This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52014DC0392
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL AND THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE Towards a renewed consensus on the enforcement of Intellectual Property Rights: An EU Action Plan
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma
/* COM/2014/0392 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma /* COM/2014/0392 final */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN
PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja
tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta:
EU:n toimintasuunnitelma
1.
Johdanto
Eurooppa-neuvosto
painotti jälleen kerran maaliskuussa 2014 teollis- ja tekijänoikeuksien
merkitystä kasvun ja innovoinnin avaintekijänä ja tähdensi olevan tarpeen
torjua väärentämistä, jotta EU:n teollisuuden kilpailukykyä voidaan parantaa
maailmanlaajuisesti[1].
Teollis- ja tekijänoikeudet ovat yksi tärkeimmistä keinoista, joilla yritykset,
luovan työn tekijät ja keksijät saavat tuottoa tietämykseen tekemistään
investoinneista. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa arvioidaan, että teollis- ja
tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävien alojen osuus EU:n BKT:stä on noin 39
prosenttia (arvo noin 4,7 biljoonaa euroa vuodessa). Niiden osuus kaikista
työpaikoista on jopa 35 prosenttia, jos välilliset työpaikat lasketaan mukaan[2].
Henkinen omaisuus on käytännössä väliaikaisten yksinoikeuksien myöntämisen
välityksellä suoraan yhteydessä kaikkia kansalaisia hyödyttävien uusien,
aitojen tavaroiden ja palvelujen tuotantoon ja jakeluun. Ratkaisevana tekijänä
asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on optimaalinen ja taloudellisesti
tehokas henkisen omaisuuden ”infrastruktuuri”, joka käsittää kaikentyyppisten
teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudellisen tunnustamisen, rekisteröinnin ja
käytön sekä niiden noudattamisen tasapainoisen varmistamisen[3]. EU
tarvitsee innovointia pysyäkseen kilpailukykyisenä sellaisten maiden rinnalla,
joissa on alhaisemmat työvoima-, energia- ja raaka-ainekustannukset. Sen on
luotava innovointia edistävät olosuhteet, jotta eurooppalaiset yritykset
voisivat auttaa EU:ta selviytymään kriisistä. Sen vuoksi tietämyspohjaisilla
toimialoilla on keskeinen rooli ”Globaali Eurooppa”- ja ”Eurooppa 2020” ‑strategioissa. Tässä
tiedonannossa keskitytään teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen
varmistamiseen. Tiedonannon lähtökohtana on yksimielisyys siitä, että teollis-
ja tekijänoikeuksien varmistamispolitiikassa on keskityttävä torjumaan näitä
oikeuksia loukkaavaa kaupallista toimintaa, joka aiheuttaa eniten vahinkoa.
Tarkoitus on ehdottaa uusia lainvalvontakeinoja, kuten rahavirtojen
seuraamista, jonka tavoitteena on tyrehdyttää kaupallisessa laajuudessa
toimivien oikeudenrikkojien tulovirrat, jotka houkuttavat niitä harjoittamaan
tällaista toimintaa. Markkinoilla
olevat tuotteet (tavarat ja palvelut), joilla rikotaan muiden luomia teollis-
ja tekijänoikeuksia, ovat ongelma, joka koskee kaikkia kansalaisia, kuluttajia,
yrityksiä ja veronmaksajia. Näiden oikeuksien kaupallisessa laajuudessa
tapahtuva loukkaaminen ehkäisee innovointiin tehtäviä investointeja ja siten
myös uusien työpaikkojen luomista. Tämän
ongelman suuruutta on vaikea arvioida, mutta sen taloudellisista vaikutuksista
on keskusteltu laajalti[4].
Hiljattain julkaistussa kansainvälisessä
petosraportissa, jonka tutkimuskohteena oli yli 800 ylempää johtajaa, todetaan,
että 11 prosenttia kyseisten johtajien yrityksistä oli joutunut teollis-
ja tekijänoikeuksien loukkausten kohteeksi vuonna 2013[5].
EU:n tilastoihin, jotka laaditaan tullin EU:n ulkorajoilla haltuun ottamista tavaroista, joiden epäillään loukkaavan teollis-
ja tekijänoikeuksia, kirjattiin vuonna 2012 yli 90 000
tällaista tapausta[6]. Noin 70 prosenttia niistä liittyi posti- ja
kuriiriliikenteeseen, mikä heijastaa verkkokaupan kasvua. Haltuun otettiin
yhteensä lähes 40 miljoonaa tavaraa, joiden arvioitu arvo oli 1 miljardi euroa
vastaavien aitojen tuotteiden perusteella. Eräs jäsenvaltio on arvioinut, että 81
prosenttia teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavista tuotteista on kytköksissä
järjestäytyneeseen rikollisuuteen[7].
Kyseisen jäsenvaltion laskelmien mukaan järjestäytynyt rikollisuus on saanut
tästä toiminnasta laittomia tuloja yli 100 miljoonan euron arvosta, mutta
jäsenvaltion koko taloudelle koituneet kustannukset ovat olleet lähes viisi
kertaa suuremmat (470 miljoonaa euroa), jos huomioon otetaan laillisten
yritysten kärsimät suorat tulonmenetykset, valtion menettämät verotulot,
työpaikkojen menettäminen ja suuret lainvalvontakustannukset. Kaupallisessa
laajuudessa tehdyt teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset ovat salakavala,
muuttuva ilmiö. Vaikka tätä ilmiötä on torjuttu monin toimin muun muassa
lisäämällä kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen laillista
verkkotarjontaa, teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden jakelu ja
myynti tuottavat kuitenkin niin paljon tuloja, että ne houkuttavat aina
harjoittamaan tällaista toimintaa. Koska kyseistä toimintaa voidaan kehittää ja
hyödyntää hyvin nopeasti, on olennaisen tärkeää ottaa käyttöön tarkkoja
havaintojärjestelmiä ja toteuttaa ripeästi ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Samalla
on kuitenkin huolehdittava siitä, että toimenpiteet ovat oikeasuhteisia, ja
minimoitava se riski, että niitä käytetään väärin kilpailunvastaisiin
tarkoituksiin, jotka voivat haitata uusien innovatiivisten tuotteiden ja
liiketoimintamallien syntymistä ja rajoittaa kohtuuttomasti perusvapauksia.
