Coûteaux, Železný
NI: Baco, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Mote, Vanhecke
PPE-DE: Wohlin, Zaleski
UEN: Didžiokas
Verts/ALE: van Buitenen
26. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
10 kohta
Puolesta: 525
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Dillen, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Crowley, Krasts, Ó Neachtain, Ryan
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 42
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Farage, Grabowski, Knapman, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Chruszcz, Claeys, Gollnisch, Lang, Le Rachinel, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Záborská
UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 20
ALDE: Takkula
GUE/NGL: Pafilis
IND/DEM: Blokland, Coûteaux, Louis, Železný
NI: Allister, Baco, Borghezio, Kilroy-Silk, Kozlík, Mote, Romagnoli, Speroni
PPE-DE: Zaleski
UEN: Kristovskis, Maldeikis, Muscardini, Vaidere
Verts/ALE: van Buitenen
27. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
Tarkistus 4/rev.
Puolesta: 520
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Riis-Jørgensen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera, Speroni
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ehler, Esteves, Eurlings, Fatuzzo, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Sturdy, Sumberg, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Leichtfried, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Didžiokas, Krasts, Kristovskis, Maldeikis, Rutowicz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 35
IND/DEM: Grabowski, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Chruszcz, Le Rachinel, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Casa, Casini, Montoro Romero, Vlasto, Záborská
PSE: Vincenzi
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 25
ALDE: Takkula
IND/DEM: Batten, Blokland, Bloom, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Baco, Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Lang, Mote, Schenardi
PPE-DE: Ferber, McMillan-Scott
UEN: Camre
Verts/ALE: van Buitenen
28. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
Tarkistus 6/rev.
Puolesta: 318
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Blokland, Bonde, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Battilocchio, Belohorská, Chruszcz, Martin Hans-Peter, Rivera, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Bachelot-Narquin, Gaľa, Gutiérrez-Cortines, Jackson, Járóka, Méndez de Vigo, Őry, Pīks, Pomés Ruiz, Saïfi, Silva Peneda, Surján, Wijkman
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 244
IND/DEM: Grabowski, Krupa, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Bobošíková, Helmer
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Sumberg, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 30
ALDE: Takkula
IND/DEM: Batten, Bloom, Booth, Clark, Coûteaux, Farage, Knapman, Louis, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Allister, Baco, Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Mote, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke
UEN: Camre
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Vastaan: Tokia Saïfi
29. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
Tarkistus 1/rev.
Puolesta: 529
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Camre
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 49
IND/DEM: Blokland, Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski
NI: Allister, Borghezio, Chruszcz, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Busuttil, Mikolášik, Záborská
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 19
ALDE: Harkin, Toia
GUE/NGL: Pafilis
IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Coûteaux, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Baco, Claeys, Kilroy-Silk, Kozlík, Mote
PPE-DE: Zaleski
Verts/ALE: van Buitenen
30. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 - Aids
K kappale
Puolesta: 513
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren
NI: Battilocchio, Belohorská, Helmer, Martin Hans-Peter, Rivera
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Florenz, Fontaine, Freitas, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Parish, Peterle, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Camre, Crowley, Didžiokas, Krasts, Kristovskis, Maldeikis, Ó Neachtain, Ryan, Vaidere
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 30
IND/DEM: Blokland, Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Allister, Chruszcz, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Busuttil, Mikolášik, Záborská
UEN: Bielan, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 25
ALDE: Takkula
IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Baco, Bobošíková, Borghezio, Claeys, Dillen, Gollnisch, Kilroy-Silk, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Mote, Schenardi, Speroni, Vanhecke
PPE-DE: Zaleski
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Vittorio Agnoletto
31. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 - Aids
L kappale
Puolesta: 534
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Dillen, Gollnisch, Helmer, Kozlík, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Speroni
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Buzek, Cabrnoch, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Ferber, Fjellner, Fontaine, Freitas, Gál, Gaľa, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Aylward, Camre, Crowley, Didžiokas, Krasts, Kristovskis, Maldeikis, Ó Neachtain, Ryan, Vaidere
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 35
IND/DEM: Grabowski, Krupa, Louis, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Chruszcz, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Busuttil, Fatuzzo, Fernández Martín, Gahler, Mato Adrover, Mikolášik, Záborská
UEN: Angelilli, Berlato, Bielan, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Muscardini, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Szymański, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 15
IND/DEM: Batten, Blokland, Booth, Clark, Coûteaux, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker
NI: Allister, Baco, Kilroy-Silk, Mote
PPE-DE: Zaleski
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Michael Gahler
32. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 - Aids
Tarkistus 2/rev.
Puolesta: 325
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde
NI: Battilocchio, Belohorská, Kozlík, Martin Hans-Peter, Rivera
PPE-DE: Bachelot-Narquin, Buzek, Cabrnoch, del Castillo Vera, Gargani, Goepel, Hoppenstedt, Jackson, Kamall, Őry, Ouzký, Pomés Ruiz, Weisgerber, Wieland, Wijkman
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Camre
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 265
ALDE: Takkula
IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Grabowski, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný
NI: Allister, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Speroni, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Callanan, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Szymański, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 9
IND/DEM: Blokland, Coûteaux, Goudin, Louis, Lundgren
NI: Baco, Kilroy-Silk, Mote
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Christine De Veyrac
33. Yhteinen päätöslauselmaesitys B6-0619/2006 — Aids
Päätöslauselma
Puolesta: 546
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Cornillet, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Manders, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren, Železný
NI: Baco, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Helmer, Kozlík, Martin Hans-Peter, Rivera, Speroni
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Callanan, Carollo, Casa, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Goepel, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Ribeiro e Castro, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Zahradil, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Piecyk, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Camre, Crowley, Didžiokas, Foglietta, Maldeikis, Muscardini, Ó Neachtain, Rutowicz, Ryan
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 34
IND/DEM: Batten, Blokland, Booth, Clark, Grabowski, Knapman, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Titford, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski
NI: Chruszcz, Kilroy-Silk, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Casini, Florenz, Korhola, Záborská
UEN: Bielan, Czarnecki Ryszard, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Podkański, Roszkowski, Szymański, Wojciechowski Janusz
Tyhjää: 24
ALDE: Toia
GUE/NGL: Pafilis
IND/DEM: Coûteaux, Louis
NI: Allister, Claeys, Dillen, Gollnisch, Lang, Le Rachinel, Mote, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke
PPE-DE: Kelam, Landsbergis, Mauro, Mikolášik, Zaleski
UEN: Krasts, Kristovskis, Pirilli, Vaidere
Verts/ALE: van Buitenen
34. Mietintö: Lynne A6-0351/2006
2 kohta, 1. osa
Puolesta: 547
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Samuelsen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Batten, Blokland, Bonde, Booth, Clark, Goudin, Knapman, Krupa, Lundgren, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Titford, Whittaker, Wise, Železný
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Helmer, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Romagnoli, Schenardi
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Konrad, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Tannock, Thyssen, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vincenzi, Walter, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Muscardini, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Ryan, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Breyer, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schlyter, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 5
IND/DEM: Tomczak, Zapałowski
NI: Chruszcz, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Cederschiöld
Tyhjää: 11
IND/DEM: Grabowski, Louis, Rogalski
NI: Allister, Baco, Borghezio, Kilroy-Silk, Kozlík, Mote
PPE-DE: Wohlin
Verts/ALE: van Buitenen
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Charlotte Cederschiöld
35. Mietintö: Lynne A6-0351/2006
2 kohta, 2. osa
Puolesta: 487
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Riis-Jørgensen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Van Hecke, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guerreiro, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Markov, Maštálka, Meijer, Musacchio, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Triantaphyllides, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Bonde, Goudin, Lundgren
NI: Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Martin Hans-Peter, Rivera
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Busuttil, Buzek, Carollo, Casa, Casini, Castiglione, del Castillo Vera, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fernández Martín, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gklavakis, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Hieronymi, Higgins, Hoppenstedt, Hudacký, Hybášková, Itälä, Járóka, Jarzembowski, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Karas, Kauppi, Kelam, Klamt, Klich, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langendries, Lechner, Lehne, Lewandowski, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, Mann Thomas, Mantovani, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Őry, Pack, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Rack, Reul, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stubb, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Toubon, Trakatellis, Ulmer, Vakalis, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wohlin, Wortmann-Kool, Záborská, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carlotti, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Hegyi, Herczog, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rapkay, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Berlato, Camre, Crowley, Didžiokas, Krasts, Kristovskis, Maldeikis, Muscardini, Pirilli, Ryan, Vaidere
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Bennahmias, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Cramer, Evans Jill, Flautre, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Harms, Hassi, Horáček, Joan i Marí, Jonckheer, Kallenbach, Kusstatscher, Lagendijk, Lambert, Lichtenberger, Lipietz, Lucas, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Rühle, Schmidt Frithjof, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber, Ždanoka
Vastaan: 90
ALDE: Ries, Samuelsen
GUE/NGL: Pafilis
IND/DEM: Batten, Blokland, Booth, Clark, Grabowski, Krupa, Nattrass, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Whittaker, Wise, Zapałowski, Železný
NI: Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Ashworth, Atkins, Beazley, Bowis, Bushill-Matthews, Cabrnoch, Caspary, Cederschiöld, Chichester, Deß, Dover, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fjellner, Gewalt, Gomolka, Gräßle, Hannan, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hökmark, Ibrisagic, Jackson, Jeggle, Kamall, Kirkhope, Klaß, Koch, Konrad, Langen, McMillan-Scott, Nassauer, Niebler, Oomen-Ruijten, Ouzký, Parish, Purvis, Radwan, Škottová, Stevenson, Sturdy, Van Orden, Vlasák, Zahradil, Zvěřina
UEN: Bielan, Czarnecki Ryszard, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Kuźmiuk, Libicki, Masiel, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Schlyter
Tyhjää: 6
IND/DEM: Coûteaux, Louis
NI: Allister, Kilroy-Silk, Mote
Verts/ALE: van Buitenen
36. Mietintö: Lynne A6-0351/2006
Tarkistus 3
Puolesta: 527
ALDE: Alvaro, Andrejevs, Andria, Attwooll, Beaupuy, Birutis, Bourlanges, Bowles, Budreikaitė, Busk, Carlshamre, Cavada, Chatzimarkakis, Cocilovo, Costa, Davies, Degutis, Deprez, Dičkutė, Drčar Murko, Gentvilas, Geremek, Griesbeck, Hall, Harkin, in 't Veld, Jensen, Juknevičienė, Kacin, Karim, Klinz, Koch-Mehrin, Krahmer, Kułakowski, Lambsdorff, Laperrouze, Lax, Lehideux, Ludford, Lynne, Maaten, Matsakis, Mohácsi, Morillon, Mulder, Newton Dunn, Neyts-Uyttebroeck, Nicholson of Winterbourne, Onyszkiewicz, Ortuondo Larrea, Oviir, Pannella, Piskorski, Polfer, Prodi, Resetarits, Ries, Riis-Jørgensen, Sbarbati, Schmidt Olle, Schuth, Staniszewska, Starkevičiūtė, Sterckx, Susta, Szent-Iványi, Takkula, Toia, Väyrynen, Veraldi, Virrankoski, Wallis, Watson
GUE/NGL: Triantaphyllides
IND/DEM: Blokland, Bonde, Goudin, Grabowski, Krupa, Louis, Lundgren, Pęk, Piotrowski, Rogalski, Tomczak, Zapałowski, Železný
NI: Allister, Battilocchio, Belohorská, Bobošíková, Borghezio, Chruszcz, Claeys, Dillen, Gollnisch, Helmer, Lang, Le Rachinel, Martin Hans-Peter, Rivera, Romagnoli, Schenardi, Vanhecke, Wojciechowski Bernard Piotr
PPE-DE: Albertini, Andrikienė, Antoniozzi, Ashworth, Atkins, Audy, Ayuso, Bachelot-Narquin, Barsi-Pataky, Bauer, Beazley, Becsey, Belet, Berend, Böge, Bonsignore, Bowis, Bradbourn, Braghetto, Brejc, Brepoels, Březina, Brok, Brunetta, Bushill-Matthews, Busuttil, Buzek, Cabrnoch, Carollo, Casa, Casini, Caspary, Castiglione, del Castillo Vera, Cederschiöld, Chichester, Chmielewski, Coelho, Coveney, Daul, De Blasio, Dehaene, Demetriou, Deß, De Veyrac, Díaz de Mera García Consuegra, Dombrovskis, Doorn, Dover, Doyle, Duka-Zólyomi, Ebner, Ehler, Esteves, Eurlings, Fajmon, Fatuzzo, Ferber, Fernández Martín, Fjellner, Florenz, Fontaine, Freitas, Friedrich, Gahler, Gál, Gaľa, Gargani, Gaubert, Gauzès, Gawronski, Gewalt, Gklavakis, Gomolka, Gräßle, de Grandes Pascual, Grosch, Grossetête, Guellec, Gutiérrez-Cortines, Gyürk, Handzlik, Harbour, Heaton-Harris, Hennicot-Schoepges, Herranz García, Hieronymi, Higgins, Hökmark, Hoppenstedt, Hudacký, Ibrisagic, Itälä, Jackson, Járóka, Jarzembowski, Jeggle, Jordan Cizelj, Kaczmarek, Kamall, Karas, Kauppi, Kelam, Kirkhope, Klamt, Klaß, Klich, Koch, Korhola, Kratsa-Tsagaropoulou, Kušķis, Lamassoure, Landsbergis, Langen, Langendries, Lechner, Lehne, Liese, Lulling, Maat, McGuinness, McMillan-Scott, Mann Thomas, Mantovani, Martens, Mathieu, Mato Adrover, Matsis, Mauro, Mavrommatis, Mayer, Mayor Oreja, Méndez de Vigo, Mikolášik, Millán Mon, Mitchell, Montoro Romero, Musotto, Nassauer, Niebler, van Nistelrooij, Novak, Olajos, Olbrycht, Oomen-Ruijten, Őry, Ouzký, Pack, Parish, Patriciello, Peterle, Pieper, Pīks, Pinheiro, Pirker, Pleštinská, Podestà, Poettering, Pomés Ruiz, Posdorf, Protasiewicz, Purvis, Rack, Radwan, Reul, Roithová, Rübig, Saïfi, Sartori, Saryusz-Wolski, Schierhuber, Schmitt, Schnellhardt, Schöpflin, Schröder, Schwab, Seeber, Siekierski, Silva Peneda, Škottová, Sommer, Sonik, Spautz, Šťastný, Stevenson, Stubb, Sturdy, Sudre, Surján, Szájer, Tajani, Thyssen, Ulmer, Vakalis, Van Orden, Varela Suanzes-Carpegna, Veneto, Ventre, Vernola, Vidal-Quadras, Vlasák, Vlasto, Weber Manfred, Weisgerber, Wieland, Wijkman, Wortmann-Kool, Záborská, Zahradil, Zaleski, Zappalà, Zatloukal, Zieleniec, Zvěřina, Zwiefka
PSE: Andersson, Arif, Assis, Ayala Sender, Badia I Cutchet, Beglitis, Berès, van den Berg, Berger, Berlinguer, Berman, Bösch, Bono, Bourzai, Bullmann, van den Burg, Busquin, Capoulas Santos, Carnero González, Casaca, Cashman, Castex, Cercas, Chiesa, Christensen, Corbett, Corbey, Correia, Cottigny, De Keyser, De Rossa, Désir, De Vits, Díez González, Dobolyi, Douay, Dührkop Dührkop, Estrela, Ettl, Evans Robert, Fava, Fazakas, Ferreira Anne, Ferreira Elisa, Ford, García Pérez, Gebhardt, Geringer de Oedenberg, Gierek, Gill, Glante, Goebbels, Golik, Gomes, Grabowska, Grech, Groote, Gruber, Gurmai, Guy-Quint, Hänsch, Harangozó, Hasse Ferreira, Haug, Hazan, Hedh, Hedkvist Petersen, Howitt, Hughes, Hutchinson, Jöns, Jørgensen, Kindermann, Kinnock, Kósáné Kovács, Koterec, Kreissl-Dörfler, Kuc, Laignel, Lavarra, Le Foll, Leichtfried, Leinen, Liberadzki, Lienemann, Locatelli, McAvan, McCarthy, Madeira, Maňka, Martin David, Martínez Martínez, Mastenbroek, Matsouka, Menéndez del Valle, Miguélez Ramos, Mikko, Moraes, Morgan, Moscovici, Muscat, Myller, Napoletano, Öger, Paasilinna, Pahor, Paleckis, Panzeri, Patrie, Peillon, Pittella, Pleguezuelos Aguilar, Poignant, Prets, Rasmussen, Reynaud, Riera Madurell, Rosati, Roth-Behrendt, Rothe, Rouček, Roure, Sacconi, Sakalas, Saks, Salinas García, Sánchez Presedo, Savary, Schaldemose, Schapira, Scheele, Schulz, Segelström, Simpson, Sornosa Martínez, Sousa Pinto, Stihler, Stockmann, Swoboda, Szejna, Tabajdi, Tarabella, Tarand, Thomsen, Titley, Tzampazi, Valenciano Martínez-Orozco, Van Lancker, Vaugrenard, Vergnaud, Vincenzi, Walter, Weber Henri, Weiler, Westlund, Wiersma, Willmott, Yañez-Barnuevo García
UEN: Angelilli, Aylward, Bielan, Camre, Crowley, Czarnecki Ryszard, Didžiokas, Foglietta, Foltyn-Kubicka, Janowski, Krasts, Kristovskis, Kuźmiuk, Libicki, Maldeikis, Masiel, Ó Neachtain, Pirilli, Podkański, Roszkowski, Rutowicz, Ryan, Vaidere, Wojciechowski Janusz
Verts/ALE: Aubert, Auken, Beer, Breyer, Buitenweg, Cohn-Bendit, Graefe zu Baringdorf, de Groen-Kouwenhoven, Hammerstein Mintz, Harms, Hassi, Horáček, Jonckheer, Kallenbach, Lipietz, Özdemir, Onesta, Romeva i Rueda, Schlyter, Schroedter, Smith, Staes, Trüpel, Turmes, Voggenhuber
Vastaan: 6
PPE-DE: Hybášková
Verts/ALE: Evans Jill, Flautre, Lambert, Lichtenberger, Schmidt Frithjof
Tyhjää: 51
ALDE: Samuelsen
GUE/NGL: Agnoletto, Catania, de Brún, Figueiredo, Flasarová, Guidoni, Henin, Holm, Kaufmann, Kohlíček, Liotard, Maštálka, Meijer, Musacchio, Pafilis, Papadimoulis, Pflüger, Portas, Ransdorf, Remek, Rizzo, Seppänen, Strož, Svensson, Wagenknecht, Wurtz, Zimmer
IND/DEM: Batten, Booth, Clark, Coûteaux, Knapman, Nattrass, Titford, Whittaker, Wise
NI: Kilroy-Silk, Mote
PPE-DE: Wohlin
PSE: Carlotti, Hegyi, Herczog
UEN: Berlato, Muscardini
Verts/ALE: Bennahmias, van Buitenen, Joan i Marí, Kusstatscher, Rühle, Ždanoka
Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset
Puolesta: Lívia Járóka
HYVÄKSYTYT TEKSTIT
P6_TA(2006)0504
Teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistaminen siviili-ilmailun alalla *** I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta (KOM(2006)0645 — C6-0362/2006 — 2006/0209(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0645) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0362/2006), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan, |
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0401/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC1-COD(2006)0209
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 30. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 antamiseksi teknisten sääntöjen ja hallinnollisten menettelyjen yhdenmukaistamisesta siviili-ilmailun alalla annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 80 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (ETY) N:o 3922/91 (3) liitteessä III säädetään yhteisistä kaupallisessa ilmakuljetuksessa sovellettavista teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä. Näitä yhdenmukaisia vaatimuksia ja menettelyjä sovelletaan kaikkiin yhteisön lentotoiminnan harjoittajien käyttämiin ilma-aluksiin riippumatta siitä, onko ne rekisteröity jossakin jäsenvaltiossa vai kolmannessa maassa. |
(2) |
Asetuksen (ETY) N:o 3922/91 täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti. |
(3) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta vahvistaa asetuksen (ETY) N:o 3922/91 mukaiset edellytykset mainitun asetuksen liitteessä III säädettyjen teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyiden muuttamiselle tai täydentämiselle. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa asetuksen muita kuin keskeisiä osia, tai täydentää asetusta lisäämällä siihen muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(4) |
Kun valvonnan käsittävässä sääntelymenettelyssä tavallisesti sovellettavia määräaikoja ei voida noudattaa lentoturvallisuuden riittävän tason ylläpitämiseen liittyvien erittäin kiireellisten syiden vuoksi, komission olisi tiettyjä toimenpiteitä hyväksyttäessä voitava käyttää päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa säädettyä kiireellistä menettelyä. |
(5) |
Asetus (ETY) N:o 3922/91 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (ETY) N:o 3922/91 seuraavasti:
1) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 11 artikla seuraavasti:
|
3) |
Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla 1. Komissiota avustaa lentoturvallisuuskomitea, jäljempänä ”komitea”. 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta. 3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1-4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. 4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.” |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) Lausunto annettu ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2006.
(3) EYVL L 373, 31.12.1991, s. 4, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o .../2006 (EUVL L ...).
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
P6_TA(2006)0505
Sisävesialusten tekniset vaatimukset *** I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista annetun direktiivin 2006/.../EY muuttamisesta (KOM(2006)0646 — C6-0360/2006 — 2006/0210(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0646) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 71 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0360/2006), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan, |
— |
ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A6-0402/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC1-COD(2006)0210
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 30. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/.../EY antamiseksi sisävesialusten teknisistä vaatimuksista annetun direktiivin 2006/.../EY muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Direktiivillä 2006/... (3) otetaan käyttöön yhdenmukaistetut vaatimukset sisävesialusten teknisten todistusten antamisesta koko yhteisön sisävesiväyläverkossa. |
(2) |
Direktiivin 2006/.../EY liitteissä säädettyihin teknisiin vaatimuksiin on olennaisilta osin sisällytetty Reinin navigaation keskuskomission (RNKK) jäsenvaltioiden vuonna 2004 hyväksymät, Reinillä liikennöivien alusten tarkastamista koskevat määräykset. Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisia sisävesialustodistusten antamista koskevia ehtoja ja teknisiä vaatimuksia ajanmukaistetaan säännöllisin väliajoin, ja niiden katsotaan vastaavan tekniikan nykytasoa. |
(3) |
Kilpailun vääristymisen ja turvallisuuden tason vaihtelevuuden välttämiseksi sekä yhdenmukaistamisen edistämiseksi Euroopan tasolla olisi suotavaa, että koko yhteisön sisävesiväyläverkkoa varten hyväksytään vastaavat tekniset vaatimukset ja että niitä tarkistetaan säännöllisesti tämän vastaavuuden säilyttämiseksi. |
(4) |
Direktiivillä 2006/.../EY valtuutetaan komissio mukauttamaan näitä teknisiä vaatimuksia tekniikan kehitykseen ja muiden kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti RNKK:n työstä johtuvaan kehitykseen. |
(5) |
Nämä muutokset on tarpeen tehdä nopeasti sen varmistamiseksi, että yhteisön sisävesialustodistuksen myöntämiseksi tarvittavat tekniset vaatimukset antavat vastaavan turvallisuuden tason kuin Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisen todistuksen myöntäminen edellyttää. |
(6) |
Direktiivin 2006/.../EY täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi hyväksyttävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (4) mukaisesti. |
(7) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta vahvistaa edellytykset direktiivin 2006/.../EY liitteissä säädettyjen teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyiden muuttamiselle. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa direktiivin 2006/.../EY muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(8) |
Tehokkuussyistä olisi direktiivin 2006/.../EY liitteitä muuttavia toimenpiteitä hyväksyttäessä lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti sovellettavia määräaikoja. |
(9) |
Koska kyse on kiireellisestä tapauksesta, on välttämätöntä soveltaa päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 6 kohdassa säädettyä kiireellistä menettelyä kaikkien sellaisten direktiivin 2006/.../EY liitteiden muutosten hyväksymiseen, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon tekniikan kehitys tai muiden kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti RNKK:n työstä johtuva tämän alan kehitys, sekä väliaikaisten vaatimusten hyväksymiseen. |
(10) |
Direktiivi 2006/.../EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Muutetaan direktiivi 2006/.../EY seuraavasti:
1. |
Lisätään 19 artiklaan kohdat seuraavasti: ”3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1-4 kohtaa ja 5 kohdan b alakohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksikymmentäyksi päivää, 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi määräajaksi viisitoista päivää ja 4 kohdan e alakohdassa tarkoitetuksi määräajaksi yksi kuukausi. 4. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1, 2, 4 ja 6 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.” |
2. |
Korvataan 20 artikla seuraavasti: ”20 artikla Liitteiden mukauttaminen ja väliaikaisia todistuksia koskevat suositukset 1. Kaikki tarvittavat muutokset tämän direktiivin liitteiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen tai muiden kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Reinin navigaation keskuskomission (RNKK) työstä johtuvaan tämän alan kehitykseen sen varmistamiseksi, että 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut kaksi todistusta annetaan vastaavan turvallisuustason takaavien teknisten vaatimusten perusteella, tai 5 artiklassa tarkoitettujen tapausten huomioon ottamiseksi, tehdään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Jos kyse on erittäin kiireellisestä tapauksesta, komissio voi noudattaa 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä. Nämä muutokset on tehtävä nopeasti sen varmistamiseksi, että Reinin vesiliikenteeseen hyväksytyn yhteisön sisävesialustodistuksen myöntämiseen liittyvät tekniset vaatimukset antavat vastaavan turvallisuuden tason kuin Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen 22 artiklan mukaisen todistuksen myöntäminen edellyttää. 2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, komissio päättää 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta hyväksynnästä 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 3. Komissio päättää komitean suositusten perusteella väliaikaisten yhteisön sisävesialustodistusten antamisesta liitteessä II olevan 2.19 artiklan mukaisesti.” |
3) |
Muutetaan liite II seuraavasti:
|
2 artikla
1. Jäsenvaltioiden, joilla on direktiivin 2006/.../EY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sisävesiväyliä, on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ... (5) alkaen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava niistä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä ja määräyksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava antamansa keskeiset tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kansalliset säännökset komissiolle kirjallisina. Komissio ilmoittaa niistä muille jäsenvaltioille.
3 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan ... (6).
4 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille, joilla on direktiivin 2006/ .../EY 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sisävesiväyliä.
Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) Lausunto annettu ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2006.
(3) (EUVL L...)
(4) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
(5) Kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(6) Direktiivin 2006/.../EY voimaantulopäivä.
P6_TA(2006)0506
EY:n ja Kap Verden kalastuskumppanuus *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Kap Verden tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (KOM(2006)0363 — C6-0282/2006 — 2006/0122(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (KOM(2006)0363) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan ja 300 artiklan 2 kohdan, |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0282/2006), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan ja 83 artiklan 7 kohdan, |
— |
ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A6-0395/2006); |
1. |
hyväksyy ehdotuksen neuvoston asetukseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna ja hyväksyy sopimuksen tekemisen; |
2. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Kap Verden tasavallan hallitukselle ja parlamentille. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
Tarkistus 1 |
|
3 a artikla (uusi) |
|
|
3 a artikla Pöytäkirjan viimeisen voimassaolovuoden aikana ja ennen uuden sopimuksen tekemistä tai voimassaolevan sopimuksen jatkamista komission on esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän sopimuksen soveltamisesta ja sen täytäntöönpano-olosuhteista. |
Tarkistus 2 |
|
3 b artikla (uusi) |
|
|
3 b artikla Komissio arvioi vuosittain, ovatko jäsenvaltiot, joiden alusten toimintaan pöytäkirjaa sovelletaan, täyttäneet ilmoitusvaatimukset. |
Tarkistus 3 |
|
3 c artikla (uusi) |
|
|
3 c artikla Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen pöytäkirjan 7 artiklassa kuvaillun monivuotisen alakohtaisen ohjelman tuloksista. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0507
Yhteisön takuu Euroopan investointipankille *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisön takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille yhteisön ulkopuolella toteutettuihin hankkeisiin liittyvistä lainoista ja takauksista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta (KOM(2006)0324 — C6-0275/2006 — 2006/0107(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0324) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0275/2006), |
— |
ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 ja 35 artiklan, |
— |
ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A6-0394/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
Tarkistus 1 |
|
Johdanto-osan 1 viite |
|
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 181 a artiklan, |
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 179 ja 181 a artiklan, |
Tarkistus 2 |
|
Johdanto-osan 6 kappale |
|
(6) EU:n ulkosuhdepolitiikkaa tuetaan vuodesta 2007 uusilla rahoitusvälineillä, jotka ovat IPA, ENPI ja DCECI, sekä vakausvälineellä. |
(6) EU:n ulkosuhdepolitiikkaa tuetaan vuodesta 2007 uusilla rahoitusvälineillä, jotka ovat IPA, ENPI ja DCECI, sekä vakausvälineellä ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevalla välineellä . |
Tarkistus 3 |
|
Johdanto-osan 7 kappale |
|
(7) EIP:n rahoitustoimien olisi oltava linjassa EU:n ulkosuhdepolitiikan ja sen aluekohtaisten erityistavoitteiden kanssa ja tuettava niitä. EIP:n rahoitustoimia olisi toteutettava maissa, joissa poliittisista ja makrotaloudellisista näkökohdista tehtyjen EU:n korkean tason sopimusten kanssa yhdenmukaiset ehdot täyttyvät. |
(7) EIP:n rahoitustoimien olisi oltava linjassa EU:n ulkosuhdepolitiikan ja sen aluekohtaisten erityistavoitteiden kanssa ja tuettava niitä , ja niiden olisi edistettävä demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen yleistavoitetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen tavoitetta ja kansainvälisten ympäristösopimusten, joissa Euroopan unioni tai sen jäsenvaltiot ovat osallisia, noudattamista . EIP:n rahoitustoimia olisi toteutettava maissa, joissa poliittisista ja makrotaloudellisista näkökohdista tehtyjen EU:n korkean tason sopimusten kanssa yhdenmukaiset ehdot täyttyvät. EIP:n olisi harkittava yhdessä komission kanssa sellaisten jälkitarkastusmenettelyjen käyttöönottoa, joilla varmistetaan, että EIP:n yhteisön ulkopuolella rahoittamissa toimissa kunnioitetaan EU:n arvoja. |
Tarkistus 4 |
|
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) |
|
|
(8 a) Johdanto-osan 9-12 kappaleessa tarkoitetut etusijalla olevat alat eivät ole yksinomaisia, eivätkä ne saa estää pyrkimyksiä varmistaa parempi yleinen johdonmukaisuus edellä tarkoitettujen muiden ulkoisten rahoitusvälineiden kanssa. |
Tarkistus 5 |
|
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi) |
|
|
(8 b) Euroopan parlamentin tiedonsaantia ja valvontamahdollisuuksia olisi niin ikään vahvistettava, ja parlamentille olisi tässä yhteydessä toimitettava komission tai EIP:n valmistelemat strategiset suunnitteluasiakirjat. |
Tarkistus 6 |
|
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi) |
|
|
(8 c) EIP:n olisi varmistettava, että sen lainoitustoiminta tukee täysimääräisesti Euroopan unionin politiikan tavoitteita sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden allekirjoittamien kestävää kehitystä koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteita. EIP:n olisi kiinnitettävä huomiota hankkeisiin, jotka edistävät Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista sekä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjassa asetettuja kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteita siten, että niissä myönnetään lainoja ensisijaisesti energiansäästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. EIP:n olisi varmistettava, että kaikki lainapäätökset perustuvat biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa ilmaistuun varovaisuusperiaatteeseen. |
Tarkistus 7 |
|
Johdanto-osan 8 d kappale (uusi) |
|
|
(8 d) EIP:n olisi varmistettava, että yksittäisille hankkeille tehdään hankevastaavista ja EIP:sta riippumaton kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi. |
Tarkistus 8 |
|
Johdanto-osan 9 kappale |
|
(9) Liittymistä valmistelevissa maissa EIP:n rahoitustoimien olisi vastattava liittymis- ja Eurooppa-kumppanuudessa, vakautus- ja assosiaatiosopimuksissa sekä EU:n kanssa käydyissä neuvotteluissa vahvistettuja ensisijaisia tavoitteita. EU:n toimissa Länsi-Balkanin alueella olisi myös vastaisuudessa keskityttävä siirtymään vaiheittain jälleenrakennuksesta liittymistä valmistelevaan tukeen. Tässä yhteydessä EIP:n toimilla olisi myös pyrittävä parantamaan institutionaalisia valmiuksia, tarvittaessa yhdessä muiden alueella toimivien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Vuosina 2007-2013 ehdokasmaihin (Kroatiaan, entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja Turkkiin) suuntautuva rahoitus olisi yhä useammin myönnettävä liittymistä valmistelevasta EIP:n välineestä, jota olisi ajan myötä laajennettava kattamaan muut mahdolliset Länsi-Balkanin ehdokasmaat niiden liittymisprosessin edetessä. |
(9) Liittymistä valmistelevissa maissa EIP:n rahoitustoimien olisi vastattava liittymis- ja Eurooppa-kumppanuudessa, vakautus- ja assosiaatiosopimuksissa sekä EU:n kanssa käydyissä neuvotteluissa vahvistettuja ensisijaisia tavoitteita. EU:n toimissa Länsi-Balkanin alueella olisi myös vastaisuudessa keskityttävä siirtymään vaiheittain jälleenrakennuksesta liittymistä valmistelevaan tukeen. Tässä yhteydessä EIP:n toimilla olisi lisäksi pyrittävä parantamaan institutionaalisia valmiuksia, tarvittaessa yhdessä muiden alueella toimivien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Lisäksi on tärkeää kannustaa Länsi-Balkanin alueella kauppaa, joka on olennainen väline korostettaessa, kuinka tähdellistä on siirtyä jälleenrakennuksesta liittymistä valmistelevaan tukeen ja kytkeä aluetta siten lähemmin EU:hun. Vuosina 2007-2013 ehdokasmaihin (Kroatiaan, entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan ja Turkkiin) suuntautuva rahoitus olisi yhä useammin myönnettävä liittymistä valmistelevasta EIP:n välineestä, jota olisi ajan myötä laajennettava kattamaan muut mahdolliset Länsi-Balkanin ehdokasmaat niiden liittymisprosessin edetessä. |
Tarkistus 9 |
|
Johdanto-osan 11 kappale |
|
(11) Niiden maiden osalta, jotka katetaan DCECI:llä, EIP:n rahoitustoimia Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa aletaan vaiheittain saattaa näitä alueita koskevan EU:n yhteistyöstrategian mukaisiksi, ja niillä on tarkoitus täydentää yhteisön talousarviosta rahoitettavia välineitä. ”Yhteisen edun” käsitettä, jota toistaiseksi on käytännössä sovellettu vain hankkeisiin, joissa on mukana EU:n yrityksiä, laajennetaan kattamaan ympäristöön liittyvä kestävyys ja alueellinen yhdentyminen (esimerkiksi liikenne-, televiestintä- ja energiahankkeet, joilla edistetään yhteenliittämistä). EIP:n olisi vaiheittain laajennettava toimiaan useampiin, myös vähemmän vauraisiin maihin näillä alueilla. Keski-Aasiassa EIP:n olisi keskityttävä merkittäviin energiahuolto- ja energian kuljetushankkeisiin, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. EIP:n rahoitustoimet olisi Keski-Aasiassa toteutettava läheisessä yhteistyössä EBRD:n kanssa, erityisesti sellaisten ehtojen mukaisesti, joista sovitaan komission, EIP:n ja EBRD:n välisessä kolmenkeskisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa. EU:n toimien näkyvyyden parantamiseksi Latinalaisessa Amerikassa olisi osoitettava tietty määrä varoja järjestelyyn, joka keskittyy kyseiseen alueeseen. |
(11) Niiden maiden osalta, jotka katetaan DCECI:llä, EIP:n olisi jatkettava ja vahvistettava toimintaansa keskittyen hankkeisiin, jotka edistävät vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista, lujittavat kestävää kehitystä ja vahvistavat ympäristönsuojelua. EIP:n rahoitustoimet Aasian ja Latinalaisen Amerikan maissa olisi vaiheittain saatettava näitä alueita koskevan EU:n yhteistyöstrategian mukaisiksi, ja niillä olisi täydennettävä yhteisön talousarviosta rahoitettavia välineitä. ”Yhteisen edun” käsitettä, jota toistaiseksi on käytännössä sovellettu vain hankkeisiin, joissa on mukana EU:n yrityksiä, olisi laajennettava kattamaan ympäristöön liittyvä kestävyys ja alueellinen yhdentyminen (esimerkiksi liikenne-, televiestintä- ja energiahankkeet, joilla edistetään yhteenliittämistä). EIP:n olisi vaiheittain laajennettava toimiaan useampiin, myös vähemmän vauraisiin maihin näillä alueilla. Keski-Aasiassa EIP:n olisi keskityttävä ympäristöinfrastruktuuriin ja kestäviin energiahuolto- ja energian kuljetushankkeisiin, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. EIP:n rahoitustoimet olisi Keski-Aasiassa toteutettava läheisessä yhteistyössä EBRD:n kanssa, erityisesti sellaisten ehtojen mukaisesti, joista sovitaan komission, EIP:n ja EBRD:n välisessä kolmenkeskisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa. EU:n toimien näkyvyyden parantamiseksi Latinalaisessa Amerikassa olisi osoitettava tietty määrä varoja järjestelyyn, joka keskittyy kyseiseen alueeseen. |
Tarkistus 10 |
|
Johdanto-osan 16 kappale |
|
(16) EIP:n ja komission raportointia EIP:n rahoitustoimista olisi parannettava. Komission olisi vuosittain annettava EIP:lta saatujen tietojen pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän päätöksen nojalla toteutetuista EIP:n rahoitustoimista. |
(16) EIP:n ja komission raportointia EIP:n rahoitustoimista sekä EIP:n omia arviointivalmiuksia olisi parannettava. Komission olisi vuosittain toteutettava oma arviointinsa EIP:lta saatujen tietojen ja suurimmissa lainahankkeissa myös puolueettoman ulkopuolisen asiantuntijalausunnon pohjalta sekä annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän päätöksen nojalla toteutetuista EIP:n rahoitustoimista. Kertomuksessa olisi arvioitava EIP:n rahoitustoimien merkitystä Euroopan unionin ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi kertomuksessa olisi lueteltava EIP:n tukemat lainat EIP:n riskinarvioinnin perusteella. |
Tarkistus 11 |
|
Johdanto-osan 17 kappale |
|
(17) Tällä päätöksellä perustetulla yhteisön takuulla katetaan EIP:n sopimat rahoitustoimet seitsemän vuoden ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007. Kauden ensimmäisen puoliskon aikana tapahtuneen kehityksen arvioimiseksi EIP:n ja komission olisi suoritettava kauden puolivälissä tätä päätöstä koskeva väliarviointi. |
(17) Tällä päätöksellä perustetulla yhteisön takuulla katetaan EIP:n sopimat rahoitustoimet seitsemän vuoden ajanjaksona, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007. Kauden ensimmäisen puoliskon aikana tapahtuneen kehityksen arvioimiseksi EIP:n ja komission olisi suoritettava kauden puolivälissä tätä päätöstä koskeva väliarviointi. Väliarvioinnin olisi perustuttava sidosryhmien laajamittaiseen kuulemiseen EIP:n toimien vaikutuksesta. |
Tarkistus 12 |
|
Johdanto-osan 18 kappale |
|
(18) EIP:n rahoitustoimia olisi edelleen hallinnoitava pankin omien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, mukaan luettuina soveltuvat valvontatoimenpiteet, sekä tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. |
(18) EIP:n rahoitustoimia olisi edelleen hallinnoitava pankin omien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, mukaan luettuina soveltuvat valvontatoimenpiteet, sekä tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. EIP:n tehtäviä koskevan EY:n perustamissopimuksen 267 artiklan mukaisesti EIP:n olisi varmistettava, että sen rahoittamia hankkeita ei voida rahoittaa kokonaisuudessaan kunkin jäsenvaltion omin keinoin ja erityisesti, että luotto- ja sijoituslaitosten välinen kilpailu ei vääristy. |
Tarkistus 13 |
|
Johdanto-osan 20 kappale |
|
(20) EIP:n olisi valmisteltava komissiota kuullen rahoitustoimiensa sopimista koskeva ohjeellinen monivuotinen ohjelma, jolla varmistetaan takuurahaston rahoittamiseen liittyvä tarkoituksenmukainen budjetointi , |
(20) EIP:n olisi valmisteltava komissiota kuullen rahoitustoimiensa sopimista koskeva ohjeellinen monivuotinen ohjelma, jolla varmistetaan takuurahaston rahoittamiseen liittyvä tarkoituksenmukainen budjetointi. Komission on otettava huomioon tämän arvioidut vaikutukset talousarvioon Euroopan parlamentille toimitettavassa talousarviota koskevassa säännöllisessä suunnitelmassa, |
Tarkistus 14 |
|
1 artiklan 2 kohta |
|
2. Yhteisön takuun enimmäismäärä on 65 prosenttia EIP:n rahoitustoimien puitteissa maksettujen lainojen ja myönnettyjen takausten kokonaismäärästä, josta on vähennetty takaisin maksetut määrät ja johon on lisätty kaikki niihin liittyvät määrät. |
2. Yhteisön takuun enimmäismäärä on 55 prosenttia EIP:n rahoitustoimien puitteissa maksettujen lainojen ja myönnettyjen takausten kokonaismäärästä, josta on vähennetty takaisin maksetut määrät ja johon on lisätty kaikki niihin liittyvät määrät. |
Tarkistus 15 |
|
2 artiklan 2 kohta |
|
2. Yksittäisistä maista tulee alueellisen jaottelun ja alajaottelun enimmäismäärien puitteissa tukikelpoisia, kun ne täyttävät asianmukaiset ehdot, jotka ovat yhdenmukaisia EU:n kyseisen maan kanssa korkealla tasolla tekemien poliittisia ja makrotaloudellisia näkökohtia koskevien sopimusten kanssa. Komissio määrittelee EIP:a kuullen, onko yksittäinen maa täyttänyt asianmukaiset ehdot, ja ilmoittaa tästä EIP:lle. |
2. Yksittäisistä maista tulee alueellisen jaottelun ja alajaottelun enimmäismäärien puitteissa tukikelpoisia, kun ne täyttävät asianmukaiset ehdot, jotka ovat yhdenmukaisia Euroopan unionin politiikan ja kyseisen maan kanssa korkealla tasolla tehtyjä poliittisia ja makrotaloudellisia näkökohtia koskevien sopimusten kanssa. Komissio määrittelee EIP:a kuullen, onko yksittäinen maa täyttänyt asianmukaiset ehdot, ja ilmoittaa tästä EIP:lle tiedotettuaan asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä esitettyään perustelunsa . |
Tarkistus 16 |
|
2 artiklan 4 kohta |
|
4. Komissio ja EIP voivat päättää keskeyttää EIP:n rahoitustoimet maassa, jonka poliittinen tai taloudellinen tilanne aiheuttaa vakavaa huolta. |
4. Komissio ja EIP voivat päättää keskeyttää EIP:n rahoitustoimet maassa, jonka poliittinen tai taloudellinen tilanne aiheuttaa vakavaa huolta. Tällaisissa tapauksissa komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle sekä esittää perustelunsa. |
Tarkistus 17 |
|
3 artiklan 2 kohta |
|
2. Komissio ja EIP päättävät varavaltuuden käytöstä yhdessä. Komissiota ja EIP:a avustaa perustamissopimuksen 114 artiklan 2 kohdassa perustettu talous- ja rahoituskomitea. |
2. Komissio ja EIP päättävät varavaltuuden käytöstä yhdessä. Tällöin sovelletaan 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja säännöksiä asianmukaisista ehdoista ja velvollisuudesta tiedottaa Euroopan parlamentille. Komissiota ja EIP:a avustaa perustamissopimuksen 114 artiklan 2 kohdassa perustettu talous- ja rahoituskomitea. |
Tarkistus 18 |
|
4 artiklan 4 kohta |
|
4. EIP:n rahoitustoimien ja Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan ja tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta seurataan 7 artiklan mukaisesti. |
4. EIP:n rahoitustoimien ja Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan ja tavoitteiden välistä johdonmukaisuutta seurataan 7 artiklan mukaisesti , ja komissio käsittelee asiaa myös Euroopan parlamentin kanssa käymässään rakenteellisessa vuoropuhelussa, josta säädetään uusissa ulkoisissa rahoitusvälineissä vuosiksi 2007-2013 . |
Tarkistus 19 |
|
6 artiklan 2 a kohta (uusi) |
|
|
2 a. Jos yhteisön takuun saaneista EIP:n toimista hyötyy taho, jossa on välittömästi tai välillisesti osallisena valtion päämies, hallituksen jäsen, jäsenvaltion parlamentin jäsen, komission jäsen tai Euroopan parlamentin jäsen, pankin valvontakomitea laatii yhteisön takuuta koskevasta päätöksestä erityiskertomuksen. Tätä kohtaa ei sovelleta olemassa oleviin yhteisön takuuta koskeviin sopimuksiin, jotka on solmittu tavanomaisin ehdoin ja jotka eivät vaikuta sisällöllisesti tai rahoituksellisesti yhteenkään osapuoleen. |
Tarkistus 20 |
|
7 artiklan 1 a kohta (uusi) |
|
|
1 a. Vuosikertomukseen on sisällyttävä yleisarvio siitä, mitkä ovat johdanto-osan 8 d kappaleessa tarkoitetuissa lainahankkeiden kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa esiin tulleet suurimmat huolenaiheet, ja esitettävä komission suositukset EIP:lle tällaisten huolenaiheiden lievittämiseksi. |
Tarkistus 21 |
|
7 artiklan 2 a kohta (uusi) |
|
|
2 a. Komissiolla on lisäksi käytettävissään kaikki tarvittavat ulkopuoliset asiantuntijalausunnot, joiden avulla se pystyy arvioimaan puolueettomasti EIP:n rahoitustoimien merkitystä. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0508
Kielijärjestelyä koskeva siirtymäkauden sääntö
Euroopan parlamentin päätös Euroopan parlamentin työjärjestyksen 139 artiklan (kielijärjestelyä koskeva siirtymäkauden sääntö) muuttamisesta (2006/2244(REG))
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2006 päivätyn puhemiehen kirjeen, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 201 ja 202 artiklan, |
— |
ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0391/2006), |
A. |
ottaa huomioon, että parlamentti hyväksyi 1. huhtikuuta 2004 työjärjestykseensä määräyksen, joka sallii sen, että kun parlamentin kielijärjestelyä sovelletaan toukokuussa 2004 mukaan tulleisiin yhdeksään uuteen kieleen vuoden 2006 loppuun asti, niin huomioon otetaan poikkeuksellisesti ”kyseisten kielten tulkkien ja kääntäjien tosiasiallinen saatavuus”, |
B. |
katsoo, että näiden kielten tapauksessa saavutettu kehitys ei kuitenkaan anna mahdollisuutta tämän siirtymäkauden säännön lakkauttamiseen tämän vuoden lopussa ilman sen korvaamista vaan että olisi käytettävä mahdollisuutta sen voimassaolon jatkamiseen, |
C. |
ottaa huomioon, että vastaavia vaikeuksia ilmenee jonkin aikaa 1. tammikuuta 2007 mukaan tulevien bulgarian ja romanian kielten tapauksessa ja että samaan aikaan viralliseksi kieleksi tuleva iirin kieli aiheuttaa erityisiä käytännön ongelmia, |
D. |
ottaa huomioon, että voimassa oleva siirtymäkauden sääntö olisi muotoiltava uudelleen ja sen voimassaoloa olisi jatkettava meneillään olevan vaalikauden loppuun asti näiden seikkojen huomioon ottamiseksi, |
E. |
ottaa huomioon, että tavoitteena on edelleen täydellisen monikielisyyden toteuttaminen, sellaisena kuin se on määritelty työjärjestyksen 138 artiklassa; |
1. |
päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla; |
2. |
päättää, että kyseinen muutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2007; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle. |
NYKYINEN TEKSTI |
TARKISTUKSET |
Tarkistus 1 |
|
139 artikla |
|
1. Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden virallisten kielten osalta otetaan 138 artiklaa sovellettaessa mainitusta päivästä alkaen ja 31. joulukuuta 2006 asti poikkeuksellisesti huomioon kyseisten kielten tulkkien ja kääntäjien tosiasiallinen saatavuus. |
1. Kuudennen vaalikauden loppuun asti kestävän siirtymäkauden aikana 138 artiklan määräyksistä voidaan poiketa, jos jonkin virallisen kielen tulkkeja tai kääntäjiä ei kohtuullisista toimenpiteistä huolimatta ole käytettävissä riittävästi. |
2. Pääsihteeri antaa neljännesvuosittain puhemiehistölle yksityiskohtaisen kertomuksen tapahtuneesta edistyksestä 138 artiklan täysimittaiseksi soveltamiseksi ja osoittaa jäljennöksen kertomuksesta kaikille parlamentin jäsenille. |
2. Puhemiehistö toteaa pääsihteerin ehdotuksesta, täyttyvätkö 1 kohdan mukaiset edellytykset kunkin kyseessä olevan virallisen kielen osalta, ja tarkastelee päätöstään puolen vuoden välein pääsihteerin esittämän edistymiskertomuksen pohjalta. Puhemiehistö päättää tarvittavista täytäntöönpanotoimenpiteistä. |
|
2 a. Tässä yhteydessä sovelletaan neuvoston perustamissopimusten nojalta päättämiä väliaikaisia poikkeustoimenpiteitä, jotka koskevat muiden säädösten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston yhdessä antamien asetusten laatimista. |
3. Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta jo aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta. |
3. Parlamentti voi puhemiehistön perustellusta suosituksesta päättää milloin tahansa tämän artiklan kumoamisesta jo aikaisemmin tai 1 kohdassa asetetun määräajan päättyessä sen voimassaolon jatkamisesta. |
P6_TA(2006)0509
Euroopan unionin perusoikeusvirasto *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (KOM(2005)0280 — C6-0288/2005 — 2005/0124(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0280) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0288/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0306/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna 12. lokakuuta 2006 (2); |
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) Hyväksytyt tekstit P6_TA(2006)0414.
P6_TA(2006)0510
Perusoikeusvirasto (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoa koskeva toiminta) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston valtuuttamisesta harjoittamaan toimintaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon kuuluvilla aloilla (KOM(2005)0280 — C6-0289/2005 — 2005/0125(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0280) (1), |
— |
ottaa huomioon EU:sta tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan, |
— |
ottaa huomioon EU:sta tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0289/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 93 artiklan ja 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0282/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna 12. lokakuuta 2006 (2); |
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) Hyväksytyt tekstit P6_TA(2006)0415.
P6_TA(2006)0511
Bulgarian liittyminen
Euroopan parlamentin päätöslauselma Bulgarian liittymisestä Euroopan unioniin (2006/2114(INI))
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2005 antamansa puoltavan lausunnon Bulgarian tasavallan hakemuksesta liittyä Euroopan unionin jäseneksi (1), |
— |
ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2005 allekirjoitetun sopimuksen Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin (2) (liittymissopimus), |
— |
ottaa huomioon liittymisneuvottelujen alkamisesta tähän päivään saakka antamansa Bulgariaa koskevat monet päätöslauselmat ja mietinnöt, |
— |
ottaa huomioon komission määräaikaiskertomukset Bulgarian valmiudesta EU:n jäsenyyteen ja erityisesti sen 26. syyskuuta 2006 antaman tiedonannon ”Seurantakertomus Bulgarian ja Romanian valmiudesta EU:n jäsenyyteen” (KOM(2006)0549), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, |
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0420/2006), |
A. |
ottaa huomioon, että parlamentti suhtautuu myönteisesti komission ja neuvoston vahvistukseen siitä, että Bulgaria on valmis liittymään Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007, |
B. |
ottaa huomioon, että Bulgaria esitti 14. joulukuuta 1995 hakemuksen liittymisestä Euroopan unionin, se tunnustettiin viralliseksi ehdokasvaltioksi 16. heinäkuuta 1997, neuvottelut käynnistettiin 15. helmikuuta 2000, jäsenyysneuvottelut päätettiin tuloksellisesti 14. joulukuuta 2004, Bulgaria allekirjoitti liittymissopimuksen 25. huhtikuuta 2005 ja on ratifioinut sen, ja yhdessä Romanian kanssa se täydentää Euroopan unionin historiallisen viidennen laajentumiskierroksen, |
C. |
ottaa huomioon, että uudistuksen suunta, nopeus ja rytmi ovat olleet yhdenmukaisia ja että uudenaikaistamisprosessia olisi pidettävä hyödyllisenä sinänsä eikä pelkästään edellytyksenä Euroopan unionin jäsenyydelle, |
D. |
on vakuuttunut siitä, että Bulgarian valtavat ponnistelut siirtymisprosessin aikana ansaitsevat rajoittamattoman tunnustuksen, joka kuuluu pääasiassa Bulgarian kansalaisille, jotka ovat suurella kärsivällisyydellä läpikäyneet vertaansa vailla olevan poliittisen ja taloudellisen muutoksen, |
E. |
katsoo, että yleisesti tunnustetaan, että uudistusprosessi Bulgariassa jatkuu useita vuosia liittymisen jälkeen kuten monissa muissakin jäsenvaltioissa, ja on olemassa erityisiä ongelma-aloja, joilla tietyt tukitoimenpiteet ovat mahdollisia oikea-aikaisen toiminnan edistämiseksi, |
F. |
katsoo, että kansallisten hallitusten asiana on liittymissopimuksen siirtymäkauden järjestelyillä ja muilla valtuuksilla tehdä päätöksiä maahanmuuttokysymyksistä, kuten työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoituksista, ja tunnustaa, että tästä kysymyksestä on tullut huolenaihe, joka on seurausta monissa jäsenvaltioissa harjoitetusta kaoottisesta turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta, joka ei liity EU:n laajentumiseen; |
1. |
onnittelee Bulgariaa ja suhtautuu myönteisesti sen liittymiseen Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007; odottaa 18 Euroopan parlamentin jäsenen sekä komission jäsenen ja EU:n toimielinten virkamiesten saapumista ja antaa tunnustusta Euroopan parlamentissa olevien Bulgarian tarkkailijoiden erinomaiselle panokselle syyskuusta 2005 lähtien; |
2. |
onnittelee komission laajentumisasioiden pääosastoa siitä, että se on suorittanut seurantatyönsä erittäin ammattitaitoisesti ja omistautuneesti erityisesti kuluvan vuoden aikana, jona edistyminen liittymisvalmisteluissa on nopeutunut, ja suhtautuu myönteisesti sen tasapainoiseen arvioon Bulgarian valmisteluista; |
3. |
pitää myönteisenä 29. lokakuuta 2006 pidettyjen Bulgarian presidentinvaalien tulosta; kehottaa Bulgarian presidenttiä jatkamaan Euroopalle myönteistä linjaansa ja sen vaatimia välttämättömiä uudistuksia; pitää toisaalta valitettavana eurooppalaisuuden vastaisten voimien menestymistä vaaleissa ja kehottaa Bulgarian presidenttiä kiinnittämään toisella virkakaudellaan niiden Bulgarian kansalaisten pelkojen hälventämiseen, jotka suhtautuvat kriittisesti Bulgarian liittymiseen Euroopan unioniin; |
4. |
panee merkille alat, joilla tarvitaan lisäedistystä, kiireellisen ja jatkuvan tarpeen saada aikaan tuntuvia tuloksia ja eri suojatoimenpiteet ja muut tukitoimenpiteet, joilla voidaan tarvittaessa korjata jatkuvia puutteita; kehottaa Bulgarian viranomaisia toimimaan nopeasti ja perusteellisesti tällaisia toimenpiteitä koskevan vaatimuksen poistamiseksi tai vähentämiseksi ja vaatii, että parlamentilla on oltava jatkuva rooli kehityksen seuraamisessa ja että komission on jatkossakin sallittava parlamentin täydellinen osallistuminen edistymisen seurantaan ja osallistuminen turvalausekkeiden mahdollisen aktivoinnin harkintaan, sillä komission puheenjohtaja on suostunut parlamentin osallistumiseen, mikäli päätetään soveltaa liittymisehtoja koskevan asiakirjan 39 artiklan suojalauseketta, jonka mukaisesti liittymistä lykätään vuoteen 2008; |
5. |
kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet liittymissopimusta, ratifioimaan sen kiireellisesti; |
Poliittiset kriteerit
6. |
vaatii suurinta mahdollista avoimuutta kaikilla aloilla, mukaan lukien yksityistäminen, tarjouskilpailumenettely ja julkisia hankintoja koskeva menettely, nimitykset ja ylennykset julkisella alalla ja oikeuslaitoksessa ja oikeusprosessissa kaikilla tasoilla hyvän hallintotavan, tehokkuuden ja julkisen luottamuksen edistämiseksi; |
7. |
pyytää, että Bulgarian oikeusasiamiehen roolia lujitetaan, jotta tämä voisi korjata hallinnollisia virheitä ja toimia korruption torjuntamekanismina ja siten lisätä instituutioiden käytäntöjen avoimuutta; |
8. |
suhtautuu myönteisesti Bulgarian viranomaisten toteuttamiin jatkuviin toimiin oikeus- ja sisäasioiden alalla annettujen sitoumusten täyttämiseksi ja toteutettuihin toimiin järjestäytynen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi ja oikeuslaitoksen uudistamisen loppuun saattamiseksi; odottaa, että mainitut toimet, mukaan lukien esitutkintaan osallistuvien poliisin tutkijoiden koulutuksen lisääminen ja tehostaminen, korruption vastaisen strategian entistä parempi koordinointi asiaomaisten elinten välillä sekä julkisen hallinnon tarkastuselinten institutionaalisen toimivallan vahvistaminen, toteutetaan tehokkaasti ja että tuntuvia ja näkyviä tuloksia saadaan aikaan, mukaan lukien vakaviin rikoksiin syyllistyneiden syytteeseenpano ja tuomitseminen; |
9. |
odottaa, että kiireellistä ja erityistä huomiota kiinnitetään komission viimeisimmässä seurantakertomuksessa esitettyihin arviointiperusteisiin, jotta vältetään suojamekanismien käynnistäminen; pyytää tehokkaampia toimia, jotta järjestäytyneen rikollisuuden piirissä toimivien henkilöiden varallisuus voidaan tunnistaa, jäljittää ja takavarikoida; vaatii konkreettisia tuloksia rahanpesutapausten täytäntöönpanon ja syytteeseen asettamisen osalta; |
10. |
suhtautuu myönteisesti poliisi- ja turvallisuuspalvelujen järjestelyssä ja johtamisessa saavutettuun edistykseen sekä sisäasiainministeriötä koskevan uuden lain täytäntöönpanoon; pyytää, että laajennetaan poliisin erikoisyksikköjä, joiden tehtävänä on torjua järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota - erityisesti rajoilla - sekä huume- ja ihmiskauppaa, ja pyytää lisäksi, että palkkoja ja palveluehtoja parannetaan, tehtävissään kunnostautuneiden poliisien etenemistä uralla nopeutetaan ja hankitaan uudenaikaisimmat välineet; pyytää jäsenvaltioita myös tarjoamaan erikoiskoulutusta ja lähettämään Bulgariaan poliisin erityisasiantuntijoita, jotka avustavat Bulgarian poliisiviranomaisia merkittävien rikosten ruuhkan selvittämisessä ja järjestäytyneen rikollisuuden toiminnan torjunnassa; |
11. |
suhtautuu myönteisesti uuden valtakunnansyyttäjän alaisuudessa tehtyihin muutoksiin syyttäjälaitoksessa, mukaan lukien nopeutetut menettelyt ja toimet, joilla estetään tutkimusten ennenaikainen lopettaminen; vaatii, että annetaan säännöksiä, joilla tuomarit, joihin sovelletaan sisäisiä kurinpitotoimia, pidätetään virantoimituksesta ja että ryhdytään toimiin sellaisia syyttäjiä vastaan, jotka ovat estäneet syytteeseenpanon tai ovat lopettaneet tapausten käsittelyn ilman asianmukaisia perusteita; |
12. |
suhtautuu myönteisesti päätökseen tehdä salaisen palvelun tiedostoista julkisia, koska se edistää yleisen luottamuksen rakentamista ja merkitse selvää irtautumista menneisyydestä, ja suosittelee, että julkistamista valvoo puolueeton ja kunnioitettu lautakunta; |
13. |
toistaa kehotuksensa, joka koskee lastenkotien ja henkisesti ja fyysisesti vammaisten hoitolaitosten huonojen elinolosuhteiden ja huonon hygienian parantamista; tunnustaa, että nykyiset hankkeet ja ensisijaiset tavoitteet eivät täytä mainittujen laitosten tarpeita riittävällä tavalla, ja pyytää näin ollen, että laitoshoidon ongelmat asetetaan kansallisesti etusijalle ja parannetaan laatua ja suunnittelua laitoshoidon vaihtoehtoja koskevilla ohjelmilla ja koheesiorahastoilla, joiden tarkoituksena on saada aikaan merkittäviä ja näkyviä parannuksia rakennuksissa, elinolosuhteissa ja hoidossa; toistaa kehotuksensa, joka koskee adoptiokäytäntöjä koskevan lainsäädännön uudistamisen edistämistä; |
14. |
tunnustaa lukuisat toimet, jotka on toteutettu romaniväestön sopeuttamiseksi yhteiskuntaan, ja kehottaa vieläkin suurempiin yhteisiin ponnisteluihin romaniväestön kielitaidon parantamiseksi, korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saatavuuden ja työllisyyden parantamiseksi sekä paremman terveydenhoidon ja perhesuunnittelun varmistamiseksi siten, että samalla heitä rohkaistaan tekemään kaikkensa, jotta he sopeutuvat laajempaan yhteiskuntaan ja käyttävät heille annettuja mahdollisuuksia; |
15. |
kehottaa komissiota seuraamaan ennen liittymistä ja liittymisen jälkeen läheisesti sitä, kuinka Bulgarian noudattaa vähemmistöjen suojelua koskevia sitoumuksiaan, ja vaatii näin ollen mainitun kysymyksen sisällyttämistä tätä tarkoitusta varten käyttöön otettuun liittymistä seuraavaan yhteistyö- ja tarkastusmekanismiin; |
Taloudelliset kriteerit
16. |
onnittelee Bulgaria sen jatkuvasta taloudellisesta kasvusta, joka on johtanut BKT:n kasvuun 6,1 prosentilla, korkeampiin reaalipalkkoihin, työttömyyden laskuun (8,7 prosenttiin) ja erinomaisiin ulkomaisiin suoriin sijoituksiin; korostaa varovaisen makrotalouspolitiikan ja rakenneuudistusten tärkeyttä vakauden säilyttämiseksi ja kauppa- ja vaihtotaseen alijäämän vähentämiseksi edelleen sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi; |
17. |
pyytää tehostamaan Bulgarian mikrotaloudellisten olojen parantamiseen tähtääviä toimia yksityissektorin ja erityisesti pk-yritysten kehityksen edistämiseksi avointen ja seurattavien oikeudellisten, hallinnollisten ja sääntelyrakenteiden ja joustavamman työlainsäädännön avulla; |
18. |
on huolestunut ulkomaisiin sijoittajiin edelleen kohdistuvista näkymättömistä esteistä; vaatii, että tarjouskilpailujen ja sääntelytoimenpiteiden on oltava avoimia, puolueettomia ja helposti ymmärrettäviä; kehottaa Bulgarian viranomaisia korjaamaan puutteet, jotka estävät tekemästä hallinnollisia päätöksiä ajoissa, koska päätösten oikea-aikaisuuden laiminlyönti saattaa vaarantaa Bulgarian myönteisen investointiympäristön kehittämisen; suosittelee verohoukuttimia sisäisten investointien edistämiseksi sekä virkamiesten ja yritysten välisen viestinnän ja avoimuuden parantamista; |
Yhteisön säännöstö
19. |
onnittelee Bulgarian viranomaisia siitä, että maatalouteen liittyvät lukuisat monimutkaiset toimet on melkein saatu päätökseen; tunnustaa, että merkittävää edistystä on tapahtunut elävien eläinten kaupassa ja eläinten hyvinvoinnissa, joissa on noudatettava korkeimpia mahdollisia vaatimuksia esimerkiksi teuraseläinten kuljetusten ja eläinten sivutuotteiden käsittelyn osalta; korostaa sen merkitystä, että hävittämisjärjestelmän on oltava täysin toimiva liittymisajankohtana, ja odottaa Bulgarian täyttävän tämän vaatimuksen; pyytää, että tarvittavien rajatarkastusasemien perustaminen ja erityistoimet klassisen sikaruton ja muiden eläintautien torjumiseksi saatetaan päätökseen, erityisesti kun on olemassa jokin kansanterveyteen tai elintarvikehuoltoon liittyvä riski; |
20. |
vaatii, että Bulgaria hyödyntää tilaisuutta ottaa käyttöön lentokenttien ja lentokoneiden turvallisuutta koskevat korkeimmat mahdolliset standardit, kun otetaan huomioon terroristiuhan luonne, sillä yhden maan turvallisuusmenettelyjen heikkoudet voivat helpottaa toiseen maahan kohdistuvaa hyökkäystä; kehottaa toteuttamaan kiireellisesti kaikki korjaavat toimenpiteet lentokoneiden lentokelpoisuudessa ja huollossa, toimintamenettelyissä ja ohjaamomiehistön toimiluvissa olevien puutteiden poistamiseksi; |
21. |
kehottaa jälleen neuvostoa ja komissiota varmistamaan, että Bulgaria täyttää Kozlodyin ydinvoimalan reaktorien 3 ja 4 sulkemisajankohtaa koskevat sitoumuksensa liittymissopimuksen 30 artiklan mukaisesti, jonka jäsenvaltioiden parlamentit ovat ratifioineet; kehottaa EU:n toimielimiä pitämään lupauksensa myöntää Bulgarialle 210 miljoonan euron määrärahat vuosille 2007-2008 Kozlodyin ydinvoimalan sulkemista varten; |
22. |
korostaa EU:n varojen asianmukaisen hallinnoinnin ja valvonnan merkitystä varainhoidon rehellisyyden ja varojen tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi ja sellaisten menettelyjen soveltamista, jotka ovat hallinnon ulkopuolella toimivien saatavilla ja helposti ymmärrettävissä; |
23. |
huomauttaa, niiden tapausten osalta, joissa väliaikaisia toimia voitaisiin soveltaa liittymistä seuraavien kolmen ensimmäisen vuoden aikana, että vastaavia toimia sovellettiin viimeisimmän laajentumiskierroksen yhteydessä kaikkien osapuolien hyödyksi; toivoo että mainittuja mekanismeja sovelletaan vain erityisillä aloilla; huomauttaa, että EU:n toimien asianmukaisen toimivuuden varmistavista asiaankuuluvista toimista voidaan luopua vain sillä ehdolla, että komission asettamia kriteereitä on noudatettu täydellisesti; |
24. |
onnittelee Bulgariaa sen osuudesta alueellisen ja kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämisessä erityisesti Naton jäsenenä ja pitää sen sotilastukikohtien käyttöä koskevaa sopimusta Yhdysvaltojen kanssa osoituksena konkreettisesta sitoumuksesta transatlanttiseen liittoon; |
25. |
toistaa tukensa Libyassa vuodesta 1999 lähtien pidätettyinä olleille bulgarialaisille sairaanhoitajille ja palestiinalaiselle lääkärille; vaatii, että käynnissä oleva asian uudelleenkäsittely saatetaan nopeasti tyydyttävään päätökseen ja että Libyan viranomaiset tarjoavat asianmukaisen korvauksen näiden viattomien ihmisten kokemasta kärsimyksestä; |
*
* *
26. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Bulgarian tasavallan hallitukselle ja kansalliskokoukselle. |
P6_TA(2006)0512
Romanian liittyminen
Euroopan parlamentin päätöslauselma Romanian liittymisestä Euroopan unioniin (2006/2115(INI))
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2005 allekirjoitetun sopimuksen Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin (1), |
— |
ottaa huomioon kaikki laajentumisprosessin alusta alkaen antamansa päätöslauselmat ja mietinnöt, erityisesti 14. kesäkuuta 2006 antamansa viimeisimmän päätöslauselman Bulgarian ja Romanian liittymisestä (2), |
— |
ottaa huomioon Brysselissä 15. ja 16. kesäkuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, |
— |
ottaa huomioon yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 17. lokakuuta 2006 antamat päätelmät laajentumisesta, |
— |
ottaa huomioon 26. syyskuuta 2006 päivätyn komission seurantakertomuksen Romaniasta (KOM(2006)0549) ja komission aiemmat seurantakertomukset, |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen ja komission puheenjohtajan välisen kirjeenvaihdon, jonka mukaan Euroopan parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan aina, kun harkitaan jonkin liittymissopimukseen sisällytetyn suojalausekkeen mahdollista käyttöä, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, |
— |
ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A6-0421/2006), |
A. |
ottaa huomioon, että Romanian liittyminen Euroopan unioniin merkitsee suurta historiallista kehitysaskelta, johon liittyy maan taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten olosuhteiden muutos, ja että liittyminen vaikuttaa myönteisesti Romanian väestöön ja myös Euroopan unionin kehitykseen ja yhtenäisyyteen, |
B. |
katsoo, että Romanian liittyminen Euroopan unioniin edistää Kaakkois-Euroopan vakautta ja vaurautta, |
C. |
katsoo, että Romanian liittyminen Euroopan unioniin lujittaa Euroopan yhdentymisprosessin poliittista ja kulttuurista ulottuvuutta, |
D. |
ottaa huomioon, että viidennen laajentumisen ensimmäisestä vaiheesta vuonna 2004 koitui myönteisiä vaikutuksia sekä vanhoille että uusille jäsenvaltioille ja että näin tapahtuu epäilemättä myös tämänkertaisen, viidennen laajentumisen päättävän laajentumisen kohdalla, |
E. |
ottaa huomioon, että sen jälkeen kun komissio antoi toukokuussa 2006 seurantakertomuksensa, on voitu todeta tapahtuneen jälleen merkittäviä parannuksia, kuten 26. syyskuuta 2006 annetusta viimeisimmästä seurantakertomuksesta ilmenee, |
F. |
ottaa huomioon, että Romania jatkaa ponnistelujaan täyttääkseen liittymissopimuksen mukaiset edellytykset, jotta se voisi liittyä unionin jäseneksi 1. tammikuuta 2007 yhdessä Bulgarian kanssa, ja että Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut tukevansa molempien maiden samanaikaista liittymistä; |
1. |
kiittää komissiota Romanian uudistusten seurannan yhteydessä tehdystä tunnollisesta ja kurinalaisesta työstä; |
2. |
onnittelee Romaniaa ja pitää myönteisenä sen liittymistä 1. tammikuuta 2007, odottaa maan 35 Euroopan parlamentin jäsenen sekä sen komissaarin ja virkamiesten saapumista aikanaan EU:n toimielimiin ja antaa tunnustusta Romanian tarkkailijoiden Euroopan parlamentissa syyskuusta 2005 lähtien antamalle erinomaiselle työpanokselle; |
3. |
toteaa, että tämä Euroopan unionin laajentuminen ilmentää edeltäjiensä tapaan Euroopan yhtenäisyyden ja eurooppalaisen solidaarisuuden ajatusta, koituu kaikkien osapuolten hyväksi ja antaa mahdollisuuden edistää demokratiaa, tasa-arvoa, moniarvoisuutta ja syrjimättömyyttä; |
4. |
on tyytyväinen siihen, että komissio suositteli 26. syyskuuta 2006 antamassaan seurantakertomuksessa Bulgarian ja Romanian liittymistä yhtä aikaa Euroopan unioniin; |
5. |
on tyytyväinen Romanian huomattavaan edistymiseen sitten edellisen seurantakertomuksen julkaisemisen toukokuussa 2006 ja näin ollen hyväksyy ehdotuksen siitä, että Romanian liittymispäivä olisi 1. tammikuuta 2007, mutta muistuttaa Romanian viranomaisia siitä, että niiden on pidettävä yllä uudistusten vauhtia liittymisen jälkeen; |
6. |
suhtautuu myönteisesti Romanian ponnistuksiin, joilla se on pyrkinyt toteuttamaan suuren joukon uudistuksia liittymistä silmällä pitäen, ja antaa kiitosta Romanian viranomaisille lukuisten edistysaskeleiden aikaansaamisesta lyhyessä ajassa; |
7. |
muistuttaa, että uudistusprosessi koituu Romanialle hyödyksi Euroopan unioniin liittymisen yhteydessä ja lisää osaltaan maan taloudellista vaurautta ja turvallisuutta; |
8. |
toteaa, että komission toukokuussa 2006 antamassaan kertomuksessa määrittämillä välittömiä toimia edellyttävillä aloilla - oikeusjärjestelmän uudistus, korruption torjunta, maksuvirastojen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän perustaminen, TSE, veronkantojärjestelmien yhteenliitettävyys - on saatu aikaan huomattavaa edistystä; |
9. |
panee tyytyväisenä merkille, että Romanialla on kestävä markkinatalous, sen talouden kasvu on lähes seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, ja työttömyysaste on noin 5,5 prosenttia; |
10. |
kehottaa jäsenvaltioita avaamaan työmarkkinansa romanialaisille työntekijöille 1. tammikuuta 2007 alkaen ja noudattamaan siten täysin yhteisön lainsäännöllä turvattua oikeutta työntekijöiden vapaaseen liikkuvuuteen; |
11. |
ottaa huomioon tulevat varainsiirrot EU:lta Romanialle sekä sen, että Romanian on tarpeen osallistua yhteisrahoitukseen, ja korostaa, että odotettavissa oleva talousarviomäärärahojen kohdentaminen uudelleen ei saa tapahtua yksinomaan sosiaalimenojen kustannuksella tai johtaa niiden leikkaamiseen; |
12. |
kannustaa Romanian hallitusta lujittamaan alulle pantujen uudistusten toteuttamista ja kehottaa Romanian viranomaisia tehostamaan toimiaan erityisesti lastensuojelun, vähemmistöjen ja eritoten romanija unkarilaisvähemmistöjen sopeuttamisen sekä mielenterveyshuollon alalla; kehottaa Romaniaa tässä yhteydessä ryhtymään välittömiin toimiin paikatakseen puutteet, joita on komission vuosien 2005 ja 2006 seurantakertomusten ja parlamentin vuosina 2004 ja 2005 hyväksymien päätöslauselmien vaatimusten täyttämisessä; |
13. |
panee merkille, että komission toukokuussa 2006 julkaiseman kertomuksen jälkeen vähemmistökysymyksessä on edistytty; muistuttaa, että sen kanta Romanian vähemmistöihin perustuu vähemmistöjen kunnioittamisen, tunnustamisen ja tukemisen periaatteisiin sekä kaikkien näihin kohdistuvien väkivallan ja syrjinnän muotojen kitkemiseen; toivoo, että vähemmistöjä koskeva laki hyväksytään mahdollisimman pian poliittisia kriteerejä kunnioittaen; panee merkille, että Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus jatkaa rasismin ja siihen liittyvän syrjinnän vastaisen taistelun valvontaa liittymisen jälkeen, kuten se tekee kaikissa jäsenvaltioissa; |
14. |
kehottaa romanivähemmistön osalta Romanian viranomaisia vahvistamaan toteuttamiaan ponnisteluja, joilla pyritään suojelemaan vähemmistöä institutionaaliselta väkivallalta, parantamaan elintasoa ja asuinoloja sekä mahdollistamaan pääsy työllisyys- ja terveydenhoitojärjestelmien piiriin varmistamalla riittävä rahoitus; |
15. |
kehottaa unkarilaisvähemmistön osalta Romanian viranomaisia ottamaan huomioon unkarilaisvähemmistön odotukset toissijaisuusperiaatteen ja kulttuurillisen itsemääräämisen periaatteiden mukaisesti erityisesti varmistamalla riittävä rahoitus koulutuksen tason parantamista varten; |
16. |
esittää että kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan olisi toteutettava Romaniassa adoptioiden ja lasten suojelun alalla toteutettujen uudistusten seurantaa 1. tammikuuta 2007 alkaen; |
17. |
ilmaisee huolensa vakavasta ja jatkuvasta naisiin kohdistuvasta väkivallasta, joka näkyy naiskaupan ja naisten seksuaalisen hyväksikäytön suurena määränä maassa ja sen ulkopuolella (800 000 uhria vuosittain) ja perheväkivallan yleisyytenä, ja kehottaa hallitusta ryhtymään päättäväisiin toimiin ongelman ratkaisemiseksi siten että ehkäistään ja torjutaan naisten hyväksikäyttöä ja tiedotetaan siitä toimien yhteistyössä suuren yleisön, asianomaisten kansalaisjärjestöjen, oikeusviranomaisten ja poliisin kanssa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla; |
18. |
toteaa, että Romanian on nopeutettava kommunistihallinnon takavarikoiman omaisuuden palauttamiseen liittyvien kanteiden käsittelyä ja otettava erityisesti huomioon kirkon ja yhteisöjen omaisuus, jotta asia ei juutu lainsäädännön tasolle; korostaa, että siksi on tarpeen perustaa toimiva omaisuusrahasto; |
19. |
vaatii Romanian viranomaisia jatkamaan toimia ympäristönsuojelusta annetun lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ja kehottaa kuulemaan naapurimaita ja soveltamaan tarkasti EU:n voimassa olevan lainsäädännön normeja (esimerkiksi kaivannaisteollisuuden jätehuollosta 15. maaliskuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2006/21/EY (3)) ja kiinnittämään erityishuomiota suuriin kaivoshankkeisiin, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten Rosia Montanan tapauksessa; |
20. |
panee merkille, että komissio on määrittänyt kolme alaa, joilla edistyminen on ollut komission toukokuussa 2006 antaman seurantakertomuksen jälkeen huomattavaa, mutta että lisätoimet ovat vielä tarpeen:
|
21. |
korostaa, että kolmesta mainitusta alasta oikeusjärjestelmän uudistamisen loppuun saattaminen ja korruption torjunta on olennaisen tärkeä, ja Romanian viranomaisten on näin ollen kiinnitettävä siihen aivan erityistä huomiota; |
22. |
tukee komissiota tarkastusjärjestelmien perustamisessa ja näiden alojen edistymisen seuraamisessa eritoten erityisten kriteerien määrittämisen pohjalta, ja kannustaa painokkaasti Romanian hallitusta ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin esiin tuotuihin odotuksiin vastaamiseksi, jotta vältyttäisiin turvalausekkeiden käyttämiseltä; |
23. |
palauttaa mieleen, että vaikka väliaikaisia toimia saatetaan soveltaa liittymistä seuraavien kolmen vuoden ajan, vastaavia toimenpiteitä sovellettiin edellisessä laajentumisprosessissa kaikkien asianomaisten hyödyksi; toivoo, että järjestelmiä sovelletaan vain erityisillä, Euroopan komission esittämillä aloilla ja vain rajoitetun ajan; huomauttaa, että soveltuvat toimet, joilla varmistetaan EU:n politiikkojen asianmukainen toiminta, voidaan lakkauttaa vain, jos komission asettamat vertailuarvot täyttyvät; |
24. |
odottaa kesäkuussa 2007 annettavaa komission kertomusta maiden edistymisestä oikeusalan uudistamisessa ja korruption torjunnassa; kehottaa Romaniaa ottamaan käyttöön kaikki voimavaransa ryhtyäkseen riittäviin toimenpiteisiin; |
25. |
vaatii, että komissio esittää parlamentille säännöllisin väliajoin yhteenvedon Romanian edistymisestä lähikuukausina ja että parlamentti otetaan tiiviisti mukaan komission esittämään yhteistyömekanismiin liittymisen jälkeen; |
26. |
korostaa, että Romanian hallituksen täytyy olla tietoinen siitä, että sen on käytettävä loppuaika tarkkaan hyväkseen ja jatkettava ponnisteluja saavutettujen tulosten vakiinnuttamiseksi; |
27. |
kehottaa niitä kahta jäsenvaltiota, jotka eivät vielä ole ratifioineet liittymissopimusta, ratifioimaan sen pikaisesti; |
28. |
kehottaa komissiota varaamaan riittävästi varoja tiedotuskampanjoihin, jotta voidaan lisätä kansalaisten tietoisuutta Romanian (ja Bulgarian) liittymisestä. |
29. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Romanian hallituksille ja parlamenteille. |
(1) EUVL L 157, 21.6.2005, s. 11.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0262.
P6_TA(2006)0513
Seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma (2007-2013) *** II
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen tekemiseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013) (12032/2/2006 — C6-0318/2006 — 2005/0043(COD))
(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (12032/2/2006 — C6-0318/2006), |
— |
ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan (1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0119) (2), |
— |
ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2006)0364) (2), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 62 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6-0392/2006); |
1. |
hyväksyy yhteisen kannan sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
hyväksyy liitteenä olevan kannanoton; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Hyväksytyt tekstit 15.6.2006, P6_TA(2006)0265.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC2-COD(2005)0043
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu toisessa käsittelyssä 30. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o .../2006/EY tekemiseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 166 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Yhteisön perustamissopimuksen mukaisena tavoitteena on lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistaa näin hyvä kansainvälinen kilpailukyky. Tätä varten yhteisö edistää kaikkea tarpeelliseksi katsottavaa tutkimustoimintaa erityisesti tukemalla yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) mukaan luettuina, tutkimuskeskuksia ja korkeakouluja näiden tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen liittyvässä toiminnassa. Tässä yhteydessä etusija olisi annettava aloille ja hankkeille, joiden yhteydessä eurooppalainen rahoitus ja yhteistyö ovat erityisen tärkeitä ja tuottavat lisäarvoa. Tukemalla tietämyksen eturintamassa tehtävää tutkimusta, soveltavaa tutkimusta ja innovaatioita yhteisö pyrkii lisäämään eurooppalaisen tutkimuksen synergiaa ja siten lujittamaan eurooppalaisen tutkimusalueen perustaa. Tämä vaikuttaa myönteisesti kaikkien jäsenvaltioiden yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kehitykseen. |
(2) |
Tutkimuksen keskeinen merkitys todettiin Lissabonissa 23 ja 24 päivänä maaliskuuta 2000 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa, joka asetti Euroopan unionille (EU) uuden strategisen päämäärän seuraavaa vuosikymmentä varten: EU:sta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Osaamisen kolmio - joka muodostuu koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovoinnista - on keskeistä tämän tavoitteen saavuttamiseksi, minkä vuoksi yhteisön päämääränä on välttämättömien tutkimus- ja innovointivalmiuksien aktivoiminen ja lisääminen. Tässä suhteessa seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma on keskeinen yhteisön väline, jolla täydennetään jäsenvaltioiden ja Euroopan teollisuuden toimia. |
(3) |
Barcelonassa 15 ja 16 päivänä maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi Lissabonin strategiaa myötäillen siitä, että unionin tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä innovaatiota koskevia kokonaismenoja olisi lisättävä asettamalla tavoitteeksi määrä, joka on vuoteen 2010 mennessä lähellä kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta; tästä määrästä kaksi kolmannesta olisi saatava yksityiseltä sektorilta. |
(4) |
Koko seitsemännen puiteohjelman ensisijaisena tarkoituksena on tähdätä siihen, että unionista kehittyy maailman johtava tutkimusalue. Tämä edellyttää, että puiteohjelmassa keskitytään ennen muuta sellaisen kansainvälisesti korkeatasoisen uusimman tutkimuksen edistämiseen ja siihen tehtäviin investointeihin, joka perustuu ensisijaisesti huippuosaamisen periaatteelle. |
(5) |
Euroopan parlamentti on toistuvasti korostanut tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tärkeyttä sekä osaamisen kasvavaa merkitystä taloudellisen kasvun ja sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän hyvinvoinnin kannalta, erityisesti tieteestä ja teknologiasta - suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle 10 päivänä maaliskuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa (4). |
(6) |
Yhteisön olisi vahvistettava vuosina 2007-2013 toteutettavalle seitsemännelle puiteohjelmalle tieteelliset ja teknologiset tavoitteet, joissa otetaan huomioon kaikkiin yhteisön politiikan osa-alueisiin liittyvät tutkimustarpeet ja joilla on Euroopan teollisuuden, tiedeyhteisön, korkeakoulujen ja muiden asian liittyvien tahojen laaja tuki. |
(7) |
Teollisuuden tutkimustyön kannalta erityisen tärkeitä ovat eurooppalaiset teknologiayhteisöt ja suunnitellut yhteiset teknologia-aloitteet. Tässä yhteydessä pk-yritykset olisi otettava aktiivisesti mukaan niiden toimintaan. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt auttavat sidosryhmiä laatimaan pitkän aikavälin strategisia tutkimuslinjauksia ja ne voivat kehittyä edelleen Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi käytettäviksi tärkeiksi mekanismeiksi. |
(8) |
Nämä seitsemännen puiteohjelman tavoitteet olisi valittava sitä silmällä pitäen, että voidaan rakentaa niille tuloksille, joita kuudennessa puiteohjelmassa on saavutettu pyrittäessä luomaan eurooppalaista tutkimusaluetta, ja vietävä niitä eteenpäin sellaisen eurooppalaisen osaamistalouden ja -yhteiskunnan kehittämiseksi, joka saavuttaa Lissabonin strategian tavoitteet. Seitsemännen puiteohjelmat tavoitteista ovat erityisen tärkeitä seuraavat:
|
(9) |
Olisi lisäksi tehostettava Euroopassa käytävää tiedemaailman ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua ja edistettävä alaa koskevaa kriittistä pohdintaa, jotta tiede- ja tutkimuslinjauksissa voitaisiin ottaa huomioon kansalaisia askarruttavat kysymykset ja vahvistaa tätä kautta kansalaisten luottamusta tieteeseen. |
(10) |
Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tuottoisimmassa elämänvaiheessaan olevien tutkijoiden tutkijanuran tukemiseen. Tutkijantyönsä ja -uransa alussa olevat tutkijat voivat olla Euroopan tieteen liikkeelle paneva voima. |
(11) |
Tutkimus- ja innovointivalmiuksia olisi lisättävä kaikkialla Euroopassa sekä laadullisesti että määrällisesti. |
(12) |
Julkisilla varoilla rahoitettuun tutkimustoimintaan perustuvan tietämyksen laajaa käyttöä ja levittämistä olisi tuettava. |
(13) |
Jotta nämä tavoitteet saavutettaisiin, on tarpeen edistää neljäntyyppistä toimintaa: valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä politiikan tarpeiden mukaan määritellyillä aihealueilla (”Yhteistyö”-ohjelma); tutkijalähtöistä tutkimusta, joka perustuu tutkimusyhteisön aloitteisiin (”Ideat”-ohjelma), yksittäisille tutkijoille annettavaa tukea (”Ihmiset”-ohjelma) ja tutkimusvalmiuksien luomista varten annettavaa tukea (”Valmiudet”-ohjelma). |
(14) |
”Yhteistyö”-ohjelmassa olisi tuettava valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, joka toteutetaan sopivassa laajuudessa missä tahansa unionin sisällä tai ulkopuolella tietyillä aihealueilla, jotka sijoittuvat sellaisille osaamisen ja teknologian kehittymisen kannalta keskeisille aloille, joilla on tuettava ja lisättävä tutkimusta, jotta pystyttäisiin vastaamaan Euroopan kohtaamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin sekä ympäristöä, kansanterveyttä ja teollisuutta koskeviin haasteisiin ja palvelemaan yleistä etua ja tukemaan kehitysmaita. Tämän ohjelman olisi mahdollisuuksien mukaan oltava joustava siten, että siinä voidaan toteuttaa tehtävälähtöisiä ohjelmia, jotka koskevat yhteisesti eri ensisijaisia aihealueita. |
(15) |
”Ideat”-ohjelman toimet olisi toteutettava Euroopan tutkimusneuvoston johdolla; Euroopan tutkimusneuvoston olisi oltava suuressa määrin itsenäinen, että se voisi kehittää Euroopan tasolla erittäin korkeatasoista tieteen eturintamassa harjoitettavaa tutkimusta, jossa hyödynnetään eurooppalaista huippuosaamista ja lisätään sen näkyvyyttä kansainvälisesti. Euroopan tutkimusneuvoston olisi oltava säännöllisesti yhteydessä tiedeyhteisöön ja unionin toimielimiin. Euroopan tutkimusneuvoston rakenteiden osalta seitsemännen puiteohjelman välivaiheen tarkastelu saattaa osoittaa, että asianmukaisia muutoksia edellyttävät lisäparannukset ovat tarpeen. |
(16) |
”Ihmiset”-ohjelman toimilla olisi rohkaistava yksittäisten henkilöiden ryhtymistä tutkijan uralle, kannustettava eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan, houkuteltava tutkijoita koko muusta maailmasta Eurooppaan sekä tehtävä Euroopasta kiinnostavampi työskentelypaikka parhaille tutkijoille. ”Ihmiset”-ohjelmassa olisi aiemmissa puiteohjelmissa toteutetuista ”Marie Curie -toimista” saatujen myönteisten kokemusten pohjalta kannustettava ihmisiä ryhtymään tutkijoiksi, strukturoitava tutkijakoulutustarjontaa ja -vaihtoehtoja; kannustettava eurooppalaisia tutkijoita jäämään tai palaamaan Eurooppaan, edistettävä liikkuvuutta tutkimus- ja yrityssektorin välillä, sekä houkuteltava tutkijoita kaikkialta maailmasta Eurooppaan. Tutkijoiden liikkuvuus on tärkeää paitsi tutkijoiden urakehityksen kannalta myös tietämyksen levittämiseksi ja siirtämiseksi eri maiden ja toimintasektorien välillä sekä sen varmistamiseksi, että eri tutkimusaloilla tieteen eturintamassa tehtävää innovatiivista tutkimusta varten on käytettävissä asialleen omistautuneita ja päteviä tutkijoita sekä lisää rahoitusvaroja. |
(17) |
”Valmiudet” -ohjelman toimilla olisi optimoitava tutkimusinfrastruktuurien käyttö ja kehittäminen, parannettava pk-yritysten innovointivalmiuksia sekä niiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta, tuettava alueellisten tutkimuslähtöisten klusterien kehittämistä, vapautettava unionin lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden täysi tutkimuspotentiaali, saatava tiede ja yhteiskunta lähemmäs toisiaan eurooppalaisessa yhteiskunnassa, tuettava kansallisten tutkimuspolitiikan ja yhteisön tutkimuspolitiikan johdonmukaista kehittämistä sekä toteutettava kansainvälistä yhteistyötä tukevia horisontaalisia toimia ja toimenpiteitä. |
(18) |
Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) olisi osallistuttava asiakaslähtöisen tieteellisen ja teknologisen tuen antamiseen yhteisön politiikkojen laatimista, kehittämistä, toteuttamista ja seurantaa varten. Tässä suhteessa on hyödyllistä, että YTK toimii jatkossakin riippumattomana tieteen ja teknologian vertailukeskuksena unionissa sen erityisosaamiseen kuuluvilla aloilla. |
(19) |
Alueilla on tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa. Alueiden kehityspotentiaalin vapauttaminen ja tieteen ja teknologian kehityksen tulosten levittäminen laajasti auttaa kuromaan umpeen teknologista kuilua ja edistää Euroopan kilpailukykyä. |
(20) |
Seitsemäs puiteohjelma täydentää jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, jotka ovat - erityisesti rakennerahastojen nojalla suoritettavien sekä maataloutta, kalastusta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, työllisyyttä ja ympäristöä koskevien toimien ohella - tarpeen Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen edellyttämien strategisten toimenpiteiden kokonaisuuden kannalta. |
(21) |
Olisi varmistettava yhteisön politiikkojen ja ohjelmien väliset vastavuoroiset synergiat ja täydentävyys, samalla kun vastataan tarpeeseen vahvistaa ja yksinkertaistaa tutkimuksen rahoittamista, mikä on erityisen tärkeää pk-yrityksille. |
(22) |
Seitsemännellä puiteohjelmalla olisi pyrittävä erityisesti varmistamaan pk-yritysten asianmukainen osallistuminen niitä hyödyttävien konkreettisten toimenpiteiden ja erityistoimien avulla . Tässä puiteohjelmassa tuettavien innovointiin ja pk-yrityksiin liittyvien toimien olisi täydennettävä toimia, jotka toteutetaan kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman nojalla. |
(23) |
Osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin olisi edesautettava julkaisemalla kaikki olennainen tieto siten, että se on ajallaan ja käyttäjäystävällisellä tavalla kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla , sekä käyttämällä asianmukaisesti yksinkertaisia ja nopeita menettelyjä, joihin ei sisälly tarpeettoman monimutkaisia rahoitusehtoja ja tarpeetonta raportointia, tähän puiteohjelmaan sovellettavien, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 (5) annettujen osallistumista koskevien sääntöjen mukaisesti. |
(24) |
Kuudennen puiteohjelman uusien toteutusvälineiden käyttöä koskevan välivaiheen tarkastelun sekä puiteohjelman viisivuotisarvioinnin pohjalta on määritelty uusi lähestymistapa, jonka avulla on määrä saavuttaa yhteisön tutkimuspolitiikan poliittiset tavoitteet entistä helpommin, tehokkaammin ja joustavammin. Tätä silmällä pitäen rahoitusjärjestelyjä, joita käytetään - yksin tai yhdistelminä - eri toimien tukemiseksi, olisi oltava entistä vähemmän, ja niiden olisi oltava entistä yksinkertaisempia sekä joustavammin ja vapaammin käytettävissä. Lisäksi osallistujien itsenäisyyttä hallinnoinnissa olisi lisättävä. |
(25) |
Yhteisön tutkimustoimintaa tarvitaan, kun otetaan huomioon suuri kiinnostus puiteohjelman toimia kohtaan, rahoituksen vipuvaikutus kansallisiin ja yksityisiin investointeihin, tarve antaa yhteisölle eväät vastata uusiin tieteellisiin ja teknologisiin haasteisiin ja hyödyntää täysimittaisesti tutkijoiden potentiaali ilman syrjintää, yhteisön toimenpiteiden tärkeä asema Euroopan tutkimusjärjestelmän kehittämisessä tehokkaammaksi ja toimivammaksi sekä seitsemännen puiteohjelman mahdollinen merkitys muun muassa ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevien ratkaisujen löytämisen, Euroopan väestön terveyden sekä Lissabonin strategian elvyttämisen kannalta. |
(26) |
Seitsemännen puiteohjelman toteuttamiseksi voi olla tarpeen, että toteutetaan lisäohjelmia, joihin osallistuvat vain tietyt jäsenvaltiot, että yhteisö osallistuu useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämiin ohjelmiin tai että perustetaan yhteisyrityksiä tai toteutetaan muita järjestelyjä perustamissopimuksen 168, 169 ja 171 artiklan mukaisesti. |
(27) |
Yhteisö on tehnyt useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta voitaisiin hyödyntää kaikki tutkimuksen ja teknologian kehittämisen kansainvälistymisestä koituvat hyödyt ja edesauttaa globaalien julkishyödykkeiden tuotantoa ja jotta yhteisö voitaisiin integroida entistä tiiviimmin maailmanlaajuiseen tutkimusyhteisöön. |
(28) |
On jo olemassa huomattava määrä tieteellistä tietoa, jolla pystytään parantamaan merkittävästi kehitysmaiden asukkaiden elämää. Puiteohjelmalla edistetään mahdollisuuksien mukaan - edellä kuvattujen toimien puitteissa - vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista vuoteen 2010 mennessä. |
(29) |
Seitsemännellä puiteohjelmalla olisi edistettävä kasvua, kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua, ilmastonmuutosta koskevan ongelman selvittäminen mukaan lukien. |
(30) |
Seitsemännessä puiteohjelmassa tuettavissa tutkimustoimissa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset perusperiaatteet. Puiteohjelmassa on otettu ja otetaan myös jatkossa huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon pöytäkirja eläinten suojelusta ja hyvinvoinnista ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan. |
(31) |
Seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan tarvittavin toimenpitein aktiivisesti naisten asemaa tieteessä ja tutkimuksessa ja pyritään lisäämään tieteen alalla toimivien naisten määrää sekä edistämään heidän aktiivista osallistumistaan tutkimukseen. |
(32) |
Tällä päätöksellä vahvistetaan koko seitsemännen puiteohjelman keston ajaksi rahoituspuitteet, jota budjettivallan käyttäjä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 37 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. |
(33) |
Olisi myös toteutettava asianmukaiset ja Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin nähden oikeasuhteiset toimenpiteet sekä myönnettyjen tukien että näiden varojen käytön tehokkuuden seuraamiseksi väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (7), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (8) sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (9) mukaisesti. |
(34) |
On tärkeää varmistaa, että seitsemännen puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen. Samanaikaisesti on syytä varmistaa sen oikeusvarmuus ja helppo hyödynnettävyys osallistujien kannalta. On tarpeen varmistaa, että noudatetaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 sekä yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevia vaatimuksia (10). |
(35) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa niiden toimien tavoitetta, jotka on toteutettava perustamissopimuksen 163 artiklan mukaisesti, eli eurooppalaisen osaamisyhteiskunnan ja -talouden aikaansaamisen edistämistä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti seitsemännessä puiteohjelmassa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen, |
OVAT PÄÄTTÄNEET SEURAAVAA:
1 artikla
Seitsemännen puiteohjelman hyväksyminen
Hyväksytään yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma, jäljempänä ”seitsemäs puiteohjelma”, ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2007 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.
2 artikla
Tavoitteet ja toiminnan osa-alueet
1. Seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan i-iv kohdassa lueteltuja toiminnan osa-alueita. Toiminnan osaalueiden tavoitteet ja pääpiirteittäinen sisältö määritetään liitteessä I.
i) |
Yhteistyö: tuetaan erityyppisiä tutkimustoimia, jotka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä seuraavilla aihealueilla:
|
ii) |
Ideat: tuetaan ”tutkijalähtöistä” tutkimusta, jota yksittäiset kansalliset ja kansainväliset tutkimusryhmät tekevät kaikilla tutkimusaloilla kilpaillen keskenään Euroopan tasolla. |
iii) |
Ihmiset: lisätään sekä määrällisesti että laadullisesti Euroopan inhimillisiä voimavaroja tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla sekä edistetään liikkuvuutta. |
iv) |
Valmiudet: tuetaan eurooppalaisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien kannalta keskeisiä osatekijöitä, kuten tutkimusinfrastruktuureja, alueiden tutkimusklustereita, EU:n lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden tutkimuspotentiaalin kehittämistä täyteen mittaansa, pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) (11) hyödyttävää tutkimusta, tieteen ja yhteiskunnan suhteisiin liittyvien kysymysten tarkastelua, politiikkojen johdonmukaista kehittämistä sekä kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä horisontaalisia toimia. |
2. Seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan myös Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toteuttamia muita kuin ydinalaa koskevia suoria tieteellisiä ja teknisiä toimia, jotka määritellään liitteessä I.
3 artikla
Erityisohjelmat
Seitsemäs puiteohjelma toteutetaan erityisohjelmien avulla. Näissä ohjelmissa yksilöidään täsmälliset tavoitteet sekä toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
4 artikla
Yhteisön kokonaisrahoituksen enimmäismäärä ja eri ohjelmien osuudet
1. Seitsemättä puiteohjelmaa varten osoitettavan yhteisön kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on 50 521 miljoonaa (12) euroa. Määrä jaetaan 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toiminnan osa-alueiden ja toimien kesken seuraavasti (miljoonaa euroa):
Yhteistyö |
32 413 |
Ideat |
7 510 |
Ihmiset |
4 750 |
Valmiudet |
4 097 |
Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalaan liittyvät toimet |
1 751 |
2. Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnan osa-alueisiin sisältyvien aihe-alueiden kesken esitetään liitteessä II.
3. Yksityiskohtaiset säännöt yhteisön osallistumiselle tämän puiteohjelman rahoitukseen esitetään liitteessä III.
5 artikla
Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen
Tämän päätöksen nojalla rahoitettavissa yhteisön toimissa sovelletaan asetusta (EY, Euratom) N:o 2988/95 ja asetusta (Euratom, EY) N:o 2185/96 kaikkiin yhteisön oikeuden säännöksen tai määräyksen rikkomisiin, myös ohjelman perusteella asetetun sopimusvelvoitteen rikkomisiin, jotka johtuvat taloudellisen toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joiden tuloksena on tai voi olla perusteettoman menon takia vahinko Euroopan unionin yleiselle talousarviolle tai sen hallinnoimille talousarvioille.
6 artikla
Eettiset periaatteet
1. Kaikessa seitsemänteen puiteohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita.
2. Tästä puiteohjelmasta ei rahoiteta seuraavia tutkimusaloja:
— |
lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus, |
— |
tutkimus, jossa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä (13), |
— |
tutkimus, jossa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla. |
3. Ihmisen - sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion - kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällöstä ja asianomais(t)en jäsenvaltio(ide)n lainsäädännöstä riippuen.
Ihmisalkion kantasolujen tutkimusta koskevien rahoitushakemusten on sisällettävä tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamista toimilupia ja valvontaa koskevista toimenpiteistä sekä tiedot annettavista eettisistä hyväksynnöistä.
Laitosten, organisaatioiden ja tutkijoiden on ihmisalkioista saatavien kantasolujen hankinnan osalta oltava tiukan lupajärjestelmän ja valvonnan alaisia asianomais(t)en jäsenvaltio(ide)n lainsäädännön mukaisesti.
4. Edellä 2 kohdassa määritettyjä tutkimusaloja on tarkistettava tieteen edistymisen valossa ennen tämän ohjelman toista vaihetta (2010-2013).
7 artikla
Seuranta, arviointi ja uudelleentarkastelu
1. Komissio seuraa jatkuvasti ja järjestelmällisesti seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien toteuttamista ja raportoi säännöllisesti tämän seurannan tuloksista ja levittää niitä.
2. Komissio tekee viimeistään vuonna 2010 ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella tästä puiteohjelmasta ja sen erityisohjelmista konkreettisten tulosten perusteella väliarvioinnin, jonka perustana käytetään kuudennen puiteohjelman jälkiarviointia. Arvioinnissa tarkastellaan käynnissä olevien tutkimustoimien laatua sekä toteutuksen ja hallinnoinnin laadukkuutta ja edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.
Komissio toimittaa arvioinnin päätelmät sekä niitä koskevat omat huomautuksensa ja tarvittaessa ehdotuksensa puiteohjelman mukauttamiseksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Ennen väliarviointia laaditaan tilannekatsaus heti kun tietoa on riittävästi saatavilla ja siinä esitetään alustavat tulokset seitsemännen puiteohjelman nojalla käynnistettyjen uusien toimien tehokkuudesta sekä yksinkertaistamistoimista.
3. Puiteohjelman päättymisen jälkeen komissio teettää kahden vuoden kuluessa ohjelman lähtökohtia, toteutusta ja saavutuksia koskevan ulkopuolisen arvioinnin, jonka suorittavat riippumattomat asiantuntijat.
Komissio toimittaa arvioinnin päätelmät ja niitä koskevat omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
8 artikla
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) EUVL C 65, 17.3.2006, s. 9.
(2) EUVL C 115, 16.5.2006, s. 20.
(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 15. kesäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 25. syyskuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2006.
(4) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 259.
(5) EUVL L ...
(6) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(7) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
(8) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.
(9) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.
(10) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(11) Koko seitsemännessä puiteohjelmassa pk-yrityksiin katsotaan kuuluvan myös mikroyritykset.
(12) Huomautus: Kaikki luvut ovat käypinä hintoina, joissa on otettu huomioon yleistä rahoituskehystä (2007-2013) koskeva toimielinten välinen sopimus. Näin ollen seitsemättä puiteohjelmaa koskeva toimielinten välisen sopimuksen luku vuosille 2007-2013, joka on 48 081 miljoonaa euroa vuoden 2004 hintoina, vastaa 54 582 miljoonaa euroa vuosille 2007-2013 käypinä hintoina, josta määrästä 50 521 miljoonaa ehdotetaan seitsemännelle puiteohjelmalle (EY) vuosiksi 2007-2013, 2 751 miljoonaa seitsemännelle puiteohjelmalle (Euratom) vuosiksi 2007-2011 ja ohjeellisesti 1 310 miljoonaa Euratom-ohjelmalle vuosiksi 2012-2013.
(13) Sukurauhasten syövän hoitoon liittyvää tutkimusta voidaan rahoittaa.
LIITE I
TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEKÄ AIHEALUEIDEN JA TOIMIEN PÄÄPIIRTEET
Seitsemännen puiteohjelman toteutuksella pyritään perustamissopimuksen 163 artiklan mukaisiin yleisiin tavoitteisiin teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi ja yhteisön muiden politiikkojen tutkimustarpeiden täyttämiseksi ja siten edesauttamaan eurooppalaisen tutkimusalueen varaan rakentuvan osaamisyhteiskunnan aikaansaamista sekä täydentämään kansallisia ja alueellisia toimia. Ohjelman tarkoituksena on edistää huippuosaamista tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen kehittämisen ja demonstroinnin aloilla toteuttamalla yhteistyöhön, ideoihin, ihmisiin ja valmiuksiin keskittyvät neljä ohjelmaa.
I. YHTEISTYÖ
Seitsemännen puiteohjelman tässä osiossa tuetaan valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, oka toteutetaan eri muodoissa missä tahansa unionin sisällä tai ulkopuolella. Tukea annetaan tietyille aihealueille, jotka sijoittuvat sellaisille osaamisen ja teknologian kannalta keskeisille aloille, joilla on tuettava ja lisättävä huippututkimusta, jotta pystyttäisiin vastaamaan Euroopan kohtaamiin sosiaalisiin ja taloudellisiin sekä ympäristöä ja teollisuutta koskeviin haasteisiin. Työn keskeisenä tavoitteena on teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen tutkimuslinjauksilla, jotka vastaavat käyttäjien tarpeita kaikkialla Euroopassa.
