Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimus

Euratomin perustamissopimus tehtiin alun perin ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevan jäsenvaltioiden tutkimuksen koordinoimiseksi, ja nykyisin sen avulla edistetään ydinenergiaa koskevan tietämyksen, infrastruktuurin ja rahoituksen yhteistä jakamista. Sopimuksessa määrätyn keskitetyn valvonnan avulla varmistetaan atomienergian toimitusvarmuus.

SYNTY

Vuonna 1952 toimintansa aloittaneen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustaminen oli ylikansallisen Euroopan ensimmäinen suuri saavutus. Järjestön kuusi jäsenvaltiota luopuivat – tosin kapealla alalla – ensimmäistä kertaa osasta suvereniteettiaan yhteisön hyväksi.

Ensimmäistä yhdentymispyrkimystä rajoitti kuitenkin nopeasti Euroopan puolustusyhteisön kariutuminen vuonna 1954.

Vaikka olisi voitu luulla, että EHTY:n ponnistelut jäivät tyhjiksi, kesäkuussa 1955 pidetyssä Messinan konferenssissa pyrittiin käynnistämään yhdentymisprosessi uudelleen. Konferenssin jälkeen pidettiin muita ministeri- ja asiantuntijakokouksia, ja vuoden 1956 alussa perustettiin valmistelukomitea, jonka tehtävänä oli laatia raportti Euroopan yhteismarkkinoiden luomisesta. Komitea kokoontui Brysselissä, ja sen puheenjohtajana toimi Belgian senaikainen ulkoministeri Paul-Henri Spaak. Huhtikuussa 1956 komitea esitti kahta hanketta, jotka vastasivat jäsenvaltioiden valitsemia vaihtoehtoja:

• yleisten yhteismarkkinoiden luominen
• atomienergiayhteisön luominen.

Maalikuussa 1957 Roomassa allekirjoitettiin kuuluisat "Rooman sopimukset".

Ensimmäisellä sopimuksella perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY) ja toisella Euroopan atomienergiayhteisö, joka tunnetaan paremmin nimellä Euratom.

Koska sopimusten ratifiointi kansallisella tasolla sujui ongelmitta, molemmat perustamissopimukset tulivat voimaan 1. tammikuuta 1958.

Tässä yhteenvedossa käsitellään ainoastaan Euratomin perustamissopimusta.

TAVOITTEET

Alun perin kuudella perustajavaltiolla (Saksa, Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg ja Alankomaat) oli pulaa tavanomaisesta energiasta, ja ne toivoivat saavuttavansa ydinenergian avulla riippumattomuuden tuontienergiasta. Koska ydinenergian investointikustannukset olivat yksittäisille valtioille liian suuret, perustajavaltiot päättivät perustaa yhdessä Euratomin.

Yleisesti ottaen perustamissopimuksen tavoitteena on edistää ydinteollisuuden muodostamista ja kasvua Euroopassa, varmistaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus hyötyä atomienergian kehittymisestä ja taata toimitusvarmuus. Samanaikaisesti perustamissopimuksella varmistetaan väestön turvallisuuden korkea taso ja estetään siviilikäyttöön tarkoitettujen ydinaineiden siirtäminen käytettäviksi sotilaallisiin tarkoituksiin. On tärkeää panna merkille, että Euratomin toimivalta koskee vain siviilitarkoituksiin ja rauhanomaisiin tarkoituksiin käytettävää ydinenergiaa.

Johdanto-osassa perustamissopimuksen allekirjoittajavaltiot julistavat muun muassa

" - tunnustavansa ydinenergian olennaiseksi voimavaraksi, jonka avulla varmistetaan tuotannon kehittyminen ja uudistuminen ja voidaan edistää työtä rauhan hyväksi,

- olevansa päättäneet luoda tarvittavat edellytykset sellaisen voimakkaan ydinteollisuuden kehittämiselle, joka lisää olennaisesti energiantuotantoa, nykyaikaistaa tekniikkaa sekä monin muin tavoin myötävaikuttaa heidän kansojensa hyvinvointiin,

- pyrkivänsä saamaan aikaan sellaiset turvallisuusolosuhteet, että väestön elämää ja terveyttä vaarantavat tekijät poistuvat,

- toivovansa muiden maiden osallistuvan heidän työhönsä sekä haluavansa tehdä yhteistyötä niiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka kehittävät atomienergian rauhanomaista käyttöä."