Loukkausten havaitseminen edellyttää sidosryhmien ja ennen kaikkea kansallisten
lainvalvontaviranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Sen vuoksi komission on
käytettävä kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten torjumiseksi
kokonaisvaltaista, tasapainoista ja joustavaa järjestelmää, jolla voidaan reagoida
nopeasti EU:n osaamistalouden 2000-luvulla kohtaamiin muuttuviin haasteisiin. Tässä
tiedonannossa esitetään Eurooppa 2020 -strategian mukainen, kymmenen kohtaa
käsittävä toimintasuunnitelma[8],
jolla ei kuitenkaan rajoiteta käynnissä olevia lainsäädäntötarkistuksia.
Komissio aikoo toteuttaa useita toimia, tarvittaessa yhteistyössä
sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (OHIM) kanssa, jonka yhteydessä on
toiminut kesäkuusta 2012 lähtien teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten
eurooppalainen seurantakeskus (jäljempänä ”seurantakeskus”)[9]. Nämä
toimet yhdessä niihin liittyvien muiden toimien ja tutkimusten kanssa ovat
määrätietoinen ensimmäinen askel sellaisen tehokkaan teollis- ja
tekijänoikeuksien varmistamispolitiikan rakentamisessa, jonka kohteena ovat
EU:ssa ja jäsenvaltioissa kaupallisessa laajuudessa tehdyt oikeudenloukkaukset.
Tässä yhteydessä olisi pyrittävä pääsemään kaikkien sidosryhmien kanssa uuteen
yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien käytöstä. Komissio seuraa tämän
toimintasuunnitelman toteuttamista ja kehottaa Euroopan parlamenttia,
neuvostoa, jäsenvaltioita, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,
seurantakeskusta ja sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti tulevaan työhön. Tätä
tiedonantoa täydentävät strategia teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisesta
ja niiden noudattamisen varmistamisesta kolmansissa maissa sekä EU:n ja kolmansien
maiden tulliviranomaisten välisen yhteistyön syventäminen teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden kaupan alalla, kuten EU:n
tullitoimintaohjelmassa esitetään. Kaikilla
näillä toimilla pyritään varmistamaan, että EU:n nykyisiä teollis- ja
tekijänoikeussääntöjä, myös yksityisoikeudellisia lainvalvontasääntöjä,
sovelletaan ja tuetaan tehokkaasti. Niiden yhteisenä tavoitteena on i) käyttää
kaikkia keinoja, joilla voidaan tehokkaasti torjua ja estää teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden pääsy markkinoille ja leviäminen niillä
(sekä EU:n markkinoilla että sellaisilla markkinoilla, joihin sen omat
markkinat ovat yhä enemmän kytköksissä), ja ii) edistää investointeja, kasvua
ja työllisyyttä teollis- ja tekijänoikeuksista riippuvaisilla aloilla, joilla
on hyvin suuri merkitys talouksiemme kannalta. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista
pelkästään tehostamalla teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen
varmistamista, vaan siitä on myös keskusteltava, minkä lisäksi kuluttajille ja
tuottajille on tiedotettava teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisen
laajemmista seurauksista.
2.
Kaikille toimijoille oma tehtävä teollis- ja
tekijänoikeuksien arvoketjussa
2.1. Väärennös vai ei?
Kuluttajien, työntekijöiden ja asiakkaiden valistaminen Kuluttajat,
työntekijät ja yritykset eivät ole aina tietoisia teollis- ja tekijänoikeuksia
loukkaavan kaupallisen toiminnan yleisyydestä ja sen aiheuttamista taloudellisista
vahingoista. Tällaisia vahinkoja ovat oikeudenloukkausten merkittävät
kielteiset vaikutukset verotuloihin ja niihin liittyvät veronmaksajille
koituvat kustannukset, laillisten yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja
yhteydet laajamittaiseen rikollisuuteen. Kuluttajat eivät myöskään ole aina
tietoisia siitä, mitä haittaa heille itselleen voi koitua teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden ostamisesta, eivätkä varsinkaan
tällaisten tuotteiden terveys- ja turvallisuusriskeistä. Seurantakeskus julkaisi
25. marraskuuta 2013 teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan kuluttajatutkimuksen
tulokset. Tutkimuksessa esitettiin yhteenveto siitä, missä määrin kansalaiset
ovat tietoisia teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamisesta[10].
Tutkimus perustui aineistokatsaukseen ja kvalitatiiviseen tutkimukseen, johon
osallistui 250 iältään 15–65-vuotiasta eurooppalaista, sekä kvantitatiiviseen
vaiheeseen, jossa yli 26 000 eurooppalaista esitti näkemyksiään puhelinhaastatteluissa.
Vaikka tämä oli vasta ensimmäinen vaihe, tutkimus osoitti kuitenkin, että
etenkään nuoret vastaajat eivät tunteneet teollis- ja tekijänoikeuksien
loukkausten vaikutuksia näihin oikeuksiin perustuvien työpaikkojen turvaamiseen
ja luomiseen. Tutkimus osoitti myös, että nuorten eurooppalaisten mielestä
teollis- ja tekijänoikeuksien infrastruktuuri hyödyttää ennen kaikkea suuria
yrityksiä. Tämän perusteella komissio katsoo, että on tarpeen järjestää
kohdennetumpi ja koordinoidumpi kuuleminen tiedotustoimista sekä yleisistä,
helppokäyttöisistä tietovälineistä koko EU:ssa[11].
Tulevien toimien
olisi perustuttava monitavoitteiseen lähestymistapaan, ja niissä olisi
analysoitava, minkä vuoksi digitaalisukupolvi on yhä kiinnostuneempi hankkimaan
teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita. Olisi muun muassa jatkettava
toimia sellaisten jäljellä olevien esteiden poistamiseksi, joiden vuoksi
sisämarkkinoilla on vaikeampaa kehittää ja levittää teollis- ja
tekijänoikeuksia kunnioittavia tuotteita sellaisella tavalla, joka vastaisi
kuluttajien tarpeita digitaaliaikakaudella. Toimissa olisi myös otettava
huomioon, että kuluttajat eivät ole tietoisia kaikista tuoteväärennöksiin
liittyvistä ongelmista, ja niissä olisi tukeuduttava jäsenvaltioissa aiemmin
toteutettuihin tiedotuskampanjoihin, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi.