Koko osiota koskevana yleisenä tavoitteena on edistää kestävää kehitystä.
Yhteisön toimia toteutetaan seuraavilla kymmenellä aihe-alueella:
1) |
Terveys; |
2) |
Elintarvikkeet, maatalous ja kalastus sekä bioteknologia; |
3) |
Tieto- ja viestintäteknologia; |
4) |
Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat; |
5) |
Energia; |
6) |
Ympäristö (myös ilmastonmuutos); |
7) |
Liikenne (myös ilmailu); |
8) |
Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet; |
9) |
Avaruus; |
10) |
Turvallisuus. |
Aihealueet on määritelty laajasti ja suhteellisen yleisellä tasolla siten, että ne voidaan sovittaa sellaisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin, joita voi nousta esiin seitsemännen puiteohjelman keston aikana. Kutakin aihealuetta varten on yksilöity toimia, jotka ilmentävät yhteisön tuelle määritettyjä yleisiä suuntaviivoja. Toimet on valittu sen perusteella, miten hyvin ne edistävät yhteisön tavoitteiden - kuten osaamiseen perustuvaan yhteiskuntaan siirtymisen, Euroopan tutkimuspotentiaalin hyödyntämisen ja yhteisön tason toimenpiteistä saatavan lisäarvon - saavuttamista.
Erityistä huomiota kiinnitetään aihealueiden tehokkaaseen koordinointiin ja sellaisiin tieteellisiin painopistealoihin, jotka koskevat yhteisesti eri aihealueita. Tällaisia ovat muun muassa metsäntutkimus, kulttuuriperintö, meritieteet ja -teknologiat.
Monitieteisyyttä edistetään tarkastelemalla yhteisesti useampien eri aihealueiden näkökulmasta tutkimus- ja teknologia-aiheita, jotka ovat relevantteja useamman kuin yhden aihealueen kannalta. Tärkeänä monia aihealueita koskevana yhteistyön muotona on yhteiset ehdotuspyynnöt.
Erityisesti teollisuuden kannalta tärkeitä tutkimusaiheita valittaessa on nojauduttu muiden lähteiden ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tekemään työhön. Teknologiayhteisöjä on perustettu aloilla, joilla Euroopan kilpailukyky, talouskasvu ja hyvinvointi edellyttävät tutkimuksen ja teknologian merkittävää edistymistä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat koonneet teollisuuden johdolla yhteen yksittäisten alojen sidosryhmiä määrittelemään ja toteuttamaan kunkin alan strategisia tutkimuslinjauksia. Tämän puiteohjelman avulla pyritään edistämään näiden strategisten tutkimuslinjausten toteuttamista niissä tapauksissa, joissa niistä saadaan aidosti lisäarvoa Euroopan tasolla. Eurooppalaisilla teknologiayhteisöillä , joihin alueiden tutkimusklusterit mahdollisesti osallistuvat, voi olla tärkeä rooli, kun helpotetaan ja organisoidaan teollisuuden - myös pk-yritysten - osallistumista oman erityisalansa tutkimushankkeisiin, tästä puiteohjelmasta rahoitettavat hankkeet mukaan lukien.
Kymmeneen aihealueeseen sisältyy myös tutkimusta, joka on tarpeen yhteisön politiikan laatimiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi muun muassa terveyden, turvallisuuden, kuluttajansuojan, energiahuollon, ympäristön, kehitysavun, kalastuksen, meriasioiden, maatalouden, eläinten hyvinvoinnin, liikenteen, koulutuksen, työllisyyden, sosiaaliasioiden ja koheesion aloilla sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomiseksi. Niin ikään ne käsittävät esinormatiivista ja normien laadintaan liittyvää tutkimusta, jota tarvitaan yhteentoimivuuden ja standardien laadun ja täytäntöönpanon parantamiseksi ja näin ollen Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Huomiota kiinnitetään erityisesti rationaaliseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön liittyvien näkökohtien koordinointiin puiteohjelmassa sekä muissa yhteisön politiikoissa ja ohjelmissa.
Edellä mainittujen toimien lisäksi kullakin aihealueella tuetaan avoimesti ja joustavasti työtä, joka liittyy kahdentyyppisiin mahdollisuuksiin:
— |
Tulevat ja uudet teknologiat: näiden osalta voidaan antaa tukea tutkimukselle, jonka tavoitteena on määrittää tai selvittää tarkemmin uusia tieteellisiä ja teknologisia mahdollisuuksia tietyllä alalla ja/tai niiden ja muiden merkittävien alojen ja tieteiden leikkauskohdassa tukemalla erityisesti spontaaneja tutkimusehdotuksia ja yhteisiä ehdotuspyyntöjä; kehittää uusia ideoita ja radikaalisti uusia käyttömahdollisuuksia sekä tutkia uusia vaihtoehtoja tutkimuksen kehityslinjauksiksi, erityisesti jos niiden avulla voi olla mahdollista saavuttaa merkittäviä läpimurtoja. Varmistetaan riittävä koordinointi Ideat-ohjelmassa toteutettujen toimien kanssa, jotta vältettäisiin päällekkäisyyttä ja taattaisiin varojen optimaalinen käyttö; |
— |
Ennakoimattomat politiikkaan liittyvät tarpeet: tavoitteena on kyetä vastaamaan joustavasti puiteohjelman toteutuksen aikana syntyviin uusiin politiikan tarpeisiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi nopeaa reagointia vaativat ennalta arvaamattomat kehityskulut tai tapahtumat, kuten uudet epidemiat, elintarvikkeiden turvallisuudessa ilmenevät ongelmat tai luonnonkatastrofien edellyttämät toimet. |
Tietämyksen levittäminen ja siirto on tärkeä EU:n tutkimustoiminnan lisäarvo, ja toimenpiteitä toteutetaan, jotta teollisuus, päätöksentekijät ja yhteiskunta hyödyntäisivät tuloksia aiempaa enemmän. Myös tekijänoikeudet on turvattava, erityisesti väärennösten torjunnan tukemisen yhteydessä. Tietämyksen levittämistä pidetään olennaisena tehtävänä kaikilla aihealueilla; turvallisuus-aihealueella otetaan kuitenkin huomioon luottamuksellisuuteen liittyvistä näkökohdista johtuvat rajoitukset. Tietämystä pyritään levittämään muun muassa rahoittamalla verkostoitumistoimia, seminaareja ja muita tapahtumia, käyttämällä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ylläpitämällä tiedotus- ja sähköisiä palveluja, erityisesti yhteisön tutkimus- ja kehityspalvelua (CORDIS).
Varmistetaan tämän ohjelman ja muiden yhteisön ohjelmien välinen synergia ja keskinäinen täydentävyys. Innovointia tukevia toimia toteutetaan kilpailukykyä ja innovaatioita koskevassa puiteohjelmassa.
Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yritysten (1), varsinkin valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä tekevien tietointensiivisten pk-yritysten riittävän osallistumisen varmistamiseen. Konkreettisia toimenpiteitä, myös tukitoimia pk-yritysten osallistumisen helpottamiseksi, toteutetaan ohjelman koko yhteistyöosiossa kullakin aihealueella kehitettävän strategian puitteissa. Kyseisiin strategioihin liittyy asetettuja tavoitteita koskeva määrällinen ja laadullinen seuranta. Tavoitteena on, että vähintään 15 prosenttia yhteistyöosiossa käytettävissä olevasta rahoituksesta suunnataan pk-yrityksille.
Lisäksi tukea annetaan aloitteille, joiden tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä kysymyksiä ja tutkimustuloksia koskevaa vuoropuhelua mahdollisimman laajan tiedeyhteisön ulkopuolisen yleisön kanssa, sekä aloitteille, joita toteutetaan tiedeviestinnän ja -kasvatuksen alalla toteutettavia toimia, tarvittaessa myös kansalaisjärjestöjen osallistumista tai tällaisten järjestöjen verkostoja. Kaikilla tutkimusaloilla otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat ja sukupuolten tasa-arvo.
Eurooppalaisen tutkimuksen kilpailukyvyn lisääminen edellyttää, että hyödynnetään koko eurooppalaisen tutkimusalueen potentiaali. Hankkeita, joilla pyritään tarjoamaan tieteellistä huippuosaamista, olisi hallinnoitava parhaalla mahdollisella tavalla kiinnittämällä erityistä huomiota voimavarojen käyttöön.
Tuki valtioiden rajat ylittävälle yhteistyölle toteutetaan kaikilla aihealueilla seuraavien toimintamuotojen avulla:
— |
tutkimusyhteistyö; |
— |
yhteiset teknologia-aloitteet; |
— |
koordinointi suhteessa muihin kuin yhteisön tutkimusohjelmiin; |
— |
kansainvälinen yhteistyö. |
Tutkimusyhteistyö
Yhteisön tutkimusrahoitus kohdistetaan suurimmaksi osaksi tutkimusyhteistyöhön. Tavoitteena on saada kaikilla keskeisillä kehittyvän osaamisen aloilla aikaan laadukkaita tutkimushankkeita ja verkostoja, jotka vetävät puoleensa tutkijoita ja investointeja Euroopasta ja koko maailmasta.
Tutkimusyhteistyötä tuetaan erilaisin rahoitusjärjestelyin: rahoitusta voidaan antaa yhteistyöhankkeille, huippuosaamisen verkostoille sekä koordinointi- ja tukitoimille (ks. liite III).
Yhteiset teknologia-aloitteet
Joissakin erittäin harvoissa tapauksissa tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tavoite on niin laaja ja tarvittavien voimavarojen määrä niin suuri, että voisi olla perusteltua muodostaa pitkällä aikavälillä toimivia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa. Näissä aloitteissa, jotka käynnistetään pääasiassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työn pohjalta ja jotka kattavat yhden tai muutaman valikoidun osa-alueen tietyn alan tutkimuksesta, yhdistetään yksityisen sektorin investointeja sekä kansallista ja EU:n antamaa julkista rahoitusta, mukaan luettuina seitsemännestä puiteohjelmasta annettavat avustukset sekä Euroopan investointipankin laina- ja takuurahoitus. Kustakin yhteisestä teknologia-aloitteesta päätetään erikseen joko perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla (tähän voi kuulua myös yhteisyrityksen perustaminen) tai perustamissopimuksen 166 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtyjen erityisohjelmapäätösten nojalla.
Mahdolliset yhteiset teknologia-aloitteet määritetään avoimesti käyttäen arviointia, jossa sovelletaan seuraavia perusteita:
— |
tavoite ei ole saavutettavissa nykyisillä välineillä; |
— |
taloudelliseen kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien vaikutusten suuruus; |
— |
Euroopan tason toimenpiteistä saatava lisäarvo; |
— |
tavoitellun päämäärän ja suoritteiden määrittelyn tarkkuus ja selkeys; |
— |
niiden rahoitus- ja muiden resurssien määrä, joihin teollisuus on sitoutunut; |
— |
vaikutukset laajempien poliittisten tavoitteiden kannalta, yhteiskunnan saama hyöty mukaan lukien; |
— |
mahdollisuudet saada kansallista lisätukea sekä lisätä teollisuuden nykyistä ja tulevaa rahoitusta. |
Yhteisten teknologia-aloitteiden perusolemus ja erityisesti seuraavassa esitetyt seikat on määriteltävä selkeästi:
— |
rahoitussitoumukset; |
— |
osanottajien sitoumuksen kesto; |
— |
sopimuksen tekemisen ja purkamisen ehdot; |
— |
tekijänoikeudet. |
Ottaen huomioon yhteisten teknologia-aloitteiden erityinen laajuus ja monitahoisuus, niiden toiminnan avoimuus pyritään aivan erityisesti varmistamaan samoin kuin se, että kaikki yhteisön rahoitus yhteisten teknologia-aloitteiden kautta tapahtuu puiteohjelmaan sisältyvien huippuosaamisen ja kilpailun periaatteiden mukaisesti.
Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että yhteiset teknologia-aloitteet ovat kaiken kaikkiaan sopusoinnussa ja koordinoituja samoilla aloilla toteutettavien yhteisten teknologia-aloitteiden ja ohjelmien kanssa (2), samalla kun sovelletaan niiden nykyisiä täytäntöönpanomenettelyjä, sekä sen varmistamiseen, että yhteisten teknologia- aloitteiden hankkeisiin osallistuminen on avointa laajalle joukolle osallistujia kaikkialla Euroopassa ja erityisesti pk-yrityksille.
Koordinointi suhteessa muihin kuin yhteisön tutkimusohjelmiin
Tässä toiminnassa käytetään kahta päävälinettä: ERA-NET-järjestelmää sekä yhteisön osallistumista jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin tutkimusohjelmiin (perustamissopimuksen 169 artikla). Toiminta voi käsittää aiheita, jotka eivät suoraan liity määriteltyihin kymmeneen aihealueeseen, mikäli tällaisista aiheista saadaan riittävästi eurooppalaista lisäarvoa. Toiminnan avulla pyritään myös lisäämään synergiaa ja keskinäistä täydentävyyttä seitsemännen puiteohjelman sekä valtioiden välisten rakenteiden, kuten EUREKAn tai COSTin (3) puitteissa toteutettujen toimien välillä.
ERA-NET-järjestelmän avulla kehitetään ja lisätään kansallisten ja alueellisten tutkimustoimien koordinointia:
— |
luomalla julkisrahoitteisia tutkimusohjelmia toteuttaville toimijoille puitteet toimien koordinoinnin tehostamiselle; tähän sisältyy tuki uusien ERA-NET-verkostojen luomiselle sekä jo olemassa olevien ERA-NET-verkostojen toiminnan laajentamiselle ja syventämiselle, joka voi tapahtua esimerkiksi laajentamalla niiden kumppanuuspohjaa sekä avaamalla vastavuoroisesti niiden ohjelmia. Tarvittaessa ERA-NET-verkostoja voitaisiin käyttää Euroopan alueiden ja jäsenvaltioiden välisessä ohjelmakoordinoinnissa, jotta niiden yhteistyö laajamittaisissa aloitteissa olisi mahdollista; |
— |
antamalla rajoitetuissa tapauksissa yhteisön lisärahoitusta niille osallistujille, jotka yhdistävät resurssejaan kansallisten ja alueellisten ohjelmiensa välisiä yhteisiä ehdotuspyyntöjä varten (”ERA-NET-PLUS”). |
Yhteisön osallistuminen yhteisesti toteutettaviin tutkimusohjelmiin perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla on erityisen tärkeää laajamittaisessa eurooppalaisessa yhteistyössä, jota jäsenvaltiot, joilla on yhteisiä tarpeita ja/tai intressejä, toteuttavat eri kokoonpanoissa (”vaihtelevan geometrian” periaatteen mukaisesti). Tarkoin määritellyissä tapauksissa 169 artiklan nojalla toteutettavia toimia - joihin voisi liittyä yhteistyötä valtioiden välisten ohjelmien kanssa - voitaisiin käynnistää aloilla, jotka määritetään läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa seuraavia perusteita soveltaen:
— |
merkitys yhteisön tavoitteiden kannalta; |
— |
asetetun tavoitteen määrittelyn selkeys ja tavoitteen merkitys seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden kannalta; |
— |
aiemman perustan olemassaolo (olemassa olevat tai kaavaillut tutkimusohjelmat); |
— |
Euroopan tasolla saatava lisäarvo; |
— |
mukana olevien ohjelmien koon ja määrän riittävyys kriittisen massan muodostumisen kannalta sekä ohjelmien käsittämien toimien samankaltaisuus; |
— |
169 artiklan käytön soveltuvuus tavoitteiden saavuttamisen kannalta. |
Kansainvälinen yhteistyö
Tässä seitsemännen puiteohjelman osiossa toteutettavia kansainvälisiä yhteistyötoimia, joista saadaan eurooppalaista lisäarvoa ja jotka ovat molempien etujen mukaisia, ovat:
— |
toimet, joilla pyritään kolmansien maiden tutkijoiden ja tutkimuslaitosten laajaan osallistumiseen kaikilla aihealueilla - turvallisuus-aihealueella otetaan kuitenkin huomioon luottamuksellisuuteen liittyvistä näkökohdista johtuvat rajoitukset - sekä niihin liittyvät ponnekkaat toimet, joilla näitä rohkaistaan tarttumaan tilaisuuteen; |
— |
kullakin aihealueella toteutettavat erityiset yhteistyötoimet, jotka toteutetaan kohdennetusti kolmansien maiden kanssa siinä tapauksessa, että molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita tekemään tiettyihin aiheisiin liittyvää yhteistyötä, ja jotka valitaan kyseisten maiden tieteellisen ja teknologisen tason ja tarpeiden perusteella. Nämä toimet liittyvät läheisesti EU:n ja asianomaisten maiden tai maaryhmien kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin tai monenväliseen vuoropuheluun, ja ne ovat ensisijaisia välineitä EU:n ja näiden maiden välisen yhteistyön toteuttamisessa. Toimia ovat erityisesti seuraavat: toimet, joiden tavoitteena on parantaa ehdokasmaiden sekä EU:n naapurimaiden tutkimusvalmiuksia; kehitysmaille ja nousevan talouden maille suunnatut yhteistyötoimet, joissa keskitytään niiden erityistarpeisiin muun muassa terveyden , mukaan lukien laiminlyötyjä sairauksia koskeva tutkimus, maatalouden, kalastuksen ja ympäristön aloilla ja jotka toteutetaan näiden maiden valmiuksia vastaavin rahoitusehdoin. |
Tämä puiteohjelman osio kattaa kansainväliset yhteistyötoimet kaikilla aihealueilla ja myös aihealueiden rajojen yli. Nämä toimet toteutetaan koordinoidusti puiteohjelman ”Ihmiset-” ja ”Valmiudet” -ohjelmiin kuuluvien toimien kanssa. Seitsemännen puiteohjelman kansainvälisen yhteistyön kokonaisstrategia tukee tätä toimintaa.
AIHEALUEET
1. Terveys
Tavoite
Tavoitteena on parantaa Euroopan kansalaisten terveyttä ja kohentaa terveyteen liittyvillä aloilla toimivien eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja tehostaa niiden innovointikykyä. Samalla on määrä tutkia maailmanlaajuisia terveyskysymyksiä, kuten uusia epidemioita. Painopisteenä on translaatiotutkimus (eli peruslöydösten muuntaminen kliinisiksi sovelluksiksi, koetulosten tieteellinen validointi mukaan luettuna), uusien hoitojen, terveyden edistämisen menetelmien, ennaltaehkäisymenetelmien - myös lasten terveyden ja terveen ikääntymisen edistäminen -, diagnoosimenetelmien ja lääketieteellisten tekniikoiden kehittäminen ja validointi sekä kestävät ja tehokkaat terveydenhuoltojärjestelmät.
Lähtökohdat
Ihmisen genomin sekvensointi ja postgenomisessa tutkimuksessa hiljattain saavutettu edistys ovat mullistaneet ihmisen terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimusta. Mittavien tietomäärien integrointi ja biologisten perusprosessien ymmärtäminen sekä keskeisten teknologioiden kehittäminen terveysalan bioteollisuutta varten edellyttää, että eri alojen asiantuntemuksesta ja resursseista kootaan kriittisiä massoja, mikä ei ole mahdollista kansallisella tasolla, jotta voitaisiin lisätä tietämystä ja valmiuksia interventioita varten.
Merkittävä edistyminen terveyteen liittyvässä translaatiotutkimuksessa - jota tarvitaan, jotta biolääketieteellisestä tutkimuksesta olisi käytännön hyötyä ja jotta se parantaisi elämänlaatua - edellyttää myös monitieteisiä ja euroopanlaajuisia lähestymistapoja ja eri sidosryhmien mukanaoloa. Soveltamalla tällaisia lähestymistapoja Eurooppa voi osallistua tehokkaammin kansainvälisiin toimiin, joilla torjutaan maailmanlaajuisesti merkittäviä sairauksia.
Monien sairauksien (esim. syöpä, sydän-, verisuoni- ja tartuntataudit, psyykkiset sairaudet ja erityisesti ikääntymiseen liittyvät neurologiset sairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti) kliininen tutkimus nojautuu kansainvälisiin monikeskuskokeisiin, joissa tutkimukseen saadaan tarvittava määrä potilaita lyhyessä ajassa.
Epidemiologinen tutkimus edellyttää suurta väestödiversiteettiä ja kansainvälisiä verkostoja, jotta siitä saadaan merkityksellisiä tuloksia. Harvinaissairauksien diagnoosi- ja hoitomenetelmien kehittäminen samoin kuin kyseisiä sairauksia koskevan epidemiologisen tutkimuksen tekeminen edellyttävät nekin useiden maiden yhteistyötä, jotta tutkimusta varten saataisiin suurempi määrä potilaita. Kun terveyspolitiikan viitoittamaa tutkimusta harjoitetaan Euroopan tasolla, voidaan myös verrata keskenään eri malleja ja järjestelmiä ja kansallisten tietokantojen tietoja ja biopankkien potilasmateriaalia.
Vahva EU:n tasolla toteutettava biolääketieteellinen tutkimus parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä terveydenhoidon bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian aloilla sekä farmaseuttisessa teollisuudessa. EU:n yhteistyö kehitysmaiden kanssa mahdollistaa sen, että kyseiset maat voivat kehittää tutkimuskapasiteettiaan. EU:n on myös pyrittävä aktiivisesti luomaan innovaatioille otollinen ympäristö julkisella ja farmaseuttisella alalla, joka vastaa kansanterveyteen liittyviin tarpeisiin erityisesti, jotta kliinisen tutkimuksen tuloksista saataisiin kaikki hyöty. Tutkimuksen pohjalta nousevat pk-yritykset ovat merkittävimpiä talousvetureita terveydenhoidon bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian aloilla. Vaikka Euroopassa on nyt enemmän bioteknologiayrityksiä kuin Yhdysvalloissa, useimmat niistä ovat kilpailijoitaan pienempiä ja vähemmän kypsiä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset tutkimustoimet EU:n tasolla helpottavat niiden kehitystä. EU:n tutkimus edistää myös tarvittavien normien ja standardien kehittämistä, jotta uusille lääketieteellisille tekniikoille (esim. regeneratiiviselle hoidolle) voitaisiin luoda asianmukaiset lainsäädäntöpuitteet. Eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin johtava asema maailmanlaajuisesti vaihtoehtoisten testausmenetelmien ja erityisesti muihin kuin eläinkokeisiin perustuvien menetelmien alalla olisi varmistettava.
Seuraavassa esitetään tämän aihealueen toimet, joihin sisältyy myös politiikan vaatimusten kannalta välttämätöntä tutkimusta. Esimerkiksi eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tekemiä pitkän aikavälin tutkimuslinjauksia, kuten innovatiivisiin lääkkeisiin liittyvää linjausta, tuetaan tarvittaessa. Uusien poliittisten tarpeiden huomioimiseksi voidaan myös tukea lisätoimia esimerkiksi terveyspolitiikan kysymyksiin ja työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen.
Strategisesti tärkeisiin kysymyksiin eli lasten terveyteen, lastentauteihin ja ikääntyvän väestön terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota, ja ne on otettava tarvittaessa huomioon kaikissa tämän aihealueen toimissa.
Eettiset, oikeudelliset ja sosioekonomiset kysymykset otetaan huomioon kunkin jäljempänä mainitun toimen yhteydessä.
Toimet
— |
Bioteknologia, geneeriset menetelmät ja lääketieteelliset teknologiat ihmisen terveyden hoitoon
|
— |
Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus
|
— |
Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi
|
2. Elintarvikkeet, maatalous ja kalastus sekä bioteknologia
Tavoite
Tavoitteena on luoda eurooppalainen tietopohjainen biotalous (4) luomalla puitteet sille, että tiede- ja yritysmaailma ja muut sidosryhmät voivat yhteistyössä hyödyntää uusia ja yllättäviä mahdollisuuksia tutkimukseen, jolla puututaan yhteiskunnallisiin, ympäristöön liittyviin ja taloudellisiin haasteisiin. Näitä haasteita ovat kasvava vaatimus turvallisemmista, terveellisemmistä ja laadukkaammista elintarvikkeista ja uusiutuvien biologisten resurssien kestävästä käytöstä ja tuotannosta, eläinkulkutautien ja zoonoosien sekä elintarvikkeisiin liittyvien sairauksien lisääntynyt riski, maatalous-, vesiviljely- ja kalataloustuotannon kestävyyteen ja varmuuteen kohdistuvat uhat, kasvava vaatimus korkealaatuisista elintarvikkeista, joiden tuotannossa otetaan huomioon eläinten hyvinvointiin liittyvät ja maaseutua ja rannikkoalueita koskevat näkökohdat, sekä vastataan erityisruokavaliota tarvitsevien kuluttajien tarpeisiin.
Lähtökohdat
Biologisten resurssien (mikro-organismien, kasvien ja eläinten) kestävään hoitoon, tuotantoon ja käyttöön kohdistuva tutkimus ja innovointi muodostaa perustan uusille, kestävän kehityksen mahdollistaville, turvallisille, ekotehokkaille ja kilpailukykyisille tuotteille maataloudessa, kalataloudessa, rehujen ja elintarvikkeiden tuotannossa, terveydenhoidossa, metsäteollisuudessa sekä näihin liittyvillä aloilla. Kuten biotieteitä ja biotekniikkaa koskevassa strategiassa (5) todetaan, tämä parantaa Euroopan maatalous-, bioteknologia-, siemenja elintarvikealan yritysten (erityisesti huipputeknologian pk-yritysten) kilpailukykyä ja lisää sosiaalista hyvinvointia.
Elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjun turvallisuuteen, ruokavaliosta johtuviin sairauksiin, elintarvikevalintoihin ja elintarvikkeiden ja ravinnon terveysvaikutuksiin kohdistuvan tutkimuksen avulla voidaan torjua elintarvikkeisiin liittyviä terveyshäiriöitä (esim. lihavuus ja allergiat) ja tartuntatauteja (esim. tarttuvat spongiformiset enkefalopatiat ja lintuinfluenssa). Samalla voidaan antaa merkittävää tukea politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanolle ja tulevan politiikan ja lainsäädännön muotoilulle ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja kuluttajansuojelun aloilla.
Näillä aloilla toimivien eurooppalaisten yritysten moninaisuus ja useimmiten pieni koko on yksi unionin vahvuuksista ja mahdollisuuksista, vaikka se toisaalta johtaakin hajanaisiin menettelytapoihin samankaltaisten ongelmien ratkaisussa. Ongelmiin voidaan puuttua paremmin lisäämällä yhteistyötä ja jakamalla asiantuntemusta esimerkiksi uusista menetelmistä, teknologioista, prosesseista ja standardeista, jotka otetaan käyttöön muuttuvan yhteisön lainsäädännön myötä.
Useat eurooppalaiset teknologiayhteisöt osallistuvat yhteisten tutkimusprioriteettien määrittämiseen muun muassa seuraavilla aloilla: kasvigenomiikka ja bioteknologia, metsätalous ja -teollisuus, eläinterveys, tuotantoeläinten jalostus, elintarvikkeet ja teollinen bioteknologia. Suoritettava tutkimus tarjoaa lisäksi tietopohjaa seuraavien tueksi: yhteinen maatalouspolitiikka ja Euroopan unionin metsästrategia, maatalous- ja kauppakysymykset, muuntogeenisten organismien turvallisuusnäkökohdat, elintarvikelainsäädäntö, eläinten terveyttä, hyvinvointia ja tautien valvontaa koskevat yhteisön normit ja yhteisen kalatalouspolitiikan uudistus, jonka tarkoituksena on taata kalastuksen ja vesiviljelyn kestävä kehitys sekä kala- ja äyriäistuotteiden turvallisuus (6). Sosiaalinen merkitys huomioon ottaen tavoitteena on myös vastata joustavasti uusiin poliittisiin tarpeisiin, erityisesti uusiin riskeihin sekä yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin suuntauksiin ja tarpeisiin liittyen.
Toimet
— |
Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito: mahdollistava tutkimus, mukaan luettuina omiikka-teknologiat, kuten genomiikka, proteomiikka ja metabolomiikka, systeemibiologia, bioinformatiikka ja konvergoituvat tekniikat mikro-organismeihin, kasveihin ja eläimiin liittyen, mukaan luettuna niiden biodiversiteetin hyödyntäminen ja kestävä käyttö. |
Maaympäristön biologisten resurssien osalta tärkeimpiä tutkimuskohteita ovat: viljavuus, viljelykasvien ja tuotantojärjestelmien parantaminen koko monimuotoisuudessaan, mukaan luettuina luomuviljely, laatutuotanto- ohjelmat ja muuntogeenisten organismien ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten valvonta ja arviointi; kasvien terveys kestävä, kilpailukykyinen ja monitoimintoinen maa- ja metsätalous; maaseudun kehittäminen; eläinten terveys ja hyvinvointi, jalostus ja tuotanto; kasvien terveys; kestävä ja kilpailukykyinen kalatalous ja vesiviljely; eläinten tartuntataudit, mukaan luettuina epidemiologiset tutkimukset, zoonoosit ja niiden patogeeniset mekanismit ja eläinten ravintoon liittyvät sairaudet; elintarviketuotannon kestävyyteen ja varmuuteen kohdistuvat muut uhat, myös ilmastonmuutos; eläinjätteen turvallinen hävittäminen.
Vesiympäristöistä saatavien biologisten resurssien osalta tutkimuksella tuetaan kalatalouden kestävyyttä ja kilpailukykyä, luodaan tieteellistä ja teknistä perustaa kalastuksenhoidolle sekä tuetaan vesiviljelyn (mukaan luettuina kasvatus ja hyvinvointi) kestävää kehitystä.
Poliittisten päätöksentekijöiden ja muiden, esimerkiksi maatalouden, kalatalouden ja vesiviljelyn sekä maaseudun kehittämisen (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu jne.) alan toimijoiden tarvitsemien välineiden (myös tieto- ja viestintäteknologian välineiden) kehittäminen; tuotannon sosioekonomiset ja eettiset näkökohdat.
— |
”Ruokapöydästä maatilalle” -elintarvikkeet (mukaan lukien kalat ja äyriäiset) , terveys ja hyvinvointi. Elintarvikkeiden ja rehujen kuluttajapoliittiset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset teolliset, terveydelliset ja perinteiset näkökohdat, myös behavioristiset ja kognitiiviset tieteet; ravinto, ruokavalioon liittyvät sairaudet ja häiriöt, muun muassa lasten ja aikuisten lihavuus ja allergiat; ravinto suhteessa sairauksien ehkäisyyn (myös lisääntynyt tietämys terveyttä edistävän ruoan yhdisteistä ja ominaisuuksista); innovatiiviset elintarvikkeiden ja rehujen prosessointitekniikat (myös pakkaukset ja muiden kuin elintarvikealojen teknologiat); elintarvikkeiden, juomien ja rehujen kemiallisen ja biologisen laadun ja turvallisuuden parantaminen; kehittyneet elintarvikkeiden turvallisuuden varmistusmenetelmät; elintarvikeketjun eheys (ja valvonta); elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoketjuihin kohdistuvat ja niiden tuottamat fyysiset ja biologiset ympäristövaikutukset; globaalimuutosten vaikutus elintarvikeketjuun ja sen resistenssi niille; kokonaiselintarvikeketjun käsite (total food chain), (myös kalat ja äyriäiset sekä muut ruoan raaka-aineet ja komponentit); jäljitettävyys ja sen kehittäminen edelleen; ruoan aitous; uusien ainesosien ja tuotteiden kehittäminen. |
— |
Biotieteet , bioteknologia ja biokemia kestävän kehityksen mukaisissa tuotteissa ja prosesseissa, jotka eivät liity elintarviketuotantoon: paremmat viljelykasvi- ja metsävarat, raaka-aineet, merituotteet ja biomassa (myös merten biologiset resurssit) energia- ja ympäristötarkoituksiin sekä runsaasti lisäarvoa sisältäviin tuotteisiin, kuten materiaaleihin ja kemikaaleihin (myös lääketeollisuudessa ja lääketieteessä hyödynnettävissä olevat biologiset resurssit), mukaan luettuina uudet viljelyjärjestelmät, bioprosessit ja ”biojalostamot” (bio-refinery); biokatalyysi; uudet ja parannetut mikro-organismit ja entsyymit; metsätalouden ja -teollisuuden tuotteet ja prosessit; ympäristön bioremediaatio ja puhtaampi bioprosessointi, maatalouteen liittyvän teollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen. |
3. Tieto- ja viestintäteknologia
Tavoite
Tavoitteena on parantaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja luoda edellytykset sille, että Eurooppa pystyy hallitsemaan ja muovaamaan tieto- ja viestintäteknologian tulevaa kehitystä siten, että Euroopan yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisiin voidaan vastata. Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa osaamisyhteiskunnan ytimen. Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistavat sen maailmanlaajuisesti johtavan aseman tieto- ja viestintäteknologiassa, edistävät ja stimuloivat tuotteisiin, palveluihin ja prosesseihin liittyvää innovointia tieto- ja viestintäteknologian käytön kautta ja varmistavat, että tieto- ja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti Euroopan kansalaisia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi. Nämä toimet auttavat myös kaventamaan digitaalista kuilua ja torjumaan sosiaalista syrjäytymistä.
Lähtökohdat
Tieto- ja viestintäteknologia on avaintekijä Euroopan tulevaisuuden kannalta ja perusta Lissabonin tavoitteiden saavuttamiselle. Se toimii katalysaattorina kolmella avainalalla: tuotannossa ja innovaatioissa, julkisten palvelujen uudenaikaistamisessa sekä tieteen ja teknologian kehityksessä. Puolet Euroopan talouden tuottavuuden kasvusta selittyy tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksella tuotteisiin, palveluihin ja liiketoimintaprosesseihin. Tieto- ja viestintäteknologia on tärkein innovointia ja luovuutta tukeva tekijä ja tärkein keino hallita muutoksia arvoketjuissa eri teollisuuden aloilla ja palvelualoilla.
Tieto- ja viestintäteknologia on välttämätön edellytys sille, että voidaan vastata terveys- ja sosiaalipalvelujen kasvavaan kysyntään varsinkin ikääntyvien ja jonkinlaisesta vammasta kärsivien henkilöiden keskuudessa ja uudenaikaistaa yleishyödyllisiä palveluja sellaisilla aloilla kuin koulutus, kulttuuriperintö, turvallisuus, energia, liikenne ja ympäristö, sekä lisätä hallinnon ja politiikan laatimisen prosessien avoimuutta sekä mahdollisuuksia saada niistä tietoa. Lisäksi tieto- ja viestintäteknologialla on tärkeä rooli tutkimuksen ja teknologian kehittämisen hallinnoinnissa ja sitä koskevassa tiedottamisessa, ja se vauhdittaa edistystä muilla tieteen ja teknologian aloilla muuttaessaan tapoja, joilla tutkijat harjoittavat tutkimusta, tekevät yhteistyötä ja innovoivat.
Kasvavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaatimukset, tieto- ja viestintäteknologian yleistyminen ja tarve loitontaa teknologian rajoja sekä kehittää innovatiivisia tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvia lisäarvotuotteita ja -palveluja laajentavat jatkuvasti tutkimusagendaa. Teknologian lähentäminen ihmisten ja organisaatioiden tarpeisiin merkitsee sitä, että on piilotettava näkyvistä teknologian monimutkaisuus ja tarjottava käyttäjille toiminnallisuutta tarpeiden mukaan, tehtävä teknologia toimivaksi, hyvin helppokäyttöiseksi, helposti saatavaksi ja kohtuuhintaiseksi sekä tarjottava uusia tieto- ja viestintäteknologiaan pohjautuvia sovelluksia, ratkaisuja ja palveluja, jotka ovat luotettavia ja mukautettavissa käyttötarkoitusten ja käyttäjien mieltymysten mukaan. ”More for less” eli ”enemmän vähemmällä” -vaatimuksen ajamina tieto- ja viestintäteknologian tutkijat osallistuvat maailmanlaajuiseen kilpajuoksuun, jossa pyritään ennen kaikkea pienentämään edelleen teknologian mittakaavaa, hallitsemaan tieto-, viestintä- ja mediateknologioiden konvergenssi, mukaan lukien järjestelmien välinen entistä parempi yhteentoimivuus, ja tieto- ja viestintäteknologian lähentyminen muihin tieteisiin ja tutkimusaloihin sekä rakentamaan järjestelmiä, jotka kykenevät oppimaan ja kehittymään.
Näiden eri pyrkimysten pohjalta on nousemassa uusi teknologia-aalto. Tieto- ja viestintäteknologian tutkimustoimissa hyödynnetään myös laajemmin muita tieteen ja teknologian aloja, kuten bioteknologiaa ja biotieteitä, kemiaa, psykologiaa, kasvatustiedettä, kognitiivisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä sekä humanistisia tieteitä.
Tieto- ja viestintäteknologia on yksi tutkimusintensiivisimmistä aloista. Tieto- ja viestintäteknologian alan julkis- ja yksityisrahoitteinen tutkimus muodostaa kaikissa suurissa kansantalouksissa kolmanneksen tutkimustoiminnasta. Vaikka Euroopalla on jo teollinen ja teknologinen johtoasema eräillä tieto- ja viestintäteknologian avainaloilla, tieto- ja viestintäteknologian tutkimukseen tehtävissä investoinneissa se jää jälkeen tärkeimmistä kilpailijoistaan. Vain integroimalla aiempaa voimaperäisemmin tutkimustoimia Euroopan tasolla voidaan hyödyntää parhaiten mahdollisuudet, jotka tieto- ja viestintäteknologian kehitys voi tarjota. Avoimen lähdekoodin kehittämismalliin perustuva tieto- ja viestintäteknologian alan tutkimustoiminta on osoittautumassa hyödylliseksi innovaatioiden lähteeksi ja lisää yhteistyötä. Tieto- ja viestintäteknologian tuloksia voidaan lähteä hyödyntämään moniin eri suuntiin ja ne voivat johtaa moniin erilaisiin yritysmalleihin.
Tieto- ja viestintäteknologian tutkimustoimet on tarkoitus kytkeä läheisesti sääntelytoimenpiteisiin ja poliittisiin toimiin, joiden tavoitteena on tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto. Tutkimustoimet ovat siis osa kattavaa ja kokonaisvaltaista strategiaa. Tutkimuksen painopisteitä asetettaessa kuultiin laajasti sidosryhmiä, ja niissä on otettu huomioon muun muassa useiden eurooppalaisten teknologiayhteisöjen suositukset sekä yritysmaailman piiristä tulleet aloitteet muun muassa nanoteknologian, mikrojärjestelmien, sulautettujen järjestelmien, matkaviestinnän ja langattoman viestinnän, sähköisen median, fotoniikan robotiikan ja ohjelmistojen sekä palvelujen ja gridien aloilla, mukaan lukien vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot (FLOSS). Kestävyyteen liittyvät seikat otetaan erityisesti elektroniikan alalla myös huomioon.
Toimet
Tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden tutkimuksen tehtävä on erityisen tärkeä tällä aihealueella, koska sen avulla tuetaan tietämyksen eturintamassa harjoitettavaa tutkimusta, jonka kohteena ovat tieto- ja viestintäteknologian ydinosa-alueet ja niiden yhdistäminen muihin soveltuviin aloihin ja tutkimusalueisiin, sekä kehitetään uusia ideoita ja radikaalisti uusia käyttökohteita ja tutkitaan uusia vaihtoehtoja tieto- ja viestintäteknologian tutkimuksen kehityslinjauksiksi, mukaan luettuna kvantti-ilmiöiden, järjestelmien yhdentämisen ja älykkäiden järjestelmien hyödyntäminen.
— |
Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit:
|
— |
Teknologioiden integrointi:
|
— |
Sovellusten tutkimus:
|
4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat
Tavoite
Tavoitteena on parantaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja tuottaa tietämystä, jotta edesautettaisiin siirtymistä runsaasti luonnonvaroja kuluttavasta teollisuudesta osaamisintensiiviseen teollisuuteen tuottamalla entistä merkittävämpää tietämystä ja soveltamalla ratkaisevaa tietämystä eri teknologioita ja tutkimusaloja hyödyntäviin uusiin sovelluksiin. Tämä hyödyttää sekä uusia korkean teknologian aloja että arvostettuja tietämyspohjaisia perinteisiä teollisuudenaloja. Erityinen painopiste on tutkimuksen ja teknologian kehittämisen tulosten levittäminen pk-yrityksille. Nämä toimet koskevat ensisijaisesti mahdollistavia teknologioita, jotka vaikuttavat kaikkiin teollisuuden aloihin ja moniin muihin seitsemännen puiteohjelman aihealueisiin.
Lähtökohdat
Erilaiseen teolliseen toimintaan vaikuttavat lisääntyvät vaikeudet eivät enää rajoitu perinteisille työvoimavaltaisille aloille, vaan ne alkavat näkyä myös välituotteita valmistavilla aloilla - jotka ovat perinteisesti olleet Euroopan teollisuuden vahvuus - ja jopa joillakin huipputeknologian aloilla. Luja teollinen pohja on säilytettävä vahvistamalla olemassa olevan teollisuuden tietosisältöä sekä rakentamalla Eurooppaan vahva osaamispohjainen ja -intensiivinen teollisuus, painopisteenä perustutkimuksen hyödyntäminen teollisissa sovelluksissa. Tämä edellyttää muun muassa olemassa olevien pk-yritysten uudenaikaistamista ja uusien osaamislähtöisten pk-yritysten luomista ja niiden kasvua. Tähän voidaan päästä levittämällä tietämystä ja erityisosaamista yhteistyöohjelmien avulla.
Tulevaisuuden teollisuuden kilpailukyky riippuu paljon nanoteknologioista ja niiden sovelluksista. Tutkimuksen ja teknologian kehittäminen nanotieteissä ja -teknologioissa, jotka on otettu käyttöön monilla aloilla, voi nopeuttaa Euroopan teollisuuden muutoksia. EU:lla on tunnustettu johtoasema nanotieteiden, nanoteknologian, materiaalien ja tuotantoteknologioiden kaltaisilla aloilla. Tarvitaan kuitenkin lisäpanostusta, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa EU:n asemaa maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä, jolle on ominaista kova kilpailu.
Uusia ominaisuuksia omaavat materiaalit ovat keskeisiä Euroopan teollisuuden tulevan kilpailukyvyn kannalta, ja ne muodostavat perustan tekniselle edistykselle monilla aloilla.
Teollisuuden kannalta tärkeät painopistealueet ja niiden integrointi alakohtaisiin sovelluksiin voidaan määrittää eurooppalaisten teknologiayhteisöjen toimilla muun muassa nanoelektroniikan, valmistusteollisuuden, energiantuotannon, terästeollisuuden, kemian, energian, liikenteen, rakentamisen, työturvallisuuden, tekstiiliteollisuuden, keramiikkateollisuuden, metsänjalostusteollisuuden sekä nanolääketieteen aloilla. Tämä auttaa yhteisten tutkimuspainopisteiden ja -tavoitteiden määrittämisessä. Sen lisäksi että reagoidaan joustavasti seitsemännen puiteohjelman kestoaikana esille tuleviin uusiin tarpeisiin, tarkastellaan asiaan liittyviä politiikkaan, sääntelyyn ja standardointiin liittyviä kysymyksiä.
Toimet
— |
Nanotiede ja nanoteknologia
|
— |
Materiaalit
|
— |
Uudet tuotantoteknologiat
|
— |
Teknologioiden integrointi teollisia sovelluksia varten
|
5. Energia
Tavoite
Tavoitteena on mukauttaa nykyinen energiajärjestelmä kestävämmäksi, tuontipolttoaineista vähemmän riippuvaiseksi, monipuoliseen energianlähteiden yhdistelmään, erityisesti uusiutuviin energianlähteisiin ja -kantajiin sekä saastuttamattomiin lähteisiin perustuvaksi järjestelmäksi, parantaa energiatehokkuutta, myös järkeistämällä energian käyttöä ja varastointia, sekä vastata energiansaannin varmuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviin polttaviin haasteisiin ja parantaa samalla Euroopan teollisuuden kilpailukykyä.
Lähtökohdat
Energiajärjestelmiin kohdistuu suuria haasteita. Maailmanlaajuisen energiankysynnän hälyttävä kehitys, perinteisten öljy- ja maakaasuvarojen rajallisuus, tarve vähentää tuntuvasti kasvihuonekaasujen päästöjä ilmastonmuutoksen tuhoisien vaikutusten lieventämiseksi, öljyn hinnan heilahtelu (joka on haitallista erityisesti öljystä riippuvaisen liikennealan kannalta) sekä tuottaja-alueiden geopoliittinen epävakaus edellyttävät toimivien ja oikea-aikaisten ratkaisujen kiireellistä määrittämistä ja kehittämistä. Energiatutkimuksesta on merkittävä apu, kun pyritään varmistamaan, että kansalaiset ja yritykset saavat käyttöönsä kohtuuhintaista energiaa. Tutkimusta ja demonstrointia tarvitaan, jotta käyttöön voidaan tarjota ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia ja mahdollisimman kustannustehokkaita teknologioita ja toimenpiteitä, joiden avulla EU voi saavuttaa Kioton pöytäkirjan mukaiset ja sen jälkeiset tavoitteensa sekä täyttää energiapolitiikkaa koskevat sitoumuksensa vuonna 2000 julkaistussa vihreässä kirjassa Energiahuoltostrategia Euroopalle (7), vuonna 2005 julkaistussa energiatehokkuutta käsittelevässä vihreässä kirjassa (8) sekä vuonna 2006 julkaistussa vihreässä kirjassa Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi (9) kuvatulla tavalla.
Eurooppa on noussut maailmassa johtavaan asemaan useiden energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen liittyvien teknologioiden alalla. Se on edelläkävijä uusiutuviin energialähteisiin liittyvien nykyaikaisten tekniikoiden, kuten aurinko-, bio- ja tuulienergian, aloilla. EU kilpailee myös maailmanlaajuisesti energian tuotanto- ja jakeluteknologioiden alalla ja sillä on vahvaa tutkimuskapasiteettia hiilidioksidin talteenoton ja sitomisen alalla. Näitä asemia uhkaa kuitenkin nyt vakavasti kilpailu (etenkin Yhdysvaltojen ja Japanin taholta). Euroopan on siksi ylläpidettävä johtava asemansa ja kehitettävä sitä, mikä edellyttää merkittäviä ponnisteluja ja kansainvälistä yhteistyötä.
Energiajärjestelmän perusteellinen muuttaminen luotettavaksi, kilpailukykyiseksi ja kestäväksi energiajärjestelmäksi, joka aiheuttaa nykyistä vähemmän tai ei lainkaan hiilidioksidipäästöjä edellyttää uutta teknologiaa ja uusia materiaaleja , joihin liittyvät riskit ovat niin suuria ja voitot niin epävarmoja, etteivät yksityiset yritykset voi vastata kaikista tutkimukseen, kehittämiseen, demonstrointiin ja käyttöönottoon tarvittavista investoinneista. Julkisen tuen olisi sen vuoksi oltava keskeisessä asemassa yksityisten investointien mobilisoinnissa, ja eurooppalaiset toimet ja voimavarat olisi yhdistettävä saumattomammin ja tehokkaammin, jotta voitaisiin kilpailla vastaaviin teknologioihin voimakkaasti ja johdonmukaisesti investoivien talouksien kanssa. Eurooppalaisilla teknologiayhteisöillä on tässä suhteessa tärkeä asema, sillä ne voivat panna koordinoidusti liikkeelle tarvittavia tutkimusponnisteluja. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimet esitetään jäljempänä. Koko energiajärjestelmän tehokkuuden tukeminen energialähteestä käyttäjään asti on välttämätöntä ja vahvistaa koko energia-aihealuetta. Uusiutuvat energialähteet ja energian loppukäytön tehokkuus muodostavat tärkeän osan tästä aihealueesta, sillä niillä on suuri merkitys tulevien kestävien energiajärjestelmien kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimuksen, kehittämisen ja demonstroinnin kannustamiseen sekä valmiuksien kehittämisen edistämiseen tällä alalla. Tältä osin hyödynnetään täysimääräisesti synergiaa kilpailukykyä ja innovointia koskevaan puiteohjelmaan kuuluva älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman kanssa. Lisäksi selvitetään sellaisten tulevien laajojen aloitteiden mahdollisuuksia, joissa yhdistetään rahoitusta eri lähteistä (esimerkiksi yhteisistä teknologia-aloitteista).
Niihin sisältyy energiapolitiikan päätöksentekoa tukevaan tietämykseen liittyvä erityistoimi, jonka avulla voidaan myös vastata esille nouseviin uusiin politiikan tarpeisiin. Tällaiset tarpeet voivat liittyä esimerkiksi eurooppalaisen energiapolitiikan rooliin ilmastonmuutokseen liittyvien kansainvälisten toimien kehityksessä tai energiansaannin ja hintojen epävakauteen tai häiriöihin.
Toimet
— |
Vety ja polttokennot Integroitu toiminta, jolla luodaan vankka teknologiaperusta EU:n polttokenno- ja vetyteollisuuden kilpailukyvylle kiinteiden, kannettavien ja liikennesovellusten alalla. Vetyä ja polttokennoja käsittelevä eurooppalainen teknologiayhteisö edistää tätä tointa antamalla ehdotuksen integroidusta tutkimus- ja käyttöönottostrategiasta. |
— |
Uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto Teknologiat, joilla parannetaan muuntamisen kokonaishyötysuhdetta, kustannustehokkuutta ja luotettavuutta ja alennetaan kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin, myös jätteisiin, perustuvan sähköntuotannon kustannuksia, sekä erilaisiin alueellisiin olosuhteisiin soveltuvien teknologioiden kehittäminen ja demonstrointi. |
— |
Uusiutuviin energialähteisiin perustuva polttoainetuotanto Integroidut polttoainetuotantojärjestelmät ja muuntamisteknologiat: uusiutuvista energialähteistä, myös biomassasta ja jätteistä, tuotettujen kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten (vety mukaan luettuna) polttoaineiden kehittäminen ja yksikkökustannusten alentaminen; tavoitteena on hiiliyhdistepäästöjen kannalta neutraalien polttoaineiden, erityisesti liikenteessä ja sähköntuotannossa käytettävien biopolttoaineiden, kustannustehokas tuotanto, varastointi, jakelu ja käyttö. |
— |
Uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä ja jäähdytyksessä Teknologioiden ja laitteiden, myös varastointiteknologioiden, tutkimus, kehittäminen ja demonstrointi uusiutuviin energialähteisiin perustuvan aktiivisen ja passiivisen lämmityksen ja jäähdytyksen tehokkuuden parantamiseksi ja niiden kustannuksien alentamiseksi sekä niiden käytön varmistamiseksi erilaisissa alueellisissa olosuhteissa, joissa löytyy riittävät mahdollisuudet. |
— |
Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat päästötöntä energiantuotantoa varten Teknologioiden tutkimus, kehittäminen ja demonstrointi fossiilisten polttoaineiden käytön ympäristövaikutusten vähentämiseksi tuntuvasti; tavoitteena on kehittää erittäin tehokkaita, kustannustehokkaita ja lähes päästöttömiä voimalaitoksia ja/tai höyryntuotantolaitoksia hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden ja varsinkin maanalaisen varastoinnin pohjalta. |
— |
Puhtaat hiiliteknologiat Teknologioiden tutkimus, kehittäminen ja demonstrointi voimalaitosten tehokkuuden ja luotettavuuden parantamiseksi merkittävästi ja niiden kustannuksien alentamiseksi kehittämällä ja demonstroimalla puhtaita hiilenmuuntamisteknologioita, sekä muita kiinteiden polttoaineiden muuntamistekniikoita , kemialliset prosessit mukaan lukien, joiden avulla voidaan tuottaa myös sekundäärisiä energiankantajia (kuten vetyä) sekä nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita. Toimet kytketään tarvittaessa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioihin tai biomassan yhteiskäyttöön. |
— |
Älykkäät energiaverkot Tutkitaan, kehitetään ja demonstroidaan, miten parantaa Euroopan sähkö- ja kaasujärjestelmien ja -verkkojen tehokkuutta, turvallisuutta, luotettavuutta ja laatua erityisesti entistä yhdentyneempien Euroopan energiamarkkinoiden yhteydessä esimerkiksi muuttamalla nykyiset sähköverkot interaktiiviseksi (asiakkaat/verkonhaltijat) palveluverkoksi kehittämällä energian varastoinnin vaihtoehtoja ja poistamalla esteet hajautettujen ja uusiutuvien energialähteiden laajamittaiselta käyttöönotolta ja tehokkaalta integroinnilta. |
— |
Energiatehokkuus ja energiansäästö Uusien ratkaisujen tutkimus, kehittäminen ja demonstrointi ja jo toimiviksi havaittujen ratkaisujen ja teknologioiden optimointi energiatehokkuuden parantamiseksi sekä loppuenergian ja primäärienergian kulutuksen vähentämiseksi entisestään (elinkaari huomioon ottaen) rakennuksissa (myös valaistuksessa), liikenteessä palveluissa ja teollisuudessa. Tähän sisältyvät energiatehokkuutta edistävien strategioiden ja teknologioiden integrointi (myös yhteis- ja monimuototuotanto), uusien ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien energiateknologioiden käyttö, energian kysynnän hallintatoimet ja laitteet sekä ilmastovaikutuksiltaan vähäisten rakennusten demonstrointi. |
— |
Energiapolitiikan päätöksentekoa tukeva tietämys Kehitetään välineitä, menetelmiä ja malleja energiateknologioihin liittyvien keskeisten taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten arviointia varten ja esitetään keskipitkän ja pitkän aikavälin kvantifioitavissa olevia tavoitteita ja skenaarioita (tähän sisältyy myös tieteellinen tuki toimintapolitiikan laadinnalle). |
6. Ympäristö (myös ilmastonmuutos)
Tavoite
Tavoitteena on ympäristön ja luonnonvarojen kestävä hallinta. Tähän pyritään parantamalla tietämystä ilmaston, biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joita käytetään ympäristöön (myös terveyteen) kohdistuvien paineiden ja riskien seurantaan, ehkäisyyn, lieventämiseen ja sopeuttamiseen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävyyteen.
Lähtökohdat
Ympäristöongelmat ylittävät kansalliset rajat ja vaativat koordinoituja toimia yleiseurooppalaisella ja usein maailmanlaajuisella tasolla. Väestönkasvu, kaupungistuminen, rakentaminen, maatalouden, vesiviljelyn, kalatalouden, liikenteen ja energiantuotannon jatkuva kasvu sekä ilmaston paikallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen vaihtelu ja lämpeneminen aiheuttavat ankaraa painetta maapallon luonnonvaroille ja kulttuuriympäristölle. Euroopan on luotava uusi kestävä suhde ympäristöön samalla kun parannetaan kilpailukykyä ja vahvistetaan Euroopan teollisuutta. Ympäristötutkimuksen tutkimusalan laajuuden, monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden vuoksi kriittisen massan saavuttaminen edellyttää EU:n laajuista yhteistyötä. Se helpottaa yhteistä suunnittelua, toisiinsa liitettyjen ja yhteentoimivien tietokantojen käyttöä sekä yhdenmukaisten ja laajamittaisten havainnointi- ja ennustamisjärjestelmien kehittämistä. Tutkimuksen olisi vastattava tiedonhallinnan ja informaatiopalvelujen tarpeeseen sekä ongelmiin, jotka liittyvät tietojen siirtoon, integrointiin ja kartoitukseen.
EU:n tason tutkimusta tarvitaan myös kansainvälisten sitoumusten noudattamiseksi. Tällaisia sitoumuksia ovat muun muassa ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (UNFCC) ja sen Kioton pöytäkirja, biologista monimuotoisuutta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus, aavikoitumisen estämistä koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus vuonna 2002 pidetyn kestävän kehityksen huippukokouksen tavoitteet, mukaan luettuna EU:n vesialoite, sekä osallistuminen hallitustenväliseen ilmastonmuutospaneeliin ja kaukokartoitusta koskevaan aloitteeseen.
Merkittävää tutkimustarvetta aiheuttavat myös olemassa ja kehitteillä olevat EU:n tason toimet, kuten kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman ja siihen liittyvien teemakohtaisten strategioiden (esimerkiksi EU:n meristrategian) toteuttaminen, ympäristöteknologiaa sekä ympäristöä ja terveyttä koskevien toimintasuunnitelmien, ohjelmien ja direktiivien sekä vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano ja Natura 2000 -ohjelman toteuttaminen.
EU:n on vahvistettava asemaansa ympäristöteknologioiden maailmanmarkkinoilla. Nämä teknologiat edistävät kestävää kulutusta ja tuotantoa, ja niiden avulla voidaan saavuttaa kestävää kasvua ja tarjota ekotehokkaita ratkaisuja erisuuruisiin ympäristöongelmiin sekä suojella kulttuuri- ja luonnonperintöä. Ympäristövaatimukset synnyttävät myös innovaatioita ja voivat tarjota liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa kilpailukykyä samalla, kun niiden avulla turvataan kestävämpi tulevaisuus tuleville sukupolville. Vesihuoltoa ja vedenpuhdistusta sekä kemianteollisuuden kestävää kehitystä käsittelevät eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat todenneet EU:n tason toimien tarpeen, ja niiden tutkimuslinjaukset on otettu huomioon jäljempänä kuvatuissa toimissa. Myös muut teknologiayhteisöt (esim. rakentamisen ja metsätalouden aloilla) käsittelevät osittain ympäristöteknologiaan liittyviä kysymyksiä, ja myös niiden näkemykset on otettu huomioon. Sosioekonomiset näkökohdat vaikuttavat erityisen voimakkaasti ympäristöteknologioiden kehitykseen ja käyttöönottoon markkinoilla sekä niiden myöhempään soveltamiseen esimerkiksi vesivarojen hallinnassa. Toimissa on otettava huomioon politiikkojen ja teknologisen kehityksen sosioekonomiset näkökohdat aina, kun niillä on merkitystä aiheen kannalta.
Jäljempänä luetelluista toimista (10) monet liittyvät suoraan politiikan tarpeisiin. Lisätukea voidaan kuitenkin antaa, jos esiin nousee uusia politiikan tarpeita, jotka liittyvät esimerkiksi EU:n politiikkojen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointiin, Kioton kokouksen jälkeisten ilmastonmuutostoimien seurantaan ja uusiin ympäristöalan toimintapolitiikkoihin esimerkiksi Euroopan maaperästrategian ja meriliikennepolitiikan, -standardien ja -määräysten alalla.
Toimet
— |
Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit
|
— |
Resurssien kestävä hallinta
|
— |
Ympäristöteknologiat
|
— |
Maan kaukokartoitus- ja arviointivälineet
|
7. Liikenne (myös ilmailu)
Tavoite
Tavoitteena on kehittää teknologian ja toiminnallisten edistysaskeleiden sekä eurooppalaisen liikennepolitiikan pohjalta integroituja, turvallisempia, ”vihreämpiä” ja ”älykkäämpiä” yleiseurooppalaisia liikennejärjestelmiä kaikkien kansalaisten, yhteiskunnan ja ilmastopolitiikan hyödyksi ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen sekä turvata Euroopan teollisuuden saavuttama kilpailukyky maailmanmarkkinoilla ja kehittää sitä edelleen.
Lähtökohdat
Liikenne on yksi Euroopan vahvuuksista - lentoliikennealan osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 2,6 prosenttia (ala työllistää 3,1 miljoonaa ihmistä), ja pintaliikennealan bruttokansantuoteosuus on 11 prosenttia (ala työllistää 16 miljoonaa ihmistä). Liikenne tuottaa kuitenkin myös 25 prosenttia EU:n hiilidioksidipäästöistä, mistä syystä järjestelmän ekologista kestävyyttä on ehdottomasti parannettava, jotta voidaan varmistaa kestävämmät liikenteen käyttötavat ja liikennejärjestelmän sovittaminen kasvulukuihin, kuten valkoisessa kirjassa ”Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika” (12) on esitetty.
EU:n laajentuminen (joka on kasvattanut EU:n pinta-alaa 25 prosentilla ja väkilukua 20 prosentilla) ja talouskehitys asettavat uusia haasteita ihmisten ja tavaroiden tehokkaalle, edulliselle ja kestävälle kuljetukselle. Liikenteellä on myös suora vaikutus muihin merkittäviin politiikan aloihin, joita ovat muun muassa kauppa, kilpailu, työllisyys, ympäristö, koheesio, energia, turvallisuus ja sisämarkkinat.
EU:n liikennealan on investoitava tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, millä säilytetään teknologinen kilpailuetu maailmanmarkkinoilla (13). Euroopan tason toimilla voidaan myös edistää teollisuuden rakennemuutosta, toimitusketjun integrointi ja erityisesti pk-yritykset mukaan luettuina.
Eurooppalaisten teknologiayhteisöjen (14) laatimissa tutkimuslinjauksissa tuetaan ajatusta, jonka mukaan on tarpeen omaksua uusi liikennejärjestelmiin perustuva lähestymistapa, jossa otetaan huomioon ajoneuvojen tai alusten, liikenneverkkojen tai infrastruktuurien ja liikennepalvelujen käytön välinen vuorovaikutus. Tällainen lähestymistapa voidaan kehittää ainoastaan Euroopan tasolla. Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen toiminnan kustannukset ovat merkittävässä kasvussa kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla. EU-tason yhteistoiminta onkin olennaisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa erilaisten tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alan toimijoiden kriittinen massa ja vastata tutkimustyön mittakaavan ja monialaisuuden asettamiin haasteisiin kustannustehokkaalla tavalla. Samoin sen avulla voidaan vastata poliittisiin, teknologisiin ja sosioekonomisiin haasteisiin, jotka liittyvät sellaisiin kysymyksiin kuin tulevaisuuden ”puhdas ja turvallinen ajoneuvo”, liikennemuotojen yhteentoimivuus ja yhteensopivuus etenkin vesi- ja rautatieliikenteen osalta, kohtuuhintaisuus, turvallisuus, kapasiteetti, turvatoimet ja ympäristövaikutukset laajentuneessa EU:ssa. Myös teknologioiden kehittäminen Galileo-järjestelmän ja sen sovellusten tueksi on olennaisen tärkeää EU:n politiikkojen täytäntöönpanon kannalta.
Sen lisäksi, että jäljempänä esiteltävät aihealueet ja toimet ovat erittäin tärkeitä teollisuuden kannalta, niissä otetaan myös huomioon poliittisten päätöksentekijöiden tarpeet kokonaisvaltaisella tavalla, joka kattaa liikennepolitiikan taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristön liittyvät näkökohdat. Tukea annetaan myös toimille, joilla on tarkoitus vastata nykyisiin ja uusiin politiikan tarpeisiin esimerkiksi meriliikennepolitiikan kehitykseen tai yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamiseen liittyen.
Toimet
— |
Ilmailu ja lentoliikenne
|
— |
Kestävä pintaliikenne (rautatie-, maantie- ja vesiliikenne)
|
— |
Eurooppalaisen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) ja EGNOS-järjestelmän tukeminen: tarkkojen navigointi- ja ajanmäärityspalvelujen tarjoaminen eri aloilla; satelliittinavigoinnin tehokas hyödyntäminen ja toisen sukupolven teknologioiden ja sovellusten määrittelyn tukeminen. |
8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet
Tavoite
Tavoitteena on syvällinen yhteinen ymmärrys niistä monimutkaisista ja toisiinsa kytkeytyvistä sosioekonomisista haasteita, joita Euroopalla on edessään ja jotka liittyvät muun muassa kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja koulutuksellisiin haasteisiin laajentuneessa EU:ssa sekä kestävään kehitykseen, ympäristöön liittyviin haasteisiin, väestörakenteen muutoksiin, maahanmuuttoon ja kotoutumiseen, elämänlaatuun ja maailmanlaajuiseen keskinäisriippuvuuteen. Erityisesti on tarkoitus vankistaa tietämysperustaa kyseisiä osa-alueita koskevan politiikan laadintaa varten.
Lähtökohdat
Euroopalla on yhteiskunta- ja taloustieteiden, sosiokulttuuristen tieteiden sekä humanististen tieteiden alalla vankka ja korkealaatuinen tutkimusperusta. EU:n alueella sovellettavat erilaiset taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset ja kulttuuriset lähestymistavat tarjoavat erittäin hedelmällisen maaperän näiden alojen tutkimukselle EU:n tasolla. Edellä mainituilla osa-alueilla tehtävästä tutkimusyhteistyöstä, joka koskee eurooppalaisia sosioekonomisia ja sosiokulttuurisia kysymyksiä, saadaan runsaasti eurooppalaista lisäarvoa. Ensinnäkin tarkasteltavat kysymykset ja haasteet ovat Euroopan tasolla keskeisen tärkeitä, ja yhteisö laatii ja toteuttaa niitä koskevia politiikkoja. Toiseksi EU- tai muita maita koskeva vertaileva tutkimus tarjoaa erityisen tehokkaan työvälineen sekä merkittäviä oppimismahdollisuuksia eri maissa ja alueilla.
Kolmanneksi EU:n tasolla tehtävä tutkimus on erityisen hyödyllistä, koska sen avulla voidaan kehittää- Euroopan laajuista tietojen keräämistä ja lähestyä tarkasteltavana olevia monisäikeisiä kysymyksiä useista eri näkökulmista, mitä niiden ymmärtäminen edellyttää. Neljänneksi kehittämällä aidosti eurooppalaista keskeisiin haasteisiin liittyvää sosioekonomista tietämysperustaa myötävaikutetaan merkittävästi myös siihen, että nämä haasteet ymmärretään samalla tavalla koko Euroopan unionissa ja, mikä tärkeintä, Euroopan kansalaisten keskuudessa.
Toimet, joita varten tukea myönnetään, luetellaan jäljempänä. Toimien on määrä tukea merkittävästi politiikan laatimista, toteutusta, vaikutuksia ja arviointia sekä sääntelytoimenpiteiden määrittelyä monilla eri osaalueilla, kuten talouden, sosiaalisten ja kulttuuriin liittyvien kysymysten, koulutuksen, sukupuolten tasaarvon, yritystoiminnan, kansainvälisen kaupan, kuluttaja-asioiden, ulkosuhteiden, tieteen ja teknologian, virallisten tilastojen laadinnan aloilla, sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen perustamista. Lisäksi on mahdollista toteuttaa toimia, jotka koskevat yllättäviä sosioekonomisia haasteita, sekä tehdä uusiin tai ennakoimattomiin politiikan tarpeisiin liittyvää tutkimusta. Myös sosiaalisia kysymyksiä käsitteleviä foorumeja voidaan käyttää apuna pohdittaessa tulevaisuuden tutkimuslinjauksia.
Toimet
— |
Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa: tarkoituksena on kehittää ja integroida tutkimusta, joka koskee kasvuun, sosioekonomiseen vakauteen, työllisyyteen ja kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelu voi kattaa seuraavia aiheita: innovointi, koulutus (mukaan luettuna elinikäinen oppiminen) ja tieteellisen ja muun tietämyksen sekä aineettomien hyödykkeiden rooli maailmanlaajuisella tasolla, nuoriso ja nuorisopolitiikka, työmarkkinapolitiikan sopeuttaminen ja kansalliset institutionaaliset toimintaympäristöt. |
— |
Taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden yhdistäminen Euroopan tasolla: tarkoituksena on tarkastella kahta keskeistä ja toisiinsa tiiviisti nivoutuvaa kysymystä - jatkuvaa Euroopan sosioekonomisten mallien kehittymistä sekä laajentuneen EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta - siten, että otetaan samalla huomioon kestävyys ja ympäristön suojelu, kestävä kaupunkisuunnittelu, ympäristön, energiakysymysten ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus, kaupunki- ja suurkaupunkialueiden asema sekä yhteisön politiikan ja lainsäädännön sosioekonomiset vaikutukset. |
— |
Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset: tarkastelukohteita ovat: väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja sen vaikutus eläkejärjestelmiin; maahanmuutto ja kotoutuminen; sen tutkiminen, miten väestörakenteen muutokset vaikuttavat kaupunkikehitykseen; elämäntavat, työ, perhe, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, sukupuolikysymykset, vammaiskysymykset, terveys ja elämänlaatu; taloudellinen kuluttajansuoja; eriarvoisuus; rikollisuus; liiketoiminnan rooli yhteiskunnan ja väestön monimuotoisuuden kannalta, etnisyys, uskonnollinen moniarvoisuus, kulttuuriseen vuorovaikutukseen liittyvät monikulttuuriset kysymykset sekä perusoikeuksien suojaan ja kaikenlaisen syrjinnän torjuntaan liittyvät kysymykset. |
— |
Eurooppa osana maailmaa: tarkastelukohteita ovat muuttuvat vuorovaikutussuhteet, kulttuurien väliset suhteet ja riippuvuussuhteet maailman eri alueiden, myös kehitysalueiden välillä ja niiden vaikutukset, sekä yllättäviin uhkiin ja riskeihin vastaaminen heikentämättä ihmisoikeuksia, vapautta ja hyvinvointia ja rauhaa edistäen. |
— |
Kansalainen Euroopan unionissa: aihetta lähestytään laajentuneen EU:n tulevan kehityksen näkökulmasta, ja tarkastelukohteita ovat: keinot, joiden avulla voitaisiin lisätä demokratian ”omaksi tuntemista” ja aktiivista osallistumista Euroopan kansojen keskuudessa; tehokas ja demokraattinen hallinto (governance) kaikilla tasoilla, mukaan luettuna talouden ja oikeushallinto ja kansalaisyhteiskunnan rooli sekä innovatiiviset hallintoprosessit, joilla edistetään kansalaisten osallistumista sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä ; tutkimus Euroopan monikulttuurisen identiteetin ja perinnön rakennusaineina olevien Euroopan kulttuurien, uskontojen, kulttuuriperinnön, instituutioiden ja oikeusjärjestelmien, historian, kielten ja arvojen eroavuuksien ja yhteneväisyyksien yleisen tuntemuksen ja kunnioituksen lisäämiseksi. |
— |
Sosioekonomiset ja tieteelliset indikaattorit: tarkastelukohteita ovat näiden indikaattorien käyttö politiikan ja sen toteutuksen ja seurannan apuvälineinä sekä nykyisin käytössä olevien indikaattorien parantaminen, tekniikat niiden analysoimiseksi ja uusien kehittäminen politiikkaa ja tutkimusohjelmien arviointia varten, mukaan luettuina virallisiin tilastoihin perustuvat indikaattorit. |
— |
Kehityksen ennakointi: ennakointitoimet koskevat keskeisiä tieteen ja teknologian alan kysymyksiä ja niihin liittyviä sosioekonomisia kysymyksiä, kuten tulevaisuuden demografisia kehityssuuntauksia, osaamisen maailmanlaajuistumista, tietämyksen levittämistä ja tutkimusjärjestelmien kehitystä sekä tulevia kehityskulkuja tärkeimmillä tutkimus- ja tieteenaloilla ja niiden välillä. |
9. Avaruus
Tavoite
Avaruustutkimuksen osalta on tarkoituksena tukea Euroopan avaruusohjelmaa keskittymällä ympäristön turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) kaltaisiin sovelluksiin, jotka ovat hyödyllisiä sekä kansalaisten että Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Tutkimustoimien on määrä tukea Euroopan avaruuspolitiikan kehittämistä sekä täydentää jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden, kuten Euroopan avaruusjärjestön (ESA), toimia.
Lähtökohdat
Euroopan yhteisö voi tällä alalla edistää yhteisten tavoitteiden parempaa määrittelyä käyttäjien vaatimusten ja politiikan tavoitteiden pohjalta, toimien koordinointia päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteentoimivuuden maksimoimiseksi, kustannustehokkuuden parantamista sekä standardien määrittämistä. Viranomaiset ja päätöksentekijät muodostavat tällä alalla merkittävän potentiaalisen käyttäjäryhmän. Lisäksi Euroopan teollisuudelle on hyötyä huolellisesti määritellystä Euroopan avaruuspolitiikasta, jonka toteutusvälineenä on Euroopan avaruusohjelma, jota ehdotetut tutkimuksen ja teknologian kehittämistä koskevat toimet osittain tukevat. Euroopan tason toimia tarvitaan myös yhteisön poliittisten tavoitteiden tueksi esimerkiksi maatalouden, metsätalouden, kalastuksen, ympäristön, terveyden, televiestinnän, turvallisuuden ja liikenteen aloilla sekä sen varmistamiseksi, että Eurooppaa kunnioitetaan kumppanina alueellisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Eurooppa on viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana luonut kansallisesti ja Euroopan avaruusjärjestön kautta erinomaisen teknologisen osaamisperustan tällä alalla. Alan (valmistajat, palveluntarjoajat, operaattorit) kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii kuitenkin uutta tutkimusta ja teknologiaa. Avaruussovelluksista koituu lisäksi merkittäviä hyötyjä kansalaisille teknisten oheisvaikutusten muodossa, ja ne ovat välttämättömiä korkean teknologian yhteiskunnassa.
Jäljempänä selostettavien toimien tavoitteena on Euroopan nykyisiin valmiuksiin erityisesti keskittyen hyödyntää avaruusresursseja tehokkaasti (koordinoiden paikalla (in situ) käytettäviä järjestelmiä ilmassa käytettävät järjestelmät mukaan luettuina) sovellusten, tarkemmin sanottuna GMES:n, toteutuksessa ja tukea niiden avulla yhteisön politiikkoihin liittyvää säädösten täytäntöönpanon valvontaa. Lisäksi tavoitteita ovat avaruuden tutkimus, joka mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön ja merkittävät teknologiset läpimurrot sekä kustannustehokkaat avaruuslennot; avaruuden hyödyntäminen ja tutkimus, joita tuetaan Euroopan unionin strategisen aseman turvaavilla toimilla. Näitä toimia täydennetään muilla toimilla, jotka sisältyvät kilpailukykyä ja innovointia koskevaan puiteohjelmaan sekä koulutusta koskevaan ohjelmaan. Toimia tullaan myös hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti yleisemmin politiikan tukena (mukaan luettuna lisätuki mahdollisesti yllättävien uusien tarpeiden johdosta toteutettaville toimille). Esimerkkinä voidaan mainita avaruustekniikkaan perustuvien ratkaisujen käyttö kehitysmaiden tukena sekä kaukokartoitusvälineiden ja -menetelmien käyttö yhteisön politiikkojen kehittämisen tukena.
Toimet
— |
Avaruussovellukset eurooppalaisen yhteiskunnan palveluksessa
|
— |
Avaruuden tutkimus
|
— |
Avaruusalan perustaa lujittava tutkimus ja teknologian kehittäminen
|
10. Turvallisuus
Tavoite
Turvallisuustutkimuksen osalta tavoitteena on kehittää teknologioita ja tietämystä sellaisten valmiuksien rakentamista varten, joiden avulla voidaan suojata kansalaisia muun muassa terrorismin, luonnononnettomuuksien ja rikollisuuden kaltaisilta uhilta, kunnioittaen kuitenkin samanaikaisesti ihmisoikeuksia ja yksityisyyttä. Niin ikään päämääränä on varmistaa käytettävissä olevien teknologioiden optimaalinen ja koordinoitu käyttö Euroopan siviiliturvallisuuden parantamiseksi, siviiliturvallisuusratkaisujen tarjoajien ja käyttäjien yhteistyön edistäminen, Euroopan turvallisuusalan kilpailukyvyn parantaminen sekä tehtävälähtöisten tutkimustulosten tuottaminen turva-aukkojen vähentämiseksi.
Lähtökohdat
Turvallisuus on Euroopan vaurauden ja vapauden perusedellytys. Eurooppa-neuvoston hyväksymässä EU:n turvallisuusstrategiassa ”Turvallisempi Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa” tarkastellaan tarvetta laatia kattava turvallisuusstrategia, joka käsittää sekä siviili- että sotilaspuolen turvallisuustoimenpiteet.
Turvallisuutta koskeva tutkimus on tärkeä elementti korkean turvallisuustason aikaansaamiseksi vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Niin ikään sen avulla voidaan edistää muita yhteisön politiikan lohkoja, kuten liikennettä, pelastuspalvelua, energia-alaa ja ympäristöalaa ja terveydenhuoltoa, tukevien teknologioiden ja valmiuksien kehittämistä. Turvallisuutta koskeva tutkimus tarvitsee erityisiä täytäntöönpanosääntöjä sen erityisluonteen huomioonottamiseksi.
Nykyisiä Euroopassa toteutettavia turvallisuutta koskevia tutkimustoimia haittaavat niiden pirstoutuneisuus, toimien pienestä mittakaavasta ja kapeudesta johtuva kriittisen massan puuttuminen sekä keskinäisten yhteyksien puute ja toimien yhteensopimattomuus. Euroopan onkin yhdenmukaistettava toimiaan kehittämällä tehokkaita institutionaalisia järjestelyjä ja kannustamalla eri kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinointiin, jonka avulla voidaan välttää päällekkäisyydet ja pyrkiä synergiaan aina kun se on mahdollista. Yhteisön tasolla tehtävä turvallisuustutkimus on yksinomaan siviiliturvallisuuden tutkimusta ja siinä keskitytään toimiin, joista saadaan selvää lisäarvoa vastaaviin kansallisiin toimiin verrattuna. Seitsemännen puiteohjelman siviiliturvallisuustutkimuksen avulla voidaan näin ollen parantaa Euroopan turvallisuusalan kilpailukykyä. Koska osa teknologiasta on kaksikäyttöistä, tarvitaan toimien tiivistä yhteensovittamista Euroopan puolustusviraston kanssa niiden toisiaan täydentävyyden varmistamiseksi.
Turvallisuustutkimuksessa painotetaan EU:n valmiuksia, jotka liittyvät seurantaan, tiedonjakoon ja uhkia ja selkkauksia koskevaan tietämykseen, sekä järjestelmiin, joilla voidaan parantaa arviointeja ja tilannevalvontaa käyttämällä tehokkaammin hyväksi yhteisiä tieto- ja viestintäteknologisia järjestelmiä eri operaatioissa.
Luottamuksellisuutta koskevien erityisvaatimusten noudattaminen tällä alalla on taattava, mutta samalla on vältettävä tutkimustulosten julkistamisen tarpeetonta rajoittamista. Lisäksi on määritettävä alat, joilla tutkimustuloksia on saatettu julkistaa.
Jäljempänä selostettavat siviilitoimet täydentävät muilla aihealueilla tehtävää siviiliturvallisuuden kannalta olennaista teknologian ja järjestelmien tutkimusta, ja ne nivotaan kiinteästi näihin toimiin. Toimet ovat tehtävälähtöisiä: niissä kehitetään teknologioita ja valmiuksia, joita tarvitaan yksittäisissä turvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Toimet on suunniteltu joustaviksi, jotta niiden avulla voitaisiin vastata myös toistaiseksi tuntemattomiin mutta tulevaisuudessa mahdollisesti ilmeneviin turvallisuusuhkiin ja niihin liittyviin politiikan tarpeisiin. Toimilla pyritään edistämään alojen välistä hedelmällistä vuorovaikutusta ja jo olemassa olevien teknologioiden käyttöönottoa siviiliturvallisuuden alalla. Eurooppalaisen turvallisuustutkimuksen avulla pyritään niin ikään edistämään monikäyttöteknologioiden kehittämistä, jotta teknologioita voitaisiin soveltaa mahdollisimman laajasti.
Toimet
— |
Kansalaisten turvallisuus: tarkoituksena on tuottaa teknologiaratkaisuja pelastuspalvelua varten, mukaan luettuna bioturvallisuus ja suojautuminen rikollisuuden ja terroritekojen aiheuttamilta vaaroilta. |
— |
Infrastruktuurien ja yleishyödyllisten laitosten turvallisuus: tarkoituksena on analysoida ja suojata olemassa olevia ja tulevia julkisa ja yksityisiä kriittisiä/verkotettuja infrastruktuureja (esim. liikenne-, energia- ja tietoliikenne- ja viestintäinfrastruktuuri), järjestelmiä ja palveluja (mukaan luettuina rahoitusja hallintopalvelut). |
— |
Tiedustelu, valvonta ja rajaturvallisuus: tällä osa-alueella keskitytään teknologioihin ja valmiuksiin, joilla voidaan parantaa kaikkien niiden järjestelmien, laitteiden, välineiden ja prosessien ja nopeiden tunnistusmenetelmien toimivuutta ja tehokkuutta, jotka ovat tarpeen Euroopan maa- ja rannikkorajojen turvallisuuden lisäämiseksi. Tähän sisältyvät rajavalvontaa koskevat kysymykset. |
— |
Vakauden ja turvallisuuden palauttaminen kriisitilanteessa: tällä osa-alueella keskitytään teknologioihin, joilla saadaan yleiskuva erilaisista hätätilanteiden hallintaan liittyvistä toiminnoista (kuten väestönsuojelu, humanitaariset tehtävät ja pelastustehtävät) ja voidaan tukea niitä. Lisäksi on määrä tarkastella sellaisia kysymyksiä kuin organisaatioiden välinen valmistelu, koordinointi ja viestintä, hajautetut arkkitehtuurit ja inhimilliset tekijät. |
Edellä lueteltuja neljää aluetta tukevat seuraavat aihealueet, jotka ovat luonteeltaan monialaisempia:
— |
Turvallisuusjärjestelmien integrointi, yhteenliitettävyys ja yhteentoimivuus: tiedustelu, tietojen kerääminen ja siviiliturvallisuus: tällä osa-alueella keskitytään teknologioihin, joilla voidaan parantaa järjestelmien, laitteiden, palvelujen ja prosessien, myös lainvalvonnan, palontorjunnan, pelastuspalvelun ja lääketieteellisten tietoinfrastruktuurien yhteentoimivuutta. Samoin tutkimuskohteita ovat toiminnan luotettavuus, organisatoriset näkökohdat, luottamuksellisuuden suoja, tiedon eheys sekä kaikkien toimenpiteiden ja prosessien jäljitettävyys. |
— |
Turvallisuus ja yhteiskunta: tällä osa-alueella tehdään tehtävälähtöistä tutkimusta, jossa keskitytään sosioekonomisiin ja analyyseihin, skenaarioiden laatimiseen sekä toimiin, jotka liittyvät turvallisuuden kulttuurisiin, sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin ulottuvuuksiin, viestintään yhteiskunnan kanssa, inhimillisten arvojen merkitykseen, politiikan laadintaan, terrorismin psykologiaan ja sen sosiaaliseen ympäristöön kansalaisten turvallisuuskäsityksiin, etiikkaan, yksityisyyden suojaan, yhteiskunnallisen kehityksen ennakointiin ja systeemiseen riskianalyysiin. Lisäksi tutkimuskohteina ovat teknologiat, joiden avulla voidaan parantaa yksityisyyden ja vapauksien turvaamista, haavoittuvuudet ja uudet uhat sekä mahdollisten seurausten vaikutuksia koskevat arvioinnit. |
— |
Turvallisuustutkimuksen koordinointi ja jäsentäminen: tavoitteena on koordinoida eurooppalaisia ja kansainvälisiä turvallisuustutkimustoimia, luoda synergiaa siviili-, turvallisuus- ja puolustustutkimuksen välille, parantaa oikeudellisia edellytyksiä sekä edistää olemassa olevien infrastruktuurien optimaalista käyttöä. |
II. IDEAT
Tavoite
Tavoitteena on lisätä tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen dynamiikkaa, luovuutta ja huippuosaamista. Lähtökohtana on tukea ”tutkijalähtöistä” tutkimusta, jota yksittäiset tutkimusryhmät tekevät kaikilla tutkimusaloilla kilpaillen keskenään Euroopan tasolla. Rahoitusta myönnetään sekä yksityisen että julkisen sektorin tutkijoiden vapaasti valitsemista aiheista esittämien ehdotusten perusteella. Ainoana arviointiperusteena on ehdotuksen tieteellinen laatu (huippuosaaminen), joka määritetään vertaisarvioinnissa (peer review). Tutkimustulosten ilmoittaminen ja levittäminen ovat ohjelman tärkeitä osia.
Lähtökohdat
Tutkijalähtöinen tieteen eturintamassa oleva tutkimus, jota tehdään niin sanotun perustutkimuksen puitteissa, on avaintekijä hyvinvoinnin ja yhteiskunnallinen kehityksen kannalta, koska se avaa uusia mahdollisuuksia tieteelliselle ja tekniselle kehitykselle ja tuottaa uutta tietämystä, joka johtaa uusiin sovelluksiin ja markkinoihin.
Huolimatta monista saavutuksistaan ja vahvasta suorituskyvystään monilla aloilla Eurooppa ei edelleenkään hyödynnä täysimääräisesti tutkimusvalmiuksiaan ja resurssejaan. Euroopan on otettava kiireesti käyttöön lisäkapasiteettia tietämyksen tuottamiseksi ja tämän tietämyksen muuntamiseksi taloudelliseksi ja sosiaaliseksi arvoksi ja kasvuksi.
Euroopan laajuiseen kilpailuun perustuva rahoitusrakenne (joka täydentää kansallista rahoitusta mutta ei korvaa sitä) yksittäisten tutkijaryhmien toteuttamalle tieteen eturintamassa olevalle tutkimukselle, jota voidaan tehdä joko kansalliselta tai valtioiden rajat ylittävältä pohjalta, on eurooppalaisen tutkimusalueen keskeinen osatekijä, jolla täydennetään Euroopan yhteisön muita toimia ja kansallisia toimia. Se lisää Euroopan dynamiikkaa ja houkuttelevuutta Euroopan ja muun maailman parhaiden tutkijoiden silmissä ja myös investointinäkökulmasta.
Toimet
Toimilla tuetaan lupaavimpia ja tuottavimpia tutkimusalueita ja parhaita mahdollisuuksia tieteelliseen ja tekniseen edistykseen tieteenalojen sisällä ja niiden välillä, mukaan luettuina tekniset tieteet, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet. Toimet toteutetaan riippumatta seitsemännen puiteohjelman muiden osien temaattisista painotuksista, ja niissä otetaan huomioon vakiintuneiden tutkimusryhmien lisäksi tutkijoiden uusi sukupolvi ja uudet tutkimusryhmät.
Tieteen eturintamassa olevaan tutkimukseen liittyvät Euroopan yhteisön toimet toteuttaa Euroopan tutkimusneuvosto, joka koostuu riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja sitä tukevasta suppearakenteisesta ja kustannustehokkaasta täytäntöönpanojaostosta. Euroopan tutkimusneuvoston hallinnosta vastaa tähän tehtävään palkattu henkilöstö, johon voi kuulua myös virkamiehiä EU:n toimielimistä. Suoritettava hallinnointi käsittää ainoastaan sen työn, joka on tosiasiallisesti tarpeen, jotta voidaan varmistaa tehokkaan hallinnon edellyttämä vakaus ja jatkuvuus.
Varmistaen edustettuina olevien tutkimusalojen moninaisuuden tieteellinen neuvosto koostuu Euroopan tiedeyhteisön korkeimman tason edustajista, jotka osallistuvat neuvoston toimintaan yksityishenkilön ominaisuudessa edustamatta poliittisia tai muita etuja. Komissio nimittää jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä , johon sisältyy tiedeyhteisön kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys . Jäsenet nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä käytetään kiertävää järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.
Tieteellinen neuvosto muun muassa laatii tieteellisen kokonaisstrategian, vastaa täysin päätösten tekemisestä siitä, minkätyyppistä tutkimusta rahoitetaan, ja toimii laadun takaajana tieteellisestä näkökulmasta. Sen tehtäviin kuuluvat erityisesti vuosittaisen työohjelman laadinta, vertaisarviointiprosessin vahvistaminen sekä ohjelman toteutuksen seuranta ja laadunvalvonta tieteellisestä näkökulmasta. Se laatii menettelysäännöt, joissa käsitellään muun muassa eturistiriitojen välttämistä.
Täytäntöönpanojaosto vastaa kaikista täytäntöönpanoon ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä asioista vuosittaisen työohjelman mukaisesti. Se toteuttaa vertaisarviointi- ja valintaprosessit tieteellisen neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti ja huolehtii apurahojen taloudellisesta ja tieteellisestä hallinnoinnista.
Euroopan tutkimusneuvoston (tieteelliseen neuvostoon ja täytäntöönpanojaostoon liittyvät) hallinto- ja henkilöstökulut ovat yhdenmukaiset suppearakenteisen ja kustannustehokkaan hallinnon kanssa. Hallintokulut pidetään mahdollisimman vähäisinä , ja ne ovat enintään viisi prosenttia koko Euroopan tutkimusneuvostolle myönnettävästä rahoituksesta, mutta samalla taataan laadukkaan toteutuksen edellyttämät resurssit tieteen eturintamassa harjoitettavan tutkimuksen rahoituksen maksimoimiseksi .
Euroopan komissio toimii Euroopan tutkimusneuvoston itsenäisyyden ja luotettavuuden takaajana. Euroopan komissio huolehtii siitä, että Euroopan tutkimusneuvoston toiminta on tieteellisen huippuosaamisen, itsenäisyyden, tehokkuuden ja avoimuuden periaatteiden mukaista ja että tutkimusneuvosto noudattaa täsmällisesti tieteellisen neuvoston laatimia strategiaa ja täytäntöönpanometodologiaa. Euroopan komissio laatii yhteistyössä tieteellisen neuvoston kanssa vuosikertomuksen Euroopan tutkimusneuvoston toimista ja tavoitteiden saavuttamisesta ja toimittaa vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Euroopan tutkimusneuvostolla on oikeus tehdä omia strategisia selvityksiä, joilla valmistellaan ja tuetaan sen toteuttamia toimia. Se voi erityisesti hankkia tietoja muista eurooppalaisista, hallitusten välisistä ja kansallisista aloitteista, jotta se voi omien toimiensa suunnittelussa ottaa huomioon muun Euroopan tasolla ja kansallisesti tehtävän tutkimustyön.
Toteutusta ja hallinnointia tarkastellaan ja arvioidaan jatkuvasti, jotta voidaan arvioida saavutukset ja muuttaa ja parantaa menettelyjä kokemuksen perusteella. Päätöksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin yhteydessä toteutetaan riippumaton arviointi myös Euroopan tutkimusneuvoston rakenteista ja mekanismeista arviointiperusteina tieteellinen huippuosaaminen, riippumattomuus, tehokkuus ja avoimuus. Tieteellinen neuvosto on arvioinnissa täysimääräisesti mukana. Arvioinnissa tarkastellaan myös tieteellisen neuvoston jäsenten valintaprosessia ja -perusteita. Arvioinnissa tarkastellaan nimenomaisesti toimeenpanovirastoon perustuvan rakenteen ja EY:n perustamissopimuksen 171 artiklaan perustuvan rakenteen etuja ja puutteita. Arvioinnista riippuen kyseisiä rakenteita ja mekanismeja olisi muutettava tarpeen mukaan. Komissio huolehtii siitä, että kaikki muutettuun rakenteeseen siirtymisen edellyttämät valmistelut, myös sen tarpeellisiksi katsomat säädösehdotukset, toteutetaan ja esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle perustamissopimuksen määräysten mukaisesti, mahdollisimman pian. Tätä varten puiteohjelmaa mukautetaan tai täydennetään yhteispäätösmenettelyä noudattaen perustamissopimuksen 166 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Väliarviointia edeltävässä, 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tilannekatsauksessa esitetään alustavat tulokset Euroopan tutkimusneuvoston toiminnasta.
III. IHMISET
Tavoite
Tavoitteena on lisätä sekä määrällisesti että laadullisesti Euroopan inhimillisiä voimavaroja tutkimuksen ja teknologian alalla siten, että edistetään yksittäisten ihmisten ryhtymistä tutkijoiksi, kannustetaan eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan, houkutellaan tutkijoita muualta maailmasta Eurooppaan ja tehdään Euroopasta houkuttelevampi työskentelypaikka parhaille tutkijoille. Toiminnassa hyödynnetään aiempien puiteohjelmien Marie Curie -toimista saatuja kokemuksia, ja tarkoituksena on toteuttaa johdonmukainen Marie Curie -toimien kokonaisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään eurooppalaiseen lisäarvoon, jota voidaan saada toimien vaikutuksesta eurooppalaiseen tutkimusalueeseen. Näillä toimilla tuetaan tutkijoita heidän uransa kaikissa vaiheissa erityisesti nuorille tarkoitetusta tutkijan peruskoulutuksesta aina elinikäiseen koulutukseen ja urakehitykseen julkisen ja yksityisen sektorin palveluksessa. Lisäksi pyritään lisäämään naispuolisten tutkijoiden osallistumista edistämällä kaikissa Marie Curie -toimissa tasavertaisten mahdollisuuksien toteutumista, suunnittelemalla toimet siten, että taataan tutkijoiden mahdollisuudet työn ja yksityiselämän sopivaan tasapainottamiseen, sekä helpottamalla tutkijanuran käynnistämistä uudelleen tauon jälkeen.
Lähtökohdat
Runsaat ja hyvin koulutetut tutkijavoimavarat ovat välttämätön ehto tieteen kehitykselle ja innovoinnin tueksi. Lisäksi ne ovat tärkeä tekijä houkuteltaessa ja pidettäessä yllä julkisten ja yksityisten tahojen tutkimusinvestointeja. Maailmanlaajuisen kilpailun kovetessa tutkijoiden avoimien ja täysin syrjimättömien eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen ja tutkijoiden taitojen ja urakehityksen monipuolistaminen ovat välttämättömiä ehtoja, jotta tutkijat ja heidän tietämyksensä voisivat kiertää hyödyllisesti sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Toteutetaan erityisiä toimenpiteitä, joilla tuetaan uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita ja heidän uransa varhaisvaiheita, sekä ns. aivovientiä vähentäviä toimenpiteitä, joihin kuuluu esimerkiksi paluuapurahojen myöntäminen.
Sekä valtioiden että alojen välinen liikkuvuus, jossa kannustetaan myös yritysmaailman osallistumista ja tutkijanurien ja akateemisten työpaikkojen avaamista tarjolle Euroopan laajuudessa, on avaintekijä eurooppalaisella tutkimusalueella ja edellytys Euroopan valmiuksien ja suorituskyvyn parantamiselle tutkimuksessa. Tutkijoiden välinen kansainvälinen kilpailu on edelleen keskeisenä tekijänä tämän osa-alueen toimiin kuuluvan tutkimuksen huipputason varmistamisessa. Edistämällä tutkijoiden liikkuvuutta ja lisäämällä niiden laitosten resursseja, jotka vetävät puoleensa tutkijoita kansainvälisesti, voidaan edistää osaamiskeskusten syntymistä eri puolille Euroopan unionia. Koulutuksen ja liikkuvuuden varmistamiseksi uusilla tutkimuksen ja teknologian alueilla huolehditaan asianmukaisesta koordinoinnista seitsemännen puiteohjelman muiden osien kanssa ja pyritään synergiaan muiden yhteisön politiikan alojen kuten koulutus-, koheesio- ja työllisyyspolitiikan kanssa. Toimia, joilla luodaan yhteyksiä tiedekasvatuksen ja tutkijanurien edistämisen välille, sekä tutkimus- ja koordinointitoimia, jotka koskevat uusia tiedekasvatuksen menetelmiä, toteutetaan ”Valmiudet” -ohjelman osassa ”Tiede yhteiskunnassa”.
Toimet
— |
Tutkijoiden peruskoulutus: Tarkoituksena on parantaa tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla muun muassa lisäämällä heidän tieteellistä ja yleistä osaamistaan myös teknologian siirron ja yrittäjyyden osalta. Lisäksi pyritään houkuttelemaan enemmän nuoria ihmisiä tutkijanuralle. Toteutusvälineenä ovat Marie Curie -verkot, joiden pääasiallisena tavoitteena on paikata tutkijoiden peruskoulutuksen ja urakehityksen pirstaloituneisuutta ja parantaa peruskoulutusta ja urakehitysmahdollisuuksia Euroopan tasolla. Tukea annetaan parhaille uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille, jotta nämä voisivat liittyä vakiintuneen aseman saavuttaneisiin tutkimusryhmiin. Valtioiden välisten verkkojen jäsenet hyödyntävät toistensa pätevyyttä integroiduissa koulutusohjelmissa. Tukea myönnetään tutkijoiden rekrytointiin heidän uransa alkuvaiheessa, myös verkon ulkopuolisille tutkijoille avoinna olevien koulutustapahtumien järjestämiseen sekä sellaisia ylempiä oppituoleja ja/tai yritysmaailman asemia varten, jotka palvelevat tietämyksen siirtoa ja valvontaa. |
— |
Elinikäinen koulutus ja urakehitys: Tarkoituksena on tukea kokeneiden tutkijoiden urakehitystä. Taitojen ja pätevyyden täydentämiseksi, uusien taitojen ja pätevyyden hankkimiseksi tai tieteidenvälisyyden/ monitieteisyyden ja/tai alojen välisen liikkuvuuden tehostamiseksi tukea myönnetään tutkijoille, jotka erityisesti tarvitsevat lisä- tai täydentävää pätevyyttä ja taitoja, jotka palaavat tutkijanuralle tauon jälkeen tai jotka siirtyvät/palaavat pitempiaikaiseen tutkijan asemaan Euroopassa (esim. kotimaahansa) kansainvälisen tutkijanvaihdon jälkeen. Toteutusvälineenä ovat sekä suoraan Euroopan yhteisön tasolla myönnettävät henkilökohtaiset apurahat että alueellisten, kansallisten tai kansainvälisten ohjelmien yhteisrahoittaminen silloin, kun niiden yhteydessä täyttyvät eurooppalaisen lisäarvon sekä avoimuuden vaatimukset. |
Yhteisrahoitus toteutetaan ensi vaiheessa rajoitetusti, jotta siitä voidaan saada tarvittavaa kokemusta.
— |
Yritysten ja korkeakoulujen yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet: Tarkoituksena on tukea korkeakoulujen ja yritysten (erityisesti pk-yritysten ja perinteisen tehdasteollisuuden) välisiä pitemmän aikavälin yhteistyöohjelmia, jotta voidaan lisätä sektorien välistä liikkuvuutta ja tietämyksen jakamista yhteisissä tutkimuskumppanuuksissa. Toimintaa tuetaan rekrytoimalla kumppanuusohjelmiin kokeneita tutkijoita, korkeakoulu- ja yrityssektorin välisellä tutkijanvaihdolla sekä organisoimalla tapahtumia. |
— |
Kansainvälinen ulottuvuus. Tarkoituksena on parantaa eurooppalaisen tutkimuksen laatua houkuttelemalla Eurooppaan tutkijalahjakkuuksia sen ulkopuolelta ja edistämällä molemminpuolisesti hyödyttävää tutkimusyhteistyötä Euroopan ulkopuolelta tulevien tutkijoiden kanssa. Toteutusvälineenä ovat eurooppalaisten tutkijoiden kansainväliset apurahat (joihin kuuluu kaikissa tapauksissa paluuvaihe), ulkomaisten tutkijoiden apurahat sekä tutkijanvaihtoa tukevat kumppanuudet. Lisäksi tuetaan eurooppalaisten organisaatioiden ja EU:n naapurimaiden sekä Euroopan yhteisön kanssa tiede- ja teknologia-alan yhteistyösopimuksen tehneiden maiden organisaatioiden yhteisiä aloitteita. Tällä toimella pyritään myös estämään aivovienti kehitysmaista ja nopeasti kehittyvän talouden maista ja luomaan ulkomailla työskentelevien eurooppalaisten tutkijoiden verkostoja. Toimet toteutetaan yhdenmukaisesti ”Yhteistyö”- ja ”Valmiudet”-ohjelmien kansainvälisten toimien kanssa. |
— |
Erityistoimet, joilla tuetaan todellisten eurooppalaisten työmarkkinoiden syntyä tutkijoille poistamalla liikkuvuuden esteitä ja parantamalla tutkijoiden uranäkymiä Euroopassa. Tuetaan myös kannustetoimia niiden julkisten laitosten osalta, jotka edistävät tutkijoidensa liikkuvuutta, laatua ja profiilia. Lisäksi myönnetään tukea Marie Curie -toimien ja niiden tavoitteiden tunnettuuden lisäämiseksi. |
IV. VALMIUDET
Tässä seitsemännen puiteohjelman osassa on tarkoituksena tehostaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia kaikkialla Euroopassa ja huolehtia niiden parhaasta mahdollisesta käytöstä. Päämäärään pyritään:
— |
optimoimalla tutkimusinfrastruktuurien käyttö ja kehittäminen; |
— |
parantamalla pk-yritysten innovointivalmiuksia ja niiden mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta; |
— |
tukemalla alueiden tutkimusklustereiden kehittämistä; |
— |
edistämällä EU:n lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden täyden tutkimuspotentiaalin vapauttamista; |
— |
tuomalla tiede ja yhteiskunta lähemmäksi toisiaan, jotta tiede ja teknologia voitaisiin integroida sopusointuisesti eurooppalaiseen yhteiskuntaan; |
— |
tukemalla tutkimuspolitiikkojen johdonmukaista kehittämistä; |
— |
kansainvälistä yhteistyötä tukevilla horisontaalisilla toimilla ja toimenpiteillä. |
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIT
Tavoite
Tavoitteena on optimoida Euroopan parhaiden tutkimusinfrastruktuurien käyttö ja kehittäminen ja auttaa luomaan tieteen ja teknologian aloilla uusia Euroopan yleistä etua palvelevia tutkimusinfrastruktuureja, joita Euroopan tiedeyhteisö tarvitsee pysyäkseen tutkimuksen eturintamassa ja joiden avulla yritykset voivat vahvistaa perustietämystään ja teknologista taitotietoaan.
Lähtökohdat
Tutkimusinfrastruktuureilla on yhä suurempi merkitys tietämyksen ja teknologian edistämisessä ja hyödyntämisessä. Niiden tärkeys on jo laajalti todettu energian, avaruustieteen ja hiukkasfysiikan aloilla, ja muilla aloilla niiden merkitys vahvistuu kaiken aikaa. Tutkimuksen kannalta keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi säteilylähteet, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot ympäristö- ja avaruustieteissä, kuvantamisjärjestelmät ja puhdastilat uusien materiaalien tai nanoelektroniikan tutkimuksessa ja kehittämisessä. Ne ovat kalliita, niiden kehittäminen edellyttää laaja-alaista asiantuntemusta ja niiden käyttäjäkuntana pitäisi olla laaja tutkijoiden ja asiakasyritysten yhteisö Euroopan tasolla.
Eurooppalaisen lähestymistavan kehittäminen tutkimusinfrastruktuureihin, myös tieto- ja viestintäteknologian sähköisiin infrastruktuureihin ja virtuaalisiin infrastruktuureihin, ja tämän alueen toimien toteuttaminen unionin tasolla voi parantaa merkittävästi eurooppalaisen tutkimuksen potentiaalia ja hyödyntämistä sekä edistää eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä.
Vaikka jäsenvaltioilla on edelleenkin keskeinen rooli infrastruktuurien kehittämisessä ja rahoittamisessa, Euroopan yhteisö voi ja sen tulee omaksua rooli toiminnan liikkeellepanijana ja vipuvaikutuksen lisääjänä. Se voi varmistaa osaltaan, että eri jäsenvaltioissa oleviin infrastruktuureihin luodaan tehokkaammat pääsymahdollisuudet ja parannetaan niiden käyttöä, sekä stimuloida näiden infrastruktuurien kehittämistä ja niiden verkottamista koordinoidulla tavalla ja edistää uusien koko Euroopan etua palvelevien tutkimusinfrastruktuurien perustamista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi (ESFRI) on tältä osin keskeisessä asemassa määritettäessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien tarpeita ja kehittämisnäkymiä.
Toimet
Tämän otsikon mukaiset infrastruktuuritoimet koskevat kaikkia tieteen ja teknologian aloja. Niiden toteutus koordinoidaan alakohtaisten toimien kanssa, jotta kaikissa Euroopan tasolla toteutettavissa Euroopan yhteisön toimissa voitaisiin ottaa huomioon kunkin alan tutkimusinfrastruktuuritarpeet, mukaan luettuna kansainvälinen yhteistyö.
Toimet ovat seuraavat:
— |
Käytössä olevien tutkimusinfrastruktuurien tuki
|
— |
Uusien tutkimusinfrastruktuurien tuki
|
Rahoitettaviksi ehdotettavat infrastruktuurihankkeet valitaan soveltaen erityisesti seuraavia arviointiperusteita:
— |
tavoite ei ole saavutettavissa nykyisillä mekanismeilla; |
— |
Euroopan yhteisön rahoitustuen tuoma lisäarvo; |
— |
valmiudet tarjota palvelua, jolla vastataan (korkeakoulujen ja yritysmaailman) tiedeyhteisön tarpeisiin koko Euroopassa, eurooppalaiselle tutkimusalueelle koituva lisäarvo mukaan luettuna; |
— |
tieteellinen huippuosaaminen; |
— |
kansainvälinen merkitys; |
— |
vaikutus teknologian kehittämisvalmiuksiin; |
— |
vaikutus tutkimukseen pohjaavien huippuosaamisen klustereiden kehittämiseen; |
— |
teknologinen ja organisatorinen toteutettavuus; |
— |
mahdollisuudet eurooppalaisiin kumppanuuksiin sekä jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten sidosryhmien voimakkaaseen rahoitukselliseen ja muuhun sitoutumiseen sekä EIP:n lainojen ja rakennerahastojen mahdollinen käyttö; |
— |
rakentamis- ja toimintakustannusten arviointi. |
Uusien infrastruktuurien rakentamisessa olisi aina tarvittaessa otettava huomioon lähentymisalueiden ja syrjäisimpien alueiden tieteellisen huippuosaamisen potentiaali. Varmistetaan, että yhteisön rahoitusvälineiden - erityisesti seitsemännen puiteohjelman ja rakennerahastojen - toimet koordinoidaan keskenään tehokkaasti.