SOVELTAMISALA

Euratomin perustamissopimuksen tavoitteena on edistää jäsenvaltioiden ydinteollisuuden yhteistä käyttöä. Perustamissopimus koskee vain tiettyjä toimijoita (jäsenvaltiot, fyysiset henkilöt ja julkis- tai yksityisoikeudelliset yritykset tai laitokset), jotka harjoittavat osittain tai kokonaisuudessaan sen soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa ts. perustamissopimusta sovelletaan erityisiin halkeamiskelpoisiin aineisiin, lähtöaineisiin ja malmeihin, joista lähtöaineita louhitaan.

RAKENNE

Euratomin perustamissopimuksessa on 234 artiklaa, jotka on jaettu kuuteen osastoon ja joita edeltää johdanto-osa. Artiklojen määrä väheni 177:ään, kun Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehty sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2007.

• Ensimmäisessä osastossa määritellään tehtävät, jotka on perustamissopimuksessa uskottu yhteisölle.
• Toisessa osastossa annetaan määräykset ydinenergia-alan kehityksen edistämisestä (tutkimuksen kehittäminen, tiedon levittäminen, terveyden suojelu, investoinnit, yhteisyritykset, hankinta, turvavalvonta, omistusoikeus, ydinalan yhteismarkkinat ja ulkosuhteet).
• Kolmannessa osastossa käsitellään yhteisön toimielimiä ja varainhoitoa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka vahvistettiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn, joulukuussa 2007 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti.
• Neljännessä osastossa vahvistetaan varainhoitoa koskevat erityiset määräykset.
• Viidennessä ja kuudennessa osastossa annetaan yleiset määräykset ja alkuvaihetta koskevat määräykset (toimielinten järjestäytyminen, soveltamista koskevat alustavat määräykset ja siirtymämääräykset).

Lisäksi perustamissopimukseen sisältyy viisi liitettä, jotka liittyvät sopimuksen 4 artiklassa tarkoitettuihin ydinenergiatutkimuksen aloihin, sopimuksen 41 artiklassa tarkoitettuihin teollisuudenaloihin, sopimuksen 48 artiklan nojalla yhteisyrityksille annettaviin mahdollisiin etuihin, luetteloihin 9 luvun soveltamisalaan kuuluvista tavaroista ja tuotteista sekä sopimuksen 215 artiklassa tarkoitettuun ensimmäiseen tutkimus- ja koulutusohjelmaan.

Sopimukseen on liitetty myös kaksi pöytäkirjaa eli pöytäkirja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen soveltamisesta Alankomaiden kuningaskunnan Euroopan ulkopuolella sijaitseviin osiin ja pöytäkirja Euroopan atomienergiayhteisön tuomioistuimen perussäännöstä.

