Sillä perustetaan kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline. Välinettä käytetään Euroopan unionin (EU) vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen ajan. Asetuksessa vahvistetaan ohjelman

yleiset ja erityiset tavoitteet
unionin rahoituksen määrä, muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Asetuksen yleisenä tavoitteena on

edistää korkeatasoista ydinturvallisuutta, säteilysuojelua sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan noudattamista EU:n ulkopuolisissa maissa
kehittää edelleen EU:n toimintaa asiaankuuluvan Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) lainsäädännön puitteissa
edistää ydinalaan liittyvien päätösten avoimuutta EU:n ulkopuolisissa maissa.

Välineen erityisenä tavoitteena on edistää

toimivaa ydinturvallisuus- ja säteilysuojelukulttuuria, mahdollisimman tiukkoja täytäntöönpanovaatimuksia ja jatkuvaa parantamista
käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa sekä entisten ydinlaitosalueiden ja ydinlaitosten käytöstä poistamista
tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan käyttöönottoa kolmansissa maissa.

Seitsenvuotinen talousarvio ohjelman täytäntöön panemiseksi on 300 miljoonaa euroa (käypinä hintoina). Sitä voidaan käyttää

avustuksiin
palveluja tai tavaroita koskeviin julkisiin hankintoihin
ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaamiseen
rahoitusta yhdistäviin toimiin*.

Monivuotisissa ohjelmissa

tarjotaan kehys EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden ja alueiden väliselle yhteistyölle
esitetään EU:n tavoitteet ottaen huomioon unionin prioriteetit ja sen kumppaneiden tarpeet ja toimet sekä kansainvälinen tilanne
osoitetaan aloitteiden tuoma lisäarvo ja se, miten vältetään päällekkäisyys muiden ohjelmien kanssa
yksilöidään rahoitusta saavat ensisijaiset alat, erityistavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit
perustaksi otetaan kumppanimaiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu.

Euroopan komissio hyväksyy

monivuotiset ohjelmat Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmää kuultuaan, mikäli tämä on tarpeen, ja tarvittaessa tarkistaa tai saattaa ne ajan tasalle vähintään neljän vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä
vuotuiset toimintasuunnitelmat, jotka perustuvat monivuotisiin ohjelmiin, ja erityistoimenpiteitä ja tukitoimenpiteitä, joissa määritellään kunkin EU:n ulkopuolisen maan tai alueen osalta
- tavoitteet, hallintomenettelyt ja rahoitettavat hankkeet
- alustava aikataulu, odotetut tulokset ja tärkeimmät toimet.

Välineestä myönnettävän rahoituksen tukikelpoisuusperusteissa

etusijalle asetetaan henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat maista, jotka ovat tukikelpoisia ja voivat hakea EU:n jäsenyyttä (liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat) sekä EU:n lähimmät itäiset ja eteläiset naapurimaat, jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvotteluiden piiriin
sallitaan kansainvälisten järjestöjen ja kaikkien asetuksessa olevaan kattavaan luetteloon sisältyvien oikeussubjektien osallistuminen hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin.

EU:n ulkopuolisten maiden, jotka haluavat tehdä yhteistyötä EU:n kanssa, pitää

ratifioida ydinsulkusopimus
panna täytäntöön lisäpöytäkirja tai tehdä ydinmateriaalivalvontasopimus Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa
hyväksyä täysin Kansainvälisen atomienergiajärjestön turvallisuusstandardeissa vahvistetut turvallisuuden perusperiaatteet
olla asianomaisten yleissopimusten, kuten ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen (ks. tiivistelmä) ja käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yleissopimuksen, sopimuspuoli tai olla niitä koskevan liittymismenettelyn piirissä
noudattaa avoimuuden ja yleisölle tiedottamisen periaatetta.

Asetuksesta käy selkeästi ilmi, että ydinturvallisuuden alalla tehtävällä EU:n yhteistyöllä ei pyritä edistämään ydinenergiaa.

Asetuksen nojalla toteutettavan yhteistyön

kohderyhmänä ovat
- ydinturvallisuuden alasta vastaavat sääntelyviranomaiset ja teknisen tuen organisaatiot
- radioaktiivisen jätteen turvallisesta huollosta vastaavat kansalliset virastot
- kansallisen ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmän sidosryhmät
- ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajat
ja sen piiriin kuuluvat seuraavat toimenpiteet
- vahvistetaan sääntelykehyksen menettelyjä ja järjestelmiä
- otetaan käyttöön tehokkaat järjestelyt säteilyseurauksia aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisemistä varten
- kehitetään käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa koskevia toimia ja toteutetaan niitä
- tuetaan käytännön suojatoimenpiteitä, joilla vähennetään työntekijöille ja väestölle aiheutuvia säteilyyn liittyviä riskejä
- kehitetään strategioita ydinlaitosten käytöstä poistamiseksi ja entisten ydinlaitosalueiden kunnostamiseksi sekä radioaktiivisten esineiden ja materiaalien talteenottoa ja huoltoa varten myös merellä
- luodaan sääntelykehys ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi
- koulutetaan henkilöstöä
- toimitetaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa laitteistoja ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajille.

Seurantatoimenpiteet välineen vaikutusten arvioimiseksi perustuvat seuraaviin indikaattoreihin:

laaditut säädökset ja sääntelytoimet
ydinturvallisuuden korkeimpien vaatimusten saavuttamista varten tehdyt suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvät tutkimukset
tulokset ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja tehokasta ydinmateriaalivalvontaa parantavista toimenpiteistä.

Välineen

on oltava johdonmukainen asetuksella 2021/947 (ks. tiivistelmä) perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa, EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintojen ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen ja ohjelmien kanssa
väline voidaan rahoittaa muista EU:n ohjelmista edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia
sillä kumotaan asetus (Euratom) N:o 237/2014.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen.

TAUSTAA

Kaikkialla, missä ydinenergiaa tuotetaan, koko prosessi, mukaan lukien radioaktiivisen jätteen hävittäminen ja voimalaitosten käytöstäpoisto, on toteutettava turvallisesti.

EU käyttää laajaa kokemustaan tällä alalla auttaakseen muita maita saavuttamaan korkeimmat turvallisuusvaatimukset.

Asetuksella pyritään lisäämään EU:n ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, jotta voidaan panna täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia (ks. tiivistelmä), uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus (ks. tiivistelmä) ja asetus (EU) 2021/947 naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta (ks. tiivistelmä).

KESKEISET TERMIT

Rahoitusta yhdistävät toimet: rajallisten avustusten käyttäminen rahoituksen hankkimiseen instituutioilta ja yksityiseltä sektorilta investointihankkeiden kehitysvaikutusten lisäämiseksi.

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (Euratom) 2021/948, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen perustamisesta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla ja asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 79–90)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma (EUVL C 210, 30.6.2017, s. 1–24)

Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia (kesäkuu 2016, Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH))

Viimeisin päivitys: 26.07.2021

Top