PK-YRITYKSIÄ HYÖDYTTÄVÄ TUTKIMUS
Tavoitteet
Tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisten pk-yritysten innovointivalmiuksia ja niiden panosta uusien teknologiapohjaisten tuotteiden ja markkinoiden kehittämisessä tukemalla tutkimustyön ulkoistamista, tutkimustoiminnan lisäämistä, verkostojen laajentamista, tutkimustulosten hyödyntämistä ja teknologisen taitotiedon hankkimista. Näin kurotaan umpeen tutkimuksen ja innovoinnin välistä kuilua.
Lähtökohdat
Pk-yritykset ovat Euroopan teollisuuden ydintoimijoita. Niiden pitäisi olla avainasemassa innovoinnissa ja tietämyksen muuntamisessa uusiksi tuotteiksi, prosesseiksi ja palveluiksi. Kilpailun kovetessa sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti Euroopan pk-yritykset joutuvat lisäämään tietämystään ja tutkimusintensiteettiään, tehostamaan tutkimuksen hyödyntämistä, laajentamaan liiketoimintaansa suuremmille markkinoille ja kansainvälistämään tietämysverkostojaan. Pk-yrityksille suunnatut jäsenvaltioiden toimet eivät useimmissa tapauksissa kannusta valtioiden väliseen tutkimusyhteistyöhön ja teknologiansiirtoon eivätkä tue sitä. EU-tason toimille on välttämätön tarve kansallisen ja alueellisen tason toimien täydentämiseksi ja tehostamiseksi. Seuraavassa esitettyjen erityisten toimien lisäksi pk-yritysten osallistumista kannustetaan ja helpotetaan ja niiden tarpeet otetaan huomioon kautta koko seitsemännen puiteohjelman.
Toimet
Erityisesti pk-yritysten tukemiseen tarkoitetuilla toimilla on määrä tukea pk-yrityksiä ja pk-yritysjärjestöjä, joiden on ulkoistettava tutkimusta. Kyseessä ovat enimmäkseen low tech ja medium tech -yritykset, joilla on vain vähän tai ei lainkaan tutkimuskapasiteettia. Tutkimuspainotteiset pk-yritykset voivat osallistua joko tarjoamalla tutkimuspalveluja tai ulkoistamalla itse tutkimusta, joka täydentää niiden omia tutkimustyön ydinvalmiuksia. Toimet, joissa sovelletaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa, voivat koskea kaikkia tieteen ja teknologian aloja. Toimiin kuuluu myös tuki demonstrointitoimille ja muille toimenpiteille, joilla edistetään tutkimustulosten hyödyntämistä. Toimet täydentävät kilpailukykyä ja innovointia koskevaa puiteohjelmaa. Rahoitusta myönnetään seuraavissa kahdessa järjestelyssä:
— |
Tutkimus pk-yritysten tueksi: Tarkoituksena on auttaa pieniä innovatiivisten pk-yritysten ryhmiä ratkaisemaan yhteisiä tai toisiinsa liittyviä teknologisia ongelmia. |
— |
Tutkimus pk-yritysjärjestöjen tueksi: Tarkoituksena on auttaa pk-yritysjärjestöjä ja -ryhmittymiä kehittämään teknisiä ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat yhteisiä suurelle määrälle pk-yrityksiä tietyillä yrityssektoreilla tai tietyissä arvoketjun osissa. |
Tukea annetaan pääasiassa tutkimushankkeille. Lisäksi tukea annetaan kansallisille tukiohjelmille, joista myönnetään rahoitusta pk-yrityksille tai pk-yritysjärjestöille, jotta ne voivat valmistella ehdotuksia ”Pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus” -ohjelman puitteissa toteutettaviksi toimiksi. Yhteisön TTK-puiteohjelman täytäntöönpanon aikana on varmistettava täydentävyys ja synergia kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman toimien kanssa.
Kilpailukykyä ja innovaatioita koskevalla ohjelmalla kannustetaan ja helpotetaan pk-yritysten osallistumista puiteohjelmaan sen horisontaalisten yrityksiä ja innovointia tukevien palvelujen avulla. Varmistetaan täydentävyys ja synergia suhteessa muihin yhteisön ohjelmiin.
OSAAVAT ALUEET
Tavoitteet
Tavoitteena on vahvistaa Euroopan eri alueiden tutkimusvalmiuksia, erityisesti kannustamalla ja tukemalla korkeakouluista, tutkimuskeskuksista, yrityksistä ja alueviranomaisista muodostuvien alueiden tutkimusklustereiden kehitystä koko Euroopassa.
Lähtökohdat
Alueet katsotaan yhä useammin keskeisiksi toimijoiksi eurooppalaisen tutkimuksen ja kehityksen maisemassa. Tutkimuspolitiikan ja -toimien ehtona aluetasolla on usein julkisen ja yksityisen sektorin toimijoista muodostuvien ”klustereiden” kehittäminen. ”Tietämyksen alueet” -pilottitoimi osoitti tämän kehityksen dynamiikan sekä tarpeen tukea ja kannustaa tällaisten toimintarakenteiden kehitystä.
Toimilla pyritään vahvistamaan Euroopan alueiden valmiuksia investoida tutkimukseen ja kehitykseen ja toteuttaa tutkimustoimia. Samalla pyritään siihen, että alueiden toimijoilla on mahdollisimmat hyvät valmiudet osallistua menestyksekkäästi eurooppalaisiin tutkimushankkeisiin. Niin ikään tarkoituksena on edesauttaa klustereiden syntymistä ja tukea tätä kautta Euroopan aluekehitystä. Toimilla edistetään sellaisten alueellisten klustereiden luomista, jotka myötävaikuttavat eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymiseen.
Toimet
Uudella ”Osaavat alueet” -aloitteella tuodaan toimintaan mukaan ja keskenään yhteistyöhön alueellisia tutkimustoimijoita, kuten korkeakouluja, tutkimuskeskuksia, yrityksiä ja viranomaisia (alueneuvostoja tai aluekehityskeskuksia). Hankkeissa on tavoitteena tehdä alueiden klustereiden tutkimuslinjauksia koskeva yhteinen analyysi (koordinoiden alueiden innovointiklustereiden laajempiin näkökohtiin liittyvien toimien kanssa) ja kehittää keinoja sille, miten ne voidaan ottaa huomioon yksittäisissä tutkimustoimissa (muun muassa tutkimusprofiililtaan kehittyneiden alueiden vähemmän kehittyneille alueille tarjoaman ”mentoroinnin” kautta). Lisäksi tuetaan kehittyviä osaavia alueita.
Tämä käsittää toimenpiteitä, joilla parannetaan tutkimuksen verkottumista ja pääsyä tutkimusrahoituksen piiriin sekä tutkimustoimijoiden ja -instituutioiden integroitumista ja nivoutumista alueiden talouteen. Hankkeet oteutetaan tiiviissä yhteydessä Euroopan yhteisön aluepolitiikkaan (rakennerahastoihin) ja kilpailukykyä ja innovointia koskevaan puiteohjelmaan sekä koulutusalan ohjelmiin.
”Osaavat alueet” -aloitteessa haetaan synergioita Euroopan yhteisön aluepolitiikan sekä asiaa koskevien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa erityisesti ”lähentymisalueiden” ja syrjäisimpien alueiden osalta.
TUTKIMUSVALMIUDET
Tavoite
Tavoitteena on edistää laajentuneen Euroopan unionin täyden tutkimuspotentiaalin hyödyntämistä vapauttamalla ja kehittämällä nykyistä tai uutta huippuosaamista EU:n lähentymisalueilla ja syrjäisimmillä alueilla (16) ja parantamalla näiden alueiden tutkijoiden valmiuksia osallistua menestyksekkäästi tutkimustoimiin Euroopan yhteisön tasolla.
Lähtökohdat
Eurooppa ei hyödynnä optimaalisesti tutkimusvalmiuksiaan etenkään vähemmän kehittyneillä alueilla, jotka sijoittuvat kauaksi Euroopan tutkimuksen ja teollisen kehittämisen ytimestä. Tavoitteena on auttaa kyseisten alueiden tutkijoita ja tutkimusinstituutioita niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta osallistumaan eurooppalaiseen tutkimustoimintaan ja hyötymään Euroopan muiden alueiden tietämyksestä ja kokemuksesta. Tätä varten näille tutkijoille ja tutkimusinstituutioille on tarkoitus luoda edellytykset hyödyntää valmiuksiaan, mikä puolestaan tukee eurooppalaisen tutkimusalueen täysimittaista toteutusta laajentuneessa unionissa. Toimet pohjautuvat jo toteutettuihin tai meneillään oleviin toimiin, kuten viidennen puiteohjelman mukaisiin eurooppalaisiin huippuosaamiskeskuksiin tuolloisissa EU:hun liittymässä olleissa maissa ja ehdokasmaissa sekä tietämyksen siirtoon tarkoitettuihin Marie Curie -vierailuapurahoihin.
Toimet
Toimilla tuetaan seuraavia hankkeita:
— |
Valtioiden väliset keskinäiset tutkijavaihdot lähentymisalueiden valikoitujen organisaatioiden ja yhden tai useamman kumppaniorganisaation välillä; nykyistä tai uutta huippuosaamista edustavien valikoitujen tutkimuskeskusten tukeminen niiden rekrytoidessa kokeneita tutkijoita ja johtajia , muista maista. |
— |
Tutkimuslaitteiston hankinta ja kehittäminen ja materiaalisen ympäristön kehittäminen, jotta voidaan täysin hyödyntää älyllistä potentiaalia nykyistä tai uutta huippuosaamista edustavissa valikoiduissa lähentymisalueiden tutkimuskeskuksissa. |
— |
Tietämyksen siirtoa helpottavien workshopien ja konferenssien järjestäminen; edistämistoimet ja aloitteet, joilla levitetään ja siirretään tutkimustuloksia muihin maihin ja kansainvälisillä markkinoilla. |
— |
”Arviointipalvelut”, joiden avulla mikä tahansa lähentymisalueen tutkimuskeskus voi hankkia kansainvälisen ja puolueettoman asiantuntija-arvion tutkimuksensa laadun ja infrastruktuuriensa yleisestä tasosta. |
Toiminnassa haetaan vahvoja synergioita Euroopan yhteisön aluepolitiikan kanssa. Tuettavissa toimissa määritetään, millaisia tarpeita ja mahdollisuuksia on olemassa lähentymisalueiden nykyisten ja tulevien huippuosaamiskeskusten tutkimusvalmiuksien vahvistamiseksi rakenne- ja koheesiorahastojen avulla.
Synergiaetuja haetaan myös kilpailukykyä ja innovointia koskevan ohjelman kanssa, jotta voidaan edistää tutkimuksen ja kehittämisen alueellista kaupallistamista yhdessä teollisuuden kanssa.
TIEDE YHTEISKUNNASSA
Tavoite
Tavoitteena on edistää tieteellisen ja teknologisen toiminnan ja siihen liittyvän tutkimuspolitiikan sopusointuista integrointia eurooppalaisen yhteiskunnan kudokseen, jotta voitaisiin luoda avoin, tehokas ja demokraattinen eurooppalainen osaamisyhteiskunta. Tätä varten tuetaan Euroopan laajuista pohdintaa ja keskustelua tieteestä ja teknologiasta ja niiden suhteesta yhteiskunnan ja kulttuurin koko kirjoon.
Lähtökohdat
Tieteen ja teknologian vaikutus ulottuu yhä syvemmälle päivittäiseen elämäämme. Vaikka tiede ja teknologia ovat yhteiskunnallisen toiminnan tuotosta ja yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden muovaamia, ne ovat suurelle osalle kansalaisia ja poliittisia päättäjiä edelleen kaukainen asia, joka ei kosketa heidän arkeaan. Tiede ja teknologia synnyttävät edelleen väärinymmärrystä. Uusiin teknologioihin liittyviä kiistanalaisia kysymyksiä tulisi käsitellä tietoon perustuvassa yhteiskunnallisessa keskustelussa, joka johtaa järkeviin valintoihin ja päätöksiin.
Toimet
Toiminta on integroitua ja laajalle ulottuvaa. Tarkoituksena on tukea seuraavia toimia:
— |
Euroopan tiedejärjestelmän vahvistaminen ja parantaminen, mukaan luettuina seuraavat seikat: politiikantekoa (myös riskinhallintaa) palvelevan tieteellisen neuvonnan ja asiantuntemuksen hyödyntämisen ja vaikutusten seurannan parantaminen, tieteellisten julkaisujen tulevaisuus, toimenpiteet, joilla parannetaan tieteellisten julkaisujen saatavuutta siten, että suuri yleisön voi helpommin tutustua niihin, väärinkäytölle alttiiden tieteellisten alojen turvaaminen sekä petokset, luottamus ja itsesääntely. |
— |
Tutkijoiden ja koko suuren yleisön, mukaan luettuna organisoitunut kansalaisyhteiskunta, laajempi osallistuminen tieteestä käytävään keskusteluun, jotta voidaan ennakoida ja selventää poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, muun muassa eettisiä kysymyksiä. |
— |
Muun muassa historiaan, sosiologiaan sekä tieteen ja teknologian filosofiaan perustuva pohdinta ja keskustelu tieteestä ja teknologiasta ja niiden paikasta yhteiskunnassa. |
— |
Gendertutkimus, mukaan luettuna sukupuoliulottuvuuden ottaminen huomioon kaikilla tutkimuksen aloilla ja naisten aseman edistäminen tutkimuksessa ja tieteellisissä päätöksentekoelimissä. |
— |
Sellaisen avoimen ympäristön luominen, joka herättää lapsissa ja nuorissa uteliaisuutta tiedettä kohtaan, tehostamalla tiedeopetusta kaikilla tasoilla, myös kouluissa, ja edistämällä nuorten kiinnostusta ja täyttä osallistumista tieteeseen heidän taustastaan riippumatta. |
— |
Yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen aseman vahvistaminen ja niiden osallistumisen tehostaminen globalisaatiohaasteisiin vastaamiseksi. |
— |
Tiedemaailman sekä poliittisten päätöksentekijöiden, tiedotusvälineiden ja suuren yleisön välisen viestinnän ja keskinäisen ymmärryksen parantaminen siten, että autetaan tutkijoita viestimään paremmin työstään ja esittelemään sitä ja tuetaan tieteellistä informaatiota, julkaisuja ja tiedonvälitystä. |
Hankkeet toteutetaan erityisesti seuraavissa muodoissa: tutkimushankkeet, selvitykset, verkottuminen ja vaihdot, julkiset tapahtumat ja aloitteet, palkinnot, kartoitukset ja tiedonkeruu. Useissa tapauksissa ne edellyttävät kansainvälisiä kumppanuuksia kolmansista maista tulevien organisaatioiden kanssa.
TUTKIMUSPOLITIIKKOJEN JOHDONMUKAISEN KEHITTÄMISEN TUKEMINEN
Tavoitteet
Tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuspolitiikkojen tehokkuutta ja johdonmukaisuutta sekä niiden niveltymistä muihin politiikkoihin, parantaa julkisrahoitteisen tutkimuksen merkitystä ja sen yhteyksiä yrityksiin sekä lisätä julkista tukea ja vauhdittaa sen kautta yksityisiä investointeja.
Lähtökohdat
Yksi Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian painopisteistä on tutkimus- ja kehitysinvestointeihin liittyvän kolmen prosentin tavoitteen saavuttaminen ja investointien vaikutuksen tehostaminen. Tehokkaiden politiikkojen laatiminen julkisten ja yksityisten tutkimusinvestointien vauhdittamiseksi on yksi keskeisimmistä viranomaisten tavoitteista, jolla voitaisiin nopeuttaa siirtymistä kilpailukykyiseen osaamistalouteen. Se edellyttää tutkimuspolitiikkojen mukautuvuutta, nykyistä moninaisempien välineiden käyttöönottoa, toimien rajatylittävää keskinäistä koordinointia ja muiden politiikkojen panosta parempien toimintapuitteiden luomiseksi tutkimukselle.
Toimet
Tämän osa-alueen toimilla täydennetään ”Yhteistyö”-ohjelman koordinointitoimia ja pyritään johdonmukaistamaan alueellisia, kansallisia ja yhteisön politiikkoja ja aloitteita (esim. rahoitusohjelmia, lainsäädäntöä, suosituksia ja suuntaviivoja) ja tehostamaan niiden vaikutusta. Toimet ovat seuraavat:
— |
Seurataan ja analysoidaan tutkimukseen liittyviä julkisen vallan toimenpiteitä ja teollisia strategioita sekä niiden vaikutuksia ja laaditaan indikaattoreita tarkoituksena tuottaa tietoa ja näyttöä politiikkojen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja valtioiden välisen koordinoinnin tukemiseksi. |
— |
Tehostetaan vapaaehtoiselta pohjalta tutkimuspolitiikan koordinointia toteuttamalla toimia, joilla tuetaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa ja alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa noudattaen toteutettavia valtioiden välisiä kansallisen tai alueellisen tason yhteistyöaloitteita, jotka liittyvät yhteistä etua koskeviin kysymyksiin. |
KANSAINVÄLISET YHTEISTYÖTOIMET
Tullakseen kilpailukykyiseksi ja voidakseen toimia johtavassa asemassa maailmannäyttämöllä Euroopan yhteisö tarvitsee vahvan ja johdonmukaisen kansainvälisen tiede- ja teknologiapolitiikan. Seitsemännen puiteohjelman eri ohjelmiin sisältyvät kansainväliset toimet toteutetaan kansainvälisen yhteistyön kokonaisstrategian puitteissa.
Tällä kansainvälisellä politiikalla on kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta:
— |
Tukea Euroopan kilpailukykyä toteuttamalla valikoiduilla tieteenaloilla strategisia kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa ja saattamalla kolmansien maiden parhaat tutkijat työskentelemään Eurooppaan ja Euroopan kanssa yhteistyössä. |
— |
Edistää yhteyksiä kolmansissa maissa toimiviin kumppaneihin tavoitteena muualla maailmassa tehtävän tutkimuksen parempi saatavuus. |
— |
Puuttua kolmansia maita koskeviin tai luonteeltaan maailmanlaajuisiin erityisongelmiin yhteisen edun ja hyödyn pohjalta. |
Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvä yhteistyö kolmansien maiden kanssa suunnataan erityisesti seuraaville maaryhmille:
— |
ehdokasmaat; |
— |
EU:n naapurimaat, Välimeren alueen kumppanimaat, Länsi-Balkanin maat (17) sekä Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maat (18); |
— |
kehitysmaat kunkin asianomaisen maan tai alueen eritystarpeisiin keskittyen; (19) |
— |
nopeasti kehittyvän talouden maat. |
Tiettyyn aihealueeseen liittyvät kansainväliset yhteistyötoimet toteutetaan ”Yhteistyö”-ohjelmassa. Tutkijavoimavaroihin liittyvät kansainväliset toimet toteutetaan ”Ihmiset”-ohjelmassa.
”Valmiudet” -ohjelmassa toteutetaan kaikille aloille yhteisiä (horisontaalisia) tukitoimia ja toimenpiteitä, jotka eivät liity erityisesti tiettyyn ”Yhteistyö”-ohjelman aihealueeseen tai monialaiseen aihepiiriin ja joita voidaan täydentää suppeassa määrässä tapauksia erityisillä yhteistyötoimilla, joista on yhteistä etua. Kansallisten toimien johdonmukaisuutta pyritään parantamaan tukemalla kansainväliseen tiedeyhteistyöhön liittyvien kansallisten ohjelmien koordinointia. Niiden kokemusten pohjalta, jotka on saatu entisen Neuvostoliiton uusien itsenäisten valtioiden tutkijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä edistävän kansainvälisen järjestön (INTAS) puitteissa yhteistyöstä Itä-Euroopan ja Keski-Aasian maiden kanssa, toteutetaan jatkuvuuden turvaavia toimia sekä tässä ohjelmassa että ”Yhteistyö”- ja ”Ihmiset”-ohjelmissa.
Lisäksi huolehditaan seitsemännen puiteohjelman eri ohjelmien kansainvälisten yhteistyötoimien yleisestä koordinoinnista sekä koordinoinnista muiden yhteisön välineiden kanssa.
YHTEISEN TUTKIMUSKESKUKSEN (YTK) MUUT KUIN YDINALAAN LIITTYVÄT TOIMET
Tavoite
Tavoitteena on sellaisen asiakaslähtöisen tieteellisen ja teknisen tuen antaminen Euroopan yhteisön poliittiselle päätöksentekoprosessille, jonka avulla voidaan varmistaa tuki nykyisten politiikkojen toteutukselle ja seurannalle ja vastata uusiin politiikan haasteisiin.
Lähtökohdat
Koska YTK on riippumaton yksityisistä ja kansallisista eduista ja sillä on laajaa teknistä asiantuntemusta, se voi helpottaa yhteydenpitoa ja yhteisymmärryksen löytämistä eri sidosryhmien (toimialajärjestöt, ympäristöjärjestöt, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, muut tutkimuslaitokset jne.) ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä etenkin Euroopan yhteisön tasolla ja ennen kaikkea Euroopan parlamentin kanssa . Antamalla tieteellistä ja teknistä tukea YTK auttaa tekemään Euroopan yhteisön poliittisesta päätöksentekoprosessista tehokkaamman ja avoimemman prosessin, joka perustuu luotettavaan tieteelliseen tietoon. YTK:n tekemä tutkimus olisi tarvittavilta osin koordinoitava ”Yhteistyö”-erityisohjelman aihealueilla tehtävän tutkimuksen kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.
YTK lujittaa asemaansa eurooppalaisella tutkimusalueella. Helpottamalla eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden, erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien tiedemiesten, pääsyä YTK:n laitoksiin YTK lisää yhteistyötään muiden julkisten ja yksityisten tutkimusorganisaatioiden kanssa, parantaa johdonmukaisesti oman toimintansa tieteellistä laatua sekä edistää tieteellisemmin koulutusta, joka on jatkossakin keskeinen painopiste YTK:n toiminnassa.
YTK:n Euroopan yhteisön politiikoille antaman tuen käyttökelpoisuus ja uskottavuus liittyy läheisesti sen tieteellisen asiantuntemuksen laatuun ja sen integroitumiseen kansainväliseen tiedeyhteisöön. Tästä syystä YTK panostaa jatkossakin tutkimukseen ja verkottumiseen muiden huippuosaamiskeskusten kanssa olennaisilla aloilla. Se osallistuu kaikilla aloilla epäsuoriin toimiin siten, että painopisteinä ovat yhteiset tieteelliset vertailujärjestelmät, verkottuminen, koulutus ja liikkuvuus, tutkimusinfrastruktuuri sekä osallistuminen teknologiayhteisöihin ja koordinointivälineisiin. Edellytyksenä osallistumiselle on, että YTK:lla on merkittävää asiantuntemusta, josta saadaan lisäarvoa.
YTK kannustaa aktiivisesti uusia jäsenvaltioita ja ehdokasmaita osallistumaan sen toimintaan samassa mitassa kuin EU:n aiemmat 15 jäsenvaltiota.
Toimet
YTK:n toiminta painottuu aloille, jotka ovat strategisesti tärkeitä unionille ja joilla sen panos tuottaa runsaasti lisäarvoa. Tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan yhteisön politiikoille annetaan jatkossakin keskeisillä aloilla, joita ovat muun muassa kestävä kehitys, ilmastonmuutos, elintarvikkeet, energia, liikenne, kemikaalit, eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät, tutkimuspolitiikka, tietotekniikka, vertailumenetelmät ja -materiaalit, bioteknologia, riskit, vaarat ja sosioekonomiset vaikutukset. Tukea lisätään seuraavilla osa-alueilla, jotka ovat Euroopan yhteisön kannalta erityisen tärkeitä:
— |
Hyvinvointi osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa
|
— |
Yhteisvastuullisuus ja luonnonvarojen vastuullinen hallinta
|
— |
Vapaus, turvallisuus ja oikeus
|
— |
Eurooppa maailmanlaajuisena kumppanina
|
(1) Koko seitsemännessä puiteohjelmassa pk-yrityksiin katsotaan kuuluvan myös mikroyritykset.
(2) Erityisesti valtioiden välisen rakenteen EUREKAn toteuttamien toimien kanssa. Tämän lisäksi yhteiset teknologiahankkeet voisivat hyötyä EUREKAn klustereiden kokemuksesta eri aloilta.
(3) Tähän sisältyy rahoitustuki COSTin hallinto- ja koordinointitoimia varten.
(4) Käsite ”biotalous” käsittää kaikki teollisuusalat ja taloussektorit, jotka tuottavat, hallinnoivat ja hyödyntävät biologisia resursseja sekä niihin liittyvät palvelu-, jakelu- ja kuluttajasektorit, kuten maatalous, elintarvikeala, kalatalous, metsätalous jne.
(5) Biotieteet ja biotekniikka - strategia Euroopalle - KOM(2002)0027.
(6) Luonnonvarojen kestävään hoitoon ja suojeluun liittyvää täydentävää tutkimusta sisältyy aihealueeseen ”Ympäristö (myös ilmastonmuutos)”.
(7) KOM(2000)0769.
(8) KOM(2005)0265.
(9) KOM(2006)0105.
(10) Biologisten luonnonvarojen tuotantoon ja käyttöön liittyvää täydentävää tutkimusta käsitellään aihealueen ”Elintarvikkeet, maatalous ja kalastus sekä bioteknologia” yhteydessä.
(11) Asianomaisten eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tutkimuslinjaukset otetaan huomioon eri toimissa.
(12) KOM(2001)0370.
(13) Euroopan ilmailuteollisuus investoi 14 prosenttia liikevaihdostaan tutkimukseen ja autoteollisuus vajaat 5 prosenttia. EU:n laivanrakennusteollisuuden kilpailuetu on täysin tutkimuksen ja teknologian kehittämisen varassa.
(14) ACARE: Advisory Council for Aeronautics Research in Europe. ACARE perustettiin vuonna 2001, ja se on ensimmäinen toimintansa aloittanut teknologiayhteisö; ERRAC: European Rail Research Advisory Council, ERTRAC: European Road Transport Research Advisory Council; WATERBORNE-teknologiayhteisö.
(15) ESFRI perustettiin huhtikuussa 2002. ESFRI:ssä kokoontuvat tutkimuksesta vastaavien ministerien nimittämät edustajat kaikista 25 EU:n jäsenvaltiosta sekä Euroopan komission edustaja. Tutkimuspuiteohjelmaan assosioituneet maat kutsuttiin mukaan ESFRI:n toimintaan vuonna 2004.
(16) Lähentymisalueet ovat alueita, jotka määritellään Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 5 artiklassa (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25). Niihin kuuluvat lähentymistavoitealueet, koheesiorahastorahoitukseen oikeutetut alueet ja syrjäisimmät alueet.
(17) Muut kuin assosioituneet ehdokasmaat.
(18) Aiemmalta nimitykseltään ”uudet itsenäiset valtiot” eli Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Venäjä, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina ja Uzbekistan.
(19) Huom. Latinalaiseen Amerikkaan kuuluu sekä kehitysmaita että nopeasti kehittyvän talouden maita.
LIITE II
RAHOITUKSEN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN ERI OHJELMIEN KESKEN
Rahoitus jaetaan eri ohjelmien kesken seuraavasti (miljoonaa euroa):
32 413 |
|
— Terveys |
6 100 |
— Elintarvikkeet, maatalous ja kalastus sekä bioteknologia |
1 935 |
— Tieto- ja viestintäteknologia |
9 050 |
— Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat |
3 475 |
— Energia |
2 350 |
— Ympäristö (myös ilmastonmuutos) |
1 890 |
— Liikenne (myös ilmailu) |
4 160 |
— Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet |
623 |
— Avaruus |
1 430 |
— Turvallisuus |
1 400 |
Ideat |
7 510 |
Ihmiset |
4 750 |
Valmiudet |
4 097 |
Tutkimusinfrastruktuurit |
1 715 |
Pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus |
1 336 |
Osaavat alueet |
126 |
Tutkimusvalmiudet |
340 |
Tiede yhteiskunnassa |
330 |
Tutkimuspolitiikkojen johdonmukainen kehittäminen |
70 |
Kansainväliset yhteistyötoimet |
180 |
Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalaan liittyvät toimet |
1 751 |
YHTEENSÄ |
50 521 |
Riskinjaon rahoitusvälinettä koskevat erityissäännökset
”Yhteistyö”- ja ”Valmiudet”-erityisohjelmien ohjeelliset rahoitusmäärät sisältävät Euroopan investointipankille annettavan avustuksen liitteessä III tarkoitetun riskinjaon rahoitusvälineen perustamista varten. Erityisohjelmien rahoittamisesta tehtävissä neuvoston päätöksissä vahvistetaan muun muassa menettelyt, joiden mukaisesti komissio päättää riskinjaon rahoitusvälinettä varten annetun avustuksen ja siitä syntyneiden tulojen, joita Euroopan investointipankki ei ole käyttänyt, uudelleen kohdentamisesta muihin yhteisön puiteohjelman toimiin.
Seitsemännessä puiteohjelmassa myönnetään riskinjaon rahoitusvälineelle enintään 500 miljoonan euron määrä vuoteen 2010 asti. Vuosina 2010-2013 on mahdollista vapauttaa lisäksi enintään 500 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 7 artiklan 2 kohdassa kuvattua menettelyä noudattaen suorittaneet arvioinnin komission selvityksen perusteella, jossa esitetään tiedot pk-yritysten ja yliopistojen osallistumisesta, seitsemännen puiteohjelman valintaperusteiden täyttymisestä, tuettujen hankkeiden luonteesta ja kyseisen välineen kysynnästä, lupamenettelyn kestosta, hankkeiden tuloksista ja rahoituksen jakautumisesta.
Seitsemännestä puiteohjelmasta käytettäväksi annettava määrä edellyttää vastaavaa määrää EIP:stä. Kyseinen määrä saadaan ”Yhteistyö”-ohjelmasta (800 miljoonaa euroa kaikkien aihekohtaisten painopistealueiden suhteellisena osuutena, yhteiskunta- ja taloustieteitä sekä humanistisia tieteitä lukuun ottamatta) ja ”Valmiudet”-ohjelmasta (200 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurit -budjettikohdasta).
Määrä annetaan EIP:n käytettäviin asteittain kysynnän taso huomioon ottaen.
Jotta rahoitusväline voitaisiin käynnistää nopeasti ja sillä olisi kriittinen massa resursseja, talousarviosta osoitetaan asteittain 500 miljoonan euron määrä tämän päätöksen 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun seitsemännen puiteohjelman väliarviointiin mennessä.
(1) Mukaan luettuina yhteiset teknologia-aloitteet (joihin sisältyy rahoitussuunnitelma jne.) sekä eri aihealueiden puitteissa rahoitettava osa koordinointitoimista ja kansainvälisistä yhteistyötoimista.
(2) Tavoitteena on, että ainakin 15 % yhteistyötä koskevan ohjelman osan nojalla käytettävissä olevasta rahoituksesta voi mennä pk-yrityksille.,
LIITE III
RAHOITUSJÄRJESTELYT
Epäsuorat toimet
Seitsemännellä puiteohjelmalla tuettuja toimia rahoitetaan erilaisilla rahoitusjärjestelyillä. Näitä järjestelyjä, joko yhtä tai useamman yhdistelmää, käytetään puiteohjelmassa toteutettavien toimien rahoittamiseen.
Erityisohjelmia koskevissa päätöksissä, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä täsmennetään tarpeen mukaan:
— |
eri toimien rahoituksessa käytettävä järjestely/käytettävät järjestelyt; |
— |
osallistujaryhmät (esim. tutkimuslaitokset, korkeakoulut, teollisuus, pk-yritykset, viranomaiset), joille voidaan myöntää rahoitusta; |
— |
toimityypit (kuten esimerkiksi tutkimus ja teknologian kehittäminen, demonstrointi, hallinnointi, koulutus, tulosten levittäminen ja muut asiaan liittyvät toimet), jotka voidaan rahoittaa kullakin järjestelyllä. |
Jos voidaan käyttää erilaisia rahoitusjärjestelyjä, työohjelmissa voidaan tarkentaa, mitä rahoitusjärjestelyä käytetään sen aiheen osalta, josta ehdotuksia pyydetään.
Rahoitusjärjestelyt ovat seuraavat:
a) |
pääasiassa ehdotuspyyntöjen pohjalta toteutettavien toimien tukeminen:
|
b) |
tukeakseen komission ehdotusten pohjalta tehtävien neuvoston ja Euroopan parlamentin päätösten (tai neuvoston Euroopan parlamenttia kuultuaan tekemien päätösten) perusteella toteutettavia toimia yhteisö antaa rahoitustukea monirahoitteisille suuren mittakaavan aloitteille.
Yhteisö toteuttaa edellä a osassa tarkoitetut rahoitusjärjestelyt noudattaen perustamissopimuksen 167 artiklan mukaisesti annettavan asetuksen säännöksiä, asiaan kuuluvia valtiontukisäädöksiä, etenkin tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön puitteita, sekä alalla sovellettavia kansainvälisiä sääntöjä. Näiden kansainvälisten puitteiden mukaisesti yhteisön rahoituksen määrää ja muotoa on voitava mukauttaa tapauskohtaisesti ja erityisesti silloin, kun rahoitusta on mahdollista saada muista julkisista lähteistä, mukaan luettuina muut yhteisön rahoituslähteet, kuten Euroopan investointipankki. |
Tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alan toimiin osallistujille annettavan suoran rahoitustuen lisäksi yhteisö parantaa osallistujien mahdollisuuksia saada lainarahoitusta ”riskinjakorahoitusvälineen” kautta. Yhteisö antaa tällöin avustuksen Euroopan investointipankille, joka on riskinjakokumppani, ja pankki osallistuu varausten tekemiseen ja pääoman kohdentamiseen laina- ja vakuusrahoitusta varten omilla varoillaan. Yhteisön talousarvioon ei aiheudu muita sitoumuksia. Järjestelmän yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan perustamissopimuksen 167 artiklan mukaisesti annettavalla asetuksella ja erityisohjelmista tehtävillä neuvoston päätöksillä, ja näiden sääntöjen mukaisesti Euroopan investointipankki voi lisätä rahoitustaan eurooppalaisille tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alan toimille (kuten yhteisille teknologia-aloitteille, suurille hankkeille, EUREKA-hankkeet mukaan luettuina, ja uusille tutkimusinfrastruktuureille ja pk-yritysten hankkeille) markkinoilla esiintyvien puutteiden poistamiseksi.
Jos epäsuorassa toimessa on osallistujia kehityksessä jälkeenjääneiltä alueilta (lähentymisalueilta ja syrjäisimmiltä alueilta (1)), rakennerahastoista myönnetään lisärahoitusta aina kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Jos osallistujina on ehdokasmaiden oikeussubjekteja, voidaan myöntää samoin edellytyksin lisärahoitusta liittymistä valmistelevista rahoitusvälineistä. Seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvän ”Valmiudet”-ohjelman tutkimusinfrastruktuureja koskevaan osaan liittyvien toimien yksityiskohtaiset rahoitusjärjestelyt määritellään siten, että varmistetaan yhteisön tutkimusrahoituksen ja muiden yhteisön ja kansallisten välineiden, etenkin rakennerahastojen, keskinäinen täydentävyys.
Suorat toimet
Yhteisö toteuttaa Yhteisen tutkimuskeskuksen täytäntöön panemia toimia, joista käytetään nimitystä ”suorat toimet”.
(1) Lähentymisalueet ovat ne, jotka määritellään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 5 artiklassa. Niihin kuuluvat lähentymistavoitealueet, koheesiorahastorahoitukseen oikeutetut alueet ja syrjäisimmät alueet.
P6_TA(2006)0514
EY:n seitsemäs puiteohjelma (2007-2013), tutkimustulosten levittäminen *** I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007-2013) (KOM(2005)0705 — C6-0005/2006 — 2005/0277(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0705) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 167 ja 172 artiklat, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0005/2006), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A6-0304/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC1-COD(2005)0277
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 30. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006 antamiseksi säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007-2013)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 167 artiklan sekä 172 artiklan toisen kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (2),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettua menettelyä (3)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Seitsemäs puiteohjelma vahvistettiin Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013) (4) [...] tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o [ .../ .../EY]. Komission tehtävänä on huolehtia puiteohjelman ja sen erityisohjelmien täytäntöönpanosta sekä siihen liittyvistä rahoituskysymyksistä. |
(2) |
Seitsemäs puiteohjelma pannaan täytäntöön noudattaen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annettua neuvoston asetusta (EY,Euratom) N:o 1605/2002 (5), jäljempänä ”varainhoitoasetus”, ja varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annettua komission asetusta (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (6), jäljempänä ”soveltamissäännöt”. |
(3) |
Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan lisäksi valtiontukisääntöjä ja erityisesti tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävää valtiontukea koskevia sääntöjä (7), jotka ovat tällä hetkellä Yhteisön puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävälle valtion tuelle. |
(4) |
Luottamuksellisten tietojen käsittelyyn sovelletaan kaikkea asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, kuten turvallisuussäännösten osalta komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehtyä komission päätöstä 2001/844/EY, EHTY, Euratom (8). |
(5) |
Yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevien sääntöjen olisi muodostettava yhtenäinen, kattava ja selkeä kehys, jonka avulla voidaan varmistaa, että puiteohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja että se on yksinkertaistettujen menettelyjen ansiosta helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
(6) |
Säännöissä olisi myös helpotettava osallistujien synnyttämien teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä ja otettava huomioon osallistujien mahdollinen kansainvälinen järjestäytymistapa samalla kun suojellaan muiden osallistujien ja yhteisön oikeutettuja etuja. |
(7) |
Seitsemännessä puiteohjelmassa olisi edistettävä yhteisön syrjäisimpien alueiden osallistumista. Lisäksi olisi pyrittävä siihen, että osallistujia olisi laajasti eri yrityksistä, tutkimuskeskuksista ja korkeakouluista, pk-yritykset mukaan luettuina. |
(8) |
Yhtenäisyyden ja selkeyden vuoksi olisi sovellettava komission suosituksen 2003/361/EY (9) mukaista mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) määritelmää. |
(9) |
On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleisellä tasolla että seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien erityispiirteet huomioiden. Erityisesti olisi vahvistettava osallistujien lukumäärää sekä niiden sijoittautumispaikkaa koskevat säännöt. |
(10) |
On tarkoituksenmukaista, että puiteohjelmaan voivat osallistua kaikki oikeussubjektit, kunhan vähimmäisehdot on täytetty. Jos osallistujia on vähimmäisehdot ylittävä määrä, olisi varmistettava, että asianomainen epäsuora toimi toteutetaan tehokkaasti. |
(11) |
Kansainvälisiä järjestöjä, jotka kehittävät tutkimusalan yhteistyötä Euroopassa ja joiden jäsenistä suuri osa on yhteisön jäsenvaltioita tai assosioituneita maita, olisi kannustettava osallistumaan seitsemänteen puiteohjelmaan. |
(12) |
Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdystä neuvoston päätöksestä 2001/822/EY (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”) (10) seuraa, että merentakaisten maiden ja alueiden oikeussubjektit voivat osallistua seitsemänteen puiteohjelmaan. |
(13) |
Perustamissopimuksen 164 ja 170 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti myös kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien olisi voitava osallistua puiteohjelmaan, samoin kansainvälisten järjestöjen. On kuitenkin aiheellista edellyttää, että tällainen osallistuminen edistää seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja on sen vuoksi perusteltua. |
(14) |
Edellä mainittuja tavoitteita silmällä pitäen on tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti yhteisön rahoitusta annetaan epäsuorien toimien osallistujille. |
(15) |
Siirtymisen kuudennessa puiteohjelmassa käytetystä kustannusten laskentatavasta olisi tapahduttava tehokkaasti ja sujuvasti osallistujien eduksi. Seitsemännen puiteohjelman seurantaprosessissa olisi sen vuoksi otettava huomioon tämän muutoksen vaikutukset talousarvioon sekä erityisesti sen vaikutukset osallistujien hallinnolliseen taakkaan. |
(16) |
Komission on tarpeellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä sekä tätä asetusta täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan ehdotusten jättämisen, arvioinnin ja valinnan sekä avustusten myöntämisen ja osallistujien käytössä olevien muutoksenhakumenettelyjen yhteydessä. Erityisesti olisi laadittava riippumattomien asiantuntijoiden käyttöä koskevat säännöt. |
(17) |
Komission on aiheellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan arvioitaessa seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujien oikeudellisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä. Sääntöjen olisi mahdollistettava oikea tasapaino yhteisön taloudellisten etujen suojaamisen ja oikeussubjektien seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumisen yksinkertaistamisen ja helpottamisen välillä. |
(18) |
Varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2988/95 (11) säädetään muun muassa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta, petosten ja väärinkäytösten torjumisesta, komission saatavien perintämenettelyistä, sulkemisesta sopimus- ja avustusmenettelyjen ulkopuolelle ja siihen liittyvistä seuraamuksista sekä komission ja tilintarkastustuomioistuimen perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohdan nojalla tekemistä tarkastuksista. |
(19) |
Yhteisön rahoitustuki olisi maksettava osallistujille ilman aiheetonta viivytystä. |
(20) |
Kutakin toimea varten tehtävissä sopimuksissa olisi määrättävä komission tai sen valtuuttamien edustajien suorittamasta varainkäytön valvonnasta ja muusta valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tekemistä tilintarkastuksista ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) paikan päällä tekemistä tarkastuksista, jotka suoritetaan komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetussa neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) säädettyjä menettelyjä noudattaen. |
(21) |
Komission olisi seurattava sekä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä toteutettavia epäsuoria toimia että koko seitsemättä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia. Epäsuorien toimien toteuttamisen tehokkaan ja yhdenmukaisen seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi komission olisi perustettava asianmukainen tietojärjestelmä ja ylläpidettävä sitä. |
(22) |
Seitsemännen puiteohjelman olisi vastattava ja edistettävä eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa ja tutkijoiden työhönoton säännöstössä (13) esitettyjä yleisperiaatteita niiden vapaaehtoisuus huomioon ottaen. |
(23) |
Tutkimustulosten levittämistä koskevilla säännöillä olisi varmistettava, että osallistujat suojaavat tarvittaessa toimien myötä syntyneet teollis- ja tekijänoikeudet ja käyttävät ja levittävät tutkimustuloksia. |
(24) |
Nämä säännöt olisi laadittava siten, että niissä kunnioitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien omistajien oikeuksia mutta varmistetaan samalla, että osallistujat ja tarvittaessa niiden jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet liitännäisosallistujat voivat saada käyttöönsä hankkeeseen tuotua tietoa sekä hankkeen tutkimustyössä syntyvää tietämystä siinä määrin kuin se on tarpeen tutkimustyön tekemistä tai sen tuloksena saadun tietämyksen käyttöä varten. |
(25) |
Kuudennessa puiteohjelmassa säädetystä velvoitteesta, jonka mukaan tiettyjen osallistujien oli otettava taloudellinen vastuu samaan konsortioon kuuluvien kumppaneidensa puolesta, luovutaan. Olisi perustettava komission hoitama osallistujien takuurahasto sellaisten saatavien kattamiseksi, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Tämä menettelytapa edistää yksinkertaistamista ja helpottaa etenkin pk-yritysten osallistumista, samalla kun se suojaa yhteisön taloudellisia etuja seitsemännen puiteohjelman kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. |
(26) |
Yhteisön rahoitus yhteisyrityksille tai muille rakenteille, jotka on perustettu perustamissopimuksen 171 tai 169 artiklan nojalla, ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. |
(27) |
Tässä asetuksessa kunnioitetaan niitä perusoikeuksia ja noudatetaan niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. |
(28) |
Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jonka tarkoituksena on edistää yksityisen sektorin investointeja tukikelpoisiin laajamittaisiin eurooppalaisiin TTK-toimiin. Avustuksella parannetaan EIP:n riskinhallintakykyä, jotta pankki voi i) antaa enemmän lainarahoitusta tietyllä riskitasolla ja ii) rahoittaa riskialttiimpia eurooppalaisia TTK-toimia kuin olisi mahdollista ilman yhteisön tukea. |
(29) |
Yhteisö voi antaa varainhoitoasetuksessa säädetyllä tavalla rahoitustukea muun muassa:
|
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I luku
Johdantosäännökset
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten, korkeakoulujen ja muiden oikeussubjektien osallistumista toimiin, jotka yksi tai useampi osallistuja toteuttaa seitsemännestä puiteohjelmasta tehdyn päätöksen N:o .../ .../EY liitteessä III olevassa a osassa yksilöityjen rahoitusjärjestelyjen avulla, jäljempänä ”epäsuorat toimet”.
Lisäksi asetuksessa vahvistetaan varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaiset säännöt, jotka koskevat yhteisön rahoitustuen myöntämistä seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujille.
Seitsemännessä puiteohjelmassa tehdyn tutkimustyön tulosten osalta tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston julkistamista sopivin keinoin (lukuun ottamatta sen suojaamiseen liittyvistä muodollisuuksista johtuvaa julkistamista) sekä tulosaineiston julkaisemista mitä tahansa välinettä käyttäen, jäljempänä ”levittäminen”.
Niin ikään siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tulosaineiston suoraa tai välillistä hyödyntämistä muussa tutkimustoiminnassa, joka ei kuulu kyseisen epäsuoran toimen piiriin, tai tuotteen tai prosessin kehittämisessä, luomisessa ja kaupallistamisessa taikka palvelun luomisessa ja tarjoamisessa, jäljempänä ”käyttö”.
Asetuksessa vahvistetaan myös sekä tulosaineiston että tausta-aineiston osalta säännöt, jotka koskevat tulosja tausta-aineistoon liittyviä lisenssejä ja käyttöoikeuksia, jäljempänä ”käyttöoikeudet”.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä olevien määritelmien lisäksi:
1) |
”oikeussubjektilla” mitä tahansa luonnollista henkilöä tai sijoittautumispaikkansa kansallisen oikeuden taikka yhteisön oikeuden tai kansainvälisen oikeuden nojalla muodostettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja täyttää velvoitteita; kun kyseessä on luonnollinen henkilö, sijoittautumispaikkaa koskevien viittausten katsotaan tarkoittavan asuinpaikkaa; |
2) |
”liitännäisosallistujalla” mitä tahansa oikeussubjektia, joka on suoraan tai välillisesti osallistujan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin osallistuja, kun määräysvalta syntyy 6 artiklan 2 kohdassa säädetyllä tavalla; |
3) |
”oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla” tarkoituksenmukaisia ehtoja, mahdolliset taloudelliset ehdot mukaan luettuina, ottaen huomioon käyttöoikeuden pyytämiseen liittyvät erityisolosuhteet, esimerkiksi pyynnön kohteena olevan tulos- tai tausta-aineiston todellinen tai mahdollinen arvo ja/tai suunnitellun käytön laajuus, kesto tai muut ominaisuudet; |
4) |
”tulosaineistolla” kyseisen epäsuoran toimen tuloksia, mukaan luettuna tieto, riippumatta siitä, voidaanko ne suojata; tällaisiin tuloksiin sisältyvät tekijänoikeuden lähioikeudet, mallioikeudet, patenttioikeudet, kasvinjalostajanoikeudet ja vastaavat suojamuodot; |
5) |
”tausta-aineistolla” epäsuoran toimen toteuttamista tai epäsuoran toimen tulosten käyttöä varten tarvittavaa tietoa, joka on osallistujien hallussa ennen niiden liittymistä avustussopimukseen, sekä tällaiseen tietoon liittyviä tekijänoikeuksia tai muita immateriaalioikeuksia, joille on haettu suojaa ennen liittymistä avustussopimukseen; |
6) |
epäsuoraan toimeen osallistuvaa oikeussubjektia, jolla on tämän asetuksen nojalla oikeuksia ja velvoitteita yhteisöön nähden; |
7) |
”tutkimusorganisaatiolla” oikeussubjektia, joka on määritetty voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi, jonka yhtenä päätavoitteena on tutkimuksen tekeminen tai teknologian kehittäminen; |
8) |
”kolmannella maalla” valtiota, joka ei ole yhteisön jäsenvaltio; |
9) |
”assosioituneella maalla” kolmatta maata, joka on sopimuspuolena yhteisön kanssa tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa, jonka ehtojen mukaisesti tai jonka perusteella maa osallistuu koko seitsemännen puiteohjelman tai jonkin sen osan rahoitukseen; |
10) |
”kansainvälisellä järjestöllä” hallitusten välistä järjestöä, joka on muu kuin yhteisö ja jolla on kansainvälisen julkisoikeuden nojalla oikeushenkilöllisyys, sekä tällaisen kansainvälisen järjestön perustamaa erityisjärjestöä; |
11) |
”Euroopan etua edistävällä kansainvälisellä järjestöllä” kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on yhteisön jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa; |
12) |
”kansainvälisen yhteistyön kumppanimaalla” kolmatta maata, jonka Euroopan komissio on luokitellut alhaisen tulotason maaksi, alemman keskitulotason maaksi tai ylemmän keskitulotason maaksi ja joka yksilöidään tällaiseksi kumppanimaaksi työohjelmassa; |
13) |
”julkisyhteisöllä” oikeussubjektia, joka on määritetty julkisyhteisöksi kansallisessa julkisoikeudessa, sekä kansainvälisiä järjestöjä; |
14) |
”pk-yrityksillä”6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä; |
15) |
”työohjelmalla” komission vahvistamaa suunnitelmaa, jonka avulla pannaan täytäntöön päätöksen N:o .../ .../EY 3 artiklassa tarkoitettu erityisohjelma; |
16) |
”rahoitusjärjestelyillä” päätöksen N:o .../ .../EY liitteessä III olevassa a osassa määritettyjä mekanismeja, joita käytetään yhteisön rahoittaessa epäsuoria toimia; |
17) |
”erityisryhmillä” erityisohjelmassa ja/tai työohjelmassa määriteltyjä ”erityisryhmiä hyödyttävän tutkimuksen” edunsaajia; |
18) |
”TTK-työn suorittajalla” oikeussubjektia, joka suorittaa rahoitusjärjestelyjen puitteissa tutkimusta tai teknologian kehittämistoimia erityisryhmien hyväksi päätöksen N:o .../ .../EY liitteessä III esitetyn mukaisesti. |
3 artikla
Luottamuksellisuus
Komission ja osallistujien on pidettävä luottamuksellisina kaikki tiedot, tietämys ja asiakirjat, jotka on toimitettu niille luottamuksellisina, ellei avustussopimuksessa, nimeämiskirjeessä tai muussa sopimuksessa määritetyistä ehdoista muuta johdu.
II luku
Osallistuminen
1 JAKSO
Vähimmäisehdot
4 artikla
Yleiset periaatteet
1. Epäsuoraan toimeen voivat osallistua kaikki yhteisön jäsenvaltioon, assosioituneeseen maahan tai kolmanteen maahan sijoittautuneet yritykset, korkeakoulut, tutkimuskeskukset ja muut oikeussubjektit, kunhan tässä luvussa säädetyt vähimmäisehdot ja mahdolliset 12 artiklan nojalla asetetut erityisehdot on täytetty.
Jos kuitenkin kyseessä on 5 artiklan 1 kohdassa tai 7, 8 tai 9 artiklassa tarkoitettu epäsuora toimi, jossa vähimmäisehdot voivat täyttyä ilman jäsenvaltioon sijoittautuneen oikeussubjektin osallistumista, edellytyksenä on, että osallistumisen on edistettävä perustamissopimuksen 163 ja 164 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamista.
2. Komission yhteinen tutkimuskeskus, jäljempänä ”YTK”, voi osallistua epäsuoriin toimiin samoin edellytyksin ja samoin oikeuksin ja velvoittein kuin jäsenvaltioon sijoittautunut oikeussubjekti.
5 artikla
Vähimmäisehdot
1. Epäsuoria toimia koskevat vähimmäisehdot ovat seuraavat:
a) |
osallistujina on vähintään kolme oikeussubjektia, joista jokainen on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan; |
b) |
kaikki kolme oikeussubjektia ovat 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla toisistaan riippumattomia. |
2. Jos jokin osallistujista on YTK tai Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö tai yhteisön oikeuden nojalla muodostettu oikeussubjekti, sen katsotaan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa olevan sijoittautunut muuhun jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan kuin saman toimen muiden osallistujien.
6 artikla
Riippumattomuus
1. Kahden oikeussubjektin katsotaan olevan toisistaan riippumattomia, jos kumpikaan niistä ei ole suoraan tai välillisesti toisen määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin toinen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määräysvalta voi syntyä erityisesti seuraavilla kahdella tavalla:
a) |
yli 50 prosenttia oikeussubjektin liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö sen osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta on suoraan tai välillisesti toisen hallussa; |
b) |
oikeussubjektia koskeva päätösvalta on oikeudellisesti tai tosiasiallisesti suoraan tai välillisesti toisen hallussa. |
3. Seuraavien oikeussubjektien välisten suhteiden ei kuitenkaan katsota yksinään muodostavan määräysvaltasuhdetta:
a) |
samalla julkisella sijoitusyhtiöllä, institutionaalisella sijoittajalla tai pääomasijoitusyhtiöllä on suoraan tai välillisesti hallussaan yli 50 prosenttia liikkeelle lasketun osakepääoman nimellisarvosta tai enemmistö osakkeenomistajien tai yhtiökumppanien äänivallasta; |
b) |
kyseiset oikeussubjektit ovat saman julkisyhteisön omistuksessa tai valvonnassa. |
7 artikla
Kansainvälisen yhteistyön kumppanimaille varattuun yhteistyöhön liittyvät epäsuorat toimet
Osallistumista koskevat vähimmäisehdot yhteistyöhankkeissa, jotka liittyvät työohjelmassa määritellyille kansainvälisen yhteistyön kumppanimaille varattuun yhteistyöhön, ovat seuraavat:
a) |
osallistuvia oikeussubjekteja on vähintään neljä; |
b) |
vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetuista oikeussubjekteista on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, mutta eivät samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan; |
c) |
vähintään kaksi a alakohdassa tarkoitetuista oikeussubjekteista on sijoittautunut kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, mutta eivät samaan kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, paitsi jos työohjelmassa toisin määrätään; |
d) |
kaikki neljä a alakohdassa tarkoitettua oikeussubjektia ovat 6 artiklassa tarkoitetulla tavalla toisistaan riippumattomia. |
8 artikla
Koordinointi- ja tukitoimet sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevat toimet
Koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa vähimmäisehtona on yksi osallistuva oikeussubjekti.
Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta toimissa, joiden tarkoituksena on koordinoida tutkimustoimintaa.
9 artikla
”Tieteen eturintamassa” toteutettavat tutkimushankkeet
Epäsuorissa toimissa, joilla tuetaan Euroopan tiedeneuvoston toiminnan puitteissa rahoitettavia ”tieteen eturintamassa” toteutettavia tutkimushankkeita, vähimmäisehtona on yksi osallistuva oikeussubjekti, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
10 artikla
Ainoat osallistujat
Jos joukko oikeussubjekteja, jotka muodostavat yhdessä yhden oikeussubjektin, täyttää epäsuoraa toimea koskevat vähimmäisvaatimukset, viimeksi mainittu oikeussubjekti voi olla yksin epäsuoran toimen ainoa osallistuja, jos se on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
11 artikla
Kansainväliset järjestöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit
Kansainväliset järjestöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit voivat osallistua epäsuoriin toimiin edellyttäen, että tässä luvussa säädetyt vähimmäisehdot sekä mahdolliset erityisohjelmissa tai asianomaisissa työohjelmissa esitetyt lisäehdot on täytetty.
12 artikla
Lisäehdot
Tässä luvussa säädettyjen vähimmäisehtojen lisäksi myös erityisohjelmissa ja työohjelmissa voidaan määrittää osallistujien vähimmäismäärää koskevia ehtoja.
Lisäksi niissä voidaan epäsuoran toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan määrittää lisäehtoja, jotka koskevat osallistujan tyyppiä ja aiheellisissa tapauksissa sijoittautumispaikkaa.
2 JAKSO
Menettelyt
1 alajakso
Ehdotuspyynnöt
13 artikla
Ehdotuspyynnöt
1. Komissio julkaisee epäsuoria toimia koskevia ehdotuspyyntöjä asianomaisissa erityisohjelmissa ja työohjelmissa määritettyjen vaatimusten mukaisesti; ehdotuspyynnöt voidaan osoittaa erityisryhmille, kuten pkyrityksille.
Sovellussäännöissä säädetyn julkaisemisen lisäksi komissio julkaisee ehdotuspyynnöt seitsemännen puiteohjelman Internet-sivuilla, valikoitujen tiedotuskanavien välityksellä sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden perustamien kansallisten yhteyspisteiden kautta.
2. Jos osallistujien ei tarvitse tehdä konsortiosopimusta, komissio mainitsee asiasta ehdotuspyynnössä.
3. Ehdotuspyynnöissä tavoitteet ilmaistaan selvästi, jotta hakijat eivät vastaa niihin aiheettomasti.
14 artikla
Poikkeukset
Komissio ei julkaise ehdotuspyyntöjä seuraavista toimista:
a) |
koordinointi- ja tukitoimet, joiden toteuttajina ovat oikeussubjektit, jotka määritetään erityisohjelmissa tai vastaavasti työohjelmissa silloin kun erityisohjelma sallii soveltamissääntöjen mukaisesti edunsaajien määrittämisen työohjelmissa; |
b) |
koordinointi- ja tukitoimet, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa määritettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta tavaroiden tai palvelujen hankinnasta; |
c) |
riippumattomien asiantuntijoiden nimeämiseen liittyvät koordinointi- ja tukitoimet; |
d) |
muut toimet, jos asiasta säädetään varainhoitoasetuksessa tai soveltamissäännöissä. |
2 alajakso
Ehdotusten arviointi ja valinta sekä avustusten myöntäminen
15 artikla
Arviointi, valinta ja avustusten myöntäminen
1. Komissio arvioi kaikki ehdotuspyynnön johdosta jätetyt ehdotukset soveltaen erityisohjelmassa ja työohjelmassa määritettyjä arviointiperiaatteita sekä valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteita.
a) |
”Yhteistyö”- ja ”Valmiudet”-ohjelmissa sovelletaan seuraavia arviointiperusteita:
|
b) |
”Ihmiset”-ohjelmassa sovelletaan seuraavia arviointiperusteita:
|
c) |
”Ideat”-ohjelmassa tuettaviin tieteen eturintamassa toteutettaviin tutkimustoimiin sovelletaan ainoana arviointiperusteena huippuosaamista. Koordinointi- ja tukitoimien yhteydessä voidaan soveltaa hankkeen ominaisuuksiin liittyviä perusteita. |
Työohjelmassa on määriteltävä tämän mukaisesti arviointi- ja valintaperusteet, ja siinä voidaan lisäksi määritellä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä tai täsmentää perusteiden soveltamista.
2. Ehdotuksia, jotka ovat eettisten perusperiaatteiden vastaisia tai jotka eivät täytä erityisohjelmassa, työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä asetettuja ehtoja, ei valita. Tällaiset ehdotukset voidaan milloin tahansa sulkea pois arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelystä.
3. Ehdotukset asetetaan arvioinnin tulosten perusteella paremmuusjärjestykseen. Rahoituspäätökset tehdään tämän paremmuusjärjestyksen perusteella.
16 artikla
Ehdotusten jättämiseen, arviointiin ja valintaan sekä avustuksen myöntämiseen liittyvät menettelyt
1. Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista arviointimenettelyä, ainoastaan ne ehdotukset, jotka läpäisevät ensimmäisen, arviointiperusteiden rajoitettuun määrään perustuvan arviointivaiheen, etenevät jatkoarviointiin.
2. Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista jättämismenettelyä, ainoastaan niitä hakijoita, joiden ehdotus läpäisee arvioinnin ensimmäisen vaiheen, pyydetään jättämään täydellinen ehdotus toisessa vaiheessa.
Kaikille hakijoille ilmoitetaan viipymättä ensimmäisen arviointivaiheen tuloksista.
3. Komissio laatii ja julkaisee säännöt, jotka koskevat ehdotusten jättämismenettelyä sekä siihen liittyviä arviointi-, valinta- ja avustuksen myöntämismenettelyjä, ja julkaisee hakijoille oppaita sekä ohjeita arvioijille. Erityisesti se määrittää yksityiskohtaiset säännöt kaksivaiheista ehdotusten jättämismenettelyä (myös ensimmäisen vaiheen ehdotusten sekä toisen vaiheen täydellisten ehdotusten laajuuden ja luonteen osalta) sekä kaksivaiheista arviointimenettelyä varten.
Komissio antaa tietoja ja vahvistaa hakijoiden käytössä olevat muutoksenhakumenettelyt.
4. Komissio laatii ja julkaisee säännöt, joita soveltaen voidaan todentaa yhdenmukaisesti epäsuorien toimien osallistujien olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä niiden taloudelliset toimintaedellytykset.
Komissio ei toista tällaista todentamista, ellei kyseisen osallistujan tilanteessa tapahdu muutoksia.
17 artikla
Riippumattomien asiantuntijoiden nimeäminen
1. Komissio nimittää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan ehdotusten arvioinneissa.
Edellä 14 artiklassa tarkoitettujen koordinointi- ja tukitoimien yhteydessä komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita ainoastaan, jos se katsoo sen aiheelliseksi.
2. Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen ja tietämyksen perusteella. Tapauksissa, joissa riippumattomien asiantuntijoiden on käsiteltävä salaisiksi luokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.
Riippumattomat asiantuntijat etsitään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille tarkoitettuja hakemuspyyntöjä sekä asiaankuuluville organisaatioille, kuten kansallisille tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille tai yrityksille, suunnattuja pyyntöjä, joiden avulla laaditaan luetteloita sopivista ehdokkaista.
Komissio voi valita tehtävään myös tarvittavan osaamisen omaavia henkilöitä luetteloiden ulkopuolelta, jos se katsoo sen aiheelliseksi.
Riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä nimettäessä huolehditaan asianmukaisin toimenpitein siitä, että ryhmissä on kohtuullisen tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.
Tieteen eturintamassa toteutettavia tutkimushankkeita varten komissio nimittää asiantuntijat Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston ehdotuksesta.
3. Nimittäessään riippumattoman asiantuntijan komissio huolehtii kaikin tarvittavin toimenpitein siitä, ettei asiantuntijalla ole eturistiriitaa asiassa, josta hänen on määrä antaa lausuntonsa.
4. Komissio laatii vakiomuotoisen nimityskirjeen, jäljempänä ”nimityskirje”, joka sisältää vakuutuksen siitä, ettei riippumattomalla asiantuntijalla ole nimitysajankohtana eturistiriitoja ja että riippumaton asiantuntija sitoutuu ilmoittamaan komissiolle mahdollisista eturistiriidoista, jotka ilmenevät hänen antaessaan lausuntoaan tai suorittaessaan tehtäviään. Komissio antaa nimityskirjeen kullekin riippumattomalle asiantuntijalle yhteisön ja asiantuntijan väliseksi sopimukseksi.
5. Komissio julkaisee vuosittain sopivaa välinettä käyttäen luettelon riippumattomista asiantuntijoista, jotka ovat avustaneet sitä seitsemännen puiteohjelman ja kunkin erityisohjelman yhteydessä.
3 alajakso
Toteutus ja avustussopimukset
18 artikla
Yleistä
1. Osallistujien on toteutettava epäsuora toimi ja kaikki sen edellyttämät tarpeelliset ja kohtuulliset toimenpiteet. Saman epäsuoran toimen osallistujien on suoritettava työ yhteisvastuullisesti suhteessa yhteisöön.
2. Komissio laatii 19 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun vakiosopimuksen pohjalta ja käytettävän rahoitusjärjestelyn ominaispiirteet huomioon ottaen yhteisön ja osallistujien välisen avustussopimuksen.
3. Osallistujat eivät saa tehdä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa avustussopimuksen kanssa.
4. Jos osallistuja ei noudata epäsuoran toimen teknistä täytäntöönpanoa koskevia velvoitteitaan, muiden osallistujien on täytettävä avustussopimus ilman ylimääräistä yhteisön rahoitustukea, ellei komissio erikseen vapauta niitä tästä velvoitteesta.
5. Jos toimen toteuttaminen on mahdotonta tai jos osallistujat jättävät sen toteuttamatta, komissio huolehtii siitä, että toimi lopetetaan.
6. Osallistujien on huolehdittava siitä, että komissiolle ilmoitetaan kaikista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia epäsuoran toimen toteutukseen tai yhteisön etuihin.
7. Jos avustussopimuksessa niin määrätään, osallistujat voivat teettää työn tiettyjä osia alihankintana kolmansilla osapuolilla.
8. Komissio vahvistaa osallistujien käytössä olevat muutoksenhakumenettelyt.
19 artikla
Avustussopimuksiin sisällytettävät yleiset määräykset
1. Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien oikeudet ja velvoitteet suhteessa yhteisöön päätöksen N:o .../ .../EY, tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä yhteisön oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi siinä on määritettävä samoin edellytyksin niiden oikeussubjektien oikeudet ja velvoitteet, jotka tulevat osallistujiksi jo meneillään olevaan epäsuoraan toimeen.
2. Avustussopimuksissa on tarvittaessa määrättävä, miltä osin yhteisön rahoitustuella korvataan tukikelpoisia kustannuksia ja miltä osin sovelletaan kiinteitä korvausosuuksia (mukaan luettuina yksikkökustannustaulukon mukaan korvattavat kustannukset) tai kokonaissummia.
3. Avustussopimuksessa on yksilöitävä, minkälaiset konsortion kokoonpanon muutokset edellyttävät ennalta järjestettävää tarjouskilpailua.
4. Avustussopimuksessa on edellytettävä, että komissiolle annetaan määräaikaiskertomuksia sopimuksen kohteena olevan epäsuoran toimen toteutuksen edistymisestä.
5. Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä, että kaikista suunnitelluista tulosaineiston omistusoikeuden siirroista kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava etukäteen komissiolle.
6. Jos avustussopimuksessa edellytetään, että osallistujat toteuttavat kolmansia osapuolia hyödyttäviä toimia, osallistujien on tiedotettava asiasta laajasti ja määritettävä, arvioitava ja valittava kolmannet osapuolet avoimesti, oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti. Jos työohjelmassa niin määrätään, avustussopimuksessa on määritettävä perusteet tällaisten kolmansien osapuolten valintaa varten. Komissio varaa oikeuden kieltäytyä hyväksymästä valittuja kolmansia osapuolia.
7. Avustussopimuksessa voidaan osallistujille vahvistaa määräaikoja tässä asetuksessa säädettyjen ilmoitusten tekemiseksi.
8. Komissio laatii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen mukaisen vakioavustussopimuksen. Jos vakioavustussopimukseen on tarpeen tehdä huomattavia muutoksia, komissio tarkistaa sitä asianmukaisella tavalla läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
9. Vakioavustussopimuksessa otetaan huomioon eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa ja tutkijoiden työhönoton säännöstöksessä esitetyt yleiset periaatteet. Lisäksi siinä huomioidaan tarvittavalla tavalla synergia koulutuksen kaikkien tasojen kanssa, valmiudet ja mahdollisuudet edistää laajaa vuoropuhelua tieteellisistä kysymyksistä ja tutkimustuloksista tiedeyhteisön ulkopuolisen yleisön kanssa, toimet, joilla voidaan edistää naisten osallisuutta ja asemaa tutkimuksessa, sekä toimet, jotka liittyvät tutkimuksen sosioekonomisiin näkökohtiin.
10. Vakioavustussopimuksessa määrätään komission tai komission valtuuttaman edustajan sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta.
20 artikla
Käyttöoikeuksia, käyttöä ja levittämistä koskevat määräykset
1. Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien oikeudet ja velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin, käyttöön ja levittämiseen, niiltä osin kuin näitä oikeuksia ja velvoitteita ei ole määritetty tässä asetuksessa.
Näihin liittyen avustussopimuksessa on edellytettävä tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman toimittamista komissiolle.
2. Avustussopimuksessa voidaan määritellä ehdot, joiden mukaisesti osallistujat voivat kieltäytyä tiettyjen komission valtuuttamien edustajien suorittamasta tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevasta teknologisesta tarkastuksesta.
21 artikla
Irtisanomista koskevat määräykset
Avustussopimuksessa on yksilöitävä perusteet, joilla se voidaan irtisanoa osittain tai kokonaan erityisesti tämän asetuksen noudattamatta jättämisen, avustussopimuksen täyttämättä jättämisen tai sen rikkomisen johdosta; lisäksi on yksilöitävä seuraukset, jotka aiheutuvat muille osallistujille siitä, että jokin osallistuja ei noudata velvoitteitaan;
22 artikla
Erityismääräykset
1. Jos kyse on epäsuorista toimista, joilla tuetaan olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja tai - soveltuvissa tapauksissa - uusia tutkimusinfrastruktuureja, avustussopimuksessa voi olla luottamuksellisuutta, julkisuutta, käyttöoikeuksia ja sitoumuksia koskevia erityismääräyksiä, joilla voi olla vaikutuksia infrastruktuurin käyttäjien kannalta.
2. Jos kyse on epäsuorista toimista, joilla tuetaan tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä, avustussopimuksessa voi olla luottamuksellisuutta, käyttöoikeuksia ja sitoumuksia koskevia erityismääräyksiä, jotka liittyvät toimesta hyötyviin tutkijoihin.
3. Jos kyse on turvallisuustutkimuksen alalla toteutettavista epäsuorista toimista, avustussopimuksessa voi olla erityisesti konsortion kokoonpanon muutoksia, luottamuksellisuutta, tietojen turvaluokitusta ja jäsenvaltioille tarkoitettuja tietoja, levittämistä, käyttöoikeuksia sekä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa ja tulosaineiston käyttöä koskevia erityismääräyksiä.
4. Lisäksi avustussopimuksessa, joka koskee muita kuin 3 kohdassa tarkoitettuja turvallisuuskysymyksiin liittyviä epäsuoria toimia, voi tarvittaessa olla tällaisia erityismääräyksiä.
5. Jos kyse on tieteen eturintamassa toteutettavista tutkimustoimista, avustussopimuksessa voi olla levittämistä koskevia erityismääräyksiä.
23 artikla
Allekirjoittaminen ja liittyminen
Avustussopimus tulee voimaan, kun koordinaattori ja komissio ovat allekirjoittaneet sen.
Sitä sovelletaan kaikkiin osallistujiin, jotka ovat virallisesti liittyneet siihen.
4 alajakso
Konsortiot
24 artikla
Konsortiosopimukset
1. Ellei ehdotuspyynnössä toisin mainita, kaikkien epäsuoraan toimeen osallistujien on tehtävä sopimus, jäljempänä ”konsortiosopimus”, jossa määrätään muun muassa:
a) |
konsortion sisäisestä organisoinnista; |
b) |
yhteisön rahoitustuen jakamisesta; |
c) |
levittämistä ja käyttöä sekä käyttöoikeuksia koskevista, luvun III sääntöjä sekä avustussopimuksen määräyksiä täydentävistä säännöistä; |
d) |
konsortion sisäisten riitojen ratkaisusta, vallan väärinkäyttöä koskevat tapaukset mukaan lukien; |
e) |
vastuusta, vahingonkorvauksista ja luottamuksellisuutta koskevista järjestelyistä osallistujien välillä; |
2. Komissio laatii ja julkaisee ohjeet tärkeimmistä kysymyksistä, joista osallistujat voivat sopia konsortiosopimuksissaan, mukaan lukien määräykset pk-yritysten osallistumisen edistämisestä.
25 artikla
Koordinaattori
1. Oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka suorittaa seuraavat tehtävät tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä avustussopimuksen mukaisesti:
a) |
seuraa, että epäsuoraan toimeen osallistujat noudattavat velvoitteitaan; |
b) |
tarkistaa, että avustussopimuksessa mainitut oikeussubjektit suorittavat avustussopimukseen liittymisen edellyttämät muodollisuudet; |
c) |
ottaa vastaan yhteisön rahoitustuen ja jakaa sen konsortio- ja avustussopimuksen mukaisesti; |
d) |
huolehtii yhteisön rahoitustukeen liittyvästä kirjanpidosta ja tileistä, ja ilmoittaa komissiolle sen jaosta 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 36 artiklan mukaisesti; |
e) |
toimii välittäjänä osallistujien välisen tehokkaan ja moitteettoman yhteydenpidon mahdollistamiseksi ja raportoi säännöllisesti osallistujille ja komissiolle hankkeen edistymisestä. |
2. Koordinaattori on mainittava nimeltä avustussopimuksessa.
3. Uuden koordinaattorin nimeäminen edellyttää komission kirjallista hyväksyntää.
26 artikla
Konsortion muutokset
1. Epäsuoraan toimeen osallistujat voivat konsortiosopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti sopia uuden osallistujan ottamisesta mukaan konsortioon tai mukana olevan osallistujan poistamisesta.
2. Kaikkien oikeussubjektien, jotka tulevat mukaan meneillään olevaan toimeen, on liityttävä avustussopimukseen.
3. Kun avustussopimuksessa mainituissa erityistapauksissa niin määrätään, konsortion on julkaistava tarjouskilpailuilmoitus ja levitettävä sitä laajasti käyttäen apuna valikoituja tiedotuskanavia, erityisesti seitsemännen puiteohjelman Internet-sivustoja, alan lehdistöä tai tiedotteita sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden tiedotus- ja tukitoimia varten perustamia kansallisia yhteyspisteitä.
Konsortion on arvioitava tarjoukset toimessa alun perin sovelletuin perustein konsortion nimittämien riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 15 ja 17 artiklassa säädettyjä periaatteita noudattaen.
4. Konsortion on ilmoitettava kaikista ehdotetuista kokoonpanonsa muutoksista komissiolle, joka voi 45 päivän kuluessa ilmoituksesta kieltäytyä hyväksymästä muutosta.
Konsortion kokoonpanon muutokset, joiden yhteydessä esitetään muita avustussopimukseen tehtäviä muutoksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä kokoonpanon muutokseen, edellyttävät komission kirjallista hyväksyntää.
5 alajakso
Ohjelmien ja epäsuorien toimien seuranta ja arviointi sekä tietojen antaminen
27 artikla
Seuranta ja arviointi
1. Komissio seuraa epäsuorien toimien toteutusta käyttäen apuna 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettuja määräaikaiskertomuksia toteutuksen edistymisestä.
Erityisesti komissio seuraa 20 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla toimitettavan, tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa.
Komissiota voivat edellä mainituissa tehtävissä avustaa 17 artiklan mukaisesti nimetyt riippumattomat asiantuntijat.
2. Komissio perustaa tietojärjestelmän, jonka avulla tätä seurantaa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko seitsemännessä puiteohjelmassa, ja ylläpitää sitä.
Jollei 3 artiklasta muuta johdu, komissio julkaisee sopivaa välinettä käyttäen tiedot rahoitetuista hankkeista.
3. Valvontaan ja arviointiin, joihin päätöksen N:o .../ .../EY 7 artiklassa viitataan, sisältyy tämän asetuksen soveltamiseen liittyviä, erityisesti pk-yritysten kannalta merkityksellisiä näkökohtia, ja siinä käsitellään talousarviovaikutuksia, jotka aiheutuvat kustannusten laskentatavan muutoksista kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna, sekä sen vaikutuksia osallistujien hallinnolliseen taakkaan.
4. Komissio nimittää 17 artiklan mukaisesti riippumattomia asiantuntijoita avustamaan seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien edellyttämissä arvioinneissa ja tarvittaessa aiempien puiteohjelmien arvioinneissa.
5. Lisäksi komissio voi perustaa 17 artiklan mukaisesti nimitettäviä riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä, joiden tehtävänä on antaa yhteisön tutkimuspolitiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevia neuvoja.
28 artikla
Saataville annettavat tiedot
1. Ottaen 3 artiklan asianmukaisesti huomioon komissio antaa jäsenvaltion tai assosioituneen maan pyynnöstä tämän käyttöön hallussaan olevat hyödylliset tiedot, jotka sillä on epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineistosta, edellyttäen että seuraavat ehdot täyttyvät:
a) |
kyseisillä tiedoilla on merkitystä yleisen edun kannalta; |
b) |
osallistujat eivät ole esittäneet vankkoja ja riittäviä perusteita sille, että kyseisiä tietoja ei saisi antaa saataville. |
2. Annettaessa tietoja 1 kohdan mukaisesti ei missään tapauksessa siirretä komission tai osallistujien oikeuksia tai velvoitteita vastaanottajille.
Vastaanottajan on kuitenkin kohdeltava kaikkia tällaisia tietoja luottamuksellisesti, paitsi jos tiedoista tulee julkisia tai osallistujat julkistavat ne tai ne on annettu komissiolle ilman salassapitorajoituksia.
3 JAKSO
Yhteisön rahoitustuki
1 alajakso
Rahoituskelpoisuus ja avustusmuodot
29 artikla
Rahoituskelpoisuus
1. Yhteisön rahoitustukea voivat saada seuraavat epäsuoraan toimeen osallistuvat oikeussubjektit:
a) |
jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet tai yhteisön oikeuden nojalla muodostetut oikeussubjektit; |
b) |
Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt; |
c) |
kansainvälisen yhteistyön kumppanimaihin sijoittautuneet oikeussubjektit. |
2. Jos osallistuja on kansainvälinen järjestö, joka on muu kuin Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö, tai oikeussubjekti, joka on sijoittautunut muuhun kolmanteen maahan kuin assosioituneeseen maahan tai kansainvälisen yhteistyön kumppanimaahan, yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy:
a) |
tällainen mahdollisuus sisältyy erityisohjelmiin tai asianomaiseen työohjelmaan; |
b) |
rahoitus on olennaisen tärkeää epäsuoran toimen toteuttamisen kannalta; |
c) |
tällainen rahoitus sisältyy yhteisön ja oikeussubjektin sijoittautumismaan kahdenväliseen tiede- ja teknologiasopimukseen tai muuhun järjestelyyn. |
30 artikla
Avustusmuodot
1. Yhteisön rahoitustuki päätöksen N:o .../ .../EY liitteessä III olevassa a osassa tarkoitettuihin avustuksiin määräytyy tukikelpoisten kustannusten mukaan, jotka korvataan kokonaan tai osittain.
Yhteisön rahoitustuki voidaan kuitenkin myöntää kiinteinä korvausosuuksina, mukaan luettuina tietyn yksikkökustannustaulukon mukaan korvattavat kustannukset, tai kokonaissummina tai siinä voidaan yhdistää tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavat korvaukset, kiinteänä osuutena maksettava rahoitus ja kokonaissummat. Lisäksi yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää apurahoina tai palkintoina.
2. Työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritetään, mitä avustusmuotoa kussakin toimessa käytetään.
3. Kansainvälisen yhteistyön kumppanimaiden osallistujat voivat valita kokonaissummana myönnettävän yhteisön rahoitustuen. Komissio vahvistaa sovellettavan kokonaissumman varainhoitoasetuksen mukaisesti.
31 artikla
Tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavat korvaukset
1. Avustuksin rahoitetut epäsuorat toimet edellyttävät osallistujien yhteisrahoitusta.
Yhteisön rahoitustuesta, jolla korvataan tukikelpoisia kustannuksia, ei saa koitua voittoa.
2. Tulot otetaan huomioon toimen toteutuksen päätyttyä suoritettavassa avustuksen maksussa.
3. Epäsuoran toimen toteutuksesta aiheutuneet kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot:
a) |
ne ovat todellisia; |
b) |
ne ovat aiheutuneet toimen keston aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat avustussopimuksessa edellytetyistä loppukertomuksista; |
c) |
ne on määritetty osallistujan tavanomaisten kirjanpito- ja hallinnointiperiaatteiden ja -käytänteiden mukaisesti, ja kustannusmäärät on käytetty yksinomaan epäsuoran toimen tavoitteiden ja toimella tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi sekä tavalla, joka on taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukainen; |
d) |
ne on kirjattu osallistujan tileihin ja maksettu ja, jos kyse on kolmansien osapuolten osuuksista, ne on kirjattu kolmansien osapuolten tileihin; |
e) |
niihin ei ole sisällytetty ei-tukikelpoisia kustannuksia, kuten yksilöitävissä olevia välillisiä veroja, mukaan luettuna arvonlisävero, tulleja, maksettavia korkoja, tappio- tai maksuvarauksia, kurssitappioita, pääoman tuottoon liittyviä kustannuksia, jonkin toisen yhteisön hankkeen yhteydessä ilmoitettuja, tai aiheutuneita tai korvattuja kustannuksia, velkoja ja velanhoitomaksuja, kohtuuttomia tai perusteettomia menoja, eikä muita kustannuksia, jotka eivät täytä a-d alakohdassa säädettyjä ehtoja. |
Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa voidaan käyttää keskimääräisiä henkilöstökustannuksia, jos ne ovat osallistujan hallinnointiperiaatteiden ja kirjanpitokäytänteiden mukaisia eivätkä poikkea merkittävästi todellisista kustannuksista.
4. Yhteisön rahoitustuki lasketaan koko epäsuoran toimen kustannusten mukaan, mutta korvaus maksetaan kunkin osallistujan ilmoittamien kustannusten perusteella
32 artikla
Tukikelpoiset välittömät ja välilliset kustannukset
1. Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, jotka voidaan kohdentaa suoraan toimelle, jäljempänä ”tukikelpoiset välittömät kustannukset”, sekä soveltuvissa tapauksissa kustannukset, joita ei voida kohdentaa suoraan toimelle mutta jotka ovat aiheutuneet suoraan yhteydessä toimelle kohdennettaviin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin, jäljempänä ”tukikelpoiset välilliset kustannukset”.
2. Osallistujille aiheutuneiden kustannusten korvaaminen perustuu tukikelpoisiin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin.
Edellä 31 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti osallistuja voi soveltaa sitä edustavan oikeussubjektin tasolla aiheutuvien välillisten kustannusten laskemiseen yksinkertaistettua menetelmää, mikäli tämä menetelmä on sen tavanomaisten kirjanpito- ja hallinnointiperiaatteiden ja -käytänteiden mukainen. Tältä osin noudatettavat periaatteet esitetään vakioavustussopimuksessa.
3. Avustussopimuksessa voidaan erityisesti koordinointi- ja tukitoimien sekä soveltuvissa tapauksissa tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevien toimien osalta määrätä, että tukikelpoisten välillisten kustannusten korvaus rajoitetaan tiettyyn enimmäisprosenttiosuuteen tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia.
4. Edellä 2 kohdasta poiketen osallistuja voi valita tukikelpoisten välillisten kustannusten kattamiseksi vaihtoehdon, jossa sille maksetaan tietty kiinteä osuus sen tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia eikä kolmansien osapuolten kustannusten korvaamista.
Komissio vahvistaa asianmukaiset kiinteät osuudet yleisen varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti tosiasiallisista välillisistä kustannuksista tekemänsä tarkan arvion perusteella.
5. Voittoa tavoittelemattomat julkisyhteisöt, keski- tai korkea-asteen oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot sekä pk-yritykset, jotka eivät varmuudella pysty arvioimaan tiettyyn toimeen liittyviä tosiasiallisia välillisiä kustannuksiaan, voivat sellaisiin rahoitusjärjestelyihin osallistuessaan, jotka koskevat 33 artiklassa tarkoitettuja tutkimus- ja teknologiankehittämistoimia sekä demonstrointitoimia, valita vaihtoehdon, jossa niille maksetaan 60 prosentin kiinteä osuus niiden tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, sellaisten avustusten osalta, jotka myönnetään ennen 1 päivää tammikuuta 2010 päättyvän ehdotuspyyntömenettelyn perusteella.
Helpottaakseen 2 kohdassa vahvistetun yleisperiaatteen täysimääräiseen soveltamiseen siirtymistä komissio vahvistaa niiden avustusten osalta, jotka myönnetään 31 päivän joulukuuta 2009 jälkeen päättyvän ehdotuspyyntömenettelyn perusteella, asianmukaisen kiinteän osuuden, jonka olisi vastattava arviota tosiasiallisista välillisistä kustannuksista mutta jonka on kuitenkin oltava vähintään 40 prosenttia. Vahvistettava osuus perustuu arvioon sellaisten voittoa tavoittelemattomien julkisyhteisöjen, keski- tai korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden sekä pk-yritysten osallistumisesta, jotka eivät varmuudella pysty arvioimaan tiettyyn toimeen liittyviä tosiasiallisia välillisiä kustannuksiaan.
6. Kaikki kiinteät osuudet esitetään vakioavustussopimuksessa.
33 artikla
Rahoituksen enimmäismäärät
1. Yhteisön rahoitustuen osuus tutkimus- ja teknologiankehittämistoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
Voittoa tavoittelemattomille julkisyhteisöille, keski- tai korkea-asteen oppilaitoksille, tutkimusorganisaatioille ja pk-yrityksille myönnettävän yhteisön rahoitustuen osuus voi kuitenkin olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
Turvallisuutta koskevien tutkimus- ja teknologiankehittämistoimien osalta osuus voi olla enintään 75 prosenttia, kun tavoitteena on kehittää valmiuksia aloilla, joilla on erittäin pienet markkinat ja joilla on olemassa vaara markkinoiden toiminnan riittämättömyydestä, sekä vauhdittaa sellaisten laitteiden kehittämistä, joilla vastataan uusiin uhkiin.
2. Yhteisön rahoitustuen osuus demonstrointitoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
3. Yhteisön rahoitustuen osuus tieteen eturintaman tutkimustoimissa, koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
4. Yhteisön rahoitustuen osuus hallintotoimintoja, kuten tilinpäätöstä koskevia todistuksia, sekä muita 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia toimintoja varten voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muita toimintoja ovat muun muassa koulutus sellaisten toimien yhteydessä, jotka eivät kuulu tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tukemiseen tarkoitetun rahoitusjärjestelyn piiriin, sekä koordinointi, verkostoituminen ja tulosten levittäminen.
5. Sovellettaessa 1-4 alakohtaa otetaan yhteisön rahoitustuen osuuden määrittämiseksi huomioon tukikelpoiset kustannukset ja tulot.
6. Edellä olevaa 1-5 kohtaa sovelletaan tarpeen mukaan epäsuorissa toimissa, joissa rahoitus toteutetaan kauttaaltaan kiinteinä korvausosuuksina tai kokonaissummina.
34 artikla
Kertomukset ja tukikelpoisten kustannusten tarkastukset
1. Tukikelpoisista kustannuksista, ennakkomaksuista kertyvistä koroista sekä kuhunkin epäsuoraan toimeen liittyvistä tuloista on toimitettava komissiolle määräajoin kertomus ja tarvittaessa todistus tilinpäätöksestä varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti.
Jos toimea varten saadaan muuta rahoitusta, siitä on raportoitava ja se on tarvittaessa varmennettava toimen päättyessä.
2. Sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä säädetään, tilinpäätöstä koskeva todistus on pakollinen vain silloin, kun osallistujalle epäsuoran toimen osalta maksettujen väli- ja loppumaksujen yhteenlaskettu määrä on vähintään 375 000 euroa.
Osallistujalta vaaditaan enintään kaksi vuotta kestäviin epäsuoriin toimiin kuitenkin enintään todistus tilinpäätöksestä hankkeen päättyessä.
Kokonaissummilla tai kiinteillä korvausosuuksilla korvattaviin epäsuoriin toimiin ei vaadita todistusta tilinpäätöksestä.
3. Julkisyhteisöjen, tutkimusorganisaatioiden ja keski- tai korkea-asteen oppilaitosten kyseessä ollessa 1 kohdassa edellytetyn tilinpäätöstä koskevan todistuksen voi vahvistaa toimivaltainen viranomainen.
35 artikla
Huippuosaamisen verkostot
1. Työohjelmassa määritetään, mitä avustusmuotoa huippuosaamisen verkostoissa käytetään.
2. Jos yhteisön rahoitustuki huippuosaamisen verkostoihin myönnetään kokonaissummana, se lasketaan huippuosaamisen verkostoon osallistuvien tutkijoiden määrän ja toimen keston perusteella. Yksikkömäärä, jota sovelletaan kokonaissummien yhteydessä, on 23 500 euroa vuodessa tutkijaa kohti.
Komissio tarkistaa määrää varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti.
3. Työohjelmassa määritetään osallistujien enimmäismäärä sekä tarvittaessa tutkijoiden enimmäismäärä, jota voidaan käyttää laskuperustana laskettaessa kokonaissumman enimmäismäärää. Osallistujia voi kuitenkin tarvittaessa olla rahoitustuen määrittämisessä sovellettavia enimmäismääriä enemmän.
4. Maksaminen tapahtuu määräaikaissuorituksina.
Määräaikaissuoritukset tehdään yhteisen toimintaohjelman toteutuksen edistymistä koskevan arvioinnin perusteella; arvioinnissa mitataan tutkimusvoimavarojen ja -kapasiteetin integrointia käyttäen apuna konsortion kanssa sovittuja ja avustussopimuksessa yksilöityjä suoritusindikaattoreita.
2 alajakso
Maksut, jakaminen, takaisinperintä ja takuut
36 artikla
Maksut ja jakaminen
1. Yhteisön rahoitustuki maksetaan ilman aiheetonta viivytystä osallistujille koordinaattorin välityksellä.
2. Koordinaattorin on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla voidaan milloin tahansa määrittää, mikä osuus yhteisön varoista on jaettu kullekin osallistujalle.
Koordinaattorin on toimitettava pyynnöstä nämä tiedot komissiolle.
37 artikla
Takaisinperintä
Komissio voi tehdä päätöksen rahoitustuen perimisestä takaisin varainhoitoasetuksen mukaisesti.
38 artikla
Riskinhallintajärjestelmä
1. Kunkin osallistujan taloudellinen vastuu rajoittuu osallistujan omiin velkoihin, jollei 2-5 kohdasta muuta johdu.
2. Niihin yhteisölle kuuluviin tukimääriin liittyvien riskien hallitsemiseksi, joita ei saada perityksi takaisin, komissio perustaa osallistujien takuurahaston, jäljempänä ”takuurahasto”, ja hallinnoi sitä liitteen mukaisesti.
Takuurahaston tuottamat korkotulot lisätään takuurahaston varoihin ja niitä käytetään yksinomaan liitteen 3 kohdassa vahvistettuihin tarkoituksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteen 4 kohdan soveltamista.
3. Avustuksen muodossa toteutettavaan epäsuoraan toimeen osallistujan rahoitusosuus takuurahastoon saa olla korkeintaan viisi prosenttia yhteisön osallistujalle maksamasta rahoitustuesta. Toimen päätyttyä takuurahastoon maksettu määrä palautetaan osallistujalle koordinaattorin kautta, jollei 4 kohdasta muuta johdu.
4. Jos takuurahaston korkotulot eivät riitä kattamaan yhteisölle kuuluvia tukimääriä, komissio voi vähentää osallistujalle palautettavasta määrästä enintään yhden prosentin suuruisen määrän yhteisön osallistujalle maksamasta rahoitustuesta.
5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta julkisyhteisöihin, sellaisiin oikeussubjekteihin, joiden osallistumisen epäsuoraan toimeen jäsenvaltio tai assosioitunut maa takaa, eikä keski- tai korkeaasteen oppilaitoksiin.
6. Komissio tarkistaa etukäteen vain koordinaattorien taloudelliset toimintaedellytykset ja sellaisten muiden kuin 5 kohdassa tarkoitettujen osallistujien taloudelliset toimintaedellytykset, jotka hakevat yli 500 000 euron suuruista yhteisön rahoitustukea epäsuoraan toimeen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa jo käytettävissä olevien tietojen perusteella on perusteltua epäillä näiden osallistujien taloudellisia toimintaedellytyksiä.
7. Takuurahasto katsotaan varainhoitoasetuksen mukaiseksi riittäväksi takuuksi. Osallistujilta ei saa edellyttää eikä vaatia lisätakuita eikä -vakuuksia.
III luku
Levittäminen ja käyttö sekä käyttöoikeudet
1 JAKSO
Tulosaineisto
1 alajakso
Omistus
39 artikla
Tulosaineiston omistus
1. Muissa kuin 3 kohdassa tarkoitetuissa epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineisto on sen osallistujan omaisuutta, joka on suorittanut kyseisen tulosaineiston tuottaneen työn.
2. Jos osallistujan palveluksessa olevat työntekijät tai muu henkilöstö voivat vaatia oikeuksia tulosaineistoon, osallistujan on huolehdittava siitä, että näitä oikeuksia on mahdollista käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa osallistujalle avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden kanssa.
3. Tulosaineisto on yhteisön omaisuutta seuraavissa tapauksissa:
a) |
koordinointi- ja tukitoimissa, joissa on kysymys varainhoitoasetuksessa määritettyjen julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesta tavaroiden tai palvelujen hankinnasta; |
b) |
koordinointi- ja tukitoimissa, jotka liittyvät riippumattomiin asiantuntijoihin. |
40 artikla
Tulosaineiston yhteisomistus
1. Jos useat osallistujat ovat yhdessä suorittaneet tulosaineistoa tuottanutta työtä ja jos ei voida määritellä kunkin osuutta työstä, osallistujilla on yhteinen omistusoikeus tähän tulosaineistoon.
Osallistujat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista avustussopimuksen ehtojen mukaisesti.
2. Jos yhteisestä omistusoikeudesta ei ole vielä tehty sopimusta, kullakin yhteisomistajalla on oikeus myöntää seuraavia ehtoja noudattaen kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä, jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen:
a) |
muille yhteisomistajille on ilmoitettava etukäteen asiasta; |
b) |
muille yhteisomistajille on suoritettava oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. |
3. Komissio voi pyynnöstä antaa neuvoja yhteisomistusta koskevaan sopimukseen mahdollisesti sisällytettävistä seikoista.
41 artikla
Erityisryhmien omistukseen kuuluva tulosaineisto
Erityisryhmiä hyödyttävissä toimissa ei sovelleta 39 artiklan 1 kohtaa eikä 40 artiklan 1 kohtaa. Näissä toimissa tulosaineiston omistavat yhteisesti osallistujat, jotka kuuluvat toimesta hyötyvään erityisryhmään, elleivät kyseiset osallistujat toisin sovi.
Jos tulosaineiston omistajat eivät kuulu kyseiseen ryhmään, niiden on huolehdittava siitä, että ryhmä saa tulosaineistoon kaikki oikeudet, jotka tarvitaan sen käyttämiseksi ja levittämiseksi avustussopimuksen teknisen liitteen mukaisesti.
42 artikla
Tulosaineiston siirto
1. Tulosaineiston omistaja voi siirtää tulosaineiston mille tahansa oikeussubjektille, jollei 2-5 kohdasta ja 43 artiklasta muuta johdu.
2. Jos osallistuja siirtää tulosaineiston omistusoikeuden, sen on siirrettävä siirronsaajalle kyseiseen tulosaineistoon liittyvät velvoitteensa, myös velvoitteen siirtää nämä ne mahdollisille tuleville siirronsaajille, avustussopimuksen mukaisesti.
3. Jos osallistujan on siirrettävä käyttöoikeudet, sen on - ellei sen luottamuksellisuutta koskevista velvoitteista muuta johdu - ilmoitettava asiasta etukäteen saman toimen muille osallistujille ja annettava näille riittävät tiedot tulosaineiston uudesta omistajasta, jotta nämä voisivat käyttää avustussopimuksen mukaisia käyttöoikeuksiaan.
Muut osallistujat voivat kuitenkin kirjallisella sopimuksella luopua oikeudestaan osallistujakohtaiseen etukäteisilmoitukseen tapauksissa, joissa omistusoikeus siirretään yhdeltä osallistujalta erikseen nimetylle kolmannelle osapuolelle.
4. Saatuaan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoituksen muut osallistujat voivat kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa sillä perusteella, että se vaikuttaisi haitallisesti niiden käyttöoikeuksiin.
Jos joku muista osallistujista voi osoittaa, että suunniteltu omistusoikeuden siirto vaikuttaisi haitallisesti sen oikeuksiin, siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset osallistujat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta.
5. Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä, että komissiolle on ilmoitettava etukäteen kaikista suunnitelluista omistusoikeuden siirroista tai yksinomaisen lisenssin myöntämisistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan.
43 artikla
Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen ja eettiset periaatteet
Komissio voi kieltäytyä hyväksymästä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa tai tulosaineistoa koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai yksinomaisen lisenssin myöntäminen ei edistä Euroopan talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa eettisten periaatteiden tai turvallisuusnäkökohtien kanssa.
Tällaisissa tapauksissa omistusoikeutta ei saa siirtää eikä yksinomaista lisenssiä myöntää ennen kuin on osoitettu komissiota tyydyttävällä tavalla, että käyttöön otettavat suojatoimenpiteet ovat riittäviä.
2 alajakso
Suojaaminen, julkaiseminen, levittäminen ja käyttö
44 artikla
Tulosaineiston suojaaminen
1. Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, tulosaineiston omistajan on huolehdittava sen riittävästä ja tehokkaasta suojaamisesta siten, että tulosaineiston omistajan ja muiden asianomaiseen epäsuoraan toimeen osallistujien oikeutetut edut, erityisesti kaupalliset edut, otetaan asianmukaisesti huomioon.
Jos osallistuja, joka ei ole tulosaineiston omistaja, vetoaa oikeutettuun etuunsa, sen on kussakin tapauksessa osoitettava, että sille aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa, jos sen oikeutettua etua ei otettaisi huomioon.
2. Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, eikä sen omistaja suojaa sitä eikä siirrä sitä siihen liittyvine velvoitteineen toiselle osallistujalle, jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle liitännäisosallistujalle taikka mille tahansa muulle jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle kolmannelle osapuolelle 42 artiklan mukaisesti, mitään toimenpiteitä tulosaineiston levittämiseksi ei saa toteuttaa ennen kuin niistä on ilmoitettu komissiolle.
Tällaisessa tapauksessa komissio voi asianomaisen osallistujan suostumuksella ottaa omistukseensa kyseisen tulosaineiston ja toteuttaa toimenpiteitä sen suojaamiseksi riittävällä ja tehokkaalla tavalla. Asianomainen osallistuja voi kieltäytyä antamasta suostumusta ainoastaan, jos se voi osoittaa, että tästä aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa sen etujen kannalta.
45 artikla
Yhteisön rahoitustukea koskeva maininta
Kaikkiin tulosaineistoon liittyviin julkaisuihin, osallistujan jättämiin tai osallistujan puolesta jätettäviin patenttihakemuksiin sekä muihin levittämisen muotoihin on sisällytettävä maininta siitä, että kyseisen tulosaineiston tuottamista varten on saatu Euroopan yhteisön rahoitustukea. Mainintaan voi sisältyä myös visuaalisia keinoja.
Kyseistä mainintaa koskevat ehdot määritetään avustussopimuksessa.
46 artikla
Käyttö ja levittäminen
1. Osallistujien on käytettävä omistamaansa tulosaineistoa tai huolehdittava siitä, että sitä käytetään.
2. Jokaisen osallistujan on huolehdittava siitä, että sen omistama tulosaineisto levitetään mahdollisimman nopeasti. Jos se ei näin tee, komissio voi levittää kyseisen tulosaineiston. Avustussopimuksessa voidaan asettaa tätä koskevia määräaikoja.
3. Levittämistoimenpiteissä on otettava huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen, luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet sekä tulosaineiston omistajan oikeutetut edut.
4. Kaikista levittämistoimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen muille osallistujille.
Muut osallistujat voivat ilmoituksen saatuaan kieltäytyä hyväksymästä levittämistoimenpiteitä, jos ne katsovat, että toimenpiteistä aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa niiden tulosaineistoon tai tausta-aineistoon liittyvien oikeutettujen etujen kannalta. Tällaisissa tapauksissa levittämistoimenpiteitä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.
2 JAKSO
Tausta-aineiston ja tulosaineiston käyttöoikeudet
47 artikla
Kohteena oleva tausta-aineisto
Osallistujat voivat määritellä epäsuoraa toimea varten tarvittavan tausta-aineiston kirjallisessa sopimuksessa ja yksilöidä tarvittaessa tausta-aineistoa, joka jätetään sen ulkopuolelle.
48 artikla
Periaatteet
1. Kaikki käyttöoikeuksia koskevat pyynnöt on esitettävä kirjallisesti.
2. Ellei tulosaineiston tai tausta-aineiston omistaja toisin sovi, käyttöoikeudet eivät anna oikeutta myöntää alilisenssejä.
3. Tulosaineistoa tai tausta-aineistoa koskevia yksinomaisia lisenssejä voidaan myöntää, jos kaikki muut osallistujat, joita asia koskee, vahvistavat kirjallisesti luopuvansa käyttöoikeuksistaan tulosaineistoon tai tausta-aineistoon.
4. Kaikissa sopimuksissa, joilla annetaan tulosaineiston tai tausta-aineiston käyttöoikeudet osallistujille tai kolmansille osapuolille, on varmistettava, että muiden osallistujien potentiaaliset käyttöoikeudet säilyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.
5. Saman toimen osallistujien on ilmoitettava viipymättä toisilleen kaikista tausta-aineiston käyttöoikeuksien myöntämistä koskevista rajoituksista ja muista rajoituksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käyttöoikeuksien myöntämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 49 ja 50 artiklan sekä avustussopimuksen soveltamista.
6. Jos jonkin osallistujan osallistuminen epäsuoraan toimeen päättyy, päättyminen ei vaikuta kyseisen osallistujan velvollisuuteen myöntää käyttöoikeudet saman toimen jäljelle jääville osallistujille avustussopimuksessa määritetyin ehdoin ja edellytyksin.
49 artikla
Epäsuorien toimien toteuttamista varten tarvittavat käyttöoikeudet
1. Saman epäsuoran toimen muille osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa.
Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua.
2. Saman epäsuoran toimen muille osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan näiden osallistujien oman työn suorittamiseksi kyseisessä epäsuorassa toimessa, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne.
Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, elleivät kaikki osallistujat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen.
TTK-työn suorittajien on kuitenkin myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon ilman maksua.
50 artikla
Tulosaineiston käyttöä varten tarvittavat käyttöoikeudet
1. Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos näitä oikeuksia tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten.
Jollei sopimuksesta muuta johdu, tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua.
2. Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos taustaaineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne.
Jollei sopimuksesta muuta johdu, tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua.
3. Myös jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle liitännäisosallistujalle on myönnettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeudet tulosaineistoon tai tausta-aineistoon samoin edellytyksin kuin osallistujalle, johon sillä on liitännäissuhde, jollei avustussopimuksessa tai konsortiosopimuksessa toisin määrätä.
4. Edellä olevassa 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia koskeva pyyntö voidaan tehdä yhden vuoden kuluessa joko:
a) |
epäsuoran toimen päättymisestä; tai |
b) |
kyseisen tausta-aineiston tai tulosaineiston omistajan osallistumisen päättymisestä. |
Asianomaiset osallistujat voivat kuitenkin sopia muusta aikarajasta.
5. TTK-työn suorittajalle myönnetään erikseen sovittavin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin käyttöoikeudet tulosaineistoon tutkimustoimien jatkamista varten, jos kaikki omistajat hyväksyvät käyttöoikeuksien myöntämisen.
6. TTK-työn suorittajien on myönnettävä ilman maksua tai ennen avustussopimuksen allekirjoittamista sovittavin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin käyttöoikeudet tausta-aineistoon, joka tarvitaan epäsuorassa toimessa tuotetun tulosaineiston käyttöä varten.
51 artikla
Lisäsäännökset, jotka koskevat käyttöoikeuksia tieteen eturintamassa toteutettavissa tutkimustoimissa ja erityisryhmiä hyödyttävissä toimissa
1. Saman tieteen eturintamassa toteutettavan tutkimustoimen osallistujilla on ilman maksua käyttöoikeus tulosaineistoon ja tausta-aineistoon toimien toteuttamista tai tutkimustoimien jatkamista varten.
Muuta kuin tutkimustoimien jatkamista varten myönnetyt käyttöoikeudet ovat maksuttomia, jollei avustussopimuksessa toisin määrätä.
2. Jos toimesta hyötyvää erityisryhmää edustaa oikeussubjekti, joka osallistuu toimeen ryhmän puolesta, kyseinen oikeussubjekti voi myöntää minkä tahansa sille myönnetyn käyttöoikeuden osalta alilisenssin niille ryhmän jäsenille, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.
IV luku
Euroopan investointipankki
52 artikla
1. Yhteisö voi myöntää Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen, jonka tarkoituksena on kattaa sellaisista EIP:n lainoista tai takuista aiheutuva riski, joilla tuetaan seitsemännessä puiteohjelmassa asetettujen tutkimustavoitteiden saavuttamista (riskinjakorahoitusväline).
2. EIP:n on tällaisia lainoja tai takuita myöntäessään noudatettava oikeudenmukaisuuden, avoimuuden, puolueettomuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.
3. Komissiolla on oikeus kieltäytyä hyväksymästä riskinjakorahoitusvälineen käyttöä tiettyjä lainoja tai takuita varten; kieltäytymistä koskevat ehdot määritellään avustussopimuksessa työohjelmien mukaisesti.
V luku
Voimaantulo
53 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty ...ssa/ssä
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) Lausunto annettu 5.7.2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) EUVL C 203, 25.8.2006, s. 1.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2006.
(4) EUVL L ...
(5) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
(6) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1248/2006 (EUVL L 227, 19.8.2006, s. 3).
(7) EYVL C 45, 17.2.1996, s. 5.
(8) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1, päätös sellaisena kuin se on on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY, Euratom (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).
(9) EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.
(10) EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.
(11) EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.
(12) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.
(13) EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67.
LIITE
OSALLISTUJIEN TAKUURAHASTO
1. Takuurahastoa hallinnoi yhteisö, jota edustaa osallistujien puolesta toimeenpanevana elimenä toimiva komissio vakioavustussopimuksessa määritettävien ehtojen mukaisesti.