TEHTÄVÄT

Perustamissopimuksen mukaan Euratomin erityisinä tehtävinä on

• kehittää tutkimusta ja varmistaa teknisen tiedon levittäminenKomissio kehottaa jäsenvaltioita, henkilöitä tai yrityksiä ilmoittamaan tälle ydinalan tutkimuksiin liittyvistä ohjelmistaan. Komissio julkaisee säännöllisesti luettelon niistä ydintutkimuksen aloista, joita ei sen mielestä ole tutkittu riittävästi, ja perustaa yhteisen ydintutkimuskeskuksen. Yhteisestä tutkimuskeskuksesta (YTK) on tullut olennaisen tärkeä toimija yhteisön ydintutkimuksessa ja tutkimuksessa ympäristön tai elintarviketurvallisuuden kaltaisilla aloilla.Jäsenvaltioilla, kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus komissiolle osoitetun hakemuksen perusteella saada käyttölupa, joka ei ole yksinomainen, yhteisön omistamiin patentteihin, väliaikaisesti suojattuihin oikeuksiin, hyödyllisyysmallioikeuksiin tai patenttihakemuksiin.
• laatia yhtenäiset turvallisuusmääräykset väestön ja työntekijöiden terveyden suojelemiseksiJäsenvaltiot antavat tarvittavat lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset perustamissopimuksessa vahvistettujen perusnormien noudattamisen varmistamiseksi sekä toteuttavat toimenpiteet opetuksen, koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Annettu lainsäädäntö koskee myös lääketieteellisiä sovelluksia, tutkimusta, elintarvikkeiden radioaktiivisen saastumisen sallittuja enimmäistasoja sekä suojatoimenpiteitä, jotka on toteutettava säteilyhätätilanteen yhteydessä.Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yleiset tiedot missä tahansa muodossa olevan radioaktiivisen jätteen hävittämistä koskevista suunnitelmista. Vastaavasti komission puoltava lausunto on tarpeen, jos kokeiden vaikutukset voivat ulottua muiden jäsenvaltioiden alueille.
• helpottaa investointeja ja varmistaa ydinenergian kehittämisessä tarvittavien peruslaitosten rakentaminen EU:ssaKomissio julkaisee säännöllisesti ohjeellisia ydinohjelmia (PINC), jotka koskevat muun muassa ydinenergian tuotannollisia tavoitteita sekä kaikkia niiden toteuttamiseen tarvittavia investointeja. Perustamissopimuksen liitteessä II luetelluilla teollisuudenaloilla toimivien henkilöiden ja yritysten on tiedotettava komissiolle kaikista investointihankkeista.
• huolehtia malmien ja ydinpolttoaineen säännöllisestä ja tasapuolisesta toimituksesta kaikille käyttäjille EU:ssaMalmien, lähtöaineiden ja erityisten halkeamiskelpoisten aineiden hankinnasta huolehditaan noudattamalla periaatetta, jonka mukaan hankintalähteille on yhtäläinen pääsy, ja yhteistä hankintapolitiikkaa harjoittamalla. Tältä osin perustamissopimuksessa - kielletään kaikki sellaiset menettelyt, joiden tavoitteena on varmistaa tietyille käyttäjille etuoikeutettu asema,- perustetaan hankintakeskus, jolla on optio-oikeus kaikkiin jäsenvaltioiden alueella tuotettuihin malmeihin, lähtöaineisiin ja erityisiin halkeamiskelpoisiin aineisiin sekä yksinoikeus yhteisön alueelta tai ulkopuolelta tulevia malmeja, lähtöaineita ja erityisiä halkeamiskelpoisia aineita koskevien hankintasopimusten tekemiseen., joka on oikeushenkilö ja jolla on taloudellinen itsemääräämisoikeus, toimii komission valvonnassa. Komissio vahvistaa hankintakeskuksen toiminnan suuntaviivat, ja sillä on veto-oikeus hankintakeskuksen päätöksiin.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus malminetsinnän ja tuotannon kehityksestä, todennäköisistä varoista sekä niiden alueella kaivostoimintaan tehdyistä tai suunnitelluista investoinneista.