Seurantakeskuksen raportti teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta kuluttajatutkimuksesta
antaa tästä hyödyllisiä tietoja. Seurantakeskus
on luonut internet-tietokannan aiempien kansallisten tiedotuskampanjoiden
parhaista käytännöistä. Teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia voitaisiin
vähentää merkittävästi, jos kaikille sisämarkkinoiden toimijoille
(kansalaisille, kuluttajille, työntekijöille, yrityksille ja viranomaisille)
tiedotettaisiin paremmin siitä, että sisämarkkinoilla on helposti saatavissa
houkuttelevia ja kohtuuhintaisia tuotteita, jotka perustuvat teollis- ja
tekijänoikeuksiin. Vuonna 2014 seurantakeskus aikoo tekemiensä tutkimusten
kasvattaman tietämyksen pohjalta auttaa jäsenvaltioita kehittämään ja
käynnistämään tiedotuskampanjoita, joissa unionin kansalaisille tiedotetaan
teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten vaikutuksista erityisesti
työllisyyteen ja talouteen. Kampanjoilla olisi myös pyrittävä helpottamaan
teollis- ja tekijänoikeuksia kunnioittavien tuotteiden saantia sisämarkkinoilla,
ja kampanjoissa olisi tähdennettävä niitä etuja, joita kuluttajat saavat
valitessaan tällaisia tuotteita, jotka ovat terveys- ja turvallisuusvaatimusten
sekä kuluttajansuojalainsäädännön mukaisia. Toimi
1: Komissio aikoo tukea seurantakeskuksen ja
kansallisten viranomaisten pyrkimyksiä käynnistää ja seurata uuden sukupolven
kohdennettuja tiedotuskampanjoita. Näihin olisi kuuluttava kampanjoita, joissa
erityisesti nuorille kansalaisille tiedotetaan kaupallisessa laajudessa
tehtyjen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten aiheuttamista
taloudellisista vahingoista sekä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien
tuotteiden mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä. Kampanjoissa olisi
myös painotettava etuja, joita kuluttajat saavat valitessaan teollis- ja
tekijänoikeuksia kunnioittavia tuotteita, sekä helpotettava tällaisten
tuotteiden saantia. 2.2. Oikeudenhaltijan vastuu
varmistaa toimitusketjujen eheys Tieto- ja viestintätekniikan ansiosta on ollut helpompaa kehittää
entistä pitempiä ja usein maailmanlaajuisia toimitusketjuja. Tekniikka on myös
vähentänyt varastointikustannuksia, koska toimijat ovat siirtyneet ”juuri
oikeaan tarpeeseen” -toimituksiin (JOT-toimitukset). Lisäksi tieto- ja
viestintätekniikka on lisännyt tuotteiden suoraa toimittamista
loppukuluttajille. Vaikka nämä ovat myönteisiä muutoksia, ne ovat hyödyttäneet
myös teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia kaupallisia toimijoita. Tätä
osoittaa se, että pienet teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden
lähetykset lisääntyvät jatkuvasti ja oikeudenloukkaajat voivat nopeasti päästä
lukemattomille tuotemarkkinoille ja kadota niiltä sekä tunkeutua useita maita
käsittävien toimitusketjujen heikoimpiin kohtiin. Toisaalta, koska
loppukuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten toiminnan
eettisyyteen, toimitusketjujen tarkastaminen, jolla vähennetään teollis- ja
tekijänoikeuksien loukkausten riskiä, tarjoaa myös markkina- ja mainearvoa
teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttäville yrityksille, jotka käyvät
kauppaa sisämarkkinoilla tai toimittavat niille
tuotteita[12]. Komissio
aikoo alustavasti tutkia mahdollisuutta ottaa tällä alalla käyttöön
vapaaehtoinen eurooppalainen järjestelmä. Se kehottaa omaksumaan vastaavia
asianmukaiseen huolellisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä teollis- ja
tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävillä aloilla. Edistääkseen niiden
omaksumista komissio tiedottaa siitä, mitä kustannuksia ja hyötyjä liittyy
järjestelmällisesti käytettyihin laadullisiin tarkastusjärjestelmiin, joista
tunnustetut kansainväliset järjestöt ovat jo antaneet standardeja. Erityisesti
mainittakoon, että komissio järjestää vuoden 2014 loppuun mennessä sidosryhmien
työpajan, jonka aiheena on, miten kaupallisessa laajuudessa tehtyjä teollis- ja
tekijänoikeuksien loukkauksia voidaan estää noudattamalla asianmukaista
huolellisuutta toimitusketjuissa. Työpajaan osallistuviin sidosryhmiin kuuluvat
tavarantoimittajat, oikeudenhaltijat, välittäjät (kuten verkkoalustojen ja
hakukoneiden tarjoajat sekä lähettäjät), jäsenvaltiot, tieteen edustajat ja
kansalaisjärjestöt. Tieto- ja
viestintätekniikalla on keskeinen rooli myös vähittäiskaupan jakelu- ja
logistiikkajärjestelmissä, sillä se auttaa havaitsemaan teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavat tuotteet ja estämään niiden pääsyn näihin
järjestelmiin. Sen varmistamiseksi, että tuotteiden jakeluketjut ovat
turvallisia eikä niihin ole ujutettu teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia
tuotteita, käytetään varastonhallintatekniikoita, kuten tuotetunnisteiden
(kaksiuloitteisten viivakoodien) ja radiotaajuustunnistuksen (RFID) yhdistelmää. Komissio antaa myöhemmin
Yhteisen tutkimuskeskuksen tällä alalla tekemän työn pohjalta raportin siitä,
miten kuluttajia palvelevat uudet tekniset ratkaisut auttavat torjumaan
väärentämistä ja piratismia. EU:n T&K-puiteohjelmasta rahoitetaan
turvallisuustutkimusta, jossa tarkastellaan konteissa kuljetettavien tavaroiden
toimitusketjuja ja pyritään tavaroiden alkuperän selvittämiseen ja
riskinarviontiprosessin helpottamiseen. Yhteinen tutkimuskeskus on kehittänyt
myös tietoteknisen välineen (Contraffic), jonka avulla tulliviranomaiset voivat
analysoida EU:hun tuotujen rahtikonttien kuljetusreittejä ja liikkeitä[13].