Komissio antaa takuurahaston varainhallinnan joko Euroopan investointipankin tai 14 artiklan b alakohdan mukaisesti jonkin asianmukaisen rahoituslaitoksen, jäljempänä ”tallettajapankki”, tehtäväksi. Tallettajapankki hallinnoi takuurahastoa komissiolta saamiensa ohjeiden mukaisesti.
2. Komissio voi vähentää konsortiolle maksamastaan ensimmäisestä ennakkorahoitusmäärästä rahoitusosuuden, joka osallistujien on määrä maksaa takuurahastoon, ja maksaa sen osallistujien puolesta takuurahastoon.
3. Jos yhteisöllä on saatavia osallistujalta, komissio voi, rajoittamatta seuraamuksia, joita voidaan määrätä maksun laiminlyöneelle osallistujalle varainhoitoasetuksen mukaisesti, joko:
a) |
määrätä tallettajapankin siirtämään saatava suoraan takuurahastosta epäsuoran toimen koordinaattorille, jos toimen toteuttaminen on kesken ja muut osallistujat päättävät toteuttaa sen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti alkuperäisiä tavoitteita noudattaen. Takuurahastosta siirrettyjen saatavien katsotaan olevan yhteisön rahoitustukea; tai |
b) |
periä tosiasiallisesti kyseisen saatavan takuurahastolta, jos epäsuora toimi lopetetaan tai on jo saatettu päätökseen. |
Komissio lähettää kyseiselle osallistujalle määräyksen maksaa saatava takuurahastolle. Komissio voi tehdä sitä varten perintäpäätöksen varainhoitoasetuksen mukaisesti.
4. Takuurahastosta seitsemännen puiteohjelman aikana takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti ohjelmaan sidotuiksi tuloiksi.
Kun kaikki seitsemännen puiteohjelman mukaiset avustukset on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään yhteisön talousarvioon, jollei kahdeksatta puiteohjelmaa koskevista päätöksistä muuta johdu.
P6_TA(2006)0515
Pyroteknisten tuotteitten saattaminen markkinoille *** I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyroteknisten tuotteitten saattamisesta markkinoille (KOM(2005)0457 — C6-0312/2005 — 2005/0194(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2005)0457) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0312/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A6-0289/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC1-COD(2005)0194
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 30. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/ .../EY antamiseksi pyroteknisten tuotteitten saattamisesta markkinoille
(ETAn kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Jäsenvaltioissa voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä, jotka koskevat pyroteknisten tuotteitten saattamista markkinoille, on eroja, jotka liittyvät etenkin turva- ja toimintaominaisuuksien kaltaisiin seikkoihin. |
(2) |
Kyseiset säännökset, jotka ovat omiaan aiheuttamaan esteitä yhteisön sisäiselle kaupalle, olisi yhdenmukaistettava, jotta voidaan taata pyroteknisten tuotteitten vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla ja varmistaa samalla korkeatasoinen suoja ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ja kuluttajille ja ammattimaisille loppukäyttäjille . |
(3) |
Siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/15/ETY (3) jätetään pyrotekniset tuotteet sen soveltamisalan ulkopuolelle ja todetaan, että pyrotekniset tuotteet edellyttävät asianmukaisia toimenpiteitä kuluttajien suojelun ja yleisön turvallisuuden varmistamiseksi ja että tarkoitus on antaa aihetta koskevaa täydentävää lainsäädäntöä. |
(4) |
Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/82/EY (4) (niin kutsutussa Seveso II -direktiivissä) vahvistetaan turvallisuusvaatimukset tuotantolaitoksille, joiden tiloissa on muiden vaarallisten aineiden ohella räjähtäviä aineita tai valmisteita, joihin luetaan myös pyrotekniset aineet. |
(5) |
Pyroteknisiin tuotteisiin kuuluvat muun muassa ilotulitusvälineet, teattereissa käytettävät pyrotekniset tuotteet sekä teknisiin tarkoituksiin käytettävät pyrotekniset tuotteet kuten turvatyynyissä tai turvavöiden esikiristimissä käytettävät kaasunkehittimet. |
(6) |
Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava pyroteknisiin tuotteisiin, joihin sovelletaan laivavarusteista 20 päivänä joulukuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/98/EY (5) ja asiasta tehtyjä kansainvälisiä yleissopimuksia mainitun direktiivin 1 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
(7) |
Riittäväntasoisen suojelun varmistamiseksi pyrotekniset tuotteet olisi luokiteltava ennen kaikkea niiden käyttötarkoituksen tai melutason perusteella määräytyvän vaarallisuutensa mukaisesti . |
(8) |
Luonnollisen tai oikeushenkilön, joka tuo pyroteknisen tuotteen yhteisöön, olisi huolehdittava siitä, että valmistaja on noudattanut kaikkia tämän direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan, tai huolehdittava kaikista valmistajan velvollisuuksista. |
(9) |
Pyroteknisen tuotteen olisi teknistä yhdenmukaistamista ja standardeja koskevasta uudesta strategiasta 7 päivänä toukokuuta 1985 annetun neuvoston päätöslauselman (6) periaatteiden mukaisesti oltava tämän direktiivin mukainen, kun se saatetaan yhteisön markkinoille ensimmäistä kertaa. Jäsenvaltioiden uskonnollisten, kulttuuristen ja perinteisten juhlatapahtumien yhteydessä valmistajan omaan käyttöön tarkoitettuja ilotulitusvälineitä, jotka jäsenvaltio on hyväksynyt käytettäväksi alueellaan, ei voida katsoa markkinoille saatetuiksi eikä niiden siksi tarvitse olla tämän direktiivin mukaisia. |
(10) |
Koska pyroteknisten tuotteitten käyttöön liittyy luonnostaan vaaroja, on ihmisten terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi aiheellista vahvistaa ikärajat, joita sovelletaan tuotteitten myyntiin kuluttajille ja niiden käyttöön, ja huolehtia siitä, että tuotemerkinnöissä annetaan riittävät ja asianmukaiset tiedot tuotteen turvallisesta käytöstä. Olisi säädettävä, että tiettyjä pyroteknisiä tuotteita luovutetaan ainoastaan luvan saaneille asiantuntijoille, joilla on tarvittavat tiedot, taidot ja kokemus. Ajoneuvoalan pyroteknisten tuotteiden merkintöjä koskevissa vaatimuksissa olisi otettava huomioon nykyinen käytäntö sekä se seikka, että näitä tuotteita toimitetaan ainoastaan ammattimaisille käyttäjille. |
(11) |
Pyroteknisten tuotteitten ja etenkin ilotulitusvälineitten käyttö vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioitten kulttuuristen tapojen ja perinteitten mukaan. Siksi on annettava jäsenvaltioille mahdollisuus yleisen turvallisuuden nimissä rajoittaa kansallisin toimenpitein tiettyihin luokkiin kuuluvien ilotulitusvälineitten käyttöä tai myyntiä kansalaisille. |
(12) |
On aiheellista vahvistaa pyroteknisille tuotteille olennaiset turvallisuusvaatimukset kuluttajien suojelemiseksi ja tapaturmien ehkäisemiseksi . |
(13) |
Vastuu sen varmistamisesta, että pyrotekniset tuotteet ovat tämän direktiivin ja etenkin olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia, olisi oltava tuotteen valmistajalla . Jos valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön , maahantuojan olisi varmistettava, että valmistaja on noudattanut kaikkia tämän direktiivin mukaisia velvollisuuksiaan, tai huolehdittava kaikista valmistajan velvollisuuksista . |
(14) |
Jos olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttyvät, jäsenvaltioiden ei pitäisi voida kieltää, rajoittaa tai estää pyroteknisten tuotteitten vapaata liikkuvuutta. Tätä direktiiviä olisi sovellettava rajoittamatta valmistajien, jakelijoiden ja maahantuojien toimilupia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamista. |
(15) |
Jotta olennaisten turvallisuusvaatimusten noudattaminen olisi helpompi osoittaa, laaditaan puheena olevien tuotteitten suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen liittyvät yhtenäiset standardit. |
(16) |
Euroopan standardointikomitea CEN, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea Cenelec ja Euroopan telealan standardointilaitos ETSI laativat, hyväksyvät ja muokkaavat yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja. Kyseiset organisaatiot tunnustetaan toimivaltaisiksi antamaan yhdenmukaistettuja standardeja, jotka ne laativat niiden sekä Euroopan komission ja Euroopan vapaakauppaliiton yhteistyön yleisten suuntaviivojen (7) mukaisesti ja noudattaen menettelyä, joka vahvistetaan teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/34/EY (8). Ajoneuvoalan pyroteknisten tuotteiden osalta olisi seurattava autonosien eurooppalaisten toimittajien omaksumia kansainvälisiä käytäntöjä ottamalla huomioon asiaa koskevat kansainväliset ISO-standardit. |
(17) |
Teknistä yhdenmukaistamista ja standardeja koskevan uuden lähestymistavan mukaisesti pyroteknisten tuotteiden, jotka on valmistettu yhdenmukaistettuja standardeja noudattaen, oletetaan täyttävän tässä direktiivissä säädetyt olennaiset turvallisuusvaatimukset. |
(18) |
Teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä22 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/465/ETY (9) otettiin käyttöön yhdenmukaistettuja menetelmiä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen suorittamiseksi. Kun näitä moduuleja sovelletaan pyroteknisiin tuotteisiin, voidaan määritellä valmistajien ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin osallistuvien elinten vastuu ottaen huomioon kyseisten pyroteknisten tuotteitten luonne. |
(19) |
Ilmoitetun elimen olisi arvioitava suunnittelultaan, toiminnaltaan tai käyttäytymiseltään samanlaiset pyroteknisten tuotteiden ryhmät tuoteryhmänä. |
(20) |
Markkinoille saatettaessa pyroteknisissä tuotteissa olisi oltava CE-merkintä, joka osoittaa niiden olevan tämän direktiivin säännösten mukaisia, jotta ne voisivat liikkua vapaasti yhteisössä. |
(21) |
Teknistä yhdenmukaistamista ja standardeja koskevan uuden lähestymistavan mukaisesti suojalausekemenettely on tarpeen, jotta on mahdollista riitauttaa pyroteknisen tuotteen vaatimustenmukaisuus tai tuoda esiin sen virheitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet kieltääkseen CE-merkinnällä varustettujen tuotteiden markkinoille saattamisen tai rajoittaakseen sitä tai vetääkseen tuotteet markkinoilta, jos ne vaarantavat kuluttajien terveyden ja turvallisuuden alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti käytettyinä. |
(22) |
Kuljetusten turvallisuudesta todettakoon, että pyroteknisten tuotteitten kuljetusta koskevista säännöistä määrätään kansainvälisissä yleissopimuksissa ja sopimuksissa, muiden muassa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevissa Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksissa. |
(23) |
Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja varmistettava näiden seuraamusten täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. |
(24) |
Valmistajan ja maahantuojan etujen mukaista on toimittaa turvallisia tuotteita, jotta vältetään korvausvastuu vahingoista, joita vialliset tuotteet aiheuttavat henkilöille ja omaisuudelle. Tässä suhteessa tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 25 päivänä heinäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/374/ETY (10) täydentää tätä direktiiviä, koska siinä säädetään valmistajia ja maahantuojia koskevasta ankaran vastuun järjestelmästä ja varmistetaan riittävä kuluttajien suojelun taso. Lisäksi tässä direktiivissä säädetään, että ilmoitetuilla laitoksilla olisi oltava niiden ammatillista toimintaa koskeva asianmukainen vakuutus, ellei valtio ole niistä vastuussa kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai ellei jäsenvaltio ole itse suoraan vastuussa testeistä. |
(25) |
On välttämätöntä säätää siirtymäkaudesta, jotta kansallisia lakeja voidaan asteittain mukauttaa tietyillä aloilla. Valmistajille ja maahantuojille on annettava aikaa, jotta ne voivat käyttää kaikkia voimassa olevien kansallisten sääntöjen mukaisia oikeuksiaan ennen tämän direktiivin voimaantuloa, esimerkiksi myydäkseen jo valmistettujen tuotteiden varastonsa. Lisäksi tämän direktiivin soveltamiselle säädetty erityinen siirtymäkausi antaisi lisäaikaa hyväksyä yhdenmukaistetut standardit ja varmistaa tämän direktiivin nopea täytäntöönpano kuluttajien suojelun tehostamiseksi. |
(26) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. |
(27) |
Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (11) mukaisesti. |
(28) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta hyväksyä yhteisön toimenpiteet, jotka koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksia, pyroteknisten tuotteiden merkintävaatimuksia sekä turvallisuusvaatimuksia ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä koskevien liitteiden II ja III mukauttamista tekniseen kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niillä muutetaan tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia tai täydennetään tätä direktiiviä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, ne olisi hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(29) |
Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (12) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
Tavoitteet ja soveltamisala
1. Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään luomaan edellytykset pyroteknisten tuotteitten vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla ja samalla varmistamaan korkeatasoinen suoja ihmisten terveydelle sekä korkea yleinen turvallisuustaso ja kuluttajansuoja ja kuluttajien turvallisuus ja ottamaan huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat .
2. Tässä direktiivissä vahvistetaan olennaiset turvallisuusvaatimukset, jotka pyroteknisten tuotteitten on täytettävä, jotta ne voidaan saattaa markkinoille.
3. Tätä direktiiviä sovelletaan 2 artiklan 1-5 kohdassa määriteltyihin pyroteknisiin tuotteisiin.
4. Tätä direktiiviä ei sovelleta
— |
ei-kaupallisiin pyroteknisiin tuotteisiin, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan on tarkoitettu asevoimien , poliisin tai palokunnan käyttöön; |
— |
direktiivin 96/98/EY soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin; |
— |
ilmailu- ja avaruusteollisuudessa käytettäviksi tarkoitettuihin pyroteknisiin tuotteisiin; |
— |
nalleihin, jotka on erityisesti tarkoitettu käytettäväksi leluissa ja muissa lelujen turvallisuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 88/378/ETY (13) soveltamisalaan kuuluvissa tuotteissa; |
— |
direktiivin 93/15/ETY soveltamisalaan kuuluviin räjähdystarvikkeisiin; |
— |
ampumatarvikkeisiin, joilla tarkoitetaan käsiaseissa, tykistöaseissa ja muissa tuliaseissa käytettäviä ammuksia , ajopanoksia ja paukkupanoksia . |
2 artikla
Määritelmät
Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
1. |
”Pyroteknisellä tuotteella” tarkoitetaan tuotetta, joka sisältää räjähtävää ainetta tai aineseosta, joka on tarkoitettu muodostamaan lämpöä, valoa, ääntä, kaasua tai savua tai niiden yhdistelmiä itsestään jatkuvissa eksotermisissä kemiallisissa reaktioissa . |
2. |
„Markkinoille saattamisella” tarkoitetaan yksittäisen tuotteen tuomista ensimmäistä kertaa saataville yhteisön markkinoilla jakelua ja/tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta. Valmistajan omaan käyttöönsä valmistamia ilotulitusvälineitä, jotka jäsenvaltio on hyväksynyt käytettäväksi alueellaan, ei katsota markkinoille saatetuiksi. |
3. |
„Ilotulitusvälineellä” tarkoitetaan viihdekäyttöön tarkoitettua pyroteknistä tuotetta. |
4. |
„Teattereissa käytettävillä pyroteknisillä tuotteilla” tarkoitetaan sisä- tai ulkoilmanäyttämöllä, myös elokuva- ja televisiotuotannossa tai vastaavissa yhteyksissä, käytettäväksi tarkoitettua pyrotekniikkaa. |
5. |
„ Ajoneuvoteollisuuden käyttämällä pyroteknisellä tuotteella” tarkoitetaan ajoneuvojen turvalaitteissa olevia pyroteknisiä aineita sisältäviä komponentteja , joita käytetään kyseisten tai muiden laitteiden aktivoimiseen moottoriajoneuvoissa. |
6.. |
„Valmistajalla” tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka suunnittelee ja/tai valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta tarkoituksena saattaa se markkinoille valmistajan omalla nimellä tai tavaramerkillä varustettuna . |
7. |
„Maahantuojalla” tarkoitetaan kaikkia yhteisöön sijoittautuneita luonnollisia ja oikeushenkilöitä, jotka liiketoiminnassaan saattavat kolmannesta maasta tuodun tuotteen ensimmäistä kertaa saataville yhteisön markkinoilla . |
8. |
„Jakelijalla” tarkoitetaan toimitusketjussa olevaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka liiketoiminnassaan saattaa tuotteen markkinoille. |
9. |
„Yhdenmukaistetulla standardilla” tarkoitetaan eurooppalaista standardia, jonka eurooppalainen standardointielin on vahvistanut komission toimeksiannosta direktiivissä 98/34/EY säädettyjen menettelyjen mukaisesti mutta jonka noudattaminen ei ole pakollista. |
10. |
„Asiantuntijalla” tarkoitetaan henkilöä, jonka jäsenvaltio on oikeuttanut käsittelemään ja/tai käyttämään kyseisen jäsenvaltion alueella 3 artiklassa vahvistettujen määritelmien mukaisia luokkaan 4 kuuluvia ilotulitusvälineitä , luokkaan T2 kuuluvia teattereissa käytettäviä pyroteknisiä tuotteita ja/tai luokkaan P2 kuuluvia muita pyroteknisiä tuotteita. |
3 artikla
Luokitus
1. Pyroteknisten tuotteitten valmistajan on luokiteltava ne käytön taikka käyttötarkoituksen ja vaaratason sekä melutason mukaan. Jäljempänä 10 artiklassa tarkoitettujen ilmoitettujen laitosten on vahvistettava luokitus osana 9 artiklan mukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä.
Luokituksen on oltava seuraavanlainen:
a) |
Ilotulitusvälineet
|
b) |
Teattereissa käytettävät pyrotekniset tuotteet
|
c) |
Muut pyrotekniset tuotteet
|
2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle menettelyt, joilla ne yksilöivät ja valtuuttavat asiantuntijat.
4 artikla
Valmistajan , maahantuojan ja jakelijan velvollisuudet
1. Valmistajien on varmistettava, että markkinoille saatetut pyrotekniset tuotteet ovat liitteessä I vahvistettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia .
2. Mikäli valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön , pyroteknisten tuotteiden maahantuojan on joko varmistettava, että maahantuoja on täyttänyt velvollisuutensa tämän direktiivin mukaisesti, tai huolehdittava kyseisistä velvollisuuksista itse .
Yhteisössä toimivat viranomaiset ja muut elimet voivat ottaa yhteyttä maahantuojaan näitä velvollisuuksia koskevissa asioissa .
3. Jakelijoiden on toiminnassaan noudatettava huolellisesti asiaan sovellettavaa yhteisön lainsäädäntöä, tämä direktiivi mukaan lukien. Niiden on erityisesti varmistettava, että tuotteissa on edellytetyt vaatimustenmukaisuutta osoittavat merkinnät ja että vaaditut asiakirjat ovat mukana.
4. Pyroteknisten tuotteitten valmistajien on
a) |
toimitettava tuote 10 artiklassa tarkoitetulle ilmoitetulle laitokselle, joka suorittaa 9 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn |
b) |
varustettava pyrotekninen tuote CE-merkinnällä ja muilla merkinnöillä 11 ja 12 artiklan mukaisesti. |
5 artikla
Markkinoille saattaminen
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että pyrotekniset tuotteet voidaan saattaa markkinoille vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät tämän direktiivin vaatimukset, ne on varustettu CE-merkinnällä ja ne täyttävät vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät vaatimukset.
Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei pyroteknisiä tuotteita perusteettomasti varusteta CE-merkinnällä.
6 artikla
Vapaa liikkuvuus
1. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää tämän direktiivin vaatimukset täyttävien pyroteknisten tuotteitten saattamista markkinoille.
2. Tämän direktiivin säännökset eivät estä jäsenvaltioiden toimenpiteitä, joilla yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai ympäristönsuojelun vuoksi kielletään luokkien 2 ja 3 ilotulitusvälineiden, teattereissa käytettävien pyroteknisten tuotteiden ja muiden pyroteknisten tuotteiden hallussa pitäminen, käyttö ja/tai myynti yleisölle tai rajoitetaan sitä .
3. Jäsenvaltiot eivät saa estää asettamasta pyroteknisten tuotteiden markkinoimiseksi järjestettävillä messuilla, näyttelyissä ja esittelytilaisuuksissa näytteille ja käyttämästä pyroteknisiä tuotteita, jotka eivät ole tämän direktiivin säännösten mukaisia, kunhan näkyvässä merkinnässä selvästi ilmoitetaan kyseessä olevan messun, näyttelyn tai esittelytilaisuuden nimi ja päivämäärä ja se , että tuotteet eivät ole vaatimusten mukaisia eivätkä myytävinä ennen kuin joko valmistaja , jos tämä on yhteisöön sijoittautunut , tai maahantuoja on saattanut ne vaatimusten mukaisiksi. Tällaisissa tilaisuuksissa on jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti toteutettava asianmukaiset suojatoimenpiteet ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi.
4. Jäsenvaltiot eivät saa estää tutkimusta, kehittämistä ja testausta varten valmistettujen pyroteknisten tuotteitten vapaata liikkuvuutta tai käyttöä, vaikka tuotteet eivät olisikaan tämän direktiivin säännösten mukaisia, kunhan näkyvässä merkinnässä selvästi ilmoitetaan, että tuotteet eivät ole vaatimusten mukaisia eivätkä saatavilla muuhun tarkoitukseen kuin kehittämiseen, testaukseen ja tutkimukseen .
7 artikla
Ikärajat
1. Pyroteknisiä tuotteita ei saa myydä tai muutoin luovuttaa seuraavia ikärajoja nuoremmille kuluttajille:
a) |
Ilotulitusvälineet Luokka 1: 12 vuotta. Luokka 2: 16 vuotta. Luokka 3: 18 vuotta. |
b) |
Muut pyrotekniset tuotteet ja teattereissa käytettävät pyrotekniset tuotteet Luokka T1 ja P1 : 18 vuotta. |
2. Jäsenvaltiot voivat korottaa 1 kohdassa tarkoitettuja ikärajoja, jos se on perusteltua yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä. Jäsenvaltiot voivat myös alentaa ikärajoja ammatillisen koulutuksen saaneiden tai sitä saavien osalta.
3. Valmistajat , maahantuojat ja jakelijat eivät saa myydä tai muutoin antaa käyttöön seuraavia pyroteknisiä tuotteita muille kuin asiantuntijoille:
a) |
Luokan 4 ilotulitusvälineet. |
b) |
Luokan P2 pyrotekniset tuotteet ja teattereissa käytettävät luokan T2 pyrotekniset tuotteet . |
8 artikla
Yhdenmukaistetut standardit
1. Komissio voi direktiivissä 98/34/EY vahvistettujen menettelyjen mukaisesti pyytää eurooppalaisia standardointielimiä laatimaan tai tarkistamaan eurooppalaisia standardeja tämän direktiivin tueksi tai kannustaa asianomaisia kansainvälisiä elimiä laatimaan tai tarkistamaan kansainvälisiä standardeja .
2. Komissio julkaisee viitteet kyseisiin yhdenmukaistettuihin standardeihin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistut yhdenmukaiset standardit tunnustetaan ja hyväksytään. Jäsenvaltioiden on pidettävä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia pyroteknisiä tuotteita liitteessä I vahvistettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisina silloin, kun ne ovat Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuja yhdenmukaistettuja standardeja vastaavien kansallisten standardien mukaisia. Jäsenvaltioiden on julkaistava yhdenmukaistettuja standardeja vastaavien kansallisten standardien luettelo ja viitenumerot.
Kun jäsenvaltiot antavat yhdenmukaistettuja standardeja vastaavia kansallisia standardeja, niiden on julkaistava kansallisten standardien viitenumerot.
4. Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, että tässä artiklassa tarkoitetut yhdenmukaistetut standardit eivät täysin vastaa liitteessä I vahvistettuja olennaisia vaatimuksia, komissio tai kyseinen jäsenvaltio saattaa kysymyksen direktiivillä 98/34/EY perustetun pysyvän komitean käsiteltäväksi ilmoittaen perustelunsa. Komitea antaa lausunnon kuuden kuukauden kuluessa käsiteltäväksi saattamisesta . Saatuaan komitean lausunnon komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 2 kohdassa tarkoitettujen standardien ja julkaisun osalta toteutettavat toimenpiteet.
9 artikla
Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt
Valmistajan on annettava arvioida pyroteknisten tuotteitten vaatimustenmukaisuus yhdellä seuraavasta menettelyistä:
a) |
liitteessä II olevassa 1 osassa tarkoitettu EY-tyyppitarkastus (moduuli B) sekä valmistajan valinnan mukaisesti joko
|
b) |
liitteessä II olevassa 5 osassa tarkoitettu tuoteyksikkökohtainen tarkastus (moduuli F); tai |
c) |
liitteessä II olevassa 6 osassa tarkoitettu tuotteiden kattava laadunvarmistus (moduuli G) luokkaan 4 kuuluville ilotulitusvälineille. |
10 artikla
Ilmoitetut laitokset
1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tarkastuslaitokset, jotka ne ovat nimenneet suorittamaan 9 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt sekä erityiset tehtävät, joita varten nämä laitokset on nimetty, ja komission niille ennakolta antamat tunnusnumerot.
2. Komissio julkaisee Internet-sivuillaan luettelon ilmoitetuista laitoksista, niiden tunnusnumeroista sekä tehtävistä, joita varten ne on ilmoitettu. Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.
3. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III lueteltuja vähimmäisvaatimuksia arvioidessaan komissiolle ilmoitettavia laitoksia. Laitosten, jotka täyttävät vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa vahvistetut ilmoitettuja laitoksia koskevat arviointiperusteet, oletetaan täyttävän asianmukaiset vähimmäisvaatimukset.
4. Jäsenvaltion, joka on ilmoittanut komissiolle laitoksen, on peruutettava tämä ilmoitus, jos se toteaa, ettei tarkastuslaitos enää täytä 3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia. Jäsenvaltion on ilmoitettava tästä välittömästi muille jäsenvaltioille ja komissiolle.
5. Kun laitoksen ilmoittaminen peruutetaan, laitoksen myöntämät vaatimustenmukaisuustodistukset ja muut vaatimustenmukaisuutta koskevat asiakirjat pysyvät voimassa, ellei tästä aiheudu uhkaavaa ja välitöntä vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle.
6. Komissio julkaisee verkkosivuillaan kyseisen laitoksen ilmoittamista koskevan peruuttamisen.
11 artikla
Velvollisuus varustaa tuote CE-merkinnällä
1. Kun pyroteknisen tuotteen vaatimustenmukaisuus on todettu 9 artiklan mukaisesti, valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi joko itse pyrotekniseen tuotteeseen tai, ellei tämä ole mahdollista, tuotteeseen kiinnitettyyn etikettiin taikka tuotteen pakkaukseen. Etiketti on suunniteltava niin, ettei sitä voida käyttää uudestaan.
CE-merkinnässä käytettävän mallin on oltava päätöksen 93/465/ETY mukainen.
2. Pyroteknisiä tuotteita ei saa varustaa millään sellaisilla merkinnöillä tai teksteillä, jotka voisivat olla harhaanjohtavia CE-merkinnän merkityksen ja muodon suhteen. Pyrotekniset tuotteet saa varustaa muilla merkinnöillä, kunhan ne eivät heikennä CE-merkinnän näkyvyyttä ja luettavuutta.
3. Jos pyrotekniset tuotteet kuuluvat sellaisten muita näkökohtia käsittelevien yhteisön säädösten soveltamisalaan, joissa säädetään CE-merkinnän kiinnittämisestä, merkintä osoittaa, että kyseisten tuotteiden oletetaan olevan myös niihin sovellettavien muissa säädöksissä olevien säännösten mukaisia.
12 artikla
Muiden kuin ajoneuvoissa käytettävien pyroteknisten tuotteiden merkinnät
1. Valmistajien on varmistettava, että muut kuin ajoneuvoissa käytettävät pyrotekniset tuotteet merkitään asianmukaisesti , näkyvästi, luettavasti ja pysyvästi sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa tuotetta myydään kuluttajille.
2. Pyroteknisten tuotteitten merkintöihin on sisällytettävä vähintään tuotteen valmistajan nimi ja osoite tai, jos tuotteen valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, valmistajan nimi sekä maahantuojan nimi ja osoite , tuotteen nimi ja tyyppi, 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ikärajat, tuotteen luokka ja käyttöohjeet , luokkaan 3 tai 4 kuuluvan ilotulitusvälineen valmistusvuosi sekä tapauksen mukaan varoetäisyys. Merkintöihin on sisällytettävä aktiivisen räjähtävän aineen nettoekvivalenttimäärä.
3. Ilotulitusvälineissä on lisäksi annettava vähintään seuraavat tiedot:
Luokka 1: tapauksen mukaan merkintä „vain ulkokäyttöön” sekä vähimmäisvaroetäisyys
Luokka 2: merkintä „vain ulkokäyttöön” sekä tapauksen mukaan vähimmäisvaroetäisyys
Luokka 3: merkintä „vain ulkokäyttöön” sekä vähimmäisvaroetäisyys
Luokka 4: merkintä „vain asiantuntijakäyttöön” sekä vähimmäisvaroetäisyys.
4. Teattereissa käytettävissä pyroteknisissä tuotteissa on lisäksi oltava seuraavat vähimmäistiedot:
Luokka T1: tapauksen mukaan merkintä „vain ulkokäyttöön” ja vähimmäisvaroetäisyys
Luokka T2: merkintä „vain asiantuntijakäyttöön” sekä vähimmäisvaroetäisyys/-etäisyydet.
5. Ellei pyroteknisessä tuotteessa ole riittävästi tilaa 2-4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisille merkinnöille, tiedot on annettava pienimmässä tuotteen pakkauksessa.
6. Mitä tässä artiklassa säädetään, ei sovelleta 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin messuilla, näyttelyissä ja esittelytilaisuuksissa markkinointia varten näytteille asetettuihin pyroteknisiin tuotteisiin eikä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuihin tutkimusta, kehittämistä ja testausta varten valmistettuihin pyroteknisiin tuotteisiin .
13 artikla
Ajoneuvoalan pyroteknisten tuotteiden merkinnät
1. Ajoneuvoalan pyroteknisten tuotteiden merkinnöissä on mainittava tuotteen valmistajan nimi tai, jos tuotteen valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, maahantuojan nimi, tuotteen nimi ja tyyppi sekä turvaohjeet.
2. Ellei tuotteessa ole riittävästi tilaa 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisille merkinnöille, tiedot on annettava tuotteen pakkauksessa.
3. Ammattimaiselle käyttäjälle annetaan direktiivin 91/155/ETY muuttamisesta toisen kerran 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun komission direktiivin 2001/58/EY (14) liitteen (Opas käyttöturvallisuustietojen laatimiseksi) mukaisesti päivänä heinäkuuta laadittu käyttöturvallisuustiedote hänen pyytämällään kielellä.
Käyttöturvallisuustiedote voidaan antaa paperiversiona tai sähköisesti edellyttäen, että vastaanottajalla on tarvittavat keinot tutustua siihen.
14 artikla
Markkinavalvonta
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta pyroteknisiä tuotteita voi saattaa markkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, etteivät ne asianmukaisesti varastoituina ja aiottuun käyttötarkoitukseensa käytettyinä vaaranna ihmisten terveyttä tai turvallisuutta.
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava säännöllisesti pyroteknisiä tuotteita koskevia tarkastuksia tuotteiden tullessa yhteisön alueelle sekä niiden varastointi- ja valmistuspaikoissa.
3. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin turvallisuutta, yleistä turvallisuutta ja suojelua koskevat vaatimukset täyttyvät siirrettäessä pyroteknisiä tuotteita yhteisössä.
4. Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava tarkoituksenmukaista markkinoille saatettujen tuotteitten valvontaa ottaen asianmukaisesti huomioon olettamuksen CE-merkinnällä varustettujen tuotteitten vaatimustenmukaisuudesta.
5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain markkinoiden valvontaa koskevista toimistaan.
6. Jos jäsenvaltio toteaa, että pyrotekninen tuote, joka on varustettu CE-merkinnällä ja jonka mukana seuraa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja jota käytetään aiotun käyttötarkoituksensa mukaisesti, on omiaan vaarantamaan ihmisten terveyden ja turvallisuuden, jäsenvaltion on kaikin tarvittavin väliaikaisin toimenpitein vedettävä kyseinen tuote pois markkinoilta, kiellettävä sen saattaminen markkinoille tai rajoitettava sen vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.
7. Komissio ilmoittaa verkkosivuillaan tuotteet, jotka 6 kohdan mukaisesti eivät enää vastaa vaatimuksia, jotka on kielletty tai joiden markkinoille saattamista on rajoitettu.
15 artikla
Vakavaa vaaraa aiheuttavia tuotteita koskeva nopea tiedottaminen
Jos jäsenvaltiolla on riittävät syyt uskoa, että pyrotekninen tuote aiheuttaa vakavan vaaran, joka voi saattaa ihmisten terveyden ja/tai turvallisuuden vaaraan Euroopan unionissa, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille sekä tehtävä asianmukainen arviointi. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin taustatekijöistä ja tuloksista.
16 artikla
Suojalauseke
1. Jos jäsenvaltio on eri mieltä toisen jäsenvaltion 14 artiklan 6 kohdan nojalla toteuttamista toimenpiteistä tai jos komissio katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat yhteisön lainsäädännön vastaisia, komissio kuulee välittömästi kaikkia asiaankuuluvia osapuolia, arvioi toimenpiteitä ja määrittää kantansa siihen, onko toimenpide perusteltu. Komissio ilmoittaa kantansa jäsenvaltioille ja tiedottaa asianomaisille osapuolille.
Jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on perusteltu, muiden jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että vaarallinen tuote poistetaan niiden kansallisilta markkinoilta, ja ilmoitettava siitä komissiolle.
Jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on perusteeton, kyseisen jäsenvaltion on peruutettava se.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten perusteena on yhdenmukaistetuissa standardeissa oleva puutteellisuus, komissio antaa asian direktiivillä 98/34/EY perustetun pysyvän komitean käsiteltäväksi, jos toimenpiteet toteuttanut jäsenvaltio pysyy näkemyksessään, ja komissio taikka kyseinen jäsenvaltio käynnistää 8 artiklassa tarkoitetun menettelyn.
3. Jos pyroteknisessä tuotteessa, joka ei ole vaatimustenmukainen, on CE-merkintä, toimivaltaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sitä vastaan, joka on kiinnittänyt merkinnän, ja ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Komissio ilmoittaa muutoksista muille jäsenvaltioille .
17 artikla
Kieltoa tai rajoittamista koskevat toimenpiteet
1. Jokaisessa tämän direktiivin nojalla toteutetussa toimenpiteessä, jolla
a) |
kielletään tuotteen saattaminen markkinoille tai rajoitetaan sitä tai |
b) |
vedetään tuote markkinoilta, |
on täsmällisesti yksilöitävä toimenpiteen perustana olevat syyt. Toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä sille, jota asia koskee, ja hänelle on samalla ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaiset muutoksenhakukeinot ja muutoksenhaussa noudatettavat määräajat.
2. Mikäli toteutetaan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpide, valmistajalle olisi tarjottava tilaisuus esittää ennakolta asiaa koskevat näkemyksensä, paitsi jos tällaista kuulemista ei voida järjestää sen vuoksi, että toimenpide on luonteeltaan kiireellinen etenkin ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien vaatimusten vuoksi.
18 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
1. Seuraavat toimenpiteet, joilla muutetaan tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, myös täydentämällä sitä lisäämällä uusia muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen :
a) |
mukautukset, joita tarvitaan Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksiin mahdollisesti tehtävien muutosten ottamiseksi huomioon; |
b) |
liitteiden II ja III mukautukset tekniikan kehitykseen; |
c) |
mukautukset, jotka koskevat edellä 12 artiklassa vahvistettuja merkintävaatimuksia. |
2. Seuraavat toimenpiteet hyväksytään 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:
a) |
jäljitettävyysjärjestelmän, mukaan lukien rekisterinumeron ja EU:n rekisterin , perustaminen pyroteknisten tuotteitten ja niiden valmistajan tunnistamiseksi; |
b) |
pyroteknisten tuotteiden käyttöön liittyviä onnettomuuksia koskevien tietojen keräämisestä ja ajan tasalle saattamisesta annettavien yhteisten perusteiden vahvistaminen. |
19 artikla
Komitea
1. Komissiota avustaa komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1-4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
20 artikla
Rangaistukset
Jäsenvaltioiden on säädettävä rangaistuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn kansallisen lainsäädännön säännösten rikkomisiin, ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Säädettyjen rangaistusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia .
Jäsenvaltioiden on säädettävä myös tarvittavista toimenpiteistä, joiden nojalla ne voivat pysäyttää tämän direktiivin vastaisia pyroteknisiä tuotteita sisältävät lähetykset .
21 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ja julkaistava ne viimeistään ... (15). Niiden on viipymättä toimitettava kyseiset säännökset kirjallisina komissiolle.
2. Jäsenvaltioiden on sovellettava säännöksiä luokkaan 1, 2 tai 3 kuuluviin ilotulitusvälineisiin viimeistään ... (16) ja muihin pyroteknisiin tuotteisiin ja luokkaan 4 kuuluviin ilotulitusvälineisiin ja teattereissa käytettäviin pyroteknisiin tuotteisiin viimeistään ... (17).
3. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.
5. Ennen 2 kohdassa vahvistettua päivämäärää myönnettyjen kansallisten lupien on katsottava olevan voimassa luvan myöntäneen jäsenvaltion alueella voimassaolonsa loppuun saakka tai enintään 10 vuotta tämän direktiivin voimaantulosta; määräajoista on sovellettava lyhyempää.
6. Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, ajoneuvoteollisuudessa käytettäviä pyroteknisiä tuotteita koskevien lupien, jotka on myönnetty ennen 2 kohdassa vahvistettua päivämäärää, voimassaolo jatkuu niissä määrätyn voimassaoloajan loppuun saakka.
22 artikla
Voimaantulo
Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
23 artikla
Osoitus
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) EUVL C 195, 18.8.2006, s. 7 .
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2006.
(3) EYVL L 121, 15.5.1993, s. 20 , direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1) .
(4) EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13 , direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/105/EY (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 97).
(5) EYVL L 46, 17.2.1997, s. 25, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/84/EY (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 53).
(6) EYVL C 136, 4.6.1985, s. 1.
(7) EUVL C 91, 16.4.2003, s. 7.
(8) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37 , direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2003 liittymisasiakirjalla.
(9) EYVL L 220, 30.8.1993, s. 23.
(10) EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 1999/34/EY (EYVL L 141, 4.6.1999, s. 20).
(11) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23 , päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11) .
(12) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
(13) EYVL L 187, 16.7.1988, s. 1 , direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 93/68/ETY (EYVL L 220, 30.8.1993, s. 1).
(14) EYVL L 212, 7.8.2001, s. 24.
(15) 30 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(16) Kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
(17) Kuuden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä.
LIITE I
OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET
(1) |
Kaikkien pyroteknisten tuotteitten on saavutettava niiden valmistajan ilmoittamat suoritusarvot mahdollisimman hyvän turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. |
(2) |
Kaikki pyrotekniset tuotteet on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne voidaan hävittää turvallisesti sopivalla prosessilla mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin. |
(3) |
Kaikkien pyroteknisten tuotteitten on toimittava oikein, kun niitä käytetään aiottuun tarkoitukseensa. Seuraavat tiedot ja ominaisuudet - tapauksen mukaan - on otettava huomioon tai testattava. Kukin pyrotekninen tuote olisi testattava todenmukaisissa olosuhteissa. Ellei tämä onnistu laboratoriossa, testit on tehtävä olosuhteissa, jotka vastaavat pyroteknisten tuotteitten ennakoitua käyttöä.
|
(4) |
Pyrotekniset tuotteet eivät saa sisältää:
|
(5) |
Pyroteknisten tuotteitten eri ryhmien on lisäksi täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
|
(1) Tarvittaessa varoetäisyys voi olla lyhyempi.
LIITE II
VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT
1. MODUULI B: EY-tyyppitarkastus
1. Tämä moduuli kuvailee sitä menettelyn osaa, jolla ilmoitettu tarkastuslaitos toteaa ja todistaa, että tarkasteltava tuotantoa edustava näyte täyttää tämän direktiivin vastaavat säännökset.
2. Valmistaja jättää EY-tyyppitarkastusta koskevan hakemuksen valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.
Tässä hakemuksessa on oltava
— |
valmistajan nimi ja osoite |
— |
kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty muulle ilmoitetulle laitokselle |
— |
jäljempänä 3 kohdassa kuvaillut tekniset asiakirjat. |
Hakijan on toimitettava ilmoitetun laitoksen käyttöön tarkastettavaa tuotantoa edustava näyte, jäljempänä ”tyyppi”. Ilmoitettu laitos voi pyytää lisää näytteitä, jos testausohjelma edellyttää sitä.
3. Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko tuote direktiivin vaatimusten mukainen. Siinä määrin kuin on tällaisen arvioinnin kannalta tarpeen, teknisten asiakirjojen on käsitettävä tuotteen suunnittelu, valmistus ja toiminta ja sisällettävä seuraavat:
— |
yleinen tyyppikuvaus |
— |
suunnittelu- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot osista, osakokonaisuuksista, virtapiireistä jne. |
— |
näiden piirustusten ja kaavioiden sekä tuotteen toiminnan ymmärtämiseen tarvittavat kuvaukset ja selitykset |
— |
luettelo 8 artiklassa tarkoitetuista kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja kuvaus olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi tehdyistä ratkaisuista, kun 8 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu |
— |
suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne. |
— |
testausselosteet. |
4. Ilmoitetun laitoksen on
4.1. |
tarkastettava tekniset asiakirjat, tarkastettava, että tyyppi on valmistettu teknisten asiakirjojen mukaisesti, sekä yksilöitävä ne osat, jotka on suunniteltu 8 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien asiaa koskevien lausumien mukaisesti samoin kuin osat, joiden suunnittelussa ei ole noudatettu kyseisten yhdenmukaistettujen standardien asiaa koskevia lausumia |
4.2. |
suoritettava tai suoritutettava aiheelliset tarkastukset ja tarvittavat testit sen tarkastamiseksi, täyttävätkö valmistajan tekemät ratkaisut direktiivin olennaiset turvallisuusvaatimukset silloin, kun 8 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu |
4.3. |
tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit varmistaakseen, että kun valmistaja on päättänyt soveltaa asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja, niitä on todella sovellettu |
4.4. |
sovittava hakijan kanssa paikasta, missä tarvittavat tarkastukset ja tarvittavat testit tehdään. |
5. Jos tyyppi on tämän direktiivin säännösten mukainen, ilmoitettu laitos antaa hakijalle EY-tyyppitarkastustodistuksen. Todistuksessa on valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksessa tehdyt päätelmät ja hyväksytyn tyypin tunnistamiseen tarvittavat tiedot.
Todistukseen liitetään luettelo asiaa koskevien teknisten asiakirjojen merkittävistä osista, ja ilmoitettu laitos säilyttää siitä jäljennöksen.
Jos valmistajalta evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on esitettävä yksityiskohtaiset syyt epäämiselle.
Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.
6. Hakijan on ilmoitettava EY-tyyppitarkastustodistusta koskevia teknisiä asiakirjoja hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn tuotteeseen tehdyistä muutoksista, joille on saatava lisähyväksyminen, jos sellaiset muutokset voivat vaikuttaa olennaisten vaatimusten mukaisuuteen tai tuotteen määräysten mukaiseen käyttöön. Tämä lisähyväksyntä annetaan alkuperäisen EY-tyyppitarkastustodistuksen lisäyksenä.
7. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille tarvittavat tiedot EY-tyyppitarkastustodistuksista sekä annetuista lisäyksistä ja peruutuksista.
8. Muut ilmoitetut laitokset voivat pyytää jäljennöksiä EY-tyyppitarkastustodistuksista tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteiden on oltava muiden tarkastuselinten käytettävissä.
9. Valmistajan on säilytettävä EY-tyyppitarkastustodistukset ja tekniset asiakirjat sekä niiden lisäykset vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu.
Jos valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla on sillä, joka saattaa tuotteen markkinoille yhteisössä.
2. MODUULI C: tyypinmukaisuus
1. Tämä moduuli kuvailee menettelyn sitä vaihetta, jossa valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseiset pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tämän direktiivin vaatimukset. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen pyrotekniseen tuotteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus.
2. Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen siitä, että tuotantovaiheessa varmistetaan, että valmistettavat tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia.
3. Valmistajan on säilytettävä jäljennös vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu.
Jos valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla on sillä, joka saattaa tuotteen markkinoille yhteisössä.
4. Valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä tuotteen tarkastuksia satunnaisin väliajoin. Ilmoitetun laitoksen paikan päällä valmiista tuotteesta ottama soveltuva näyte tarkastetaan ja asianmukaiset, 8 artiklassa tarkoitettujen soveltuvien yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti määritellyt tai vastaavat testit tehdään sen tarkistamiseksi, onko tuote tämän direktiivin vaatimusten mukainen. Jos yksi tai useampi tarkastettavista tuotteista ei ole niiden mukainen, ilmoitettu laitos toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.
Valmistajan on ilmoitetun laitoksen vastuulla kiinnitettävä laitoksen tunnusnumero valmistusprosessin aikana.
3. MODUULI D: tuotannon laadunvarmistus
1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa valmistaja, joka täyttää 2 kohdan velvoitteet, varmistaa ja vakuuttaa, että pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset. Valmistaja kiinnittää CE-merkinnän jokaiseen tuotteeseen ja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. CE-merkintään liitetään 4 kohdassa tarkoitetusta valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.
2. Valmistajan on sovellettava 3 kohdassa täsmennettyä hyväksyttyä laatujärjestelmää tuotantoon sekä valmiiden tuotteitten tarkastukseen ja testaamiseen. Valmistajaan sovelletaan 4 kohdassa tarkoitettua valvontaa.
3. Laatujärjestelmä
3.1. |
Valmistaja tekee kyseisten pyroteknisten tuotteiden osalta käyttämänsä laatujärjestelmän arviointia koskevan hakemuksen valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle. Tässä hakemuksessa on oltava
|
3.2. |
Laatujärjestelmän on taattava, että tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin ja niihin sovellettavien tämän direktiivin vaatimusten mukaiset. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Näiden laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen on mahdollistettava laatuohjelmien, -suunnitelmien, -käsikirjojen ja -pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta. Niissä on erityisesti oltava riittävä esitys seuraavista:
|
3.3. |
Tarkastuselimen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2 kohdan vaatimukset. Laitoksen on pidettävä olettamuksena, että laatujärjestelmät, joissa sovelletaan asiaa koskevaa yhdenmukaistettua standardia, vastaavat näitä vaatimuksia. Arviointiryhmässä on oltava vähintään yksi arvioija, jolla on kokemusta kyseisen tuoteteknologian arvioinnista. Arviointimenettelyyn on kuuluttava tarkastuskäynti valmistajan laitoksella. Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös. |
3.4. |
Valmistajan täytyy sitoutua täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana. Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi. Sen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös. |
4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva valvonta
4.1. |
Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti. |
4.2. |
Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle tarkastusta varten pääsy valmistus-, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti seuraavat:
|
4.3. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja annettava tarkastusraportti valmistajalle. |
4.4. |
Ilmoitettu laitos voi lisäksi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luona. Ilmoitettu laitos voi näillä käynneillä tarvittaessa tehdä tai teettää testejä tarkastaakseen, että laatujärjestelmä toimii asianmukaisesti. Laitoksen on tarvittaessa annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä mahdollisesti tehtyyn testiin liittyvä testausseloste. |
5. Valmistajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu, kansallisten viranomaisten saatavilla seuraavat:
— |
edellä 3.1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu asiakirja |
— |
edellä 3.4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut muutostiedot |
— |
edellä 3.4 kohdan viimeisessä alakohdassa sekä 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit. |
6. Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muiden laitosten käytettäväksi tähdelliset tiedot laatujärjestelmien hyväksymisistä ja hyväksymisen peruutuksista.
4. MODUULI E: Tuotteiden laadunvarmistus
1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa 2 kohdan velvoitteet täyttävä valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen pyrotekniseen tuotteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. CE-merkintään liitetään 4 kohdassa tarkoitetusta valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.
2. Valmistajan on sovellettava 3 kohdassa täsmennettyä hyväksyttyä laatujärjestelmää valmiiden pyroteknisten tuotteitten tarkastukseen ja testaamiseen. Valmistajaan sovelletaan 4 kohdassa tarkoitettua valvontaa.
3. Laatujärjestelmä
3.1. |
Valmistaja tekee pyroteknisten tuotteitten laatujärjestelmän arvioimista koskevan hakemuksen valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle. Tässä hakemuksessa on oltava
|
3.2. |
Laatujärjestelmän mukaisesti jokainen pyrotekninen tuote tarkastetaan ja sille tehdään 8 artiklassa tarkoitetuissa asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määrätyt tai vastaavat testit, joilla varmistetaan, että tuote on direktiivin vaatimusten mukainen. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Tätä laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen on mahdollistettava laatuohjelmien, -suunnitelmien, -toimintaohjeiden ja -pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta. Niissä on erityisesti oltava riittävä esitys seuraavista:
|
3.3. |
Tarkastuselimen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2 kohdan vaatimukset. Laitoksen on pidettävä olettamuksena, että laatujärjestelmät, joissa sovelletaan asiaa koskevaa yhdenmukaistettua standardia, vastaavat näitä vaatimuksia. Arviointiryhmässä on oltava vähintään yksi arvioija, jolla on kokemusta kyseisen tuoteteknologian arvioinnista. Arviointimenettelyyn on kuuluttava käynti valmistajan laitoksella. Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös. |
3.4. |
Valmistajan täytyy sitoutua täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana. Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi. Sen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös. |
4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva valvonta
4.1. |
Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti. |
4.2. |
Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle tarkastusta varten pääsy valmistus-, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti seuraavat:
|
4.3. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja annettava tarkastusraportti valmistajalle. |
4.4. |
Ilmoitettu laitos voi lisäksi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luona. Ilmoitettu laitos voi näillä käynneillä tarvittaessa tehdä tai teettää testejä tarkastaakseen, että laatujärjestelmä toimii asianmukaisesti. Laitoksen on tarvittaessa annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä mahdollisesti tehtyyn testiin liittyvä testausseloste. |
5. Valmistajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu, kansallisten viranomaisten saatavilla seuraavat:
— |
edellä 3.1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu asiakirja |
— |
edellä 3.4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut muutostiedot |
— |
edellä 3.4 kohdan viimeisessä alakohdassa sekä 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit. |
6. Kunkin ilmoitetun laitoksen on toimitettava muille ilmoitetuille laitoksille tähdelliset tiedot laatujärjestelmien hyväksymisistä ja hyväksymisen peruutuksista .
5. MODUULI F : Tuoteyksikkökohtainen tarkastus
1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että pyrotekninen tuote, jolle on annettu 2 kohdassa tarkoitettu todistus, vastaa siihen sovellettavassa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä tuotteeseen ja laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus.
2. Ilmoitetun laitoksen on tutkittava pyrotekninen tuote ja tehtävä 8 artiklassa tarkoitetussa asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt aiheelliset tai vastaavat testit sen varmistamiseksi, että tuote on direktiivin sovellettavien vaatimusten mukainen.
Ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä tunnusnumeronsa hyväksyttyyn tuotteeseen ja laadittava suoritettuja testejä koskeva vaatimustenmukaisuustodistus.
3. Teknisen asiakirjan tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi direktiivissä säädettyjen vaatimustenmukaisuuden arvioiminen samoin kuin pyroteknisen tuotteen suunnittelun, valmistuksen ja käytön ymmärtäminen.
Asiakirjojen on sisällettävä seuraavat, jos sillä arvioinnin kannalta on merkitystä:
— |
yleinen kuvaus tyypistä |
— |
suunnittelu- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot osista, osakokonaisuuksista, virtapiireistä jne. |
— |
tarvittavat kuvaukset ja selitykset edellä tarkoitettujen piirustusten ja kaavioitten ja pyroteknisten tuotteitten toiminnan ymmärtämiseksi |
— |
luettelo 8 artiklassa tarkoitetuista kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja kuvaus olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi tehdyistä ratkaisuista, kun 8 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu |
— |
suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne. |
— |
testausselosteet. |
6. MODUULI G: Kattava laadunvarmistus
1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa valmistaja, joka täyttää 2 kohdan velvoitteet, varmistaa ja vakuuttaa, että kyseiset tuotteet täyttävät tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset. Valmistaja tai tämän maahantuoja kiinnittää CE-merkinnän jokaiseen tuotteeseen ja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. CE-merkintään liitetään 4 kohdassa tarkoitetusta valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.
2. Valmistajan on sovellettava 3 kohdassa täsmennettyä hyväksyttyä laatujärjestelmää suunnitteluun, tuotantoon sekä valmiiden tuotteitten tarkastukseen ja testaamiseen, ja valmistajaan sovelletaan 4 kohdassa tarkoitettua valvontaa.
3. Laatujärjestelmä
3.1. |
Valmistaja tekee käyttämänsä laatujärjestelmän arviointia koskevan hakemuksen ilmoitetulle laitokselle. Tässä hakemuksessa on oltava:
|
3.2. |
Laatujärjestelmän on taattava, että tuotteet ovat niihin sovellettavien tämän direktiivin vaatimusten mukaisia. Kaikki valmistajan soveltamat perusteet, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Näiden laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen on mahdollistettava laatua koskevien periaatteiden ja menettelyjen, kuten laatuohjelmien, suunnitelmien, käsikirjojen ja pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta. Niissä on erityisesti oltava riittävä esitys seuraavista:
|
3.3. |
Tarkastuselimen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2 kohdan vaatimukset. Laitoksen on pidettävä olettamuksena, että laatujärjestelmät, joissa sovelletaan asiaa koskevaa yhdenmukaistettua standardia, vastaavat näitä vaatimuksia. Arviointiryhmän jäsenistä vähintään yhdellä on oltava kokemusta kyseisen tuoteteknologian arvioinnista. Arviointimenettelyyn on kuuluttava tarkastuskäynti valmistajan laitoksella. Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös. |
3.4. |
Valmistajan täytyy sitoutua täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana. Valmistajan tai tämän valtuutetun edustajan on aina ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmään suunnitelluista päivityksistä. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi. Sen on annettava päätöksensä tiedoksi valmistajalle. Tiedoksiantoon on sisällyttävä tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös. |
4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva EY-valvonta
4.1. |
EY-valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti. |
4.2. |
Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle tarkastusta varten pääsy suunnittelu-, valmistus, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti seuraavat:
|
4.3. |
Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja annettava tarkastusraportti valmistajalle. |
4.4. |
Ilmoitettu laitos voi lisäksi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luona. Ilmoitettu laitos voi tällöin tehdä tai teettää testejä tarkastaakseen tarvittaessa, että laatujärjestelmä toimii moitteettomasti. Laitoksen on tarvittaessa annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä mahdollinen testausseloste. |
5. Valmistajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu, kansallisten viranomaisten saatavilla seuraavat:
— |
edellä 3.1 kohdan toisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu asiakirja |
— |
edellä 3.4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut muutostiedot |
— |
edellä 3.4 kohdan viimeisessä alakohdassa sekä 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit. |
6. Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muiden laitosten käytettäväksi asiaan kuuluvat tiedot laatujärjestelmien hyväksymisistä ja hyväksymisen peruuttamisista.
LIITE III
VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOTKA JÄSENVALTIOIDEN ON OTETTAVA HUOMIOON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINNISTA VASTAAVIEN LAITOSTEN OSALTA
1. Tarkastukseen liittyviä testejä suorittava laitos, sen johtaja tai henkilökunta eivät saa olla tarkastamiensa pyroteknisten tuotteitten suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia, asentajia tai maahantuojia eivätkä näiden edustajia. He eivät saa olla suoranaisesti eivätkä edustajina mukana näiden tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa, markkinoille saattamisessa, kunnossapidossa tai maahantuonnissa. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta vaihtaa teknisiä tietoja valmistajan ja ilmoitetun laitoksen välillä.
2. Laitoksen ja sen henkilökunnan on tehtävä tarkastukseen liittyvät testit mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja teknistä pätevyyttä osoittaen ja oltava riippumattomia kaikesta sellaisesta painostuksesta ja houkuttelusta, erityisesti taloudellisesta, joka voisi vaikuttaa heidän arviointiinsa tai tarkastuksen tuloksiin, etenkin niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joiden etuihin tarkastustulokset vaikuttavat.
3. Ilmoitetun laitoksen käytettävissä on oltava tarvittava henkilöstö ja tarvittavat välineet, jotta se voi asianmukaisesti hoitaa ne hallinnolliset ja tekniset tehtävät, jotka liittyvät tarkastusten toteuttamiseen. Sillä on oltava mahdollisuus käyttää erikoistarkastuksiin vaadittavia laitteita.
4. Tarkastuksista vastaavalla henkilöstöllä on oltava
— |
hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus |
— |
riittävät tiedot tehtäviä testejä koskevista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisten testien suorittamisesta |
— |
kyky laatia vaadittavat todistukset, pöytäkirjat ja selosteet, joilla todennetaan testien suorittaminen. |
5. Tarkastushenkilöstön puolueettomuus on taattava. Henkilöstön palkkaus ei saa olla riippuvainen suoritettujen testien määrästä eikä niiden tuloksista.
6. Laitoksen on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa tarkastuksista.
7. Laitoksen henkilöstöllä on oltava salassapitovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa suorittaessaan tehtäviään tämän direktiivin mukaisesti tai direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten nojalla (poikkeuksena tiedot sen valtion toimivaltaisille hallintoviranomaisille, jossa laitos toimii).
LIITE IV
VAATIMUSTENMUKAISUUSMERKINTÄ
CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä koostuu kirjaimista ”CE” seuraavalla tavalla kirjoitettuna:
Jos merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn kirjoitustavan mittasuhteita.
P6_TA(2006)0516
Eurooppalainen sosiaaliturvan tilastointijärjestelmä (ESSPROS) *** I
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta sosiaaliturvan tilastointijärjestelmästä (ESSPROS) (KOM(2006)0011 — C6-0024/2006 — 2006/0004(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0011) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 285 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0024/2006), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0324/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; |
3. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TC1-COD(2006)0004
Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 30. marraskuuta 2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2007 antamiseksi eurooppalaisesta sosiaaliturvan tilastointijärjestelmästä (ESSPROS)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 285 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 2 artiklan mukaan Euroopan yhteisön tehtäviin kuuluu sosiaalisen suojelun korkean tason edistäminen. |
(2) |
Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi vauhtia jäsenvaltioiden poliittiselle ajatustenvaihdolle sosiaalisen suojelun järjestelmien modernisoimisesta. |
(3) |
Lokakuun 4 päivänä 2004 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2004/689/EY (3) perustettiin sosiaalisen suojelun komitea, jonka kautta komissio ja jäsenvaltiot voivat yhteistyössä vaihtaa tietoja ja näkemyksiä sosiaalisen suojelun järjestelmien modernisoimisesta ja parantamisesta. |
(4) |
Komissio hahmotteli 27 päivänä toukokuuta 2003 antamassaan tiedonannossa (4) strategian, jolla selkeytetään avoimen koordinoinnin menettelyjä sosiaalipolitiikan alalla ja pyritään lujittamaan sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden asemaa Lissabonin strategiassa. Neuvosto sopi 20 päivänä lokakuuta 2003, että selkeyttämistoimet tulevat voimaan vuodesta 2006. Keskeiseksi raportointivälineeksi tulee vuotuinen yhteinen raportti, johon kootaan ne keskeiset analyysitulokset ja poliittiset viestit, joilla on merkitystä sekä avoimelle koordinointimenetelmälle kaikilla sen soveltamisaloilla että laajemmille kysymyksille sosiaalisessa suojelussa. |
(5) |
Avoin koordinointimenetelmä on nostanut vertailukelpoisten, ajantasaisten ja luotettavien tilastojen saatavuuden keskeiseksi tekijäksi sosiaalipolitiikassa. Vuotuisissa yhteisissä raporteissa käytetäänkin vertailukelpoisia tilastotietoja sosiaalisesta suojelusta. |
(6) |
Komissio (Eurostat) kerää jo nykyisin jäsenvaltioilta sosiaalista suojelua koskevia tietoja vuosittain ja vapaaehtoiselta pohjalta. Toiminnasta on tullut vakiintunut käytäntö jäsenvaltioissa, ja tietojen vertailukelpoisuuden takaamiseksi se perustuu yhteisiin menetelmällisiin periaatteisiin. |
(7) |
Yhteisön tilastojen laatimisesta säädetään yhteisön tilastoista 17 päivänä helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 322/97 (5). |
(8) |
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (6) mukaisesti. |
(9) |
Komissiolle olisi annettava toimivalta päättää ensimmäisestä tietojenkeruuvuodesta ja toimenpiteistä, jotka koskevat kerättyjen tietojen yksityiskohtaista luokitusta, käytettäviä määritelmiä ja levittämissääntöjen päivittämistä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
(10) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tässä asetuksessa esitettyjen toimien tavoitetta, eli sellaisten yhteisten tilastostandardien luomista, joiden avulla voidaan tuottaa yhdenmukaistettuja tietoja, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. |
(11) |
Tässä yhteydessä tehdään yhteistyötä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kanssa nettososiaalietuuksien alalla. |
(12) |
Neuvoston päätöksellä 89/382/ETY, Euratom (7) perustettua Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomiteaa on kuultu asiasta, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde
Tämän asetuksen tarkoituksena on perustaa Eurooppalainen sosiaaliturvan tilastointijärjestelmä, jäljempänä ”ESSPROS-järjestelmä” säätämällä
a) |
menetelmäkehyksestä (joka perustuu yhteisiin standardeihin, määritelmiin, luokituksiin ja tilinpitosääntöihin), jota käytetään kerättäessä vertailukelpoisia tilastotietoja yhteisön käyttöön; ja |
b) |
määräajoista, joiden puitteissa ESSPROS-järjestelmän mukaisesti kerätyt tilastotiedot on toimitettava. |
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa käytetään seuraavia määritelmiä:
a) |
”Yhteisön tilastoilla” tarkoitetaan samaa kuin asetuksen (EY) N:o 322/97 2 artiklassa. |
b) |
”Sosiaalisella suojelulla” tarkoitetaan kaikkia julkisten ja yksityisten elinten toimia, joilla pyritään keventämään kotitalouksille ja yksityishenkilöille tietyistä erikseen määritellyistä riskeistä tai tarpeista syntyvää taakkaa edellyttäen, ettei samanaikaisesti ole käytössä niihin liittyviä vastavuoroisia tai henkilökohtaisia järjestelyjä. Sosiaaliturvaetuuksien piiriin kuuluvat riskit ja tarpeet jaetaan seuraaviin yleisesti käytössä oleviin ryhmiin: sairaanhoito ja terveydenhuolto, toimintarajoitteisuus, vanhuus, jälkeenjääneet, perhe ja lapset, työttömyys, asuminen sekä muut saadut sosiaaliavustukset. |
c) |
”Sosiaalisen suojelun järjestelmällä” tarkoitetaan yhden tai useamman institutionaalisen yksikön tukemaa säännöstöä, jolla säännellään sosiaalietuuksien tarjoamista ja rahoitusta. |
d) |
”Järjestelmien ryhmittelyllä” tarkoitetaan kriteereitä, joiden mukaan kukin sosiaaliturvajärjestelmä luokitellaan, eli päätöksentekoa, oikeudellista täytäntöönpanoa, oikeuksien muodostumista sekä suojan laajuutta ja tasoa. Kukin järjestelmä luokitellaan yhteen luokkaan tietyn kriteerin perusteella. |
e) |
”Sosiaaliturvaetuuksilla” tarkoitetaan sosiaalisen suojelun järjestelmistä kotitalouksille ja yksilöille suoritettavia rahamääräisiä tai luontoismuotoisia tulonsiirtoja, joiden tarkoituksena on keventää tietyistä riskeistä ja tarpeista aiheutuvaa taakkaa. |
3 artikla
Järjestelmän ala
1. ESSPROS-ydinjärjestelmään liittyvät tilastot kattavat sosiaalisen suojelun menoihin ja tuloihin liittyvät rahavirrat.
Tiedot on lähetettävä sosiaalisen suojelun järjestelmien tasolla, ja kunkin järjestelmän osalta on toimitettava yksityiskohtaiset ESSPROS-luokituksen mukaiset erittelyt menoista ja tuloista.
Liitteessä I annetaan tarkemmat ohjeet järjestelmä- ja etuuskohtaisista määrällisistä tiedoista, toimitettavista koontiryhmiin liittyvistä tiedoista ja järjestelyistä tietojen toimittamiseksi ja levittämiseksi. Järjestelmä- ja etuuskohtaisten laadullisten tietojen aiheista ja järjestelyistä tietojen toimittamiseksi, päivittämiseksi ja levittämiseksi määrätään liitteessä I olevassa 2 kohdassa.
Ensimmäinen vuosi, jolta tietoja kerätään, on sitä vuotta seuraava kalenterivuosi, jona tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2. Ydinjärjestelmän lisäksi vahvistetaan moduuleja, joihin kuuluu täydentäviä tietoja eläkkeensaajista ja nettososiaalietuuksista .
4 artikla
Eläkkeensaajia koskeva moduuli
1. Ensimmäisestä tämän asetuksen mukaisesta tiedonkeruuvuodesta lähtien mukaan otetaan lisäksi eläkkeensaajia koskeva moduuli. Aiheista sekä järjestelyistä tietojen toimittamiseksi ja levittämiseksi vahvistetaan ohjeet liitteessä II.
2. Ensimmäinen vuosi, jolta tietoja kerätään, on sitä vuotta seuraava kalenterivuosi, jona tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
5 artikla
Nettososiaalietuuksia koskeva moduuli
1. Jäsenvaltioiden on vuoden 2008 loppuun mennessä tehtävä vuotta 2005 koskeva kokeellinen tiedonkeruu nettososiaalietuuksia koskevan moduulin käyttöönottoa varten. Aiheista sekä järjestelyistä tietojen toimittamiseksi vahvistetaan ohjeet liitteessä III.
2. Toimenpiteistä tähän moduuliin liittyvän täysimittaisen tiedonkeruun käynnistämiseksi aikaisintaan vuonna 2010 päätetään kansallisen kokeellisen tiedonkeruun perusteella ja edellyttäen, että valtaosa tämän kokeellisen tutkimuksen tuloksista on myönteinen, 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
6 artikla
Tietolähteet
Tilastojen on perustuttava seuraaviin tietolähteisiin kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti ja sen mukaan, miten niitä on jäsenvaltiossa saatavana:
a) |
rekisterit ja muut hallinnolliset lähteet; |
b) |
tutkimukset; ja/tai |
c) |
arviot. |
7 artikla
Täytäntöönpanojärjestelyt
1. Tämän asetuksen täytäntöönpanojärjestelyissä on otettava huomioon kustannushyötyanalyysin tulokset, ja niiden on koskettava ESSPROS-ydinjärjestelmää (liite I), eläkkeensaajia koskevaa moduulia (liite II) ja nettososiaalietuuksia koskevaa moduulia (5 artikla).
2. Toimenpiteistä, jotka koskevat tietojen toimitusmuotoja, toimitettavia tuloksia ja laadunarviointiperusteita, päätetään 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
3. Toimenpiteistä, joilla muutetaan tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia, muun muassa täydentämällä sitä, ja jotka koskevat päätöstä ensimmäisestä tietojenkeruuvuodesta, ja toimenpiteistä, jotka koskevat katettujen tietojen yksityiskohtaista luokitusta, käytettäviä määritelmiä ja levittämissääntöjen päivittämistä, päätetään 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
8 artikla
Menettely
1. Komissiota avustaa päätöksellä 89/382/ETY, Euratom perustettu tilasto-ohjelmakomitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1-4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon kyseisen päätöksen 8 artiklan säännökset.
9 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty ...ssa/ssä ... päivänä ...kuuta ...
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
(1) Lausunto annettu 5. heinäkuuta 2006 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 30. marraskuuta 2006.
(3) EUVL L 314, 13.10.2004, s. 8.
(4) KOM(2003)0261.
(5) EYVL L 52, 22.2.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
(6) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
(7) EYVL L 181, 28.6.1989, s. 47.
LIITE I
ESSPROS-YDINJÄRJESTELMÄ
1. Järjestelmä- ja etuuskohtaiset määrälliset tiedot
1.1. Toimitettavat tiedot
Koontiryhmiin liittyvät tiedot kattavat seuraavat:
1.1.1. |
Menot
|
1.1.2. |
Tulot
|
Katettavista tiedoista (yksityiskohtaiseen luokitukseen liittyvät) säädetään 8 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.
1.2. Tietojen toimittaminen
Tilastot toimitetaan vuosittain. Tiedot koskevat kalenterivuotta kansallisten käytänteiden mukaisesti. Tietojen toimittamisen määräaika on N + 18 kuukautta, ts. kalenterivuotta N koskevat tiedot sekä mahdolliset aiempia vuosia koskevat tarkistukset on toimitettava viimeistään kesäkuussa vuonna N + 2.
1.3. Tilastojen levittäminen
Komissio (Eurostat) julkaisee tiedot sosiaalisen suojelun menoista koko järjestelmän tasolla kuukauden N + 22 (vuoden N + 2 lokakuun) loppuun mennessä kalenterivuoden N tietojen perusteella. Samaan aikaan komissio (Eurostat) toimittaa yksityiskohtaiset järjestelmäkohtaiset tiedot erityisille käyttäjille (ESSPROS-tietoja kokoaville kansallisille elimille, komission yksiköille ja kansainvälisille elimille). Erityiset käyttäjät saavat julkaista pelkästään useita järjestelmiä ryhmänä koskevia tietoja.
2. Järjestelmä- ja etuuskohtaiset laadulliset tiedot
2.1. Aiheet
Kutakin järjestelmää koskeviin laadullisiin tietoihin kuuluu yleiskuvaus järjestelmästä, yksityiskohtainen kuvaus etuuksista sekä tiedot tuoreista muutoksista ja uudistuksista.
2.2. Tietojen toimittaminen ja laadullisten tietojen päivittäminen
Täysien jo toimitettujen laadullisten tietojen vuotuiseen päivitykseen kuuluvat vain sosiaalisen suojelun järjestelmiin tehdyt muutokset, ja päivitys toimitetaan yhdessä määrällisten tietojen kanssa.
2.3. Tilastojen levittäminen
Komissio (Eurostat) toimittaa laadulliset tiedot järjestelmän tasolla kuukauden N + 22 (vuoden N + 2 lokakuun) loppuun mennessä.
LIITE II
ELÄKKEENSAAJIA KOSKEVA MODUULI
1. Aiheet
Moduuliin kuuluu tietoja eläkkeensaajista, joilla tarkoitetaan seuraavien sosiaalisen suojelun järjestelmästä myönnettävien rahamääräisten toistuvasti maksettujen etuuksien vastaanottajia:
a) |
Työkyvyttömyyseläke |
b) |
Heikentyneen työkyvyn vuoksi myönnetty varhaiseläke |
c) |
Vanhuuseläke |
d) |
Varhennettu vanhuuseläke |
e) |
Osa-aikaeläke |
f) |
Perhe-eläke |
g) |
Työmarkkinasyistä myönnettävä varhaiseläke. |
2. Tietojen toimittaminen
Tilastot toimitetaan vuosittain. Tiedot ovat vuoden lopun tietoja (31.12./1.1.). Vuoden N tiedot on toimitettava vuoden N + 2 toukokuun loppuun mennessä jaoteltuina seuraavasti:
a) |
sosiaalisen suojelun järjestelmän mukaan |
b) |
sukupuolittain kaikista järjestelmistä yhteensä . |
3. Tilastojen levittäminen
Komissio (Eurostat) julkaisee kaikkia järjestelmiä koskevat tiedot kuukauden N + 22 (vuoden N + 2 lokakuun) loppuun mennessä tilivuoden N tietojen perusteella. Samaan aikaan komissio (Eurostat) toimittaa yksityiskohtaiset järjestelmäkohtaiset tiedot erityisille käyttäjille (ESSPROS-tietoja kokoaville kansallisille elimille, komission yksiköille ja kansainvälisille elimille). Erityiset käyttäjät saavat julkaista pelkästään useita järjestelmiä ryhmänä koskevia tietoja.
Komissio (Eurostat) julkaisee ja levittää erityisille käyttäjille (ESSPROS-tietoja kokoaville kansallisille elimille, komission yksiköille ja kansainvälisille elimille) kalenterivuoden N tietoihin perustuvat kunkin seitsemän luokan kokonaismääriä koskevat tiedot N+ 22 kuukauden (vuoden N+ 2 lokakuun) loppuun mennessä.
LIITE III
KOKEELLINEN TIEDONKERUU NETTOSOSIAALIETUUKSISTA
1. Aiheet
Keruun aiheena on nettososiaalietuuksien laskeminen. Nettososiaalietuuksilla tarkoitetaan sosiaalietuuksien arvoa ilman veroja ja etuuden saajien suorittamia maksuja mutta lisättynä veroetuuksien arvolla.
Veroetuuksilla tarkoitetaan sosiaalista suojelua, jota tarjotaan verohelpotuksina, joita voitaisiin pitää sosiaalietuuksina, jos ne maksettaisiin rahana. Huomioon ei oteta verohelpotuksia, joilla edistetään sosiaalisen suojelun tarjoamista tai yksityisiä vakuutusjärjestelmiä.
2. Tietojen toimittaminen
Rahana maksettavista sosiaalietuuksista on etuustyyppikohtaisesti ilmoitettava etuuksista vuonna 2005 perityn henkilökohtaisen tuloveron ja sosiaaliturvamaksujen taso, mieluiten jaoteltuna edelleen erityisten homogeenisesti verotettujen järjestelmien ryhmien mukaan. Hankalissa tapauksissa tulokset voidaan ilmoittaa etuusryhmittäin: esimerkiksi liitteessä II luetellut seitsemän eläkeryhmää yhteensä tai tietyn tehtävän mukaiset rahaetuudet yhteensä. Veroetuudet olisi ilmoitettava kunkin nimikkeen kohdalta erikseen käyttämällä menetettyjen verotulojen menetelmää.