• taata, ettei ydinaineita siirretä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen (erityisesti sotilaalliseen tarkoitukseen)Euratomin perustamissopimuksella perustetaan hyvin kattava ja tiukka valvontajärjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa, ettei siviilikäytössä olevaa ydinmateriaalia siirretä käytettäväksi muihin tarkoituksiin kuin jäsenvaltioiden ilmoittamiin siviilitarkoituksiin. EU:lla on tällä alalla yksinomainen toimivalta, jota panee täytäntöön 300 tarkastajan ryhmä, joka varmistaa Euratomin turvavalvonnan EU:ssa.Komission on varmistettava, että jäsenvaltioiden alueella- malmeja, lähtöaineita ja erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ei käytetä muuhun kuin käyttäjän ilmoittamaan tarkoitukseen,- noudatetaan hankinnoista annettuja määräyksiä sekä kaikkia erityissitoumuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa parhaiden mahdollisten teknisten keinojen saatavuus materiaaleja, laitteita jne. koskevilla yhteismarkkinoilla.Komissio voi lähettää tarkastajia jäsenvaltioiden alueelle. Tarkastajat pääsevät milloin tahansa kaikkiin paikkoihin, saavat kaikkia tietoja ja pääsevät niiden henkilöiden luokse, jotka ammattinsa puolesta ovat tekemisissä valvonnanalaisten aineiden, laitteiden tai laitosten kanssa.Euratomin ydinmateriaalivalvonta niveltyy kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA (EN)) antamiin takuisiin jäsenvaltioiden, yhteisön ja IAEA:n välisten kolmikantasopimusten puitteissa.Komissio voi määrätä seuraamuksia henkilöille tai yrityksille, jotka jättävät noudattamatta niille määrättyjä velvoitteita. Seuraamukset vaihtelevat varoituksesta lähtöaineiden tai erityisten halkeamiskelpoisten aineiden täydelliseen tai osittaiseen poisottamiseen, ja niihin voi sisältyä myös tiettyjen etuuksien (kuten taloudellisen tai teknisen avun) peruuttaminen tai yrityksen asettaminen henkilön tai kollegion hallintaan.
• harjoittaa erityisiä halkeamiskelpoisia aineita koskevaa omistusoikeuttaan
• edistää ydinenergian rauhanomaista käyttöä tekemällä yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssaIAEA on Wienissä (Itävallassa) toimiva itsenäinen järjestö, joka tekee yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) kanssa. Järjestön tavoitteena on yhtäältä edistää ydinenergian rauhanomaista käyttöä ja toisaalta pyrkiä valvomaan, ettei sen tarjoamaa apua käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin.Komissio neuvottelee sopimuksista, joilla järjestetään ydinenergiaa koskeva yhteistyö kolmansien maiden kanssa, ja tekee nämä sopimukset. Sopimusten tekeminen edellyttää kuitenkin neuvoston hyväksyntää. Jäsenvaltioiden on puolestaan ilmoitettava komissiolle kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien maiden kansalaisten kanssa suunnittelemistaan sopimuksista. Tällä hetkellä Euratom-sopimuksia on lukuisten maiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan, kanssa
• perustaa yhteisiä yrityksiäNäitä yrityksiä perustetaan sellaista erityishanketta varten, jonka tarkoituksena on eurooppalaisen ydinenergiateollisuuden kehittäminen. Esimerkkinä tästä aloitteesta voidaan mainita Joint European Torus (JET) ydinfuusion alalla (yritys lakkautettiin vuonna 2000, mutta sen toiminta jatkuu Euroopan fuusiokehityssopimuksen (EFDA (EN)) puitteissa), ja (ITER), jonka on määrä ulottua myös Euroopan ulkopuolelle.

