Mittayksiköt EU:ssa

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Neuvoston direktiivi 80/181/ETY mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Siinä luetellaan ja määritellään viralliset mittayksiköt, joita on käytettävä määrien ilmaisuun Euroopan unionissa (EU). Siinä säädetään, että EU:ssa sovelletaan metrijärjestelmän (International System of Units) mittayksikköjä (SI-yksikköjä)*.

Neuvoston direktiiviä 80/181/ETY on muutettu useaan kertaan. Viimeisimmässä muutoksessa, joka tehtiin komission direktiivillä (EU) 2019/1258 sen mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, muutettiin SI-perusyksiköiden määritelmiä sen liitteessä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

SI-yksiköt ovat EU:ssa pakollisia taloudellisia, kansanterveydellisiä, yleisen turvallisuuden tai hallinnollisia tarkoituksia varten.

SI-yksiköt ovat peräisin yleisen paino- ja mittakonferenssin (CGPM) hyväksymistä kansainvälisistä päätöslauselmista, joita kaikki EU-maat noudattavat.

Direktiivin liitteissä luetellaan ja määritellään sallitut ja pakolliset mittayksiköt, mukaan lukien seuraavat:

• SI-perusyksiköt
  • Aika: sekunti (s).
  • Pituus: metri (m).
  • Massa: kilogramma (kg).
  • Sähkövirta: ampeeri (A).
  • Termodynaaminen lämpötila: kelvin (K).
  • Ainemäärä: mooli (mol).
  • Valovoima: kandela (cd).
• Yli 20 SI-johdannaisyksikköä, joilla on erityiset nimet ja tunnukset (esim. taajuus: hertsi (Hz), voima: newton (N), sähkövastus: ohmi (Ω)).
• Etuliitteet, jotka ilmaisevat yksiköiden kymmenen kerrannaisia ja jaannaisia (esim. kilo: 10³ ja k, milli: 10^-3 ja m).
• Yksiköt, jotka ovat sallittuja vain erikoisaloilla (esim. optisten järjestelmien voimakkuus: dioptria, jalokivien massa: metrinen karaatti).
• Yhdistelmäyksiköt.

Yksiköiden määritelmät perustuvat luonnonvakioihin, mikä mahdollistaa tarkat mittaukset myös hyvin pienessä mittakaavassa. Niitä voidaan käyttää paitsi jokapäiväisessä elämässä myös silloin, kun vaaditaan erityistä tarkkuutta, kuten tieteellisessä tutkimuksessa tai kehittyneissä teknisissä sovelluksissa.

Vapautukset: direktiivi ei vaikuta niiden yksiköiden käyttöön lento- ja meriliikenteessä sekä rautatieliikenteessä, joihin EU tai EU-maat ovat sitoutuneet kansainvälisissä sopimuksissa.

Poikkeuksia sovelletaan ainoastaan Irlannissa ja rajatuissa olosuhteissa:

• maili, jaardi, jalka ja tuuma sallitaan edelleen liikennemerkeissä sekä etäisyys- ja nopeusmittauksissa,
• pint on edelleen sallittu myytäessä maitoa palautusastioissa sekä hanaolutta ja -siideriä,
• troy-unssia voidaan edelleen käyttää jalometallien massan mittauksessa.

Lisäosoitukset

Direktiivissä sallitaan myös lisäosoitusten käyttö (määrän ilmaisu mittayksikköinä, jotka eivät sisälly direktiiviin). Niitä ei kuitenkaan voida käyttää yksin; ne voidaan vain liittää direktiivissä lueteltuihin ja määriteltyihin SI-yksiköihin, ja SI-yksiköiden on oltava ensisijaisia.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 1. lokakuuta 1981 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 1. heinäkuuta 1981 mennessä.

TAUSTAA

Lisätietoja:

• Mittayksiköt (Euroopan komissio)
• Yleinen paino- ja mittakonferenssi (BIPM-CGPM)
• Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Neuvoston direktiivi 80/181/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta (EYVL L 39, 15.2.1980, s. 40–50)

Direktiiviin 80/181/ETY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Viimeisin päivitys: 03.02.2021