P6_TA(2006)0517
Euratomin seitsemäs puiteohjelma (2007-2011), tutkimustulosten levittäminen *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euratom) säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007-2011) (KOM(2006)0042 — C6-0080/2006 — 2006/0014(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0042) (1), |
— |
ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 7 ja 10 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0080/2006), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0305/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
||||||||||
Tarkistus 39 |
|||||||||||
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) |
|||||||||||
|
(3 a) Luottamuksellisten tietojen käsittelyyn sovelletaan kaikkea asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, kuten komission sisäisten menettelysääntöjen muuttamisesta turvallisuussäännösten osalta 29 päivänä marraskuuta 2001 tehtyä komission päätöstä 2001/844/ EY, EHTY, Euratom (2) |
||||||||||
Tarkistus 40 |
|||||||||||
Johdanto-osan 4 kappale |
|||||||||||
(4) Yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevien sääntöjen olisi muodostettava yhtenäinen ja selkeä kehys, jonka avulla voidaan varmistaa, että seitsemäs puiteohjelma toteutetaan tehokkaasti ja että se on helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä. |
(4) Yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista koskevien sääntöjen olisi muodostettava yhtenäinen, kattava ja selkeä kehys, jonka avulla voidaan varmistaa, että puiteohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja että se on yksinkertaistettujen menettelyjen ansiosta helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti . |
||||||||||
Tarkistus 41 |
|||||||||||
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) |
|||||||||||
|
(4 a) Säännöissä olisi myös helpotettava osallistujien synnyttämien teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä ja otettava huomioon osallistujien mahdollinen kansainvälinen järjestäytymistapa samalla, kun suojellaan muiden osallistujien ja yhteisön oikeutettuja etuja. |
||||||||||
Tarkistus 42 |
|||||||||||
Johdanto-osan 7 kappale |
|||||||||||
(7) Sen vuoksi on aiheellista sallia paitsi oikeushenkilöiden - edellyttäen, että ne voivat käyttää oikeuksia ja ottaa hoitaakseen velvoitteita - myös luonnollisten henkilöiden osallistuminen. Luonnollisten henkilöiden osallistumisen myötä varmistetaan, ettei tieteellisen huippuosaamisen ja pätevyyden luominen ja kehittäminen rajoitu pelkästään sellaisiin yhteisön rahoittamiin hankkeisiin, joissa on mukana ainoastaan oikeushenkilöitä. Lisäksi se mahdollistaa sellaisten pk-yritysten osallistumisen, jotka eivät ole oikeushenkilöitä. |
Poistetaan. |
||||||||||
Tarkistus 43 |
|||||||||||
Johdanto-osan 9 kappale |
|||||||||||
(9) On tarkoituksenmukaista, että puiteohjelmaan voivat osallistua kaikki oikeussubjektit, kunhan vähimmäisehdot on täytetty. Jos osallistujia on vähimmäisehdot ylittävä määrä, olisi varmistettava, että asianomainen epäsuora toimi voidaan toteuttaa tehokkaasti. |
(9) On tarkoituksenmukaista, että puiteohjelmaan voivat osallistua kaikki oikeussubjektit, kunhan vähimmäisehdot on täytetty. Jos osallistujia on vähimmäisehdot ylittävä määrä, olisi varmistettava, että asianomainen epäsuora toimi toteutetaan tehokkaasti. |
||||||||||
Tarkistus 44 |
|||||||||||
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) |
|||||||||||
|
(11 a) Jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla oikeussubjekteilla, jotka sijaitsevat Euroopan unionin ulkopuolella, on Euratomin perustamissopimuksen 198 artiklan nojalla oikeus osallistua seitsemänteen puiteohjelmaan. |
||||||||||
Tarkistus 45 |
|||||||||||
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi) |
|||||||||||
|
(12 a) Siirtymisen kuudennessa puiteohjelmassa käytetystä kustannusten laskentatavasta olisi tapahduttava tehokkaasti ja sujuvasti osallistujien eduksi. Seitsemännen puiteohjelman seurantaprosessissa olisi sen vuoksi otettava huomioon tämän muutoksen vaikutukset talousarvioon sekä erityisesti sen vaikutukset osallistujien hallinnolliseen taakkaan. |
||||||||||
Tarkistus 46 |
|||||||||||
Johdanto-osan 13 kappale |
|||||||||||
(13) Komission on laadittava varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan ehdotusten jättämisen, arvioinnin ja valinnan sekä avustusten myöntämisen yhteydessä. Erityisesti olisi laadittava riippumattomien asiantuntijoiden nimeämistä koskevat säännöt. |
(13) Komission on tarpeellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä sekä tätä asetusta täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan ehdotusten jättämisen, arvioinnin ja valinnan sekä avustusten myöntämisen ja osallistujien käytössä olevien muutoksenhakumenettelyjen yhteydessä. Erityisesti olisi laadittava riippumattomien asiantuntijoiden käyttöä koskevat säännöt. |
||||||||||
Tarkistus 47 |
|||||||||||
Johdanto-osan 14 kappale |
|||||||||||
(14) Komission on aiheellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan arvioitaessa seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujien oikeudellisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä. |
(14) Komission on aiheellista laatia varainhoitoasetusta ja sen soveltamissääntöjä täydentäviä lisäsääntöjä ja -menettelyjä, joita sovelletaan arvioitaessa seitsemännen puiteohjelman epäsuorien toimien osallistujien oikeudellisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä. Sääntöjen olisi mahdollistettava oikea tasapaino yhteisön taloudellisten etujen suojaamisen ja oikeussubjektien puiteohjelmaan osallistumisen yksinkertaistamisen ja helpottamisen välillä. |
||||||||||
Tarkistus 48 |
|||||||||||
Johdanto-osan 15 kappale |
|||||||||||
(15) Varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä säädetään tältä osin muun muassa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta, petosten ja väärinkäytösten torjumisesta, komission saatavien perintämenettelyistä, sulkemisesta sopimus- ja avustusmenettelyjen ulkopuolelle ja siihen liittyvistä seuraamuksista sekä komission ja tilintarkastustuomioistuimen perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohdan nojalla tekemistä tarkastuksista. |
(15) Varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95 (3) säädetään muun muassa yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta, petosten ja väärinkäytösten torjumisesta, komission saatavien perintämenettelyistä, sulkemisesta sopimus- ja avustusmenettelyjen ulkopuolelle ja siihen liittyvistä seuraamuksista sekä komission ja tilintarkastustuomioistuimen perustamissopimuksen 248 artiklan 2 kohdan nojalla tekemistä tarkastuksista. |
||||||||||
Tarkistus 49 |
|||||||||||
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) |
|||||||||||
|
(15 a) Yhteisön rahoitustuki on maksettava osallistujille ilman aiheetonta viivytystä. |
||||||||||
Tarkistus 50 |
|||||||||||
Johdanto-osan 17 kappale |
|||||||||||
(17) Komission olisi seurattava sekä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä toteutettavia epäsuoria toimia että koko seitsemättä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia. |
(17) Komission olisi seurattava sekä seitsemännen puiteohjelman yhteydessä toteutettavia epäsuoria toimia että koko seitsemättä puiteohjelmaa ja sen erityisohjelmia. Epäsuorien toimien toteuttamisen tehokkaan ja yhdenmukaisen seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi komission olisi perustettava asianmukainen tietojärjestelmä ja ylläpidettävä sitä. |
||||||||||
Tarkistus 51 |
|||||||||||
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) |
|||||||||||
|
(17 a) Seitsemännen puiteohjelman olisi vastattava ja edistettävä eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa ja eurooppalaisessa tutkijoiden työhönottosäännöstössä esitettyjä yleisperiaatteita niiden vapaaehtoisuus huomioon ottaen. |
||||||||||
Tarkistus 52 |
|||||||||||
Johdanto-osan 19 kappale |
|||||||||||
(19) Nämä säännöt olisi laadittava siten, että niissä kunnioitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien omistajien oikeuksia mutta varmistetaan samalla, että osallistujat voivat saada käyttöönsä hankkeeseen tuotua tietoa sekä hankkeessa tehdyssä tutkimustyössä syntyvää tietämystä siinä määrin kuin se on tarpeen tutkimustyön tekemistä tai sen tuloksena saadun tietämyksen käyttöä varten. |
(19) Nämä säännöt olisi laadittava siten, että niissä kunnioitetaan teollis- ja tekijänoikeuksien omistajien oikeuksia mutta varmistetaan samalla, että osallistujat ja tarvittaessa niiden jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet liitännäisosallistujat voivat saada käyttöönsä hankkeeseen tuotua tietoa sekä hankkeen tutkimustyössä syntyvää tietämystä siinä määrin kuin se on tarpeen tutkimustyön tekemistä tai sen tuloksena saadun tietämyksen käyttöä varten. |
||||||||||
Tarkistus 53 |
|||||||||||
Johdanto-osan 20 kappale |
|||||||||||
(20) Kuudennessa puiteohjelmassa säädetystä velvoitteesta, jonka mukaan tiettyjen osallistujien oli otettava taloudellinen vastuu samaan konsortioon kuuluvien kumppaneidensa puolesta, luovutaan. Riippuen siitä, kuinka suuri riski aiheutuu tukimääristä, joita ei saada perityksi takaisin, osa yhteisön rahoitustuesta voidaan pidättää sellaisten saatavien kattamiseksi, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Tämän riskejä ehkäisevän järjestelmän rahoittamiseen osallistuvat ne osallistujat, jotka joutuisivat kantamaan taloudellisen vastuun muiden osallistujien puolesta. Komissio pidättää rahoittamiseen tarvittavat määrät suorittaessaan maksuja. |
(20) Kuudennessa puiteohjelmassa säädetystä velvoitteesta, jonka mukaan tiettyjen osallistujien oli otettava taloudellinen vastuu samaan konsortioon kuuluvien kumppaneidensa puolesta, luovutaan. Olisi perustettava komission hoitama osallistujien takuurahasto sellaisten saatavien kattamiseksi, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Tämä menettelytapa edistäisi yksinkertaistamista ja helpottaisi osallistumista samalla, kun se suojaisi yhteisön taloudellisia etuja puiteohjelman kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. |
||||||||||
Tarkistus 55 |
|||||||||||
2 artiklan - 1-3 alakohta |
|||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
Tarkistus 56 |
|||||||||||
8 artiklan 2 kohta |
|||||||||||
2. Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta toimissa, joilla koordinoidaan tutkimushankkeita . |
2. Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta toimissa, joiden tarkoituksena on koordinoida tutkimustoimintaa . |
||||||||||
Tarkistus 57 |
|||||||||||
12 artiklan 2 kohdan 1 a alakohta (uusi) |
|||||||||||
|
Ehdotuspyynnöissä tavoitteet ilmaistaan selvästi, jotta hakijat eivät vastaa niihin aiheettomasti. |
||||||||||
Tarkistus 58 |
|||||||||||
14 artikla |
|||||||||||
Arviointi, valinta ja avustusten myöntäminen |
Arviointiperiaatteet sekä valintaa ja avustusten myöntämistä koskevat perusteet |
||||||||||
1. Komissio arvioi kaikki ehdotuspyynnön johdosta jätetyt ehdotukset soveltaen erityisohjelmassa ja työohjelmassa määritettyjä arviointiperiaatteita sekä valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteita. |
1. Komissio arvioi kaikki ehdotuspyynnön johdosta jätetyt ehdotukset soveltaen arviointiperiaatteita sekä valinta- ja avustuksenmyöntämisperusteita |
||||||||||
|
Ohjelmissa sovelletaan seuraavia arviointiperusteita:
|
||||||||||
Työohjelmassa voidaan määrittää erityisperusteita tai täsmentää perusteiden soveltamista. |
Työohjelmassa määritellään tämän mukaisesti arviointi- ja valintaperusteet, ja siinä voidaan lisäksi määritellä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä tai täsmentää perusteiden soveltamista. |
||||||||||
2. Ehdotuksia, jotka ovat eettisten perusperiaatteiden vastaisia tai jotka eivät täytä erityisohjelmassa, työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä asetettuja ehtoja, ei valita. Tällaiset ehdotukset voidaan milloin tahansa sulkea pois arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelystä. |
2. Ehdotuksia, jotka ovat eettisten perusperiaatteiden vastaisia tai jotka eivät täytä erityisohjelmassa, työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä asetettuja ehtoja, ei valita. Tällaiset ehdotukset voidaan milloin tahansa sulkea pois arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelystä. |
||||||||||
3. Ehdotukset valitaan arvioinnin tulosten perusteella. |
3. Ehdotukset asetetaan arvioinnin tulosten perusteella paremmuusjärjestykseen. Rahoituspäätökset tehdään tämän paremmuusjärjestyksen perusteella. |
||||||||||
Tarkistus 59 |
|||||||||||
15 artikla |
|||||||||||
1. Komissio laatii ja julkaisee säännöt, jotka koskevat ehdotusten jättämismenettelyä sekä siihen liittyviä arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelyjä. Tässä yhteydessä se määrittää yksityiskohtaiset säännöt kaksivaiheista ehdotusten jättämismenettelyä sekä kaksivaiheista arviointimenettelyä varten . |
1. Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista arviointimenettelyä, ainoastaan ne ehdotukset, jotka läpäisevät ensimmäisen, arviointiperusteiden rajoitettuun määrään perustuvan arviointivaiheen, etenevät jatkoarviointiin . |
||||||||||
2. Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista jättämismenettelyä, ainoastaan niitä, joiden ehdotus täyttää arviointiperusteiden vaatimukset ensimmäisessä vaiheessa , pyydetään jättämään täydellinen ehdotus toisessa vaiheessa. |
2. Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista jättämismenettelyä, ainoastaan niitä hakijoita, joiden ehdotus läpäisee arvioinnin ensimmäisen vaiheen , pyydetään jättämään täydellinen ehdotus toisessa vaiheessa. |
||||||||||
|
Kaikille hakijoille ilmoitetaan viipymättä ensimmäisen arviointivaiheen tuloksista. |
||||||||||
3. Jos ehdotuspyynnön yhteydessä sovelletaan kaksivaiheista arviointimenettelyä, ainoastaan ne ehdotukset, jotka läpäisevät ensimmäisen, rajoitettuun arviointiperusteiden joukkoon perustuvan arviointivaiheen, etenevät jatkoarviointiin . |
3. Komissio laatii ja julkaisee säännöt, jotka koskevat ehdotusten jättämismenettelyä sekä siihen liittyviä arviointi-, valinta- ja avustuksenmyöntämismenettelyjä, ja julkaisee hakijoille oppaita sekä ohjeita arvioijille. Erityisesti se määrittää yksityiskohtaiset säännöt kaksivaiheista ehdotusten jättämismenettelyä (myös ensimmäisen vaiheen ehdotusten sekä toisen vaiheen täydellisten ehdotusten laajuuden ja luonteen osalta) sekä kaksivaiheista arviointimenettelyä varten . |
||||||||||
|
Komissio antaa tietoja ja vahvistaa hakijoiden muutoksenhakumenettelyt. |
||||||||||
4. Komissio laatii ja julkaisee säännöt, joita soveltaen voidaan todentaa yhdenmukaisesti epäsuorien toimien osallistujien olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä niiden taloudelliset toimintaedellytykset. |
4. Komissio laatii ja julkaisee säännöt, joita soveltaen todennetaan yhdenmukaisesti epäsuorien toimien osallistujien olemassaolo ja oikeudellinen asema sekä niiden taloudelliset toimintaedellytykset. |
||||||||||
|
Komissio ei toista tällaista todentamista, ellei kyseisen osallistujan tilanteessa tapahdu muutoksia. |
||||||||||
Tarkistus 60 |
|||||||||||
16 artikla |
|||||||||||
1. Komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan seitsemännessä puiteohjelmassa ja sen erityisohjelmissa edellytetyissä arvioinneissa. |
1. Komissio nimittää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan ehdotusten arvioinneissa. |
||||||||||
Edellä 13 artiklassa tarkoitettujen koordinointi- ja tukitoimien yhteydessä komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita ainoastaan, jos se katsoo sen aiheelliseksi. |
Edellä 13 artiklassa tarkoitettujen koordinointi- ja tukitoimien yhteydessä komissio nimeää riippumattomia asiantuntijoita ainoastaan, jos se katsoo sen aiheelliseksi. |
||||||||||
2. Riippumattomien asiantuntijoiden valinnassa otetaan huomioon heille annettavien tehtävien edellyttämä osaaminen ja tietämys . |
2. Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen ja tietämyksen perusteella. Tapauksissa, joissa riippumattomien asiantuntijoiden on käsiteltävä salaisiksi luokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimeämistä . |
||||||||||
Riippumattomat asiantuntijat etsitään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille tarkoitettuja hakemuspyyntöjä sekä kansallisille tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille tai yrityksille suunnattavia pyyntöjä, joiden avulla laaditaan luetteloita sopivista ehdokkaista. |
Riippumattomat asiantuntijat etsitään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille tarkoitettuja hakemuspyyntöjä sekä asiaankuuluville organisaatioille, kuten kansallisille tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille tai yrityksille, suunnattuja pyyntöjä, joiden avulla laaditaan luetteloita sopivista ehdokkaista. |
||||||||||
Komissio voi valita tehtävään myös tarvittavan osaamisen omaavia henkilöitä luetteloiden ulkopuolelta, jos se katsoo sen aiheelliseksi. |
Komissio voi valita tehtävään myös tarvittavan osaamisen omaavia henkilöitä luetteloiden ulkopuolelta, jos se katsoo sen aiheelliseksi. |
||||||||||
Riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä nimettäessä huolehditaan asianmukaisin toimenpitein siitä, että ryhmissä on kohtuullisen tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. |
Riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä nimitettäessä huolehditaan asianmukaisin toimenpitein siitä, että ryhmissä on kohtuullisen tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. |
||||||||||
3. Nimetessään riippumatonta asiantuntijaa komissio huolehtii kaikin tarvittavin toimenpitein siitä, ettei asiantuntijalla ole eturistiriitaa suhteessa asiaan, josta hänen on määrä antaa lausuntonsa. |
3. Nimittäessään riippumattoman asiantuntijan komissio huolehtii kaikin tarvittavin toimenpitein siitä, ettei asiantuntijalla ole eturistiriitaa asiassa, josta hänen on määrä antaa lausuntonsa. |
||||||||||
4. Komissio laatii vakionimeämiskirjeen, jäljempänä ”nimeämiskirje”, joka sisältää vakuutuksen siitä, ettei riippumattomalla asiantuntijalla ole nimeämisajankohtana eturistiriitoja ja että riippumaton asiantuntija sitoutuu ilmoittamaan komissiolle mahdollisista eturistiriidoista, jotka ilmenevät hänen antaessaan lausuntoaan tai suorittaessaan tehtäviään. Komissio antaa nimeämiskirjeen kullekin riippumattomalle asiantuntijalle yhteisön ja asiantuntijan väliseksi sopimukseksi. |
4. Komissio laatii vakiomuotoisen nimityskirjeen, jäljempänä ”nimityskirje”, joka sisältää vakuutuksen siitä, ettei riippumattomalla asiantuntijalla ole nimitysajankohtana eturistiriitoja ja että riippumaton asiantuntija sitoutuu ilmoittamaan komissiolle mahdollisista eturistiriidoista, jotka ilmenevät hänen antaessaan lausuntoaan tai suorittaessaan tehtäviään. Komissio antaa nimityskirjeen kullekin riippumattomalle asiantuntijalle yhteisön ja asiantuntijan väliseksi sopimukseksi. |
||||||||||
5. Komissio julkaisee määräajoin sopivaa välinettä käyttäen luettelon riippumattomista asiantuntijoista, jotka ovat avustaneet sitä kunkin erityisohjelman yhteydessä. |
5. Komissio julkaisee vuosittain sopivaa välinettä käyttäen luettelon riippumattomista asiantuntijoista, jotka ovat avustaneet sitä seitsemännen puiteohjelman ja kunkin erityisohjelman yhteydessä. |
||||||||||
Tarkistus 61 |
|||||||||||
17 artiklan 4-6 kohta |
|||||||||||
4. Jos jokin osallistuja ei noudata velvoitteitaan, muiden osallistujien on täytettävä avustussopimus ilman ylimääräistä yhteisön rahoitustukea, ellei komissio erikseen vapauta niitä tästä velvoitteesta. |
4. Jos osallistuja ei noudata epäsuoran toimen teknistä täytäntöönpanoa koskevia velvoitteitaan, muiden osallistujien on täytettävä avustussopimus ilman ylimääräistä yhteisön rahoitustukea, ellei komissio erikseen vapauta niitä tästä velvoitteesta. |
||||||||||
5. Jos toimen toteuttaminen on mahdotonta tai jos osallistujat jättävät sen toteuttamatta, komissio huolehtii siitä, että toimi lopetetaan. |
5. Jos toimen toteuttaminen on mahdotonta tai jos osallistujat jättävät sen toteuttamatta, komissio huolehtii siitä, että toimi lopetetaan. |
||||||||||
6. Osallistujien on huolehdittava siitä, että komissiolle ilmoitetaan kaikista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia epäsuoran toimen toteutuksen tai yhteisön etujen kannalta. |
6. Osallistujien on huolehdittava siitä, että komissiolle ilmoitetaan kaikista tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia epäsuoran toimen toteutukseen tai yhteisön etuihin. |
||||||||||
|
6 a. Jos avustussopimuksessa niin määrätään, epäsuoraan toimeen osallistujat voivat teettää työn tiettyjä osia alihankintana kolmansilla osapuolilla. |
||||||||||
|
6 b. Komissio vahvistaa osallistujien muutoksenhakumenettelyt. |
||||||||||
Tarkistus 63 |
|||||||||||
18 artiklan 7 kohta |
|||||||||||
7. Komissio laatii tämän asetuksen mukaisen vakioavustussopimuksen. |
7. Komissio laatii läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen mukaisen vakioavustussopimuksen. Jos vakioavustussopimukseen on tarpeen tehdä huomattavia muutoksia, komissio tarkistaa sitä asianmukaisella tavalla läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. |
||||||||||
Tarkistus 62 |
|||||||||||
18 artiklan 8 a ja 8 b kohta (uusi) |
|||||||||||
|
8 a. Vakioavustussopimuksessa määrätään komission tai komission valtuuttaman edustajan sekä tilintarkastustuomioistuimen suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta. |
||||||||||
|
8 b. Avustussopimuksessa voidaan osallistujille vahvistaa määräaikoja tässä asetuksessa säädettyjen ilmoitusten tekemiseksi. |
||||||||||
Tarkistus 64 |
|||||||||||
19 artiklan 1 kohdan 1 alakohta |
|||||||||||
1. Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin, käyttöön ja levittämiseen, niiltä osin kuin näitä velvoitteita ei ole määritetty tässä asetuksessa. |
1. Avustussopimuksessa on määritettävä osallistujien oikeudet ja velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksiin, käyttöön ja levittämiseen, niiltä osin kuin näitä oikeuksia ja velvoitteita ei ole määritetty tässä asetuksessa. |
||||||||||
Tarkistus 65 |
|||||||||||
23 artikla |
|||||||||||
Ellei ehdotuspyynnössä toisin mainita, kaikkien oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen , on tehtävä sopimus, jäljempänä ”konsortiosopimus”, jossa määrätään: |
1. Ellei ehdotuspyynnössä toisin mainita, kaikkien epäsuoraan toimeen osallistujien on tehtävä sopimus, jäljempänä ”konsortiosopimus”, jossa määrätään muun muassa : |
||||||||||
a) konsortion sisäisestä organisoinnista; |
a) konsortion sisäisestä organisoinnista; |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
d) konsortion sisäisten riitojen ratkaisusta. |
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
2. Komissio laatii ja julkaisee ohjeet tärkeimmistä kysymyksistä, joista osallistujat voivat sopia konsortiosopimuksissaan, mukaan lukien määräykset pk-yritysten osallistumisen edistämisestä. |
||||||||||
Tarkistus 66 |
|||||||||||
24 artiklan 1 kohta |
|||||||||||
1. Oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka suorittaa seuraavat tehtävät tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä avustussopimuksen mukaisesti: |
1. Oikeussubjektien, jotka haluavat osallistua epäsuoraan toimeen, on nimettävä keskuudestaan koordinaattori, joka suorittaa seuraavat tehtävät tämän asetuksen, varainhoitoasetuksen, soveltamissääntöjen sekä avustussopimuksen mukaisesti: |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
Tarkistus 67 |
|||||||||||
25 artikla |
|||||||||||
1. Epäsuoran toimen osallistujat voivat ehdottaa uuden osallistujan ottamista mukaan konsortioon tai mukana olevan osallistujan poistamista . |
1. Epäsuoran toimen osallistujat voivat sopia uuden osallistujan ottamisesta mukaan konsortioon tai mukana olevan osallistujan poistamisesta konsortiosopimuksessa vahvistettujen asiaa koskevien määräysten mukaisesti . |
||||||||||
2. Kaikkien oikeussubjektien, jotka tulevat mukaan meneillään olevaan toimeen, on liityttävä avustussopimukseen. |
2. Kaikkien oikeussubjektien, jotka tulevat mukaan meneillään olevaan toimeen, on liityttävä avustussopimukseen. |
||||||||||
3. Kun avustussopimuksessa niin määrätään, konsortion on julkaistava tarjouskilpailuilmoitus ja levitettävä sitä laajasti käyttäen apuna valikoituja tiedotuskanavia, erityisesti seitsemännen puiteohjelman Internet-sivustoja, alan lehdistöä tai tiedotteita sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden tiedotus- ja tukitoimia varten perustamia kansallisia yhteyspisteitä. |
3. Kun avustussopimuksessa mainituissa erityistapauksissa niin määrätään, konsortion on julkaistava tarjouskilpailuilmoitus ja levitettävä sitä laajasti käyttäen apuna valikoituja tiedotuskanavia, erityisesti seitsemännen puiteohjelman Internet-sivustoja, alan lehdistöä tai tiedotteita sekä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden tiedotus- ja tukitoimia varten perustamia kansallisia yhteyspisteitä. |
||||||||||
Konsortion on arvioitava tarjoukset toimessa alun perin sovelletuin perustein konsortion nimeämien riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 15 ja 17 artiklassa säädettyjä periaatteita noudattaen. |
Konsortion on arvioitava tarjoukset toimessa alun perin sovelletuin perustein konsortion nimittämien riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella 15 ja 17 artiklassa säädettyjä periaatteita noudattaen. |
||||||||||
4. Konsortion on ilmoitettava kaikista kokoonpanonsa muutoksista komissiolle, joka voi 45 päivän kuluessa ilmoituksesta kieltäytyä hyväksymästä muutosta. |
4. Konsortion on ilmoitettava kaikista ehdotetuista kokoonpanonsa muutoksista komissiolle, joka voi 45 päivän kuluessa ilmoituksesta kieltäytyä hyväksymästä muutosta. |
||||||||||
Konsortion kokoonpanon muutokset, joiden yhteydessä esitetään muita avustussopimukseen tehtäviä muutoksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä kokoonpanon muutokseen, edellyttävät komission kirjallista hyväksyntää. |
Konsortion kokoonpanon muutokset, joiden yhteydessä esitetään muita avustussopimukseen tehtäviä muutoksia, jotka eivät ole suoraan yhteydessä kokoonpanon muutokseen, edellyttävät komission kirjallista hyväksyntää. |
||||||||||
Tarkistus 77 |
|||||||||||
5 alajakson otsikko |
|||||||||||
OHJELMIEN JA EPÄSUORIEN TOIMIEN SEURANTA SEKÄ TIETOJEN ANTAMINEN |
OHJELMIEN JA EPÄSUORIEN TOIMIEN SEURANTA JA ARVIOINTI SEKÄ TIETOJEN ANTAMINEN |
||||||||||
Tarkistus 68 |
|||||||||||
26 artikla |
|||||||||||
Seuranta |
Seuranta ja arviointi |
||||||||||
Komissio seuraa epäsuorien toimien toteutusta käyttäen apuna 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettuja määräaikaiskertomuksia toteutuksen edistymisestä. |
1. Komissio seuraa epäsuorien toimien toteutusta käyttäen apuna 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti toimitettuja määräaikaiskertomuksia toteutuksen edistymisestä. |
||||||||||
Erityisesti komissio seuraa 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla toimitettavan, tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa. |
Erityisesti komissio seuraa 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla toimitettavan, tulosaineiston käyttöä ja levittämistä koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa. |
||||||||||
Komissiota voivat edellä mainituissa tehtävissä avustaa 16 artiklan mukaisesti nimetyt riippumattomat asiantuntijat. |
Komissiota voivat edellä mainituissa tehtävissä avustaa 16 artiklan mukaisesti nimetyt riippumattomat asiantuntijat. |
||||||||||
Komissio seuraa seitsemättä puiteohjelmaa, sen erityisohjelmia sekä tarvittaessa aiempia puiteohjelmia 16 artiklan mukaisesti nimettyjen riippumattomien asiantuntijoiden avustamana . |
2. Komissio perustaa tietojärjestelmän, jonka avulla tätä seurantaa voidaan toteuttaa tehokkaasti ja johdonmukaisesti koko puiteohjelmassa, ja ylläpitää sitä. |
||||||||||
|
Jollei 3 artiklasta muuta johdu, komissio julkaisee sopivaa välinettä käyttäen tiedot rahoitetuista hankkeista. |
||||||||||
|
3. Valvontaan ja arviointiin, joihin päätöksen N:o .../ .../ EY 7 artiklassa viitataan, sisältyy tämän asetuksen soveltamiseen liittyviä näkökohtia , ja siinä käsitellään talousarviovaikutuksia, jotka aiheutuvat kustannusten laskentatavan muutoksista kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna, sekä sen vaikutuksia osallistujien hallinnolliseen taakkaan |
||||||||||
|
4. Komissio nimittää 16 artiklan mukaisesti riippumattomia asiantuntijoita avustamaan seitsemännen puiteohjelman ja sen erityisohjelmien edellyttämissä arvioinneissa ja tarvittaessa aiempien puiteohjelmien arvioinneissa. |
||||||||||
Lisäksi komissio voi perustaa 16 artiklan mukaisesti nimettäviä riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä, joiden tehtävänä on antaa yhteisön tutkimuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevia neuvoja. |
5. Lisäksi komissio voi perustaa 16 artiklan mukaisesti nimitettäviä riippumattomien asiantuntijoiden ryhmiä, joiden tehtävänä on antaa yhteisön tutkimuspolitiikan suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskevia neuvoja. |
||||||||||
Tarkistus 69 |
|||||||||||
27 artiklan 1 kohdan johdantokappale |
|||||||||||
1. Komissio antaa pyynnöstä minkä tahansa jäsenvaltion tai assosioituneen maan saataville hallussaan olevat hyödylliset tiedot, jotka sillä on epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineistosta, edellyttäen että seuraavat ehdot täyttyvät: |
1. Ottaen 3 artiklan asianmukaisesti huomioon komissio antaa jäsenvaltion tai assosioituneen maan pyynnöstä tämän käyttöön hallussaan olevat hyödylliset tiedot, jotka sillä on epäsuorissa toimissa suoritetun työn tulosaineistosta, edellyttäen että seuraavat ehdot täyttyvät: |
||||||||||
Tarkistus 70 |
|||||||||||
28 artikla |
|||||||||||
1. Yhteisön rahoitustukea voivat saada seuraavat epäsuoraan toimeen osallistuvat oikeussubjektit: |
1. Yhteisön rahoitustukea voivat saada seuraavat epäsuoraan toimeen osallistuvat oikeussubjektit: |
||||||||||
|
|
||||||||||
b) Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt; |
b) Euroopan etua edistävät kansainväliset järjestöt; |
||||||||||
2. Jos osallistuja on kansainvälinen järjestö, joka on muu kuin Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö, tai oikeussubjekti, joka on sijoittautunut kolmanteen maahan, yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy: |
2. Jos osallistuja on kansainvälinen järjestö, joka on muu kuin Euroopan etua edistävä kansainvälinen järjestö, tai oikeussubjekti, joka on sijoittautunut muuhun kolmanteen maahan kuin assosioituneeseen maahan , yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää, jos vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy: |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
Tarkistus 71 |
|||||||||||
29 artikla |
|||||||||||
1. Yhteisön rahoitustuki seitsemännen puiteohjelman liitteessä II olevassa a osassa tarkoitettuja rahoitusjärjestelyjä varten määräytyy tukikelpoisten kustannusten perusteella. |
Yhteisön rahoitustuki päätöksen N:o .../ .../EY liitteessä II olevassa a osassa tarkoitettuihin avustuksiin määräytyy tukikelpoisten kustannusten mukaan, jotka korvataan kokonaan tai osittain . |
||||||||||
Yhteisön rahoitustuki voidaan kuitenkin myöntää myös kiinteänä korvausosuutena, mukaan luettuina tietyn yksikkökustannustaulukon mukaan maksettavat kustannukset, tai kokonaissummana tai siinä voidaan yhdistellä tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavia korvauksia, kiinteänä osuutena maksettavaa rahoitusta ja kokonaissummia. Lisäksi yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää apurahojen tai palkintojen muodossa. |
Yhteisön rahoitustuki voidaan kuitenkin myöntää myös kiinteänä korvausosuutena, mukaan luettuina tietyn yksikkökustannustaulukon mukaan maksettavat kustannukset, tai kokonaissummana tai siinä voidaan yhdistellä tukikelpoisten kustannusten mukaan maksettavia korvauksia, kiinteänä osuutena maksettavaa rahoitusta ja kokonaissummia. Lisäksi yhteisön rahoitustukea voidaan myöntää apurahojen tai palkintojen muodossa. |
||||||||||
2. Yhteisön rahoitustuki lasketaan koko epäsuoran toimen kustannusten mukaan, mutta se maksetaan kunkin osallistujan ilmoittamien kustannusten perusteella. |
Työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritetään, mitä avustusmuotoa kussakin toimessa käytetään. |
||||||||||
Tarkistus 72 |
|||||||||||
30 artikla |
|||||||||||
1. Avustukset edellyttävät osallistujien yhteisrahoitusta. |
1. Avustuksin rahoitetut epäsuorat toimet edellyttävät osallistujien yhteisrahoitusta. |
||||||||||
Yhteisön rahoitustuesta, jolla korvataan tukikelpoisia kustannuksia, ei saa koitua voittoa. |
Yhteisön rahoitustuesta, jolla korvataan tukikelpoisia kustannuksia, ei saa koitua voittoa. |
||||||||||
2. Tulot otetaan huomioon toimen toteutuksen päätyttyä suoritettavassa avustuksen maksussa. |
2. Tulot otetaan huomioon toimen toteutuksen päätyttyä suoritettavassa avustuksen maksussa. |
||||||||||
3. Epäsuoran toimen toteutuksesta aiheutuneet kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot: |
3. Epäsuoran toimen toteutuksesta aiheutuneet kustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat ehdot: |
||||||||||
a) ne ovat todellisia; |
a) ne ovat todellisia; |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa voidaan käyttää keskimääräisiä henkilöstökustannuksia, jos ne ovat osallistujan hallinnointiperiaatteiden ja kirjanpitokäytänteiden mukaisia eivätkä poikkea merkittävästi todellisista kustannuksista. |
Edellä olevaa a alakohtaa sovellettaessa voidaan käyttää keskimääräisiä henkilöstökustannuksia, jos ne ovat osallistujan hallinnointiperiaatteiden ja kirjanpitokäytänteiden mukaisia eivätkä poikkea merkittävästi todellisista kustannuksista. |
||||||||||
|
3 a. Yhteisön rahoitustuki lasketaan koko epäsuoran toimen kustannusten mukaan, mutta korvaus maksetaan kunkin osallistujan ilmoittamien kustannusten perusteella. |
||||||||||
Tarkistus 73 |
|||||||||||
31 artiklan 2 ja 3 kohta |
|||||||||||
2. Osallistuja voi valita tukikelpoisten välillisten kustannusten kattamiseksi vaihtoehdon, jossa sille maksetaan tietty kiinteä osuus sen tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia. |
2. Osallistujille aiheutuneiden kustannusten korvaaminen perustuu tukikelpoisiin välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. |
||||||||||
|
Edellä 31 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti osallistuja voi soveltaa sitä edustavan oikeussubjektin tasolla aiheutuvien välillisten kustannusten laskemiseen yksinkertaistettua menetelmää, mikäli tämä menetelmä on sen tavanomaisten kirjanpito- ja hallinnointiperiaatteiden ja -käytänteiden mukainen. Asiassa noudatettavat periaatteet esitetään vakioavustussopimuksessa. |
||||||||||
3. Avustussopimuksessa voidaan erityisesti koordinointi- ja tukitoimien sekä soveltuvissa tapauksissa tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevien toimien osalta määrätä, että tukikelpoisten välillisten kustannusten korvaus rajoitetaan tiettyyn enimmäisprosenttiosuuteen tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia. |
3. Avustussopimuksessa voidaan erityisesti koordinointi- ja tukitoimien sekä soveltuvissa tapauksissa tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevien toimien osalta määrätä, että tukikelpoisten välillisten kustannusten korvaus rajoitetaan tiettyyn enimmäisprosenttiosuuteen tukikelpoisista välittömistä kustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia. |
||||||||||
|
3 a. Edellä 2 kohdasta poiketen osallistuja voi valita tukikelpoisten välillisten kustannusten kattamiseksi vaihtoehdon, jossa sille maksetaan tietty kiinteä osuus sen tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia eikä kolmansien osapuolten kustannusten korvaamista. |
||||||||||
|
Komissio vahvistaa asianmukaiset kiinteät osuudet yleisen varainhoitoasetuksen ja sen soveltamissääntöjen mukaisesti tosiasiallisista välillisistä kustannuksista tekemänsä mahdollisimman tarkan arvion perusteella. |
||||||||||
|
3 b. Voittoa tavoittelemattomat julkisyhteisöt, keski- tai korkea-asteen oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot sekä pkyritykset, jotka eivät varmuudella pysty arvioimaan tiettyyn toimeen liittyviä tosiasiallisia välillisiä kustannuksiaan, voivat sellaisiin rahoitusjärjestelyihin osallistuessaan, jotka koskevat 32 artiklassa tarkoitettuja tutkimus- ja teknologiankehittämistoimia sekä demonstrointitoimia, valita vaihtoehdon, jossa niille maksetaan 60 prosentin kiinteä osuus niiden tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, sellaisten avustusten osalta, jotka myönnetään ennen tammikuun 1 päivää 2010 päättyvän ehdotuspyyntömenettelyn perusteella. |
||||||||||
|
Helpottaakseen 2 kohdassa tarkoitetun yleisperiaatteen täysimääräiseen soveltamiseen siirtymistä komissio vahvistaa niiden avustusten osalta, jotka myönnetään joulukuun 31 päivän 2009 jälkeen päättyvän ehdotuspyyntömenettelyn perusteella, asianmukaisen kiinteän osuuden, jonka olisi vastattava arviota tosiasiallisista välillisistä kustannuksista mutta jonka on kuitenkin oltava vähintään 40 prosenttia. Vahvistettava osuus perustuu arvioon sellaisten voittoa tavoittelemattomien julkisyhteisöjen, keski- tai korkea-asteen oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden sekä pk-yritysten osallistumisesta, jotka eivät varmuudella pysty arvioimaan tiettyyn toimeen liittyviä tosiasiallisia välillisiä kustannuksiaan. |
||||||||||
|
3 c. Kaikki kiinteät osuudet vahvistetaan vakioavustussopimuksessa. |
||||||||||
Tarkistus 74 |
|||||||||||
32 artikla |
|||||||||||
1. Yhteisön rahoitustuen osuus tutkimus- ja teknologiankehittämistoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
1. Yhteisön rahoitustuen osuus tutkimus- ja teknologiankehittämistoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
||||||||||
Julkisyhteisöille , keski- tai korkea-asteen oppilaitoksille, tutkimusorganisaatioille ja pk-yrityksille myönnettävän yhteisön rahoitustuen osuus voi kuitenkin olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
Voittoa tavoittelemattomille julkisyhteisöille , keski- tai korkeaasteen oppilaitoksille, tutkimusorganisaatioille ja pk-yrityksille myönnettävän yhteisön rahoitustuen osuus voi kuitenkin olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
||||||||||
2. Yhteisön rahoitustuen osuus demonstrointitoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
2. Yhteisön rahoitustuen osuus demonstrointitoimissa voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
||||||||||
3. Yhteisön rahoitustuen osuus koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
3. Yhteisön rahoitustuen osuus koordinointi- ja tukitoimissa sekä tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevissa toimissa voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
||||||||||
4. Yhteisön rahoitustuen osuus hallintoa ja tilintarkastuslausuntoja sekä muita 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia toimintoja varten voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
4. Yhteisön rahoitustuen osuus hallintotoimintoja, kuten tilinpäätöstä koskevia todistuksia , sekä muita 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisalaan kuulumattomia toimintoja varten voi olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. |
||||||||||
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muita toimintoja ovat muun muassa koulutus sellaisten toimien yhteydessä, jotka eivät kuulu tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tukemiseen tarkoitetun rahoitusjärjestelyn piiriin, sekä koordinointi, verkostoituminen ja tulosten levittäminen. |
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja muita toimintoja ovat muun muassa koulutus sellaisten toimien yhteydessä, jotka eivät kuulu tutkijoiden koulutuksen ja urakehityksen tukemiseen tarkoitetun rahoitusjärjestelyn piiriin, sekä koordinointi, verkostoituminen ja tulosten levittäminen. |
||||||||||
5. Sovellettaessa 1-4 alakohtaa otetaan yhteisön rahoitustuen osuuden määrittämiseksi huomioon tukikelpoiset kustannukset, joista on vähennetty tulot. |
5. Sovellettaessa 1-4 alakohtaa otetaan yhteisön rahoitustuen osuuden määrittämiseksi huomioon tukikelpoiset kustannukset, ja tulot. |
||||||||||
6. Edellä olevaa 1-5 kohtaa sovelletaan tarpeen mukaan epäsuorissa toimissa, joissa rahoitus toteutetaan kauttaaltaan kiinteänä korvausosuutena tai kokonaissummana. |
6. Edellä olevaa 1-5 kohtaa sovelletaan tarpeen mukaan epäsuorissa toimissa, joissa rahoitus toteutetaan kauttaaltaan kiinteänä korvausosuutena tai kokonaissummana. |
||||||||||
Tarkistus 75 |
|||||||||||
33 artikla |
|||||||||||
1. Tukikelpoisista kustannuksista, ennakkomaksuista kertyvistä koroista sekä kuhunkin epäsuoraan toimeen liittyvistä tuloista on toimitettava komissiolle määräajoin kertomus , joka on tarvittaessa varmennettava tilintarkastuslausunnolla varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti. |
1. Tukikelpoisista kustannuksista, ennakkomaksuista kertyvistä koroista sekä kuhunkin epäsuoraan toimeen liittyvistä tuloista on toimitettava komissiolle määräajoin kertomus ja tarvittaessa todistus tilinpäätöksestä varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti. |
||||||||||
Jos toimea varten saadaan muuta rahoitusta, siitä on raportoitava ja se on tarvittaessa varmennettava toimen päättyessä. |
Jos toimea varten saadaan muuta rahoitusta, siitä on raportoitava ja se on tarvittaessa varmennettava toimen päättyessä. |
||||||||||
|
1 a. Sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä säädetään, tilinpäätöstä koskeva todistus on pakollinen vain silloin, kun osallistujalle epäsuoran toimen osalta maksettujen väli- ja loppumaksujen yhteenlaskettu määrä on vähintään 375 000 euroa. |
||||||||||
|
Osallistujalta vaaditaan enintään kaksi vuotta kestäviin epäsuoriin toimiin kuitenkin vain yksi todistus tilinpäätöksestä hankkeen päättyessä. |
||||||||||
|
Kokonaissummilla tai kiinteillä korvausosuuksilla korvattaviin epäsuoriin toimiin ei vaadita todistusta tilinpäätöksestä. |
||||||||||
2. Julkisyhteisöjen, tutkimusorganisaatioiden ja keski- tai korkea-asteen oppilaitosten kyseessä ollessa 1 kohdassa edellytetyn tilintarkastuslausunnon voi vahvistaa toimivaltainen viranomainen. |
2. Julkisyhteisöjen, tutkimusorganisaatioiden ja keski- tai korkea- asteen oppilaitosten kyseessä ollessa 1 kohdassa edellytetyn tilinpäätöstä koskevan todistuksen voi vahvistaa toimivaltainen viranomainen. |
||||||||||
Tarkistus 76 |
|||||||||||
34 artikla |
|||||||||||
1. Ellei työohjelmassa toisin määrätä, yhteisön rahoitustuki huippuosaamisen verkostoille myönnetään kokonaissummana, joka lasketaan huippuosaamisen verkostoon osallistuvien tutkijoiden määrän ja toimen keston perusteella . |
1. Työohjelmassa määritetään, mitä avustusmuotoa huippuosaamisen verkostoissa käytetään . |
||||||||||
2. Yksikkömäärä, jota sovelletaan 1 kohdan mukaisesti maksettavien kokonaissummien yhteydessä, on 23 500 euroa vuodessa tutkijaa kohti. |
|
||||||||||
Komissio tarkistaa määrää varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti. |
Komissio tarkistaa määrää varainhoitoasetuksen ja soveltamissääntöjen mukaisesti. |
||||||||||
3. Työohjelmassa määritetään osallistujien enimmäismäärä sekä tarvittaessa tutkijoiden enimmäismäärä, jota voidaan käyttää laskuperustana laskettaessa kokonaissumman enimmäismäärää 1 kohdan mukaisesti . Osallistujia voi kuitenkin tarvittaessa olla rahoitustuen määrittämisessä sovellettavia enimmäismääriä enemmän. |
|
||||||||||
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kokonaissummat maksetaan määräaikaissuorituksina. |
c) Maksaminen tapahtuu määräaikaissuorituksina. |
||||||||||
Määräaikaissuoritukset tehdään yhteisen toimintaohjelman toteutuksen edistymistä koskevan arvioinnin perusteella; arvioinnissa mitataan tutkimusvoimavarojen ja kapasiteetin integrointia käyttäen apuna konsortion kanssa sovittuja ja avustussopimuksessa yksilöityjä suoritusindikaattoreita. |
Määräaikaissuoritukset tehdään yhteisen toimintaohjelman toteutuksen edistymistä koskevan arvioinnin perusteella; arvioinnissa mitataan tutkimusvoimavarojen ja kapasiteetin integrointia käyttäen apuna konsortion kanssa sovittuja ja avustussopimuksessa yksilöityjä suoritusindikaattoreita. |
||||||||||
Tarkistus 78 |
|||||||||||
35 artiklan 1 kohta |
|||||||||||
1. Yhteisön rahoitustuki maksetaan osallistujille koordinaattorin välityksellä. |
1. Yhteisön rahoitustuki maksetaan ilman aiheetonta viivytystä osallistujille koordinaattorin välityksellä. |
||||||||||
Tarkistus 79 |
|||||||||||
37 artikla |
|||||||||||
Riskien ehkäisemiseksi pidätettävät määrät |
Riskinhallintajärjestelmä |
||||||||||
|
- 1. Kunkin osallistujan taloudellinen vastuu rajoittuu osallistujan omiin velkoihin, jollei 1 ja 2 kohdasta muuta johdu. |
||||||||||
1. Komissio voi - sen mukaan, kuinka suuri riski aiheutuu tukimääristä , joita ei saada perityksi takaisin - pidättää pienen osuuden kullekin epäsuoran toimen osallistujalle tarkoitetusta yhteisön rahoitustuesta voidakseen kattaa saatavat, joita sääntöjen vastaisesti toimineet epäsuorien toimien osallistujat eivät maksa takaisin . |
1. Niihin yhteisölle kuuluviin tukimääriin liittyvien riskien hallitsemiseksi , joita ei saada perityksi takaisin, komissio perustaa osallistujien takuurahaston (jäljempänä ”takuurahasto”) ja hallinnoi sitä liitteen mukaisesti. |
||||||||||
|
Takuurahaston tuottamat korkotulot lisätään takuurahaston varoihin ja niitä käytetään yksinomaan liitteen 3 kohdassa vahvistettuihin tarkoituksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista. |
||||||||||
|
1 a. Avustuksenmuotoiseen epäsuoraan toimeen osallistujan rahoitusosuus takuurahastoon on korkeintaan 5 prosenttia yhteisön osallistujalle maksamasta rahoitustuesta. Toimen päätyttyä takuurahastoon maksettu määrä palautetaan osallistujalle koordinaattorin kautta, jollei 1 b kohdasta muuta johdu. |
||||||||||
|
1 b. Jos takuurahaston tuottamat korkotulot eivät riitä kattamaan yhteisölle kuuluvia tukimääriä, komissio voi vähentää osallistujalle palautettavasta määrästä enintään yhden prosentin suuruisen määrän yhteisön osallistujalle maksamasta rahoitustuesta . |
||||||||||
2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta: |
2. Edellä 1 b kohdassa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta: julkisyhteisöihin, sellaisiin oikeussubjekteihin, joiden osallistumisen epäsuoraan toimeen jäsenvaltio tai assosioitunut maa takaa, eikä keski- tai korkea-asteen oppilaitoksiin; |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
|
||||||||||
Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut osallistujatyypit vastaavat kukin omista veloistaan. |
|
||||||||||
3. Pidätetyt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti seitsemänteen puiteohjelmaan sidotuiksi tuloiksi. |
3. Komissio tarkistaa etukäteen vain koordinaattorien taloudelliset toimintaedellytykset ja sellaisten muiden kuin 2 kohdassa tarkoitettujen osallistujien taloudelliset toimintaedellytykset, jotka hakevat yli 500 000:ta euroa yhteisön rahoitustukea epäsuoraan toimeen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa, jolloin jo käytettävissä olevien tietojen perusteella on perusteltua epäillä näiden osallistujien taloudellisia toimintaedellytyksiä. |
||||||||||
|
Takuurahasto katsotaan varainhoitoasetuksen mukaiseksi riittäväksi takuuksi. Osallistujilta ei voida edellyttää eikä vaatia lisätakuita eikä -vakuuksia |
||||||||||
4. Puiteohjelman päätyttyä tehdään arviointi jäljellä olevien riskien kattamiseksi tarvittavista määristä. Kaikki summat, jotka ylittävät nämä määrät, palautetaan puiteohjelmaan määrättyyn käyttötarkoitukseen sidottuina tuloina. |
|
||||||||||
Tarkistus 80 |
|||||||||||
40 artikla |
|||||||||||
1. Jos useat osallistujat ovat yhdessä suorittaneet tulosaineistoa tuottanutta työtä ja jos ei voida määritellä kunkin osuutta työstä, osallistujilla on yhteinen omistusoikeus tähän tulosaineistoon. |
1. Jos useat osallistujat ovat yhdessä suorittaneet tulosaineistoa tuottanutta työtä ja jos ei voida määritellä kunkin osuutta työstä, osallistujilla on yhteinen omistusoikeus tähän tulosaineistoon. |
||||||||||
|
Osallistujat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista avustussopimuksen ehtojen mukaisesti. |
||||||||||
2. Jos kyseisen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista ei ole tehty yhteisomistusta koskevaa sopimusta, kullakin yhteisomistajalla on oikeus myöntää seuraavia ehtoja noudattaen kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä, jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen: |
2. Jos yhteisestä omistusoikeudesta ei ole vielä tehty sopimusta, kullakin yhteisomistajalla on oikeus myöntää seuraavia ehtoja noudattaen kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä, jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen: |
||||||||||
a) muille yhteisomistajille on ilmoitettava etukäteen asiasta; |
a) muille yhteisomistajille on ilmoitettava etukäteen asiasta; |
||||||||||
|
|
||||||||||
|
2 a. Komissio voi pyynnöstä antaa neuvoja yhteisomistusta koskevaan sopimukseen sisällytettävistä mahdollisista näkökohdista. |
||||||||||
Tarkistus 81 |
|||||||||||
41 artikla |
|||||||||||
|
- 1. Tulosaineiston omistaja voi siirtää tulosaineiston mille tahansa oikeussubjektille, jollei 43 artiklan 1-4 kohdan säännöksistä muuta johdu. |
||||||||||
1. Jos osallistuja siirtää tulosaineiston omistusoikeuden, sen on siirrettävä siirronsaajalle avustussopimuksen mukaiset velvoitteensa , erityisesti velvoitteet, jotka liittyvät käyttöoikeuksien myöntämiseen sekä levittämiseen ja käyttöön . |
1. Jos osallistuja siirtää tulosaineiston omistusoikeuden, sen on siirrettävä siirronsaajalle kyseiseen tulosaineistoon liittyvät velvoitteensa, myös velvoite siirtää nämä velvoitteet mahdollisille tuleville siirronsaajille, avustussopimuksen mukaisesti . |
||||||||||
2. Jos osallistujan on siirrettävä käyttöoikeudet, sen on - ellei sen luottamuksellisuutta koskevista velvoitteista muuta johdu - ilmoitettava asiasta etukäteen saman toimen muille osallistujille ja annettava näille riittävät tiedot tulosaineiston uudesta omistajasta, jotta nämä voisivat käyttää avustussopimuksen mukaisia käyttöoikeuksiaan. |
2. Jos osallistujan on siirrettävä käyttöoikeudet, sen on - ellei sen luottamuksellisuutta koskevista velvoitteista muuta johdu - ilmoitettava asiasta etukäteen saman toimen muille osallistujille ja annettava näille riittävät tiedot tulosaineiston uudesta omistajasta, jotta nämä voisivat käyttää avustussopimuksen mukaisia käyttöoikeuksiaan. |
||||||||||
Muut osallistujat voivat kuitenkin kirjallisella sopimuksella luopua oikeudestaan osallistujakohtaiseen etukäteisilmoitukseen tapauksissa, joissa omistusoikeus siirretään yhdeltä osallistujalta erikseen nimetylle kolmannelle osapuolelle. |
Muut osallistujat voivat kuitenkin kirjallisella sopimuksella luopua oikeudestaan osallistujakohtaiseen etukäteisilmoitukseen tapauksissa, joissa omistusoikeus siirretään yhdeltä osallistujalta erikseen nimetylle kolmannelle osapuolelle. |
||||||||||
3. Saatuaan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoituksen muut osallistujat voivat kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa sillä perusteella, että se vaikuttaisi haitallisesti niiden käyttöoikeuksiin. |
3. Saatuaan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti ilmoituksen muut osallistujat voivat kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa sillä perusteella, että se vaikuttaisi haitallisesti niiden käyttöoikeuksiin. |
||||||||||
Jos muut osallistujat voivat osoittaa, että suunniteltu omistusoikeuden siirto vaikuttaisi haitallisesti niiden oikeuksiin, siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset osallistujat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta. |
Jos joku muista osallistujista voi osoittaa, että suunniteltu omistusoikeuden siirto vaikuttaisi haitallisesti niiden oikeuksiin, siirtoa ei saa tehdä ennen kuin asianomaiset osallistujat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta. |
||||||||||
4. Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä lisävaatimuksella , että kaikista suunnitelluista lisenssien myöntämisistä ja omistusoikeuden siirroista kolmannelle osapuolelle on ilmoitettava etukäteen komissiolle . |
4. Avustussopimuksessa voidaan tarvittaessa määrätä, että komissiolle on ilmoitettava etukäteen kaikista suunnitelluista omistusoikeuden siirroista tai lisenssin myöntämisistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan. |
||||||||||
Tarkistus 82 |
|||||||||||
42 artiklan 1 kohta |
|||||||||||
Komissio voi kieltäytyä hyväksymästä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa tai tulosaineistoa koskevan lisenssin myöntämistä oikeussubjektille , joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai lisenssin myöntäminen ei edistä Euroopan talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa Euratomin perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden maanpuolustuksellisten etujen taikka eettisten periaatteiden kanssa. |
Komissio voi kieltäytyä hyväksymästä tulosaineiston omistusoikeuden siirtoa tai tulosaineistoa koskevan lisenssin myöntämistä kolmannelle osapuolelle , joka on sijoittautunut seitsemänteen puiteohjelmaan assosioitumattomaan kolmanteen maahan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai lisenssin myöntäminen ei edistä Euroopan talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa Euratomin perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden maanpuolustuksellisten etujen taikka eettisten periaatteiden kanssa. |
||||||||||
Tarkistus 83 |
|||||||||||
43 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan 1 alakohta |
|||||||||||
1. Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, tulosaineiston omistajan on huolehdittava sen riittävästä ja tehokkaasta suojaamisesta asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti sekä siten, että asianomaisen epäsuoran toimen osallistujien oikeutetut edut, erityisesti kaupalliset edut, erityisesti kaupalliset edut, otetaan asianmukaisesti huomioon. |
1. Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, tulosaineiston omistajan on huolehdittava sen riittävästä ja tehokkaasta suojaamisesta siten, että hänen oikeutetut etunsa ja asianomaisen epäsuoran toimen muiden osallistujien oikeutetut edut, erityisesti kaupalliset edut, otetaan asianmukaisesti huomioon. |
||||||||||
Jos osallistuja vetoaa oikeutettuun etuunsa, sen on kussakin tapauksessa osoitettava, että sille aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa, jos sen oikeutettua etua ei otettaisi huomioon. |
Jos osallistuja , joka ei ole tulosaineiston omistaja, vetoaa oikeutettuun etuunsa, sen on kussakin tapauksessa osoitettava, että sille aiheutuisi kohtuuttoman suurta vahinkoa, jos sen oikeutettua etua ei otettaisi huomioon. |
||||||||||
2. Jos tulosaineiston omistaja ei suojaa omistamaansa tulosaineistoa eikä siirrä sitä toiselle osallistujalle 41 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, mitään toimenpiteitä tulosaineiston levittämiseksi ei saa toteuttaa ennen kuin niistä on ilmoitettu komissiolle. |
2. Jos tulosaineistoa voidaan käyttää teollisissa tai kaupallisissa sovelluksissa, eikä sen omistaja suojaa sitä eikä siirrä sitä siihen liittyvine velvoitteineen toiselle osallistujalle, jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle liitännäisosallistujalle taikka mille tahansa muulle jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle kolmannelle osapuolelle 41 artiklan mukaisesti, mitään toimenpiteitä tulosaineiston levittämiseksi ei saa toteuttaa ennen kuin niistä on ilmoitettu komissiolle. |
||||||||||
Tarkistus 84 |
|||||||||||
44 artiklan 1 kohta |
|||||||||||
Kaikkiin tulosaineistoon liittyviin julkaisuihin, osallistujan jättämiin tai osallistujan puolesta jätettäviin patenttihakemuksiin sekä muihin levittämisen muotoihin on sisällytettävä maininta siitä, että kyseisen tulosaineiston tuottamista varten on saatu Euroopan yhteisön rahoitustukea. |
Kaikkiin tulosaineistoon liittyviin julkaisuihin, osallistujan jättämiin tai osallistujan puolesta jätettäviin patenttihakemuksiin sekä muihin levittämisen muotoihin on sisällytettävä maininta siitä, että kyseisen tulosaineiston tuottamista varten on saatu Euroopan yhteisön rahoitustukea. Mainintaan voi sisältyä myös visuaalisia keinoja . |
||||||||||
Tarkistus 85 |
|||||||||||
45 artikla |
|||||||||||
1. Osallistujien on käytettävä omistamaansa tulosaineistoa tai huolehdittava siitä, että sitä käytetään. |
1. Osallistujien on käytettävä omistamaansa tulosaineistoa tai huolehdittava siitä, että sitä käytetään. |
||||||||||
2. Jokaisen osallistujan on huolehdittava siitä, että sen omistama tulosaineisto levitetään mahdollisimman nopeasti. Jos se ei näin tee, komissio voi levittää kyseisen tulosaineiston Euratomin perustamissopimuksen 12 artiklan nojalla. |
2. Jokaisen osallistujan on huolehdittava siitä, että sen omistama tulosaineisto levitetään mahdollisimman nopeasti. Jos se ei näin tee, komissio voi levittää kyseisen tulosaineiston Euratomin perustamissopimuksen 12 artiklan nojalla. Avustussopimuksessa voidaan asettaa tätä koskevia määräaikoja . |
||||||||||
3. Levittämistoimenpiteissä on otettava huomioon teollis- ja tekijänoikeudet, luottamuksellisuus, tulosaineiston omistajan oikeutetut edut, sekä Euratomin perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden maanpuolustukselliset edut. |
3. Levittämistoimenpiteissä on otettava huomioon teollisja tekijänoikeuksien suojaaminen , luottamuksellisuutta koskevat velvoitteet tulosaineiston omistajan oikeutetut edut, sekä Euratomin perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden maanpuolustukselliset edut. |
||||||||||
4. Kaikista levittämistoimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen muille osallistujille. |
4. Kaikista levittämistoimenpiteistä on ilmoitettava etukäteen muille osallistujille. |
||||||||||
Muut osallistujat voivat ilmoituksen saatuaan kieltäytyä hyväksymästä levittämistoimenpiteitä, jos ne katsovat, että toimenpiteistä aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa niiden tulosaineistoon liittyvien oikeutettujen etujen kannalta. Tällaisissa tapauksissa levittämistoimenpiteitä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi. |
Muut osallistujat voivat ilmoituksen saatuaan kieltäytyä hyväksymästä levittämistoimenpiteitä, jos ne katsovat, että toimenpiteistä aiheutuisi kohtuuttomasti haittaa niiden tulosaineistoon tai tausta-aineistoon liittyvien oikeutettujen etujen kannalta. Tällaisissa tapauksissa levittämistoimenpiteitä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi. |
||||||||||
Tarkistus 86 |
|||||||||||
47 artiklan 5 kohta |
|||||||||||
5. Saman toimen osallistujien on ilmoitettava viipymättä toisilleen kaikista tausta-aineiston käyttöoikeuksien myöntämistä koskevista rajoituksista ja muista rajoituksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käyttöoikeuksien myöntämiseen. |
5. Saman toimen osallistujien on ilmoitettava viipymättä toisilleen kaikista tausta-aineiston käyttöoikeuksien myöntämistä koskevista rajoituksista ja muista rajoituksista, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi käyttöoikeuksien myöntämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 48 ja 49 artiklan säännösten sekä avustussopimuksen määräyksien soveltamista . |
||||||||||
Tarkistus 87 |
|||||||||||
49 artikla |
|||||||||||
1. Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten. |
1. Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tulosaineistoon, jos tulosaineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten. |
||||||||||
Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua. |
Jollei sopimuksesta muuta johdu , tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua. |
||||||||||
2. Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne. |
2. Saman epäsuoran toimen osallistujille on myönnettävä käyttöoikeudet tausta-aineistoon, jos tausta-aineistoa tarvitaan niiden oman tulosaineiston käyttöä varten, edellyttäen, että asianomaisella osallistujalla on oikeus myöntää ne. |
||||||||||
Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua. |
Jollei sopimuksesta muuta johdu , tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä joko oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin tai kokonaan ilman maksua. |
||||||||||
|
2 a. Myös jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneelle liitännäisosallistujalle on myönnettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeudet tulosaineistoon tai tausta-aineistoon samoin edellytyksin kuin osallistujalle, johon sillä on liitännäissuhde, jollei avustussopimuksessa tai konsortiosopimuksessa toisin määrätä. |
||||||||||
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia koskeva pyyntö voidaan tehdä yhden vuoden kuluessa joko: |
3. Edellä olevissa 1 , 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettuja käyttöoikeuksia koskeva pyyntö voidaan tehdä yhden vuoden kuluessa joko: |
||||||||||
a) epäsuoran toimen päättymisestä; tai |
a) epäsuoran toimen päättymisestä; tai |
||||||||||
|
|
||||||||||
Asianomaiset osallistujat voivat kuitenkin sopia muusta aikarajasta. |
Asianomaiset osallistujat voivat kuitenkin sopia muusta aikarajasta. |
||||||||||
Tarkistus 88 |
|||||||||||
51 artiklan 1 a kohta (uusi) |
|||||||||||
|
Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu yhteisyritys perustetaan hallinnoimaan Euroopan osallistumista kansainväliseen ITER-sopimukseen, jolla ratifioidaan perustetaan ITER-organisaation perustaminen, sekä täydentäviin toimiin, jotka liittyvät ITER:in toteuttamiseen ja jotka sisältyvät Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007-2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavaan erityisohjelmaan. Kaikki muu fuusioenergian temaattiseen aihepiiriin kuuluva toiminta, joka sisältyy kyseiseen erityisohjelmaan, toteutetaan ja hallinnoidaan erillään c alakohdassa tarkoitetusta yhteisyrityksestä, minkä ansiosta voidaan säilyttää integroitu menettely ja fuusioassosiaatioiden kattava osallistuminen. |
||||||||||
Tarkistus 89 |
|||||||||||
Liite (uusi) |
|||||||||||
|
LIITE Osallistujien takuurahasto 1. Takuurahastoa hallinnoi yhteisö, jota edustaa osallistujien puolesta toimeenpanevana elimenä toimiva komissio vakioavustussopimuksessa määritettävien ehtojen mukaisesti. Komissio antaa takuurahaston varainhallinnan joko Euroopan investointipankin tai 13 artiklan b alakohdan mukaisesti jonkin asianmukaisen rahoituslaitoksen (jäljempänä ”tallettajapankki”) tehtäväksi. Tallettajapankki hallinnoi takuurahastoa komissiolta saamiensa ohjeiden mukaisesti. 2. Komissio voi vähentää konsortiolle maksamastaan ensimmäisestä ennakkorahoitusmäärästä rahoitusosuuden, joka osallistujien on määrä maksaa takuurahastoon, ja maksaa sen osallistujien puolesta takuurahastoon. 3. Jos yhteisöllä on saatavia osallistujalta, komissio voi, rajoittamatta seuraamuksia, joita voidaan määrätä maksun laiminlyöneelle osallistujalle varainhoitoasetuksen mukaisesti, joko:
|
||||||||||
|
Komissio lähettää kyseiselle osallistujalle määräyksen maksaa saatava takuurahastolle. Komissio voi tehdä sitä varten perintäpäätöksen varainhoitoasetuksen mukaisesti. 4. Takuurahastosta seitsemännen puiteohjelman aikana takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti ohjelmaan sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki seitsemännen puiteohjelman mukaiset avustukset on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään yhteisön talousarvioon, jollei kahdeksatta puiteohjelmaa koskevista päätöksistä muuta johdu. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna päätöksellä 2006/548/EY, Euratom (EUVL L 215, 5.8.2006, s. 38).
P6_TA(2006)0518
Erityisohjelma ”Ihmiset” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ihmiset” (KOM(2005)0442 — C6-0383/2005 — 2005/0187(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0442) (1) ja muutetun ehdotuksen (KOM(2005)0442/2) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 166 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0383/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0360/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden vuosien 2007-2013 rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
4. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
5. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
||||
Tarkistus 1 |
|||||
Johdanto-osan 4 kappale |
|||||
(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. |
(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, elinikäistä koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, työllisyyttä, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua, asianmukaisia työehtoja, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. |
||||
Tarkistus 2 |
|||||
Johdanto-osan 7 kappale |
|||||
(7) Kansainvälisyys on keskeisen tärkeä Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvä osatekijä. Tämä erityisohjelma on yhteisön perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja lisäksi se on hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on molemminpuolisen edun mukaista. Lisäksi kaikki tämän erityisohjelman toimet ja erityistoimet ovat avoimia kolmansien maiden yksittäisille tutkijoille. |
(7) Tutkijoiden kansainvälinen yhteistyö ja heidän kansainvälinen kokemuksensa ovat perustava Euroopan tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvä osatekijä. Tämä erityisohjelma on yhteisön perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja lisäksi se on hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on molemminpuolisen edun mukaista. Lisäksi kaikki tämän erityisohjelman toimet ja erityistoimet ovat ilman minkäänlaista syrjintää avoimia kolmansien maiden yksittäisille tutkijoille sekä ulkomailla asuville eurooppalaisille tutkijoille. Siksi olisikin pyrittävä nopeuttamaan kolmansissa maissa hankitun ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista. Kannustimia tarjoavan politiikan toteuttamisessa ei pitäisi keskittyä vain tutkijoiden palkkaan, vaan myös heidän työehtoihinsa. |
||||
Tarkistus 3 |
|||||
Johdanto-osan 8 kappale |
|||||
(8) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet. |
(8) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet , kuten esimerkiksi henkilökohtainen koskemattomuus, naisten ja miesten tasa-arvo tai työ- ja perhe-elämän yhteensovittamismahdollisuus, ja siinä olisi vahvistettava tutkimuksen yhteiskunnallista ja inhimillistä arvoa eettinen ja kulttuurinen monimuotoisuus huomioon ottaen . |
||||
Tarkistus 4 |
|||||
Johdanto-osan 9 kappale |
|||||
(9) Puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä. |
(9) Puiteohjelman on edistettävä kestävää kehitystä. |
||||
Tarkistus 5 |
|||||
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) |
|||||
|
(9 a) Puiteohjelman olisi edistettävä luonnontieteellisten alojen valitsemista kannustamalla erityisesti naisia osallistumaan tieteeseen ja teknologiaan. |
||||
Tarkistus 6 |
|||||
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) |
|||||
|
(10 a) Ehdotuspyyntöjen yksinkertaistamiseksi ja niiden kustannusten alentamiseksi komission olisi luotava edellytykset ehdotuspyyntöihin osallistujien rekisteröinnille tietokantaan. |
||||
Tarkistus 7 |
|||||
Johdanto-osan 11 kappale |
|||||
(11) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja niiden mahdollisten tulevien muutosten sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1074/1999 mukaisesti. |
(11) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet yhtäältä myönnetyn rahoituksen tehokkuuden ja toisaalta varojen käytön tehokkuuden tarkastamiseksi, väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja niiden mahdollisten tulevien muutosten sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1074/1999 mukaisesti. |
||||
Tarkistus 8 |
|||||
Johdanto-osan 13 kappale |
|||||
(13) Ohjelman täytäntöönpanossa on otettava asianmukaisesti huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät seikat sekä muiden seikkojen ohella niiden tutkijoiden työehdot, työhönottoprosessien avoimuus sekä urakehitys, jotka otetaan työskentelemään tämän ohjelman toimien yhteydessä rahoitettavissa hankkeissa ja ohjelmissa. Näitä seikkoja koskevana ohjenuorana on eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä 11 päivänä maaliskuuta 2005 annettu komission suositus. |
(13) Ohjelman täytäntöönpanossa on otettava asianmukaisesti huomioon naisten ja miesten tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvät seikat sekä muiden seikkojen ohella niiden tutkijoiden työehdot, toimet työelämän ja perhe-elämän yhteen sovittamiseksi, mukaan lukien esimerkiksi osa-aikaiset apurahat, työhönottoprosessien avoimuus sekä urakehitys, jotka otetaan työskentelemään tämän ohjelman toimien yhteydessä rahoitettavissa hankkeissa ja ohjelmissa. Näitä seikkoja koskevana ohjenuorana on eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä 11 päivänä maaliskuuta 2005 annettu komission suositus. |
||||
Tarkistus 9 |
|||||
Johdanto-osan 14 kappale |
|||||
(14) Tämä ohjelma myötäilee Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiä voimavaroja koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa ja tukee sen jatkokehitystä ja toteutusta asiakirjojen Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia ja Tutkijat eurooppalaisella tutkimusalueella: yksi ammatti, monta uraa pohjalta. Lisäksi siinä otetaan huomioon 18 päivänä huhtikuuta 2005 annetut neuvoston päätelmät inhimillisistä voimavaroista tutkimuksen ja kehittämisen alalla. |
(14) Tämä ohjelma myötäilee Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiä voimavaroja koskevaa kokonaisvaltaista strategiaa ja sillä pyritään luomaan todellinen eurooppalainen tutkimusalue, kuten mainitaan asiakirjoissa Eurooppalaisen tutkimusalueen liikkuvuusstrategia ja Tutkijat eurooppalaisella tutkimusalueella: yksi ammatti, monta uraa pohjalta , ja siinä otetaan huomioon 18 päivänä huhtikuuta 2005 annetut neuvoston päätelmät inhimillisistä voimavaroista tutkimuksen ja kehittämisen alalla. |
||||
|
Jotta voidaan luoda todellinen eurooppalainen tutkimusalue, jäsenvaltioita kehotetaan panemaan täytäntöön tutkijoiden peruskirja ja tutkijoiden työhönoton säännöstö. |
||||
Tarkistus 10 |
|||||
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) |
|||||
|
(14 a) Tällä ohjelmalla pyritään lisäämään sekä määrällisesti että laadullisesti tutkimuksen ja teknologian alan inhimillisiä voimavaroja Euroopassa myös siten, että tunnustetaan tutkijan ”ammatti”. Tällä tavoin suosittaisiin perustutkimuksen huippuosaamisen ylläpitämistä ja teknologisen tutkimuksen johdonmukaista kehitystä sekä kannustettaisiin eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuutta Euroopasta ja Eurooppaan. Lisäksi sillä autettaisiin luomaan oikeat olosuhteet, jotta parhaita ulkomaisia tutkijoita voidaan houkutella tekemään tutkimustyötä Euroopassa. |
||||
Tarkistus 11 |
|||||
2 artiklan 1 kohta |
|||||
Erityisohjelmassa tuetaan ”Ihmiset”-osioon kuuluvia toimia, joilla vankennetaan sekä määrällisesti että laadullisesti tutkimuksen ja teknologian alan inhimillisiä voimavaroja Euroopassa. Tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevia toimia eli ”Marie Curie -toimia” tehostetaan keskittymällä entistä kohdennetummin osaamisen ja urakehityksen keskeisiin osatekijöihin ja tiivistämällä yhteyksiä kansallisiin järjestelmiin. |
Erityisohjelmassa tuetaan ”Ihmiset”-osioon kuuluvia toimia, joilla edistetään tutkijaksi ryhtymistä ja vankennetaan sekä määrällisesti että laadullisesti tutkimuksen ja teknologian alan inhimillisiä voimavaroja ja erityisesti naisten panosta Euroopassa edistäen samalla sekä naisten että miesten yhtäläisiä osallistumismahdollisuuksia ja ottaen erityisesti huomioon vammaisten tutkijoiden tarpeet . Tutkijoiden koulutusta ja urakehitystä tukevia toimia eli ”Marie Curie -toimia” tehostetaan keskittymällä entistä kohdennetummin osaamisen ja urakehityksen keskeisiin osatekijöihin ja tiivistämällä yhteyksiä kansallisiin järjestelmiin. |
||||
Tarkistus 12 |
|||||
3 artiklan 1 a, b ja c kohta (uusi) |
|||||
|
Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja asetusta (EY, Euratom) N:o 1605/2002 noudattaen. |
||||
|
Erityisohjelman yleisten hallintomenojen toimeenpanoviraston, jonka perustamista ehdotetaan, sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien olisi oltava suhteellisia asianomaisen erityisohjelman puitteissa toteutettavaan toimintaan nähden, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
||||
|
Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
||||
Tarkistus 13 |
|||||
4 artiklan 1 kohta |
|||||
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. |
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksiä . |
||||
Tarkistus 14 |
|||||
4 artiklan 3 kohta |
|||||
3. Erityisohjelmasta ei rahoiteta: |
3. Erityisohjelmasta ei rahoiteta seuraavia tutkimusaloja : |
||||
— tutkimusta , joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa, |
— ihmisalkioiden kloonaukseen tähtäävää tutkimusta, |
||||
|
|
||||
|
|
||||
Tarkistus 15 |
|||||
5 a artikla (uusi) |
|||||
|
5 a artikla Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa Euroopan unionin yleisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
||||
Tarkistus 16 |
|||||
6 artiklan 1 kohta |
|||||
1. Komissio laatii erityisohjelman täytäntöönpanoa varten työohjelman, jossa määritellään tarkemmin liitteessä I esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet, kullakin ehdotuspyynnön kohteena olevalla aihealueella sovellettava rahoitusjärjestely sekä täytäntöönpanon aikataulu. |
1. Komissio laatii erityisohjelman täytäntöönpanoa varten työohjelman, jossa määritellään tarkemmin liitteessä I esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet, kullakin ehdotuspyynnön kohteena olevalla aihealueella sovellettava rahoitusjärjestely sekä täytäntöönpanon aikataulu. Tämä työohjelma on toteutettava myös sen vuoksi, että yksinkertaistetaan pääsyä puiteohjelman piiriin ja levitetään enemmän tietoa puiteohjelman toimista. |
||||
Tarkistus 17 |
|||||
6 artiklan 2 kohta |
|||||
2. Työohjelmassa otetaan huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta. Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan. |
2. Työohjelmassa otetaan huomioon olennaiset tutkimustoimet, tutkijoiden koulutus ja urakehitys, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta , ja kaiken odotettavissa olevan eurooppalaisen lisäarvon aikaansaaminen sekä odotettu teollisuuden kilpailukykyvaikutus ja ohjelman suhde muihin yhteisön politiikkoihin . Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan. |
||||
Tarkistus 18 |
|||||
6 artiklan 3 kohta |
|||||
3. Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet. Perusteita ovat hakijoiden (tutkijoiden tai organisaatioiden) laadukkuus, edistymismahdollisuudet ja tarvittaessa toteutuskapasiteetti; ehdotetun toimen laadukkuus tieteellisen koulutuksen ja/tai tietämyksen siirron kannalta sekä ehdotetusta toimesta yhteisön tasolla saatava lisäarvo ja toimen rakenteelliset vaikutukset tarkasteltuina sen kannalta, miten toimi edistää erityisohjelman ja työohjelman tavoitteiden saavuttamista. Näitä perusteita voidaan lisäksi tarkentaa tai täydentää työohjelmassa, jossa voidaan määrittää myös painotuksia ja pistekynnyksiä. |
3. Ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa arvioidaan ja tuettavat hankkeet valitaan ottaen huomioon seuraavat periaatteet: |
||||
|
— tieteellinen ja tekninen osaaminen, |
||||
|
— hankkeen suhde erityisohjelman tavoitteisiin, |
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
|
||||
|
Tässä yhteydessä työohjelmassa määritellään yksityiskohtaisemmin arviointi- ja valintaperusteet ja siihen voidaan lisätä vaatimuksia, jotka koskevat painotuksia ja pistekynnyksiä. |
||||
Tarkistus 19 |
|||||
7 artiklan 2 kohta |
|||||
2. Vahvistettaessa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu työohjelma sovelletaan 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä . |
2. Vahvistettaessa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu työohjelma sovelletaan 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä hallintomenettelyä . |
||||
Tarkistus 20 |
|||||
8 artiklan 4 kohta |
|||||
4. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta. |
4. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta. |
||||
Tarkistus 21 |
|||||
8 artiklan 5 kohta |
|||||
5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista. |
5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle ja asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa niille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista. |
||||
Tarkistus 22 |
|||||
8 artiklan 5 a kohta (uusi) |
|||||
|
5 a. Komission kertomus sisältää arvion tämän ohjelman varainhoidon moitteettomuudesta sekä arvion sen talousarvioja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta. |
||||
Tarkistus 23 |
|||||
8 a artikla (uusi) |
|||||
|
8 a artikla Komissio esittää tämän päätöksen sekä erityisohjelman täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen toimivaltaisille elimille hyvissä ajoin uutta käsittelyä varten, jotta tämän päätöksen muuttamista koskeva menettely voidaan saattaa päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. |
||||
Tarkistus 24 |
|||||
8 b artikla (uusi) |
|||||
|
8 b artikla Komissio valvoo puiteohjelman perustamisesta tehdyn päätöksen 7 artiklan mukaista tämän erityisohjelman kattamilla aloilla toteutettuja toimia koskevaa itsenäistä seurantaa, arviointia ja uudelleentarkastelua. |
||||
Tarkistus 25 |
|||||
Liite, Johdanto, 1 kohta |
|||||
Yksi tieteen ja teknologian keskeisistä kilpailutekijöistä on tutkijavoimavarojen määrä ja laatu. Euroopan TTK-kapasiteetin ja -tehokkuuden lisääminen sekä eurooppalaisen tutkimusalueen lujittaminen ja jatkokehitys edellyttävät, että Euroopasta tehdään houkuttelevampi paikka tutkijoiden kannalta. Tämä on myös tämän erityisohjelman strateginen päätavoite. Tavoitteeseen pyritään luomalla ja lujittamalla koko Euroopassa rakenteita, jotka palvelevat merkittävällä tavalla tutkijankoulutuksen organisointia, käytännön toteutusta ja laatua, tutkijoiden aktiivista urakehitystä, eri alojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden välistä tietämyksen vaihtoa sekä naisten vahvaa osallistumista tutkimukseen ja kehittämiseen. |
Tieteen ja teknologian tutkijavoimavarat ovat tärkeitä yhä enemmän tietoon perustuvan kilpailukyvyn ja kehityksen kannalta. Hyvien tutkijoiden suuri määrä on kilpailuetu Euroopalle. Euroopan TTK-kapasiteetin ja -tehokkuuden lisääminen sekä eurooppalaisen tutkimusalueen lujittaminen ja jatkokehitys edellyttävät muun muassa , että tuetaan jatkuvasti yliopistojen tutkimuskeskuksia, jolloin Euroopasta tehdään houkuttelevampi paikka tutkijoiden kannalta. Tämä on myös tämän erityisohjelman strateginen päätavoite. Tavoitteeseen pyritään luomalla ja lujittamalla koko Euroopassa rakenteita, jotka palvelevat merkittävällä tavalla tutkijankoulutuksen organisointia, käytännön toteutusta ja laatua, tutkijoiden aktiivista urakehitystä, eri alojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkijoiden välistä tietämyksen vaihtoa , tukemalla sellaisia käytäntöjä, joihin liittyy siirtymistä korkeakouluista yrittäjäsektorille ja päinvastoin, sekä tutkijoiden aktiivista urakehitystä ottaen erityisesti huomioon naisten ja nuorten tutkijoiden osallistumisen tutkimukseen ja kehittämiseen edistäen samalla työ- ja perheelämän yhteensovittamista . |
||||
Tarkistus 26 |
|||||
Liite, Johdanto, 2 kohta |
|||||
Ohjelma toteutetaan investoimalla järjestelmällisesti ihmisiin, pääasiassa ”Marie Curie -toimien” muodostaman johdonmukaisen toimenpidekokonaisuuden kautta. Tarkoituksena on kehittää tutkijoiden osaamista ja pätevyyttä heidän uransa kaikissa vaiheissa. Toimilla tuetaankin niin alkuvaiheen tutkijankoulutusta kuin tutkijoiden urakehitystä ja elinikäistä koulutustakin. Kaikkien Marie Curie -toimien keskeisiä osatekijöitä ovat liikkuvuus sekä valtioiden että eri alojen välillä, eri aloilla ja maissa saadun kokemuksen tunnustaminen sekä tutkijoiden asianmukaisten työehtojen varmistaminen. |
Tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden työhönoton säännöstön suositukset on otettava huomioon ohjelmassa, joka toteutetaan investoimalla järjestelmällisesti ihmisiin, pääasiassa Marie Curie -toimien muodostaman johdonmukaisen toimenpidekokonaisuuden kautta , kiinnittäen erityistä huomiota eurooppalaiseen lisäarvoon, jota toimet luovat eurooppalaiselle tutkimusalueelle rakenteellisen vaikutuksen muodossa. Näiden toimien tarkoituksena on kehittää tutkijoiden osaamista ja pätevyyttä heidän uransa kaikissa vaiheissa. Toimilla tuetaankin niin alkuvaiheen tutkijankoulutusta kuin tutkijoiden ammatillista kehitystä ja elinikäistä koulutustakin julkisella ja yksityisellä sektorilla . Kaikkien Marie Curie -toimien keskeisiä osatekijöitä ovat liikkuvuus , joka on keskeinen tekijä tässä ohjelmassa , sekä valtioiden että eri alojen välillä, eri aloilla ja maissa saadun kokemuksen tunnustaminen, tutkijoiden asianmukaisten työehtojen varmistaminen ottaen huomioon sekä tutkimuksen riippumattomuus että palkkojen mukauttaminen parhaalle kansainväliselle tasolle ja suuremman huomion kiinnittämistä sosiaaliturvaan ja vakuutuksiin . |
||||
|
Lopuksi tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseksi Euroopan unionissa on käynnistettävä toimia tutkijoiden verotusjärjestelmien yhdenmukaistamiseksi. |
||||
Tarkistus 27 |
|||||
Liite, Johdanto, 3 a kohta (uusi) |
|||||
|
Tukea voidaan myös myöntää uusista jäsenvaltioista kotoisin oleville tohtorintutkinnon suorittaneille tutkijoille, jotta he voivat osallistua perustettuihin tutkimusryhmiin muissa jäsenvaltioissa. |
||||
Tarkistus 28 |
|||||
Liite, Johdanto, 4 kohta |
|||||
Yritysten, mukaan luettuina pk-yritykset, vahva osallistuminen on ohjelman kannalta tärkeä lisäarvoa tuottava tekijä. Kaikissa Marie Curie -toimissa edistetään yritysten ja tiedelaitosten yhteistyötä tutkijankoulutuksessa, urakehityksessä ja tietämyksen vaihdossa. Lisäksi erityisellä toimella tuetaan yritysten ja tiedelaitosten yhteisiä toimintamuotoja ja kumppanuuksia. |
Yritysten, mukaan luettuina pk-yritykset, osallistuminen on ohjelman kannalta tärkeä lisäarvoa tuottava tekijä. Kaikissa Marie Curie -toimissa edistetään yritysten ja tiedelaitosten yhteistyötä tutkijankoulutuksessa, urakehityksessä ja tietämyksen vaihdossa. Lisäksi erityisellä toimella tuetaan yritysten ja tiedelaitosten yhteisiä toimintamuotoja ja kumppanuuksia. Elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisessä yhteistyössä on pidettävä kiinni tutkijoiden akateemisesta vapaudesta. |
||||
Tarkistus 29 |
|||||
Liite, Johdanto, 4 a kohta (uusi) |
|||||
|
Marie Curie -toimien yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota henkisen omaisuuden suojeluun ja jakamiseen asianmukaisilla sopimuslausekkeilla, joilla suojataan yksittäistä tutkijaa, jos hänen työnsä tulee patentin kohteeksi ja tuotteita aletaan tuottaa markkinoille. |
||||
Tarkistus 30 |
|||||
Liite, Johdanto, 5 kohta |
|||||
Kansainvälinen ulottuvuus, joka on keskeinen Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvä osatekijä, otetaan huomioon edistämällä tutkijoiden urakehitystä sekä lisäämällä ja monipuolistamalla tutkijoiden välityksellä tehtävää kansainvälistä yhteistyötä ja houkuttelemalla lahjakkaita tutkijoita työskentelemään Eurooppaan. Kansainvälinen ulottuvuus sisältyy kaikkiin Marie Curie -toimiin, ja lisäksi toteutetaan sitä koskevia erillisiä toimia. |
Kansainvälinen ulottuvuus, joka on keskeinen Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvä osatekijä, otetaan huomioon edistämällä sekä nais- että miestutkijoiden urakehitystä sekä lisäämällä ja monipuolistamalla tutkijoiden välityksellä tehtävää kansainvälistä yhteistyötä ja houkuttelemalla lahjakkaita tutkijoita työskentelemään Eurooppaan kehittämällä sopivia kannustimia tätä varten. Kansainvälinen ulottuvuus sisältyy kaikkiin Marie Curie -toimiin, ja lisäksi toteutetaan sitä koskevia erillisiä toimia. |
||||
Tarkistus 31 |
|||||
Liite, Johdanto, 6 kohta |
|||||
Kestävän kehityksen ja sukupuolten tasa-arvon periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Ohjelmassa on tarkoitus huolehtia naisten ja miesten tasa-arvosta edistämällä kaikissa Marie Curie -toimissa yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista sekä soveltamalla sukupuolten osallistumista koskevia tavoitteita (naisten osuuden olisi oltava vähintään 40 %). Lisäksi on tarkoitus varmistaa, että tutkijat voivat yhdistää tasapainoisesti työn ja muun elämänsä, sekä helpottaa tutkimusuralle palaamista tauon jälkeen. Niin ikään erityisohjelmassa otetaan tarpeen mukaan huomioon tutkimustoimintaan ja siihen perustuviin mahdollisiin sovelluksiin liittyvät eettiset, sosiaaliset, oikeudelliset ja laajemmat kulttuuriset näkökohdat sekä tieteen ja teknologian kehityksen sosioekonomiset vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät. |
Kestävän kehityksen ja sukupuolten tasa-arvon periaatteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Ohjelmassa on tarkoitus huolehtia naisten ja miesten tasa-arvosta edistämällä kaikissa Marie Curie -toimissa yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista sekä soveltamalla sukupuolten osallistumista koskevia tavoitteita (naisten osuuden olisi oltava vähintään 40 %). Lisäksi on tarkoitus poistaa liikkuvuuden esteet ja varmistaa, että tutkijat voivat yhdistää tasapainoisesti työn ja muun elämänsä, toteuttamalla asianmukaisia aloitteita heidän perheidensä tukemiseksi ja auttamalla tutkijoita sekä löytämään pysyvää työtä että palaamaan helpommin tutkimusuralle tauon jälkeen. Niin ikään erityisohjelmassa otetaan tarpeen mukaan huomioon tutkimustoimintaan ja siihen perustuviin mahdollisiin sovelluksiin liittyvät eettiset, sosiaaliset, oikeudelliset ja laajemmat kulttuuriset näkökohdat sekä tieteen ja teknologian kehityksen sosioekonomiset vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät. |
||||
Tarkistus 32 |
|||||
Liite, Johdanto, 7 kohta |
|||||
Jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti kaikki mahdollisuudet lisätä Euroopan houkuttelevuutta tutkijoiden silmissä, Marie Curie -toimissa pyritään saamaan aikaan konkreettisia synergiavaikutuksia muiden toimien kanssa. Tämä koskee sekä yhteisön tutkimuspolitiikan toimia että muiden yhteisön politiikan alojen, kuten koulutus-, koheesio- ja työllisyyspolitiikan, toimia. Synergiaa pyritään luomaan myös kansallisten ja kansainvälisten toimien kanssa. |
Jotta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti kaikki mahdollisuudet lisätä Euroopan houkuttelevuutta tutkijoiden silmissä, Marie Curie -toimissa pyritään saamaan aikaan konkreettisia synergiavaikutuksia muiden toimien kanssa. Tämä koskee sekä yhteisön tutkimuspolitiikan toimia että muiden yhteisön politiikan alojen, kuten koulutus-, koheesio- ja työllisyyspolitiikan, toimia , joissa varmistetaannaisten ja miesten välisentasa-arvon valtavirtaistaminen . Synergiaa pyritään luomaan myös alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimien kanssa. Erityisesti pyritään luomaan alueellista koheesiota ottaen huomioon, että heikoimmin kehittyneiden alueiden tarvitsee houkutella tutkijoita, jotta ne voisivat toteuttaa omaa keskipitkän ja pitkän aikavälin kehitysstrategiaansa. |
||||
Tarkistus 33 |
|||||
Liite, Johdanto, 7 a kohta (uusi) |
|||||
|
On erittäin tärkeää vahvistaa tutkimuksen sekä korkeakoulutuksen uudistamisen ja lähentämisen (Bolognan prosessi) välistä yhteyttä siten, että edistetään tutkijoiden liikkuvuutta ja vältetään se, että tämä lähentäminen johtaisi sellaisen järjestelmän käyttöönottoon, jossa keskityttäisiin yksinomaan opintojen nopeaan päätökseen saattamiseen ulkomaankokemuksen kustannuksella. |
||||
Tarkistus 34 |
|||||
Liite, Toimet, Tutkijoiden peruskoulutus, 1 kohta |
|||||
Tällä toimella tuetaan tutkijoiden alkuvaiheen koulutusta, ja tukea voidaan yleensä myöntää tutkijanuran neljän ensimmäisen vuoden aikana. Myös yksi lisävuosi on mahdollinen, jos se on tarpeen peruskoulutuksen saattamiseksi päätökseen. Toimen tavoitteena on parantaa tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja houkutella tätä kautta tehokkaammin nuoria tutkijoita tutkijanuralle. Tavoitteeseen pyritään verkostoimalla toimintaa ylikansallisesti siten, että luodaan rakenne, jota kattaa huomattavan osan jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden laadukkaista julkisen ja yksityisen sektorin resursseista tutkijoiden peruskoulutuksen alalla. |
Tällä toimella tuetaan tutkijoiden alkuvaiheen koulutusta, ja tukea voidaan yleensä myöntää tutkijanuralla neljän vuoden (kokoaikaiseksi muutettuna) aikana. Myös yksi lisävuosi on mahdollinen, jos se on tarpeen peruskoulutuksen saattamiseksi päätökseen. Toimen tavoitteena on parantaa tutkijoiden uranäkymiä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja houkutella tätä kautta tehokkaammin nuoria tutkijanuralle. Tavoitteeseen pyritään verkostoimalla toimintaa ylikansallisesti siten, että luodaan rakenne, jota kattaa huomattavan osan jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden laadukkaista julkisen ja yksityisen sektorin resursseista tutkijoiden peruskoulutuksen alalla. |
||||
Tarkistus 35 |
|||||
Liite, Toimet, Tutkijoiden peruskoulutus, 3 kohta |
|||||
Yhteisen tutkijankoulutusohjelman tulisi olla laatuvaatimuksiltaan yhtenäinen, ja siinä olisi otettava riittävästi huomioon työn ohjaamiseen ja mentorointiin liittyvät järjestelyt. Yhteisessä koulutusohjelmassa tulee hyödyntää verkoston osallistujien (mukaan luettuina yritykset) toisiaan täydentävää osaamista sekä muuta synergiaa. Ohjelmassa on edellytettävä koulutuksen laadun sekä - mikäli mahdollista - tutkinto- ja muiden todistusten vastavuoroista tunnustamista. |
Yhteisen tutkijankoulutusohjelman tulisi olla laatuvaatimuksiltaan yhtenäinen, ja siinä olisi otettava riittävästi huomioon työn ohjaamiseen ja mentorointiin liittyvät järjestelyt. Yhteisessä koulutusohjelmassa tulee hyödyntää verkoston osallistujien (mukaan luettuina yritykset) toisiaan täydentävää osaamista sekä muuta synergiaa. Ohjelmassa on edellytettävä koulutuksen laadun sekä - mikäli mahdollista - tutkinto- ja muiden todistusten vastavuoroista tunnustamista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ongelmiin, joita liittyy tutkijoiden työllistymiseen, pitkällä aikavälillä. |
||||
Tarkistus 36 |
|||||
Liite, Toimet, Tutkijoiden peruskoulutus, 5 kohta, 2 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 37 |
|||||
Liite, Toimet, Tutkijoiden peruskoulutus, 5 kohta, 3 a ja b luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
|
|
||||
Tarkistus 38 |
|||||
Liite, Toimet, Elinikäinen koulutus ja urakehitys, 2 kohta |
|||||
Toimen kohderyhmän tutkijoilta edellytetään vähintään neljän vuoden kokoaikaista tutkimuskokemusta. Koska toimella kuitenkin pyritään edistämään nimenomaan elinikäistä koulutusta sekä urakehitystä, on odotettavissa, että tukea saavilla tutkijoilla on yleensä takanaan varsin pitkä työkokemus. |
Toimen kohderyhmän tutkijoilta edellytetään vähintään neljän vuoden kokoaikaista tai vastaavaa tutkimuskokemusta tai tohtorinarvoa . Koska toimella kuitenkin pyritään edistämään nimenomaan elinikäistä koulutusta sekä urakehitystä, on odotettavissa, että tukea saavilla tutkijoilla on yleensä takanaan varsin pitkä työkokemus. |
||||
Tarkistus 39 |
|||||
Liite, Toimet, Elinikäinen koulutus ja urakehitys, 4 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 40 |
|||||
Liite, Toimet, Elinikäinen koulutus ja urakehitys, 6 kohta |
|||||
Edellä mainittuja kahta toteutustapaa käytetään aluksi rinnakkain. Myöhemmin puiteohjelman täytäntöönpanon aikana suoritetaan kummankin toteutustavan vaikutusten arviointi, jonka perusteella määritetään puiteohjelman jäljellä olevan keston aikana käytettävät toteutustavat. |
Edellä mainittuja kahta toteutustapaa käytetään aluksi rinnakkain sellaisen yhteisrahoitusmekanismin avulla, jossa määrätään asianmukaisesta aloitusvaiheesta, joka mahdollistaa niiden myöhemmän toteuttamisen . Myöhemmin puiteohjelman täytäntöönpanon aikana suoritetaan kummankin toteutustavan vaikutusten arviointi, jonka perusteella määritetään puiteohjelman jäljellä olevan keston aikana käytettävät toteutustavat. |
||||
Tarkistus 41 |
|||||
Liite, Toimet, Yritysten ja tiedelaitosten yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet, 1 kohta |
|||||
Tällä toimella pyritään luomaan ja edistämään julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten kaupallisten yritysten - erityisesti pk-yritysten - välisiä dynaamisia toimintamuotoja. Tarkoituksena on saada aikaan pitkäkestoisia yhteistyöohjelmia, joiden avulla osapuolet voivat merkittävällä tavalla lisätä tietämyksen vaihtoa sekä oppia tuntemaan paremmin toistensa toimintakulttuuria ja osaamisvaatimuksia. |
Tällä toimella pyritään luomaan ja edistämään julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yksityisten kaupallisten yritysten - erityisesti pk-yritysten - välisiä dynaamisia toimintamuotoja. Tarkoituksena on saada aikaan pitkäkestoisia yhteistyöohjelmia, joiden avulla osapuolet voivat merkittävällä tavalla lisätä tietämyksen vaihtoa sekä oppia tuntemaan paremmin toistensa toimintakulttuuria ja osaamisvaatimuksia. Tämä toimi on suunniteltu siksi, että tutkijoiden liikkuvuutta ei rajoiteta rajoituksilla, jotka koskevat tutkimustulosten julkaisemista tai työn tekemistä tietyille organisaatioille. |
||||
Tarkistus 42 |
|||||
Liite, Toimet, Yritysten ja tiedelaitosten yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet, 2 kohta, johdantokappale |
|||||
Toimi toteutetaan joustavasti yhteistyöohjelmilla, joissa on mukana molempien sektorien organisaatioita vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta tai assosioituneesta valtiosta. Näiden ohjelmien puitteissa annetaan tukea osapuolten henkilöstön välistä vuorovaikutusta varten. Yhteisön tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle seuraavista toimintamuodoista: |
Toimi toteutetaan joustavasti yhteistyöohjelmilla, jotka perustuvat nykyisistä yritysten ja tiedelaitosten kumppanuuksista koko Euroopan unionin alueelta saatuihin kokemuksiin ja joissa on mukana molempien sektorien organisaatioita vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta tai assosioituneesta valtiosta. Näiden ohjelmien puitteissa annetaan tukea osapuolten henkilöstön välistä vuorovaikutusta varten. Yhteisön tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle seuraavista toimintamuodoista: |
||||
Tarkistus 43 |
|||||
Liite, Toimet, Yritysten ja tiedelaitosten yhteiset toimintamuodot ja kumppanuudet, 2 kohta, 3 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 44 |
|||||
Liite, Toimet, Kansainvälinen ulottuvuus, 1 kohta |
|||||
Tämän osa-alueen taustalla on ajatus siitä, että kansainvälisyys on yksi keskeisistä Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvistä osatekijöistä. Kansainvälistä ulottuvuutta tuetaan erityistoimilla, joilla yhtäältä edistetään eurooppalaisten tutkijoiden urakehitystä ja toisaalta lisätään tutkijoiden välityksellä tehtävää kansainvälistä yhteistyötä. |
Tämän osa-alueen taustalla on ajatus siitä, että kansainvälisyys on yksi keskeisistä Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen alan inhimillisiin voimavaroihin liittyvistä osatekijöistä. Kansainvälistä ulottuvuutta tuetaan erityistoimilla, joilla yhtäältä edistetään eurooppalaisten tutkijoiden urakehitystä ja toisaalta lisätään tutkijoiden välityksellä tehtävää kansainvälistä yhteistyötä kansallisella tai alueellisella tasolla . |
||||
Tarkistus 45 |
|||||
Liite, Toimet, Kansainvälinen ulottuvuus, 2 kohta, i alakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 46 |
|||||
Liite, Toimet, Kansainvälinen ulottuvuus, 2 kohta, ii alakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 47 |
|||||
Liite, Toimet, Kansainvälinen ulottuvuus, 3 kohta, i alakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 48 |
|||||
Liite, Toimet, Erityistoimet |
|||||
Jotta voitaisiin tukea tutkijoiden aidosti eurooppalaisten työmarkkinoiden syntyä, toteutetaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostava joukko liitännäistoimia, joilla poistetaan tutkijoiden liikkuvuuden esteitä ja parannetaan heidän uranäkymiään Euroopassa. Näiden toimien tavoitteena on erityisesti lisätä eri sidosryhmien sekä suuren yleisön tietoisuutta muun muassa Marie Curie -palkintojen avulla. Lisäksi päämääränä on vauhdittaa ja tukea jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä täydentää muita yhteisön toimia. |
Jotta voitaisiin tukea tutkijoiden aidosti eurooppalaisten työmarkkinoiden syntyä, toteutetaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostava joukko liitännäistoimia, joilla poistetaan tutkijoiden ammatillisen liikkuvuuden esteitä ja varsinkin niitä, jotka liittyvät sosiaaliturvaan ja verotukseen ja joilla on usein tutkimustyöhön siirtymistä ehkäisevä vaikutus, ja parannetaan heidän uranäkymiään Euroopassa ja helpotetaan työ- ja perheelämän yhteensovittamista, mikä edellyttää erityisesti, että heille taataan asianmukaiset rahoitus-, palkka- ja sosiaaliturvajärjestelyt . Näiden toimien tavoitteena on erityisesti lisätä eri sidosryhmien sekä suuren yleisön tietoisuutta muun muassa Marie Curie -palkintojen avulla. Lisäksi päämääränä on vauhdittaa ja tukea jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä täydentää muita yhteisön toimia. Lisäksi toteutetaan eurooppalaisia aloitteita, joilla pyritään helpottamaan tutkijoiden ja heidän perheidensä liikkuvuutta ja heidän asettautumistaan kohdemaihin. Kaikissa Marie Curie -toimissa on taattava yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen ja poistettava kaikki vammaisten tutkijoiden kohtaamat esteet. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0519
Erityisohjelma ”Ideat” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Ideat” (KOM(2005)0441 — C6-0382/2005 — 2005/0186(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0441) (1) ja komission muutetun ehdotuksen (KOM(2005)0441/2) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 166 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0382/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A6-0369/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
4. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
5. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
||||
Tarkistus 1 |
|||||
Johdanto-osan 4 kappale |
|||||
(4) ” Tieteen eturintamassa olevaa tutkimusta” koskevat ehdotukset olisi arvioitava vertaisarviointia käyttäen yksinomaan niiden laadukkuuden perusteella, ja etusijalle olisi asetettava monitieteiset ja riskialttiit pioneerihankkeet. Vakiintuneiden tutkimusryhmien ohella olisi otettava huomioon myös uudet ryhmät ja vähemmän kokemusta omaavat tutkijat. |
(4) Perustutkimuksen piiriin kuuluvaa ” tieteen eturintamassa olevaa tutkimusta” koskevat ehdotukset olisi arvioitava vertaisarviointia käyttäen yksinomaan niiden laadukkuuden perusteella, ja etusijalle olisi asetettava tieteidenväliset ja monitieteiset riskialttiit pioneerihankkeet. Vakiintuneiden tutkimusryhmien ohella olisi otettava huomioon myös uudet ryhmät ja vähemmän kokemusta omaavat tutkijat. |
||||
Tarkistus 2 |
|||||
Johdanto-osan 6 kappale |
|||||
(6) Euroopan komission olisi vastattava tämän erityisohjelman täytäntöönpanosta, ja sen olisi taattava Euroopan tutkimusneuvoston itsenäisyys ja riippumattomuus sekä sen toiminnan tehokkuus. |
(6) Komission olisi vastattava enintään kahdesta kolmeen vuoteen kestävän kokeiluvaiheen ajan tämän erityisohjelman täytäntöönpanosta, ja sen olisi taattava Euroopan tutkimusneuvoston itsenäisyys ja riippumattomuus sekä sen toiminnan tehokkuus. |
||||
Tarkistus 3 |
|||||
Johdanto-osan 8 kappale |
|||||
(8) Jotta voitaisiin taata Euroopan tutkimusneuvoston riippumattomuus, komission olisi varmistettava, että erityisohjelma pannaan täytäntöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. |
(8) Jotta voitaisiin taata Euroopan tutkimusneuvoston riippumattomuus, komission olisi varmistettava yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa , että erityisohjelma pannaan täytäntöön asetettujen tavoitteiden mukaisesti. |
||||
Tarkistus 4 |
|||||
Johdanto-osan 10 kappale |
|||||
(10) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. |
(10) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kulttuuria, tiedotusvälineitä, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. |
||||
Tarkistus 5 |
|||||
Johdanto-osan 13 kappale |
|||||
(13) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset perusperiaatteet. |
(13) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset perusperiaatteet , ja korostettava tutkimuksen arvoa kansalaisten ja ihmiskunnan kannalta ottaen huomioon erilaiset eettiset näkemykset ja kulttuurinen monimuotoisuus. |
||||
Tarkistus 6 |
|||||
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) |
|||||
|
(14 a) Ehdotuspyyntöjen yksinkertaistamiseksi ja niiden kustannusten alentamiseksi komission olisi luotava tietokanta edellytyksenä yhteydenpidolle ehdotuspyyntöihin osallistujiin. |
||||
Tarkistus 7 |
|||||
Johdanto-osan 17 kappale |
|||||
(17) Komissio teettää riippumattoman arvioinnin Euroopan tutkimusneuvoston toiminnasta. Tämän arvioinnin perusteella sekä ottaen huomioon ne kokemukset, jotka saadaan Euroopan tutkimusneuvostoa koskevien perusperiaatteiden toteutumisesta, olisi viimeistään vuonna 2010 harkittava mahdollisuutta muuttaa Euroopan tutkimusneuvosto oikeudellisesti riippumattomaksi rakenteeksi, jonka oikeusperustana voisi olla perustamissopimuksen 171 artikla. |
(17) Komission olisi varmistettava, että enintään kahdesta kolmeen vuoteen kestävän kokeiluvaiheen jälkeen Euroopan tutkimusneuvoston toiminnasta tehdään riippumaton arviointi. Tulosten perusteella Euroopan tutkimusneuvostolle olisi annettava pysyvä rakenne, jolla varmistetaan sen mahdollisimman suuri itsenäisyys ja säilytetään samalla avoimuus. Näin ollen olisi viimeistään vuonna 2010 harkittava mahdollisuutta muuttaa Euroopan tutkimusneuvosto oikeudellisesti riippumattomaksi rakenteeksi, jonka oikeusperustana voisi olla perustamissopimuksen 171 artikla. |
||||
Tarkistus 8 |
|||||
2 artikla |
|||||
Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on puiteohjelman liitteen II mukaisesti 7 460 miljoonaa euroa , josta komission hallintomenojen osuuden on oltava alle 6 prosenttia . |
Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on puiteohjelman liitteen II mukaisesti 7 560 miljoonaa euroa , josta Euroopan tutkimusneuvoston käyttöön annettavan vuotuisen talousarvion hallinto- ja henkilöstömenojen osuus saa olla enintään 3 prosenttia . |
||||
Tarkistus 9 |
|||||
2 a artikla (uusi) |
|||||
|
2 a artikla 1. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännöksiä noudattaen. 2. Erityisohjelman kokonaishallintomenot, mukaan lukien perustettavaksi ehdotetun toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot, olisi suhteutettava tähän ohjelmaan kuuluviin tehtäviin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. 3. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
||||
Tarkistus 27 |
|||||
3 artiklan 2 a kohta (uusi) |
|||||
|
2a Laitosten, organisaatioiden ja tutkijoiden on sellaisten ihmisalkioista saatavien kantasolujen hankinnan osalta, jotka on hankittu ennen tämän puiteohjelman hyväksymistä, oltava tiukan lupajärjestelmän ja valvonnan alaisia asianomais(t)en jäsenvaltio(ide)n lainsäädännön mukaisesti. |
||||
Tarkistus 10 |
|||||
4 artiklan 4 kohta |
|||||
4. Komissio takaa Euroopan tutkimusneuvoston itsenäisyyden ja riippumattomuuden sekä varmistaa, että tutkimusneuvostolle uskotut tehtävät suoritetaan asianmukaisesti. |
4. Komissio takaa yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa Euroopan tutkimusneuvoston itsenäisyyden ja riippumattomuuden sekä varmistaa, että tutkimusneuvostolle uskotut tehtävät suoritetaan asianmukaisesti. |
||||
|
Tieteellinen neuvosto ja komissio antavat Euroopan parlamentille Euroopan tutkimusneuvoston toiminnasta vuosittain kertomuksen, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti erityisesti sitä, missä määrin asetetut tavoitteet on saavutettu. |
||||
Tarkistus 11 |
|||||
4 artiklan 4 a kohta (uusi) |
|||||
|
4 a. Komissio huolehtii tutkimustulosten arvioinnista ja raportoi siitä, miten ne myötävaikuttavat dynaamiseen tietoyhteiskuntaan Euroopassa. |
||||
Tarkistus 12 |
|||||
5 artiklan 1 kohta |
|||||
1. Tieteellisen neuvoston muodostavat komission nimittämät arvostetut tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja. |
1. Tieteellisen neuvoston muodostavat komission nimittämät arvostetut tiedemiehet, insinöörit ja tutkijat, jotka edustavat kaikkia mahdollisia tieteen- ja tutkimusaloja, joilla on erinomaisen tieteellisen pätevyyden lisäksi monen vuoden kokemus tutkimushallinnosta ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja. |
||||
Tarkistus 13 |
|||||
5 artiklan 3 kohdan - a alakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 14 |
|||||
5 artiklan 3 kohdan b alakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 15 |
|||||
6 artiklan 1 kohta |
|||||
1. Komissio vahvistaa erityisohjelman toteuttamiseksi laaditun työohjelman, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin liitteessä I esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet, niitä varten osoitettava rahoitus sekä toimien toteutusaikataulu. |
1. Komissio ja tieteellinen neuvosto vahvistavat erityisohjelman toteuttamiseksi laaditun työohjelman, jossa määritellään yksityiskohtaisemmin liitteessä I esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet, niitä varten osoitettava rahoitus sekä toimien toteutusaikataulu. |
||||
Tarkistus 16 |
|||||
7 a artikla (uusi) |
|||||
|
7 a artikla Komission ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa Euroopan unionin yleisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
||||
Tarkistus 17 |
|||||
8 artiklan 6 kohta |
|||||
6. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä. |
6. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle ja asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa niille tietoja kaikista tässä erityisohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista . |
||||
Tarkistus 18 |
|||||
8 artiklan 6 a kohta (uusi) |
|||||
|
6 a. Komission kertomukseen on sisällyttävä arvio varainhoidon moitteettomuudesta ja erityisohjelman talousarvio- ja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta. |
||||
Tarkistus 19 |
|||||
8 a artikla (uusi) |
|||||
|
8 a artikla 1. Enintään kahdesta kolmeen vuoteen kestävän kokeiluvaiheen jälkeen riippumattomat asiantuntijat arvioivat Euroopan tutkimusneuvoston toimintaa. He arvioivat muun muassa, onko Euroopan tutkimusneuvostolle asetetut tavoitteet saavutettu ja ovatko menettelyt olleet tehokkaita ja avoimia, onko voitu varmistaa tieteellinen riippumattomuus ja onko tieteen huippulaadun ajatus otettu huomioon. Arvioinnissa otetaan lisäksi kantaa siihen, minkälainen rakenne Euroopan tutkimusneuvostolle on soveliain pitkällä aikavälillä. 2. Toteutettavasta arvioinnista riippumatta Euroopan tutkimusneuvostolle on joka tapauksessa valittava pitkällä aikavälillä rakenne, jolla varmistetaan tutkimusneuvoston mahdollisimman suuri itsenäisyys ja taataan samalla avoimuus ja vastuullisuus komissiota, Euroopan parlamenttia ja neuvostoa kohtaan. |
||||
Tarkistus 20 |
|||||
Liite I, Toimet, 1 a kohta (uusi) |
|||||
|
Monitieteisyyttä ja tieteidenvälisyyttä edistetään. Monitieteisyyttä edistetään useampaan kuin yhteen tutkimus- tai teknologia-aiheeseen soveltuvilla yhteisillä mekanismeilla. Tieteidenvälisyyden kautta käsitellään haasteita, joita ongelmien, myös painopisteaiheisiin liittyvien ongelmien, monimutkaisuus aiheuttaa, kun useimpien näiden ongelmien kohdalla yksitieteisellä lähestymistavalla ei pystytä tuottamaan olennaista tieteellistä edistystä, ja se estää tulosten soveltamisen sosiaalisen, ympäristöä koskevan tai taloudellisen edistyksen saavuttamiseksi. |
||||
Tarkistus 21 |
|||||
Liite I, Tieteellinen neuvosto, 1 kohta |
|||||
Tieteellinen neuvosto koostuu Euroopan tiedeyhteisön korkeimman tason edustajista, jotka osallistuvat neuvoston toimintaan yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja. Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu riippumattomalla menettelyllä . |
Tieteellinen neuvosto koostuu Euroopan tiedeyhteisön korkeimman tason edustajista, joilla on erinomaisen tieteellisen pätevyyden lisäksi monen vuoden kokemus tutkimushallinnosta ja jotka edustavat mahdollisimman monia tieteen- ja tutkimusaloja ja jotka osallistuvat neuvoston toimintaan yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja. |
||||
|
Tieteellinen neuvosto valitsee jäsenensä tiedeyhteisöstä varmistaen, että tutkijat edustavat monia eri tutkimusaloja, ja niiden yleisten perusteiden mukaisesti, jotka Euroopan unionin lainsäätäjä on asettanut perustamissopimuksen 251 artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen, minkä jälkeen komissio nimittää jäsenet kuultuaan Euroopan parlamenttia. |
||||
|
Jäsenten toimikausi kestää neljä vuotta, ja heidät voidaan valita uudelleen kolmeksi vuodeksi. Jäsenet valitaan käyttäen kiertävää järjestelmää, jossa kerralla vaihdetaan kolmannes jäsenistä. |
||||
|
Tieteellisen neuvoston jäsenet hyväksyvät käytännesäännöt eturistiriitojen välttämiseksi. |
||||
|
Tieteellinen neuvosto nimittää pääsihteerin, joka avustaa neuvoston työn järjestämisessä ja varmistaa tehokkaan yhteyden komissioon ja täytäntöönpanorakenteeseen. |
||||
Tarkistus 22 |
|||||
Liite I, Täytäntöönpanorakenne |
|||||
Täytäntöönpanorakenne vastaa kaikista hallinnolliseen täytäntöönpanoon ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä asioista vuosittaisen työohjelman mukaisesti. Se toteuttaa arviointimenettelyt, vertaisarvioinnin sekä valintaprosessin tieteellisen neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti ja huolehtii apurahojen taloudellisesta ja tieteellisestä hallinnoinnista. |
Tieteellistä neuvostoa tukee alussa täytäntöönpanorakenne, joka vastaa kaikista hallinnolliseen täytäntöönpanoon ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä asioista vuosittaisen työohjelman mukaisesti. Se toteuttaa arviointimenettelyt, vertaisarvioinnin sekä valintaprosessin tieteellisen neuvoston vahvistamien periaatteiden mukaisesti ja huolehtii apurahojen taloudellisesta ja tieteellisestä hallinnoinnista. |
||||
|
Täytäntöönpanorakenteen henkilöstö muodostuu määräaikaisista tieteellisistä ja hallinnollisista työntekijöistä. Tieteellinen neuvosto valitsee tieteellisen henkilöstön avointa, julkista menettelyä noudattaen. Hallinnollinen henkilöstö voidaan palkata erityisesti tätä tarkoitusta varten tai siirtää yhteisön toimielimistä. |
||||
|
Hallinnon on oltava tehokasta, ja se on rajoitettava vain välttämättömään ERC:n sujuvan toiminnan, vakauden ja jatkuvuuden varmistamiseksi. |
||||
Tarkistus 23 |
|||||
Liite I, Täytäntöönpanorakenne, 1 a kohta (uusi) |
|||||
|
Täytäntöönpanorakenne raportoi säännöllisesti tieteelliselle neuvostolle. |
||||
Tarkistus 24 |
|||||
Liite I, Euroopan komission rooli, johdantokappale |
|||||
Euroopan komissio takaa ERC:n täyden itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Sen tehtävänä ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä on varmistaa, että ohjelma toteutetaan edellä esitettyjen tieteellisten tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaen niitä tieteen huippulaatua koskevia vaatimuksia, jotka itsenäisesti toimiva tieteellinen neuvosto on määrittänyt. Komission tehtävänä on erityisesti: |
Euroopan komissio takaa yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa ERC:n täyden itsenäisyyden ja riippumattomuuden. Sen tehtävänä ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä on varmistaa, että ohjelma toteutetaan edellä esitettyjen tieteellisten tavoitteiden mukaisesti sekä noudattaen niitä tieteen huippulaatua koskevia vaatimuksia, jotka itsenäisesti toimiva tieteellinen neuvosto on määrittänyt. Komission tehtävänä on erityisesti: |
||||
Tarkistus 25 |
|||||
Liite I, Euroopan komission rooli, 2 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 26 |
|||||
Liite I, Euroopan komission rooli, 5 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0520
Erityisohjelma ”Valmiudet” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-3013) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (KOM(2005)0443 — C6-0384/2005 — 2005/0188(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0443) (1) ja muutetun ehdotuksen (KOM(2005)0443/2) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 166 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0384/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0371/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva vuosien 2007-2013 rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
4. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
5. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
||||||
Tarkistus 1 |
|||||||
Johdanto-osan 4 kappale |
|||||||
(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. |
(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia ja toimia, joita jäsenvaltiot toteuttavat osallistumalla eurooppalaisiin hallitusten välisiin tutkimusorganisaatioihin, sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kulttuuria, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. |
||||||
Tarkistus 2 |
|||||||
Johdanto-osan 9 kappale |
|||||||
(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet. |
(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet , sekä painotettava tutkimuksen yhteiskunnallista ja humanitaarista arvoa eettistä ja kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittaen. |
||||||
Tarkistus 3 |
|||||||
Johdanto-osan 10 kappale |
|||||||
(10) Puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä. |
(10) Puiteohjelman on edistettävä kestävää kehitystä. |
||||||
Tarkistus 4 |
|||||||
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi) |
|||||||
|
(11 a) Ehdotuspyyntöjen yksinkertaistamiseksi ja kustannusten alentamiseksi komission olisi luotava edellytykset ehdotuspyyntöihin osallistujien rekisteröinnille tietokantaan. |
||||||
Tarkistus 5 |
|||||||
3 a artiklan 1 kohta (uusi) |
|||||||
|
3 a artikla 1. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännöksiä noudattaen. |
||||||
Tarkistus 6 |
|||||||
3 a artiklan 2 kohta (uusi) |
|||||||
|
2. Erityisohjelman yleiset hallintomenot, perustettavaksi ehdotetun toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien, olisi suhteutettava asianomaisen erityisohjelman nojalla suoritettaviin toimiin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
||||||
Tarkistus 7 |
|||||||
3 a artiklan 3 kohta (uusi) |
|||||||
|
3. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
||||||
Tarkistus 8 |
|||||||
5 artiklan 3 kohta |
|||||||
3. Erityisohjelman liitteessä IV määritetään toimi, joka voidaan toteuttaa osallistumalla kansallisten tutkimusohjelmien yhteistoteutukseen ja josta on tehtävä erillinen päätös perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla. |
3. Erityisohjelman liitteessä IV määritetään mahdollinen toimi, joka voidaan toteuttaa osallistumalla kansallisten tutkimusohjelmien yhteistoteutukseen ja josta on tehtävä erillinen päätös perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla. |
||||||
Tarkistus 9 |
|||||||
5 a artikla (uusi) |
|||||||
|
5 a artikla Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennalta, jos se aikoo poiketa Euroopan unionin yleisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
||||||
Tarkistus 10 |
|||||||
6 artiklan 2 kohta |
|||||||
2. Työohjelmassa otetaan huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta. Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan. |
2. Työohjelmassa otetaan huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden valtioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden toimesta , pyrkien lisäämään tällaisiin toimiin liittyvää synergiaa, tuottamaan eurooppalaista lisäarvoa, vaikuttamaan teollisuuden kilpailukykyyn ja säilyttämään merkittävyyden yhteisön muiden politiikan alojen kannalta . Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan. |
||||||
Tarkistus 11 |
|||||||
7 artiklan 3 a kohta (uusi) |
|||||||
|
3 a. Komissio huolehtii tutkimustulosten arvioinnista ja tiedottaa niiden panoksestaan dynaamiseen tietoyhteiskuntaan Euroopassa. |
||||||
Tarkistus 12 |
|||||||
8 artiklan 5 kohta |
|||||||
5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista. |
5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle ja asiasta vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa niille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista. |
||||||
Tarkistus 13 |
|||||||
8 artiklan 5 a kohta (uusi) |
|||||||
|
5 a. Komission kertomus sisältää arvion varainhoidon moitteettomuudesta sekä arvion ohjelman talousarvio- ja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta. |
||||||
Tarkistus 14 |
|||||||
8 a artikla (uusi) |
|||||||
|
8 a artikla Komissio esittää käsiteltävänä olevan päätöksen sekä erityisohjelman täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen toimivaltaisille elimille hyvissä ajoin uutta käsittelyä varten, jotta päätöksen muuttamista koskeva menettely voidaan saattaa päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. |
||||||
Tarkistus 15 |
|||||||
Liite I, johdanto, 1 kohta, 5 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 16 |
|||||||
Liite I, johdanto, 1 kohta, 6 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 17 |
|||||||
Liite I, johdanto, 4 kohta |
|||||||
Erityisohjelmassa voidaan toteuttaa muihin kuin yhteisön ohjelmiin liittyvää koordinointia, jossa hyödynnetään ERA-NET-järjestelmää ja yhteisön osallistumista kansallisten ohjelmien yhteistoteutukseen (perustamissopimuksen 169 artikla) ”Yhteistyö”- erityisohjelmassa kuvatulla tavalla. |
Erityisohjelmassa voidaan toteuttaa muihin kuin yhteisön ohjelmiin liittyvää koordinointia, jossa hyödynnetään ERA-NET-järjestelmää ja yhteisön osallistumista kansallisten ohjelmien yhteistoteutukseen (perustamissopimuksen 169 artikla) ”Yhteistyö”- erityisohjelmassa kuvatulla tavalla. Toimilla parannetaan myös täydentävyyttä ja synergiaa puiteohjelman ja toisaalta hallitusten välisten rakenteiden avulla toteutettavien toimien välillä. |
||||||
Tarkistus 18 |
|||||||
Liite I, johdanto, otsake ”Tutkimuspolitiikan yhtenäinen kehittäminen”, 3 kohta, 1 luetelmakohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 19 |
|||||||
Liite I, johdanto, otsake ”Tutkimuspolitiikan yhtenäinen kehittäminen”, 3 kohta, 2 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||
Tavoitteena on tehostaa tutkimuspolitiikan koordinointia toimilla, joilla tuetaan i) avoimen koordinointimenetelmän toteutusta ja ii) kentältä tulevia aloitteita, joihin osallistuu useita maita ja alueita ja tarvittaessa muita sidostahoja (kuten yrityksiä, yleiseurooppalaisia organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä). |
Tavoitteena on tehostaa tutkimuspolitiikan koordinointia silloin, kun näin voidaan selvästi luoda lisäarvoa tutkimus- ja innovointijärjestelmien kannalta, toimilla, joilla tuetaan i) avoimen koordinointimenetelmän toteutusta ja ii) kentältä tulevia aloitteita, joihin osallistuu useita maita ja alueita ja tarvittaessa muita sidostahoja (kuten yrityksiä, yleiseurooppalaisia organisaatioita ja kansalaisjärjestöjä). |
||||||
Tarkistus 20 |
|||||||
Liite I, johdanto, otsake ”Tutkimuspolitiikan yhtenäinen kehittäminen”, 3 kohta, 2 luetelmakohta, 3 a alakohta (uusi) |
|||||||
|
Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin:
|
||||||
Tarkistus 21 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 1 kohta |
|||||||
Jotta Eurooppa voisi tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, sillä on oltava käytössään uudenaikaisia ja tehokkaita tutkimusinfrastruktuureita, joiden avulla se voi saavuttaa johtavan aseman tieteessä ja teknologiassa. Tutkimusinfrastruktuureilla on keskeinen merkitys tietämyksen luomisessa, levittämisessä, soveltamisessa ja hyödyntämisessä ja sitä kautta innovoinnin edistämisessä. Mahdollisuus infrastruktuurien käyttöön on yhä useammin ehdoton edellytys tutkimukselle kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Monet tutkimusinfrastruktuurit ovat kehittyneet lähes yksinomaan jonkin tietyn alan tutkimukseen käytetyistä suurista laitteistoista useiden eri tiedeyhteisöjen käytössä oleviksi palveluinfrastruktuureiksi. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä hiljattaiset infrastruktuuriratkaisut ovat myös laajentuneet niin, että ne käsittävät hajautettuja laitteisto-, ohjelmisto- ja sisältöjärjestelmiä ja tuovat mittavaa kumulatiivista arvoa osaamisvarantoina useilla eri tieteenaloilla. |
Jotta Eurooppa voisi tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, sillä on oltava käytössään uudenaikaisia ja tehokkaita tutkimusinfrastruktuureita, joiden avulla se voi saavuttaa johtavan aseman tieteessä ja teknologiassa. Tutkimusinfrastruktuureilla on keskeinen merkitys tietämyksen luomisessa, levittämisessä, soveltamisessa ja hyödyntämisessä ja sitä kautta innovoinnin edistämisessä. Mahdollisuus infrastruktuurien käyttöön on yhä useammin ehdoton edellytys tutkimukselle kaikilla tieteen ja teknologian sekä näyttöön pohjautuvan päätöksenteon aloilla. Monet tutkimusinfrastruktuurit ovat kehittyneet lähes yksinomaan jonkin tietyn alan tutkimukseen käytetyistä suurista laitteistoista useiden eri tiedeyhteisöjen käytössä oleviksi palveluinfrastruktuureiksi. Tieto- ja viestintäteknologian kehityksen myötä hiljattaiset infrastruktuuriratkaisut ovat myös laajentuneet niin, että ne käsittävät hajautettuja laitteisto-, ohjelmisto- ja sisältöjärjestelmiä ja tuovat mittavaa kumulatiivista arvoa osaamisvarantoina useilla eri tieteenaloilla ja monille erilaisille käyttäjäryhmille . |
||||||
Tarkistus 22 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 2 kohta |
|||||||