Ehdotetussa työpajassa arvioidaan, soveltuvatko jäljitys- ja seurantatekniikat
jakelutoiminnan ja vähittäiskaupan erilaisiin liiketoimintamalleihin, joihin
tukeudutaan teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävillä aloilla,
sekä tiedotetaan yrityksille parhaista käytännöistä. Toimi
2: Komissio käynnistää useita kuulemistoimia, joissa
se konsultoi kaikki asianomaisia sidosryhmiä (myös kansalaisyhteiskuntaa)
siitä, voidaanko kaupallisessa laajudessa tehtyjä teollis- ja tekijänoikeuksien
loukkauksia ehkäistä soveltamalla asianmukaista huolellisuutta koko
toimitusketjussa. Keräämiensä tietojen pohjalta komissio aikoo kehittää tähän
tarkoitukseen EU:n asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän. Se aikoo ensi
kädessä kannustaa tämän järjestelmän vapaaehtoiseen käyttöön sekä seurata sitä
tiiviisti arvioidakseen muiden aloitteiden tarvetta. 2.3. ”Seuraa rahaa”: vuoropuhelut
sidosryhmien kanssa siitä, miten estetään teollis- ja tekijänoikeuksia
loukkaavien tuotteiden pääsy internetiin Sopimukset,
joita oikeudenhaltijat tekevät sellaisten liikekumppaneiden kanssa, joille ne
antavat tehtäväksi hankkia, markkinoida, jakaa ja myydä tuotteitaan, ovat
tärkeä osatekijä toimissa, joiden tavoitteena on havaita ja keskeyttää nopeasti
teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava kaupallinen toiminta. Tällaisten
sopimusten olisi sisällettävä mekanismeja, joilla suojataan perusoikeuksia ja
kilpailuympäristöä ja joissa painotetaan erityisesti väärinkäytön ehkäisemistä.
Sopimusten noudattaminen antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti teollis- ja
tekijänoikeuksien loukkauksiin. Jotta tällaisia sopimuksia voidaan tehdä,
sidosryhmien kanssa on käytävä vuoropuhelua pitämällä kokouksia, joissa
asianomaisia sidosryhmiä edustava ryhmä käsittelee konkreettisia ongelmia ja
pyrkii löytämään niihin käytännön ratkaisuja, jotka ovat realistisia,
tasapainoisia, oikeasuhteisia ja oikeudenmukaisia kaikkien osapuolten kannalta.
Komissio on jo käynnistänyt tällaisia vuoropuheluja, joiden tavoitteena on
helpottaa sellaisten yhteisymmärryspöytäkirjojen laatimista, joissa
vahvistetaan, mitä periaatteita allekirjoittajat voivat soveltaa kahdenvälisissä
sopimuksissa. Näin pyritään tyrehdyttämään teollis- ja tekijänoikeuksien
loukkaajien tulovirrat. Ensimmäinen vuoropuhelu, jonka tavoitteena oli
rajoittaa tuoteväärennösten myyntiä internetin välityksellä, johti vuonna 2011
yhteisymmärryspöytäkirjaan[14].
Huhtikuussa 2013 pöytäkirjasta laadittiin arviointikertomus[15],
jossa todetaan, että pöytäkirjaan olisi hyödyllistä saada uusia osapuolia.
Komissio, joka ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat muutokset, käynnistää
vuosina 2014 ja 2015 uusia sidosryhmien vuoropuheluja, joihin kutsutaan
mainospalvelujen tarjoajia, maksupalvelujen tarjoajia sekä lähettäjiä.
Vuoropuhelujen tavoitteena on saada vuoden 2015 kuluessa aikaan uusia
yhteisymmärryspöytäkirjoja, joiden avulla teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien
tuotteiden pääsy internetiin voidaan estää. Samanaikaisesti seurantakeskus
tekee vertailevan analyysin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin
sijoittautuneiden oikeudenhaltijoiden ja liikekumppanien välisistä nykyisistä
yhteistyökäytännöistä. Toimi
3: Komissio helpottaa sellaisten uusien
vapaaehtoisten yhteisymmärryspöytäkirjojen laatimista, joiden tavoitteena on
vähentää internetissä harjoitettavan, teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan
kaupallisen toiminnan tuottamia voittoja. Tätä varten järjestetään sidosryhmien
vuoropuheluja, joihin osallistuu mainospalvelujen tarjoajia, maksupalvelujen
tarjoajia sekä lähettäjiä. 2.4. Pk-yritysten tukeminen
teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisessa EU vahvisti
vuonna 2004 yhdenmukaistetut säännöt teollis- ja tekijänoikeuksia koskevista
yksityisoikeudellisista oikeussuojakeinoista antamalla direktiivin teollis- ja
tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta[16].
Annettuaan vuonna 2010 direktiiviä käsittelevän tiedonannon[17]
komissio käynnisti laajan julkisen kuulemismenettelyn arvioidakseen, vastaako
direktiivi yhä tarkoitustaan, jos otetaan huomioon teollis- ja
tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen liittyvät lukuisat haasteet.
Loppuvuodesta 2012 komissio lähetti sidosryhmille kyselyn kerätäkseen tietoa
siitä, pystyvätkö kaikki oikeudenhaltijat, erityisesti pk-yritykset, käyttämään
nykyisiä yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja rajat ylittävissä
tapauksissa, joissa loukataan teollis- ja tekijänoikeuksia. Lisäksi komissio
selvitti, onko jäsenvaltioiden tuomioistuinten toiminta riittävän nopeaa ja
erikoistunutta. Selvityksen tulokset julkaistiin heinäkuussa 2013[18].
Niiden perusteella komissio harkitsee, tarvitaanko vielä muita toimia, joilla
voidaan parantaa pk-yritysten käytettävissä olevia yksityisoikeudellisia
muutoksenhakumenettelyjä, kuten mahdollisuutta esittää arvoltaan vähäisiä
vaateita. Pk-yritykset luopuvat usein teollis- ja tekijänoikeuksiensa
noudattamisen varmistamisesta suurten oikeudenkäyntikulujen ja prosessin
monimutkaisuuden vuoksi muun muassa silloin, kun oikeudet johtuvat standardien
kannalta olennaisista patenteista (SEP-patentit), mikä voi houkutella suurempia
kilpailijoita markkinoiden väärinkäyttöön. Unionin tasolla on jo olemassa
useita yksityisoikeudellisia välineitä. Komissio antoi hiljattain ehdotuksen[19],
jonka tavoitteena on lujittaa ja parantaa nykyistä eurooppalaista vähäisiin
vaatimuksiin sovellettavaa menettelyä. Kyseessä on yhdenmukainen menettely,
jota voidaan käyttää kaikissa jäsenvaltioissa (ks. asetus (EY) N:o 861/2007).