TOIMIELIMET JA JÄSENVALTIOT

Euratomin perustamissopimuksen toimielinrakenne on pääpiirteissään samanlainen kuin ETY:n perustamissopimuksessa, sillä se perustuu samaan "institutionaaliseen kolmioon" (neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti). Yhteisölle uskottujen tehtävien toteuttamiseen osallistuvat Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston ohella myös tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin. Kukin toimielin toimii sille perustamissopimuksessa annettujen toimivaltuuksien rajoissa. Neuvostoa ja komissiota avustaa talous- ja sosiaalikomitea, jolla on neuvoa-antava tehtävä.

Yhteisön toimielimet ovat vastuussa perustamissopimuksen täytäntöönpanosta ja kahdesta Euratomin alaisesta elimestä, jotka ovat hankintakeskus ja ydinmateriaalivalvontatoimisto (joka tekee tilinpitoa koskevia ja fyysisiä tarkastuksia kaikissa yhteisön ydinvoimaloissa).

Huolimatta siitä, että Euratomin perustamissopimuksella ei ole annettu yhteisölle tarkkaa ja yksinomaista toimivaltaa tietyillä aloilla, se on jäsenvaltioille merkittävä lisäarvon tuoja. Komissio on sopimuksen perusteella antanut suosituksia ja tehnyt päätöksiä, joilla siitä huolimatta, etteivät ne ole sitovia, luodaan eurooppalaisia normeja. Lisäksi on tärkeää korostaa, että myös muilla yhteisön politiikoilla, kuten ympäristö- ja tutkimuspolitiikalla, on huomattava vaikutus ydinalaan.

Euratomin ja EU:n tuoma lisäarvo on erityisen selvä laajentumisen kannalta. Euratomin ansiosta EU:n yhteinen, harmonisoitu lähestymistapa ydinalalla toteutuu myös hakijavaltioissa. EU:n seuraavissa laajentumisissa painotetaan ydinalaa ja erityisesti ydinturvallisuutta koskevia kysymyksiä. Ydinenergia on monille Itä-Euroopan maille (ehdokasmaille ja EU:n uusille jäsenvaltioille) tärkeä energialähde. Toisaalta niiden ydinlaitosten turvallisuustaso ja väestön ja työntekijöiden suojelu eivät ole aina riittäviä. Tämän tilanteen parantamiseksi komissio on tukenut niitä PHARE-ohjelmasta. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen monien uusien itsenäisten valtioiden (UIV) pitää selvittää samat ongelmat, ja tällöin komissio myöntää niillekin tukea.

Vuosien mittaan myös muiden ydinenergiaan liittyvien aiheiden merkitys on kasvanut: esimerkkeinä mainittakoon ydinlaitosten toiminnallinen turvallisuus, radioaktiivisten jätteiden varastointi ja ydinsulku (ydinmateriaalivalvonta). Vaikka jäsenvaltioilla on pääasiallinen toimivalta tällä alalla, kansainvälisellä tasollakin on jonkin verran yhdenmukaisuutta sellaisten perussopimusten, yleissopimusten ja aloitteiden ansiosta, joissa määrätään vähitellen luotavasta kansainvälisestä järjestelmästä, jolla hallitaan eräitä ydinalan avaintoimintoja (ydinturvallisuussopimus).

EURATOMIN PERUSTAMISSOPIMUKSEN TULEVAISUUS

Päinvastoin kuin EY:n perustamissopimukseen, Euratomin perustamissopimukseen ei ole koskaan tehty suuria muutoksia, ja se on edelleen voimassa. Euroopan atomienergiayhteisöä ei ole toistaiseksi sulautettu Euroopan unioniin, joten se on erillinen oikeushenkilö, vaikka sitä hallinnoivat toimielimet ovatkin samat. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn, joulukuussa 2007 allekirjoitetun sopimuksen pöytäkirjassa (”pöytäkirja N:o 2 Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta”) muutetaan eräitä Euratomin perustamissopimuksen määräyksiä. Nämä muutokset rajoittuvat mukautumiseen uudistussopimuksessa määrättyihin erityisesti institutionaalisiin ja varainhoitoa koskeviin uusiin sääntöihin.

Maaliskuussa 2007 komissio laati katsauksen, jossa arvioitiin Euratomin perustamissopimuksen tulevaisuuden näkymiä. Katsaus on selkeästi positiivinen varsinkin tutkimuksen, terveyden suojelun, ydinmateriaalien rauhanomaisen käytön valvonnan ja kansainvälisten suhteiden aloilla. Kiinnostusta ydinenergiaa kohtaan lisäävät vielä tarve varmistaa energian toimitusvarmuus ja ilmastonmuutokseen liittyvät huolenaiheet. Euratomin perustamissopimuksen soveltamisessa on tulevaisuudessakin keskityttävä ydinturvallisuuteen. Lisäksi Euroopan atomienergiayhteisön on edelleen tuettava eurooppalaisen ydinenergiateollisuuden kehittämistä ja taattava säteilysuojelua ja ydinturvallisuutta koskevien tiukkojen vaatimusten noudattaminen.

See also

• Lisätietoja: Energian ja liikenteen pääosasto (EN)

Viimeisin päivitys 19.10.2007