Ehdotetuilla toimilla edistetään eritoten osaamisen kehittämistä, hyödyntämistä ja säilyttämistä tukemalla tutkimusinfrastruktuureja joko huippuosaamista korostavaa alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa noudattaen tai kohdennettua lähestymistapaa soveltaen. Tieto- ja viestintäteknologiapohjaisiin sähköisiin infrastruktuureihin tehtävät strategiset parannukset nähdään nekin muutosvoimana tavassa, jolla tiedettä tehdään. |
Ehdotetuilla toimilla edistetään eritoten osaamisen kehittämistä, hyödyntämistä ja säilyttämistä tukemalla tutkimusinfrastruktuureja joko huippuosaamista korostavaa alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa noudattaen tai kohdennettua lähestymistapaa soveltaen niin, että toimet ovat yhdenmukaisia käytettävissä olevien resurssien sekä unionin keskeisten prioriteettien kanssa . Tieto- ja viestintäteknologiapohjaisiin infrastruktuureihin ja virtuaalisiin infrastruktuureihin tehtävät strategiset parannukset nähdään nekin keskeisenä muutosvoimana tavassa, jolla tiedettä tehdään , ja tätä tuetaan merkittävillä julkisilla ja yksityisillä investoinneilla kaikkialla Euroopassa. Yhteensovittaminen jäsenvaltioiden toimien kanssa on välttämätöntä infrastruktuurien kehittämisen ja rahoittamisen kannalta. |
||||||
Tarkistus 23 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 3 kohta, johdantokappale |
|||||||
EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa ”tutkimusinfrastruktuurilla” tarkoitetaan laitteistoja, resursseja tai palveluja, joita tutkimusyhteisö tarvitsee tutkimuksen tekemiseen kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Määritelmä kattaa (tarvittavine henkilöresursseineen): |
EU:n tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelmassa ”tutkimusinfrastruktuurilla” tarkoitetaan laitteistoja, resursseja tai palveluja, joita tutkimusyhteisö tarvitsee julkisella, yksityisellä sekä kansalaisyhteiskunnan tasolla tutkimuksen tekemiseen kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Määritelmä kattaa (tarvittavine henkilöresursseineen): |
||||||
Tarkistus 24 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 25 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1 kohta, 2 ja 3 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
— tukitoimet, kuten esiin nouseviin tarpeisiin liittyvä tuki. |
|
||||||
Tarkistus 26 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1.1.1. kohta |
|||||||
1.1.1. Maailman huippua edustavat tutkimusinfrastruktuurit edellyttävät mittavia ja pitkäaikaisia investointeja henkilöresursseina ja rahoituksena. Niiden käyttäjä- ja hyödyntäjäkuntana tulisi olla mahdollisimman laaja koko Eurooppaa edustava tutkijoiden ja asiakasyritysten yhteisö. EU:n pitäisi edistää tätä tukemalla muiden maiden infrastruktuurien käyttömahdollisuuksia. Tarkoituksena on avata tutkimusryhmille (myös EU:n syrjäisten alueiden tutkimusryhmille) uusia mahdollisuuksia käyttää parhaita tutkimusinfrastruktuureja. Ulkopuoliset voivat päästä käyttämään tutkimusinfrastruktuureja joko paikan päällä tai sopivan tietoliikenneyhteyden kautta. Käyttömahdollisuus voidaan tarjota myös tieteellisten etäpalvelujen muodossa. Toteutustapana ovat ehdotuspyynnöt, joihin sovelletaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa ja jotka koskevat kaikkia tieteen ja teknologian aloja tasavertaisesti. |
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) |
||||||
Tarkistus 27 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1.1.2. kohta, 2 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 74 |
|||||||
Liite I, alakohta ”Tutkimusinfrastruktuurit”, otsikko ”Toimet”, 1.1.2. kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 28 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1.1.3. kohta, 1 kohta |
|||||||
Verkkoinfrastruktuurien avulla tutkimusyhteisöt voivat jatkuvaluonteisesti käyttää hajautettuja tieto- ja viestintäteknisiä resursseja (laskenta, liityntämahdollisuudet, instrumentointi). Resurssit saadaan virtuaaliyhteisön käyttöön monimutkaisten taustaprosessien avulla. Yleiseurooppalaisen lähestymistavan ja EU:n toimien tehostaminen tällä alalla voi edistää merkittävästi Euroopan tutkimusvalmiuksia ja niiden hyödyntämistä sekä vankentaa verkkoinfrastruktuurien merkitystä eurooppalaisen tutkimusalueen kulmakivenä, monitieteisen innovoinnin edelläkävijänä ja muutosvoimana tavassa, jolla tiedettä tehdään. Se voi myös osaltaan parantaa EU:n syrjäalueiden tutkimusryhmien integroitumista. |
Verkkoinfrastruktuurien avulla tutkimusyhteisöt voivat käyttää olennaisia tieto- ja viestintäteknisiä resursseja (laskenta, liityntämahdollisuudet, instrumentointi). Resurssit saadaan virtuaaliyhteisön käyttöön monimutkaisten taustaprosessien avulla. Yleiseurooppalaisen lähestymistavan ja EU:n toimien tehostaminen tällä alalla voi edistää merkittävästi Euroopan tutkimusvalmiuksia ja niiden hyödyntämistä sekä vankentaa verkkoinfrastruktuurien merkitystä eurooppalaisen tutkimusalueen kulmakivenä, monitieteisen innovoinnin edelläkävijänä ja muutosvoimana tavassa, jolla tiedettä tehdään. On myös tärkeää parantaa EU:n syrjäalueiden tutkimusryhmien integroitumista tämän prosessin avulla . |
||||||
Tarkistus 29 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1.1.3. kohta, 3 kohta |
|||||||
Digitaalisia kirjastoja, arkistoja, tietovarastoja, tiedonhoitoa ja tarvittavaa resurssien yhdistämistä on tuettava koordinoidusti Euroopan tasolla, jotta voidaan organisoida tietovarantoja tiedeyhteisön ja tulevien tutkijasukupolvien käyttöön. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös luottamuksen lisäämistä verkkoinfrastruktuureja kohtaan. Toimilla on lisäksi määrä ennakoida ja ottaa käyttöön uusia vaatimuksia ja ratkaisuja ja tätä kautta tukea sellaisten suuren mittakaavan testausalustojen kehittämistä, jotka on suunniteltu uusien disruptiivisten teknologioiden kokeiluun ja uusiin käyttäjävaatimuksiin perustuvaan kehitystyöhön. Tähän sisältyy esimerkiksi verkko-opiskelumahdollisuuksien tarve. Verkkoinfrastruktuureja pohtiva työryhmä eIRG (e-Infrastructure Reflection Group) avustaa säännöllisesti antamalla strategiasuosituksia. |
Digitaalisia kirjastoja, arkistoja, tietovarastoja, tiedonhoitoa ja tarvittavaa resurssien yhdistämistä on tuettava koordinoidusti Euroopan tasolla, jotta voitaisiin luoda Euroopan digitaalinen kirjasto ja jotta voidaan organisoida tietovarantoja tiedeyhteisön ja tulevien tutkijasukupolvien käyttöön. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös luottamuksen lisäämistä verkkoinfrastruktuureja kohtaan ottaen huomioon, että tietojen on oltava tulevien sukupolvien käytettävissä . Toimilla on lisäksi määrä ennakoida ja ottaa käyttöön uusia vaatimuksia ja ratkaisuja ja tätä kautta tukea sellaisten suuren mittakaavan testausalustojen kehittämistä, jotka on suunniteltu uusien disruptiivisten teknologioiden kokeiluun ja uusiin käyttäjävaatimuksiin perustuvaan kehitystyöhön. Tähän sisältyy esimerkiksi verkko-opiskelumahdollisuuksien tarve. Verkkoinfrastruktuureja pohtiva työryhmä eIRG (e-Infrastructure Reflection Group) avustaa säännöllisesti antamalla strategiasuosituksia. |
||||||
Tarkistus 30 |
|||||||
Liite I,, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1.2 kohta, 1 a alakohta (uusi) |
|||||||
|
Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumia (ESFRI) sekä teknologiayhteisöjä, yhteisiä teknologia-aloitteita ja Euroopan tutkimusneuvostoa pyydetään nimenomaisesti ilmoittamaan tutkimusinfrastruktuuritarpeensa. |
||||||
Tarkistus 31 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1.2.2. kohta, 1 kohta ja 2 kohdan johdantokappale |
|||||||
1.2.2. Tarkoituksena on edistää uusien tutkimusinfrastruktuurien perustamista. Pohjana on ESFRI:n työ, joka koskee eurooppalaista kehityspolkua uusia tutkimusinfrastruktuureja varten. Komissio määrittää ensisijaiset hankkeet, joille voidaan myöntää yhteisön tukea puiteohjelmassa. |
1.2.2. Tarkoituksena on edistää uusien tutkimusinfrastruktuurien perustamista ”vaihtelevan geometrian” periaatteen mukaisesti kokoamalla ennen kaikkea yhteen ESFRI:n työ, joka koskee eurooppalaista kehityspolkua uusia tutkimusinfrastruktuureja varten. Työohjelmaan sisältyvät valitut ensisijaiset hankkeet, joille voidaan myöntää yhteisön tukea. |
||||||
Uusien infrastruktuurien rakentamisen tuki toteutetaan kahdessa vaiheessa: |
Uusien infrastruktuurien rakentamisen tuki toteutetaan kahdessa vaiheessa seitsemännessä puiteohjelmassa vahvistetun kriteeriluettelon perusteella : |
||||||
Tarkistus 32 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, 1.2.2. kohta, 2 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||
Toisessa vaiheessa toteutetaan rakennussuunnitelmat sovittujen teknisten, oikeudellisten, hallinnollisten ja rahoitusjärjestelyjen pohjalta. Rakennusvaiheen tuessa hyödynnetään toisiaan täydentävästi muun muassa kansallisia ja yhteisön rahoitusvälineitä (esim. rakennerahastot ja Euroopan investointipankki). Puiteohjelmasta voidaan myöntää rakennusvaiheen tukea sellaisille ensisijaisille hankkeille, jotka ehdottomasti tarvitsevat sitä. Näissä tapauksissa päätökset tehdään eri tukimuotoja soveltaen riippuen tarvittavan rahoituksen luonteesta ja määrästä (esim. suora avustus; Euroopan investointipankin lainat, joiden saantia voidaan helpottaa riskinjakorahoitusvälineellä (ks. liite III); tai 171 artiklan mukaiset järjestelmät). |
Toisessa vaiheessa toteutetaan rakennussuunnitelmat sovittujen teknisten, oikeudellisten, hallinnollisten ja rahoitusjärjestelyjen pohjalta yhteistyössä soveltuvien yksityisten rahoituslaitosten kanssa . Rakennusvaiheen tuessa hyödynnetään toisiaan täydentävästi muun muassa kansallisia ja yhteisön rahoitusvälineitä (esim. rakennerahastot ja Euroopan investointipankki). Puiteohjelmasta voidaan myöntää rakennusvaiheen tukea sellaisille ensisijaisille hankkeille, jotka ehdottomasti tarvitsevat sitä. Näissä tapauksissa päätökset tehdään eri tukimuotoja soveltaen riippuen tarvittavan rahoituksen luonteesta ja määrästä (esim. suora avustus; Euroopan investointipankin lainat, joiden saantia voidaan helpottaa riskinjakorahoitusvälineellä (ks. liite III); tai 171 artiklan mukaiset järjestelmät). |
||||||
Tarkistus 33 |
|||||||
Liite I1 osa, otsake ”Toimet”, 1.2.2 a kohta (uusi) |
|||||||
|
1.2.2 a ”Avoimen innovoinnin” keskukset Avoimen innovoinnin keskusten avulla mahdollistetaan teollisuuden merkittäviä yhteistyöhankkeita tutkimuksen ja kehittämisen alalla yhdessä paikassa niin, että hankkeen osapuolet lähettävät henkilöstöään tilapäisiin toimiin ja/tai tarjoavat vapaan pääsyn tutkimusinfrastruktuuriinsa ja palveluihinsa infrastruktuurin jakamisen pohjalta. |
||||||
Tarkistus 34 |
|||||||
Liite I, 1 osa, otsake ”Toimet”, kohta 1.2.2 b kohta (uusi) |
|||||||
|
1.2.2 b Tutkimustulosten jakaminen Tieteellisiä menetelmiä sisältävän palvelimen käyttöönotto, millä tehostettaisiin merkittävästi tutkimusmenetelmiä, sillä tiettyjen tutkimusvaiheiden vertailukelpoiset tulokset olisivat yleisesti saatavissa palvelimen kautta. |
||||||
Tarkistus 35 |
|||||||
Liite I, 2 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 2 kohta |
|||||||
Erityisillä toimilla tuetaan sellaisia pk-yrityksiä ja pk-yritysten toimialajärjestöjä, jotka haluavat ulkoistaa tutkimusta yliopistoille ja tutkimuskeskuksille (TTK-työn suorittajille) . Toimet voivat koskea mitä tahansa tieteen ja teknologian aloja. Hankeehdotusten arvioinnissa otetaan huomioon niiden ennakoitu taloudellinen hyöty pk-yrityksille. Rahoitus voidaan myöntää seuraavia kahta tukimuotoa käyttäen: pk-yrityksille tehtävä tutkimus ja pk-yritysten toimialajärjestöille tehtävä tutkimus. Ensin mainitussa rahoitusjärjestelyssä rahoitus suunnataan pääosin low tech ja medium tech -yrityksille, joilla on vain vähän tai ei lainkaan tutkimuskapasiteettia, ja myös sellaisille tutkimusintensiivisille pk-yrityksille, joiden on ulkoistettava tutkimusta omien valmiuksiensa täydentämiseksi. Toisessa rahoitusjärjestelyssä tuki suunnataan pk-yritysten toimialajärjestöille, jotka ovat yleensä parhaiten selvillä jäsenistönsä yhteisistä teknologiaongelmista ja voivat parhaiten määrittää niitä, toimia jäseniensä puolesta ja edistää tutkimustulosten tehokasta levitystä ja käyttöönottoa. |
Erityisillä toimilla tuetaan sellaisia pk-yrityksiä ja pk-yritysten toimialajärjestöjä, jotka haluavat ulkoistaa tutkimusta TTK-työn suorittajille, kuten yliopistoille, tutkimuskeskuksille ja tutkimusintensiivisille pk-yrityksille . Toimet voivat koskea mitä tahansa tieteen ja teknologian aloja. Hanke-ehdotusten arvioinnissa otetaan huomioon niiden ennakoitu taloudellinen hyöty pk-yrityksille. Rahoitus voidaan myöntää seuraavia kahta tukimuotoa käyttäen: pk-yrityksille tehtävä tutkimus ja pk-yritysten toimialajärjestöille tehtävä tutkimus. Ensin mainitussa rahoitusjärjestelyssä rahoitus suunnataan pääosin low tech ja medium tech -yrityksille, joilla on vain vähän tai ei lainkaan tutkimuskapasiteettia, ja myös pk-yrityksille, joilla on teknologiakapasiteettia, jotka toimivat perinteisillä aloilla ja joiden on ulkoistettava tutkimusta omien teknologisten valmiuksiensa täydentämiseksi. Toisessa rahoitusjärjestelyssä tuki suunnataan pk-yritysten toimialajärjestöille, jotka ovat yleensä parhaiten selvillä jäsenistönsä yhteisistä teknologiaongelmista ja voivat parhaiten määrittää niitä, toimia jäseniensä puolesta ja edistää tutkimustulosten tehokasta levitystä ja käyttöönottoa. |
||||||
Tarkistus 36 |
|||||||
Liite I, 2 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 3 kohta |
|||||||
Näiden erityisten toimien lisäksi tuetaan ja helpotetaan pk-yritysten osallistumista hankkeisiin koko puiteohjelmassa. Lisäksi pk-yritysten tutkimustarpeet ja valmiudet otetaan asianmukaisesti huomioon kehitettäessä tutkimustoiminnan sisältöä ”Yhteistyö”-erityisohjelman aihealueilla, joiden tutkimustoimet toteutetaan kooltaan ja mittakaavaltaan erilaisin hankkein tutkimuksen alasta ja aiheesta riippuen. |
Näiden erityisten toimien lisäksi tuetaan ja helpotetaan pk-yritysten osallistumista hankkeisiin koko puiteohjelmassa. Etenkin pk-yrityksiä koskevia hallintomenettelyjä yksinkertaistetaan ja selkeytetään, ja puiteohjelmasta hyötyvien pk-yritysten kustannuksia vähennetään. Lisäksi pk-yritysten tutkimustarpeet ja valmiudet otetaan asianmukaisesti huomioon kehitettäessä tutkimustoiminnan sisältöä ”Yhteistyö”-erityisohjelman aihealueilla, joiden tutkimustoimet toteutetaan kooltaan ja mittakaavaltaan erilaisin hankkein tutkimuksen alasta ja aiheesta riippuen. |
||||||
|
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pk-yritysten osallistumista helpotetaan yksilöllisesti tai klustereiden kautta ”Yhteistyö”-ohjelman ensisijaisten aihe-alueiden hankkeissa ja teknologiayhteisöissä. |
||||||
|
Hankkeille, joissa on mukana pk-yrityksiä, pyritään etsimään mahdollisimman paljon rahoitusta kaikilta yhteisön toimielimiltä, myös Euroopan investointipankilta ja Euroopan investointirahastolta. |
||||||
Tarkistus 37 |
|||||||
Liite I, 2 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 4 kohta |
|||||||
Yhteisön TTK-puiteohjelman täytäntöönpanon aikana varmistetaan keskinäinen täydentävyys ja synergia kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman kanssa, jotta voidaan edistää ja helpottaa pk-yritysten osallistumista yhteisön TTK-puiteohjelmaan. |
Yhteisön TTK-puiteohjelman täytäntöönpanon aikana varmistetaan keskinäinen täydentävyys ja synergia kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman kanssa, jotta voidaan edistää ja helpottaa pk-yritysten osallistumista yhteisön TTK-puiteohjelmaan. Myös tärkeiden kansallisten tutkimusohjelmien kanssa pyritään koordinaatioon täydentämällä tutkimustoimia, jotka määritellään tarkemmin myöhemmin. Tässä yhteydessä voidaan lisäksi harkita pk-yrityksille suunnattujen kehitysohjelmien mahdollista toteuttamista Eurekan kanssa, jotta edistettäisiin markkinoiden tarpeisiin suunnattuja innovatiivisia hankkeita. Tällöin pyritään seuraaviin tavoitteisiin:
|
||||||
|
Käyttöön otetaan yksinkertaisia, lyhyitä, nopeiden menettelyjen hankkeita, joihin ei liity monimutkaisia rahoitusperiaatteita ja tarpeetonta raportointia. Sekä puiteohjelmassa että kilpailua ja innovaatioita koskevassa puiteohjelmassa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan soveltamista koskevia ja sopimusoikeudellisia yhteisiä periaatteita. |
||||||
Tarkistus 38 |
|||||||
Liite I, 2 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 4 a kohta (uusi) |
|||||||
|
Pk-yrityksille suunnattujen kansallisten ja alueellisten t&ktukiohjelmien kanssa vahvistetaan myös yhteistyömekanismeja, jotta tarjottaisiin lähemmällä olevaa ja näiden yritysten tarpeisiin mukautettua palvelua ja vahvistettaisiin kansallisten tukiohjelmien kriittistä massaa ja eurooppalaista ulottuvuutta. |
||||||
Tarkistus 39 |
|||||||
Liite I, 2 osa, otsake ”Toimet”, 1 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||
Tällä tukimuodolla tuetaan pieniä innovatiivisten pk-yritysten ryhmiä yhteisten tai toisiinsa liittyvien teknologisten ongelmien ratkaisemiseksi. Hankkeissa, jotka ovat suhteellisen lyhytkestoisia, keskitytään sellaisten pk-yritysten innovointitarpeisiin, jotka ulkoistavat tutkimusta TTK-työn suorittajille. Hankkeissa on osoitettava selkeästi tulosten hyödynnettävyys kyseisissä pkyrityksissä. |
Tällä tukimuodolla tuetaan innovatiivisten pk-yritysten ja käsiteollisuusyritysten pienten ryhmien luomista yhteisten tai toisiinsa liittyvien teknologisten ongelmien ratkaisemiseksi ja niiden toiminnan tukemiseksi . Hankkeissa, jotka ovat suhteellisen lyhytkestoisia, keskitytään sellaisten pk-yritysten innovointitarpeisiin, jotka ulkoistavat tutkimusta TTK-työn suorittajille. Hankkeissa on osoitettava selkeästi tulosten hyödynnettävyys kyseisissä pk-yrityksissä. |
||||||
Tarkistus 40 |
|||||||
Liite I, 2 osa, otsake ”Toimet”, 1 kohta, 2 a alakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 41 |
|||||||
Liite I, 2 osa, otsake ”Toimet”, alaotsake ”Tukimuotojen yhteiset piirteet”, 3 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 42 |
|||||||
Liite I, 3 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 3 kohta |
|||||||
”Osaavat alueet” -toimen tavoitteena on tukea t&k-klusterien kehittämiseen liittyvien optimaalisten toimintaperiaatteiden ja strategioiden määrittelyä ja toteutusta. Erityisesti pyritään lisäämään alueellisten tutkimuslinjausten relevanssia ja tehokkuutta vastavuoroisen oppimisen kautta, tukemaan ja tehostamaan klusterien välistä yhteistyötä, edesauttamaan olemassa olevien t&k-klusterien vakaata kehitystä sekä edistämään uusien perustamista. Tukea myönnetään erityisesti tarve- ja ongelmalähtöisille hankkeille yksittäisillä teknologian osa-alueilla tai sektoreilla. |
”Osaavat alueet” -toimen tavoitteena on tukea t&k-klusterien kehittämiseen liittyvien optimaalisten toimintaperiaatteiden ja strategioiden määrittelyä ja toteutusta. Erityisesti pyritään lisäämään alueellisten tutkimuslinjausten relevanssia ja tehokkuutta vastavuoroisen oppimisen kautta, tukemaan ja tehostamaan klusterien välistä yhteistyötä, edesauttamaan olemassa olevien t&k-klusterien vakaata kehitystä sekä edistämään uusien perustamista. Tukea myönnetään erityisesti tarve- ja ongelmalähtöisille hankkeille yksittäisillä teknologian osa-alueilla tai sektoreilla etenkin silloin, kun ne jo osoittavat integroitumista alueellisten viranomaisten, kehityskeskusten, yliopistojen, tutkimuskeskusten sekä teollisuuden välillä . |
||||||
Tarkistus 43 |
|||||||
Liite I, 3 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 4 a kohta (uusi) |
|||||||
|
On kiinnitettävä huomiota erityisesti eri jäsenvaltioissa sijaitsevien alueiden väliseen yhteistyöhön. EU:n Interreg III -ohjelmia vastaavalla tavalla ja rakennerahastojen alueellisen tavoitteen pohjalta ”Osaavat alueet” -aloitteeseen tulee myös sisältyä ratkaisuja rajat ylittävään esteisiin sekä mekanismeja, joilla edistetään rajat ylittävää alueellista yhteistyötä tutkimuksen alalla riippumatta siitä, liittyvätkö toimet lähentymisen vai alueellisen kilpailukyvyn tavoitteeseen. |
||||||
Tarkistus 44 |
|||||||
Liite I, 3 osa, otsake ”Toimet”, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 45 |
|||||||
Liite I, 3 osa, otsake ”Toimet”, 1 kohta, 3 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 46 |
|||||||
Liite I, 3 osa, otsake ”Toimet”, 2 kohta |
|||||||
Lisäksi tuetaan toimia, joilla edistetään säännöllistä keskinäistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta samankaltaisten hankkeiden välillä sekä tarvittaessa muiden yhteisön ohjelmien kanssa (esim. analyysi- ja synteesikokoukset, keskustelutilaisuudet ja julkaisut). |
Lisäksi tuetaan toimia, joilla edistetään säännöllistä keskinäistä tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta samankaltaisten hankkeiden välillä sekä tarvittaessa muiden yhteisön ohjelmien kanssa (esim. analyysi- ja synteesikokoukset, keskustelutilaisuudet ja julkaisut) ja joilla edistetään kolmansien maiden osallistumista silloin, kun tämä on oleellista hankkeen tavoitteiden kannalta . |
||||||
Tarkistus 47 |
|||||||
Liite I, 4 osa, otsake ”Toimet”, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 48 |
|||||||
Liite I, 4 osa, otsake ”Toimet”, 1 kohta, 4 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 49 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Tavoite”, 1 a kohta (uusi) |
|||||||
|
Tieteellinen tieto ja yhteiskunnallinen kehitys vaikuttavat toisiinsa erityisesti ympäristöpolitiikassa. Lisäksi julkisissa keskusteluissa esitettyihin irrationaalisiin ja pseudotieteellisiin väitteisiin on pyrittävä reagoimaan lisäämällä kvantitatiivisia elementtejä . |
||||||
Tarkistus 50 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 2 kohta |
|||||||
Euroopan yhteiskuntien kehitys riippuu suurelta osin niiden kyvystä luoda, hyödyntää ja levittää osaamista ja sitä kautta innovoida jatkuvasti. Tieteellisellä tutkimuksella on tässä keskeinen merkitys, ja se on tulevaisuudessakin yksi kasvun, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen liikkeellepanevista voimista. |
Euroopan yhteiskuntien kehitys riippuu suurelta osin niiden kyvystä luoda, hyödyntää ja levittää osaamista ja sitä kautta innovoida jatkuvasti. Uutta osaamista kehittyy kautta koko yhteiskunnan, mutta avainroolissa sen luomisessa on ”osaamisen kolmio”, joka koostuu tutkimuksesta, koulutuksesta ja innovoinnista. Tieteellisellä tutkimuksella on tässä keskeinen merkitys, ja se on tulevaisuudessakin yksi kasvun, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen liikkeellepanevista voimista. |
||||||
Tarkistus 51 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 3 kohta |
|||||||
Ehdottamana edellytyksenä on sellaisen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ympäristön luominen, joka tukee menestyksekästä ja hyödynnettävissä olevaa tutkimusta. Tämä merkitsee legitiimien yhteiskunnallisten näkökohtien ja tarpeiden huomioonottoa, mikä puolestaan edellyttää kehittyneempää demokraattista keskustelua aiempaa osallistuvamman ja asioista paremmin perillä olevan yleisön kanssa sekä parempia edellytyksiä kollektiivisten valintojen tekemiseen tieteellisissä kysymyksissä. Olisi myös kyettävä luomaan sellainen ilmapiiri, joka suosii tutkijanuran valintaa ja johtaa tutkimusinvestointien uuteen kasvuun ja osaamisen levittämiseen. Lissabonin strategia on rakennettu juuri näiden osatekijöiden varaan. |
Ehdottamana edellytyksenä on sellaisen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ympäristön luominen, joka tukee menestyksekästä ja hyödynnettävissä olevaa tutkimusta. Tämä merkitsee legitiimien yhteiskunnallisten näkökohtien ja tarpeiden huomioonottoa, mikä puolestaan edellyttää kehittyneempää demokraattista keskustelua aiempaa osallistuvamman ja asioista paremmin perillä olevan yleisön kanssa sekä parempia edellytyksiä kollektiivisten valintojen tekemiseen tieteellisissä kysymyksissä. Kansalaisyhteiskunnan organisaatit voivat ulkoistaa tutkimustarpeita. Olisi myös kyettävä luomaan sellainen ilmapiiri, joka suosii tutkijanuran valintaa ja johtaa tutkimusinvestointien uuteen kasvuun ja osaamisen levittämiseen. Lissabonin strategia on rakennettu juuri näiden osatekijöiden varaan. Tämän toimen tavoitteena on myös naisten täysi integrointi tiedemaailmaan. Tieteeseen ja yhteiskuntaan kytkeytyvien kysymysten (kuten teknologian, työllisyyden ja työpaikan suhde tai energia-, ympäristö- tai terveydenhuoltoalan päävalinnat) eurooppalaista ulottuvuutta on lisättävä. |
||||||
Tarkistus 52 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 7 kohta, 4 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 53 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 7 kohta, 4 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 54 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 7 kohta, 4 b luetelmakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 55 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 7 kohta, 6 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 56 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 7 kohta, 7 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 57 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 7 kohta, 8 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 58 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 7 kohta, 8 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 59 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Ensimmäinen toimintalinja:”, 1 luetelmakohta, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 60 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Ensimmäinen toimintalinja:”, 1 luetelmakohta, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 61 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Ensimmäinen toimintalinja:”, 2 luetelmakohta, 1 kohta, 2 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 62 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Ensimmäinen toimintalinja:”, 3 luetelmakohta |
|||||||
Jotta tieteen ja yhteiskunnan välinen suhde voitaisiin ottaa huomioon järkevällä politiikalla, on laajennettava, koottava yhteen ja levitettävä tieteenhistoriassa, -sosiologiassa ja -filosofiassa tuotettua tietämystä Euroopan tasolla. Tätä varten näiden alojen tutkijoiden olisi muodostettava verkostoja tutkimuksen ja keskustelun strukturoimiseksi siten, että voidaan selvittää, millainen tosiasiallinen vaikutus tieteellä on eurooppalaisen yhteiskunnan ja identiteetin rakentamisessa. Tässä tulee painottaa erityisesti: |
Jotta tieteen ja yhteiskunnan välinen suhde voitaisiin ottaa huomioon järkevällä politiikalla, on laajennettava, koottava yhteen ja levitettävä tieteenhistoriassa, tieteellisessä ja teknologisessa perinnössä, tieteensosiologiassa ja -filosofiassa tuotettua tietämystä Euroopan tasolla. Tätä varten näiden alojen tutkijoiden olisi muodostettava verkostoja tutkimuksen ja keskustelun strukturoimiseksi siten, että voidaan selvittää ja edistää keskustelua siitä , millainen tosiasiallinen vaikutus tieteellä on eurooppalaisen yhteiskunnan ja identiteetin rakentamisessa. Tässä tulee painottaa erityisesti: |
||||||
— tieteen, demokratian ja lainsäädännön välisiä suhteita |
— tieteen, demokratian ja lainsäädännön välisiä suhteita |
||||||
— tieteen ja teknologian etiikkaan kohdistuvaa tutkimusta |
— tieteen ja teknologian etiikkaan kohdistuvaa tutkimusta |
||||||
— tieteen ja kulttuurin vastavuoroista vaikutusta |
— tieteen ja kulttuurin vastavuoroista vaikutusta |
||||||
— tutkijoiden asemaa ja julkisuuskuvaa. |
— nais- ja miespuolisten tutkijoiden asemaa ja julkisuuskuvaa |
||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
Tarkistus 63 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Toinen toimintalinja:” johdantokappale |
|||||||
Tarkoituksena on kehittää toimia, joilla lisätään nuorten kiinnostusta tutkijanuraan, edistetään sukupolvien välisiä yhteyksiä ja nostetaan tieteellisen ”lukutaidon” tasoa yleensä. Euroopan tason tiedonvaihdossa ja yhteistyössä keskitytään nuorille yleisöille tarkoitettuihin tieteen opetusmenetelmiin, tiedeopettajien tukemiseen (opetuskonseptit ja -materiaalit) sekä koulujen ja ammattielämän välisten yhteyksien kehittämiseen. Lisäksi voidaan tukea tapahtumia, joilla on laaja eurooppalainen ulottuvuus ja joissa nuoret tutkijat voivat tavata ansioituneita tutkijoita ”roolimalleina”. Toimintaan sisältyy myös taustatutkimusta, jossa otetaan huomioon yhteiskunnalliset kontekstit ja kulttuuriarvot. Etusijalla ovat seuraavat kolme osatekijää: |
Tarkoituksena on kehittää toimia, joilla lisätään nuorten kiinnostusta tutkijanuraan, edistetään sukupolvien välisiä yhteyksiä ja nostetaan tieteellisen ”lukutaidon” tasoa yleensä ja ennen kaikkea pyritään analysoimaan niitä tekijöitä, jotka estävät nuoria aloittamasta uraa tieteen ja tekniikan parissa. Euroopan tason tiedonvaihdossa ja yhteistyössä keskitytään nuorille yleisöille tarkoitettuihin tieteen opetusmenetelmiin, tiedeopettajien tukemiseen (opetuskonseptit ja -materiaalit) sekä koulujen ja ammattielämän välisten yhteyksien kehittämiseen. Lisäksi voidaan tukea tapahtumia, joilla on laaja eurooppalainen ulottuvuus ja joissa nuoret tutkijat voivat tavata ansioituneita tutkijoita ”roolimalleina”. Toimintaan sisältyy myös taustatutkimusta, jossa otetaan huomioon yhteiskunnalliset kontekstit ja kulttuuriarvot. Etusijalla ovat seuraavat kolme osatekijää: |
||||||
Tarkistus 64 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Toinen toimintalinja:”, 2 luetelmakohta, 3 a alakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 65 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Kolmas toimintalinja:”, 5 luetelmakohta |
|||||||
|
|
||||||
Tarkistus 66 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Kolmas toimintalinja:”, 6 a ja 6 b luetelmakohta (uusi) |
|||||||
|
|
||||||
|
|
||||||
Tarkistus 67 |
|||||||
Liite I, 5 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Kolmas toimintalinja a:” (uusi) |
|||||||
|
Kolmas toimintalinja a: Monikielisyys Puiteohjelmaan kuuluvat toimenpiteet suunnataan tutkimuksen ja teknisen kehityksen tukemiseen tietoyhteiskunnan tekniikoiden osalta kielten alalla ja tieteen ja tekniikan edistämiseen monikielisyyden alalla. |
||||||
Tarkistus 68 |
|||||||
Liite I, ”Kansainväliset yhteistyötoimet”, ”Tavoite”, 2 a kohta (uusi) |
|||||||
|
2 a. Lisäksi valmistellaan kaikki puiteohjelman erityisohjelmien alaisuudessa toteutettavat kansainväliset toimet kattava yleinen kansainvälistä yhteistyötä koskeva strategia. |
||||||
Tarkistus 69 |
|||||||
Liite I, 6 osa, otsake ”Lähestymistapa”, 1 kohta, johdantokappale |
|||||||
Jotta voitaisiin yhdessä kohdemaiksi valittujen kolmansien maiden (kansainvälisen yhteistyön kumppanimaiden) kanssa yksilöidä ja sopia yhteisen edun mukaiset ja molemmille hyödylliset ensisijaiset tutkimusalueet ”Yhteistyö”-erityisohjelman erityisiä kansainvälisiä yhteistyötoimia varten, tehostetaan meneillään olevaa poliittista vuoropuhelua näiden kolmansien maiden eri alueiden kanssa ja tiivistetään olemassa olevia kumppanuusverkostoja. Kansainväliseen tiedeyhteistyöhön liittyvien kansallisten toimien yhtenäisyyttä pyritään lisäämään tukemalla kansallisten ohjelmien koordinointia (jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja assosioituneet maat). Tämä toteutetaan kansallisten TTK-politiikkojen ja -toimien monenvälisenä koordinointina. Puiteohjelmaan sisältyvä yhteistyö kolmansien maiden kanssa koskee erityisesti seuraavia maaryhmiä: |
Jotta voitaisiin yhdessä kohdemaiksi valittujen kolmansien maiden (kansainvälisen yhteistyön kumppanimaiden) kanssa yksilöidä ja sopia yhteisen edun mukaiset ja molemmille hyödylliset ensisijaiset tutkimusalueet ”Yhteistyö”-erityisohjelman erityisiä kansainvälisiä yhteistyötoimia varten, tehostetaan meneillään olevaa poliittista vuoropuhelua näiden kolmansien maiden eri alueiden kanssa ja tiivistetään olemassa olevia kumppanuusverkostoja siten, että koordinoidaan jäsenvaltioiden kansainvälisiä toimia, millä mahdollistetaan näiden toimien synergia . Kansainväliseen tiedeyhteistyöhön liittyvien kansallisten toimien yhtenäisyyttä pyritään lisäämään tukemalla kansallisten ohjelmien koordinointia (jäsenvaltiot, ehdokasmaat ja assosioituneet maat). Tämä toteutetaan kansallisten TTK-politiikkojen ja -toimien monenvälisenä koordinointina. Puiteohjelmaan sisältyvä yhteistyö kolmansien maiden kanssa koskee erityisesti seuraavia maaryhmiä: |
||||||
Tarkistus 70 |
|||||||
Liite I, 6 osa, otsake ”Lähestymistapa”, alaotsake ”Kansainväliset yhteistyötoimet”, 2 kohta |
|||||||
Yksittäisiin aihealueisiin liittyvät kansainväliset yhteistyötoimet toteutetaan ”Yhteistyö”-erityisohjelmassa. Tutkijavoimavaroihin liittyvät kansainväliset toimet toteutetaan ”Ihmiset”-erityisohjelmassa. Kansainvälisen yhteistyön horisontaaliset tukitoimet kuvataan tässä ohjelmassa. Eri ohjelmiin sisältyvät kansainväliset yhteistyötoimet koordinoidaan kokonaisuudessaan keskenään. |
Tiettyyn temaattiseen aiheeseen liittyvät kansainväliset yhteistyötoimet toteutetaan ”Yhteistyö”-erityisohjelmassa. Tutkijavoimavaroihin liittyvät kansainväliset toteutetaan ”Ihmiset”-erityisohjelmassa. Kansainväliset yhteistyötoimet sekä erityisyhteistyötoimet, kuten toimet, joilla tuetaan kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä koskevan eurooppalaisen strategian toteuttamista, kuvataan tässä ohjelmassa. Eri ohjelmiin sisältyvät kansainväliset yhteistyötoimet koordinoidaan kokonaisuudessaan keskenään. |
||||||
Tarkistus 71 |
|||||||
Liite III, 1 kohta |
|||||||
Yhteisö myöntää liitteen II mukaisesti Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen (koordinointi- ja tukitoimena). Avustuksella edistetään yhteisön tavoitteen mukaisesti yksityisen sektorin investointeja tutkimukseen. Avustus parantaa EIP:n riskinhallintakykyä, ja sen avulla pankki voi i) antaa enemmän lainarahoitusta tietyllä riskitasolla ja ii) rahoittaa riskialttiimpia eurooppalaisia TTK-toimia kuin olisi mahdollista ilman yhteisön tukea. |
Yhteisö myöntää liitteen II mukaisesti Euroopan investointipankille (EIP) avustuksen (koordinointi- ja tukitoimena) ja EIP on riskinjakokumppani. Avustuksella edistetään yhteisön tavoitteen mukaisesti yksityisen sektorin investointeja tutkimukseen , teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin . Avustus parantaa EIP:n riskinhallintakykyä, ja sen avulla pankki voi i) antaa enemmän lainarahoitusta ja vakuuksia tietyllä riskitasolla ja ii) rahoittaa riskialttiimpia eurooppalaisia TTK-toimia kuin olisi mahdollista ilman yhteisön tukea. |
||||||
Tarkistus 72 |
|||||||
Liite III, 2 kohta |
|||||||
EIP lainaa ulos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkimiaan varoja omien vakiintuneiden sääntöjensä, määräystensä ja menettelyjensä mukaisesti. Tässä yhteydessä se käyttää avustusta yhdessä omien varojensa kanssa varauksina ja allokoitavana pääomana pankin sisällä kattaakseen osan niistä riskeistä, joita liittyy sen lainoihin tukikelpoisille laajamittaisille eurooppalaisille TTK-toimille. |
EIP lainaa ulos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkimiaan varoja omien vakiintuneiden sääntöjensä, määräystensä ja menettelyjensä mukaisesti. Tässä yhteydessä se käyttää avustusta yhdessä omien varojensa kanssa varauksina ja allokoitavana pääomana pankin sisällä kattaakseen osan niistä riskeistä, joita liittyy sen lainoihin tukikelpoisille eurooppalaisille TTK-toimille. |
||||||
Tarkistus 73 |
|||||||
Liite III, 5 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||
|
|
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0521
Erityisohjelma ”Yhteistyö” (seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007-2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (KOM(2005)0440 — C6-0381/2005 — 2005/0185(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0440) (1) ja muutetun ehdotuksen (KOM(2005)0440/2) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 166 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0381/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, liikenneja matkailuvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A6-0379/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva vuosien 2007-2013 rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
4. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
5. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 1 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 4 kappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(4) Puiteohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä ja ympäristöä koskevia toimia , jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. |
(4) Tämän erityisohjelman olisi täydennettävä jäsenvaltioissa toteutettavia toimia sekä yhteisön muita toimia, jotka ovat tarpeen, jotta saataisiin aikaan Lissabonin tavoitteiden edellyttämä strategisten toimenpiteiden kokonaisuus. Tämän vuoksi on pyrittävä ohjelman mukaisten toimien suurempaan tehokkuuteen vahvistamalla täydentävyyttä ja synergiaa muiden yhteisön ohjelmien ja toimien, erityisesti rakennerahastoja, maataloutta, koulutusta, kulttuuria, kilpailukykyä, innovointia, teollisuutta, terveyttä, kuluttajansuojaa, työllisyyttä, energiaa, liikennettä, ympäristöä ja tietoyhteiskuntaa koskevien toimien, kanssa . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 2 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(4 a) Tässä erityisohjelmassa olisi otettava erityisesti huomioon monitieteellisyys ja tieteidenvälisyys eurooppalaisen tutkimuksen neuvoa-antavan komitean suositusten (EURAB 04 009, huhtikuu 2004) ja Euroopan parlamentin 10 päivänä maaliskuuta 2005 antaman päätöslauselman tieteestä ja teknologiasta Euroopan tulevaisuuden avaintekijöinä — Suuntaviivoja unionin tutkimusrahoituspolitiikalle (3) mukaisesti. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 3 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(4 b) Tässä erityisohjelmassa olisi kiinnitettävä ensisijaisesti huomiota tietojen, tulosten ja teknologioiden siirtoon julkiselta tutkimussektorilta yrityksille, pääasiassa pk-yrityksille, sekä mekanismeihin, jotta yritysten tarpeet voidaan saattaa tehokkaasti ja joustavasti tutkimusryhmille. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 4 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 5 kappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(5) Tässä puiteohjelmassa tuettavien innovointiin ja pk-yrityksiin liittyvien toimien on täydennettävä toimia, jotka toteutetaan kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman yhteydessä . |
(5) Tässä erityisohjelmassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että varmistetaan pk-yritysten riittävä osallistuminen kaikkiin sen toimiin ja hankkeisiin. Tässä erityisohjelmassa tuettavien innovointiin ja pk-yrityksiin liittyvissä toimissa olisi pyrittävä mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen kilpailukykyä ja innovointia koskevan puiteohjelman toimien ja muiden yhteisön ohjelmien ja toimien kanssa . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 5 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(5 a) Tässä erityisohjelmassa olisi otettava huomioon alueilla eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamisessa oleva merkitys, jonka komissio on myöntänyt tiedonannossaan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen alueellinen ulottuvuus” KOM(2001)0549. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 6 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 7 kappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(7) Erityisohjelmasta olisi rahoitettava Euroopan investointipankille (EIP) myönnettävää avustusta ”riskinjakorahoitusvälineen” muodostamista varten, jotta voitaisiin parantaa EIP:n lainojen saatavuutta. |
(7) Erityisohjelmasta olisi rahoitettava Euroopan investointipankille (EIP) myönnettävää avustusta ”riskinjakorahoitusvälineen” muodostamista varten, jotta voitaisiin parantaa EIP:n lainojen saatavuutta. Vastaavasti erityisohjelmasta myönnettäisiin samansuuruista taloudellista tukea, jonka tavoitteena on kattaa riski, joka liittyy pk-yritysten osallistumiseen hankkeisiin, ja näin pk-yritykset säästyvät pankkivakuuksia koskevilta vaatimuksilta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 7 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 8 kappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(8) Yhteisö on tehnyt perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta yhteisö voitaisiin kytkeä entistä tiiviimmin osaksi maailmanlaajuista tutkimusyhteisöä. Erityisohjelman olisi sen vuoksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja lisäksi sen olisi oltava hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on molemminpuolisen edun mukaista. |
(8) Yhteisö on tehnyt perustamissopimuksen 170 artiklan nojalla useita tutkimuksen alaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia, ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä olisi lujitettava, jotta yhteisö voitaisiin kytkeä entistä tiiviimmin osaksi maailmanlaajuista tutkimusyhteisöä. Erityisohjelman olisi sen vuoksi oltava avoin kaikille maille, jotka ovat tehneet asiaa koskevat sopimukset, ja vahvistettava myös yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka eivät ole tehneet tällaisia sopimuksia, ja sen olisi oltava hankekohtaisesti avoin kolmansien maiden yksiköille ja kansainvälisille tieteellisen yhteistyön järjestöille, jos niiden osallistuminen on yhteisen hyvän ja molemminpuolisen edun mukaista. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 8 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 9 kappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet. |
(9) Tähän ohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät eettiset periaatteet , ja teroitettava tutkimuksen sivistyksellistä ja humanistista arvoa eettistä ja kulttuurista monimuotoisuutta kunnioittaen . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 9 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(9 a) Tässä erityisohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon yliopistojen tärkeä rooli tieteellisen ja teknisen tutkimuksen todellisen huipputason takaamisessa ja eurooppalaisen tutkimusalueen luomisessa, kuten tunnustetaan komission tiedonannossa yliopistojen roolista tietojen ja taitojen Euroopassa (KOM(2003)0058), sekä myötävaikuttamisessa tietoyhteiskunnan kehittymiseen. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 10 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 10 kappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(10) Puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä. |
(10) Tämän erityisohjelman ja yleensä koko seitsemännen puiteohjelman olisi edistettävä kestävää kehitystä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 11 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(10 a) Tämän erityisohjelman olisi tuettava tieteen ja teknologian tunnetuksi tekemistä tavoitteena lähentää tiedettä ja teknologiaa yhteiskuntaan. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 12 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 11 kappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(11) Olisi varmistettava, että puiteohjelman varainhoito on moitteetonta ja että puiteohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen ja helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä niiden mahdollisten tulevien muutosten mukaisesti. |
(11) Komission olisi sitouduttava varmistamaan seitsemännen puiteohjelman ja tämän erityisohjelman moitteeton varainhoito ja molempien toteutus mahdollisimman yksinkertaisesti ja tehokkaasti, niiden avoimuus ja selkeys sekä se, että ne ovat helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 sekä niiden mahdollisten tulevien muutosten mukaisesti. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 13 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2 artikla, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Erityisohjelmassa tuetaan kaikkia ”Yhteistyön” piiriin kuuluvia tutkimustoimia, jotka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä seuraavilla aihealueilla: |
Erityisohjelmassa tuetaan kaikkia ”Yhteistyön” piiriin kuuluvia tutkimustoimia, jotka toteutetaan valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä seuraavilla aihealueilla: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
a) Terveys |
a) Terveys |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
b) Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia |
b) Elintarvikkeet, kalastus, maatalous ja bioteknologia |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
c) Tieto- ja viestintäteknologia |
c) Tieto- ja viestintäteknologia |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
e) Energia |
e) Energia |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
f) Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos) \ |
f) Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos); |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
g) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu) |
g) Liikenne (mukaan luettuna ilmailu) |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
h) Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet |
h) Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
i) Turvallisuus ja avaruus |
i) Turvallisuus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
i a) Avaruus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 14 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 a artiklan 1 kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3 a artikla 1. Komission on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännösten mukaisesti. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 15 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 a artiklan 2 kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2. Erityisohjelman yleiset hallintomenot, perustettavaksi ehdotettavan toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien, olisi suhteutettava erityisohjelman mukaisiin toimiin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 16 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3 a artiklan 3 kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3. Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 17 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4 artiklan 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. |
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita ottaen huomioon vaadittavat tietämyksen alueen ja tutkimuslajin mukaiset tieteelliset takeet. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 18 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5 a artikla (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
5 a artikla Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa vuosittaisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 19 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6 artiklan 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3. Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet. Perusteita ovat laadukkuus, vaikutukset ja toteutus; ne muodostavat kehyksen, jonka puitteissa työohjelmassa voidaan määrittää tarkentavia tai täydentäviä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä. |
3. Työohjelmassa yksilöidään perusteet, joita sovelletaan arvioitaessa ehdotuksia epäsuoriksi toimiksi eri rahoitusjärjestelyjen puitteissa sekä valittaessa tuettavat hankkeet , sekä tunnustetaan se, että on sopivaa, että tutkijat ja tutkimusryhmät osallistuvat samanaikaisesti kansallisiin ja yhteisön ohjelmiin . Perusteita ovat laadukkuus, vaikutukset ja toteutus; ne muodostavat kehyksen, jonka puitteissa työohjelmassa voidaan määrittää tarkentavia tai täydentäviä lisävaatimuksia, painotuksia ja pistekynnyksiä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 20 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7 artiklan 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2. Tämän päätöksen 8 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan: |
2. Tämän päätöksen 8 artiklan 3 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä sovelletaan seuraaviin toimiin : |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 21 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
8 artikla |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
1. Komissiota avustaa komitea. |
1. Komissiota avustaa komitea. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohdan säännökset. |
2. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa . |
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1-4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan määräykset . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa ja 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta. |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5. Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille tietoja kaikista tässä ohjelmassa rahoitetuista TTK-toimista. |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 22 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Johdanto, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Koko erityisohjelmaa koskevana yleisenä tavoitteena on, että samalla kun edistetään huippuosaamisen terävintä kärkeä edustavaa tutkimusta, tulee edistää myös kestävää kehitystä. |
Tutkimuksen ensisijaisena tehtävänä on oltava tiedon lisääminen. Koko erityisohjelmaa koskevana yleisenä tavoitteena on, että samalla kun edistetään huippuosaamisen terävintä kärkeä edustavaa tutkimusta, tulee lisätä tietoa ja edistää myös kestävää kehitystä. Tutkimus on tärkeä sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen osallistumisen ja aktiivisen kansalaisuuden, talouskasvun, kilpailukyvyn, terveyden ja elämänlaadun edistämisväline. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 23 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Johdanto, 2 a kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kun hankkeisiin liittyy yliopistojen ja teollisuuden kumppanuustoimintaa, komissio huolehtii perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen tulosten levittämisestä, jos ne koskevat yleistä etua ja edistävät yhteistä hyvää. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 24 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Johdanto, 3 kohta, 9 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(9) Turvallisuus ja avaruus. |
(9) Turvallisuus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(9 a) Avaruus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 25 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Johdanto, 5 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Toiminnassa noudatetaan kestävän kehityksen ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteita . Lisäksi erityisohjelman toimissa otetaan tarpeen mukaan huomioon tutkimustoimintaan ja siihen perustuviin mahdollisiin sovelluksiin liittyvät eettiset, sosiaaliset, oikeudelliset ja laajemmat kulttuuriset näkökohdat sekä tieteen ja teknologian kehityksen sosioekonomiset vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät. |
Tieteen ja teknologian alan huippuosaamisen periaatetta on sovellettava kauttaaltaan seitsemännessä puiteohjelmassa . Lisäksi erityisohjelman toimissa otetaan tarpeen mukaan huomioon tutkimustoimintaan ja siihen perustuviin mahdollisiin sovelluksiin liittyvät eettiset, sosiaaliset, oikeudelliset ja laajemmat kulttuuriset näkökohdat sekä tieteen ja teknologian kehityksen sosioekonomiset vaikutukset ja tulevaisuudennäkymät. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 26 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, 5 a kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja alueiden koheesion lisäämiseen tieteen ja teknologian alalla huomioiden varsinkin toimet, joilla voidaan kaventaa eri alueiden välistä teknologista kuilua kannustamalla eriytetysti kaikentasoisten yritysten teknologiakapasiteetteja. Tätä varten puiteohjelman toimet suunnitellaan yhdessä yhteisön muiden politiikkojen toimintalinjojen kanssa, etenkin aluepolitiikan ja kilpailu- ja innovaatiopolitiikan kanssa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 27 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Monitieteinen ja poikkialainen tutkimus sekä yhteiset ehdotuspyynnöt, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin tieteellisiin painopistealoihin, joiden aiheet ovat poikkialaisia. Tällaisia voivat olla muun muassa meritieteet ja -teknologiat . Tutkimus- ja teknologia-aiheita, jotka ovat tärkeitä useamman kuin yhden aihealueen kannalta, voidaan tarkastella yhteisesti eri aihealueiden rajojen yli. Näin edistetään monitieteisyyttä. Poikkialaisten toimien toteutuksessa: |
Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin tieteellisiin ja teknisiin painopistealoihin, joiden aiheet ovat poikkialaisia. Tällaisia voivat olla muun muassa meritieteet , matkailuun liittyvät teknologiat, vihreä tekniikka ja kemia sekä ympäristöhygienia . Tutkimus- ja teknologia-aiheita, tehtävälähtöinen tutkimus mukaan luettuna, jotka ovat tärkeitä useamman kuin yhden aihealueen kannalta, voidaan tarkastella yhteisesti eri aihealueiden rajojen yli. Näin edistetään monitieteisyyttä. Poikkialaisten toimien toteutuksessa: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 28 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Monitieteinen ja poikkialainen tutkimus sekä yhteiset ehdotuspyynnöt, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Koordinoinnista tämän erityisohjelman aihealueiden ja seitsemännen puiteohjelman muiden erityisohjelmien toimien, kuten ”Valmiudet”-erityisohjelman tutkimusinfrastruktuureja koskevien toimien, välillä huolehtii Euroopan komissio. |
Koordinoinnista tämän erityisohjelman aihealueiden ja seitsemännen puiteohjelman muiden erityisohjelmien toimien, kuten ”Valmiudet”-erityisohjelman tutkimusinfrastruktuureja koskevien toimien, välillä huolehtii Euroopan komissio. Työohjelmassa yksilöidään toimet, joita on koordinoitava erityisesti muiden erityisohjelmien kanssa, ja vahvistetaan soveliaat mekanismit, jotta koordinointi olisi tehokasta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 29 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Jotta voitaisiin varmistaa, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja alan toimijoiden kannalta, tukeudutaan muiden tietolähteiden ohella ”eurooppalaisten teknologiayhteisöjen” (European Technology Platforms) tekemään työhön. Näin erityisohjelmalla edistetään eurooppalaisten teknologiayhteisöjen laatimien strategisten tutkimuslinjausten toteutusta niiltä osin kuin näistä linjauksista on saatavissa aidosti lisäarvoa Euroopan tasolla. Tutkimustarpeet, jotka on yksilöity tähän mennessä laadituissa strategisissa tutkimuslinjauksissa, on jo yleisellä tasolla paljolti sisällytetty jäljempänä esitettäviin yhdeksän aihealueen määrittelyihin. Niiden yksityiskohtainen tekninen sisältö otetaan huomioon myöhemmin laadittaessa seikkaperäistä työohjelmaa ehdotuspyyntöjä varten. |
Jotta voitaisiin varmistaa, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja alan toimijoiden kannalta ja että teollisuus osallistuu niihin jatkuvasti , tukeudutaan muiden tietolähteiden ohella ”eurooppalaisten teknologiayhteisöjen” (European Technology Platforms) tekemään työhön. Näin erityisohjelmalla edistetään yhdessä teollisuuden toteuttamien edistämistoimien ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen laatimien strategisten tutkimuslinjausten toteutusta niiltä osin kuin näistä linjauksista on saatavissa aidosti lisäarvoa Euroopan tasolla. Tutkimustarpeet, jotka on yksilöity tähän mennessä laadituissa strategisissa tutkimuslinjauksissa, on jo yleisellä tasolla paljolti sisällytetty jäljempänä esitettäviin yhdeksän aihealueen määrittelyihin. Niiden yksityiskohtainen tekninen sisältö otetaan huomioon myöhemmin laadittaessa seikkaperäistä työohjelmaa ehdotuspyyntöjä varten. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 30 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Erityisohjelmassa huolehditaan myös siitä, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja EU:n politiikan ja säännösten laatimisen, täytäntöönpanon ja arvioinnin kannalta. Tämä koskee muun muassa EU:n politiikkaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajansuojan, energiahuollon, ympäristön, kehitysavun, kalastuksen, meriasioiden, maatalouden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, liikenteen, koulutuksen, tietoyhteiskunnan ja viestinten, työllisyyden, sosiaaliasioiden, koheesion sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Samoin tärkeä osa-alue on esinormatiivinen ja normien laadintaan liittyvä tutkimus, jota tarvitaan standardien laadun ja täytäntöönpanon parantamiseksi. Tässä yhteydessä voidaan käyttää apuna foorumeja, joiden puitteissa eri sidosryhmät pohtivat yhdessä tiedeyhteisön kanssa sosiaali-, ympäristö- tai muun politiikan kannalta olennaisia strategisia tutkimuslinjauksia. |
Erityisohjelmassa huolehditaan myös siitä, että aihealueet ovat jatkuvasti relevantteja EU:n politiikan ja säännösten laatimisen, täytäntöönpanon ja arvioinnin kannalta. Tämä koskee muun muassa EU:n politiikkaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajansuojan, energiahuollon, ympäristön, kehitysavun, kalastuksen, meriasioiden, maatalouden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, liikenteen, koulutuksen, tietoyhteiskunnan ja viestinten, työllisyyden, sosiaaliasioiden, koheesion sekä oikeus- ja sisäasioiden aloilla. Samoin tärkeä osa-alue on esinormatiivinen ja normien laadintaan liittyvä tutkimus, jota tarvitaan yhteentoimivuuden ja kilpailun sekä standardien laadun ja täytäntöönpanon parantamiseksi. Tässä yhteydessä voidaan käyttää apuna foorumeja, joiden puitteissa eri sidosryhmät pohtivat yhdessä tiedeyhteisön kanssa sosiaali-, ympäristö- tai muun politiikan kannalta olennaisia strategisia tutkimuslinjauksia. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 31 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 3 kohta, 1 alakohta, johdantokappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Esiin nousevat tarpeet. Näiden osalta voidaan antaa erityistä tukea tutkimushankkeille, joiden tavoitteena on määrittää tai tutkia tarkemmin tietyllä alalla ja/tai useiden eri alojen leikkauskohdassa uusia tieteellisiä ja teknologisia mahdollisuuksia, erityisesti jos niiden avulla voi olla mahdollista saavuttaa merkittäviä läpimurtoja. Toteutustapoja ovat: |
Esiin nousevat tarpeet. Näiden osalta voidaan antaa erityistä tukea tutkimushankkeille, joiden tavoitteena on määrittää tai tutkia tarkemmin tietyllä alalla ja/tai useiden eri alojen leikkauskohdassa uusia tieteellisiä ja teknologisia mahdollisuuksia, erityisesti jos niiden avulla voi olla mahdollista saavuttaa merkittäviä läpimurtoja tai suoria sovelluksia . Toteutustapoja ovat: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 32 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Muuttuvien tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottaminen, 3 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 33 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen; 1.kohta, johdantokappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kaikilla aihealueilla tuetaan tietämyksen levittämistä ja tutkimustulosten siirtoa muun muassa päätöksentekijöiden käyttöön. Tarkoituksena on, että tieto EU:ssa tehtävän tutkimuksen tuloksista leviäisi paremmin ja tuloksia hyödynnettäisiin tehokkaammin. Tähän pyritään muun muassa rahoittamalla verkostoitumis- ja välitystoimia, seminaareja ja muita tapahtumia, käyttämällä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ylläpitämällä sähköisiä tietopalveluja. Tietämyksen siirto ja tutkimustulosten levittäminen toteutetaan kullakin aihealueella: |
Kaikilla aihealueilla tuetaan tietämyksen levittämistä ja siirtoa sekä tutkimustulosten hyödyntämistä muun muassa päätöksentekijöiden käyttöön. Tarkoituksena on, että tieto EU:ssa tehtävän tutkimuksen tuloksista leviäisi paremmin, tuloksia hyödynnettäisiin tehokkaammin ja niiden vaikuttavuus olisi suurempi . Tähän pyritään muun muassa rahoittamalla verkostoitumis- ja välitystoimia, seminaareja ja muita tapahtumia, käyttämällä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita sekä ylläpitämällä sähköisiä tieto- ja neuvontapalveluja. Tietämyksen siirto ja tutkimustulosten levittäminen toteutetaan kullakin aihealueella: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 34 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen; 1.kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 35 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen, 1 kohta, 3 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 36 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistuminen, 1 kohta, 5 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
— käyttämällä apuna CORDIS-palveluja; |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 37 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Tulosten levittäminen, tietämyksen siirto ja eri toimijoiden laajempi osallistaminen, 1 kohta, 6 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 38 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Yhteiset teknologia-aloitteet, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Joissakin harvahkoissa tapauksissa TTK-tavoite on niin laaja ja tarvittavien voimavarojen määrä niin suuri, että on perusteltua muodostaa pitkäaikaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa. Näissä aloitteissa, jotka käynnistetään pääasiassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työn pohjalta ja jotka kattavat yhden tai muutaman valikoidun osa-alueen tietyn alan tutkimuksesta, yhdistetään yksityisen sektorin investointeja sekä kansallista ja EU:n antamaa julkista rahoitusta, mukaan luettuina tutkimuspuiteohjelmasta annettavat avustukset sekä Euroopan investointipankin lainarahoitus. Yhteisistä teknologia-aloitteista tehdään päätökset erillisten ehdotusten perusteella (esim. EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla). |
Joissakin harvahkoissa tapauksissa TTK-tavoite on niin laaja ja tarvittavien voimavarojen määrä niin suuri, että on perusteltua muodostaa pitkäaikaisia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa. Näissä aloitteissa, jotka käynnistetään pääasiassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työn pohjalta ja jotka kattavat yhden tai muutaman valikoidun osa-alueen tietyn alan tutkimuksesta, yhdistetään yksityisen sektorin investointeja sekä kansallista ja EU:n antamaa julkista rahoitusta, mukaan luettuina tutkimuspuiteohjelmasta annettavat avustukset sekä Euroopan investointipankin lainarahoitus. Yhteisistä teknologia-aloitteista tehdään tapauskohtaisesti päätökset erillisten ehdotusten perusteella (esim. EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla). |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 39 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Muihin kuin yhteisön tutkimusohjelmiin liittyvä koordinointi, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tässä toiminnassa käytetään kahta päävälinettä: ERA-NET-järjestelmää sekä yhteisön osallistumista jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin tutkimusohjelmiin (perustamissopimuksen 169 artikla). Toiminnan avulla pyritään myös lisäämään synergiaa ja keskinäistä täydentävyyttä puiteohjelman toimien ja valtioiden välisten rakenteiden, kuten EUREKAn, EIROforumin tai COSTin, puitteissa toteutettujen toimien välillä. COSTin hallinto- ja koordinointikustannuksiin annetaan rahoitustukea, jotta COSTin avulla voidaan jatkossakin edistää kansallista rahoitusta saavien tutkimusryhmien välistä yhteydenpitoa ja työn koordinointia. |
Tässä toiminnassa käytetään kahta päävälinettä: ERA-NET-järjestelmää sekä yhteisön osallistumista jäsenvaltioiden yhdessä toteuttamiin kansallisiin tutkimusohjelmiin (perustamissopimuksen 169 artikla). Toiminnan avulla pyritään myös lisäämään synergiaa ja keskinäistä täydentävyyttä puiteohjelman toimien ja valtioiden välisten rakenteiden, kuten EUREKAn, EIROforumin tai COSTin, puitteissa toteutettujen toimien välillä. Kun otetaan huomioon pk-yritysten kehittämisen merkitys Euroopan unionin kilpailukyvylle, on kiinnitettävä erityistä huomiota korkean teknologian alalla toimiviin pk-yrityksiin, jotta niitä autetaan pääsemään mukaan tutkimukseen perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti (EUREKA- ja ”EUROSTARS”-ohjelmat). COSTin hallinto- ja koordinointikustannuksiin annetaan rahoitustukea, jotta COSTin avulla voidaan jatkossakin edistää kansallista rahoitusta saavien tutkimusryhmien välistä yhteydenpitoa ja työn koordinointia. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 40 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta, johdantokappale ja -1 luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansainvälisillä yhteistyötoimilla tuetaan unionin kansainvälistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa, jolla on kaksi toisiinsa sidoksissa olevaa tavoitetta: |
Kansainvälisillä yhteistyötoimilla tuetaan unionin kansainvälistä tiede- ja teknologiapolitiikkaa, jolla on kolme toisiinsa sidoksissa olevaa tavoitetta: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 41 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 42 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 43 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
EU:n kansainvälisessä tiedeyhteistyössä painotetaan ja kehitetään yhteistyötä, jossa voidaan luoda, jakaa ja käyttää hyväksi tietämystä tasa-arvoisten tutkimuskumppanuuksien avulla. Yhteistyössä otetaan huomioon kumppanuusmaiden kansallinen, alueellinen ja sosioekonominen tilanne sekä osaamisperusta. Strategiana on edistää EU:n kilpailukykyä ja koko maapallon kestävää kehitystä muodostamalla EU:n ja kolmansien maiden kahdenvälisiä, alueellisia ja maailmanlaajuisia kumppanuuksia, jotka ovat kummankin osapuolen edun mukaisia ja tuovat molemmille hyötyä . Tätä silmällä pitäen EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana olisi lujitettava myös toteuttamalla monenvälisiä kansainvälisiä tutkimusohjelmia. Tuettavat kansainväliset yhteistyötoimet kytketään yleispoliittisiin kysymyksiin, jotta niiden avulla voitaisiin edistää maapallon kestävää kehitystä ja sen puitteissa EU:n kansainvälisten sitoumusten täyttämistä, eurooppalaisten arvojen esille tuomista , kilpailukykyä, sosioekonomista kehitystä, ympäristönsuojelua ja hyvinvointia . |
EU:n kansainvälisessä tiedeyhteistyössä painotetaan ja kehitetään yhteistyötä, jossa voidaan luoda, jakaa ja käyttää hyväksi tietämystä tasa-arvoisten tutkimuskumppanuuksien avulla. Yhteistyössä otetaan huomioon kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja sosioekonominen tilanne sekä osaamisperusta ja Euroopan sekä kumppanuusmaiden ensisijaiset tavoitteet . Strategiana on edistää EU:n kilpailukykyä ja koko maapallon kestävää kehitystä muodostamalla EU:n ja kolmansien maiden kahdenvälisiä, alueellisia ja maailmanlaajuisia kumppanuuksia, jotka ovat yleisen ja yhteisen edun mukaisia. Tätä silmällä pitäen EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana olisi lujitettava myös toteuttamalla monenvälisiä kansainvälisiä tutkimusohjelmia. Tuettavat kansainväliset yhteistyötoimet kytketään yleispoliittisiin kysymyksiin, jotta niiden avulla voitaisiin edistää maapallon kestävää kehitystä ja sen puitteissa EU:n kansainvälisten sitoumusten täyttämistä ja tulosten esille tuomista kilpailukyvyn, sosioekonomisen kehityksen, ympäristönsuojelun ja hyvinvoinnin parantamiseksi . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 44 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Kansainvälinen yhteistyö, 3 kohta, 2 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Toteuttamalla kullakin aihealueella kohdennetusti erityisiä yhteistyötoimia kolmansien maiden kanssa, jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita tekemään yksittäisiin aiheisiin liittyvää yhteistyötä. Erityistarpeiden ja painopistealueiden määritys sidotaan kiinteästi voimassa oleviin kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin sekä meneillään oleviin monenvälisiin ja kahden alueen välisiin vuoropuheluihin EU:n ja näiden maiden tai maaryhmien välillä. Painopisteet määritetään kunkin alueen tai maan erityisten tarpeiden, mahdollisuuksien ja taloudellisen kehityksen tason perusteella. Tätä varten laaditaan kansainvälisen yhteistyön strategia ja toteutussuunnitelma, jossa määritetään aihealuekohtaisia ja aihealueiden rajat ylittäviä kohdennettuja toimia. Toimien aihealueita voivat olla esimerkiksi terveys, maatalous, puhtaanapito, vesihuolto, elintarvikevarmuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, energia, ympäristö, kalastus, vesiviljely ja luonnonvarat, kestävä talouspolitiikka sekä tieto- ja viestintäteknologia. Nämä kohdennetut toimet ovat EU:n ja kyseisten maiden yhteistyön ensisijaisia toteutusvälineitä. Niiden tavoitteena on erityisesti parantaa ehdokasmaiden, EU:n naapurimaiden, kehitysmaiden ja nousevan talouden maiden tutkimus- ja yhteistyövalmiuksia. Toimista toteutetaan kohdennetut ehdotuspyynnöt. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että asianomaiset kolmannet maat ja erityisesti kehitysmaat pääsevät mukaan toimiin. |
Toteuttamalla kullakin aihealueella kohdennetusti erityisiä yhteistyötoimia kolmansien maiden kanssa, jos molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita tekemään yksittäisiin aiheisiin liittyvää yhteistyötä. Erityistarpeiden ja painopistealueiden määritys sidotaan kiinteästi voimassa oleviin kahdenvälisiin yhteistyösopimuksiin sekä meneillään oleviin monenvälisiin ja kahden alueen välisiin vuoropuheluihin EU:n ja näiden maiden tai maaryhmien välillä. Painopisteet määritetään kunkin alueen tai maan yhteisten etunäkökohtien ja yhteisen hyödyn sekä erityisten tarpeiden, mahdollisuuksien ja taloudellisen kehityksen tason perusteella. Tätä varten laaditaan kansainvälisen yhteistyön strategia ja toteutussuunnitelma, jossa määritetään aihealuekohtaisia ja aihealueiden rajat ylittäviä kohdennettuja toimia. Toimien aihealueita voivat olla esimerkiksi terveys, etenkin liian vähälle huomiolle jääneet sairaudet, maatalous, puhtaanapito, vesihuolto, elintarvikevarmuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, energia, ympäristö, kalastus, vesiviljely ja luonnonvarat, kestävä talouspolitiikka sekä tieto- ja viestintäteknologia. Nämä kohdennetut toimet ovat EU:n ja kyseisten maiden yhteistyön ensisijaisia toteutusvälineitä. Toimet koskevat aloja, joista molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita, ja niihin kuuluvat myös seuraavat toimet: parantaa ehdokasmaiden, EU:n naapurimaiden, kehitysmaiden ja nousevan talouden maiden tutkimus- ja yhteistyövalmiuksia. Toimista toteutetaan kohdennetut ehdotuspyynnöt. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että asianomaiset kolmannet maat ja erityisesti kehitysmaat pääsevät mukaan toimiin. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 45 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Lähestymistapa, 1 a kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Tämän vuoksi pyritään parempaan täydentävyyteen ja synergiaan yhteisön muiden ohjelmien ja toimien sekä jäsenvaltioissa toteutettavien kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien kanssa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 46 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Lähestymistapa, 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tutkimukseen liittyvät sukupuolinäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon hankkeissa. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustuloksista tiedottamiseen ja kansalaisyhteiskunnan, erityisesti potilasryhmien, kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käytävään vuoropuheluun biolääketieteen ja genetiikan tutkimuksen mukanaan tuomasta uudesta kehityksestä. Lisäksi huolehditaan tutkimustulosten laajasta levityksestä ja käytöstä. |
Sukupuolinäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon hankkeissa. Sairauksien riskitekijät, biologiset mekanismit, syyt, kliiniset oireet, seuraukset ja hoito ovat usein erilaisia naisilla ja miehillä. Lisäksi on sairauksia, joita esiintyy ainoastaan tai useammin naisilla tai miehillä (naisilla esiintyy paljon useammin fibromyalgiaa ja kroonista väsymystä kuin miehillä). Tämän vuoksi kaikissa tällä aihealueella rahoitettavissa toimissa on otettava tutkimussuunnitelmissa, menetelmissä ja tulosten analysoinnissa huomioon tällaisten erojen mahdollisuus. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustuloksista tiedottamiseen ja kansalaisyhteiskunnan, erityisesti potilasryhmien, kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käytävään vuoropuheluun biolääketieteen ja genetiikan tutkimuksen mukanaan tuomasta uudesta kehityksestä. Lisäksi huolehditaan tutkimustulosten laajasta levityksestä ja käytöstä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 47 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Bioteknologia, geneeriset menetelmät ja teknologiat ihmisen terveyden hoitoon, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 172 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, ”Aihealueet”, 1 kohta ”Terveys”, alakohta ”Toimet”, 1 otsikko (Bioteknologia, geneeriset menetelmät ja teknologiat ihmisen terveyden hoitoon), toinen luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 48 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Bioteknologia, geneeriset menetelmät ja teknologiat ihmisen terveyden hoitoon, 1 kohta, 4 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 49 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 1 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Laajamittainen tiedon kokoaminen. Tavoitteena on käyttää suurikapasiteettisia tekniikoita datan tuottamiseksi, jotta voidaan selvittää geenien ja geenituotteiden toimintaa ja niiden vuorovaikutusta monimutkaisissa verkoissa. Painopisteitä ovat genomiikka, proteomiikka, populaatiogenetiikka sekä vertaileva ja funktionaalinen genomiikka. |
Laajamittainen tiedon kokoaminen. Tavoitteena on käyttää suurikapasiteettisia tekniikoita datan tuottamiseksi, jotta voidaan selvittää geenien ja geenituotteiden sekä solujärjestelmien toimintaa ja niiden vuorovaikutusta monimutkaisissa verkoissa samoin kuin roolia, joka niillä on tärkeissä biologisissa prosesseissa (kuten synaptinen ja solujen tasolla tapahtuva uudelleenjärjestely ja mutaatioprosesseissa) . Painopisteitä ovat genomiikka, mukaan lukien RNA, proteomiikka, populaatiogenetiikka sekä vertaileva ja funktionaalinen genomiikka. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 50 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 2 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aivot ja aivosairaudet. Tavoitteena on ymmärtää paremmin aivojen kokonaisrakennetta ja dynamiikkaa, tutkia aivosairauksia ja etsiä uusia hoitoja. Erityisesti on määrä tutkia aivotoimintoja molekyylitasolta aina kognitioon asti sekä tarkastella neurologisia sairauksia ja mielen sairauksia ja mielenterveyshäiriöitä sekä niiden regeneratiivista ja korjaavaa hoitoa. |
Aivot ja aivosairaudet. Tavoitteena on ymmärtää paremmin aivojen kokonaisrakennetta ja dynamiikkaa, tutkia aivosairauksia sekä sukupuoleen perustuvia näkökohtia ja ikääntymiseen liittyviä olennaisia sairauksia (esimerkiksi dementia, Alzheimerin tauti tai Parkinsonin tauti) ja etsiä uusia hoitoja. Erityisesti on määrä tutkia aivotoimintoja molekyylitasolta aina kognitioon asti sekä aivojen vajaatoimintaa synapsien toiminnasta hermoston rappeutumiseen ja lisätä yleistä ymmärrystä aivoista. Neurologisia sairauksia ja mielen sairauksia ja mielenterveyshäiriöitä sekä niiden regeneratiivista ja korjaavaa hoitoa ja tekniikoita tutkitaan. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 51 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 2 luetelmakohta, 2 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ihmisen kehityksen ja ikääntymisen tutkimus. Tavoitteena on ymmärtää paremmin elinikäisen kehityksen ja terveen ikääntymisen prosessia. Painopisteenä on ihmis- ja mallijärjestelmien tutkimus, mukaan luettuina ympäristöön, käyttäytymiseen ja sukupuoleen liittyvät vuorovaikutukset. |
Ihmisen kehityksen ja ikääntymisen tutkimus. Tavoitteena on ymmärtää paremmin elinikäisen kehityksen ja terveen ikääntymisen prosessia. Painopisteenä on ihmistä koskevien mallintamis- ja solujärjestelmien tutkimus, mukaan luettuina ympäristöön, käyttäytymiseen , kulttuuriin ja sukupuoleen liittyvät vuorovaikutukset tarkoituksena vähentää vanhuusiän jokapäiväisiä ongelmia, sekä tutkimus synapsien toiminnasta hermojen rappeutumiseen soveltamalla myös kliinisiä tai esikliinisiä ja funktionaalisia tai molekyylikuvantamiseen liittyviä lähestymistapoja . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 52 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 1 alakohta ja 1 a alakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Syöpä. Painopisteinä ovat sairauden etiologia, ennaltaehkäisyssä, varhaisessa diagnoosissa ja hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutuskohteiden ja biologisten merkkiaineiden yksilöinti ja validointi sekä prognoosi-, diagnoosi- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden arviointi. |
Syöpä. Painopisteinä ovat sairauden etiologia, epidemiologinen tutkimus, uudet lääkkeet/terapiat sekä riskitekijät ennaltaehkäisyssä, ympäristötekijöiden, varhaisessa diagnoosissa ja hoidossa käytettävien lääkkeiden vaikutuskohteiden ja biologisten merkkiaineiden yksilöinti ja validointi , prognoosi-, diagnoosi- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden arviointi. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Ikään liittyvät degeneratiiviset häiriöt |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 53 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 3 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Diabetes ja lihavuus: Diabeteksen tutkimuksessa painopisteenä ovat diabeteksen eri tyyppien etiologia ja niiden ehkäisy ja hoito. Lihavuuden tutkimuksessa painopisteessä ovat monitieteiset lähestymistavat, joissa yhdistyvät genetiikka, elämäntapojen tutkimus ja epidemiologia. |
Diabetes ja lihavuus: Diabeteksen tutkimuksessa painopisteenä ovat diabeteksen eri tyyppien etiologia ja niiden ehkäisy ja hoito , mukaan lukien soluja korvaava terapia . Lihavuuden tutkimuksessa painopisteessä ovat monitieteiset lähestymistavat, joissa yhdistyvät genetiikka, biokemia ja fysiologia (joita arvioidaan käyttämällä noninvasiivisia menetelmiä kuten molekyylikuvantamista ja funktionaalista kuvantamista), elämäntapojen tutkimus ja epidemiologia. Sekä diabeteksen että lihavuuden kohdalla painotetaan nuoruusiän sairauksia ja lapsuudessa vaikuttavia tekijöitä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 54 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 3 a alakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Reumasairaudet. Painopisteinä ovat reumasairauksien etiologia, aikainen diagnosointi ja biologiset merkkiaineet sekä hoito painottaen erityisesti tulehdusperäisiä reumasairauksia. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 55 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 5 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muut krooniset sairaudet. Painopisteenä ovat ei-tappavat sairaudet, joilla on merkittävä vaikutus elämänlaatuun vanhuusiässä, kuten toiminta- ja aistirajoitteet ja muut krooniset sairaudet (esim. reumasairaudet). |
Muut krooniset sairaudet. Painopisteenä ovat ei-tappavat sairaudet, joilla on merkittävä vaikutus elämänlaatuun vanhuusiässä, kuten toiminta- ja aistirajoitteet ja muut krooniset ja erityisesti tulehduksia aiheuttavat sairaudet (esim. reumasairaudet , dementia, osteoporoosi ja hermostoa rappeuttavat sairaudet ). |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 56 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 5 a alakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Muut sairaudet. Painopisteinä ovat hengityselinsairaudet, liian vähälle huomiolle jääneet sairaudet ja väestöpohjaiset selvitykset uusien riskitekijöiden tutkimiseksi. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 57 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Ihmisen terveyden hoitoa palveleva translaatiotutkimus, 4 luetelmakohta, 5 b alakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kudosten uusiutumisen tutkimus. Painopisteenä on kudosten uusiutumisen, kuten iho- ja sydänkudoksen uusiutumisen, tutkimus ja siten pyritään ymmärtämään uusiutumisprosessien perustana olevia mekanismeja ja yksilöimään innovatiivisia lähestymistapoja geeni- ja soluhoitoja varten. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 58 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 59 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 60 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 1 kohta, 3 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 61 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 1. Terveys, Toimet, Euroopan kansalaisten terveydenhuollon optimointi, 1 kohta, 3 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 62 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Lähestymistapa, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Erityisesti elintarviketeollisuus, joka muodostuu 90-prosenttisesti pk-yrityksistä, hyötyy monista tutkimustoimista, muun muassa kohdennetusta tulosten levityksestä ja teknologiansiirrosta. Tämä koskee erityisesti kehittyneiden ekotehokkaiden tekniikoiden, menetelmien ja prosessien integrointia ja käyttöönottoa sekä normien kehittämistä. Biotieteiden, nanoteknologian ja tieto- ja viestintäteknologioiden aloilla toimivien huipputekniikan uusyritysten odotetaan olevan merkittävässä asemassa kasvinjalostuksen, viljelykasvien parantamisen, kasvinsuojelun, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseen käytettävien kehittyneiden havaitsemis- ja seurantatekniikoiden sekä uusien teollisten bioprosessien aloilla. |
Erityisesti ja ennen kaikkea pienyritykset ja elintarviketeollisuus, joka muodostuu 90-prosenttisesti pk-yrityksistä, hyötyy monista tutkimustoimista, muun muassa kohdennetusta tulosten levityksestä ja teknologiansiirrosta. Tämä koskee erityisesti kehittyneiden ekotehokkaiden tekniikoiden, menetelmien ja prosessien integrointia ja käyttöönottoa sekä normien kehittämistä. Biotieteiden, nanoteknologian ja tieto- ja viestintäteknologioiden aloilla toimivien huipputekniikan uusyritysten odotetaan olevan merkittävässä asemassa kasvinjalostuksen, viljelykasvien parantamisen, kasvinsuojelun, elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun varmistamiseen käytettävien kehittyneiden havaitsemisja seurantatekniikoiden sekä uusien teollisten bioprosessien aloilla. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 63 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito, 1 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 64 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 65 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito, 3 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 66 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2, Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, Maa-, metsä- ja vesiympäristön biologisten resurssien kestävä tuotanto ja hoito, 4 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 68 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, ”Ruokapöydästä maatilalle”: elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 69 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, ”Ruokapöydästä maatilalle”: elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi, 3 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 70 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Toimet, ”Ruokapöydästä maatilalle”: elintarvikkeet, terveys ja hyvinvointi, 5 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 71 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Kansainvälinen yhteistyö, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansainvälisellä yhteistyöllä on ensisijainen asema ”Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia” -aihealueen tutkimuksessa, ja sitä edistetään voimakkaasti koko aihealueella. Tavoitteena on tukea tutkimusta, jolla on erityistä merkitystä kehitysmaille. Kohteiden valinnassa otetaan huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet ja meneillään olevat toimet. Erityistoimia on määrä toteuttaa yhteistyön edistämiseksi ensisijaisten kumppanialueiden ja -maiden kanssa. Tämä koskee erityisesti niitä alueita ja maita, jotka osallistuvat kahden alueen välisiin vuoropuheluihin ja kahdenvälisiin tiede- ja teknologiasopimuksiin, sekä naapurimaita, nousevan talouden maita ja kehitysmaita. |
Kansainvälisellä yhteistyöllä on ensisijainen asema ”Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia” -aihealueen tutkimuksessa, ja sitä edistetään voimakkaasti koko aihealueella. Tavoitteena on tukea tutkimusta, jolla on erityistä merkitystä kehitysmaille. Kohteiden valinnassa otetaan huomioon vuosituhannen kehitystavoitteet ja meneillään olevat toimet (esimerkiksi maaperän ja vesivarojen hallinnoinnin parantamista koskevat verkostot) . Erityistoimia on määrä toteuttaa yhteistyön edistämiseksi ensisijaisten kumppanialueiden ja -maiden kanssa. Tämä koskee erityisesti niitä alueita ja maita, jotka osallistuvat kahden alueen välisiin vuoropuheluihin ja kahdenvälisiin tiede- ja teknologiasopimuksiin, sekä naapurimaita, nousevan talouden maita ja kehitysmaita. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 72 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 2. Elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lisäksi on tarkoitus harjoittaa monenvälistä yhteistyötä, joiden kohteena ovat joko laajoja kansainvälisiä toimia edellyttävät haasteet (esim. systeemibiologian ulottuvuus ja monimutkaisuus kasveissa ja mikro-organismeissa) tai maailmanlaajuiset haasteet ja EU:n kansainväliset sitoumukset (jotka liittyvät elintarvikkeiden ja juomaveden turvallisuuteen ja saantivarmuuteen, eläintautien maailmanlaajuiseen leviämiseen, biologisen monimuotoisuuden tasapuoliseen käyttöön, maailman kalatalouden palauttamiseen suurimman mahdollisen kestävän tuoton tasolle vuoteen 2015 mennessä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin). |
Lisäksi on tarkoitus harjoittaa monenvälistä yhteistyötä, joiden kohteena ovat joko laajoja kansainvälisiä toimia edellyttävät haasteet (esim. systeemibiologian ulottuvuus ja monimutkaisuus kasveissa ja mikro-organismeissa) tai maailmanlaajuiset haasteet ja EU:n kansainväliset sitoumukset (jotka liittyvät elintarvikkeiden ja juomaveden turvallisuuteen ja saantivarmuuteen, eläintautien maailmanlaajuiseen leviämiseen, biologisen monimuotoisuuden tasapuoliseen käyttöön, maailman kalatalouden palauttamiseen yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien maatalous- ja elintarvikejärjestön kanssa suurimman mahdollisen kestävän tuoton tasolle vuoteen 2015 mennessä sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ja siihen kohdistuviin vaikutuksiin). |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 73 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Tavoite |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavoitteena on parantaa Euroopan yritysten kilpailukykyä ja luoda edellytykset sille, että Eurooppa pystyy hallitsemaan ja muovaamaan tieto- ja viestintäteknologioiden tulevaa kehitystä siten, että Euroopan yhteiskunnan ja talouden vaatimuksiin voidaan vastata. Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistavat sen johtavan aseman tieto- ja viestintäteknologiassa koko maailmassa, synnyttävät ja edistävät innovointia tieto- ja viestintäteknologian käytön kautta ja takaavat, että tieto- ja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti Euroopan kansalaisia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi. |
Tavoitteena on parantaa Euroopan yritysten kilpailukykyä ja luoda edellytykset sille, että Eurooppa pystyy hallitsemaan ja muovaamaan tieto- ja viestintäteknologioiden tulevaa kehitystä siten, että Euroopan yhteiskunnan ja talouden vaatimuksiin voidaan vastata. Toimet vahvistavat Euroopan tieteellistä ja teknologista perustaa ja varmistavat sen johtavan aseman tieto- ja viestintäteknologiassa koko maailmassa, synnyttävät ja edistävät innovointia tieto- ja viestintäteknologian käytön kautta ja takaavat, että tieto- ja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti kaikkia Euroopan kansalaisia , ja erityisesti ikääntyneitä ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaamia kansalaisia, kuten vammaisia ja niitä, joilla on vaikeuksia päästä käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa, sekä yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi. Näiden toimien ensisijaisena tavoitteena pidetään digitaalisen kuilun kaventamista ja tiedonsaannin ulkopuolelle jättämisen vähentämistä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 74 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Johdanto, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tieto- ja viestintäteknologioilla on ainutlaatuinen ja tunnustettu asema innovoinnin, luovuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä kaikilla teollisuus- ja palvelualoilla. Niillä on olennainen merkitys vastattaessa keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja uudenaikaistettaessa julkisia palveluja. Lisäksi ne tukevat kehitystä kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Euroopan on siksi hallittava ja muovattava tieto- ja viestintäteknologian tulevaa kehitystä ja varmistettava, että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat palvelut ja tuotteet otetaan käyttöön ja että niitä käytetään niin, että ne tuovat mahdollisimman suuren hyödyn kansalaisille ja yrityksille. |
Tieto- ja viestintäteknologioilla on ainutlaatuinen ja tunnustettu asema innovoinnin, luovuuden ja kilpailukyvyn edistäjänä kaikilla teollisuus- ja palvelualoilla. Tieto- ja viestintäteknologiat voivat myös olla tärkeässä asemassa tiedon, osaamisen ja tutkimustulosten levittämisessä ja näiden saatavuuden varmistamisessa. Niillä on olennainen merkitys vastattaessa keskeisiin yhteiskunnan haasteisiin ja uudenaikaistettaessa julkisia palveluja. Lisäksi ne tukevat kehitystä kaikilla tieteen ja teknologian aloilla. Ne auttavat parantamaan ja monipuolistamaan tietojen saatavuutta, ja niiden on oltava kansalaisten aktiivista osallistumista kannustava tekijä. Euroopan on siksi kannustettava kehittämään tieto- ja viestintäteknologiaa avoimeen ja kattavaan suuntaan ja varmistettava, että tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat yhteentoimivat ja luotettavat palvelut ja tuotteet otetaan käyttöön ja että niitä käytetään niin, että ne tuovat mahdollisimman suuren hyödyn kansalaisille ja yrityksille. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 75 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Johdanto, 4 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tieto- ja viestintäteknologian aihealueella asetetaan etusijalle keskeisten teknologiapilareiden ympärille jäsennelty strategisesti tärkeä tutkimus, varmistetaan teknologioiden täysi integraatio ja tuotetaan osaaminen ja keinot kehittää hyvin monentyyppisiä innovatiisia tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia. Toimet edistävät teollista ja teknistä kehitystä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja parantavat kilpailukykyä keskeisillä tietotekniikkaintensiivisillä aloilla, kun käyttöön voidaan ottaa innovatiivisia ja korkealaatuisia tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tuotteita ja parantaa organisaatioprosesseja sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Lisäksi aihealueen tutkimuksella tuetaan muita Euroopan unionin politiikan aloja asettamalla tieto- ja viestintäteknologia poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden palvelukseen. |
Tieto- ja viestintäteknologian aihealueella asetetaan etusijalle keskeisten teknologiapilareiden ympärille jäsennelty strategisesti tärkeä tutkimus, varmistetaan teknologioiden täysi integraatio ja tuotetaan osaaminen ja keinot kehittää hyvin monentyyppisiä innovatiivisia tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia. Toimet edistävät teollista ja teknistä kehitystä tieto- ja viestintäteknologian alalla ja parantavat kilpailukykyä keskeisillä tietotekniikkaintensiivisillä aloilla, kun käyttöön voidaan ottaa innovatiivisia ja korkealaatuisia tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tuotteita ja uusia tai parannettuja organisaatioprosesseja sekä yrityksissä että julkishallinnossa. Lisäksi aihealueen tutkimuksella tuetaan muita Euroopan unionin politiikan aloja asettamalla tieto- ja viestintäteknologia poliittisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden esimerkiksi terveydenhuollon tai ympäristönsuojelun, palvelukseen. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 76 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Johdanto, 5 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia, tukea yhteisille teknologia-aloitteille - mm. valikoiduilla tutkimuksen osaalueilla nanoelektroniikkateknologioita ja sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevissa yhteisissä teknologia-aloitteissa - sekä kansallisten ohjelmien koordinointitoimia muun muassa tietotekniikka-avusteisen asumisen ( Ambient Assisted Living) alalla . Toimien painopisteisiin kuuluu tutkimusaiheita, joiden valinnassa on nojauduttu muiden lähteiden ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työhön. Lisäksi pyritään saamaan aikaan synergiaa muiden erityisohjelmien toimien kanssa. |
Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia, ja sen avulla voitaisiin antaa tukea yhteisille teknologia-aloitteille , sekä kansallisten ohjelmien koordinointitoimia ( muun muassa nanoteknologia, sulautetut järjestelmät ja tietotekniikka-avusteinen asuminen eli Ambient Assisted Living). Toimien painopisteisiin kuuluu tutkimusaiheita, joiden valinnassa on nojauduttu muiden lähteiden ohella eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työhön. Lisäksi pyritään saamaan aikaan synergiaa muiden erityisohjelmien avaruustutkimukseen liittyvien aihealueiden kanssa. Yhteisön muiden ohjelmien ja toimien, erityisesti rakennerahastojen, kilpailukykyä ja innovaatioita koskevan puiteohjelman ja i-2010 -aloitteen, sekä tietoja viestintäteknologioihin liittyvien kansallisten ja alueellisten ohjelmien kanssa pyritään myös mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 77 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 78 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 79 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 3 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 80 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 4 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 81 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 5 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 82 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 6 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 83 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Tieto- ja viestintäteknologian teknologiapilarit, 6 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 84 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Teknologioiden integrointi, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 85 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 1 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 86 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 2 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 87 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 3 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 88 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 4 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 89 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 luetelmakohta, 5 a alaluetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 90 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 1 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 91 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 2 luetelmakohta, 1 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 92 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologiat, Toimet, Sovellusten tutkimus, 2 luetelmakohta, 2 a alaluetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 93 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, Sovellusten tutkimus, 2 luetelmakohta, 3 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 94 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, Sovellusten tutkimus, 3 luetelmakohta, 1 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 95 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, Sovellusten tutkimus, 3 luetelmakohta, 2 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 96 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, Sovellusten tutkimus, 3 luetelmakohta, 2 a alaluetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 97 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, Sovellusten tutkimus, 4 luetelmakohta, 1 alaluetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 98 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 3. Tieto- ja viestintäteknologia, Toimet, Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat. Tavoitteena on stimuloida ja tukea monitieteistä huippututkimusta tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvillä esiin nousevilla tutkimusaloilla. Painopisteitä: miniatyrisoinnin ja tietotekniikan uusien rajojen tutkiminen, mukaan luettuna esimerkiksi kvantti-ilmiöiden hyödyntäminen; verkotettujen tietotekniikka- ja viestintäjärjestelmien kompleksisuuden hallinta; uusien ratkaisujen tutkiminen ja älykkäiden järjestelmien kokeilu uusia personoituja tuotteita ja palveluja varten. |
Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat. Tavoitteena on stimuloida ja tukea monitieteistä huippututkimusta tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvillä esiin nousevilla tutkimusaloilla. Painopisteitä: miniatyrisoinnin ja tietotekniikan uusien rajojen tutkiminen, mukaan luettuna esimerkiksi kvantti-ilmiöiden hyödyntäminen; verkotettujen tietotekniikka- ja viestintäjärjestelmien kompleksisuuden hallinta , mukaan lukien ohjelmistot ; uusien ratkaisujen tutkiminen ja älykkäiden järjestelmien kokeilu uusia personoituja tuotteita ja palveluja varten. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 99 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Lähestymistapa, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan teollisuus tarvitsee merkittäviä innovaatioita kilpailukykynsä parantamiseksi. Sen on keskitettävä kapasiteettiaan runsaasti lisäarvoa tarjoaviin tuotteisiin ja teknologioihin, jotta se kykenisi vastaamaan yhtäältä asiakkaiden vaatimuksiin ja toisaalta ympäristöä ja terveyttä koskeviin sekä muihin yhteiskunnallisiin odotuksiin. Tutkimuksella on olennainen asema pyrittäessä vastaamaan näihin kilpaileviin haasteisiin. |
Euroopan teollisuus tarvitsee merkittäviä innovaatioita kilpailukykynsä parantamiseksi. Sen on keskitettävä kapasiteettiaan runsaasti lisäarvoa tarjoaviin tuotteisiin , prosesseihin ja teknologioihin, jotta se kykenisi vastaamaan yhtäältä asiakkaiden vaatimuksiin ja toisaalta ympäristöä ja terveyttä koskeviin sekä muihin yhteiskunnallisiin odotuksiin. Tutkimuksella on olennainen asema pyrittäessä vastaamaan näihin kilpaileviin haasteisiin. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 100 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Lähestymistapa, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tämän aihealueen avulla pyritään ennen kaikkea nanoteknologian, materiaalitieteiden ja uusien tuotantomenetelmien toimivaan yhdistämiseen. Tarkoituksena on maksimoida teollisuuden muutosta tukevat vaikutukset ja edistää samalla kestävää tuotantoa ja kulutusta. Aihealueella tuetaan kaikkia teollisuuden toimia, joilla saadaan aikaan synergiaa muiden aihealueiden kanssa. Tukea annetaan kaikkien tutkimusalojen ja osa-alueiden sovelluksille materiaalitieteiden, tehokkaiden valmistus- ja prosessiteknologioiden, nanobioteknologian ja nanoelektroniikan aloilla. |
Tulevaisuuden teollisuuden kilpailukyky on suuresti riippuvainen nanoteknologioista ja niiden sovelluksista. Nanotieteiden ja -teknologioiden tutkimus ja teknologinen kehitys eri aloilla voivat nopeuttaa Euroopan teollisuuden muutosprosessia. EU:lla on tunnustettu johtoasema nanotieteiden, nanoteknologioiden, materiaalien ja tuotantoteknologioiden kaltaisilla aloilla. Tarvitaan kuitenkin lisäpanostusta, jotta voidaan ylläpitää ja parantaa EU:n asemaa maailmanlaajuisessa toimintaympäristössä, jolle on ominaista kova kilpailu. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 101 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Materiaalit, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Uudet ja entistä älykkäämmät materiaalit, jotka tarjoavat uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja enemmän suorituskykyä, ovat yhä tärkeämpiä teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta. Valmistusteollisuuden uusissa toimintamalleissa tuotteiden arvoa ja suorituskykyä lisätään yhä useammin ensisijaisesti materiaaleja - eikä prosessoinnin eri vaiheita - kehittämällä. |
Uudet, optimoidut ja entistä älykkäämmät materiaalit, esimerkiksi komposiitit, jotka tarjoavat uusia toiminnallisia ominaisuuksia ja enemmän suorituskykyä, ovat yhä tärkeämpiä teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta. Valmistusteollisuuden uusissa toimintamalleissa tuotteiden arvoa ja suorituskykyä lisätään yhä useammin ensisijaisesti materiaaleja - eikä prosessoinnin eri vaiheita - kehittämällä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 102 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Materiaalit, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Materiaaleja koskevassa tutkimuksessa keskitytään älykkäiden ja ominaisuuksiltaan räätälöityjen uusien materiaalien kehittämiseen. Tämä edellyttää materiaalien luontaisten ominaisuuksien, prosessoinnin ja tuotannon älykästä hallintaa sekä mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista materiaalien koko elinkaaren aikana. Painopistealueena on uusien kehittyneiden materiaalien, erityisesti entistä suorituskykyisempien nano-, bio- ja hybridimateriaalien, aikaansaaminen nano- ja bioteknologian tarjoamien mahdollisuuksien sekä ”luonnosta oppimisen” avulla. |
Materiaaleja koskevassa tutkimuksessa keskitytään älykkäiden ja ominaisuuksiltaan räätälöityjen uusien materiaalien kehittämiseen. Tämä edellyttää materiaalien luontaisten ominaisuuksien, prosessoinnin ja tuotannon älykästä hallintaa sekä mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista materiaalien koko elinkaaren aikana. Painopistealueena on uusien kehittyneiden materiaalien, erityisesti entistä suorituskykyisempien nano-, bio-, meta- ja hybridimateriaalien, aikaansaaminen nanoja bioteknologian tarjoamien mahdollisuuksien sekä ”luonnosta oppimisen” avulla. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 103 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Uudet tuotantoteknologiat, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Valmistuksessa tarvitaan uutta lähestymistapaa, jotta EU:n teollisuus pystyisi muuntumaan runsaasti luonnonvaroja kuluttavasta teollisuudesta osaamisintensiiviseksi teollisuudeksi. Tämä edellyttää kokonaan uudenlaista asennoitumista uuden tietämyksen jatkuvaan hankkimiseen sekä sen käyttöön, suojaamiseen ja rahoitukseen. On muun muassa edistettävä kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Tätä varten on luotava oikeanlaiset olosuhteet jatkuvalle innovoinnille (teollisessa toiminnassa sekä tuotantojärjestelmissä, mukaan luettuina rakentaminen, laitteet ja palvelut) sekä yleisten tuotantoresurssien (teknologioiden, organisaatioiden ja tuotantolaitteiden) kehittämiselle. Samanaikaisesti on täytettävä turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. |
Valmistuksessa tarvitaan uutta lähestymistapaa, jotta EU:n teollisuus pystyisi muuntumaan runsaasti luonnonvaroja kuluttavasta teollisuudesta osaamisintensiiviseksi teollisuudeksi. Tämä edellyttää kokonaan uudenlaista asennoitumista uuden tietämyksen jatkuvaan hankkimiseen sekä sen käyttöön, suojaamiseen ja rahoitukseen. On muun muassa edistettävä kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Tämä edellyttää kokonaan uudenlaista asennoitumista uuden tietämyksen jatkuvaan hankkimiseen sekä sen käyttöön, suojaamiseen ja rahoitukseen. On muun muassa edistettävä kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja. Tätä varten on luotava oikeanlaiset olosuhteet jatkuvalle innovoinnille (teollisessa toiminnassa sekä tuotantojärjestelmissä, mukaan luettuina rakentaminen, laitteet ja palvelut) sekä yleisten tuotantoresurssien (teknologioiden, automatisoinnin , resurssien/laitteistojen ja tuotantolaitteiden organisoimisen ) kehittämiselle edistäen Euroopan perusteollisuuden modernisoimista . Samanaikaisesti on täytettävä turvallisuus- ja ympäristövaatimukset , jotka koskevat muun muassa komposiittimateriaaleja . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 104 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Uudet tuotantoteknologiat, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tutkimuksen kohteena ovat useat eri osatekijät: sellaisten uusien teollisten mallien ja strategioiden kehittäminen ja validointi, jotka kattavat kaikki tuotteiden ja prosessien elinkaareen liittyvät näkökohdat; mukautuvat tuotantojärjestelmät, joiden avulla voidaan poistaa nykyisiä prosessien rajoituksia ja mahdollistaa uusien valmistus- ja prosessointimenetelmien käyttö; verkotettu tuotanto, jonka avulla voidaan kehittää välineitä ja menetelmiä maailmanlaajuisia yhteistyössä toteutettavia ja lisäarvoa tuottavia toimintoja varten; välineet, joiden avulla uudet teknologiat voidaan nopeasti siirtää ja integroida valmistusprosessien suunnitteluun ja toteutukseen; nano-, bio-, informaatio- ja kognitiivisten teknologioiden konvergenssin hyödyntäminen uusien tuotteiden ja teknisten ratkaisujen kehittämisessä sekä mahdollisessa uusien teollisuudenalojen luomisessa. |
Tutkimuksen kohteena ovat useat eri osatekijät: sellaisten uusien teollisten mallien ja strategioiden kehittäminen ja validointi, jotka kattavat kaikki tuotteiden ja prosessien elinkaareen liittyvät näkökohdat; mukautuvat tuotantojärjestelmät, joiden avulla voidaan poistaa nykyisiä prosessien rajoituksia ja mahdollistaa uusien valmistus- ja prosessointimenetelmien käyttö; verkotettu tuotanto, jonka avulla voidaan kehittää välineitä ja menetelmiä maailmanlaajuisia yhteistyössä toteutettavia ja lisäarvoa tuottavia toimintoja varten; välineet, joiden avulla uudet teknologiat voidaan nopeasti siirtää ja integroida valmistusprosessien suunnitteluun ja toteutukseen; monitieteellisten tutkimusverkkojen hyödyntäminen ja nano-, bio-, informaatio- ja kognitiivisten teknologioiden konvergenssin hyödyntäminen uusien hybriditeknologioiden, tuotteiden ja teknisten ratkaisujen kehittämisessä sekä mahdollisessa uusien teollisuudenalojen luomisessa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 105 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 4. Nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat, Toimet, Teknologioiden integrointi teollisia sovelluksia varten, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tätä koskevassa tutkimuksessa keskitytään uusiin sovelluksiin sekä uudenlaisiin, merkittäviä edistysaskeleita mahdollistaviin ratkaisuihin, joilla voidaan vastata keskeisiin haasteisiin. Lisäksi tutkimus kohdistetaan niihin TTK-tarpeisiin, joita eri eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat määrittäneet. Uuden tietämyksen sekä uusien nano-, materiaali- ja tuotantoteknologioiden integrointia sekä alakohtaisiin että poikkialaisiin sovelluksiin tuetaan muun muassa terveydenhuollon, rakentamisen, avaruusteollisuuden, liikenteen, energiahuollon, kemian, ympäristön, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden, massan- ja paperintuotannon sekä koneenrakennuksen aloilla ja lisäksi luonteeltaan yleisemmällä työturvallisuuden alalla. |
Tätä koskevassa tutkimuksessa keskitytään uusiin sovelluksiin sekä uudenlaisiin, merkittäviä edistysaskeleita mahdollistaviin ratkaisuihin, joilla voidaan vastata keskeisiin haasteisiin. Lisäksi tutkimus kohdistetaan niihin TTK-tarpeisiin, joita eri eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat määrittäneet. Uuden tietämyksen sekä uusien nano-, materiaali- ja tuotantoteknologioiden integrointia sekä alakohtaisiin että poikkialaisiin sovelluksiin tuetaan muun muassa terveydenhuollon, elintarvikkeiden jalostuksen , rakentamisen (myös julkiset rakennukset) , lentokone- ja avaruusteollisuuden, liikenteen, energiahuollon, kemian, ympäristön, tekstiili- ja vaatetusteollisuuden, jalkineteollisuuden , massan- ja paperintuotannon sekä koneenrakennuksen aloilla ja lisäksi luonteeltaan yleisemmällä työturvallisuuden alalla. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 106 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Lähestymistapa, 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yksi tämän aihealueen tärkeistä tavoitteista on Euroopan energiasektorin kilpailukyvyn parantaminen, jotta se voisi vastata ankaraan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tavoitteena on luoda Euroopan teollisuudelle edellytykset saavuttaa johtava asema maailmassa tai säilyttää jo hankittu johtoasema keskeisten energiateknologioiden alalla. Erityisesti pk-yritykset ovat avainasemassa energia-alalla: niillä on elintärkeä asema energiaketjussa ja ne ovat keskeinen innovaatioita edistävä voima. Niiden laajamittainen osallistuminen tutkimus- ja demonstrointitoimiin on olennaisen tärkeää, ja sitä edistetään aktiivisesti. |
Yksi tämän aihealueen tärkeistä tavoitteista on Euroopan energiasektorin kilpailukyvyn parantaminen, jotta se voisi vastata ankaraan maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tavoitteena on luoda Euroopan teollisuudelle edellytykset saavuttaa johtava asema maailmassa tai säilyttää jo hankittu johtoasema keskeisten energiateknologioiden alalla. Tämä johtava asema voidaan suojata voimakkaalta kilpailulta ainoastaan huomattavilla investoinneilla tutkimus- ja kehitystyöhön. Erityisesti pk-yritykset ovat avainasemassa energia-alalla: niillä on elintärkeä asema energiaketjussa ja ne ovat keskeinen innovaatioita edistävä voima. Niiden laajamittainen osallistuminen tutkimus- ja demonstrointitoimiin on olennaisen tärkeää, ja sitä edistetään aktiivisesti. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 107 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Lähestymistapa, 5 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tutkimustulosten leviämisen ja hyödyntämisen parantamiseksi tietämyksen levittämistä ja tulosten siirtoa - myös poliittisille päättäjille - tuetaan kaikilla aloilla. Näillä toimilla täydennetään erilliseen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan sisältyvässä Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelmassa toteutettavia toimia, joilla pyritään tukemaan innovointia ja poistamaan demonstroitujen energiateknologioiden laajamittaisen markkinoille saattamisen ei-teknisiä esteitä. |
Tutkimustulosten leviämisen ja hyödyntämisen parantamiseksi tietämyksen levittämistä ja tulosten siirtoa - myös poliittisille päättäjille - tuetaan kaikilla aloilla. Erityisesti pyritään kannustamaan monitieteellisyyttä ja tieteidenvälisyyttä ja tavoitellaan mahdollisimman suurta synergiaa ja täydentävyyttä yhteisön muiden ohjelmien ja toimien kanssa, esimerkiksi kilpailukykyä ja innovaatioita koskevaan puiteohjelmaan sisältyvän Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelman kanssa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 108 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Toimet, Johdanto, - 1 kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Energia-alan rahoituksen myöntämisen on perustuttava vaatimuksiin, joiden perusteella energiateknologian muotoja voidaan arvioida sen kannalta, missä määrin ne pystyvät auttamaan EU:ta saavuttamaan tavoitteensa, joiden mukaisesti luodaan energia-ala, joka on kilpailukykyinen, ympäristön kannalta kestävä ja turvallinen. Tätä aihetta koskevat EU:n suhteellisen rajoitetut tutkimus- ja kehittämisvarat on keskitettävä niihin teknologian muotoihin, jotka voivat nopeasti vähentää hiilidioksidipäästöjä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 109 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Toimet, Uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavoitteena on kehittää ja demonstroida erilaisiin alueellisiin olosuhteisiin soveltuvia integroituja teknologioita sähkön tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä, jotta voitaisiin tarjota keinoja kasvattaa merkittävästi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuutta EU:n sähköntuotannossa. Tutkimuksen avulla olisi parannettava muuntamisen kokonaishyötysuhdetta, alennettava merkittävästi sähkön hintaa, parannettava prosessien luotettavuutta ja vähennettävä entisestään ympäristövaikutuksia. Etusijalla ovat aurinkosähkö, tuulisähkö ja biomassasta (jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) tuotettava sähkö. Tutkimuksessa pyritään myös hyödyntämään muiden uusiutuvien energialähteiden kaikki mahdollisuudet: tällaisia energialähteitä ovat geoterminen energia, aurinkolämpö, merienergia ja pienvesivoima. |
Tavoitteena on tutkia, kehittää ja demonstroida erilaisiin alueellisiin olosuhteisiin soveltuvia integroituja teknologioita sähkön tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä, jotta voitaisiin tarjota keinoja kasvattaa merkittävästi uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuutta EU:n sähköntuotannossa. Tutkimuksen avulla olisi parannettava muuntamisen kokonaishyötysuhdetta, poistettava nykyiset esteet, mikä johtaa siihen, että on alennettava merkittävästi sähkön hintaa, parannettava prosessien luotettavuutta ja vähennettävä entisestään ympäristövaikutuksia. Etusijalla ovat aurinkosähkö, aurinkolämpö, tuulisähkö ja biomassasta ( energiakasvien viljely sekä jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) tuotettava sähkö. Tutkimuksessa pyritään myös hyödyntämään muiden uusiutuvien energialähteiden kaikki mahdollisuudet: tällaisia energialähteitä ovat geoterminen energia, aurinkolämpö, merienergia ja pienvesivoima. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 110 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Toimet, Uusiutuviin energialähteisiin perustuva polttoainetuotanto |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavoitteena on kehittää ja demonstroida parannettuja muuntamisteknologioita biomassasta (jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) tuotettujen kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden, erityisesti liikenteen biopolttoaineiden, kestävää tuotantoa ja tarjontaketjuja varten. Tutkimuksessa olisi painotettava uudentyyppisiä biopolttoaineita sekä nykyisten biopolttoaineiden uusia tuotanto- ja jakelukanavia, mukaan luettuna energian ja muiden lisäarvotuotteiden yhteistuotanto biojalostamoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa hiilipäästöihin liittyviä hyötyjä koko energialähteestä käyttäjään ulottuvan toimitusketjun osalta, ja siinä keskitytään energiatehokkuuden parantamiseen, teknologian integroinnin edistämiseen ja raaka-aineiden käyttöön. Muita käsiteltäviä aiheita ovat raakaainelogistiikka, esinormatiivinen tutkimus ja standardointi turvallisen ja luotettavan käytön mahdollistamiseksi kiinteissä ja liikennesovelluksissa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vedyntuotannon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tuetaan biomassaan, uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön ja aurinkosähköön perustuvia prosesseja. |
Tavoitteena on tutkia , kehittää ja demonstroida parannettuja muuntamisteknologioita biomassasta (jätteiden biohajoava osa mukaan luettuna) ja energiakasviviljelmistä tuotettujen kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden, erityisesti liikenteen biopolttoaineiden, kestävää tuotantoa ja tarjontaketjuja varten. Tutkimuksessa olisi painotettava uudentyyppisiä biopolttoaineita sekä nykyisten biopolttoaineiden uusia tuotanto- ja jakelukanavia, mukaan luettuna energian ja muiden lisäarvotuotteiden yhteistuotanto biojalostamoissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa hiilipäästöihin liittyviä hyötyjä koko energialähteestä käyttäjään ulottuvan toimitusketjun osalta, ja siinä keskitytään energiatehokkuuden parantamiseen, teknologian integroinnin edistämiseen ja raaka-aineiden käyttöön. Muita käsiteltäviä aiheita ovat energiakasvit , raaka-ainelogistiikka, esinormatiivinen tutkimus ja standardointi turvallisen ja luotettavan käytön mahdollistamiseksi kiinteissä ja liikennesovelluksissa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vedyntuotannon mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tuetaan biomassaan, uusiutuvista energialähteistä tuotettuun sähköön ja aurinkosähköön perustuvia prosesseja. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 111 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Toimet, Uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä ja jäähdytyksessä |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavoitteena on kehittää ja demonstroida teknologioita, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä lämmityksessä ja jäähdytyksessä ja edistää tätä kautta energian kestävää käyttöä. Tutkimuksella tavoitellaan kustannusten merkittävää alenemista, tehokkuuden parantumista ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Lisäksi pyritään optimoimaan teknologioiden käyttö erilaisissa alueellisissa olosuhteissa. Tutkimuksen ja demonstroinnin tulisi koskea myös seuraavia aiheita: uudet järjestelmät ja komponentit teollisia sovelluksia varten (mukaan luettuna lämpöenergiaa hyödyntävä meriveden suolanpoisto), kaukolämpö ja -jäähdytys ja/tai rakennuskohtainen lämmitys ja jäähdytys, integroitavuus rakennuksiin ja energian varastointi. |
Tavoitteena on tutkia , kehittää ja demonstroida teknologioita, joilla voidaan parantaa mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä aktiivisessa lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä passiivisen tai luonnollisesti tuotetun lämmityksen hyväksikäyttöjärjestelmien parantamisessa ja edistää tätä kautta energian kestävää käyttöä. Tutkimuksella tavoitellaan kustannusten merkittävää alenemista, tehokkuuden parantumista ja ympäristövaikutusten vähentämistä. Lisäksi pyritään optimoimaan teknologioiden käyttö erilaisissa alueellisissa olosuhteissa. Tutkimuksen ja demonstroinnin tulisi koskea myös seuraavia aiheita: uudet järjestelmät ja komponentit teollisia sovelluksia varten (mukaan luettuna lämpöenergiaa hyödyntävä meriveden suolanpoisto), kaukolämpö ja -jäähdytys ja/tai rakennuskohtainen lämmitys ja jäähdytys, integroitavuus rakennuksiin ja energian varastointi. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 112 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Toimet, Puhtaat hiiliteknologiat |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Hiilivoimalat ovat edelleen tärkeitä sähköntuottajia kaikkialla maailmassa. Niiden tehokkuudessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa, ja samoin niiden päästöjä, etenkin hiilidioksidipäästöjä, voidaan vielä huomattavasti vähentää. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen hallinnan edistämiseksi tuetaan puhtaiden hiilenmuuntamisteknologioiden kehittämistä ja demonstrointia. Tavoitteena on parantaa merkittävästi voimalaitosten tehokkuutta ja luotettavuutta, minimoida epäpuhtauspäästöt ja vähentää kokonaiskustannuksia erilaisissa toimintaolosuhteissa. Tulevaisuuden päästötöntä energiantuotantoa silmällä pitäen nämä toimet tulisi nivoa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden kehitykseen siten, että tähän kehitykseen voidaan valmistautua ja sitä voidaan tukea. |
Hiilivoimalat ovat edelleen tärkeitä sähköntuottajia kaikkialla maailmassa. Niiden tehokkuudessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa, ja samoin niiden päästöjä, etenkin hiilidioksidipäästöjä, voidaan vielä huomattavasti vähentää. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä varojen säästämisen ja hiilidioksidipäästöjen hallinnan edistämiseksi tuetaan puhtaiden hiilenmuuntamisteknologioiden kehittämistä ja demonstrointia. Tavoitteena on parantaa merkittävästi voimalaitosten tehokkuutta ja luotettavuutta, minimoida epäpuhtauspäästöt , mukaan lukien pienhiukkaset, hivenaineet, elohopea ja orgaaniset yhdisteet, ja vähentää kokonaiskustannusta erilaisissa toimintaolosuhteissa. Tulevaisuuden päästötöntä energiantuotantoa silmällä pitäen nämä toimet tulisi nivoa hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden kehitykseen siten, että tähän kehitykseen voidaan valmistautua ja sitä voidaan tukea. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 113 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Toimet, Älykkäät energiaverkot |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kestävämpään energiajärjestelmään siirtymisen helpottamiseksi tarvitaan laaja-alaisia t&k-toimia, joilla voidaan parantaa Euroopan sähkö- ja kaasujärjestelmien ja -verkkojen tehokkuutta, joustavuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Sähköverkkojen osalta tavoitteena on muuttaa nykyiset sähköverkot joustavaksi ja interaktiiviseksi (asiakkaat/verkonhaltijat) palveluverkoksi ja poistaa esteet uusiutuvien energialähteiden ja hajautetun energiantuotannon (esim. polttokennot, mikroturbiinit, mäntämoottorit) laajamittaisen käyttöönoton ja tehokkaan integroinnin tieltä. Tämä edellyttää myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden kehittämistä ja demonstrointia (esim. innovatiiviset tieto- ja viestintäteknologiaratkaisut, uusiutuvien energialähteiden varastointiteknologiat, tehoelektroniikka ja korkean lämpötilan suprajohtimia käyttävät laitteet). Kaasuverkkojen osalta tavoitteena on demonstroida älykkäämpiä ja tehokkaampia prosesseja ja järjestelmiä kaasun siirtoa ja jakelua varten, mukaan luettuna uusiutuvien energialähteiden tehokas integrointi. |