Uudella ehdotuksella täydennetään EU:n oikeusalan tulostaulun[20]
kaltaisia komission aloitteita, joilla jäsenvaltioita autetaan tehostamaan
kansallisia oikeusjärjestelmiään. Toimi
4: Komissio aikoo analysoida nykyisiä kansallisia
aloitteita, joiden tavoitteena on parantaa pk-yritysten kannalta teollis- ja
tekijänoikeuksia koskevia yksityisoikeudellisia oikeussuojakeinoja, erityisesti
mahdollisuutta esittää arvoltaan vähäisiä vaateita. Se aikoo myös raportoida
näistä aloitteista ja harkita mahdollisia toimia tällä alalla. Innovatiiviset
pk-yritykset luopuvat usein teollis- ja tekijänoikeuksiensa noudattamisen
varmistamisesta suurten oikeudenkäyntikulujen ja prosessin monimutkaisuuden
vuoksi. Sen vuoksi pk-yritykset eivät saa optimaalista tuottoa innovatiivisista
investoinneistaan eivätkä pysty laajentamaan tutkimus- ja
kehittämistoimintaansa. Joissakin jäsenvaltioissa tilannetta yritetään korjata
kansallisilla järjestelmillä ja varoilla esimerkiksi tarjoamalla paremmat
mahdollisuudet oikeusturvavakuutukseen. Vuonna 2015 komisso aikoo tarkastella
yhteistyössä seurantakeskuksen kanssa näiden kansallisten järjestelmien ja
kolmansien maiden vastaavien järjestelmien tehokkuutta, jos sitä pidetään
tarpeellisena. Tältä pohjalta se aikoo käynnistää kuulemismenettelyn
julkaisemalla vihreän kirjan ja tekee tarvittaessa toimintapoliittisen
aloitteen. Toimi
5: Komissio julkaisee vihreän kirjan kuullakseen
sidosryhmiä siitä, tarvitaanko tulevaisuudessa EU-toimea, joka perustuisi
sellaisiin parhaisiin käytäntöihin, jotka on havaittu jäsenvaltioiden
rahoittamissa järjestelmissä, joilla pk-yrityksiä autetaan varmistaan teollis-
ja tekijänoikeuksiensa noudattaminen. Seurantakeskuksen
olisi otettava eri toimissaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet, kuten kyseisten
yritysten rajalliset resurssit, kun ne pyrkivät varmistamaan teollis- ja
tekijänoikeuksiensa noudattamisen. Oikeudenhaltijoina pk-yritykset tarvitsevat
usein tietoa voidakseen mukauttaa markkinointi- ja jakelustrategioitaan, minkä
lisäksi niiltä voi puuttua osaamista ja asiantuntemusta, joita tarvitaan
henkisen omaisuuden tehokkaaseen suojaamiseen. Tästä syystä komissio panostaa
sellaisen tukijärjestelmän kehittämiseen[21],
joka käsittää teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen
liittyvät kysymykset. Järjestelmässä lujitetaan ja koordinoidaan kansallista
tukea IPorta-hankkeen välityksellä sekä annetaan henkiseen omaisuuteen
liittyvää neuvontaa Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelun ja
kolmansissa maissa toimivien, pk-yrityksille tarkoitettujen vastaavien
tukipalvelujen välityksellä[22].
Järjestelmässä tehdään tiivistä yhteistyötä yleisten yritystukipalvelujen,
teollis- ja tekijänoikeuksien kansallisten neuvontapalvelujen sekä
seurantakeskuksen kanssa. 2.5. Maksunpalautusjärjestelmät kuluttajien
apuvälineenä Eräät luotto- ja
pankkikorttien tarjoajat tarjoavat maksunpalautusjärjestelmiä, joissa
kuluttajat voivat tiettyyn arvoon saakka riitauttaa maksuvelvoitteen ja olla
maksamatta palvelusta tai tuotteesta, jota he eivät olisi halunneet ostaa, jos
he olisivat alun perin tienneet sen olevan väärennös. Joidenkin jäsenvaltioiden
lainsäädännössä vaaditaan jo tällaisia järjestelmiä. Maksunpalautusjärjestelmät
suojaavat petoksilta, mutta ne auttavat myös varmistamaan, että kuluttajat,
jotka ovat tietämättään hankkineet teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia
tavaroita ja palveluja, eivät joudu maksamaan niistä tai voivat myöhemmin hakea
korvausta. Näitä järjestelmiä voidaan hyödyntää toimissa, joilla estetään
teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia toimijoita saamasta laittomia voittoja.
Komissio käynnistää vuonna 2014 kuulemismenettelyn maksunpalautusjärjestelmistä
ja muista maksunvahvistusjärjestelmistä, joilla voidaan tyrehdyttää teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavasta kaupallisesta toiminnasta syntyvät rahavirrat. Julkisessa
kuulemisessa selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa toimia tällä alalla. Toimi
6: Komissio julkaisee vihreän kirjan kuullakseen
sidosryhmiä maksunpalautusjärjestelmien ja niihin liittyvien järjestelmien
vaikutuksista teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan kaupallisen toiminnan
torjunnassa. Tulosten perusteella se selvittää konkreettisten toimien tarvetta
ja mahdollisuuksia tällä alalla.
3.
Viranomaisten yhteistyö
3.1. Kansallisten viranomaisten
välinen yhteistyö EU:ssa, jossa ei
ole sisäisiä rajoja, on tarpeen tiivistää kansallisten viranomaisten, EU:n
toimielinten, oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien EU:n erillisvirastojen,
kolmansien maiden ja muiden kumppanien välistä yhteistyötä ottaen huomioon,
että teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaava kansainvälinen rikollisuus on luonteeltaan
ylikansallista. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto päätti kesäkuussa 2013 lähinnä
Europolin laatiman, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan
uhkakuva-arvion perusteella, että sellaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien
hajottaminen, jotka ovat osallisina väärennösten tuotannossa ja jakelussa
rikkoen terveys-, turvallisuus- ja elintarvikemääräyksiä ja jotka tuottavat
vaatimukset alittavia tavaroita, on asetettava painopisteeksi vuosina 2014–2017[23]. Tätä varten
jäsenvaltiot ovat laatineet neuvoston pääsihteeristön, komission, Eurojustin,
Europolin ja muiden asiaankuuluvien EU:n virastojen tuella vuotuisia
operatiivisia toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on saavuttaa vakavan ja
järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevissa neuvoston päätelmissä
asetetut ensisijaiset tavoitteet[24].
Näiden toimien toteuttamista seurataan säännöllisesti. Komissio on valmis
tukemaan jäsenvaltioiden toimia osallistumalla niiden rahoitukseen. EU:n tullitoimintaohjelmassa
teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi vuosina 2013–2017[25]
vahvistetaan 28 tullihallinnon yhteisen toiminnan puitteet, joilla tehostetaan
teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjuntaa EU:n ulkorajoilla. Toimintaohjelmassa
suunnitellaan sellaisten räätälöityjen toimintatapojen kehittämistä, joilla
voidaan puuttua internetissä ostettujen, teollis- ja tekijänoikeuksia
loukkaavien tavaroiden toimittamiseen kuriiripostina ja postipaketteina. Rajat
ylittävää yhteistyötä ja eri viranomaisten välistä yhteistyötä on lisättävä.
Komissio järjestää vuonna 2015 tulli-, poliisi- ja oikeusviranomaisten
edustajien kanssa konferenssin, jossa pohditaan tällaisen yhteistyön
tehostamista. Komission
tiedonannossa, jolla ajantasaistetaan vuonna 2004 annettua strategiaa ”teollis-
ja tekijänoikeuksien täytäntöön panemiseksi yhteisön ulkopuolisissa maissa”[26],
pohditaan myös, miten voitaisiin seurata paremmin kehityssuuntauksia teollis-
ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisessa EU:n ulkopuolella. EU:n
tavoitteena on saada kolmansilta mailta vapaakauppasopimuksia koskevissa
neuvotteluissa olennaisia sitoumuksia, joilla pyritään teollis- ja
tekijänoikeuksia tehokkaaseen suojaamiseen ja joilla helpotetaan näitä
oikeuksia intensiivisesti käyttävien alojen tuotteilla käytävää kauppaa.
Yhteistyötä olisi tiivistettävä myös EU:n ja kolmansien maiden
tulliviranomaisten välillä teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavilla tuotteilla
käytävän kaupan estämiseksi, kuten EU:n tullitoimintaohjelmassa[27] esitetään. Eräät
jäsenvaltiot ovat perustaneet omilla lainkäyttöalueillaan teollis- ja
tekijänoikeusrikosyksiköitä, jotta eri viranomaisilla ei olisi päällekkäisiä
teollis- ja tekijänoikeuksien varmistamisstrategoita näissä jäsenvaltioissa.
Tällaiset päällekkäisyydet ovat vaarana myös jäsenvaltioiden välisessä
yhteistyössä muiden puutteiden ohella. Viranomaisten on usein vaikeaa seurata
unionissa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia toimia yli rajojen, minkä
vuoksi ne voivat harvoin suunnitella ja toteuttaa rajat ylittäviä tutkimuksia
ja operaatioita sisämarkkinoilla. Rajoittamatta
käynnissä olevia toimia[28]
komissio harkitsee, voidaanko teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseen
osallistuvien kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä tehostaa
perustamalla asiantuntijaryhmä, jossa olisi mukana kaikkien asianomaisten
kansallisten viranomaisten edustajia[29].
Tällainen foorumi, joka antaisi mahdollisuuden jakaa parhaita käytäntöjä sekä
keskustella teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan suuntaviivoista, auttaisi tehostamaan
teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista EU:ssa[30]. Toimi
7: Komissio perustaa jäsenvaltioiden edustajista
koostuvan, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista
käsittelevän asiantuntijaryhmän, jossa jäsenvaltioiden viranomaiset voivat
vaihtaa parhaita käytäntöjä ja saada tietoa toimintaohjelman tuloksista. 3.2. Kansallisten viranomaisten
kouluttaminen sisämarkkinoilla Kansallisia
viranomaisia koulutetaan pääasiassa kansallisella tasolla käsittelemään
teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan kehityssuuntauksia ja
toimintamalleja sekä vaihtamaan tunnistustekniikoihin liittyviä parhaita
käytäntöjä. Jos koulutusta annetaan ja osaamista kehitetään yli rajojen,
kohderyhmänä ovat yleensä ainoastaan tietyt lainvalvontaviranomaiset. Sen
vuoksi sisämarkkinoilla tarvitaan sellaisille viranomaisille tarkoitettuja
rajat ylittäviä koulutusohjelmia, jotka vastaavat teollis- ja tekijänoikeuksien
noudattamisen varmistamisesta. Vuosina 2012 ja 2013 seurantakeskus järjesti lainvalvontaviranomaisille
koulutsseminaareja väärennetyistä torjunta-aineista ja lääkerikoksista. Saatujen
kokemusten perusteella olisi suunniteltava koulutustilaisuuksia kansallisille
virkamiehille, jotka osallistuvat teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvään
käytännön lainvalvontatyöhön. Toukokuussa 2013 yhteisön kasvilajikevirasto
(CPVO) järjesti lainvalvontaseminaarin, jossa käsiteltiin
kasvinjalostajanoikeuksia ja joka oli tarkoitettu kaikille kyseisen alan
oikeuksiin erikoistuneille ryhmille. Vuonna 2014 seurantakeskus kehittää
edelleen jäsenvaltioiden viranomaisille tarkoitettuja kattavia alakohtaisia
koulutusohjelmia, joissa käsitellään teollis- ja tekijänoikeuksien
noudattamisen varmistamista. Koulutusohjelmat suunnitellaan koordinoidusti
Europolin, Eurojustin, Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) ja yhteisön
kasvilajikeviraston kanssa. Samalla
kehitetään oikeusalan toimijoille tarkoitettua koulutusta, jossa käsitellään
EU:n teollis- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tälläkin toiminnalla voidaan
tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista ja
korvausten myöntämistä. Komisso edistää
tällaista oikeusalan toimijoille tarkoitettua koulutusta ja hyödyntää sen
yhteydessä täysmittaisesti Euroopan oikeusportaalia[31],
jonka välityksellä jaetaan koulutusmateriaalia. Toimi
8: Komissio tukee seurantakeskusta sellaisten
kansallisille viranomaisille tarkoitettujen kattavien alakohtaisten
koulutusohjelmien kehittämisessä, joissa käsitellään teollis- ja
tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista sisämarkkinoilla. 3.3. Hankintaviranomaisten vastuu
sulkea teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat tuotteet pois julkisista
hankinnoista Teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita voi soluttautua unionissa julkisen
sektorin palveluihin hankintasopimusten välityksellä. Vuonna 2014 komissio
edistää ensimmäisessä vaiheessa jäsenvaltioiden viranomaisten välistä tiedonvaihtoa
tämän ongelman ratkaisemiseksi ja kuulee tässä tarkoituksessa julkisia
hankintoja käsittelevää jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmää. Seurantakeskus
järjestää temaattisia työpajoja, joissa eri jäsenvaltioiden viranomaiset voivat
keskustella kohtaamistaan ongelmista ja vaihtaa parhaita käytäntöjä. Lisäksi
komissio toteuttaa ensimmäisen alakohtaisen pilottihankkeen, jossa tutkitaan
terveydenhuoltoalan julkisia hankintoja ja arvioidaan ongelman laajuutta tällä
alalla. Näiden toimien perusteella komissio julkaisee oppaan menetelmistä,
joiden avulla viranomaiset voivat havaita väärennetyt tuotteet ja estää niiden
pääsyn julkisiin palveluihin, sekä edistää oppaan käyttöä. Toimi
9: Komissio aikoo laatia ja julkaista oppaan parhaista
käytännöistä, joiden avulla viranomaiset voivat välttyä väärennettyjen
tuotteiden hankinnalta, sekä edistää oppaan käyttöä.
4.
Teollis- ja tekijänoikeuksien varmistamispolitiikan
parempi valvonta ja kohdistaminen
4.1. Teollis- ja tekijänoikeuksiin
liittyvien kehityssuuntausten ja niitä loukkaavien toimien analysointi Yleisen edun
kannalta on tärkeää, että teollis- ja tekijänoikeuksien varmistamispolitiikka
kohdistetaan sellaiseen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavaan kaupalliseen
toimintaan, joka haittaa todennäköisimmin investoimista innovointiin ja
luovuuteen ja vahingoittaa vakavimmin kuluttajien hyvinvointia ja talouskasvua.
Tässä yhteydessä on määritettävä objektiivisesti, mitkä teollis- ja
tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävät toimialat kärsivät eniten teollis-
ja tekijänoikeuksia loukkaavasta toiminnasta, minkä jälkeen kyseisiä toimialoja
on seurattava järjestelmällisesti, jotta voidaan varmistaa, että tässä tiedonannossa
kuvatut toimintapoliitiset välineet ja oikeussuojakeinot toimivat
asianmukaisesti. Euroopan patenttivirasto (EPO) ja OHIM julkaisivat syyskuussa
2013 tutkimuksen[32],
jossa arvioitiin alustavasti teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti
käyttäviä toimialoja EU:ssa. OHIMin ja EPOn näistä toimialoista laatiman
raportin toinen osa julkaistaan elokuussa 2014[33].
Kun teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti
käyttävät toimialat on tunnistettu, tarvitaan luotettavia arviointimenetelmiä,
joilla mitataan, kuinka yleisiä kaupallisessa laajudessa tehdyt teollis- ja
tekijänoikeuksien loukkaukset ovat näillä aloilla[34].
Komissio kehittää vuoteen 2015 mennessä yhdessä seurantakeskuksen kanssa
selkeitä ja käytännöllisiä malleja, joilla voidaan arvioida teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan kehityssuuntauksia kyseisiä oikeuksia
intensiivisesti käyttävillä aloilla. Komissio tekee
parhaillaan tutkimusta teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävistä
aloista, jotka toimittavat tuotteitaan internetin välityksellä ja joutuvat
kilpailemaan teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien ”ilmaisten” tuotteiden
kanssa. Tutkimuksessa, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä, arvioidaan
oikeuksia loukkavien tuotteiden syrjäyttämisvaikutuksia laillisiin tuotteisin.
Lisäksi komissio käynnistää seurantakeskuksen kanssa tutkimuksen Creative
Commons -lisenssien loukkaajista, jotka pyrkivät anastamaan vapaata aineistoa.
Seurantakeskus käynnistää myös toisen tutkimuksen, jossa tarkastellaan nuorten
käyttäytymistä ja asenteita teollis- ja tekijänoikeuksien alaisten tuotteiden
kulutuksessa. Tullipolitiikan
alalla komissio jatkaa EU:n ulkorajoilla haltuun otettuja tavaroita koskevien
tietojen keräämistä ja julkaisemista. Näitä tietoja täydennetään
sisämarkkinoilla rekisteröityjä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia
koskevilla tiedoilla[35].
Tämän ohella seurantakeskus kehittää asianomaisten kansallisten viranomaisten
tuella oikeuskäytäntötietokantaa, johon kerätään tietoa teollis- ja
tekijänoikeuksien loukkauksista. Lisäksi komissio
aikoo laatia vuodesta 2014 alkaen alaa käsitteleviä taloudellisia raportteja
varmistaakseen sen, että edellä kuvattujen tietojen avulla huolehditaan siitä,
että teollis- ja tekijänoikeuksien varmistamispolitiikalla on selkeät
taloudelliset perusteet. Nämä raportit toimivat niiden toimien
seurantavälineenä, joita komissio toteuttaa teollis- ja tekijänoikeuksia
loukkaavan kaupallisen toiminnan estämiseksi. Toimi
10: Komissio julkaisee kahden vuoden välein raportin
EU:n teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan taloudellista vaikutuksista. Nämä
raportit voivat toimia tehokkaampana välineenä, jolla voidaan seurata tässä
tiedonannossa kuvattua EU:n uutta teollis- ja tekijänoikeuksien
varmistamispolitiikkaa. [1] Eurooppa-neuvoston päätelmät, 20. ja 21.3.2014, s. 5 ja
6. [2] ”Teollis- ja
tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttävät alat: vaikutus taloudelliseen
suorituskykyyn ja työllisyyteen Euroopassa”. Ks. oami.europa.eu. [3] Ks. ec.europa.eu/internal_market/intellectual-property. [4] RAND Europe laati vuonna 2012 raportin ”Measuring IPR
infringements in the internal market”. Raportissa
käsitellään toimialan rahoittamia tutkimuksia, joissa arvioidaan tätä
kysymystä, sekä niihin liittyviä rajoituksia: http://ec.europa.eu/internal_market/iprenforcement/docs/ipr_infringment-report_en.pdf
[5] Ks. kroll.com. [6] Ks. ec.europa.eu/taxation_customs. [7] https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/246390/horr73.pdf.