Kestävämpään energiajärjestelmään siirtymisen helpottamiseksi tarvitaan laaja-alaisia t&k-toimia, joilla voidaan parantaa Euroopan sähkö- ja kaasujärjestelmien ja -verkkojen tehokkuutta, joustavuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Sähköverkkojen osalta tavoitteena on muuttaa nykyiset sähköverkot joustavaksi ja interaktiiviseksi (asiakkaat/verkonhaltijat) palveluverkoksi ja poistaa esteet uusiutuvien energialähteiden ja hajautetun energiantuotannon (esim. polttokennot, mikroturbiinit, mäntämoottorit) laajamittaisen käyttöönoton ja tehokkaan integroinnin tieltä sekä parantaa toimitusten laatua (jännitteen laadun ja toimitetun energian osalta) . Tämä edellyttää myös keskeisten mahdollistavien teknologioiden kehittämistä ja demonstrointia (esim. innovatiiviset tieto- ja viestintäteknologiaratkaisut, uusiutuvien energialähteiden varastointiteknologiat, sähköisen kaukoluennan ja automatisoidun kaukomittauksen hallinnan järjestelmät, tehoelektroniikka ja korkean lämpötilan suprajohtimia käyttävät laitteet, tieto- ja viestintätekniset valvontajärjestelmät aktiiviselle verkkohallinnoinnille, tehokas työvoiman johtaminen jne. ). Kaasuverkkojen osalta tavoitteena on demonstroida älykkäämpiä ja tehokkaampia prosesseja ja järjestelmiä kaasun siirtoa ja jakelua varten, mukaan luettuna uusiutuvien energialähteiden tehokas integrointi. Sähkö- ja kaasuverkkojen välistä integraatiota (esimerkiksi integroidut valvontakeskukset, multimittaus, jaettu työvoima) koskevalla tutkimuksella pyritään tehokkuustavoitteeseen molemmilla aloilla. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 114 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 5. Energia, Toimet, Energiatehokkuus ja energiansäästö, 1. virke |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarjolla olevat mittavat mahdollisuudet energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen on hyödynnettävä optimoimalla, validoimalla ja demonstroimalla uusia ratkaisuja ja teknologioita, joita voidaan käyttää rakennuksissa, palveluissa ja teollisuudessa. |
Tarjolla olevat mittavat mahdollisuudet energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen on hyödynnettävä optimoimalla, validoimalla, tutkimalla, kehittämällä ja demonstroimalla uusia ratkaisuja ja teknologioita, joita voidaan käyttää rakennuksissa, kuljetuksissa , palveluissa ja teollisuudessa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 115 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Tavoite |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavoitteena on edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa. Tähän pyritään parantamalla tietämystä biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joiden avulla voidaan seurata, ehkäistä ja lieventää ympäristöön (terveys mukaan luettuna) kohdistuvia paineita ja riskejä ja hoitaa luonnon- ja kulttuuriympäristöä kestävästi. |
Tavoitteena on edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa. Tähän pyritään parantamalla tietämystä biosfäärin, ekosysteemien ja ihmisen toiminnan välisistä vuorovaikutussuhteista , biologisesta monimuotoisuudesta ja sen kestävästä käytöstä sekä kehittämällä uusia teknologioita, välineitä ja palveluja, joiden avulla maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä voidaan käsitellä integroidusti. Toimissa keskitytään ilmastojärjestelmien, ekologisten järjestelmien sekä maa- ja meriympäristön järjestelmien muutosten ennustamiseen sekä välineisiin ja teknologioihin, joiden avulla voidaan seurata, ehkäistä , lieventää ja mukauttaa ympäristöön (terveys mukaan luettuna) kohdistuvia paineita ja riskejä ja hoitaa luonnon- ja kulttuuriympäristöä kestävästi. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 116 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Lähestymistapa, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ympäristön suojelu on olennaisen tärkeää nykyisen ja tulevien sukupolvien elämän laadun sekä talouskasvun kannalta. Väestönkasvu, kaupungistuminen, maatalouden , liikenteen ja energiantuotannon jatkuva kasvu sekä ilmaston paikallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen vaihtelu ja lämpeneminen aiheuttavat painetta maapallon luonnonvaroille ja kulttuuriympäristölle. EU:n haasteena onkin varmistaa jatkuva ja kestävä kasvu ja lieventää samalla haitallisia ympäristövaikutuksia. EU:n laajuista yhteistyötä tarvitaan, koska maat, alueet ja kaupungit joutuvat kohtaamaan yhteisiä ympäristöongelmia ja koska ympäristötutkimuksen tutkimusalan laajuus, monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttävät tiettyä kriittistä massaa. Tällainen yhteistyö helpottaa myös yhteistä suunnittelua, toisiinsa liitettyjen ja yhteentoimivien tietokantojen käyttöä sekä yhteisten indikaattoreiden, arviointimenetelmien ja yhdenmukaisten ja laajamittaisten havainnointi- ja ennustamisjärjestelmien kehittämistä. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö on tarpeellista tietämyksen lisäämiseksi ja ympäristön paremman hoidon edistämiseksi maailmanlaajuisesti. |
Ympäristön suojelu on olennaisen tärkeää nykyisen ja tulevien sukupolvien elämän laadun sekä talouskasvun kannalta. Väestönkasvu, kaupungistuminen, rakentaminen ja maanviljelyn, karjatalouden, vesiviljelyn ja kalastuksen, liikenteen ja energiantuotannon jatkuva kasvu sekä ilmaston paikallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen vaihtelu ja lämpeneminen aiheuttavat painetta maapallon luonnonvaroille ja kulttuuriympäristölle. EU:n haasteena onkin varmistaa jatkuva ja kestävä kasvu ja lieventää samalla haitallisia ympäristövaikutuksia. EU:n laajuista yhteistyötä tarvitaan, koska maat, alueet ja kaupungit joutuvat kohtaamaan yhteisiä ympäristöongelmia ja koska ympäristötutkimuksen tutkimusalan laajuus, monimuotoisuus ja monimutkaisuus edellyttävät tiettyä kriittistä massaa. Tällainen yhteistyö helpottaa myös yhteistä suunnittelua, toisiinsa liitettyjen ja yhteentoimivien tietokantojen käyttöä sekä yhteisten indikaattoreiden, arviointimenetelmien ja yhdenmukaisten ja laajamittaisten havainnointi- ja ennustamisjärjestelmien kehittämistä. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö on tarpeellista tietämyksen lisäämiseksi ja ympäristön paremman hoidon edistämiseksi maailmanlaajuisesti. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 117 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Lähestymistapa, 4 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansallisten ohjelmien koordinointia tehostetaan laajentamalla ja syventämällä nykyisiä ympäristötutkimuksen alan ERA-NETverkkoja. Tähän sisältyy myös Itämeren tutkimukseen liittyvien ohjelmien yhteinen toteuttaminen sekä uusien ERA-NET-verkkojen perustaminen. |
Kansallisten ohjelmien koordinointia tehostetaan laajentamalla ja syventämällä nykyisiä ympäristötutkimuksen alan ERA-NETverkkoja. Tähän sisältyy myös Itämeren tutkimukseen liittyvien ohjelmien yhteinen toteuttaminen sekä uusien ERA-NET-verkkojen perustaminen. Pyritään kannustamaan monitieteellisyyttä ja tieteidenvälisyyttä yhteisillä ehdotuspyynnöillä niillä painopistealoilla, jotka vaativat selvästi monialaisuutta, kuten tieteissä ja meriteknologioissa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 118 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Lähestymistapa, 5 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustulosten tehokkaampaan levittämiseen (muun muassa hyödyntämällä synergioita EU:n ja jäsenvaltioiden täydentävien rahoitusmekanismien kanssa ) sekä tulosten käyttöönoton vauhdittamiseen loppukäyttäjien ja erityisesti poliittisten päätöksentekijöiden piirissä. |
Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimustulosten levittämiseen ja niistä tiedottamiseen ja niiden tekemiseen kansantajuisesti tunnetuksi tavoitteena tieteen ja teknologian lähentäminen yhteiskuntaan. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Pyritään mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen EU:n ja jäsenvaltioiden täydentävien rahoitusmekanismien kanssa esimerkiksi kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman, ja Urban-ohjelman tai Life+ -rahastojen kanssa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 119 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit, 1 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 120 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit, 2 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 121 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen ja riskit, 3 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 122 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Resurssien kestävä hallinta, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 123 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ympäristöteknologiat, 1 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 124 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Toimet, Ympäristöteknologiat, 2 luetelmakohta, 1 alakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 125 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kehitysmaiden kanssa luotavat tiede- ja teknologiakumppanuudet edistävät vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista useilla aloilla (esim. luonnonvarojen häviämisen pysäyttäminen, vesihuollon ja vedenpuhdistuksen parantaminen sekä vastaaminen kaupungistumisen aiheuttamiin ympäristöhaasteisiin ), joilla myös pk-yritykset voivat olla tärkeitä tekijöitä. Erityistä huomiota kiinnitetään maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ja alueellisten ja paikallisten kehitysongelmien väliseen suhteeseen. Tähän liittyvät kysymykset voivat koskea luonnonvaroja, biologista monimuotoisuutta, maankäyttöä, luonnollisia ja ihmisen toiminnasta aiheutuvia uhkia ja riskejä, ilmastonmuutosta, ympäristöteknologioita sekä ympäristöä ja terveyttä. Samoin kiinnitetään huomiota politiikan analysointivälineisiin. Yhteistyö teollisuusmaiden kanssa parantaa mahdollisuuksia hyödyntää koko maailman huippututkimusta. |
Kehitysmaiden kanssa luotavat tiede- ja teknologiakumppanuudet edistävät vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista useilla aloilla (esim. ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien vaikutusten ennaltaehkäisy ja lieventäminen ja luonnonvarojen häviämisen pysäyttäminen, vesihuollon ja vedenpuhdistuksen ja maaperän suojelun parantaminen, aavikoitumisen ehkäisy ja torjunta sekä vastaaminen kaupungistumisen ympäristölle ja biologiselle monimuotoisuudelle aiheuttamiin haasteisiin sekä kestävä tuotanto ja kulutus ), joilla myös pk-yritykset voivat olla tärkeitä tekijöitä. Erityistä huomiota kiinnitetään maailmanlaajuisten ympäristökysymysten ja alueellisten ja paikallisten kehitysongelmien väliseen suhteeseen. Tähän liittyvät kysymykset voivat koskea luonnonvaroja, biologista monimuotoisuutta, maankäyttöä, luonnollisia ja ihmisen toiminnasta aiheutuvia uhkia ja riskejä, ilmastonmuutosta, ympäristöteknologioita sekä ympäristöä ja terveyttä. Samoin kiinnitetään huomiota politiikan analysointivälineisiin. Yhteistyö teollisuusmaiden kanssa parantaa mahdollisuuksia hyödyntää koko maailman huippututkimusta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 126 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Kansainvälinen yhteistyö, 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
GEOSS-järjestelmän perustaminen kaukokartoitusta varten edistää kansainvälistä yhteistyötä maapallon luonnonjärjestelmän ymmärtämiseen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten osalta. Se edistää myös koordinoitua tiedonkeruuta tieteellisiä ja poliittisia tarkoituksia varten. |
GEOSS-järjestelmän perustaminen kaukokartoitusta varten edistää kansainvälistä yhteistyötä maapallon luonnonjärjestelmän ymmärtämiseen ja kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten osalta. Se edistää myös koordinoitua tiedonkeruuta tieteellisiä ja poliittisia tarkoituksia varten sekä julkisen ja yksityisen sektorin kiinnostuksen lisäämistä . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 127 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 6. Ympäristö (mukaan luettuna ilmastonmuutos), Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin vastaaminen saattaa pitää sisällään esimerkiksi arviointeja, joissa selvitetään EU:n uusien politiikkojen vaikutuksia kestävään kehitykseen. Tällaiset uudet toimet voivat koskea muun muassa ympäristöä ja meripolitiikkaan liittyviä standardeja ja sääntelyä. |
Ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin vastaaminen saattaa pitää sisällään esimerkiksi arviointeja, joissa selvitetään EU:n uusien politiikkojen vaikutuksia kestävään kehitykseen. Tällaiset uudet toimet voivat koskea muun muassa kestävää tuotantoa ja kulutusta , ympäristöä , ilmastonmuutosta, luonnonvaroja, meripolitiikkaa sekä standardeja ja sääntelyä. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 128 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Tavoite |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavoitteena on kehittää teknologian edistysaskeleiden pohjalta integroituja, ”vihreämpiä”, ”älykkäämpiä” ja turvallisempia yleiseurooppalaisia liikennejärjestelmiä kansalaisten ja yhteiskunnan hyödyksi ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen sekä turvata Euroopan teollisuuden hankkima kilpailukyky ja johtava asema maailmanmarkkinoilla ja kehittää sitä edelleen. |
Tavoitteena on kehittää teknologian edistysaskeleiden pohjalta integroituja, ”vihreämpiä” ja ”älykkäämpiä” yleiseurooppalaisia liikennejärjestelmiä kansalaisten ja yhteiskunnan hyödyksi ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen sekä turvata Euroopan teollisuuden hankkima johtava asema maailmanmarkkinoilla ja kehittää sitä edelleen , jotta Atlantin eri puolten välinen teknologiakuilu saadaan kurottua umpeen . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 129 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tällä alalla perustetut erilaiset teknologiayhteisöt (ACARE ilmailun ja lentoliikenteen alalla, ERRAC raideliikenteen alalla, ERTRAC tieliikenteen alalla, WATERBORNE vesiliikenteen alalla sekä vetyä ja polttokennoja käsittelevä teknologiayhteisö) ovat laatineet pitkän aikavälin visioita ja strategisia tutkimuslinjauksia, jotka tarjoavat hyödyllistä materiaalia tämän aihealueen määrittelyä varten ja täydentävät poliittisten päätöksentekijöiden tarpeita ja yhteiskunnan odotuksia. Strategisten tutkimuslinjausten tiettyjen osienpohjalta voidaan mahdollisesti perustaa yhteisiä teknologia-aloitteita. Valtioiden rajat ylittävää koordinointia liikennesektorin erityiskysymyksissä voidaan helpottaa ERA-NET-toimien avulla, ja näitä toimia toteutetaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista. |
Tällä alalla perustetut erilaiset teknologiayhteisöt (ACARE ilmailun ja lentoliikenteen alalla, ERRAC raideliikenteen alalla, ERTRAC tieliikenteen alalla, WATERBORNE vesiliikenteen ja merenkulkuteknologian alalla sekä vetyä ja polttokennoja käsittelevä teknologiayhteisö) ovat laatineet pitkän aikavälin visioita ja strategisia tutkimuslinjauksia, jotka tarjoavat hyödyllistä materiaalia tämän aihealueen määrittelyä varten ja täydentävät poliittisten päätöksentekijöiden tarpeita ja yhteiskunnan odotuksia. Strategisten tutkimuslinjausten tiettyjen osien pohjalta voidaan mahdollisesti perustaa yhteisiä teknologia-aloitteita. Valtioiden rajat ylittävää koordinointia liikennesektorin erityiskysymyksissä voidaan helpottaa ERA-NET-toimien avulla, ja näitä toimia toteutetaan silloin kun se on tarkoituksenmukaista. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 130 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 5 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nykyisiä politiikan tarpeita sekä uusien politiikkojen (kuten meripolitiikan) kehittämistä, arviointia ja toteuttamista käsitellään sekä yksittäisissä toimissa että yhteisesti useissa eri toimissa. Toimissa laaditaan selvityksiä ja kehitetään malleja ja välineitä, joita voidaan käyttää strategiseen seurantaan ja ennustamiseen ja joissa kootaan yhteen liikenteen tärkeimpiin talous-, sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin liittyvää tietämystä. Monialaisia tutkimusaiheita tukevissa toimissa keskitytään liikenteen erityiskysymyksiin, joita ovat muun muassa turvallisuusnäkökohdat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvänä edellytyksenä, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö liikennesovelluksissa ja liikenteen ympäristövaikutusten seuranta, mukaan luettuna ilmastonmuutos. |
Nykyisiä politiikan tarpeita sekä uusien politiikkojen (kuten meripolitiikan) kehittämistä, arviointia ja toteuttamista käsitellään sekä yksittäisissä toimissa että yhteisesti useissa eri toimissa. Toimissa laaditaan selvityksiä ja kehitetään malleja ja välineitä, joita voidaan käyttää strategiseen seurantaan ja ennustamiseen ja joissa kootaan yhteen liikenteen tärkeimpiin talous-, sosiaali-, turvallisuus- ja ympäristökysymyksiin liittyvää tietämystä. Monialaisia tutkimusaiheita tukevissa toimissa keskitytään liikenteen erityiskysymyksiin, joita ovat muun muassa turvallisuusnäkökohdat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvänä edellytyksenä, vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö liikennesovelluksissa , liikenteen ympäristövaikutusten seuranta, mukaan luettuna ilmastonmuutos , sekä toimenpiteet, joilla vähennetään maantieteellisistä rajoituksista aiheutuvia haittavaikutuksia. Ympäristön tutkimuksen olisi katettava tavat, joilla liikennettä vältetään, vähennetään ja optimoidaan. Ympäristökysymysten tutkimisen on katettava liikenteen tehostaminen. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 131 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Lähestymistapa, 5 a kohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Erityistä huomiota kiinnitetään yhteisön tutkimustulosten levittämisen tehostamiseen. Kannustetaan monitieteellisyyttä ja tieteidenvälisyyttä ja pyritään mahdollisimman suureen synergiaan ja täydentävyyteen EU:n ja jäsenvaltioiden täydentävien rahoitusmekanismien kanssa esimerkiksi Marco Polo -ohjelmalle tai Euroopan laajuisille liikenneverkoille tarkoitetun rahoituksen osalta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 132 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lentoliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tutkimuksessa pyritään kehittämään teknologioita ilmailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi; tavoitteena on puolittaa hiilidioksidipäästöt, vähentää typen oksidien päästöjä 80 prosentilla ja puolittaa melutaso. Tutkimuksessa keskitytään ympäristöä vähemmän kuormittavan moottoriteknologian kehittämiseen, mukaan luettuna vaihtoehtoinen polttoaineteknologia, sekä kiinteä- ja pyöriväsiipisten ilma-alusten tehokkuuden parantamiseen, uusiin älykkäisiin ja kevyisiin rakenteisiin ja aerodynaamisten ominaisuuksien parantamiseen. Muita käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ilma-alusten tehokkaampi toiminta lentoasemilla (ilma- ja maatoiminnot), ilmaliikenteen hallinta sekä valmistus-, huolto- ja kierrätysprosessit. |
Lentoliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tutkimuksessa pyritään kehittämään teknologioita ilmailun ympäristövaikutusten vähentämiseksi; tavoitteena on puolittaa hiilidioksidipäästöt, vähentää typen oksidien päästöjä 80 prosentilla ja puolittaa melutaso. Tutkimuksessa keskitytään ympäristöä vähemmän kuormittavan moottoriteknologian kehittämiseen, mukaan luettuna vaihtoehtoinen polttoaineteknologia, sekä kiinteä- ja pyöriväsiipisten ilma-alusten (helikopterit ja tilt-rotorlentokoneet) tehokkuuden parantamiseen, uusiin älykkäisiin ja kevyisiin rakenteisiin ja aerodynaamisten ominaisuuksien parantamiseen. Muita käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ilma-alusten tehokkaampi toiminta lentoasemilla (ilma- ja maatoiminnot), ilmaliikenteen hallinta sekä valmistus-, huolto- , kunnossapito- ja kierrätysprosessit. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 133 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 4 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Asiakkaiden tyytyväisyyden ja turvallisuuden takaaminen. Tavoitteena on saada aikaan ratkaiseva parannus matkustajien valinnanmahdollisuuksissa ja lentovaihtoehtojen joustavuudessa. Lisäksi onnettomuuksien määrä pyritään vähentämään viidesosaan nykyisestä. Uudet teknologiat mahdollistavat ilma-alus-/moottoriyhdistelmien valikoiman laajentamisen siten, että käytössä on runsaasti eri vaihtoehtoja laajarunkoisista lentokoneista pienikokoisiin aluksiin. Ne mahdollistavat myös automaation käytön lisäämisen järjestelmän kaikissa osissa, myös alusten ohjauksessa. Tutkimuksella pyritään myös parantamaan matkustusmukavuutta ja viihtyvyyttä, luomaan uusia palveluja sekä kehittämään aktiivisia ja passiivisia turvallisuustoimenpiteitä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota inhimillisiin tekijöihin. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään lentoasemien ja lentoliikenteen toimintojen mukauttamista erityyppisiin aluksiin sekä ympärivuorokautista toimintaa yhteisössä hyväksyttyjen melutasojen rajoissa. |
Asiakkaiden tyytyväisyyden ja turvallisuuden takaaminen. Tavoitteena on saada aikaan ratkaiseva parannus matkustajien valinnanmahdollisuuksissa ja lentovaihtoehtojen joustavuudessa. Lisäksi onnettomuuksien määrä pyritään vähentämään viidesosaan nykyisestä. Uudet teknologiat mahdollistavat ilma-alus-/moottoriyhdistelmien valikoiman laajentamisen siten, että käytössä on runsaasti eri vaihtoehtoja laajarunkoisista lentokoneista pienempiin aluksiin kaupunkikeskusten välisessä liikenteessä ja alueellisessa käytössä (esim. alukset, joissa on kallistetut roottorit) . Ne mahdollistavat myös automaation käytön lisäämisen järjestelmän kaikissa osissa, myös alusten ohjauksessa , ja kansallisten tiedotus- ja varausjärjestelmien yhteentoimivuuden liikenteenharjoittajien ja liikennemuotojen välillä yleiseurooppalaisella tasolla . Tutkimuksella pyritään myös parantamaan matkustusmukavuutta ja viihtyvyyttä ja terveydellisiä oloja muun muassa matkustamon sisätiloja parantamalla , luomaan uusia palveluja sekä kehittämään aktiivisia ja passiivisia turvallisuustoimenpiteitä, joissa kiinnitetään erityistä huomiota inhimillisiin tekijöihin. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään lentoasemien ja lentoliikenteen toimintojen mukauttamista erilaisiin maantieteellisiin olosuhteisiin ja erityyppisiin aluksiin sekä ympärivuorokautista toimintaa yhteisössä hyväksyttyjen melutasojen rajoissa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 134 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 5 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda kilpailuun perustuva tarjontaketju, jossa markkinoilletuontiaika voidaan puolittaa, sekä alentaa tuotekehitys- ja käyttökustannuksia, jotta kansalaisilla olisi käytössä kohtuuhintaisia liikennepalveluja. Tutkimuksessa keskitytään koko liiketoimintaprosessin parantamiseen konseptisuunnittelusta tuotekehittelyyn, valmistukseen ja käytön aikaisiin toimintoihin, mukaan luettuna tarjontaketjun integrointi. Tutkimus käsittää simulointimahdollisuuksien ja automaation kehittämisen, huoltovapaan ilma-aluksen toteuttamiseen tarvittavat teknologiat ja menetelmät sekä kevyet ja joustavat menettelyt ilma-alusten ja lentoasemien toimintaa ja ilmaliikenteen hallintaa varten. |
Kustannustehokkuuden parantaminen. Tavoitteena on luoda kilpailuun perustuva tarjontaketju, jossa markkinoilletuontiaika voidaan puolittaa esimerkiksi hyödyntämällä SMMART-hankkeen (System for Mobile Maintenance Accessible in Real Time) tuloksia , sekä alentaa tuotekehitys- ja käyttökustannuksia, jotta kansalaisilla olisi käytössä kohtuuhintaisia liikennepalveluja. Tutkimuksessa keskitytään koko liiketoimintaprosessin parantamiseen konseptisuunnittelusta tuotekehittelyyn, valmistukseen ja käytön aikaisiin toimintoihin, mukaan luettuna tarjontaketjun integrointi. Tutkimus käsittää simulointimahdollisuuksien ja automaation kehittämisen, huoltovapaan ilma-aluksen toteuttamiseen tarvittavat teknologiat ja menetelmät sekä kevyet ja joustavat menettelyt ilma-alusten ja lentoasemien toimintaa ja ilmaliikenteen hallintaa varten |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 135 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 6 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ilma-aluksen ja matkustajien suojelu. Tavoitteena on estää kaikenlaiset vihamieliset teot, joilla ilma-alusta väärinkäyttäen pyritään aiheuttamaan vammoja, menetyksiä, vahinkoja tai haittaa matkustajille tai yleensäkin kansalaisille. Tutkimuksessa keskitytään lentoliikennejärjestelmän olennaisiin osatekijöihin, kuten matkustamon turvatoimiin ja ohjaamon suunnitteluun, automaattiseen ohjaukseen ja laskeutumiseen (siinä tapauksessa, että ilma-alusta käytetään luvattomasti), suojautumiseen ulkopuolisia hyökkäyksiä vastaan sekä ilmatilan hallinnan ja lentoaseman toiminnan turvallisuusnäkökohtiin. |
Ilma-aluksen ja matkustajien suojelu. Tavoitteena on estää kaikenlaiset vihamieliset teot, joilla ilma-alusta väärinkäyttäen pyritään aiheuttamaan vammoja, menetyksiä, vahinkoja tai haittaa matkustajille tai yleensäkin kansalaisille. Tutkimuksessa keskitytään lentoliikennejärjestelmän olennaisiin osatekijöihin, kuten matkustamon turvatoimiin ja ohjaamon suunnitteluun, automaattiseen ohjaukseen ja laskeutumiseen (siinä tapauksessa, että ilma-alusta käytetään luvattomasti), suojautumiseen ulkopuolisia hyökkäyksiä vastaan sekä ilmatilan hallinnan ja lentoaseman toiminnan turvallisuusnäkökohtiin sekä fyysisiin rasituksiin tai vaikeisiin sääolosuhteisiin . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 136 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Ilmailu ja lentoliikenne, 7 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tien avaaminen tulevaisuuden lentoliikenteelle. Tavoitteena on tutkia radikaalisti uudenlaisia ja nykyistä ympäristötehokkaampia ja innovatiivisempia teknologioita, jotka voivat helpottaa lentoliikenteessä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla ja sen jälkeen tarvittavaa siirtymää. Tutkimuksessa käsiteltäviä näkökohtia ovat muun muassa uudet voimalaite- ja nostovoimaratkaisut, ilmaalusten sisätiloja koskevat uudet ideat , uudet lentoasemaratkaisut, ilma-alusten uudet ohjaus- ja valvontamenetelmät, lentoliikennejärjestelmän toiminnan vaihtoehtoiset mallit ja lentoliikenteen liittäminen muihin liikennemuotoihin. |
Tien avaaminen tulevaisuuden lentoliikenteelle. Tavoitteena on tutkia radikaalisti uudenlaisia ja nykyistä ympäristötehokkaampia ja innovatiivisempia teknologioita, jotka voivat helpottaa lentoliikenteessä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla ja sen jälkeen tarvittavaa siirtymää. Tutkimuksessa käsiteltäviä näkökohtia ovat muun muassa uudet voimalaite- ja nostovoimaratkaisut, ilmaalusten sisätiloja koskevat uudet mallit , uudet lentoasemaratkaisut, ilma-alusten uudet ohjaus- ja valvontamenetelmät, lentoliikennejärjestelmän vaihtoehtoiset toimintatavat ja lentoliikenteen liittäminen muihin liikennemuotoihin , sekä haitallisten maantieteellisten rajoitusten minimointiin tähtäävät uudet ideat . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 137 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Pintaliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tavoitteena on kehittää teknologioita ja osaamista ympäristön (ilman, veden ja maaperän) pilaantumisen vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten, kuten ilmastonmuutokseen, terveyteen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja melun, rajoittamiseksi. Tutkimuksella vähennetään voimanlähteiden päästöjä ja parannetaan niiden energiatehokkuutta sekä edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, vety ja polttokennot mukaan luettuina. Toimet kattavat infrastruktuuri-, ajoneuvo-, alus- ja komponenttiteknologiat ja niissä käsitellään myös järjestelmän yleistä optimointia. Liikenteen kehityssuuntiin liittyvässä tutkimuksessa käsitellään valmistusta, rakentamista, käyttöä, ylläpitoa, korjaamista, tarkastamista ja katsastusta, kierrätystä, romuajoneuvoja koskevia strategioita sekä toimintaa merellä onnettomuustapauksissa. |
Pintaliikenteen ekologisen kestävyyden parantaminen. Tavoitteena on parantaa yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutuvien ulkoisten kustannusten laskentamenetelmiä sekä kehittää teknologioita ja osaamista ympäristön (ilman, veden ja maaperän) pilaantumisen vähentämiseksi ja ympäristövaikutusten, kuten ilmastonmuutokseen, terveyteen ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten ja melun, rajoittamiseksi. Tutkimuksella vähennetään voimanlähteiden päästöjä ja parannetaan niiden kustannustehokkuutta ja energiatehokkuutta (esim. hybridiratkaisuin) sekä edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, vety ja polttokennot mukaan luettuina , sekä junia, jotka käyttävät vaihtoehtoisia hybridimoottoreita ja joiden tavoitteena on saada aikaan hiilivapaa liikennemuoto . Toimet kattavat infrastruktuuri-, ajoneuvo-, alus- ja komponenttiteknologiat ja niissä käsitellään myös järjestelmän yleistä optimointia. Liikenteen kehityssuuntiin liittyvässä tutkimuksessa käsitellään valmistusta, rakentamista, käyttöä, ylläpitoa, diagnoosia, korjaamista, tarkastamista , purkamista, hävittämistä ja katsastusta, kierrätystä, romuajoneuvoja koskevia strategioita sekä toimintaa merellä onnettomuustapauksissa. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 138 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kaupunkiliikenteen kestävyyden takaaminen. Tutkimuksessa keskitytään henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuteen tutkimalla ”seuraavan sulkupolven ajoneuvoa” ja sen käyttöönottoa. Tässä yhteydessä pyritään yhdistämään kaikki puhtaan, energiatehokkaan, turvallisen ja älykkään tieliikenteen osatekijät. Uusia liikkuvuuskonsepteja sekä organisoinnin ja liikkuvuuden hallinnan innovatiivisia järjestelmiä ja korkealaatuista julkista liikennettä koskevalla tutkimuksella pyritään varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja ja että eri liikennemuodot ovat suuressa määrin liitettävissä yhteen. Niin ikään kehitetään ja testataan puhdasta kaupunkiliikennettä koskevia innovatiivisia strategioita. Erityistä huomiota kiinnitetään saastuttamattomiin liikennemuotoihin, kysynnän hallintaan, yksityisen liikenteen järkeistämiseen sekä tiedotus- ja viestintästrategioihin, palveluihin ja -infrastruktuureihin. Politiikan kehittämistä ja toteuttamista tukeviin välineisiin lukeutuvat liikenteen ja maankäytön suunnittelu. |
Kaupunkiliikenteen kestävyyden takaaminen kaikille kansalaisille, myös vammaisille: Tutkimuksessa keskitytään henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuteen tutkimalla ”seuraavan sulkupolven ajoneuvoa” ja sen käyttöönottoa. Tässä yhteydessä pyritään yhdistämään kaikki puhtaan, energiatehokkaan, turvallisen ja älykkään tieliikenteen osatekijät. Uusia liikkuvuus- ja liikennekonsepteja sekä organisoinnin ja liikkuvuuden hallinnan innovatiivisia järjestelmiä ja korkealaatuista julkista liikennettä koskevalla tutkimuksella pyritään varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on mahdollisuudet käyttää liikennepalveluja ja että eri liikennemuodot ovat suuressa määrin liitettävissä yhteen. Niin ikään kehitetään ja testataan puhdasta kaupunkiliikennettä koskevia innovatiivisia strategioita. Erityistä huomiota kiinnitetään saastuttamattomiin liikennemuotoihin, kysynnän hallintaan, yksityisen liikenteen järkeistämiseen sekä tiedotus- ja viestintästrategioihin, -palveluihin ja -infrastruktuureihin. Toimissa keskitytään liikkuvuuden laatuun ja käyttäjien tyytyväisyyteen erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden ja erityisryhmien, kuten ikääntyneiden ja naisten, kannalta. Politiikan kehittämistä ja toteuttamista tukeviin välineisiin ja malleihin lukeutuvat liikenteen ja maankäytön suunnittelu. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 139 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 4 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Turvallisuuden ja turvatoimien parantaminen. Tavoitteena on kehittää teknologioita ja älykkäitä järjestelmiä riskialttiiden henkilöiden kuten kuljettajien, pyöräilijöiden, matkustajien, miehistön ja jalankulkijoiden suojelemiseksi. Tutkimuksessa kehitetään edistyneitä teknisiä järjestelmiä ja riskianalyysimenetelmiä ajoneuvojen, alusten ja infrastruktuurien suunnittelua varten. Tutkimuksessa painotetaan kokoavia lähestymistapoja, joissa yhdistetään inhimilliset tekijät, rakenteiden kestävyys, ennaltaehkäisevät, passiiviset ja aktiiviset turvallisuustekijät, pelastustoimet sekä kriisinhallinta. Turvallisuutta käsitellään olennaisena osana liikenteen kokonaisjärjestelmää, joka kattaa infrastruktuurit , tavarat ja tavarankuljetussäiliöt, liikenteen käyttäjät ja harjoittajat, ajoneuvot ja alukset sekä poliittiset ja lainsäädännölliset toimet, mukaan luettuina päätöksenteon tuki- ja validointivälineet. Turvatoimia käsitellään aina kun ne ovat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvä edellytys. |
Turvallisuuden ja turvatoimien parantaminen: Tavoitteena on kehittää teknologioita ja älykkäitä järjestelmiä riskialttiiden henkilöiden kuten kuljettajien, pyöräilijöiden, matkustajien, miehistön ja jalankulkijoiden suojelemiseksi. Tutkimuksessa kehitetään edistyneitä teknisiä järjestelmiä ja riskianalyysimenetelmiä ajoneuvojen, alusten ja infrastruktuurien suunnittelua varten. Tutkimuksessa painotetaan kokoavia lähestymistapoja, joissa yhdistetään inhimilliset tekijät, rakenteiden kestävyys, ennaltaehkäisevät, passiiviset ja aktiiviset turvallisuustekijät, pelastustoimet sekä kriisinhallinta. Turvallisuutta käsitellään olennaisena osana liikenteen kokonaisjärjestelmää, joka kattaa on- tai off-shoreinfrastruktuurit , tavarat (mukaan lukien nesteytetty maakaasu) ja tavarankuljetussäiliöt, liikenteen käyttäjät ja harjoittajat, ajoneuvot ja alukset sekä poliittiset ja lainsäädännölliset toimet, mukaan luettuina päätöksenteon tuki- ja validointivälineet. Turvatoimia käsitellään aina kun ne ovat liikennejärjestelmään elimellisesti liittyvä edellytys. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 140 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Pintaliikenne (raide-, maantie- ja vesiliikenne), 5 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on parantaa liikennealan kilpailukykyä, varmistaa kestävät, tehokkaat ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut sekä luoda uutta osaamista ja uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Kehittyneissä teollisuusprosesseissa käytettävien teknologioiden kehittäminen käsittää suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, rakentamisen ja ylläpidon, ja sen avulla pyritään alentamaan elinkaarikustannuksia ja lyhentämään tuotteiden kehitysaikaa. Tutkimuksessa painotetaan innovatiivisia tuoteratkaisuja ja parannettuja liikennepalveluja, joilla voidaan varmistaa parempi asiakastyytyväisyys. Lisäksi kehitetään tuotannon uusia organisointimalleja, mukaan luettuina tarjontaketjun hallinta ja jakelujärjestelmät. |
Kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on parantaa liikennealan kilpailukykyä, varmistaa kestävät, tehokkaat ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut sekä luoda uutta osaamista ja uusia työmahdollisuuksia tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Kehittyneissä teollisuusprosesseissa käytettävien teknologioiden kehittäminen käsittää suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, rakentamisen ja ylläpidon, ja sen avulla pyritään alentamaan elinkaarikustannuksia ja lyhentämään tuotteiden kehitysaikaa. Tutkimuksessa painotetaan innovatiivisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja ja parannettuja liikennepalveluja, joilla voidaan varmistaa parempi asiakastyytyväisyys. Lisäksi kehitetään tuotannon uusia organisointimalleja, mukaan luettuina tarjontaketjun hallinta ja jakelujärjestelmät. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 141 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 7. Liikenne (mukaan luettuna ilmailu), Toimet, Eurooppalaisen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) tukeminen, 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Välineiden ja asianmukaisen ympäristön luominen. Tavoitteena on varmistaa palvelujen turvallinen käyttö, pääasiassa keskeisiä sovelluksia koskevalla sertifioinnilla, sekä ennakoida ja varmistaa, että palvelut ovat riittäviä uusien politiikkojen ja lainsäädännön ja niiden täytäntöönpanon kannalta. Lisäksi tavoitteena on kehittää julkisesti säänneltyjä palveluja noudattaen hyväksyttyjä saatavuutta koskevia periaatteita, kehittää navigointisovelluksissa käytettäviä keskeisiä digitaalisia topografia-, kartografia- ja maanmittaustietoja ja -järjestelmiä sekä tarkastella turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyviä tarpeita ja vaatimuksia. |
Välineiden ja asianmukaisen ympäristön luominen. Tavoitteena on varmistaa palvelujen turvallinen käyttö, pääasiassa keskeisiä sovelluksia koskevalla sertifioinnilla, sekä ennakoida ja varmistaa, että palvelut ovat riittäviä uusien politiikkojen ja lainsäädännön ja niiden täytäntöönpanon kannalta. Lisäksi tavoitteena on kehittää julkisesti säänneltyjä palveluja noudattaen hyväksyttyjä saatavuutta koskevia periaatteita, kehittää navigointisovelluksissa käytettäviä keskeisiä digitaalisia topografia-, kartografia- ja maanmittaustietoja ja -järjestelmiä sekä tarkastella turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyviä tarpeita ja vaatimuksia . Jotta GMES-seurantaan liittyvien järjestelmien kanssa saavutettaisiin mahdollisimman suuri vuorovaikutus, turvallisuuden alalla edistetään toteutettavuustutkimuksia ja demonstrointeja, jotta saavutettaisiin yhteensopivuus ja lähentyminen kaikissa mahdollisissa vaiheissa GMES-järjestelmien ja Galileon välillä osana GMES-järjestelmää ”järjestelmien järjestelmänä”. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 142 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Lähestymistapa, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tutkimuksen painopisteinä ovat merkittävimmät Eurooppaa ja koko maailmaa nyt ja tulevaisuudessa kohtaavat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset haasteet. Ehdotetut tutkimuslinjaukset muodostavat yhtenäisen tavan lähestyä näitä haasteita. Kehittämällä keskeisiä haasteita koskevaa sosioekonomista ja humanistista tietämysperustaa edesautetaan merkittävästi yhteisen näkemyksen syntymistä koko Euroopassa sekä laajempien kansainvälisten ongelmien ratkaisua. Tutkimuksen painopisteet tukevat politiikan laatimista, toteutusta, vaikuttavuutta ja arviointia miltei kaikilla yhteisön politiikan osa-alueilla niin Euroopan tasolla, kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Lisäksi tutkimukseen liittyy valtaosin myös vahva kansainvälinen näkökulma. |
Tutkimuksen painopisteinä ovat merkittävimmät Eurooppaa ja koko maailmaa nyt ja tulevaisuudessa kohtaavat yhteiskunnalliset, taloudelliset ja kulttuuriset haasteet. Ehdotetut tutkimuslinjaukset muodostavat yhtenäisen tavan lähestyä näitä haasteita. Kehittämällä keskeisiä haasteita koskevaa sosioekonomista, sosiokulttuurista ja humanistista tietämysperustaa edesautetaan merkittävästi yhteisen näkemyksen syntymistä koko Euroopassa sekä laajempien kansainvälisten ongelmien ratkaisua. Tutkimuksen painopisteet tukevat politiikan laatimista, toteutusta, vaikuttavuutta ja arviointia miltei kaikilla yhteisön politiikan osa-alueilla niin Euroopan tasolla, kansallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Lisäksi tutkimukseen liittyy valtaosin myös vahva kansainvälinen näkökulma. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 143 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, johdantokappale |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkoituksena on kehittää ja koota yhteen tutkimusta, joka koskee kasvuun, työllisyyteen ja kilpailukykyyn liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että näitä kysymyksiä voidaan ymmärtää entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin, kun jatkossa kehitetään osaamisyhteiskuntaa. Tutkimuksen on määrä olla hyödyksi politiikan kannalta ja tukea tavoitteiden saavuttamista. Tutkimus kattaa seuraavat osatekijät: |
Tarkoituksena on kehittää ja koota yhteen tutkimusta, joka koskee kasvuun, sosioekonomiseen vakauteen , työllisyyteen, kilpailukykyyn, teknologiseen koheesioon ja tietoyhteiskunnan kehittymiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteena on, että näitä kysymyksiä voidaan ymmärtää entistä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin, kun jatkossa kehitetään osaamisyhteiskuntaa. Tutkimuksen on määrä olla hyödyksi politiikan kannalta ja tukea tavoitteiden saavuttamista. Tutkimus kattaa seuraavat osatekijät: |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 144 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 145 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 146 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kasvu, työllisyys ja kilpailukyky osaamisyhteiskunnassa, 1 kohta, 3 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 147 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset, 1 kohta, 1 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 148 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset, 1 kohta, 3 a ja 3 b luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 149 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Keskeiset yhteiskunnalliset kehityssuuntaukset ja niiden seuraukset, 1 kohta, 3 c luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 150 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Eurooppa osana maailmaa, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 151 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kehityksen ennakointi, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 152 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 8. Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet, Toimet, Kehityksen ennakointi, 1 kohta, 4 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Kuvataiteisiin, perinteisiin käsityöläisammatteihin, arkkitehtuuriin ja kaupunkeihin liittyvä kulttuuriperintö. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 153 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9. Turvallisuus ja avaruus, otsikko ja Tavoite, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9. Turvallisuus ja avaruus |
9. Turvallisuus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Avaruustutkimuksessa tuetaan Euroopan avaruusohjelmaa ja keskitytään GMES:n kaltaisiin sovelluksiin, jotka ovat hyödyllisiä sekä kansalaisten että Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Tutkimustoimien on määrä tukea Euroopan avaruuspolitiikan kehittämistä sekä täydentää jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden, kuten Euroopan avaruusjärjestön, toimia. |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 154 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, otsikko |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9.1 Turvallisuus |
Poistetaan. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 155 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, Lähestymistapa, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Yhteisön tason toimissa tarkastelun kohteeksi on valittu neljä turvallisuuteen liittyvää tehtäväaluetta. Tehtäväalueet liittyvät politiikan kannalta merkittäviin uhkiin ja potentiaalisiin turvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin, ja niistä saadaan runsaasti lisäarvoa Euroopan tasolla. Lisäksi on yksilöity kolme poikkialaista tehtäväaluetta. Jokainen tehtäväalue käsittää kuusi ”vaihetta”, joiden kesto ja painotus vaihtelevat. Nämä vaiheet ovat (suluissa on mainittu, mihin osatekijään vaiheessa keskitytään): yksilöinti (tapahtuma), ehkäisy (uhka), suojaaminen (kohde), varautuminen (toimet), reagointi (kriisi) ja vahinkojen korjaaminen (seuraukset). Vaiheiden nimet kuvaavat, mitä kussakin vaiheessa tehdään. Ensimmäiset neljä vaihetta liittyvät tapahtuman välttämiseen tai sen mahdollisten vahingollisten vaikutusten lieventämiseen. Viimeiset kaksi puolestaan liittyvät toimintaan tapahtuman yhteydessä sekä sen pidempiaikaisten seurausten hoitoon. |
Yhteisön tason toimissa tarkastelun kohteeksi on valittu neljä turvallisuuteen liittyvää tehtäväaluetta. Tehtäväalueet liittyvät politiikan kannalta merkittäviin uhkiin ja potentiaalisiin turvallisuutta vaarantaviin tapahtumiin, ja niistä saadaan runsaasti lisäarvoa Euroopan tasolla. Salassapitoa koskevien erityisvaatimusten huomioon ottaminen on taattava. Tutkimustulosten avoimuutta ei tällöin pidä tarpeettomasti rajoittaa. Lisäksi on määriteltävä alat, joilla nykyinen tutkimustulosten avoimuus on mahdollista. Lisäksi on yksilöity kolme poikkialaista tehtäväaluetta. Nämä vaiheet ovat (suluissa on mainittu, mihin osatekijään vaiheessa keskitytään): yksilöinti (tapahtuma), ehkäisy (uhka), suojaaminen (kohde), varautuminen (toimet), reagointi (kriisi) ja vahinkojen korjaaminen (seuraukset). Vaiheiden nimet kuvaavat, mitä kussakin vaiheessa tehdään. Ensimmäiset neljä vaihetta liittyvät tapahtuman välttämiseen tai sen mahdollisten vahingollisten vaikutusten lieventämiseen. Viimeiset kaksi puolestaan liittyvät toimintaan tapahtuman yhteydessä sekä sen pidempiaikaisten seurausten hoitoon. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 156 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, Lähestymistapa, 6 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Toimiin pyritään ponnekkaasti saamaan mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kansalaisten turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ja organisaatioita. Tämän aihealueen tutkimuksen sisällön ja rakenteen määrittelyssä käytetään tukena Euroopan turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean (ESRAB) laatimia pitkän aikavälin strategisia tutkimuslinjauksia. |
Toimiin pyritään ponnekkaasti saamaan mukaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kansalaisten turvallisuudesta vastaavia viranomaisia ja organisaatioita. Tällöin pk-yrityksen määritelmää on turvallisuustutkimuksen alalla mukautettava työntekijöiden ja liikevaihdon määrän osalta tai vaihtoehtoisesti yritys on luokiteltava pk-yritykseksi, mikäli omistajuus, vastuuvelvollisuus, johtaminen, riskit ja yhteisvastuu yhdistyvät yrityksen johdon toiminnassa . Tämän aihealueen tutkimuksen sisällön ja rakenteen määrittelyssä käytetään tukena Euroopan turvallisuustutkimuksen neuvoa-antavan komitean (ESRAB) laatimia pitkän aikavälin strategisia tutkimuslinjauksia. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 157 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, Toimet, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Terrorismin ja rikollisuuden torjunta. Toimissa keskitytään potentiaalisten vahinkoa aiheuttavien tekojen muodostaman uhan eri osatekijöihin, kuten rikoksen-/vahingontekijöihin ja näiden käyttämiin laitteisiin ja resursseihin tai hyökkäysten mekanismeihin. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”yksilöinti”, ”ehkäisy”, ”varautuminen” ja ”reagointi”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat teot ja toisaalta lieventää mahdollisten tekojen seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: uhan, esimerkiksi kemiallisen, biologisen, säteily- tai ydinuhan, tiedostaminen (jossa olennaisia osatekijöitä ovat muun muassa tietojen kerääminen, kokoaminen, hyödyntäminen ja jakaminen sekä muiden varoittaminen); havaitseminen (esim. vaaralliset aineet, yksilöt tai ryhmät, epäilyttävä käytös); yksilöinti (esim. henkilöt, aineiden tyyppi ja määrä); ehkäisy (esim. pääsyn ja liikkumisen rajoittaminen sekä taloudellisten resurssien osalta taloudellisten rakenteiden valvonta); varautuminen (esim. riskien arviointi, tahallisesti levitettyjen biologisten ja kemiallisten aineiden torjunta, strategisten reservien, kuten henkilöstön, osaamisen, tarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden riittävyyden arviointi sellaisten tapahtumien varalta, joilla on mittavia vaikutuksia); terroritekojen ja rikosten vaikutusten poistaminen tai rajoittaminen; tietojenkäsittely lainvalvonnassa. |
Terrorismin ja rikollisuuden torjunta. Toimissa keskitytään potentiaalisten vahinkoa aiheuttavien tekojen muodostaman uhan eri osatekijöihin, kuten rikoksen-/vahingontekijöihin ja näiden käyttämiin laitteisiin ja resursseihin tai hyökkäysten mekanismeihin. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”yksilöinti”, ”ehkäisy”, ”varautuminen” ja ”reagointi”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat tapahtumat ja toisaalta lieventää mahdollisten tapahtumien seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: uhan, esimerkiksi kemiallisen, biologisen, säteily- tai ydinuhan, tiedostaminen (jossa olennaisia osatekijöitä ovat muun muassa tietojen kerääminen, kokoaminen, hyödyntäminen ja jakaminen sekä muiden varoittaminen); havaitseminen (esim. vaaralliset aineet, yksilöt tai ryhmät, epäilyttävä käytös); yksilöinti (esim. henkilöt, aineiden tyyppi ja määrä); ehkäisy (esim. pääsyn ja liikkumisen rajoittaminen sekä taloudellisten resurssien osalta taloudellisten rakenteiden valvonta); varautuminen (esim. riskien arviointi, tahallisesti levitettyjen biologisten ja kemiallisten aineiden torjunta, strategisten reservien, kuten henkilöstön, osaamisen, tarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden riittävyyden arviointi sellaisten tapahtumien varalta, joilla on mittavia vaikutuksia); terroritekojen ja rikosten vaikutusten poistaminen tai rajoittaminen; tietojenkäsittely lainvalvonnassa , rauhantutkimus sekä rauhanomaista konfliktien ehkäisyä ja ratkaisua koskeva tutkimus . |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 158 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, Toimet, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Infrastruktuurien ja yleishyödyllisten laitosten turvallisuus. Toimissa keskitytään tarkastelemaan vahingollisten tekojen kohteita, kuten esimerkiksi infrastruktuurin osalta suurten tilaisuuksien tai tapahtumien tapahtumapaikkoja, poliittisesti tai symbolisesti arvokkaita kohteita (kuten parlamenttirakennukset tai monumentit) sekä yleishyödyllisiä kohteita, kuten energialaitoksia (öljy-, sähkö-, kaasu-) vesihuoltojärjestelmiä, liikennejärjestelmiä (ilma-, vesi-, maa-), viestintäjärjestelmiä (kuten lähetysjärjestelmät), rahoituslaitoksia, hallinnon laitoksia, julkisen terveydenhuollon laitoksia jne. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”suojaaminen” ja ”varautuminen”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat teot ja toisaalta lieventää mahdollisten tekojen seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: fyysisen infrastruktuurin ja sen toimintojen haavoittuvuustekijöiden analysointi ja arviointi; olemassa olevien ja tulevaisuudessa käyttöön otettavien julkisten ja yksityisten kriittisten verkotettujen infrastruktuurien, järjestelmien ja palvelujen fyysinen ja toiminnallinen turvaaminen; valvonta- ja hälytysjärjestelmät, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin vahingollisten tapahtumien yhteydessä; suojaaminen tapahtuman kerrannaisvaikutuksilta. |
Infrastruktuurien ja yleishyödyllisten laitosten turvallisuus. Toimissa keskitytään tarkastelemaan katastrofeja ja vahingollisten tekojen kohteita, kuten esimerkiksi infrastruktuurin osalta suurten tilaisuuksien tai tapahtumien tapahtumapaikkoja, poliittisesti tai symbolisesti arvokkaita kohteita (kuten parlamenttirakennukset tai monumentit) sekä yleishyödyllisiä kohteita, kuten energialaitoksia (öljy-, sähkö-, kaasu-) vesihuoltojärjestelmiä, liikennejärjestelmiä (ilma-, vesi-, maa-), viestintäjärjestelmiä (kuten lähetysjärjestelmät), rahoituslaitoksia, hallinnon laitoksia, julkisen terveydenhuollon laitoksia jne. Tätä tehtäväaluetta varten tarvitaan joukko valmiuksia, joista monet liittyvät ensisijaisesti vaiheisiin ”suojaaminen” ja ”varautuminen”. Tavoitteena on yhtäältä välttää vahinkoa aiheuttavat tapahtumat ja toisaalta lieventää mahdollisten tapahtumien seurauksia. Tarvittavien valmiuksien rakentamiseksi keskitytään seuraaviin kysymyksiin: fyysisen infrastruktuurin ja sen toimintojen haavoittuvuustekijöiden analysointi ja arviointi; olemassa olevien ja tulevaisuudessa käyttöön otettavien julkisten ja yksityisten kriittisten verkotettujen infrastruktuurien, järjestelmien ja palvelujen fyysinen ja toiminnallinen turvaaminen; valvonta- ja hälytysjärjestelmät, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin vahingollisten tapahtumien yhteydessä; suojaaminen tapahtuman kerrannaisvaikutuksilta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 159 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, Toimet, 6 luetelmakohta, otsikko |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Turvallisuusjärjestelmien integrointi ja yhteentoimivuus. |
Turvallisuusjärjestelmien integrointi, keskinäiset yhteydet ja yhteentoimivuus. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 160 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, Kansainvälinen yhteistyö, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kansainvälisten yhteistyötoimien toteuttaminen tulee kyseeseen silloin, kun niistä saadaan molemminpuolista hyötyä ja ne ovat sopusoinnussa EU:n turvallisuuspolitiikan kanssa. Tutkimus voi koskea esimerkiksi maailmanlaajuisesti sovellettavissa olevia turvallisuuteen liittyviä toimia. |
Kansainvälisten yhteistyötoimien toteuttaminen tulee kyseeseen silloin, kun niistä saadaan molemminpuolista hyötyä ja ne ovat sopusoinnussa EU:n turvallisuuspolitiikan kanssa. Tutkimus voi koskea esimerkiksi maailmanlaajuisesti sovellettavissa olevia turvallisuuteen ja katastrofeihin liittyviä toimia. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 161 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.1 Turvallisuus, Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Turvallisuustutkimuksen aihealue on luonteeltaan ja rakenteeltaan joustava. Sen toimien avulla on mahdollista reagoida myös toistaiseksi tuntemattomiin tulevaisuuden turvallisuusuhkiin sekä näiden uhkien myötä mahdollisesti syntyviin politiikan tarpeisiin. Tämä joustavuus täydentää edellä selostettujen tutkimustoimien jo muutenkin tehtävälähtöistä luonnetta. |
Turvallisuustutkimuksen aihealue on luonteeltaan ja rakenteeltaan joustava. Sen toimien avulla on mahdollista reagoida myös toistaiseksi tuntemattomiin tulevaisuuden katastrofeihin ja turvallisuusuhkiin sekä näiden uhkien myötä mahdollisesti syntyviin politiikan tarpeisiin. Tämä joustavuus täydentää edellä selostettujen tutkimustoimien jo muutenkin tehtävälähtöistä luonnetta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 162 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.2. Avaruus, otsikko ja Tavoite (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
9.2 Avaruus |
9a Avaruus |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Tavoite |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Avaruustutkimuksessa tuetaan Euroopan avaruusohjelmaa ja keskitytään GMES:n kaltaisiin sovelluksiin, jotka ovat hyödyllisiä sekä kansalaisten että Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Tutkimustoimien on määrä tukea Euroopan avaruuspolitiikan kehittämistä sekä täydentää jäsenvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden, kuten Euroopan avaruusjärjestön, toimia. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 163 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.2. Avaruus, Toimet, Avaruussovellukset eurooppalaisen yhteiskunnan palveluksessa, 1 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tavoitteena on kehittää tarkoitukseen sopivia satelliittipohjaisia seuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotka toimivat uniikkeina ja maailmanlaajuisesti käytettävissä olevina tietolähteinä. Lisäksi pyritään tukemaan ja vauhdittamaan niiden operatiivisen käytön kehitystä. Toimilla tuetaan niin ikään sellaisten operatiivisten GMES-palvelujen kehittämistä, joiden avulla päätöksentekijät pystyvät paremmin ennakoimaan ympäristön ja turvallisuuden hallintaan liittyviä kriisitilanteita ja ongelmia tai lieventämään niiden seurauksia. Tutkimustoimissa tulisi pääasiassa pyrkiä siihen, että avaruuteen sijoitetuista lähteistä saatu GMES-informaatio voidaan käyttää maksimaalisesti hyväksi ja yhdistää muista seurantajärjestelmistä saatuun informaatioon monimutkaisissa tuotteissa, jotka integroivat ja hallinnoivat informaatiota tehokkaasti ja tarjoavat loppukäyttäjille tietoa ja räätälöityjä palveluja. Tutkimuksen avulla olisi myös parannettava seurantamenetelmiä ja seurannassa käytettävien välineiden teknologiaa. Lisäksi olisi tarpeen vaatiessa kehitettävä uusia avaruuteen sijoitettavia järjestelmiä tai parannettava olemassa olevien yhteentoimivuutta ja mahdollistettava niiden käyttö operatiivisissa tai operatiivista vaihetta edeltävissä palveluissa, jotka vastaavat tiettyihin erityistarpeisiin. |
Tavoitteena on kehittää tarkoitukseen sopivia satelliittipohjaisia seuranta- ja ennakkovaroitusjärjestelmiä, jotka toimivat uniikkeina ja maailmanlaajuisesti käytettävissä olevina tietolähteinä. Lisäksi pyritään tukemaan ja vauhdittamaan niiden operatiivisen käytön kehitystä. Toimilla tuetaan niin ikään sellaisten operatiivisten GMES-palvelujen kehittämistä, joiden avulla päätöksentekijät pystyvät paremmin ennakoimaan ympäristön ja turvallisuuden hallintaan ja luonnonkatastrofien jälkihoitoon liittyviä kriisitilanteita ja ongelmia tai lieventämään niiden seurauksia. Tutkimustoimissa tulisi pääasiassa pyrkiä siihen, että avaruuteen sijoitetuista lähteistä saatu GMES-informaatio voidaan käyttää maksimaalisesti hyväksi ja yhdistää muista seurantajärjestelmistä saatuun informaatioon monimutkaisissa tuotteissa, jotka integroivat ja hallinnoivat informaatiota tehokkaasti ja tarjoavat loppukäyttäjille tietoa ja räätälöityjä palveluja. Tutkimuksen avulla olisi myös parannettava seurantamenetelmiä ja seurannassa käytettävien välineiden teknologiaa. Lisäksi olisi tarpeen vaatiessa kehitettävä uusia avaruuteen sijoitettavia järjestelmiä tai parannettava olemassa olevien yhteentoimivuutta ja mahdollistettava niiden käyttö operatiivisissa tai operatiivista vaihetta edeltävissä palveluissa, jotka vastaavat tiettyihin erityistarpeisiin. Tutkimuksella olisi tuettava sellaisten kestävien, avaruuteen perustuvien ja paikanpäällä (myös maan pinnalla ja ilma-aluksissa) toimivien järjestelmien kehittämistä maan seurantaa ja kriisien hallintaa varten, joilla saadaan nopeaan tahtiin tarkkoja kuvia tärkeistä kohteista mukaan lukien arkaluonteiset alueet, kaupunkialueet ja nopeasti kasvavat alueet riskien ehkäisyä ja hallintaa ja kaikenlaisia hätätilanteita varten sekä avaruuteen perustuvien ja muiden järjestelmien kehittämistä lähemmäksi toisiaan. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 164 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.2. Avaruus, Toimet, Avaruussovellukset eurooppalaisen yhteiskunnan palveluksessa, 3 a luetelmakohta (uusi) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Eurooppaa koskevien kansainvälisten sitoumusten arviointi ja seuranta EU:n rajojen ulkopuolella. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 165 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite I, Aihealueet, 9.2. Avaruus, Vastaaminen esiin nouseviin tarpeisiin ja ennakoimattomiin politiikkaan liittyviin tarpeisiin |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Esiin nousevia tarpeita koskevan tutkimuksen avulla voidaan löytää innovatiivisia ratkaisuja avaruustutkimusalan teknisen kehityksen myötä ilmeneviin kysymyksiin. Lisäksi se mahdollistaa tarvittavat mukautukset ja sovellukset muilla osa-alueilla (esim. luonnonvarojen hallintaa, biologisia prosesseja ja uusia materiaaleja koskevassa tutkimuksessa). Ennakoimattomia politiikkaan liittyviä tarpeita koskevassa tutkimuksessa voidaan puolestaan kehittää esimerkiksi avaruusresursseja hyödyntäviä ratkaisuja kehitysmaiden tueksi sekä sellaisia uusia kaukokartoitusja viestintävälineitä ja -menetelmiä, jotka tukevat yhteisön politiikkaa olennaisilla osa-alueilla ja sen toimia sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. |
Esiin nousevia tarpeita koskevan tutkimuksen avulla voidaan löytää innovatiivisia ratkaisuja avaruustutkimusalan teknisen kehityksen myötä ilmeneviin kysymyksiin. Lisäksi se mahdollistaa tarvittavat mukautukset ja sovellukset muilla osa-alueilla (esim. luonnonvarojen hallintaa, biologisia prosesseja ja uusia materiaaleja koskevassa tutkimuksessa). Ennakoimattomia politiikkaan liittyviä tarpeita koskevassa tutkimuksessa voidaan puolestaan kehittää esimerkiksi avaruusresursseja hyödyntäviä ratkaisuja kehitysmaiden tueksi sekä sellaisia uusia kaukokartoitusja viestintävälineitä ja -menetelmiä, jotka tukevat yhteisön politiikkaa olennaisilla osa-alueilla ja sen toimia sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään tutkimukseen, jonka tarkoituksena on parantaa kriittisten infrastruktuurien seurantajärjestelmien avaruudessa sijaitsevia komponentteja. Kriittisiä infrastruktuureja ovat muun muassa televiestintäverkot, maa- ja merikuljetukset, energiainfrastruktuurit ja eurooppalaisten verkkojen käyttösovellutukset, pääasiassa EU:n rajojen ulkopuolella. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 166 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite II, taulukko |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 167 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite III, Yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjakorahoitusväline, Yhteiset teknologia-aloitteet, Ilmailu ja lentoliikenne, 1 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Euroopan on säilytettävä asemansa avainteknologioiden kehittämisen eturintamassa, jotta sen ilmailuteollisuus ja lentoliikenneala voisivat toimia kestävästi, innovatiivisesti ja kilpailukykyisesti myös tulevaisuudessa. Ilmailu- ja lentoliikenneala on vahvasti TTK-intensiivinen. Euroopan ilmailuteollisuus- ja ilmaliikenneyritysten nykyinen kilpailukykyisyys maailmanmarkkinoilla perustuukin yksityisen sektorin huomattaviin tutkimusinvestointeihin (tyypillisesti 13-15 prosenttia liikevaihdosta), joita on tehty useiden vuosikymmenten ajan. Alan erityispiirteistä johtuen uudet kehitysaskeleet edellyttävät usein julkisen ja yksityisen sektorin toimivaa yhteistyötä. |
Euroopan on säilytettävä asemansa avainteknologioiden kehittämisen eturintamassa, jotta sen ilmailuteollisuus ja lentoliikenneala voisivat toimia kestävästi, innovatiivisesti ja kilpailukykyisesti myös tulevaisuudessa. On aloja, kuten alueellinen lentoliikenne, joilla Euroopan on saatava takaisin kilpailukykynsä myös teknologisesti innovatiivisilla ratkaisuilla, ja muita aloja, joilla kilpailupaineet kasvavat. Erityisesti ekologisesti kestävän teknologian kehittäminen on avain koko alan (pyöriväsiipiset ilma-alukset ja alueellinen lentoliikenne mukaan lukien) kilpailukyvyn varmistamiseen. Ilmailu- ja lentoliikenneala on vahvasti TTK-intensiivinen. Euroopan ilmailuteollisuus- ja ilmaliikenneyritysten nykyinen kilpailukykyisyys maailmanmarkkinoilla perustuukin yksityisen sektorin huomattaviin tutkimusinvestointeihin (tyypillisesti 13-15 prosenttia liikevaihdosta), joita on tehty useiden vuosikymmenten ajan. Alan erityispiirteistä johtuen uudet kehitysaskeleet edellyttävät usein julkisen ja yksityisen sektorin toimivaa yhteistyötä. Euroopan ilmailualan tutkimuksen neuvoa-antava elin ACARE on laatinut alaa koskevat strategiset tutkimuslinjaukset. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 168 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite III, Yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjakorahoitusväline, Yhteiset teknologia-aloitteet, Ilmailu ja lentoliikenne, 3 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Käsiteltäviä aihepiirejä on useita, muun muassa ympäristöä säästävät ja kustannustehokkaat ilma-alukset (”green aircraft”) sekä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja SESAME-aloitetta tukeva ilmaliikenteen hallinta. |
Käsiteltäviä aihepiirejä on useita, muun muassa ympäristöä säästävät ja kustannustehokkaat lentoliikennejärjestelmät ( ”The Green Air Transport System” ) sekä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa ja SESAME-aloitetta tukeva ilmaliikenteen hallinta. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 169 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite III, Riskinjakorahoitusväline, 2 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
EIP lainaa ulos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkimiaan varoja omien vakiintuneiden sääntöjensä, määräystensä ja menettelyjensä mukaisesti. Tässä yhteydessä se käyttää avustusta yhdessä omien varojensa kanssa varauksina ja allokoitavana pääomana pankin sisällä kattaakseen osan niistä riskeistä, joita liittyy sen lainoihin tukikelpoisille laajamittaisille eurooppalaisilla TTK-toimille. |
EIP lainaa ulos kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta hankkimiaan varoja omien vakiintuneiden sääntöjensä, määräystensä ja menettelyjensä mukaisesti. Tässä yhteydessä se käyttää avustusta yhdessä omien varojensa kanssa varauksina ja allokoitavana pääomana pankin sisällä kattaakseen osan niistä riskeistä, joita liittyy sen lainoihin tukikelpoisille eurooppalaisilla TTK-toimille. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 170 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite III, Riskinjakorahoitusväline, 4 kohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Avustus maksetaan vuosittain . Vuosittainen määrä vahvistetaan työohjelmassa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon toimintakertomus ja ennusteet, jotka EIP esittää yhteisölle. |
Koko ajanjaksoa koskevan avustuksen kokonaismäärä sekä arvioidut vuotuiset määrät esitetään etukäteen . Avustus maksetaan vuosittain ja sen vuotuista määrää voidaan tarkistaa työohjelmassa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon toimintakertomus ja ennusteet, jotka EIP esittää yhteisölle. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 171 |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liite III, Riskinjakorahoitusväline, 5 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Laajamittaisten eurooppalaisten TTK-toimien tukikelpoisuus. ”Yhteiset teknologia-aloitteet” ja laajamittaiset yhteistyöhankkeet, joita yhteisö rahoittaa tämän erityisohjelman eri aihealueilla ja sen eri toimien yhteydessä, ovat automaattisesti tukikelpoisia. Myös muut laajamittaiset eurooppalaiset yhteistyöhankkeet, kuten EUREKA-hankkeet, saattavat tulla kysymykseen. Avustussopimuksessa määritetään perustamissopimuksen 167 nojalla annetun asetuksen mukaisesti myös menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja taataan yhteisölle mahdollisuus kieltää tietyissä tapauksissa riskinjakorahoitusvälineen käyttö EIP:n esittämän lainan rahoituksessa. |
Laajamittaisten eurooppalaisten TTK-toimien sekä pk-yritysten ehdottamien hankkeiden tukikelpoisuus. ”Yhteiset teknologiaaloitteet” ja laajamittaiset yhteistyöhankkeet, joita yhteisö rahoittaa tämän erityisohjelman eri aihealueilla ja sen eri toimien yhteydessä, ovat automaattisesti tukikelpoisia. Myös muut laajamittaiset eurooppalaiset yhteistyöhankkeet, kuten EUREKAhankkeet, saattavat tulla kysymykseen. Pk-yritysten tukikelpoisuus olisi myös tehtävä hyvin selväksi. Avustussopimuksessa määritetään perustamissopimuksen 167 artiklan nojalla annetun asetuksen mukaisesti myös menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja taataan yhteisölle mahdollisuus kieltää tietyissä tapauksissa riskinjakorahoitusvälineen käyttö EIP:n esittämän lainan rahoituksessa. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
(3) EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 259.
(4) EUVL L ...
P6_TA(2006)0522
Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma (seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma 2007-2013) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007-2013) (KOM(2005)0439 — C6-0380/2005 — 2005/0184(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0439) (1), |
— |
ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 166 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0380/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0335/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; |
4. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
5. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
||||
Tarkistus 1 |
|||||
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) |
|||||
|
(1 a) Julkisista varoista rahoitettavaa tutkimusta olisi kohdistettava ensisijaisesti julkisiin tarpeisiin ja painopistealueisiin, ja sillä olisi pyrittävä täydentämään yksityisesti rahoitettavaa tutkimusta. Yhteisen tutkimuskeskuksen työtä olisi koordinoitava ensisijaisia aihealueita koskevan tutkimuksen kanssa, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja toistot kansallisten tutkimusohjelmien kanssa. |
||||
Tarkistus 2 |
|||||
Johdanto-osan 3 kappale |
|||||
(3) Tehtäväänsä suorittaessaan Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) olisi annettava EU:n poliittiselle päätöksentekoprosessille asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea, jonka avulla voidaan edesauttaa nykyisten politiikkojen toteutusta ja seurantaa ja vastata uusiin politiikan haasteisiin. Tehtävästään suoriutuakseen YTK:n on tehtävä korkealaatuista tutkimusta . |
(3) Tehtäväänsä suorittaessaan YTK:n olisi annettava EU:n poliittiselle päätöksentekoprosessille asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea, jonka avulla voidaan edesauttaa nykyisten politiikkojen toteutusta ja seurantaa ja vastata uusiin politiikan haasteisiin. Tehtävästään suoriutuakseen YTK:n on tehtävä korkealaatuisinta tutkimusta, joka on vertailtavissa kaikkialla Euroopan unionissa . |
||||
Tarkistus 3 |
|||||
Johdanto-osan 4 kappale |
|||||
(4) YTK:n suorat toimet olisi toteutettava tämän erityisohjelman avulla. Pannessaan täytäntöön tätä erityisohjelmaa tehtävänsä mukaisesti YTK:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin kannalta keskeisiin kysymyksiin, joita ovat hyvinvointi osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa, solidaarisuus ja luonnonvarojen vastuullinen hoito, turvallisuus ja vapaus sekä Euroopan maailmanlaajuiset kumppanuussuhteet. |
(4) YTK:n suorat toimet olisi toteutettava tämän erityisohjelman avulla. Pannessaan täytäntöön tätä erityisohjelmaa tehtävänsä mukaisesti YTK:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan unionin kannalta keskeisiin kysymyksiin, joita ovat vauraus ja sosiaalinen hyvinvointi osaamisintensiivisessä yhteiskunnassa, solidaarisuus, kestävyys ja luonnonvarojen vastuullinen hoito, turvallisuus ja vapaus sekä Euroopan maailmanlaajuiset kumppanuussuhteet. |
||||
Tarkistus 4 |
|||||
Johdanto-osan 10 kappale |
|||||
(10) YTK:n olisi jatkossakin tuotettava lisäresursseja kilpailutetun toiminnan kautta; tähän kuuluvat osallistuminen puiteohjelman epäsuoriin toimiin, ulkopuolisille asiakkaille tehtävä työ sekä vähäisemmässä määrin teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen. |
(10) YTK:n olisi jatkossakin tuotettava lisäresursseja kilpailutetun toiminnan kautta; tähän kuuluvat osallistuminen puiteohjelman epäsuoriin toimiin, ulkopuolisille asiakkaille tehtävä työ , mikäli tietyt, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat ehdot täyttyvät, sekä vähäisemmässä määrin teollisja tekijänoikeuksien hyödyntäminen. |
||||
Tarkistus 5 |
|||||
Johdanto-osan 13 kappale |
|||||
(13) Komission olisi sopivana ajankohtana teetettävä riippumaton arviointi tämän ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla toteutetuista toimista. |
(13) Komission olisi sopivana ajankohtana teetettävä riippumaton arviointi tämän ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla toteutetuista toimista, joka sisältäisi ympäristöön, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteerejä ja johtaisi tulevaisuudessa muihin puiteohjelman mukaisesti toteutettujen suorien ja epäsuorien toimien säännölliseen mittaamiseen ja arviointiin. |
||||
Tarkistus 6 |
|||||
3 artiklan 1 a kohta (uusi) |
|||||
|
Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti. |
||||
Tarkistus 7 |
|||||
3 artiklan 1 b kohta (uusi) |
|||||
|
Erityisohjelman yleiset hallintomenot yhteisen tutkimuskeskuksen sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien olisi suhteutettava erityisohjelman mukaisesti toteutettuihin tehtäviin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
||||
Tarkistus 8 |
|||||
3 artiklan 1 c kohta (uusi) |
|||||
|
Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
||||
Tarkistus 9 |
|||||
4 artiklan 2 kohdan 1 luetelmakohta |
|||||
|
— ihmisen kloonaukseen liittyvä tutkimus, |
||||
Tarkistus 10 |
|||||
5 a artikla (uusi) |
|||||
|
5 a artikla Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa Euroopan unionin yleisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
||||
Tarkistus 11 |
|||||
7 artiklan 1 a kohta (uusi) |
|||||
|
Arviointi sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta sekä siitä onko erityisohjelman talousarvio- ja taloushallinto tehokasta ja asianmukaista. |
||||
Tarkistus 12 |
|||||
Liite, 2 osio, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 13 |
|||||
Liite, 2 osio, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 14 |
|||||
Liite, 2 osio, 3 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 15 |
|||||
Liite, 2 osio, 1 kohta, 5 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 16 |
|||||
Liite, 2 osio, 3 kohta |
|||||
Erityisohjelmassa sovellettavan lähestymistavan keskeinen osatekijä on tietämyksen siirto eri sidosryhmien välillä. Lisäksi pyritään tukemaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja seurantaa sekä parhaiden toimintatapojen levittämistä 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa, jäsenehdokasmaissa ja EU:n naapurimaissa. |
Erityisohjelmassa sovellettavan lähestymistavan keskeinen osatekijä on tietämyksen siirto eri sidosryhmien välillä , ja pk-yritysten mahdollisuuksia saada käyttöönsä tutkimustuloksia olisi pyrittävä parantamaan. Tämä kannustaisi tieteen ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua . Lisäksi pyritään tukemaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja seurantaa sekä parhaiden toimintatapojen levittämistä 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa, jäsenehdokasmaissa ja EU:n naapurimaissa. |
||||
Tarkistus 17 |
|||||
Liite, 2 osio, 8 kohta |
|||||
Eri alojen politiikalle antamansa tuen yhteydessä YTK toteuttaa pyynnöstä erityistoimia, joiden avulla voidaan paremmin hyödyntää EU:ssa saavutettuja tutkimustuloksia. Näin YTK lisää osaamisyhteiskunnasta saatavia hyötyjä. |
Eri alojen politiikalle antamansa tuen yhteydessä YTK toteuttaa pyynnöstä erityistoimia, joiden avulla voidaan paremmin levittää ja hyödyntää EU:ssa saavutettuja tutkimustuloksia. Näin YTK lisää osaamisyhteiskunnasta saatavia hyötyjä. |
||||
Tarkistus 18 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.1.1 jakso, 6 kohta |
|||||
Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa tuetaan suorilla kvantitatiivisilla sosioekonomisilla analyyseillä, jotka voivat koskea useita eri politiikan osa-alueita, kuten makrotalouden vakautta ja kasvua, rahoituspalveluja, kilpailukyvyn eri osatekijöitä, elinikäistä oppimista ja Lissabonin strategian inhimillisiin voimavaroihin liittyviä ulottuvuuksia, maataloutta, ilmastonmuutosta sekä kestäviä energia- ja liikennejärjestelmiä. YTK tuottaa lisää tietoa vuorovaikutussuhteista koulutustarjonnan, osaamisyhteiskunnan tarpeiden ja koulutusmahdollisuuksien tasavertaisuuteen liittyvien tekijöiden välillä sekä siitä, miten koulutusresurssit voitaisiin hyödyntää tehokkaasti. |
Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa tuetaan suorilla kvantitatiivisilla sosioekonomisilla analyyseillä, jotka voivat koskea useita eri politiikan osa-alueita, kuten makrotalouden vakautta ja kasvua, rahoituspalveluja, kilpailukyvyn eri osatekijöitä, elinikäistä oppimista ja Lissabonin strategian inhimillisiin voimavaroihin liittyviä ulottuvuuksia, maataloutta, ilmastonmuutosta sekä kestäviä energia- ja liikennejärjestelmiä. YTK tuottaa lisää tietoa vuorovaikutussuhteista koulutustarjonnan, osaamisyhteiskunnan tarpeiden, tiedon levittämisen, koulutusmahdollisuuksien tasavertaisuuteen liittyvien tekijöiden välillä sekä siitä, miten koulutusresurssit voitaisiin hyödyntää tehokkaasti muun muassa avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmistojen osalta. |
||||
Tarkistus 19 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.1.3 jakso, 1 kohta, 1 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 20 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.1.3 jakso, 1 kohta, 3 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 21 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.1.3 jakso, 2 kohta, 3 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 22 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.1.4 jakso, 1 kohta |
|||||
YTK tukee tietoyhteiskunnan teknologiaan liittyvien ja kilpailukykyiseen eurooppalaiseen osaamisyhteiskuntaan tähtäävien toimien ja toteutusvälineiden määrittelyä laatimalla osaamisyhteiskuntaan liittyviä tulevaisuusanalyysejä ja strategioita. Huomion keskipisteessä ovat kasvu, solidaarisuus, osallistaminen ja kestävä kehitys. Lisäksi YTK tukee tietoyhteiskunnan teknologian kehitykseen tiiviisti yhteydessä olevien tai siitä merkittävästi hyötyvien EU-politiikkojen täytäntöönpanoa. Tämä kattaa sovellukset sähköisen kaupankäynnin, terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian, henkilökohtaisen turvallisuuden, verkko-opiskelun, sähköisen hallinnon ja ympäristön aloilla sekä sen arvioimisen, millaisia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan teknologia tarjoaa pyrittäessä toteuttamaan EU:n kokonaisstrategiaa kasvun, osallistamisen ja elämänlaadun suhteen. |
YTK tukee tietoyhteiskunnan teknologiaan liittyvien ja kilpailukykyiseen eurooppalaiseen osaamisyhteiskuntaan tähtäävien toimien ja toteutusvälineiden määrittelyä laatimalla osaamisyhteiskuntaan liittyviä tulevaisuusanalyysejä ja strategioita sekä keskittymällä ilmaisiin ja avoimeen lähdekoodiin perustuviin ohjelmistoihin . Huomion keskipisteessä ovat kasvu, solidaarisuus, osallistaminen ja kestävä kehitys. Lisäksi YTK tukee tietoyhteiskunnan teknologian kehitykseen tiiviisti yhteydessä olevien tai siitä merkittävästi hyötyvien EU-politiikkojen täytäntöönpanoa. Tämä kattaa sovellukset sähköisen kaupankäynnin, terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian, henkilökohtaisen turvallisuuden, verkko-opiskelun, sähköisen hallinnon ja ympäristön aloilla sekä sen arvioimisen, millaisia mahdollisuuksia tietoyhteiskunnan teknologia tarjoaa pyrittäessä toteuttamaan EU:n kokonaisstrategiaa kasvun, osallistamisen ja elämänlaadun suhteen. YTK pyrkii parantamaan vammaisten osallistumista osaamisyhteiskuntaan. |
||||
Tarkistus 23 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.1.5 jakso, 1 kohta |
|||||
Biotieteet ja bioteknologia ovat tärkeitä monille politiikan aloille, joilla ne voivat merkittävästi edesauttaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamista. Niiden tarjoamat mahdollisuudet tiedostetaankin laajalti terveydenhuollon alalla, maataloudessa, elintarviketuotannossa, ympäristöalalla ja muilla aloilla, joilla kehitetään nopeassa tahdissa sovelluksia. Vertailumateriaalien ja validoitujen menetelmien aikaansaaminen edellyttää, että saatavilla ja käytössä on monenlaisia kehittyneitä bioteknologisia välineitä. YTK kehittää edelleen tämän alan osaamistaan lainsäädännön ja sääntelyn tarpeita silmällä pitäen. |
Biotieteet ja bioteknologia ovat tärkeitä monille politiikan aloille, joilla ne voivat merkittävästi edesauttaa EU:n tavoitteiden saavuttamista. Niiden tarjoamat mahdollisuudet tiedostetaankin laajalti terveydenhuollon alalla, maataloudessa, elintarviketuotannossa, ympäristöalalla ja muilla aloilla, joilla kehitetään nopeassa tahdissa sovelluksia. Vertailumateriaalien ja validoitujen menetelmien aikaansaaminen edellyttää, että saatavilla ja käytössä on monenlaisia kehittyneitä bioteknologisia välineitä. YTK kehittää edelleen tämän alan osaamistaan lainsäädännön ja sääntelyn tarpeita silmällä pitäen. |
||||
Tarkistus 24 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.2.1 jakso, 1 kohta, 2 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 25 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.2.1 jakso, 1 kohta, 3 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 26 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.2.1 jakso, 2 kohta |
|||||
Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita tuetaan parantamalla tieteellisen tiedon laatua ja ajantasaisuutta sekä kehittämällä prosesseja eri hallinnointivaihtoehtojen taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia varten. Kalastuksen valvonnassa käytetään uutta tekniikkaa, kuten DNA-analyysiin perustuvaa kalojen alkuperän todentamista. Erityistä huomiota kiinnitetään tekniikoihin, jotka edesauttavat sidosryhmien osallistumista. EU:n kehittyvän meriliikennepolitiikan myötä laajennetaan kalastuksen tarpeisiin kehitettyjen palvelujen - joihin kuuluu esimerkiksi alusten seuranta kaukokartoituksen ja sähköisten ilmoitusten avulla - soveltuvuutta myös kauppalaivojen tunnistamiseen. Myös kasvavan vesiviljelyalan vaikutuksia arvioidaan. |
Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita tuetaan parantamalla tieteellisen tiedon laatua ja ajantasaisuutta sekä kehittämällä prosesseja eri hallinnointivaihtoehtojen taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia varten. Kalastuksen valvonnassa käytetään uutta tekniikkaa, kuten DNA-analyysiin perustuvaa kalojen alkuperän todentamista. Erityistä huomiota kiinnitetään tekniikoihin, jotka edesauttavat sidosryhmien osallistumista. EU:n kehittyvän meriliikennepolitiikan myötä laajennetaan kalastuksen tarpeisiin kehitettyjen palvelujen - joihin kuuluu esimerkiksi alusten seuranta kaukokartoituksen ja sähköisten ilmoitusten avulla - soveltuvuutta myös kauppalaivojen tunnistamiseen. Myös kasvavan vesiviljelyalan vaikutuksia arvioidaan ympäristön, yhteiskunnan ja terveyden näkökulmasta . |
||||
Tarkistus 27 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.2.3 jakso, 1 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 28 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.2.3 jakso, 2 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 29 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.2.3 jakso, 3 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 30 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.3.3 jakso, 2 kohta, 6 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 31 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.4 jakso, 1 kohta |
|||||
YTK tukee EU:n päätöksentekoa ulkosuhteissa (kehitysyhteistyö, kauppa sekä kriisinhallinnan välineet, kuten vakauteen ja humanitaariseen apuun liittyvät välineet). |
YTK tukee EU:n päätöksentekoa ulkosuhteissa (kehitysyhteistyö, kauppa sekä kriisinhallinnan ja konfliktien rauhanomaisen ratkaisemisen välineet, kuten vakauteen ja humanitaariseen apuun liittyvät välineet). |
||||
Tarkistus 32 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.4.2 jakso, 4 kohta |
|||||
Yhteistyötä keskeisten toimijoiden (FAO, EUMETSAT, WFP, ESA GMES-GMFS) kanssa vahvistetaan. |
Yhteistyötä keskeisten toimijoiden ( UNEP , FAO, EUMETSAT, WFP, ESA GMES-GMFS) kanssa vahvistetaan. |
||||
Tarkistus 33 |
|||||
Liite, 3 osio, 3.4 jakso, alaotsikko ”Eettiset näkökohdat”, 1 kohta |
|||||
Erityisohjelman täytäntöönpanossa ja siihen perustuvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Näitä ovat muun muassa EU:n perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet, kuten ihmisarvon ja ihmiselämän suojelu ja henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, sekä ympäristön ja eläinten suojelu yhteisön oikeuden ja kansainvälisten sopimusten, ohjeistojen ja toimintasääntöjen uusimpien versioiden mukaisesti. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Helsingin julistus, Oviedossa 4. huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä sekä sen lisäpöytäkirjat, YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, Unescon yleismaailmallinen julistus ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista, YK:n yleissopimus bakteriologisista (biologisista) ja toksiiniaseista (BTWC), elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n asiaan liittyvät päätöslauselmat. |
Erityisohjelman täytäntöönpanossa ja siihen perustuvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita ja otettava ne huomioon. Näitä ovat muun muassa EU:n perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet, kuten ihmisarvon ja ihmiselämän suojelu ja henkilötietojen ja yksityisyyden suoja, sekä ympäristön ja eläinten suojelu yhteisön oikeuden ja kansainvälisten sopimusten, ohjeistojen ja toimintasääntöjen uusimpien versioiden mukaisesti. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Helsingin julistus, Oviedossa 4. huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä sekä sen lisäpöytäkirjat, YK:n yleissopimus lasten oikeuksista, Unescon yleismaailmallinen julistus ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista, YK:n yleissopimus bakteriologisista (biologisista) ja toksiiniaseista (BTWC), elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n asiaan liittyvät päätöslauselmat. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0523
Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettava erityisohjelma (seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma 2007-2011) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännessä ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmassa (2007-2011) (KOM(2005)0444 — C6-0385/2005 — 2005/0189(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0444) (1), |
— |
ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0385/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0357/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva uuden monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti; |
4. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
5. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
Tarkistus 1 |
|
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) |
|
|
(8 a) Yhteinen tutkimuskeskus osallistuu eurooppalaisiin ydinreaktorien turvaverkkoihin, joiden avulla pyritään saamaan kansalliset turvanormit mahdollisimmin yhdenmukaisiksi. Yhteisen tutkimuskeskuksen pitäisi asiantuntemuksensa vuoksi tehostaa tällaista osallistumistaan tämän ohjelman yhteydessä, jotta voitaisiin määrittää yhteisön turvanormit reaktorien ja jälleenkäsittelylaitosten suunnittelulle, rakentamiselle ja käytölle Euroopan unionissa. Näin voitaisiin edistää sellaisen ydinturvallisuutta Euroopan unionissa koskevan säännöstön määrittämistä, jonka avulla voitaisiin yhdenmukaistaa erilaiset kansalliset normit ydinturvallisuuden korkean tason saavuttamiseksi unionissa. |
Tarkistus 2 |
|
Johdanto-osan 9 kappale |
|
(9) Tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet. |
(9) Tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa olisi noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joihin kuuluvat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet. Lisäksi on edistettävä näiden toimien julkista hyväksyntää. |
Tarkistus 3 |
|
Johdanto-osan 10 kappale |
|
(10) YTK:n olisi jatkossakin tuotettava lisäresursseja kilpailutetun toiminnan kautta; tähän kuuluvat osallistuminen puiteohjelman epäsuoriin toimiin, ulkopuolisille asiakkaille tehtävä työ sekä vähäisemmässä määrin teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen. |
(10) YTK:n olisi jatkossakin tuotettava lisäresursseja kilpailutetun toiminnan kautta; tähän kuuluvat ulkopuolisille asiakkaille tehtävän työn ohella osallistuminen puiteohjelman epäsuoriin toimiin siten, että pyritään ottamaan kattavasti huomioon aiemmat toimet , sekä vähäisemmässä määrin teollisja tekijänoikeuksien hyödyntäminen. |
Tarkistus 4 |
|
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) |
|
|
(10 a) YTK:n olisi huolehdittava siitä, että sen erinomainen tieteellinen taso säilyy, jotta se voisi hoitaa tehtäviään jatkuvasti paremmin, ja tämän vuoksi sen olisi tehostettava varsinaista tutkimustoimintaansa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimintaa, jonka tarkoituksena on vastata suoraan yhteisön politiikan tarpeisiin. |
Tarkistus 5 |
|
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi) |
|
|
(10 b) YTK:n olisi huolehdittava siitä, että sen työn yhteydessä otetaan yhtäläisellä tavalla huomioon molempien sukupuolten asema ja rooli tieteessä ja tutkimuksessa ja noudatetaan näin sukupuolesta riippumattomien yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta. |
Tarkistus 6 |
|
3 artiklan 1 a kohta (uusi) |
|
|
Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännöksiä noudattaen. |
Tarkistus 7 |
|
3 artiklan 1 b kohta (uusi) |
|
|
Erityisohjelman yleiset hallintomenot, mukaan lukien yhteisen tutkimuskeskuksen sisäiset menot ja hallintomenot, olisi suhteutettava ohjelmassa toteutettaviin toimenpiteisiin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
Tarkistus 8 |
|
3 artiklan 1 c kohta (uusi) |
|
|
Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
Tarkistus 9 |
|
5 a artikla (uusi) |
|
|
5 a artikla Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennakkoon, jos se aikoo poiketa Euroopan unionin yleisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
Tarkistus 10 |
|
7 artiklan 1 a kohta (uusi) |
|
|
Arviointi sisältää arvion varainhoidon moitteettomuudesta ja ohjelman talousarvio- ja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta. |
Tarkistus 11 |
|
Liite, osa 2 ”Lähestymistapa”, 4 a kohta (uusi) |
|
|
YTK:n on huolehdittava siitä, että sen erinomainen tieteellinen taso säilyy, jotta se voisi hoitaa tehtäviään jatkuvasti paremmin, ja tämän vuoksi sen on tehostettava varsinaista tutkimustoimintaansa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimintaa, jonka tarkoituksena on vastata suoraan yhteisön politiikan tarpeisiin. |
Tarkistus 12 |
|
Liite, osa 2 ”Lähestymistapa”, 4 b kohta (uusi) |
|
|
Lisäksi tavoitteena on yhteistyön kehittäminen verkottamisen avulla niin, että Euroopan tasolla sekä maailmanlaajuisesti saavutetaan laaja yhteisymmärrys monissa kysymyksissä. YTK:n kyky osallistua kansainvälisiin huippututkimusverkkoihin ja integroituihin hankkeisiin saa tältä kannalta aivan erityisen merkityksen. Kun Euratomin ydinmateriaalivalvontatoimisto (ESO) ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) harjoittavat ydinmateriaalin valvontaa, ne tarvitsevat tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvää tukea sekä suoraa apua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhteistyöhön Euroopan unionin tulevien jäsenvaltioiden kanssa. |
Tarkistus 13 |
|
Liite, osa 3.1.1 ”Käytetyn polttoaineen karakterisointi, varastointi ja loppusijoittaminen”, - 1 kohta (uusi) |
|
|
Koska ydinvoimaa tuottavia yksiköitä on maailmassa jatkuvasti yhä enemmän, jätteenkäsittely ja ympäristövaikutukset ovat yhä tärkeämpiä kysymyksiä. Myös unionin on tehostettava asiaa koskevia toimiaan, ja sen on vastattava vielä selvittämättömiin kysymyksiin pian ja kestävällä tavalla . |
Tarkistus 14 |
|
Liite, osa 3.1.7 ”Tietämyksen hallinta ja koulutus” |
|
On tärkeää, että ydinalan uudet tutkija- ja insinöörisukupolvet voivat ylläpitää ja syventää aiempiin kokeisiin, tutkimustuloksiin, tulkintoihin ja osaamiseen pohjautuvaa tietämystä. Tämä koskee erityisesti niitä aloja, joilla kolmen vuosikymmenen kokemus reaktorien käyttäytymisestä ja turvallisuudesta on tiivistetty kehittyneiksi analyysivälineiksi, kuten malleiksi ja tietokoneohjelmistoiksi. YTK pyrkii osaltaan huolehtimaan siitä , että tämä tietämys on helposti saatavilla, asianmukaisesti jäsennettyä ja hyvin dokumentoitua, sekä tukemaan alan korkeakoulutusta Euroopassa. Lisäksi YTK tukee ydinalan tiedottamisen kehitystä varsinkin suhteessa kansalaisten hyväksyntään sekä osallistuu yleisön energiatietoisuutta koskevien strategioiden laadintaan. |
On tärkeää, että ydinalan uudet tutkija- ja insinöörisukupolvet voivat ylläpitää ja syventää aiempiin kokeisiin, tutkimustuloksiin, tulkintoihin ja osaamiseen pohjautuvaa tietämystä. Tämä koskee erityisesti niitä aloja, joilla kolmen vuosikymmenen kokemus reaktorien käyttäytymisestä ja turvallisuudesta on tiivistetty kehittyneiksi analyysivälineiksi, kuten malleiksi ja tietokoneohjelmistoiksi. Koska uhkana on tiedon häviäminen ja nuorten tutkijoiden puuttuminen ydintekniikan alalla, YTK:sta voisi tulla tiedon välittämisen sekä koulutuksen ja jatkokoulutuksen eurooppalainen keskus. YTK toteuttaa tiedon säilymistä koskevan ohjelman, joka takaa , että tämä tietämys on helposti saatavilla, asianmukaisesti jäsennettyä ja hyvin dokumentoitua. Lisäksi se toteuttaa nuoria tutkijoita tukevan ohjelman, jossa esitetään, miten nuoret voidaan saada mukaan ydinenergian tutkimukseen ja kouluttaa siihen. Lisäksi YTK tukee ydinalan tiedottamisen kehitystä varsinkin suhteessa kansalaisten hyväksyntään sekä osallistuu yleisön energiatietoisuutta koskevien strategioiden laadintaan. |
Tarkistus 15 |
|
Liite, osa 3.2.3 ”Kehittyneiden ydinenergiajärjestelmien turvallinen toiminta”, 2 kohta |
|
YTK:n on tärkeää olla mukana - joko suoraan tai koordinoimalla eurooppalaisten tahojen osallistumista - tässä maailmanlaajuisessa aloitteessa, johon osallistuvat kaikki tärkeimmät tutkimusorganisaatiot. YTK tarkastelee pääasiassa innovatiivisten ydinpolttoainesyklien turvallisuus- ja materiaalivalvontanäkökohtia ja erityisesti uusien polttoaineiden karakterisointia, testausta ja analysointia. Samoin kehitetään reaktoreiden turvallisuus- ja laatutavoitteita, turvallisuusvaatimuksia ja kehittyneitä arviointimenetelmiä. Tietoa välitetään järjestelmällisesti edelleen asianmukaisille jäsenvaltioiden viranomaisille ja komission yksiköille varsinkin säännöllisten koordinointikokousten kautta. |
YTK:n on tärkeää olla mukana - joko suoraan tai koordinoimalla eurooppalaisten tahojen osallistumista - tässä maailmanlaajuisessa aloitteessa, johon osallistuvat kaikki tärkeimmät tutkimusorganisaatiot. Tähän liittyen YTK:lla on tulevaisuudessa ratkaiseva rooli eurooppalaisen panoksen koordinoinnissa ja integroinnissa . YTK tarkastelee pääasiassa innovatiivisten ydinpolttoainesyklien turvallisuus- ja materiaalivalvontanäkökohtia ja erityisesti uusien polttoaineiden karakterisointia, testausta ja analysointia. Samoin kehitetään reaktoreiden turvallisuus- ja laatutavoitteita, turvallisuusvaatimuksia ja kehittyneitä arviointimenetelmiä. Tietoa välitetään järjestelmällisesti edelleen asianmukaisille jäsenvaltioiden viranomaisille ja komission yksiköille varsinkin säännöllisten koordinointikokousten kautta. |
Tarkistus 16 |
|
Liite, osa 3.3.1 ”Ydinmateriaalivalvonta”, 1 a kohta (uusi) |
|
|
Kansainvälinen tilanne on äskettäin heikentynyt ydinaseiden leviämisen tai ainakin asiaa koskevien tiettyjen yksittäisten valtioiden pyrkimysten seurauksena. Ydinmateriaalin leviämisen estämisestä on jälleen tulossa tärkeä kysymys muiden turvallisuuteen liittyvien kysymysten ohella. Tätä taustaa vasten on Euroopan unionin kansalaisten turvallisuuden kannalta välttämätöntä, että YTK:lla säilyy tarvittavat asiaa koskevat valmiudet. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0524
Euroopan atomienergiayhteisön erityisohjelma (seitsemäs ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelma 2007-2011) *
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännen ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman (2007-2011) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta (KOM(2005)0445 — C6-0386/2005 — 2005/0190(CNS))
(Kuulemismenettely)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0445) (1) ja muutetun ehdotuksen (KOM(2005)0445/2) (1), |
— |
ottaa huomioon Euratomin perustamissopimuksen 7 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0386/2005), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6-0333/2006); |
1. |
hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; |
2. |
katsoo, että lainsäädäntöehdotuksessa esitetyn ohjeellisen määrän on oltava yhteensopiva vuosien 2007-2013 rahoituskehyksen otsakkeen 1 a enimmäismäärän kanssa, ja huomauttaa, että vuotuisesta määrästä päätetään vuotuisessa talousarviomenettelyssä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (2) 38 kohdan mukaisesti; |
3. |
pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euratomin perustamissopimuksen 119 artiklan toisen kohdan mukaisesti; |
4. |
pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; |
5. |
pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; |
6. |
kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. |
KOMISSION TEKSTI |
PARLAMENTIN TARKISTUKSET |
||||
Tarkistus 1 |
|||||
Johdanto-osan 12 kappale |
|||||
(12) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja niiden mahdollisten tulevien muutosten sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1074/1999 mukaisesti |
(12) Olisi myös toteutettava asianmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen perimiseksi takaisin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ja niiden mahdollisten tulevien muutosten sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1074/1999 mukaisesti. Kaikki edellä mainittujen asetusten perusteella palautetut varat olisi osoitettava puiteohjelmaan kuuluvien toimien toteuttamiseen. |
||||
Tarkistukset 22 ja 23 |
|||||
2 artiklan 2 kohta |
|||||
Fuusioenergiatutkimuksen alalla muodostetaan Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston V luvun nojalla perustettava yhteisyritys hallinnoimaan Euroopan osallistumista ITER-hankkeeseen sekä täydentäviin toimiin , joiden tavoitteena on fuusioenergian nopea toteuttaminen . |
Fuusioenergiatutkimuksen alalla muodostetaan Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston V luvun nojalla perustettava yhteisyritys hallinnoimaan Euroopan osallistumista ITER-hankkeeseen sekä liitteen 2 osan 2.1. kohdan i alakohdassa tarkoitettuihin ITERin rakentamista tukeviin toimiin. Yhteisyritys toteuttaa ja hallinnoi erikseen kaikkia muita toimia fuusioenergian alalla, siten että säilytetään kokonaisvaltainen lähestymistapa ja fuusioassosiaatioiden täysimääräinen osallistuminen. |
||||
Tarkistus 2 |
|||||
3 artiklan 1 kohta, ennen taulukkoa |
|||||
Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 3 artiklan mukaisesti 2 234 miljoonaa euroa, josta 15 prosenttia saa olla komission hallintomenoja. |
Erityisohjelman toteuttamista varten tarpeelliseksi katsottu rahoitusmäärä on puiteohjelmasta tehdyn päätöksen 3 artiklan mukaisesti 2 234 miljoonaa euroa, josta alle 15 prosenttia saa olla komission hallintomenoja. |
||||
Tarkistus 3 |
|||||
3 artiklan 1 a kohta, taulukon jälkeen (uusi) |
|||||
|
Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että rahoitetut toimet toteutetaan tehokkaasti ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännöksiä noudattaen. |
||||
Tarkistus 4 |
|||||
3 artiklan 1 b kohta, taulukon jälkeen (uusi) |
|||||
|
Erityisohjelman yleiset hallintomenot toimeenpanoviraston sisäiset menot ja hallintomenot mukaan lukien olisi suhteutettava erityisohjelman mukaisesti toteutettaviin toimiin, ja ne kuuluvat budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjien päätäntävaltaan. |
||||
Tarkistus 5 |
|||||
3 artiklan 1 c kohta, taulukon jälkeen (uusi) |
|||||
|
Talousarviomäärärahat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteen eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden sekä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. |
||||
Tarkistus 6 |
|||||
4 artiklan 1 kohta |
|||||
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. |
1. Kaikessa tähän erityisohjelmaan kuuluvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita. Tutkimustoiminnan keskeinen tavoite on sekä varmistaa ydinenergian rauhanomaisen käytön turvallisuus (safety) että estää ydinenergian väärinkäyttö sotilaallisiin tarkoituksiin (security). |
||||
Tarkistus 7 |
|||||
5 a artikla (uusi) |
|||||
|
5 a artikla Komissio ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle ennalta, jos se aikoo poiketa Euroopan unionin yleisen talousarvion selvitysosassa ja liitteessä esitetystä rahoituksen jakautumisesta. |
||||
Tarkistus 9 |
|||||
7 artiklan 1 a kohta (uusi) |
|||||
|
1 a. Komissio laatii arviointikertomuksen, joka sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta, ja arvion erityisohjelman talousarvio- ja taloushallinnon tehokkuudesta ja asianmukaisuudesta. |
||||
Tarkistus 10 |
|||||
7 artiklan 3 kohdan 1 a alakohta (uusi) |
|||||
|
Kyseisten tietojen on oltava aina käytettävissä ja ne toimitetaan pyynnöstä Euroopan parlamentille, alueiden komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle tai Euroopan oikeusasiamiehelle. |
||||
Tarkistus 11 |
|||||
Liite, 1 osa, 1 a kohta (uusi) |
|||||
|
Ydinenergia voi olla merkittävä osatekijä EU:n kestävän ja varman energiansaannin turvaamisessa, unohtamatta kuitenkaan Euroopan unionin uusiutuvien energialähteiden tutkimiseen liittyviä nykyisiä ja tulevaisuudessakin välttämättömiä ponnisteluja . |
||||
Tarkistus 12 |
|||||
Liite, 1 osa, 2 kohta |
|||||
Pitkällä aikavälillä ydinfuusio voi tarjota periaatteessa rajattomasti puhdasta energiaa. ITER on ratkaisevan tärkeä askel kohti tämän lopullisen tavoitteen saavuttamista. ITER-hankkeen toteuttaminen onkin EU:n nykyisen strategian keskeinen osa. Siihen on kuitenkin liityttävä vahva ja kohdennettu eurooppalainen tutkimus- ja kehitysohjelma, jolla valmistaudutaan ITERin käyttöön ja jossa kehitetään ITERin käytön aikana ja sen jälkeen tarvittavia teknologioita ja tietämyspohjaa. |
Pitkällä aikavälillä ydinfuusio voi tarjota periaatteessa rajattomasti puhdasta energiaa. ITER on merkittävä askel kohti tämän lopullisen tavoitteen saavuttamista. ITER-hankkeen toteuttaminen onkin EU:n nykyisen strategian keskeinen osa. Siihen on kuitenkin liityttävä vahva ja kohdennettu eurooppalainen tutkimus- ja kehitysohjelma, jolla valmistaudutaan ITERin käyttöön ja jossa kehitetään ITERin käytön aikana ja sen jälkeen tarvittavia teknologioita ja tietämyspohjaa. |
||||
Tarkistus 13 |
|||||
Liite, 2 osa, 2.1 jakso, otsake ”Toimet”, ii kohta, 1 kohdan johdantokappale |
|||||
Kohdennetussa fysiikka- ja teknologiaohjelmassa pyritään vakiinnuttaman ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistelemaan ITERin toiminnan nopeaa aloittamista, minkä ansiosta ITERin perustavoitteet voidaan saavuttaa huomattavasti nopeammin ja edullisemmin. Ohjelma toteutetaan koordinoiduilla kokeellisilla, teoreettisilla ja mallintamistoimilla, joissa käytetään JET-laitteita ja muita assosiaatioiden laitteistoja. Sen avulla varmistetaan, että Euroopalla on riittävät vaikutusmahdollisuudet ITER-hankkeessa, ja valmistaudutaan Euroopan keskeiseen asemaan ITERin käytössä. Tähän ohjelmaan sisältyy: |
Kohdennetussa fysiikka- ja teknologiaohjelmassa pyritään vakiinnuttaman ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistelemaan ITERin toiminnan nopeaa aloittamista, minkä ansiosta ITERin perustavoitteet voidaan saavuttaa huomattavasti nopeammin ja edullisemmin. Ohjelma toteutetaan koordinoiduilla kokeellisilla, teoreettisilla ja mallintamistoimilla, joissa käytetään JET-laitteita , magneettiseen koossapitoon perustuvia laitteita (tokamakit, stellaraattorit ja kääntökenttäpinnelaitteet, joita on jo olemassa tai joita rakennetaan kaikissa jäsenvaltioissa) ja muita assosiaatioiden laitteistoja. Sen avulla varmistetaan, että Euroopalla on riittävät vaikutusmahdollisuudet ITER-hankkeessa, ja valmistaudutaan Euroopan keskeiseen asemaan ITERin käytössä. Tähän ohjelmaan sisältyy: |
||||
Tarkistus 14 |
|||||
Liite,2 osa, 2.1 jakso, otsake ”Toimet”, v kohta, 3 a luetelmakohta (uusi) |
|||||
|
— kannustamalla patenttien kehittämiseen. |
||||
Tarkistukset 15 ja 16 |
|||||
Liite, 2 osa, 2.2 jakso, 1 kohta |
|||||
Epäsuoria toimia toteutetaan seuraavassa esitellyillä viidellä pääasiallisella aihealueella. Kautta koko ohjelman esiintyy kuitenkin tärkeitä yhteyksiä eri aihealueiden toimien välillä, ja tämä eri toimien välinen vuorovaikutus on otettava riittävällä tavalla huomioon. Tässä suhteessa olennaisen tärkeää on koulutustoimille ja tutkimusinfrastruktuureille annettava tuki. Koulutustarpeiden on oltava keskeinen tekijä kaikissa EU:n tällä alalla rahoittamissa hankkeissa, ja yhdessä infrastruktuureille annettavan tuen kanssa ne ovat olennainen osa ydinalan osaamisen varmistamisessa. |
Turvallisuus on keskeinen vaatimus kaikessa Euroopan unionin toiminnassa ydinfissiotutkimuksen alalla. Yhtäältä on pyrittävä entistä turvallisempiin energiantuotantolaitoksiin (safety) ja toisaalta estämään laitosten väärinkäytökset sotilaallisiin ja terroritarkoituksiin (security). Epäsuoria toimia toteutetaan seuraavassa esitellyillä viidellä pääasiallisella aihealueella. Kautta koko ohjelman esiintyy kuitenkin tärkeitä yhteyksiä eri aihealueiden toimien välillä, ja tämä eri toimien välinen vuorovaikutus on otettava riittävällä tavalla huomioon. Tässä suhteessa olennaisen tärkeää on koulutustoimille , tieteellisten ja teknisten tietojen vaihdolle ja tutkimusinfrastruktuureille annettava tuki. Koulutustarpeiden on oltava keskeinen tekijä kaikissa EU:n tällä alalla rahoittamissa hankkeissa, ja yhdessä infrastruktuureille annettavan tuen kanssa ne ovat olennainen osa ydinalan osaamisen varmistamisessa. |
||||
Tarkistus 17 |
|||||
Liite, 2 osa, 2.2 jakso, ii alakohta, otsake ”Toimet”, 1 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 18 |
|||||
Liite, 2 osa, 2.2 jakso, iii alakohta, otsake ”Tavoitteet”, 2 kohta |
|||||
Tämän alan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ratkaista kiistanalainen kysymys riskeistä, joita aiheutuu altistuksesta pienille mutta pitkäkestoisille säteilyannoksille. Tämän tieteellisen ja poliittisen kysymyksen ratkaisemisella voi olla merkittäviä kustannus- ja/tai terveysvaikutuksia sekä säteilyn lääketieteelliseen että teollisuuskäyttöön. |
Tämän alan tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on ratkaista kiistanalainen kysymys riskeistä, joita aiheutuu altistuksesta pienille mutta pitkäkestoisille säteilyannoksille. Tämän tieteellisen kysymyksen ratkaisemisella voi olla merkittäviä kustannusja/tai terveysvaikutuksia sekä säteilyn lääketieteelliseen että teollisuuskäyttöön. |
||||
Tarkistus 19 |
|||||
Liite, 2 osa, 2.2 jakso, v alakohta, otsake ”Tavoitteet” |
|||||
Kaikilla ydinfission ja säteilysuojelun aloilla kannetaan huolta tarvittavan asiantuntemuksen ja henkilöstön korkean tason säilyttämisestä, sillä tämä saattaa vaikuttaa erityisesti kykyyn ylläpitää nykyinen korkea ydinturvallisuustaso. Tästä syystä tämän ohjelman tavoitteena on tukea erilaisin toimenpitein tieteellisen osaamisen ja taitotiedon levittämistä koko alalla. Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden ja insinöörien saatavuus. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla EU:n koulutuslaitosten välistä koordinointia sen varmistamiseksi, että pätevyysvaatimukset ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa, sekä helpottamalla opiskelijoiden ja tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. Vain todella eurooppalaisella lähestymistavalla voidaan varmistaa tarvittavat kannustimet ja yhdenmukainen korkeakoulutuksen taso. Siten voidaan helpottaa uuden tutkijapolven liikkuvuutta ja tarjota insinööreille jatkuvaa koulutusta, kun he joutuvat kohtaamaan huomispäivän tieteellisiä ja teknologisia haasteita yhä tiiviimmin integroidulla ydinalalla. |
Kaikilla ydinfission ja säteilysuojelun aloilla kannetaan huolta tarvittavan asiantuntemuksen ja henkilöstön korkean tason säilyttämisestä, sillä tämä saattaa vaikuttaa erityisesti kykyyn ylläpitää nykyinen korkea ydinturvallisuustaso. Tästä syystä tämän ohjelman tavoitteena on tukea erilaisin toimenpitein tieteellisen osaamisen ja taitotiedon levittämistä koko alalla. Näillä toimenpiteillä pyritään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varmistamaan sopivan pätevyyden omaavien tutkijoiden ja insinöörien saatavuus. Tähän pyritään esimerkiksi parantamalla EU:n koulutuslaitosten välistä koordinointia sen varmistamiseksi, että pätevyysvaatimukset ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa, sekä helpottamalla opiskelijoiden ja tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. Vain todella eurooppalaisella lähestymistavalla voidaan varmistaa tarvittavat kannustimet ja yhdenmukainen korkeakoulutuksen taso. Siten voidaan helpottaa uuden tutkijapolven liikkuvuutta ja tarjota insinööreille jatkuvaa koulutusta, kun he joutuvat kohtaamaan huomispäivän tieteellisiä ja teknologisia haasteita yhä tiiviimmin integroidulla ydinalalla. |
||||
Tarkistus 20 |
|||||
Liite, 2 osa, 2.2 jakso, v alakohta, otsake ”Toimet”, 1 luetelmakohta |
|||||
|
|
||||
Tarkistus 21 |
|||||
Liite, 3 a osa (uusi) |
|||||
|
3 a. TIEDOTTAMINEN On tarpeen jakaa ydinenergiaa koskevaa tietoa kansalaisille ja heidän edustajilleen käynnistämällä monivuotisia kampanjoita ydinenergiaa koskevan tiedon lisäämiseksi, jotta voidaan sekä edistää keskustelua että helpottaa päätöksentekoa. Mahdollisimman suuren tehon varmistamiseksi nämä kampanjat valmistellaan yhteiskuntatieteistä johdettuja menetelmiä soveltaen. |
(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
P6_TA(2006)0525
Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue
Euroopan parlamentin päätöslauselma vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä Euroopan unionissa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla)
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, jossa EU asettaa tavoitteekseen kehittää unionia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvana alueena, |
— |
ottaa huomioon saman sopimuksen 39 artiklan, jossa Euroopan parlamentin tehtäväksi annetaan käydä vuosittain keskustelu tällä alalla tapahtuneesta edistymisestä, |
— |
ottaa huomioon 27. syyskuuta 2006 käydyssä keskustelussa neuvoston suulliseen kysymykseen B6-0428/2006 antamat vastaukset sekä komission esittämät tiedonannot Haagin ohjelman täytäntöönpanosta ja tulevaisuuden näkymistä, |
— |
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja Suomen eduskunnan välisessä tapaamisessa 2. ja 3. lokakuuta 2006 käydyt keskustelut, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan, |
A. |
katsoo, että nykyisessä yhä globalisoituneemmassa maailmassa, jota leimaavat jatkuvat kriisit ja jännitteet, taloudellinen epätasa-arvo ja kasvavat siirtolaisvirrat, yhä useampaa koskettavat ideologiset ja kulttuuriset vastakkainasettelut sekä laajuudeltaan tuntemattoman terrorismin uhka, Euroopan kansalaisten vaatimukset entistä vapaammasta, turvallisemmasta ja oikeudenmukaisemmasta unionista kasvavat jatkuvasti, |
B. |
ottaa huomioon, että Tampereella 15. ja 16. lokakuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmistä on kulunut jo seitsemän vuotta, eikä Euroopan unionilla ole vieläkään johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa eikä edes laillista maahanmuuttoa koskevaa politiikkaa, |
C. |
panee merkille, ettei näitä ulkoapäin tulevia paineita
|
D. |
muistuttaa, että yhtenäisen säännöstön tai jäsenvaltioiden yhteisten kantojen puuttuessa EU ei voi vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen liittyvissä asioissa vaikuttaa toden teolla kolmansien maiden, myöskään liittolaistensa, kuten Yhdysvaltojen, mielipiteisiin, ja että tämä voi vahingoittaa unionin uskottavuutta ja altistaa sen näiden maiden poliittisille ja strategisille vaikutuksille, |
E. |
katsoo, että tällainen EU:n strateginen heikkous ei johdu pelkästään siitä, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvät asiat on tuotu unioniin vasta hiljattain (huolimatta siitä, että ensimmäiset yritykset luoda vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue ovat peräisin vuodelta 1975, jolloin Eurooppaan iski ensimmäinen terroristiaalto), vaan ennen kaikkea siitä, että tämä jäsenvaltioissa suurta varauksellisuutta herättänyt muutos tapahtui Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten voimassaolon aikana; toteaa, että lisäksi siirtyminen jo vuonna 1993 suunniteltuun tavanomaiseen lainsäädäntöjärjestelmään tapahtui asteittain vuosina 1999, 2001, 2004 ja vihdoin 2005, jolloin Haagin ohjelman ansiosta otettiin (osittain) käyttöön EY:n perustamissopimuksen 67 artiklassa tarkoitetut ”siirtymälausekkeet”, |
F. |
panee merkille sen, että yhtä poliittista tavoitetta kohti on yhä enemmän oikeusperustoja, toimielinten toimivaltuuksien laajuuden rajaamista koskevat ristiriidat ja kanteet ovat moninkertaistuneet, sekä yksimielisyyssääntö ja ennen kaikkea todellisen demokraattisen ja oikeudellisen valvonnan puute ovat kaikki yhdessä tehneet kolmanteen pilariin kuuluvien politiikan alojen tilanteesta erittäin haavoittuvan sen suhteen, miten unioni noudattaa periaatteita, joihin se ilmoittaa perustuvansa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artikla), |
G. |
varoittaa käsittelemästä perussopimusten ulkopuolella kysymyksiä, joista Euroopan unionin toimielimet ovat jo tehneet ehdotuksia; toivoo, että Euroopan unionin toimielimet ja kansalliset parlamentit kävisivät vilpittömään yhteistyöhön perustuvaa avointa keskustelua 27. toukokuuta 2005 allekirjoitetun Prümin sopimuksen sisällyttämisestä EY:n perustamissopimukseen, jotta Euroopan parlamentti voisi toteuttaa demokraattista valvontaa, |
H. |
panee merkille, että jäsenvaltiot ovat ensimmäisinä tiedostaneet tämän demokraattisen, oikeudellisen ja jopa toiminnallisen vajeen ja että allekirjoittamalla Euroopan unionin perustuslakisopimuksen ne sitoutuivat siihen, että se, mikä Maastrichtin sopimuksessa tunnustettiin ainoastaan neuvoston oikeudeksi, tulee pakolliseksi marraskuusta 2006 lähtien, |
I. |
on vakuuttunut siitä, että EY:n perustamissopimuksen 67 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa tarkoitettujen ”siirtymälausekkeiden” käyttöönotto on tarkoituksenmukaista nykyisessä perustuslaillisessa tilanteessa ja sopusoinnussa tulevan perustuslaillisen tilanteen kanssa ja että neuvoston olisi siten ryhdyttävä toimiin myös valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 18 artiklan nojalla, jossa osapuolia kehotetaan vilpittömään yhteistyöhön, jolla tähdätään mahdollisimman suotuisten olosuhteiden luomiseen perustuslakisopimuksen ratifioimiseksi, |
J. |
kannattaa komission ehdotusta ottaa vuoden 2007 aikana käyttöön EY:n perustamissopimuksen 67 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa tarkoitetut ”siirtymälausekkeet” (poistamalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevat rajoitukset EY:n perustamissopimuksen IV osastoon kuuluvien alojen osalta) Euroopan parlamentin Eurooppa-neuvostolle jo 14. lokakuuta 2004 tekemän suosituksen mukaisesti (3), |
K. |
muistuttaa, että ”siirtymälausekkeiden” käyttöönotto jättää avoimeksi neuvoston mahdollisuuden päättää äänestysehdoistaan ja että yksimielisyyden säilyttämiseksi tietyissä tapauksissa ja/tai tietyksi ajanjaksoksi voitaisiin löytää useita eri ratkaisumalleja, kunhan kaikissa Euroopan kansalaisten oikeuksia koskevissa asioissa sovelletaan yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa; katsoo lisäksi, ettei Euroopan parlamentin roolia voida pitää vähäisempänä kuin kaikkein pienimmän jäsenvaltion roolia, |
L. |
katsoo, että nykyisten perussopimusten nojalla käyttöön otettaviksi aiotut ”siirtymälausekkeet” ovat yhteensopivia Euroopan unionin perustuslakisopimuksessa tarkoitetun kehyksen kanssa eivätkä saa ylittää sen määräyksiä (esimerkiksi siirtolaispolitiikkaan liittyvien kiintiöiden osalta), |
M. |
katsoo, että on myös tarpeen määrittää, mihin ”siirtymälausekkeiden” tulisi johtaa, ja että ellei nykyisiin perussopimuksiin voida enää lisätä uusia tavoitteita, kahden seuraavan vuoden aikana olisi syytä harkita unionin säännöstön konsolidointia/yksinkertaistamista vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen liittyvissä asioissa ottamalla huomioon alueen toteuttamisessa jäsenvaltioiden yhteistyön tuloksena ja erityisesti Maastrichtin sopimuksen jälkeen tapahtunut edistyminen; katsoo lisäksi, että unionin säännöstön mahdollisella konsolidoinnilla tai yksinkertaistamisella olisi pyrittävä poistamaan säännöstössä ilmeneviä lukuisia epäjohdonmukaisuuksia sekä tekemään vahvistettua yhteistyötä koskevasta säännöstöstä mahdollisimman laaja (kuten Schengenin sopimuksessa), |
N. |
ottaa huomioon, että nykyisten sopimusten mukaisen käytännön yhteistyön parantamista ovat vaatineet voimakkaasti sekä kansalaiset, yhteistyötä tekevät tahot että neuvosto, jossa ei ole tähän päivään mennessä saatu aikaan sopimusta tämän yhteistyön todellisesta edistämisestä, |
O. |
katsoo, että uusien jäsenvaltioiden, jotka täyttävät Schengen-sopimukseen liittymisen kriteerit ja ehdot päästä mukaan järjestelmään, ei pitäisi joutua kärsimään epäoikeudenmukaisesti toisen sukupolven Schengen-tietojärjestelmän (SIS II) täytäntöönpanoa koskevien huomattavien viivästysten vuoksi, |
P. |
katsoo, että Euroopan parlamentti osoitti huomattavaa nopeutta ja kompromissihenkeä saadessaan aikaan ensimmäisessä käsittelyssä sopimuksen kolmesta säädöstekstistä, jotka ovat SIS II:n oikeusperusta; |
1. |
kehottaa komissiota toimittamaan neuvostolle vuoden 2007 aikana päätösehdotus, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artikla sekä saattaa yhteisössä voimaan (perustamissopimuksen IV osasto) poliisiyhteistyötä (myös Europolia) ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa (myös Eurojustia) koskevat määräykset; |
2. |
kehottaa neuvostoa
|
3. |
kehottaa Eurooppa-neuvostoa ehdottamaan neuvostolle ja komissiolle suuntaviivoja, joiden mukaisesti nämä
|
4. |
pyytää neuvostoa esittämään mahdollisimman pian Euroopan parlamentille suuntaviivat, joita se aikoo noudattaa laatiessaan ehdotusta puitepäätökseksi rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta; varoittaa vesittämästä tätä ehdotusta ja muistuttaa neuvoston sitoutumisesta siihen, että myös parlamentti osallistuu poliittisesti tämän puitepäätöksen hyväksymiseen; |
5. |
kehottaa kansallisia parlamentteja tarkistamaan mahdollisimman pian sellaisten neuvoston suunnittelemien uusien määräysten vaikutukset kansallisella tasolla, jotka koskevat tietosuojaa, tietokantojen saatavuusperiaatteen ja niiden yhteenliittämistä koskevan periaatteen täytäntöönpanoa turvallisuustarkoituksia varten; ilmoittaa jo nyt olevansa valmis ottamaan tällaisen tutkimuksen tulokset huomioon lausunnossa, jonka se antaa neuvostolle tästä aiheesta; |
6. |
kehottaa komissiota julkaisemaan vuosittain kertomuksen perusoikeuksista, syrjinnän torjumisesta ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista vastuussa olevan komission jäsenten ryhmän toiminnasta; kehottaa komissiota myös esittämään mahdollisimman pian katsauksen edellä mainitun ryhmän toiminnasta ja päätöksistä viimeksi kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana; |
7. |
katsoo, ettei jäsenvaltioita pidä pyrkiä korvaamaan EU:n toimielimillä perusoikeuksia, maahanmuuttoa ja turvallisuuden parantamista koskevissa tärkeissä kysymyksissä vaan EU:n toimielinten roolin pitäisi olla täydentävä; katsoo lisäksi, että olisi syytä varmistua siitä, että rikosasioita koskevan poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön yhteisöllistämiseen liitettäisiin jonkinasteinen valvontaoikeus, joka
|
8. |
muistuttaa tarpeesta taata lainsäädännöllisten toimivaltuuksien yhdenmukaisuus Euroopan unionissa ja kehottaa määräämään esimerkiksi siitä, ettei maahanmuuttolainsäädäntöä rajoiteta pelkästään laittomaan maahanmuuttoon vaan että se kattaisi myös laillisen maahanmuuton; |
9. |
on syvästi huolestunut, Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen väliseen sopimukseen lentoyhtiöiden PNR- eli matkustajarekisteritietojen käsittelemisestä ja siirtämisestä Yhdysvaltojen sisäisen turvallisuuden ministeriölle (5) liittyvästä, Yhdysvaltojen kirjallisesti ilmoittamasta matkustajarekisteriä koskevan väliaikaisen sopimuksen tulkinnasta, josta ilmenee, että USA:n viranomaisten tulkinta ei vastaa sopimuksen sisältöä eikä sen tarkoitusta, kun on kyse USA:n virastojen ja laitosten oikeudesta saada matkustajarekisteritietoja ja siitä, mihin tietueisiin niillä olisi pääsy; |
10. |
kehottaa neuvostoa hyväksymään viipymättä ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi eräistä rikosoikeudellisissa menettelyissä Euroopan unionin alueella noudatettavista oikeuksista (KOM(2004)0328) ja ottamaan siinä asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin 12. huhtikuuta 2005 hyväksymän kannan (6); |
11. |
toistaa näkemyksensä siitä, että Tampereella vuonna 1999 tehdyn esityksen mukaisesti
|
12. |
on vakuuttunut tarpeesta säilyttää - sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission valtaoikeuksia — jäsenvaltioiden oikeus keskinäiseen avunantoon ja valvontaan myös siinä tapauksessa, että yhteisöllistäminen ulotetaan kolmanteen pilariin, kuten on tehty jo Schengen-yhteistyön ja terrorismin torjunnan kohdalla; |
13. |
kannattaa komission hiljattain antamaa tiedonantoa, joka koskee vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaan alueeseen liittyvän politiikan arviointijärjestelmän laatimista; muistuttaa lisäksi, että
|
14. |
katsoo, että hienot tavoitteet jäävät vain aikomuksiksi, ellei niille osoiteta tarpeeksi henkilöstöresursseja ja varoja: katsoo, että tähän voitaisiin päästä mm. siten, että
|
15. |
pyytää komissiota paneutumaan SIS II:n täytäntöönpanon nopeuttamiseen ja pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla prosessin etenemisestä ja perustelemaan jo todetut ja mahdolliset tulevat viivästykset; |
16. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. |
(1) Tämä koskee erityisesti YK:n turvallisuusneuvostoa sekä sen terrorismin vastaista komiteaa, perusoikeusneuvostoa sekä erityisvirastoja, jotka voivat monin eri perustein vaikuttaa EU:n toimiin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvissä asioissa.