Arvioon ei ole laskettu mukaan tietoverkkorikollisuutta. [8] Ehdotetuilla toimilla ei ole muita
talousarviovaikutuksia kuin niitä, jotka on jo ennakoitu tuleviksi vuosiksi
komission virallisessa ohjelmasuunnitelmassa. [9] Huhtikuun 19. päivänä 2012 annetussa asetuksessa (EU) No
386/2012 OHIMille annetaan useita tehtäviä, joiden tavoitteena on helpottaa ja
tukea toimia, joita kansalliset viranomaiset, yksityinen sektori ja EU:n
toimielimet toteuttavat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi.
Näihin tehtäviin eivät kuulu osallistuminen kansallisten viranomaisten
toteuttamiin yksittäisiin operaatioihin tai tutkimuksiin eivätkä Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen III osan V osaston soveltamisalaan
kuuluvat asiat (kuten rikosoikeudellinen ja poliisiyhteistyö). [10] Ks. oami.europa.eu. [11] Komissio on hiljattain käynnistänyt aloitteen, jossa
tarkastellaan, mitä kielteisiä taloudellisia vaikutuksia laillisiin tuotteisiin
liittyvien teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaukset aiheuttavat kuluttajille
menetettyjen työpaikkojen ja verotulojen vuoksi erityisesti joillakin aloilla.
Aloitteen nimi on ”Liian hyvää ollakseen totta? Väärennettyjen tuotteiden
todellinen hinta”, ja siitä on saatavilla lisätietoja osoitteessa http://ec.europa.eu/commission_2010-2014/tajani/stop-fakes/index_fi.htm. [12] Lokakuun 10. päivänä 2010 annetussa asetuksessa (EU) N:o
995/2010 asetetaan asianmukaiseen huolellisuuteen liittyviä velvoitteita
toimijoille, jotka tuovat markkinoille puutuotteita. [13] Ks. ec.europa.eu/dgs/jrc. [14] Ks. ec.europa.eu/internal_market/iprenforcement. [15] COM(2013) 209, 18.4.2013. [16] Direktiivi 2004/48/EY, 29.4.2004. [17] KOM(2010) 779, 22.12.2010. [18] Ks. ec.europa.eu/internal_market/consultations. [19] COM(2013) 794 final. [20] http://ec.europa.eu/justice/effective-justice/files/justice_scoreboard_communication_en.pdf [21] http://ec.europa.eu/enterprise/initiatives/ipr/what-are-iprs/index_en.htm [22] [Asiaa käsitellään tarkemmin komission tiedonannossa
”Kauppa, kasvu ja henkinen omaisuus – teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen
ja noudattamisen varmistaminen kolmansissa maissa”, COM(2014) [...].] [23] Kesäkuun 7. päivänä annetut neuvoston päätelmät vakavan ja
järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien EU:n painopisteiden
asettamisesta. [24] Näiden toimien erityisenä tavoitteena on tehostaa
tiedonkulkua ja tiedustelupalvelua strategisia ja operatiivisia analyysejä
varten, keskittyä ensisijaisesti suuriin järjestäytyneisiin rikollisryhmiin,
kehittää välineitä talousrikostutkintaa ja varojen takaisinperintää varten,
edistää monialaista yhteistyötä EU:ssa sekä parantaa pääasiallisten lähtö- ja
kauttakulkumaiden ja asianomaisten kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä. [25] Neuvoston päätöslauselma, 10.12.2012. [26] EUVL C 129, 26.5.2005, s. 3. [27] Ks. edellä. [28] Erityisesti niitä, jotka toteutetaan tullitoimintaohjelman
tai vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan tähtäävien EU-toimien
puitteissa. Ks. EUVL C 80, 19.3.2013, s. 1. [29] Asiantuntijaryhmä voisi myös valvoa yhteisten välineiden,
kuten seurantakeskuksen kehittämän lainvalvontatietokannan ja väärentämisen torjuntaa
koskevan tiedustelun tukivälineen (ACIST) käyttöä. [30] Asiantuntijaryhmän tehtävät ja toimivalta vahvistetaan
komission päätöksellä vuonna 2014. [31] Ks. e-justice.europa.eu. [32] Edellä mainittu julkaisu teollis- ja tekijänoikeuksia
intensiivisesti käyttävistä toimialoista. [33] Raportissa määritetään yritystietoja arvioimalla, mitkä
toimialat ovat teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti käyttäviä aloja
kansallisella tasolla, sekä kvantifioidaan niiden vaikutuksia kunkin
jäsenvaltion talouteen ja arvioidaan, missä määrin pk-yritykset tukeutuvat
teollis- ja tekijänoikeuksiin. [34] RAND Europe laati vuonna 2012 komissiolle raportin
”Measuring IPR infringements in the internal market”, jossa tarkastellaan noin
kahtasataa tehtyä tutkimusta ja kuvataan niiden menetelmissä ja tiedoissa
esiintyviä vahvuuksia ja heikkouksia. Tämän perusteella RAND ehdotti
vertaisarvioitua menetelmää, jolla voidaan arvioida teollis- ja
tekijänoikeuksia loukkaavan toiminnan yleisyyttä taloudessa. [35] Tiedot tallennetaan väärentämisen torjuntaa koskevan
tiedustelun tukivälineeseen (ACIST), jonka OHIM on kehittänyt yhdessä Europolin
kanssa: https://www.tmdn.org/enforcementintelligence-webapp/.