(2) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Euroopan neuvoston pääsihteeri ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu.
(3) EUVL C 166 E, 7.7.2005, s. 58.
(4) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
P6_TA(2006)0526
Aids
Euroopan parlamentin päätöslauselma aidsista
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman ”HI-virus/aids: aika toimia” (1) ja 2. joulukuuta 2004 antamansa päätöslauselman HI-viruksesta/aidsista (kansainvälinen aids-päivä) (2), |
— |
ottaa huomioon 1. joulukuuta 2006 vietettävän maailman aids-päivän, jonka teemana on ”vastuullisuus: pysäytä aids, pidä lupauksesi”, |
— |
ottaa huomioon 21. marraskuuta 2006 julkaistun UNAIDS (3) raportin ”2006 AIDS Epidemic Update”, |
— |
ottaa huomioon 31. toukokuuta ja 2. kesäkuuta 2006 välisenä aikana pidetyn YK:n korkean tason kokouksen, jossa tarkasteltiin edistymistä hiv/aids-julistuksen toteutuksessa, |
— |
ottaa huomioon Torontossa elokuussa 2006 pidetyn XVI kansainvälisen aids-konferenssin, |
— |
ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2005 esitetyn komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille HI-viruksen/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjumiseen tähtäävästä ulkoisena toimena toteutettavasta eurooppalaisesta toimintaohjelmasta (2007-2011) (KOM(2005)0179), |
— |
ottaa huomioon komission 15. joulukuuta 2005 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman tiedonannon ”Hivin/aidsin torjunta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa vuosina 2006-2009” (KOM(2005)0654), |
— |
ottaa huomioon G8:n Gleneaglesin huippukokouksessa heinäkuussa 2005 ja YK:ssa vuonna 2005 tehdyn sitoumuksen, että ennaltaehkäisy ja hoito ovat kaikkien saatavilla vuoteen 2010 mennessä, |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan, |
A. |
ottaa huomioon, että ensimmäisen aids-tapauksen toteamista seuranneiden 25 vuoden aikana yli 25 miljoonaa ihmistä on kuollut aidsiin, |
B. |
ottaa huomioon, että UNAIDSin 21. marraskuuta 2006 julkaiseman raportin mukaan vuonna 2006 tuli ilmi 4,3 miljoonaa uutta tartuntaa, joista 2,8 miljoonaa (65 prosenttia) Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, |
C. |
ottaa huomioon, että 95 prosenttia kaikista 39,5 miljoonasta hiv/aids-tartunnan saaneesta elää kehitysmaissa, |
D. |
ottaa huomioon, että tartuntamäärät Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa ovat nousseet yli 50 prosenttia vuoden 2004 jälkeen ja että uusien tartuntojen määrä on vähentynyt vain harvoissa maissa, |
E. |
ottaa huomioon, että niistä 6,8 miljoonasta hiv-potilaasta, jotka ovat köyhistä tai keskivarakkaista maista ja jotka tarvitsevat retroviruslääkehoitoa, ainoastaan 24 prosentilla on mahdollisuus saada tarvittava hoito, |
F. |
ottaa huomioon, että hiv/aids-orpoja on arviolta 15 miljoonaa, joista 12,3 miljoonaa elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, |
G. |
ottaa huomioon, että vain 5 prosenttia hiv-positiivista lapsista saa lääkinnällistä apua ja alle 10 prosenttia jo 15 miljoonasta aids-orvosta saa taloudellista tukea, |
H. |
ottaa huomioon, että vanhemmat sisarukset ja isovanhemmat ottavat usein vastuun suurista määristä aids-orpoja ja että hiv/aidsiin kuoleva nuorten aikuisten sukupolvi jättää tietyt maat ilman riittävää määrää opettajia, sairaanhoitajia, lääkäreitä ja muita keskeisten alojen ammattilaisia, |
I. |
ottaa huomioon, että aids vaikuttaa suhteettoman rankasti taloudellisesti aktiivisten nuorten sukupolveen, |
J. |
ottaa huomioon, että koko maailman hiv-potilaista 50 prosenttia on naisia ja että lähes 60 prosenttia Afrikan hiv-potilaista on naisia, |
K. |
katsoo, että vuosituhannen kehitystavoitteet voidaan saavuttaa ainoastaan, jos seksuaali- ja lisääntymisterveysasiat otetaan täysipainoisesti mukaan näitä kehitystavoitteita koskevaan ohjelmaan, |
L. |
katsoo, että seksuaali- ja lisääntymisterveys liittyy erottamattomasti hiv:n ja muiden köyhyyteen liittyvien sairauksien ehkäisemiseen, |
M. |
katsoo, että HI-viruksen kanssa elävillä on erityisiä lisääntymisterveyttä koskevia tarpeita perhesuunnittelun, turvallisen synnytyksen ja lasten imetyksen kannalta, jotka usein jätetään huomiotta huolimatta epidemian uhriksi joutuvien naisten kasvavasta määrästä, |
N. |
ottaa huomioon, että presidentti Bushin hallinto Yhdysvalloissa estää edelleen rahoituksen Yhdysvaltojen ulkopuolisille kehitysalan kansalaisjärjestöille, joiden neuvonta kattaa kaikki lisääntymisterveyteen liittyvät palvelut; katsoo, että EU on täyttänyt suurimman osan tästä ns. säädyllisyysvajeesta (decency gap) köyhimmissä maissa, |
O. |
ottaa huomioon, että vuoden 1994 kansainvälisessä väestö- ja kehityskonferenssissa ja vuosina 1999 ja 2004 järjestetyissä seurantakokouksissa pidettiin erittäin tärkeänä, että naisille annetaan päätösvaltaa ja enemmän valinnanmahdollisuuksia laajentamalla heidän mahdollisuuksiaan saada seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää koulutusta, tietoa ja hoitoa, |
P. |
katsoo, että viisi vuotta Dohan julistuksen jälkeen rikkaat maat eivät edelleenkään täytä velvoitettaan varmistaa, että kehitysmaissa on saatavilla halvempia elintärkeitä lääkkeitä, |
Q. |
ottaa huomioon, että viisi vuotta sen jälkeen kun Dohan julistuksessa vahvistettiin, että jokaisella WTO:n jäsenellä on oikeus myöntää pakkolisenssejä ja vapaus päättää perusteista, joiden mukaisesti kyseisiä lisenssejä myönnetään, WHO varoittaa, että 74 prosenttia aids-lääkkeistä tuotetaan vielä monopoliperiaatteella ja että 77 prosentilla afrikkalaisista ei ole vielä mahdollisuutta saada aids-hoitoa, |
R. |
ottaa huomioon, että ankara kilpailu geneeristen lääkkeiden alalla on auttanut laskemaan ensivaiheen aids-lääkkeiden hintoja vuodesta 2000 99 prosentilla, 10 000 Yhdysvaltain dollarista noin 130 dollariin potilasta kohti, mutta että toisen vaiheen lääkkeiden, joita potilaat tarvitsevat vastustuskyvyn lääkkeille kasvaessa luonnollisesti, hinnat ovat edelleen korkealla, koska geneeristen lääkkeiden tuottajamaissa on lisätty patenttiesteitä, |
S. |
katsoo, että kahdenvälisestä kaupasta neuvoteltaessa ei sopimuksissa pitäisi asettaa rajoituksia sille, miten valtiot voivat soveltaa kansanterveyttä koskevia suojatoimenpiteitä, |
Hiv/aids maailmalla
1. |
ilmaisee syvän huolensa sen johdosta, että hiv/aids ja muut epidemiat jatkavat leviämistään maailman köyhimpien ihmisten keskuudessa ja että hiv/aidsin ehkäisytoiminta on hajanaista, että tärkeimpien lääkkeiden saatavuus on huono, että rahoitus on riittämätöntä ja että merkittäviä tartuntatauteja olisi tutkittava aiempaa enemmän; |
2. |
korostaa ehkäisy- ja hoitotoiminnassa osallisina olevien hallitusten, terveyspalvelujen tarjoajien, lääketeollisuuden, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan sekä muiden toimijoiden vastuullisuutta; |
3. |
kehottaa kaikkia kansainvälisiä tuenantajia varmistamaan, että hivin ehkäisemistä koskevilla ohjelmilla tavoitetaan henkilöt, joilla on suurin tartuntariski, koska UNAIDSin päätelmissä todetaan, että haavoittuvassa asemissa olevista ryhmistä ei huolehdita; |
4. |
korostaa, että EU:n on rahoitettava erityisohjelmia sen varmistamiseksi, että lapset, jotka ovat joutuneet aids-epidemian uhreiksi menetettyään yhden tai molemmat vanhemmistaan tai sairastuttuaan itse, jatkavat koulunkäyntiä ja saavat tukea; |
5. |
kehottaa varmistamaan kaikissa tukiohjelmissa, että kun potilaan hoito on aloitettu, rahoitusta saadaan tauottomana jatkuvaa hoitoa varten, jotta estetään se, että kehon vastustuskyky lääkkeelle kasvaa hoidon katkeamisen seurauksena; |
6. |
korostaa, että EU:n on rahoitettava ohjelmia, joilla suojellaan naisia kaikenlaiselta aidsin leviämistä edesauttavalta väkivallalta ja joilla varmistetaan, että uhreiksi joutuneet naiset saavat terveydenhuoltopalveluja ja että he voivat sopeutua uudelleen yhteiskuntaan ja välttää leimautumisen, joka usein uhkaa tällaisen väkivallan uhreja; |
7. |
korostaa, että avunantajien on lisättävä lähivuosina kaikkien ehkäisyvälineiden - myös HI-viruksen ehkäisyyn tarkoitettujen kondomien - rahoituksen kokonaismäärää, jotta saatavilla olevien ehkäisyvälineiden ostamiseen saataisiin tarvittavat varat; |
8. |
kehottaa Kansainvälistä valuuttarahastoa luopumaan rahapoliittisista ehdoista ja poistamaan finanssipoliittiset ylärajat, jotka pakottavat maat supistamaan kansanterveys- ja koulutusmenojaan; |
9. |
kehottaa Yhdysvaltain vastavalittua kongressia luopumaan Bushin hallinnon global gag -ehdosta, jolla kiellettiin myöntämästä rahoitusta ulkomaisille kansalaisjärjestöille, jos ne antavat abortteja koskevaa neuvontaa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Yhdysvaltain hallitus muuttaa kantaansa lisääntymisterveyden menoihin sovellettavasta global gag -ehdosta; |
10. |
toistaa ilmaisemansa ja myös Maailman terveysjärjestön hiljattain ilmaiseman huolen sen johdosta, että eräiden Afrikan maiden hallitukset perivät antiretroviraalilääkkeistä ja muista lääkkeistä myyntitai tuontiveroa, mikä tekee lääkkeistä niin kalliita, että köyhillä yhteisöillä ei ole varaa niihin; kehottaa komissiota tutkimaan asiaa ja kannustamaan hallituksia luopumaan tällaisista veroista; |
Seksuaali- ja lisääntymisterveys
11. |
korostaa, että hiv/aids-epidemian torjuntastrategioissa on suhtauduttava kokonaisvaltaisesti ennaltaehkäisyyn, valistukseen ja hoitoon ja niihin pitää sisällyttää tällä hetkellä käytössä olevat teknologiat, parempi hoitoonpääsy sekä rokotteiden pikainen kehittäminen; |
12. |
pyytää komissiota ja EU:n kumppanimaiden hallituksia varmistamaan, että koulutus ja terveys, etenkin hiv/aids sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys, asetetaan etusijalle maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa; |
13. |
pyytää komissiota ja jäsenvaltiota tukemaan ohjelmia, joilla torjutaan homofobiaa ja puretaan esteitä, jotka tekevät mahdottomaksi taudin tehokkaan torjunnan etenkin Kambodzassa, Kiinassa, Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa, Thaimaassa ja Vietnamissa sekä koko Latinalaisessa Amerikassa, missä on yhä enemmän hivtartuntoja toisten miesten kanssa sukupuoliyhteydessä olevien miesten keskuudessa; |
14. |
on huolestunut siitä, että UNAIDSin raportissa korostetaan, että turvaseksiä ja HI-virusta koskevan tiedon määrä on useissa maissa edelleen vähäinen, ja että tämä kattaa myös maat, joissa kyseisellä epidemialla on ollut huomattavat vaikutukset; pyytääkin tässä yhteydessä, että vastuullista seksikäyttäytymistä ja sukupuolitautien (HIV mukaan lukien) tehokasta ehkäisemistä koskevasta tiedotuksesta, koulutuksesta ja neuvonnasta tehdään keskeinen osa kaikkia lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluja; |
15. |
pitää myönteisenä HI-viruksen ja aidsin sisällyttämistä Euroopan yhteisön seitsemänteen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan ja kehottaa tukemaan tutkimusta, joka kohdistuu kehitysmaiden tarpeisiin soveltuviin rokotteisiin, mikrobisideihin ja diagnoosi- ja seurantavälineisiin, epidemioiden leviämismalleihin sekä sosiaalisiin ja käyttäytymistä koskeviin trendeihin; korostaa, että naiset on otettava mukaan kaikkeen asianmukaiseen kliiniseen tutkimukseen, myös rokotteiden testaamiseen; |
16. |
kehottaa sijoittamaan naisten käytettäväksi tarkoitettujen ehkäisyvälineiden, kuten mikrobisidien, naisten kondomien ja raiskausten uhreille tarkoitettujen jälkiehkäisyvälineiden, kehitykseen; |
Lääkkeiden saatavuus
17. |
kannustaa hallituksia hyödyntämään kaikkia TRIPS-sopimuksen niille tarjoamia keinoja, kuten pakkolisenssejä, sekä Maailman terveysjärjestöä ja Maailman kauppajärjestöä sen jäseniä tarkistamaan TRIPS-sopimuksen kokonaisuudessaan, jotta voidaan parantaa lääkkeiden saatavuutta; |
18. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan nyt viisi vuotta Dohan julistuksen jälkeen, että julistuksen soveltaminen on epäonnistunut, koska WTO ei ole saanut miltään vienti- tai tuontimaalta lääkkeiden pakkolisenssiä koskevaa ilmoitusta, ja toteaa, että sama koskee myös WTO:n yleisneuvoston 30. elokuuta 2003 tekemää päätöstä Dohan julistuksen 6 kohdan täytäntöönpanosta; |
19. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään yhdessä kehitysmaiden kanssa tarpeellisiin toimiin WTO:ssa TRIPS-sopimuksen ja sen 30. elokuuta 2003 tehtyyn päätökseen (316 artikla) perustuvien määräysten muuttamiseksi erityisesti siten, että pakkolisenssien myöntämiseen tarkoitetut monimutkaiset ja aikaa vievät menettelyt poistetaan; |
20. |
kannustaa ja kehottaa kaikkia yleisimmistä tartuntataudeista kärsiviä maita heti soveltamaan TRIPSsopimuksen 30 artiklaa voidakseen käyttää tarvittavia lääkkeitä maksamatta patenttikorvauksia patentinhaltijoille; |
21. |
kehottaa komissiota lisäämään EU:n osuutta hiv/aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjuntaan tarkoitetun maailmanlaajuisen rahaston rahoituksesta 1 miljardiin euroon, kuten parlamentti selkeästi esitti 2. joulukuuta 2004 hyväksymässään päätöslauselmassa, ja kehottaa lisäksi kaikkia jäsenvaltioita ja G8-maita lisäämään osuuttaan 7 miljardiin euroon vuonna 2007 ja 8 miljardiin euroon vuonna 2008, jotta YK:n aidsohjelmalla on tarvittavat varat epidemioiden vaikutusten vähentämiseen; |
22. |
tukee valtion- ja hallitusten päämiesten YK:n maailmankokouksessa 2005 antamaa sitoumusta, jonka tavoitteena on HI-viruksen/aidsin ehkäisy- ja hoitopalvelujen saattaminen kaikkien ulottuville vuoteen 2010 mennessä; katsoo kuitenkin, että on syytä luoda selkeä suunnitelma yleismaailmallisen saatavuuden rahoittamiseksi ja asettaa kansainvälisiä tavoitteita välitavoitteineen; |
23. |
kehottaa EU:ta täsmentämään, että se ei pyri vauhdittamaan Trips + -toimiaan talouskumppanuussopimuksilla, joilla taataan pikemminkin kehitysmaille lisää liikkumavaraa Trips-joustavuuden vapaaseen käyttöön; |
24. |
painottaa, että vakaat julkiset terveydenhuoltopalvelut, tutkimus mukaan lukien, ovat ratkaisevan tärkeitä epidemian torjumisen kannalta, ja vastustaa sitä, että niiden vapauttaminen ehdollistetaan; |
25. |
kehottaa investoimaan enemmän lastenlääkkeiden kehittämiseen ja saatavuuteen; |
26. |
edellyttää tukea alueellisen ja kansallisen geneerisiä lääkkeitä koskevan teollisuuden kehittämiseen asianomaisilla alueilla, jotta kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuus helpottuisi; |
*
* *
27. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle jäsenvaltioiden ja AKT-maiden hallituksille, Kansainväliselle valuuttarahastolle, Yhdysvaltain hallitukselle, YK:n pääsihteerille sekä UNAIDSin, YK:n kehitysohjelman UNDP:n ja YK:n väestörahaston UNFPA:n johtajille. |
(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0321.
(2) EUVL C 208 E, 25.8.2005, s. 58.
(3) Hiv-tartuntojen ja aidsin vastainen YK:n ohjelma.
P6_TA(2006)0527
Vammaisten tilanne laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007
Euroopan parlamentin päätöslauselma vammaisten tilanteesta laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007 (2006/2105(INI))
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon vammaisten tilanteesta laajentuneessa Euroopan unionissa: eurooppalainen toimintasuunnitelma 2006-2007 (KOM(2005)0604) (vammaistoimintasuunnitelma), |
— |
ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (CESE 591/2006), |
— |
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan syrjinnän torjumisesta, myös kaikenlaisen vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän, ja ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 14 artiklan, jossa kielletään kaikki syrjinnän muodot, |
— |
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 26 artiklan vammaisten sopeutumisesta ja heidän oikeudestaan päästä osallisiksi toimenpiteistä, joilla se varmistetaan, |
— |
ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (1), |
— |
ottaa huomioon matkustajien kuljetuksessa käytettäviä, kuljettajan istuimen lisäksi enemmän kuin kahdeksan istuinta käsittäviä ajoneuvoja koskevista erityissäännöksistä 20. marraskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/85/EY (2), |
— |
ottaa huomioon Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003 3. joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/903/EY (3), |
— |
ottaa huomioon luonnoksen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksesta vammaisten oikeuksista; |
— |
ottaa huomioon kuurojen viittomakielistä 17. kesäkuuta 1988 antamansa päätöslauselman (4), viittomakielistä 18. marraskuuta 1998 antamansa päätöslauselman (5) sekä komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Esteetön Eurooppa vammaisille”4. huhtikuuta 2001 antamansa päätöslauselman (6) sekä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003 15. marraskuuta 2001 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman (7), |
— |
ottaa huomioon komission vihreän kirjan ”Väestön mielenterveyden parantaminen - Tavoitteena Euroopan unionin mielenterveysstrategia” (KOM(2005)0484), |
— |
ottaa huomioon komission vihreän kirjan ”Kohti väestörakenteen muutoksia - uusi solidaarisuus sukupolvien välillä” (KOM(2005)0094), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, |
— |
ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0351/2006), |
A. |
katsoo, että syrjimättömyyden ja ihmisoikeuksien edistämisen on oltava vammaisia koskevan yhteisön strategian päätavoitteena, kuten perustamissopimuksen 13 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 26 artiklassa todetaan, |
B. |
ottaa huomioon Euroopan unionin vuoden 2000 puheenjohtajavaltion Portugalin painottaneen, ettei ollut olemassa ”syrjinnän hierarkiaa” ja että perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvan kattavan syrjinnän vastaisen lainsäädännön tukeminen seuraisi rodun perusteella tapahtuvan syrjinnän vastaisen direktiivin hyväksymistä vuonna 2000; ottaa myös huomioon, että entinen työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaava komissaari ilmoitti komission aikovan ehdottaa vastaavaa kattavaa vammaisten syrjinnän vastaista lainsäädäntöä vuonna 2003, |
C. |
ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien väliaikainen työryhmä on hyväksynyt ehdotuksen kansainväliseksi yleissopimukseksi vammaisten oikeuksista, jonka YK:n yleiskokouksen odotetaan hyväksyvän joulukuussa 2006, ja että komission toimien on tästä lähtien oltava kyseisessä yleissopimuksessa annettujen periaatteiden mukaisia, |
D. |
ottaa huomioon, että vammaisten työttömyys on edelleen kohtuuttoman suurta, |
E. |
katsoo, että työllisyys on yksi sosiaalisen osallisuuden perusedellytyksistä, |
F. |
ottaa huomioon, että vammaiset, varsinkaan vaikeasti vammaiset, eivät usein voi ottaa vastaan perinteisiä työpaikkoja ja että näin ollen on olemassa tarve monenlaisille työllistymismahdollisuuksille suojatyöpaikat ja avustajan kanssa työskentely mukaan lukien, |
G. |
ottaa huomioon, että ihmisten on tärkeää hankkia ja säilyttää ammattipätevyys ja ajantasaistaa sitä jatkuvasti pystyäkseen hyödyntämään voimavarojaan työmarkkinoilla, |
H. |
katsoo, että on jatkettava siirtymistä pois vammaisuuden lääketieteellisestä mallista kunnioittaen samalla jokaisen henkilön todellisia kuntoutustarpeita ja pyrittävä luomaan sosiaalinen malli ja oikeuksiin perustuva lähestymistapa, joka perustuu yhdenvertaisuuden, yhdenvertaisuuden lain edessä sekä yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatteisiin ja edistää niitä, tai lähestymistapa, joka perustuu vastaaviin oikeuksiin, |
I. |
katsoo, että vammaisuuden liiallinen lääketieteellistäminen on tähän asti estänyt sen, että vammaisuuden sosiaalinen arvo sekä sen merkitys oikeuksien alalla - ei ainoastaan oikeudessa vaatia etuja - ymmärrettäisiin kunnolla, ja että siksi on tarpeen siirtyä asteittain pois tästä vammaisuuden melko kapeaalaisesta käsitteestä, |
J. |
ottaa huomioon, että monet iäkkäät ihmiset invalidisoituvat vuosien kuluessa ja että monet vammaiset ihmiset ikääntyvät, |
K. |
katsoo, että vammaisten ja heitä edustavien järjestöjen osallistuminen on olennainen osa kyseistä oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, |
L. |
katsoo, että palvelujen laadun olisi oltava yksi vammaistoimintasuunnitelman laaja-alaisista tavoitteista, |
M. |
katsoo, että komission tiedonanto ”Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille: eurooppalainen toimintasuunnitelma” (KOM(2003)0650) oli tervetullut seuraaja Euroopan vammaisten teemavuodelle 2003 ja että on tärkeää osoittaa jatkuvaa kehitystä vammaisten eurooppalaisten oikeuksien ja tilanteen edistämisessä, kuten Euroopan vammaisten teemavuonna todettiin, |
N. |
ottaa huomioon, että vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä 5. heinäkuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2006 (8) on ensimmäinen yhteisön säädös, jolla pyritään parantamaan yksinomaan vammaisten oikeuksia, |
O. |
ottaa huomioon, että komission ehdotus vammaisten itsenäisen elämän käsitteen luomisesta oli lähinnä laitoksissa elävien vammaisten toteuttaman ja European Network on Independent Living -järjestön järjestämän kahden historiallisen Euroopan parlamenttiin tehdyn ”vapausmarssin” tärkein vaatimus ja ehdotuksen hyväksyminen komissiossa on erinomainen esimerkki siitä, miten Euroopan unioni pystyy vastaamaan kansalaistensa vaatimuksiin, |
P. |
katsoo olevan anteeksiantamatonta, että Euroopan aluekehitysrahastosta tai muista rakennerahastoista rahoitetaan sellaisten uusien infrastruktuurien rakentamista, joihin vammaisilla ei ole pääsyä; |
1. |
kehottaa komissiota ja niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin EU:n 15 jäsenvaltiota koskevaan määräaikaan 2. joulukuuta 2003 mennessä tai EU:n 10 uusinta jäsenvaltiota koskevaan määräaikaan 1. toukokuuta 2004 mennessä (jotkut EU:n 15 jäsenvaltioista pyysivät määräajan pidentämistä), panemaan tehokkaasti täytäntöön neuvoston direktiivin 2000/78/EY, jossa annetaan oikeudelliset puitteet yhdenvertaiseen kohteluun työssä, ja suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden jo toteuttamiin toimenpiteisiin; |
2. |
korostaa, että syrjimättömyys tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa on taattava jokaiselle EU:n kansalaiselle, ja kehottaa siksi komissiota ehdottamaan erityistä vammaisia koskevaa direktiiviä perustamissopimuksen 13 artiklan pohjalta; |
3. |
kehottaa jäsenvaltioita kumoamaan kaiken kansallisen lainsäädännön, joka syrjii vammaisia ja on ristiriidassa Amsterdamin sopimuksen 13 artiklan kanssa; |
4. |
katsoo, että direktiiviä 2001/85/EY olisi vahvistettava, jotta se voidaan yhdenmukaistaa nykyisen vammaisten lentomatkustajien oikeuksia koskevan yhteisön lainsäädännön kanssa; tukee ja kannustaa komissiota laajentamaan samat vammaisia koskevat lakisääteiset oikeudet ajan myötä kaikkiin matkustusmuotoihin; muistuttaa, että tasa-arvoinen mahdollisuus käyttää julkista liikennettä on elintärkeää vammaisille, jotka matkustavat työpaikkaansa ja ylläpitävät sosiaalisia verkostoja ja perheyhteyksiä; suhtautuu lisäksi myönteisesti asetukseen (EY) N:o 1107/2006, joka on ensimmäinen yksinomaan vammaisia koskeva yhteisön säädös; |
5. |
suhtautuu myönteisesti suuntaukseen, jossa pyritään poistamaan ne monet syrjinnän muodot, joita vammaiset joutuvat kohtaamaan käyttäessään lento-, maa- tai meriliikennettä, ja kehottaa varomaan uusien vielä tuntemattomien syrjinnän muotojen luomista, kuten taloudellista syrjintää; |
6. |
on tyytyväinen komission ponnisteluihin parantaa tiedon ja viestintätekniikan saatavuutta; panee kuitenkin merkille, että yli 80 prosenttia julkisista Internet-sivustoista, mukaan luettuna Euroopan unionin toimielinten sivustot, eivät ole vammaisten saatavilla; on vakuuttunut siitä, että tiedon ja viestintätekniikan saatavuudesta voi olla apua vammaisten korkean työttömyysasteen alentamisessa; |
7. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimivaltansa rajoissa edistämään vammaisten aktiivista osallistumista koulutukseen, ammattikoulutukseen, tietotekniikkaa hyödyntävään opetukseen, elinikäiseen oppimiseen, kulttuuri- ja urheilutoimintaan, vapaa-ajan toimintaan, tietoyhteiskuntaan ja joukkotiedotusvälineiden käyttämiseen; |
8. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään Internetin saatavuutta vammaisille, erityisesti mitä tulee julkisen sektorin Internet-sivustoihin sekä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyviin Internet-sivuihin; |
9. |
kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kaikkien julkisyhteisöjen Internet-sivustot ovat vammaisten saatavilla; |
10. |
kehottaa ryhtymään lisätoimenpiteisiin infrastruktuurin parantamiseksi, jotta vammaisilla olisi esteetön pääsy rakennettuun ja vasta suunniteltuun ympäristöön, ja korostaa, että esteettömät kulkureitit on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja hallinnollisessa hyväksymisvaiheessa; korostaa myös, kuinka tärkeää vammaisille on rakennusten sekä kiinto- ja muiden kalusteiden standardien mukainen suunnittelu ja arkkitehtuuristen esteiden poistaminen; kehottaa komissiota kantamaan täysin vastuunsa tässä kysymyksessä panemalla täytäntöön rakennerahastoja koskevat määräykset kaudella 2007-2013 ja kehottaa eurooppalaisia toimielimiä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kaikilla olisi esteetön pääsy toimielinten rakennuksiin; |
11. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin, joiden avulla edistetään vammaisten pääsyä ja osallistumista kulttuurin perusrakenteisiin ja kulttuuritoimintaan, käyttäen tarvittaessa apuna nykyaikaista teknologiaa; |
12. |
korostaa, että on välttämätöntä toteuttaa toimia vammaisten taiteellisen ilmaisun ja luomisen tukemiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamiseksi sekä vammaisten tekemien teosten tuottamisen ja esiintuomisen osalta että vammaisten kulttuurivaihtoon osallistumisen suhteen; |
13. |
korostaa, että on käynnistettävä tiedotuskampanjoita sen varmistamiseksi, että työnantajat suhtautuvat vammaisten työntekijöiden palkkaamiseen ennakkoluulottomasti, ja että erityisesti on korjattava väärinkäsityksiä työllistämisen taloudellisista kustannuksista ja työnhakijan valmiuksista; korostaa, että olisi tehtävä enemmän tiedonvälityksen lisäämiseksi, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja lisätä tietoa työnantajien keskuudessa heidän velvollisuuksistaan ja vastuistaan, sekä kannustettava syrjinnän vastaisten sääntöjen asianmukaiseen täytäntöönpanoon tarvittaessa jäsenvaltioiden tuomioistuinten avulla, erityisesti mitä tulee direktiiviin 2000/78/EY; ehdottaa, että vammaisuutta käytettäisiin yrityksille uutena palveluna, jotta työpaikalla vammautumisvaarassa olevien työntekijöiden työpaikat voitaisiin säilyttää (ehkäisevä toiminta) tai heidät voitaisiin integroida uudelleen työelämään (kuntouttava toiminta); |
14. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan olosuhteet, joissa ”avustusloukut” ja varhaiseläkkeelle siirtäminen voidaan välttää ja vammaisille voidaan antaa varmuus työllistymisestä; |
15. |
kehottaa jäsenvaltioita edistämään vammaisten oikeuksien soveltamista direktiivin 2000/78/EY mukaisesti ja näiden oikeuksien suojelua ja kehottaa ammattiliittoja tekemään kaikkensa tiedottaakseen jäsenilleen kyseisen direktiivin näille takaamista oikeuksista; |
16. |
kehottaa komissiota tekemään enemmän vammaisasioiden sisällyttämiseksi työllisyyslainsäädäntöön ja muualle, erityisesti Euroopan työllisyysstrategiaan, julkisiin hankintoihin, Euroopan sosiaalirahastoon ja elinikäiseen oppimiseen, sekä antamaan vammaisten oikeuksille enemmän näkyvyyttä Lissabonin strategiassa; |
17. |
kehottaa komissiota tukemaan vammaisten osallistumista seuraavan varainhoitokauden 2007-2013 monivuotisiin ohjelmiin, kuten ”Kulttuuri”, ”Elinikäinen oppiminen”, nuorisotoimintaohjelma ”Youth in Action”, ”Media 2007” ja ”Kansalaisten Eurooppa”; |
18. |
kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään asianmukaista huomiota ongelmiin, joita vammaisten lasten vanhemmat kohtaavat joutuessaan usein jäämään pois työmarkkinoilta, sekä edistämään toimia vammaisten lasten vanhempien tukemiseksi ja auttamiseksi; |
19. |
suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen ottaa Euroopan sosiaalirahastossa huomioon vammaisia kotona, laitoksessa tai molemmissa avustavan henkilökunnan koulutustarpeet; |
20. |
suhtautuu myönteisesti Euroopan sosiaalirahaston vammaisia koskevaan lausekkeeseen; |
21. |
kehottaa jäsenvaltioita käyttämään, edistämään ja levittämään viittomakieliä mahdollisimman paljon Euroopan parlamentin 17. kesäkuuta 1988 hyväksymän päätöslauselman mukaisesti; |
22. |
huomauttaa, että vammaisten erityistilanne on tärkeää ottaa huomioon laadittaessa teollisuuden riskinhallintaan liittyviä suunnitelmia ja ohjelmia; |
23. |
kehottaa jäsenvaltioita käyttämään taloudellisia ja sosiaalisia välineitä vammaisille tarjottavan hoidon laajentamiseksi osana sukupolvien välistä solidaarisuutta; |
24. |
kehottaa komissiota työskentelemään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kannustaakseen vammaisten sopeuttamista yleiseen koulutukseen jo lapsesta alkaen, silloin kun se on mahdollista, tunnustaen samalla kuitenkin, että joissakin tapauksissa erityiskoulut ovat välttämättömiä samoin kuin vanhempien oikeus valita minne he haluavat lähettää lapsensa kouluun, ja kannustamaan vammaisten pääsyä kaiken tasoiseen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen sekä käyttämään uusia tekniikkoja taitojensa ja toiveidensa mukaisesti; kehottaa komissiota tekemään tutkimus- ja kuulemistyötä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuudesta myöntää kaikille vammaisille lapsille ja heidän perheilleen oikeus osallistua tavalliseen koulutukseen heidän näin halutessaan; tunnustaa panoksen, jonka vammaiset voivat antaa Euroopan taloudelle samalla kehittäen omaa riippumattomuuttaan, ja tukee tätä panostusta; |
25. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimivaltuuksiensa puitteissa panemaan täytäntöön ”eAccessibility” - vammaisten tietoyhteiskuntaan osallistumisen helpottamisesta 6. helmikuuta 2003 annetun neuvoston päätöslauselman (9), vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden yhtäläisistä mahdollisuuksista koulutukseen 5. toukokuuta 2003 annetun neuvoston päätöslauselman (10) sekä vammaisten mahdollisuuksista päästä kulttuurilaitoksiin ja -tiloihin ja nauttia kulttuuritoiminnasta 6. toukokuuta 2003 annetun neuvoston päätöslauselman (11); |
26. |
kehottaa Euroopan unionia ryhtymään Euroopan vammaisten teemavuotta (2003) ja Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuotta (2004) seuraaviin jatkotoimiin ja ponnistelemaan edelleen vammaisten syrjäytymisen lopettamiseksi; suosittelee, että erityistä huomiota kiinnitetään vammaisuuteen yhtenä ulottuvuutena Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden (2007) toimien puitteissa; |
27. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisten koulutusalan liikkuvuusohjelmiin osallistumisen helpottamiseen; |
28. |
korostaa urheilun merkittävää roolia elämänlaatua, itsetuntoa, riippumattomuutta ja yhteiskuntaan integroitumista parantavana tekijänä vammaisten kohdalla; |
29. |
kehottaa jäsenvaltioita parantamaan urheilupaikkojenesteettömyyttä, poistamaan nuorten vammaisten henkilöiden urheiluharrastuksiin pääsyä hankaloittavia esteitä, innostamaan vammaisia nuoria osallistumaan enemmän urheilutoimintaan ja edistämään vammaisten urheilutapahtumia sekä kilpailuja, esimerkiksi paralympialaisia; |
30. |
korostaa, että jäsenvaltioilla on velvollisuus ottaa vammaiset oppilaat mukaan yleiseen opetukseen ja ottaa samalla huomioon tarvittava erityistuki oppilaiden koulutuksellisten erityistarpeiden täyttämiseksi; |
31. |
muistuttaa, että Euroopan unionin toimielinten tuottamien asiakirjojen olisi aina oltava pyynnöstä saatavilla helppokäyttöisessä muodossa, erityisesti sokeiden ja heikkonäköisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien osalta; korostaa, että on käytettävä selkeää ja yksinkertaista kieltä ja että teknistä kieltä olisi vältettävä mahdollisuuksien mukaan; |
32. |
korostaa, että vammaisia on monenlaisia, esimerkiksi liikuntarajoitteiset, näkövammaiset, kuulovammaiset, mielenterveysongelmista kärsivät, kroonisesti sairaat ja oppimisvaikeuksista kärsivät ihmiset; korostaa, että monesta vammasta kärsivillä on erityisiä ongelmia samoin kuin moninkertaisesta syrjinnästä kärsivillä henkilöillä ja että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota vammaisiin vanhuksiin ja vammaisiin naisiin; |
33. |
huomauttaa, että erityyppiset vammat vaativat yksilöllistä hoitoa, jossa otetaan kunnolla huomioon toisaalta kasvavien lasten ja toisaalta aikuisten vammaisuus; |
34. |
huomauttaa, että on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota vammaisiin, jotka kuuluvat jo muutenkin syrjittyihin ryhmiin, kuten vanhukset, naiset ja lapset; kehottaa komissiota tukemaan ohjelmia, joilla pyritään toteamaan lasten vammaisuus jo varhaisessa vaiheessa, jotta heidän integroitumistaan yhteiskuntaan ja työelämään voitaisiin helpottaa; |
35. |
korostaa tarvetta kannustaa suuren yleisön ja mielenterveyspotilaiden välistä vuorovaikutusta lisäävien aloitteiden tekemiseen, jotta voitaisiin torjua mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten leimautuminen; kehottaa antamaan tarvittavaa tukea vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten perheille; |
36. |
korostaa joukkotiedotusvälineiden ensiarvoista roolia vammaisia koskevien stereotyyppisten käsitysten ja ennakkoluulojen poistamisessa ja niiden ongelmien yhteiskunnallisen tiedostamisen muovaamisessa, joita vammaisilla on jokapäiväisessä elämässään; |
37. |
kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota jouduttamaan erityisesti Media 2007 -ohjelman puitteissa sellaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien tuotantoa ja levittämistä, jotka antavat myönteisemmän kuvan vammaisista ihmisistä; |
38. |
kehottaa jäsenvaltioita kehittämään täyteen mittaansa kaikki digitaalitelevision suomat mahdollisuudet vammaisten erityistarpeisiin vastaamiseksi, kuten parannettu tekstitys, auditiivinen selostus ja symbolein tapahtuva selostus, sekä edistämään samalla tekstityksen ja viittomakielen käytön yleistymistä myös analogisessa televisiossa; |
39. |
kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisiin naisiin, joihin usein kohdistuu monenlaista syrjintää, jota voidaan torjua ainoastaan yhdistämällä yleiset toimenpiteet ja myönteiset toimenpiteet, jotka laaditaan yhteistyössä vammaisten naisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa; |
40. |
kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarmokkaita toimenpiteitä kaiken vammaisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi, varsinkin kun se kohdistuu naisiin, vanhuksiin ja lapsiin, jotka joutuvat usein psyykkisen ja fyysisen sekä seksuaalisen väkivallan uhreiksi; panee merkille, että lähes 80 prosenttia vammaisista naisista joutuu väkivallan kohteeksi ja että seksuaalisen väkivallan riski on heillä suurempi kuin muilla naisilla; huomauttaa, että vammaiset naiset joutuvat usein elämässään kohtaamaan väkivaltaa ja että lisäksi väkivalta on joskus myös aiheuttanut heidän vammaisuutensa; |
41. |
suhtautuu myönteisesti vammaisten laitoshoidon vähentämiseen; korostaa, että laitoksista pois siirtäminen vaatii riittävää määrää laadukkaita yhteisöpalveluja, jotka tukevat itsenäistä elämää, oikeutta avustajan käyttämiseen ja täyttä osallistumista yhteiskuntaan jäsenvaltioissa; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota mahdollisiin maksukäytännöistä johtuviin palvelujen saatavuuden esteisiin sekä tukemaan niiden yleisen saatavuuden periaatetta; suosittelee, että jäsenvaltioiden hallitukset keskittävät tuen palveluihin, joilla kannustetaan vammaisten integroitumista yhteiskuntaan ja heidän työllistämistään; korostaa tarvetta tiukentaa yleishyödyllisiä palveluja koskevaa politiikkaa sen varmistamiseksi, että yhtäläiset oikeudet toteutuvat myös käytännössä; kannustaa komissiota kehittämään ja/tai tunnustamaan sosiaalipalvelujen laatua koskevat EU:n indikaattorit; |
42. |
suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen kehittää sosiaalipalveluihin liittyvää yhteisön politiikkaa vammaisia koskevan toimintasuunnitelman seuraavassa vaiheessa ja kehottaa palveluntarjoajia antamaan asianmukaisen panoksensa; katsoo kuitenkin, että tutkimuksen, koulutuksen, konferenssien ja muiden asiaa koskevien aloitteiden on oltava aina käyttäjälähtöisiä, ja kehottaa komissiota seuraamaan vammaisten itsensä osallistumista kaikkeen kyseiseen toimintaan; |
43. |
kehottaa komissiota - osana yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista käytävää keskustelua - ottamaan huomioon palvelujen merkityksen ihmisoikeuksien ja täyden yhteiskuntaan osallistumisen saavuttamisessa; katsoo siksi, että käyttäjien aktiivinen osallistuminen laadukkaiden palvelujen määrittelyyn on välttämätöntä; |
44. |
kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisille tarjottavien tukipalvelujen järkevä ja avoin hallinta ja niitä koskevien laatuvaatimusten noudattaminen, tapahtuipa hoito sitten kotona tai laitoksessa tai molempia muotoja käyttäen; |
45. |
korostaa, että riippumatta siitä, mikä vammaisen käyttämä tukijärjestelmä on - kotihoito, laitoshoito tai molempien muotojen yhdistelmä - kaikkia jäsenvaltioita olisi vaadittava tekemään järjestelyjä huonon kohtelun (hillitsevien lääkkeiden sekä fyysisen ja psyykkisen väkivallan käyttö) ehkäisemiseksi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; |
46. |
kehottaa komissiota ajamaan tarmokkaasti vammaisten saaman tuen laatua koskevan eurooppalaisen peruskirjan laatimista, jotta korkea integroitumisen ja osallisuuden aste voitaisiin varmistaa, hoidettiinpa vammaista kotona, laitoksessa tai molempien hoitomuotojen yhdistelmää käyttäen; |
47. |
kehottaa komissiota edelleen edistämään ja arvioimaan antamiensa vammaisia koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanoa EU:n kehitysapua myönnettäessä; kehottaa jatkamaan ja laajentamaan tuen antamista eurooppalaisessa ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteessa hankkeille, joilla edistetään vammaisten oikeuksia maailmanlaajuisesti; korostaa, että EU:n ihmisoikeuksia koskevan vuosikertomuksen vammaisia käsittelevän luvun on oltava vastaisuudessa yksityiskohtaisempi; |
48. |
ilmaisee huolensa siitä, että komissio ei ole ottanut vammaisten ihmisoikeuksia riittävästi huomioon arvioidessaan Kööpenhaminan kriteerien täyttymistä EU:n laajentumisprosessissa; kehottaa komissiota moninkertaistamaan ponnistelunsa asian hyväksi sekä varmistamaan sen, että liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline (ISPA) on vammaisten ja heidän järjestöjensä saatavilla ehdokasvaltioissa; |
49. |
kehottaa neuvostoa ja komissiota panemaan vammaistoimintasuunnitelman täytäntöön ja raportoimaan parlamentille saavutetusta edistyksestä; pyytää vammaisten asioita käsittelevää korkean tason työryhmää tarkistamaan ja tarvittaessa päivittämään vammaisille suunnattuja palveluja koskevat yhdeksän laatuperiaatetta; |
50. |
suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen siirtää painopiste työllisyyden edistämisestä (2004-2005) uuteen ”aktiiviseen osallisuuteen”, ja kehottaa antamaan tavoitteelle tasapainotetun painotuksen kaikilla vammaisten osallistumisalueilla sekä asettamaan perusteita, joiden avulla vammaisia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanovaihetta voidaan ohjata; |
51. |
tunnustaa kansalaisjärjestöjen, voittoa tavoittelemattomien hyvinvointijärjestöjen ja vammaisyhdistysten tärkeän roolin vammaisten oikeuksien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa ja korostaa, että komission on tehtävä enemmän vammaisjärjestöjen kuulemiseksi, jotta vammaisia koskevalla politiikalla voidaan varmistaa vammaisten aktiivisempi osallistuminen; |
52. |
suhtautuu myönteisesti Euroopan vammaisfoorumin sekä muiden eurooppalaisten vammaisverkostojen tärkeään asemaan ja kehottaa komissiota valvomaan tarkasti kyseisille järjestöille myöntämäänsä rahoitustukea kunnioittaen kuitenkin samalla niiden itsenäisyyttä, jotta EU:n tasolla voidaan säilyttää vammaisten kanssa käytävä vahva ja vilkas kansalaisvuoropuhelu; |
53. |
kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan yhdessä yritysten, työmarkkinaosapuolten ja muiden asianosaisten tahojen kanssa tehokkaammin mahdollisuuksia tarjota työtä vammaisille; |
54. |
kehottaa johdonmukaisempaan tietojenkeruuseen jäsenvaltioissa käyttämällä järjestelmiä, joiden avulla EU:n ja kansallisten tilastojen sisältöä ja laatua voidaan parantaa, erityisesti erilaisista vammoista kärsivien ihmisten kokemien erilaisten ongelmien osalta; kehottaa siksi komissiota sisällyttämään vammaisuuden indikaattoriksi yhteisön tulo- ja elinolotilastoihin; |
55. |
vaatii yhteistä eurooppalaista vammaisuuden määritelmää; |
56. |
suhtautuu myönteisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen 11. heinäkuuta 2006 antamaan tuomioon yhteisön laajuisesta vammaisuuden määrittelystä asiassa C-13/05, Chacón Navas (12); katsoo, että sen ansiosta vammaisten oikeuksia toteutetaan ja vammaisia kohdellaan jäsenvaltioissa huomattavasti paremmin; |
57. |
suhtautuu myönteisesti vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien sopimusluonnoksen hyväksymiseen; onnittelee komissiota, jäsenvaltioita ja eurooppalaisia vammaisjärjestöjä niiden yhdistävästä roolista tähän tulokseen pääsemisessä; kehottaa käynnistämään EU:n laajuisen kampanjan sopimuksen nopean allekirjoittamisen ja ratifioinnin varmistamiseksi heti sen hyväksymisen jälkeen sekä Euroopassa että ympäri maailman; |
58. |
korostaa sen varmistamista, että YK:n ehdottamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien ja ihmisarvon suojelua ja edistämistä koskevaan kattavaan kansainväliseen yleissopimukseen kirjattuja periaatteita edistetään ja noudatetaan EU:n tasolla; |
59. |
suhtautuu myönteisesti vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen hyväksymiseen; katsoo sopimuksen olevan virstanpylväs, jonka avulla on mahdollista parantaa vammaisten elämänlaatua kaikkialla maailmassa; muistuttaa, että vammaisten oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa, joka tulee oikeudellisesti sitomaan sen ratifioivia jäsenvaltioita, vammaisuuden todetaan olevan ihmisoikeus, jota on suojeltava; |
60. |
kehottaa komissiota määrittelemään tekstissään selkeämmin hankkeet, jotka on jo aloitettu vammaistoimintasuunnitelman puitteissa; |
61. |
kehottaa komissiota kiinnittämään EU:n vammaistoimintasuunnitelman uusissa vaiheissa enemmän huomiota sukupuolinäkökohtiin ja vammaisia naisia ja vammaisten lasten vanhempia koskeviin erityistietoihin; |
62. |
tukee EU:n vuoden 2005 puheenjohtajavaltion Yhdistyneen kuningaskunnan kehotusta järjestää vuosittain jäsenvaltioiden vammaiskysymyksistä vastaavien ministerien kokous; |
63. |
kehottaa komissiota, joka suorittaa asiaa koskevaa valvontaa, tarkistamaan ja julkaisemaan kahden vuoden välein kertomuksen vammaisiin liittyvien politiikkojen ja hyvien käytäntöjen edistämisestä eri aloilla EU:n yksittäisissä jäsenvaltioissa; |
64. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 vammaisia koskevissa toimissa viedään eteenpäin Euroopan vammaisten teemavuoden 2003 saavutuksia eikä vain toisteta niitä; |
65. |
vaatii enemmän ponnisteluja iäkkäiden vammaisten työmarkkinoille integroitumisen tai palaamisen helpottamiseksi ja vammaisten varhaisen eläkkeelle siirtymisen vähentämiseksi; huomauttaa, että demografisen muutoksen myötä iäkkäiden vammaisten määrä kasvaa merkittävästi; katsoo, että iäkkäät vammaiset tarvitsevat erityisen paljon kokonaisvaltaista hoitoa sekä muita enemmän sosiaalista kuntoutusta; kehottaa komissiota selvittämään, mitä jäsenvaltioissa tehdään kyseisellä alalla ihmisten tarpeita vastaavan hoidon varmistamiseksi; suosittelee selvityksen tulosten esittelemistä parhaiden käytäntöjen vertailun muodossa; |
66. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja liittyvien maiden sekä ehdokasmaiden hallituksille ja parlamenteille. |
(1) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(2) EYVL L 42, 13.2.2002, s. 1.
(3) EYVL L 335, 19.12.2001, s. 15.
(4) EYVL C 187, 18.7.1988, s. 236.
(5) EYVL C 379, 7.12.1998, s. 66.
(6) EYVL C 21 E, 24.1.2002, s. 246.
(7) EYVL C 140 E, 13.6.2002, s. 599.
(8) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 1.
(9) EUVL C 39, 18.2.2003, s. 5.
(10) EUVL C 134, 7.6.2003, s. 6.
(11) EUVL C 134, 7.6.2003, s. 7.
(12) EUVL C 69, 19.3.2005, s. 8 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
P6_TA(2006)0528
Aika kiristää tahtia — yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen
Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta ”Aika kiristää tahtia — yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen” (2006/2138(INI))
Euroopan parlamentti, joka
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä nykyaikainen pk-yrityspolitiikka (KOM(2005)0551), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Aika kiristää tahtia: uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus (KOM(2006)0030), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano: Omistajanvaihdos — jatkuvuutta uudella alulla (KOM(2006)0117), |
— |
ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000, Tukholmassa 23. ja 24. maaliskuuta 2001, Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 sekä Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005, 15. ja 16. joulukuuta 2005 sekä 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen puheenjohtajan päätelmät, |
— |
ottaa huomioon Göteborgissa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen, jossa Lissabonin strategia päätettiin sulauttaa kestävän kehityksen strategiaan, |
— |
ottaa huomioon Hampton Courtissa 27. lokakuuta 2005 kokoontuneen epävirallisen valtionpäämieskokouksen, |
— |
ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2005 annetun neuvoston suosituksen 2005/601/EY jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi (vuosiksi 2005-2008) (1), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi — Uusi alku Lissabonin strategialle (KOM(2005)0024), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat (2005-2008) (KOM(2005)0141), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteiset toimet kasvun ja työllisyyden hyväksi: yhteisön Lissabon-ohjelma (KOM(2005)0330), |
— |
ottaa huomioon jäsenvaltioiden esittämät 25 kansallista uudistusohjelmaa sekä edellä mainitun komission tiedonannon ”Aika kiristää tahtia: Uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus” toisessa osassa esitetyt arviot näistä uudistusohjelmista, |
— |
ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (2) sekä komission tiedonannon Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi 2007-2013 (KOM(2005)0299), |
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013) (KOM(2005)0119) sekä Euroopan parlamentin 15. kesäkuuta 2006 siitä hyväksymän kannan (3), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: Lisää tutkimusta ja innovaatiota — Investointi kasvuun ja työllisyyteen — Yhteinen lähestymistapa (KOM(2005)0488) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SEC(2005)1253 ja SEC(2005)1289), |
— |
ottaa huomioon Euroopan innovaatioiden tulostaulun 2005 — innovaatiotehokkuuden vertaileva analyysi, |
— |
ottaa huomioon Hampton Courtin huippukokouksen päätöksellä perustetun tutkimus- ja kehitystyötä sekä innovointia käsitelleen riippumattoman asiantuntijaryhmän raportin Innovatiivisen Euroopan luominen (”Ahon raportti”) tammikuulta 2006, |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon ”Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle” (KOM(2006)0502), |
— |
ottaa huomioon 7. joulukuuta 1994 annetun komission suosituksen 94/1069/EY pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luovutuksesta (4), |
— |
ottaa huomioon BEST-hankkeen asiantuntijaryhmän toukokuussa vuonna 2002 antaman loppuraportin pienten ja keskisuurten yritysten luovutuksesta, |
— |
ottaa huomioon Flash Eurobarometerin N:o 160 yrittäjyyttä koskevan tutkimuksen ja huhtikuuta ja kesäkuuta 2004 koskevat analyyttiset kertomukset, |
— |
ottaa huomioon Yhdysvaltain kauppa- ja teollisuusministeriön, kansainvälisen kauppahallinnon (International Trade Administration) ja Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston edustajien muodostaman pääomasijoittamista (venture capital) käsittelevän työryhmän lokakuussa 2005 antaman loppuraportin, |
— |
ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007-2013) perustamisesta (KOM(2005)0121) ja Euroopan parlamentin 1. kesäkuuta 2006 siitä hyväksymän kannan (5), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpano: strategia sääntely-ympäristön yksinkertaistamiseksi (KOM(2005)0535), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Yhteisön Lissabon-ohjelman toteuttaminen: yrittäjyyttä suosivan ajattelutavan edistäminen koulutuksessa (KOM(2006)0033), |
— |
ottaa huomioon komission vihreän kirjan energiatehokkuudesta ”Enemmän tuloksia vähemmällä” (KOM(2005)0265) ja Euroopan parlamentin 1. kesäkuuta 2006 siitä antaman päätöslauselman (6), |
— |
ottaa huomioon komission tiedonannon Biomassaa koskeva toimintasuunnitelma (KOM(2005)0628), |
— |
ottaa huomioon i2010-aloitteen ja erityisesti i2010-aloitteeseen kuuluvan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman: vauhtia sähköiselle hallinnolle Euroopassa kaikkien hyväksi (KOM(2006)0173), |
— |
ottaa huomioon komission vihreän kirjan Euroopan strategiasta kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi (KOM(2006)0105), |
— |
ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi (7), |
— |
ottaa huomioon 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan täytäntöönpanosta (8), |
— |
ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kasvua ja työllisyyttä edistävästä eurooppalaisesta tietoyhteiskunnasta (9), |
— |
ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman kevään 2006 Eurooppa-neuvostolle tiedotettavista Euroopan parlamentin Lissabonin strategiaa koskevista näkemyksistä (10), |
— |
ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa (11), |
— |
ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisön Lissabon-ohjelman täytäntöönpanosta: lisää tutkimusta ja innovaatiota — investointi kasvuun ja työllisyyteen: yhteinen lähestymistapa (12), |
— |
ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, |
— |
ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6-0384/2006), |
A. |
katsoo, että Euroopan unionin on mukautettava strategisesti asemaansa uudenlaisen maailmantalouden muuttuvia sääntöjä ja lisääntyvällä vauhdilla kasvavia globaalimarkkinoita vastaavaksi, jotta pitkän aikavälin talouskasvu ei entisestään tukahtuisi, |
B. |
katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on pitkän aikavälin talouskasvun varmistamiseksi kurottava umpeen tutkimuksen ja markkinoiden välillä EU:ssa vallitseva kuilu, |
C. |
katsoo, että globaaleille markkinoille pääsy tarjoaa pk-yrityksille uusia markkinamahdollisuuksia, alempia tutkimuksen ja kehityksen (T&K) kustannuksia, rahoituksen paremman saatavuuden, mittakaavaetuja ja teknologisia etuja sekä mahdollisuuden hajauttaa riskejä, |
D. |
katsoo, että Lissabonin strategian tavoitteisiin pyrkiminen ei ole edistynyt samalla tavoin kaikkialla Euroopan unionissa ja että teknologian kehittämisen tasossa yleisesti ja jäsenvaltioiden suoritustasoissa on valtavia eroja, |
E. |
katsoo, että lainsäädännön yksinkertaistamisprosessi aiheuttaa vakavia ongelmia, koska yksinkertaistetun lainsäädännön olisi oltava jo olemassa olevan lainsäädännön mukaista, ja tämä edellyttää sellaisia mekanismeja tai menettelyjä, joilla tämä jo voimassa olevan lainsäädännön mukaisuus voidaan tarkistaa, |
F. |
katsoo, että tärkeän EY:n lainsäädännön täytäntöönpanon laiminlyönti ja sitä seuraava markkinoiden pirstoutuminen estävät talouskasvua ja sellaisen kilpailun syntymistä, joka saisi aikaan mittakaavaetua, jota tarvitaan erittäin kilpailukykyisen talouden luomiseksi Euroopan unioniin, |
G. |
katsoo, että EU:n on muututtava ajan tasalla olevaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi, koska uuden tiedon luominen, siirtäminen ja soveltaminen ovat talouskasvun ja kestävän kilpailuedun tärkein lähde, |
H. |
katsoo, että jäsenvaltioiden on jatkossakin suoriuduttava yhteiskunnan väestörakenteen muutoksiin ja kestäviin yhteiskuntamalleihin liittyvistä haasteista sekä hyödynnettävä tämä mahdollisuus innovatiivisten prosessien, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseksi, |
I. |
katsoo, että T&K, jonka rahoitus on kunnossa, johtaa innovaatioihin, talouskasvuun, työpaikkojen syntymiseen ja huippuosaamiseen perustuvaan tutkimukseen, |
J. |
katsoo, että Euroopan unionin on taattava dynaaminen yrityskulttuuri edistämällä aktiivisia politiikkoja kuten elinikäistä oppimista, ammattitaitokoulutusta, henkilökohtaista uraohjausta, nuorten työllistymistä ja ammatillista koulutusta, |
K. |
katsoo, että Euroopan tiedotusta ja viestintää koskevalla alueella on edistettävä aktiivisemmin yrittäjyyttä ja oppimisen kulttuuria, |
L. |
toteaa, että pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista on 70 prosenttia, mutta innovaatioita tehdään vain 44 prosentissa pk-yrityksistä, |
M. |
toteaa, että pk-yritykset ovat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kulmakiviä, koska ne työllistävät yli 75 miljoonaa ihmistä koko EU:ssa ja koska niiden työllistämisvaikutus on joillakin teollisuudenaloilla jopa 80 prosenttia; katsoo, että kun otetaan huomioon niiden asema taloudellisessa kehityksessä ja innovoinnissa ja niiden osuus markkinoilla, niille on annettava kattavaa tukea; |
N. |
katsoo, että jäsenvaltioiden on tarjottava yksityisen sektorin kehittämiselle suotuisa ympäristö ja vastattava pk-yritysten tarpeisiin, joita ovat yrityksiä edistävät toimintaolosuhteet ja säännökset, riittävät perusinfrastruktuuripalvelut, lyhyen ja pitkän aikavälin rahoituksen saatavuus kohtuullisella korolla, oma pääoma ja riskipääoma sekä neuvonta ja tieto markkinamahdollisuuksista, |
O. |
katsoo, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus on arvokas työväline julkisen palvelun laadun ja taloudellisen kestävyyden kannalta, |
P. |
toteaa, että pk-yritykset saattavat kärsiä heikoista yrittäjätaidoista sekä puutteista, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja kirjanpitoon, ja niillä voi olla ongelmia, jotka liittyvät kielitaitoon, tuotannonohjaukseen, liiketoiminnan suunnitteluun, resursseihin ja niiden kykyyn tavoittaa kriittinen massa, |
Q. |
katsoo, että pk-yrityksiä edustavien välittäjäorganisaatioiden tukeminen on välttämätöntä, kun otetaan huomioon niiden toiminnan tärkeä rooli pk-yritysten ja etenkin kaikkein pienimpien pk-yritysten saaman informaation, tuen ja seurannan kannalta, |
R. |
toteaa, että pk-yritykset toimivat rajat ylittävillä ja globaaleilla markkinoilla ja että tästä on tullut niille kehityksen edellytys, |
S. |
katsoo, että yksi menestyksekkään yrittäjyyden, innovoinnin ja tuotekehityksen suurimpia esteitä on pääomaketjussa käytettävissä olevien rahoitusmuotojen yksipuolisuus, |
T. |
katsoo, että Euroopan unionin on tuettava käynnistettävien hankkeiden kehittelyä ja sitä edeltäviä toimenpiteitä markkinasuuntautuneessa akateemisessa ympäristössä, jotta tällaiset hankkeet tavoittavat enemmän kriittistä massaa, parempia arvostuksia ja suurempia alkuinvestointeja pääomayhtiöiltä, |
U. |
toteaa, että patentointi on Euroopan unionissa hyvin kallista eli 46 700 euroa, kun se Yhdysvalloissa on 10 250 euroa ja Japanissa 5 460 euroa, ja että yhteisöpatentti tarvitaan kiireellisesti, |
V. |
katsoo, että pk-yritysten ja suurten yritysten tarpeisiin on vastattavakansallisissa uudistusohjelmissa kestävällä tavalla, |
W. |
katsoo, että Euroopan 23 miljoonan pk-yrityksen yrittäjyyteen liittyvässä asemassa on hyvin suuria eroja, mikä on otettava huomioon yhteisöpolitiikan laatimisessa ja täytäntöönpanossa ja erityisesti kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä etenkin mitä tulee mikroyritysten ja kotiteollisuuden erityispiirteisiin, sillä eurooppalaisista pk-yrityksistä on yli 95 prosenttia on mikro- ja kotiteollisuusyrityksiä, |
X. |
katsoo, että selvät valtionapusäännöt voivat edistää talouskehitystä ja yritysten innovatiivisuutta yhteisöissä ja alueilla, jotka ovat muita heikommassa asemassa, |
Y. |
katsoo, että perheyritysten osuus Euroopan unionin työpaikoista on suurin piirtein kaksi kolmannesta, |
Z. |
katsoo, että on syytä korostaa EU:n nykyisten ohjelmien, kuten Leonardo da Vinci -ohjelman asemaa ja kehittämistä, sillä niillä edistetään liikkuvuutta, innovaatiota ja koulutuksen laatua valtioiden rajat ylittävien kumppanuuksien avulla (yritykset, oppilaitokset, yhdyselimet jne.), |
Euroopan unionin kilpailukyky globaaleilla markkinoilla
1. |
muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että ainoa tapa menestyä globaaleilla markkinoilla on luoda huippuosaamiseen perustuva eurooppalainen tietoyhteiskunta; |
2. |
tunnustaa, että on tärkeää vaalia kulttuuria, jossa pidetään tärkeänä innovatiivisuutta, ja että se on ulotettava kaikille kansallisten kilpailukykystrategioiden aloille; |
3. |
korostaa, että enenevässä määrin organisatorinen vahvuus ei ole niinkään kiinni ydinosaamisesta kuin ydinosaajista; |
4. |
kehottaa jäsenvaltioita edistämään yrittäjähengen kehittymistä koulutuksen varhaisimmilta tasoilta lähtien ja tehostamaan elinikäisen oppimisen tukemista; |
5. |
korostaa, että on tärkeää parantaa opetuksen ja ammatillisen koulutuksen laatua ja tehokkuutta ottamalla käyttöön tarvittavat resurssit, etenkin tehostamalla yksityisiä investointeja korkea-asteen koulutukseen ja jatkokoulutukseen; |
6. |
kehottaa komissiota ryhtymään toimiin eri maiden kauppalainsäädäntöjen erojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa avoimet ja kilpailukykyiset markkinat; |
7. |
korostaa tarvetta parantaa yhtäältä samankaltaisten ongelmien ja haasteiden kanssa kamppailevien alueiden välistä yhteistyötä edistämällä näillä alueilla sijaitsevien yritysten verkostoitumista, sekä toisaalta rajat ylittävien alueiden välistä yhteistyötä tarkoituksena edistää näiden alueiden erityistarpeiden tyydyttämiseen tähtäävien toimien kehittämistä ja yhteensovittamista; korostaa teknologiakylien, julkisten laboratorioiden ja yliopistojen yhteydessä toimivien pk-yritysten klustereiden merkitystä, sillä ne luovat dynaamista toimintaympäristöä Eurooppaan ja kykenevät hyödyntämään tieteellistä tietoa sekä luomaan tietopohjaisia työpaikkoja; |
8. |
korostaa tarvetta tunnustaa teollisuusklustereiden ja -vyöhykkeiden erityisasema ja edistää niiden kehittämistä eurooppalaisten ohjelmien avulla siten, että otetaan huomioon niiden erityisluonne ja tuetaan niitä riittävästi; kehottaa komissiota rohkaisemaan jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja hyvistä käytänteistä, jotka koskevat ”yritysklustereiden” perustamista ja sitä, miten parantaa yritysten ja yliopistojen välistä yhteydenpitoa, kun otetaan huomioon, että sekä yrityksillä että yliopistoilla katsotaan olevan tärkeä rooli innovointiin ja yritysten perustamiseen kannustamisessa; |
9. |
kehottaa edistämään transatlanttisia taloussuhteita Euroopan yhtenäismarkkinoita suuremman vapaakauppa- alueen luomiseksi; |
10. |
kehottaa jäsenvaltioita lisäämään markkinoiden avoimuutta ja panemaan täytäntöön tähän tähtäävä vielä toteuttamatta oleva lainsäädäntö Euroopan yhtenäisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi globaaleilla markkinoilla; |
11. |
kehottaa jäsenvaltioita täydentämään ja yhtenäistämään palvelusektoria työn tuottavuuden kasvun edistämiseksi; |
12. |
tunnustaa, että Eurooppa tarvitsee täysin yhdenmukaisen energiapolitiikan, jolla turvataan huoltovarmuus ja ympäristövahinkojen minimointi; |
13. |
toteaa, että lainsäädännön yksinkertaistaminen on ensisijainen tavoite mutta vaikea toteuttaa ja että joiltakin näkökannoilta se muistuttaa osittain kodifiointia; kehottaa painokkaasti komissiota myötävaikuttamaan yksinkertaistamiseen ehdotuksella, joka koskee yksinkertaista mekanismia, jolla voidaan tarkistaa, että yhteisön lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat voimassa olevan lainsäädännön mukaisia, sekä pyytää komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille, että nämä toteuttaisivat kukin omalta osaltaan vastaavanlaisen mekanismin, mikä kannustaisi niitä tarttumaan toimeen; |
Eurooppalaisten luovuuden on annettava virrata vapaasti
14. |
painottaa, että jäsenvaltioiden on elvytettävä tietämystä, tutkimusta ja innovointia; katsoo, että tutkimus on elintärkeä ennakkoehto onnistuneen innovoinnin ja talouskasvun kannalta; pitää tärkeänä, että luodaan eurooppalainen tietoon perustuva yhteiskunta, jossa käytetään elinikäisen oppimisen menetelmiä, kielikoulutusta sekä tieto- ja viestintätekniikkaa ammattitaitovajeiden ja työttömyyden vähentämiseksi ja siten työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi EU:ssa; |
15. |
korostaa, että tieto- ja viestintätekniikka, verkko-opiskelu ja sähköinen liiketoiminta ovat pk-yritysten kilpailukyvyn parantamisen olennaisia osatekijöitä; katsoo, että tämän vuoksi olisi annettava enemmän vauhtia hankkeille, joilla edistetään mainittuja mahdollisuuksia pk-yrityksissä; |
16. |
kannattaa elinikäisen oppimisen tuoman avainosaamisen mahdollisimman laajamittaista hyödyntämistä eurooppalaisten opiskelijoiden tarpeiden tyydyttämiseksi siten, että varmistetaan tasavertaiset opiskelumahdollisuudet erityisesti opiskelussa tukea tarvitseville väestöryhmille, kuten vähän koulutetuille henkilöille, koulunkäynnin keskeyttäneille, pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille sekä henkilöille, joilla on jokin vamma; |
17. |
korostaa, että ainoa tapa avata markkinoita EU:n pk-yrityksille ja teollisuudelle on kuroa umpeen Euroopan unionissa vallitseva kuilu innovatiivisten prosessien, palveluiden ja tuotteiden tutkimuksen ja markkinoinnin välillä; |
18. |
korostaa, että tarvitaan avoimia innovaatiomalleja, jotka eivät ole liian lineaarisia vaan dynaamisia ja jotka tuovat yrityksille lisäarvoa; |
19. |
kehottaa jäsenvaltioita edistämään tietokoneiden käytön lisäksi myös ohjelmistojen käyttöä, koska näillä ihmismielen apuvälineillä voidaan tehostaa monia hallintotehtäviä; |
20. |
tähdentää, että Euroopan yrittäjyyttä ja ideoita voidaan suojella parhaiten käyttäjäystävällisen yhteisöpatentin avulla ja parantamalla vastavuoroisuutta Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin patenttijärjestelmien välillä sekä edistämällä niiden käyttöä erityisesti pk-yrityksissä; |
21. |
pitää markkinoille pääsyä koskevan yhteisön strategian tavoitteita suositeltavina ja kehottaa Euroopan unionia panostamaan enemmän sitä koskevan tietokannan käytön edistämiseen pk-yrityksissä ja sen pitämiseen ajan tasalla; kehottaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia perustamaan yhteisiä keskitettyjä informaatiopisteitä sekä kannustaa valtionhallintoja lisäämään Internet-palvelujaan (sähköiset viranomaispalvelut); |
22. |
kehottaa komissiota euroneuvontakeskusten verkon avulla helpottamaan pääsyä kansainvälisille markkinoille; |
23. |
kehottaa komissiota uudistamaan ja laajentamaan tätä verkostoa yhdistämällä siihen olemassa olevia kansallisiin verkkoihin kuuluvia liiketoiminnan tukemiseen erikoistuneita virastoja, jotka voivat tarjota kattavia ja luotettavia palveluita pk-yrityksille; |
24. |
pitää siksi tärkeänä tarkistaa, parantaa ja uudelleenorganisoida euroneuvontakeskusten verkostoa sekä sen toimintakyvyn että sen toimien tehokkuuden suhteen, jotta keskukset voisivat toimia entistä nopeammin ja kohdistetummin; katsoo, että keskusten olisi palveltava keskitetysti (”one stop trouble shooting shops”) pk-yrityksiä, jotka kohtaavat vaikeuksia sisämarkkinoilla, ja että keskusten olisi kehityttävä todellisiksi välittäjiksi pk-yritysten ja jäsenvaltioiden välillä ja lähestyttävä kaikkia ongelmia soveltamalla yhteisön lainsäädäntöä mahdollisimman käytännönläheisesti; tunnustaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi euroneuvontakeskukset tarvitsevat enemmän rahoitusta; |
25. |
kehottaa komissiota lisäämään aktiivisesti euroneuvontakeskusten näkyvyyttä ja painottaa, että kaikilla pk-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus saada helposti ja maksutta euroneuvontakeskuksen tarjoamaa tietoa, palvelua ja neuvontaa, riippumatta siitä, ovatko ne euroneuvontakeskusten toiminnasta vastaavien järjestöjen jäseniä; kehottaa komissiota varmistamaan, että euroneuvontakeskusten perustamiin pk-yrityspaneeleihin otetaan mukaan kattojärjestön ulkopuolisia pk-yrityksiä; pitää tärkeänä, että komissio asettaa kunnianhimoisia tavoitteita euroneuvontakeskusten käytön ja näkyvyyden lisäämiseksi kaikkien pk-yritysten, ei vain kattojärjestöön kuuluvien pk-yritysten, keskuudessa; |
26. |
katsoo, että olisi koottava yhteen kaikki Euroopan yhteisön alaiset verkostot, jotka on tarkoitettu palvelemaan pk-yritysten tarpeita (esimerkiksi euroneuvontakeskusverkosto ja innovaatiokeskusten verkosto); katsoo, että nämä järjestelmät voitaisiin yhdistää esimerkiksi pk-yritysten ammatillisiin yhdistyksiin; |
Kilpailun liikkeellepaneva voima: kilpailussa menestymisen edellytykset pk-yrityksissä
27. |
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aina mahdollisuuksien mukaan soveltamaan pienyrityksiä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan perustuvaa ”pienet yritykset ensin” -periaatetta, jotta varsinkin mikroyritykset ja kotiteollisuus voivat hyödyntää täysipainoisesti kasvu- ja kehityspotentiaaliaan sekä paikallisesti että vientimarkkinoilla; |
28. |
kehottaa jäsenvaltioita nostamaan yrittäjyyden ja yksilöllisen vastuunoton profiilia palkitsemalla yrittämistä ja lisäämällä riskinoton ja yrittäjyyden sosiaalista arvoa; |
29. |
toteaa, että tekniikan kehitys ja huippuosaaminen ovat tietoon perustuvan yhteiskunnan tärkein kilpailuetu; |
30. |
pitää tärkeänä, että merkittävämpään asemaan nostetaan tiedon tarjoamisen lisäksi parhaiden käytäntöjen siirtäminen pk-yrityksille ja mikroyrityksille; katsoo siksi, että liiketoimintaa koskevan tietämyksen, myös tarjouskilpailuun osallistumiseen tarvittavan tietämyksen, opettaminen on yksi painopisteala; |
31. |
kehottaa jäsenvaltioita edistämään onnistuneita sähköisen kaupankäynnin malleja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton helpottamiseksi; |
32. |
kehottaa jäsenvaltioita luomaan yleisiä standardeja tai vapaaehtoissopimuksia aloilla, joilla niiden puuttuminen estää pk-yritysten kasvua; |
33. |
kehottaa jäsenvaltioita elvyttämään eurooppalaisia yrityksiä karsimalla byrokratiaa, parantamalla sääntelyn laatua, vähentämällä hallinnollisia rasitteita, lisäämällä pk-yritysten osallistumista kuulemismenettelyyn, yksinkertaistamalla verotuskäytäntöjä yritysten hyväksi ja yhdenmukaistamalla työntekijöiden ja työnantajien hallinnollisia prosesseja ja sosiaaliturvaohjelmia; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan hallinnollisia esteitä pk-yritysten, teollisuuden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen väliseltä rajat ylittävältä yhteistyöltä; |
34. |
kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tukea, jotta uusyritysten liian vähäistä määrää voitaisiin nostaa, ja harkitsemaan ja käyttämään sopivia kannustimia sekä ottamaan käyttöön erityisiä tukijärjestelmiä, joilla yrityksiä kannustetaan kasvattamaan kokoaan ja lisäämään työpaikkoja; toteaa, että yritysten luovutus on tärkeää työpaikkojen ja pääoman säilyttämisen kannalta; pitää myönteisenä yritysten luovutusta koskevaa uutta tiedonantoa ”Kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin ohjelman täytäntöönpano: Omistajanvaihdos — jatkuvuutta uudella alulla”, joka sisältyy tavoitteeseen vähentää yrittäjyyteen liittyviä riskejä; toteaa, että onnistuneella yritysten luovutuksella on yhä suurempi merkitys, koska Euroopan väestö ikääntyy ja yli kolmannes eurooppalaista yrittäjistä aikoo vetäytyä yritystoiminnasta seuraavien kymmenen vuoden kuluessa; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita osoittamaan uusyrityksille ja yritysten luovutukselle yhtä paljon poliittista huomiota, sisällyttämään Lissabonin strategian täytäntöönpanoon tähtäävään kansalliseen politiikkaan käytännön toimia ja hyväksymään niille asianmukaiset aikataulut; |
35. |
hyväksyy ehdotukset, joilla pyritään helpottamaan uusien yritysten alkuunpääsyä ja vähentämään niiden perustamiskustannuksia ja niille koituvia viivästyksiä, mutta huomauttaa, että vaikka verokannustimet eivät aiheuta ongelmia, halpakorkoisten lainojen käsite ei ole automaattisesti yhteensopiva yhteisön lainsäädännön kanssa, koska siinä päinvastoin pyritään markkinaolosuhteiden tasapuolisuuteen; suosittaa edistämään asianmukaisia toimenpiteitä, kuten verokannustimia ja joustavia yhtiöoikeusmekanismeja, joilla helpotetaan yritysten jatkotoimintamahdollisuuksia ja erityisesti perheyritysten luovuttamista kolmansille osapuolille tai työntekijöille; |
Uudenaikainen sosiaaliturvajärjestelmä ja työmarkkinat
36. |
kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan tehottomia sosiaalisia malleja niiden taloudellisen kestävyyden kannalta, jotta kokonaisdynamiikkaa ja väestörakenteellisia malleja voitaisiin muuttaa kestävämmiksi; |
37. |
kehottaa jäsenvaltioita päättämään käytännön toimenpiteistä, joilla kompensoidaan väestön vanhenemisen ja syntyvyyden laskun vaikutuksia ja joita voivat olla muun muassa eläkeikärajojen nostaminen terveydenhuollon standardien paranemisen mukaisesti ja perhe-elämän paremmin huomioon ottavien toimien käyttöönotto, muun muassa syntyvyyden lisäämiseen ja lastenhoitoon liittyvät kannusteet; |
38. |
korostaa tarvetta tukea naisyrittäjiä erityisesti rahoituksen saatavuudessa ja yrittäjäverkostoihin pääsyssä; |
39. |
tähdentää, että jäsenvaltioiden on tarpeen työskennellä koko Euroopan saattamiseksi täysimittaisesti sähköisen toiminnan piiriin; |
40. |
korostaa työmarkkinajoustojen tarvetta, jotta voidaan mukautua muuttuviin sosiaalirakenteisiin ja yhteiskunnan ikääntymiseen; |
41. |
muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita siitä, että välilliset työvoimakustannukset ovat yksi suurimpia esteitä yhden hengen yrityksille ja estävät niitä palkkaamasta lisätyövoimaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan suhteellisuuden ja joustavuuden periaatetta yhteisön työlainsäädännön suunnittelussa, kun otetaan huomioon Euroopan korkea työttömyysaste etenkin nuorten keskuudessa; |
42. |
katsoo, että on välttämätöntä lisätä pk-yritysten investointeja inhimilliseen pääomaan työntekijöiden työllistyvyyden parantamiseksi ja tuottavuuden tehostamiseksi; tunnustaa, että tarvitaan koulutusohjelmia ja toimia, jotka on suunnattu nimenomaan pk-yritysten yritystoimintaan, paikan päällä tapahtuva koulutus mukaan luettuna; tähdentää, että iäkkäille työntekijöille ja vammaisille henkilöille on tarjottava asianmukaista ammatillista koulutusta (koulutusta uusissa tekniikoissa), jotta he voivat pysyä työelämässä tai saada helpommin työtä ja jotta voidaan vastata työnantajien ja vammaisten henkilöiden tarpeisiin; |
43. |
ehdottaa keskeisten liiketoimintataitojen opettamista toisen asteen koulutuksessa ja kannustaa pk-yrityksiä osallistumaan koulutukseen aloilla, joilla ne voivat antaa täydentävää käytännön tietoa ja opastusta; tukee yliopistoja niiden tavoitteessa sisällyttää opetusohjelmiinsa talouselämän tarpeita vastaavia sisältöjä; |
44. |
korostaa tarvetta tukea yritysten sosiaalisen vastuun ja EU:n kestävän kehityksen strategian puitteissa pk-yrityksiä, joiden toimintatavat ovat ympäristöystävällisiä; |
45. |
arvostaa komission pyrkimystä säännölliseen vuoropuheluun pk-yritysten kanssa sekä pk-yritysten ja niiden etujärjestöjen säännölliseen kuulemiseen ja pyytää, että tätä toteutettaisiin järjestelmällisesti käytännössä, niin että eurooppalaiset yritykset otetaan niitä edustavien järjestöjen kautta mukaan sekä yhteisön ohjelmien toteuttamiseen että niiden suunnitteluun; panee merkille, että kuulemismenettely on nykyisessä muodossaan ongelmallinen pk-yritysten kannalta, sillä pk-yrityksiä edustavat järjestöt eivät ehdi kerätä ja toimittaa näkemyksiä kahdeksan viikon määräajassa; pyytää komissiota puuttumaan pikaisesti tähän rajoitteeseen; |
46. |
toistaa, että kaikkia pk-yrityksiä tukevia toimia, erityisesti eri sosiaaliturvajärjestelmiä ja niiden tarjoamia etuja sekä ammattiriskien torjumista koskevia toimia, pitäisi soveltaa itsenäisiin ammatinharjoittajiin; |
47. |
kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kaikin mahdollisin keinoin sellaisen sääntely-ympäristön luomiseen, joka takaa työvoiman joustavuuden pk-yrityksissä, mutta joka ei rajoita sosiaaliturvaa; |
48. |
korostaa tarvetta saattaa sisämarkkinoiden toteuttaminen päätökseen ja pyytää jäsenvaltioita auttamaan tämän yhteisen tavoitteen saavuttamisessa tukemalla työntekijöiden vapaata liikkuvuutta; |
49. |
muistuttaa, että on olennaista edistää yrittäjyyttä, sillä erityisesti väestörakenteen muutoksen myötä kolmasosa Euroopan yrittäjistä jää eläkkeelle seuraavien kymmenen vuoden aikana; pyytää komissiota helpottamaan jäsenvaltioiden keskinäistä hyviä käytäntöjä koskevien tietojen vaihtoa esimerkiksi kysymyksissä, jotka koskevat iäkkäille ihmisille suunnattuja yrittäjyysohjelmia, keinoja kannustaa nuoria ihmisiä perustamaan yrityksiä ja erityisesti naisyrittäjyyden edistämistä, jonka yhteydessä voitaisiin myös tarkastella perheja työelämän yhteensovittamista helpottavia keinoja; |
Kestävä talous
50. |
kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kurinalaisen budjettipolitiikan periaatteita, jotta ne voivat varmistaa terveen julkisen rahoituksen; |
51. |
kannustaa tarkistamaan julkisen palvelun malleja, niiden rahoitusta ja hallintoa, sekä keskustelemaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden rooleista ja eduista; |
52. |
kehottaa jäsenvaltioita edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta, koska se on paras keino tarjota liiketoiminnan tukipalveluja pk-yrityksille, ja sellaisten pääomarahastojen perustamista, joiden nostovoima riittää lisäämään yksityisen sektorin osallisuutta; |
53. |
kehottaa jäsenvaltioita parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintamenettelyihin, koska kyseessä on merkittävä kasvun este; muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita julkisia hankintoja koskevien direktiivien ajoittaisista vääristävistä vaikutuksista, sillä direktiivit ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että hankintaviranomaiset vaativat tulevilta tavarantoimittajilta maksuja käsitelläkseen näiden tarjoushakemukset; panee merkille, että tällaiset maksut voivat lamauttaa pienten yritysten toimintaa, ja kehottaa siksi komissiota harkitsemaan tätä kysymystä, kun se laatii ohjeita julkisia hankintoja koskevien tarkistettujen direktiivien täytäntöönpanosta myöhemmin tämän vuoden kuluessa; |
54. |
katsoo, että ekoinnovointia voidaan edistää myös hyödyntämällä julkisten varojen ostovoimaa, sillä julkisten hankintojen muuttaminen ympäristöystävällisiksi johtaisi kriittisen massan luomiseen ja mahdollistaisi ympäristöystävällisten yritysten aiempaa laajemman pääsyn markkinoille, mikä koituisi tällä alalla aktiivisesti toimivien eurooppalaisten pk-yritysten hyödyksi; |
55. |
kehottaa käyttämään verokannustimia, jotka rohkaisevat käyttämään riskipääomaa sekä Euroopan investointirahaston ja rakennerahastojen varoja, mikä voisi edistää kotimaisen riskipääoman investoijapohjan syntymistä; |
56. |
katsoo, että pk-yritysten on saatava rahoitusriskejä ja liiketoimintaan liittyviä riskejä koskevaa kattavaa ja luotettavaa tietoa riskinjaon mahdollisista muodoista; |
57. |
katsoo, että pk-yritykset ovat olennainen osa Euroopan taloutta ja että niiden potentiaalin hyödyntäminen tutkimuksessa ja kehityksessä edellyttää tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman uudistamista, jotta voidaan edistää pienten tutkimusyksiköiden osallistumista osoittamalla varoja pk-yrityksille sekä pienyritysten ja laboratorioiden klustereille; |
58. |
pitää myönteisenä maaliskuussa 2006 kokoontuneen Brysselin Eurooppa-neuvoston lähestymistapaa, jonka mukaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, lainojen saantia Euroopan investointipankista helpotetaan ja laajennetaan; |
Kansallisten uudistusohjelmien toteuttaminen
59. |
kehottaa kaikkia jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota niiden kansallisiin uudistusohjelmiin sisältyviin pk-yrityksille suunnattuihin toimenpiteisiin, koska menestyminen riippuu pk-yritysten liiketoimintaorganisaatioiden aktiivisesta osallisuudesta ja niiden kuulemisesta niiden tehokkuuden varmistamiseksi; |
60. |
pahoittelee sen konkreettisen ulottuvuuden puuttumista, joka oli mukana pienyritysten eurooppalaista peruskirjaa koskevassa raportoinnissa ja kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden järjestää kahdenvälisiä kokouksia (joihin osallistuu kansallisia sidosryhmiä), joissa käsitellään edistymistä pkyrityksille suunnatuissa konkreettisissa toimissa, kun laaditaan kansallisia uudistusohjelmia koskevia vuosikertomuksia; |
61. |
pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien keskinäinen koordinointi on puutteellista; |
62. |
korostaa kansallisten uudistusohjelmien onnistumisia ja epäonnistumisia koskevien tietojen raportoinnin ja välittämisen tärkeyttä; |
63. |
kehottaa jäsenvaltioita täsmentämään, miten ne aikovat edetä kansallisissa uudistusohjelmissa asettamiensa tavoitteiden toteuttamisessa; |
*
* *
64. |
kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille. |
(1) EUVL L 205, 6.8.2005, s. 28.
(2) EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0265.
(4) EYVL L 385, 31.12.1994, s. 14.
(5) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0230.
(6) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0243.
(7) EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 599.
(8) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0022.
(9) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0079.
(10) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0092.
(11) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0110.
(12) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0301.