This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52013DC0899
REPORT FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT AND THE COUNCIL Evaluation of the Europass initiative Second evaluation of the Decision of the European Parliament and the Council on a single Community framework for the transparency of qualifications and competences (Europass)
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Europass-aloitteen arviointi Yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen toinen arviointi
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Europass-aloitteen arviointi Yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen toinen arviointi
/* COM/2013/0899 final */
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Europass-aloitteen arviointi Yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen toinen arviointi /* COM/2013/0899 final */
1.
JOHDANTO Oppimismahdollisuuksille ei enää ole
rajoja. Ne ovat myös välittömästi käytettävissä. Ihmiset voivat oppia ja
hankkia uusia taitoja ja osaamista perinteisen luokkahuoneen lisäksi yhä
enemmän myös sen ulkopuolella ja omaan tahtiinsa. Koska talous ja tekniikka
muuttuvat nykyään nopeasti, myös ihmiset joutuvat käymään työ- ja
opiskelu-urallaan läpi useita siirtymisiä, ylittämään rajoja ja yhdistämään
työn, koulutuksen, täydennyskoulutuksen tai vapaaehtoistyön tai tekemään näitä
vuorotellen. Työllistyvyyden ja paremman ammattitaidon merkityksen kasvaessa
tarvitaan avoimempia ja joustavampia koulutusjärjestelmiä, jotka vastaavat
paremmin opiskelijoiden ja työntekijöiden tarpeita ja olosuhteita. Työnantajien
ja oppilaitosten kaikkialla Euroopassa olisi voitava helposti ja nopeasti
tunnustaa ja ymmärtää kaikilta osin heidän pätevyytensä, taitonsa ja
osaamisensa. Ottaen erityisesti huomioon jatkuvasti
korkeana pysyttelevän työttömyyden komissio on useiden viime vuosina
käynnistettyjen Eurooppa 2020 -hankkeiden yhteydessä[1] korostanut, että on
tärkeää tarjota opiskelijoille ja työntekijöille mahdollisuus esittää selkeästi
tiedot taidoistaan ja pätevyydestään, olipa ne sitten hankittu virallisen,
epävirallisen tai arkioppimisen kautta. Tämä helpottaa liikkuvuutta ja parantaa
työnsaannin ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia. Tätä tavoitetta
korostetaan tiedonannossa ”Koulutuksen uudelleenajattelu”[2], jossa komissio
ilmoittaa selvittävänsä mahdollisuuksia luoda taitojen ja tutkintojen
eurooppalainen alue, jotta voidaan varmistaa taitojen ja pätevyyksien vaivaton
tunnustaminen yli maiden rajojen. Vuonna 2005 perustettu
Europass-järjestelmä[3]
tukee näitä tavoitteita tarjoamalla opiskelijoiden ja työntekijöiden käyttöön
välineitä taitojen ja pätevyyksien kirjaamiseen ja selkeään esittämiseen, jotta
heidän olisi helpompi tehdä selkoa osaamisestaan ja tiedoistaan kaikkialla
Euroopassa (järjestelmää selostetaan kattavasti 2 jaksossa). Vaikka
järjestelmän perustamiseen johtaneet tekijät ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia,
osaa sen välineistä on tarpeen mukauttaa nykypäivän oppijoiden ja muuttuvien
työmarkkinoiden odotusten ja tarpeiden asettamiin haasteisiin vastaamiseksi. Tässä kertomuksessa analysoidaan
Europass-puitteiden tuloksia vuonna 2012 tehdyn ulkopuolisen arvioinnin
perusteella[4].
Siinä korostetaan alkuperäisten tavoitteiden jatkuvaa ajankohtaisuutta
erityisesti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020)[5] kannalta.
Europass-järjestelmä tukee opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkumista
elinikäisen oppimisen tai työn vuoksi mahdollistamalla taitojen, pätevyyksien
ja oppimistulosten vertailun. Europass ja erityisesti Europass-ansioluettelo on
nykyisin niin Euroopassa kuin muuallakin laajalti tunnustettu ja luotettu
avoimuuden ja tunnustamisen väline. Vuoden 2013 maaliskuulta peräisin olevien
lukujen mukaan Europass-ansioluetteloita on niiden vuonna 2005 tapahtuneen
käyttöönoton jälkeen laadittu verkossa yli 27 miljoonaa kappaletta.
Europass-välineet ovat lisäksi kustannustehokkaita, ja niiden käyttö ja
tunnettuus on lisääntynyt huomattavasti vuonna 2008 tehdyn ensimmäisen
Europass-arvioinnin jälkeen. Tässä kertomuksessa otetaan esille myös
Europass-järjestelmän puutteellinen kyky vastata koulutusalan ja
työmarkkinoiden muutoksiin. Jotkut sen välineistä eivät edistä joustavia
oppimisväyliä eivätkä mahdollista epävirallisen, arkioppimisen tai
verkko-oppimisen kautta hankittujen taitojen kattavaa kirjaamista, kuten
äskettäin annetussa komission tiedonannossa ”Avoin koulutus”[6] todetaan. Arvioinnin
tulokset osoittavat myös, että useimmat Europass-välineistä eivät vieläkään
täysin tavoita suuria potentiaalisten käyttäjien ryhmiä. Tällä hetkellä
Europass-välineitä käyttävät lähinnä nuoret, naiset ja korkeasti koulutetut.
Europass-järjestelmän parempi yhteensovittaminen uraohjauspalveluiden kanssa ja
niiden liittäminen Europass-puitteisiin tarjoaisi mahdollisuuden saavuttaa
suuria käyttäjäryhmiä, esimerkiksi matalan osaamistason työttömät, joiden
taidot eivät useinkaan riitä Europass-asiakirjojen täyttämiseen tai jotka
saattavat pitää niitä liian monimutkaisina tai sekavina. Muita tarvittavia
parannuksia ovat muun muassa järjestelmän lähentäminen entisestään muihin
eurooppalaisiin vertailuvälineisiin ja sen tietoteknisten välineiden
kehittäminen niin, että yhteentoimivuus työnvälityksessä käytettävien EU:n
välineiden kanssa paranisi. Tällaisten puutteiden korjaamiseksi
Europass-järjestelmää olisi yksinkertaistettava ja siitä olisi kehitettävä
kohdennetumpi, ajantasainen palvelu. Samalla olisi kuitenkin säilytettävä sen
alkuperäinen tarkoitus, joka oli taitojen ja pätevyyksien vertailtavuuden ja
avoimuuden mahdollistaminen opiskelijoiden ja työntekijöiden maantieteellisen
ja ammatillisen liikkuvuuden parantamiseksi. Europass-puitteiden
tarkistamisella on entistäkin suurempi kiire sen vuoksi, että kehitteillä on
useita yksityisiä, paikallisia ja/tai kansallisia hankkeita, joilla on
samantapaiset tavoitteet. Näihin lukeutuvat erityisesti erilaiset sähköiset
järjestelmät, kuten sähköiset oppimissalkut (e-portfoliot). Nämä näkökohdat ovat ratkaisevan
tärkeitä, kun pyritään vahvistamaan Europass-järjestelmän osuutta taitojen ja
tutkintojen eurooppalaisen alueen kehittämisessä. Komissio pyrkii tässä
yhteydessä lisäämään erilaisten Euroopassa käytössä olevien, taitojen ja
pätevyyksien avoimuutta ja tunnustamista edistävien välineiden välistä
synergiaa. Tämän vuoksi tämän kertomuksen tulokset yhdistetään eurooppalaisesta
tutkintojen viitekehyksestä ja ammatillisen koulutuksen eurooppalaisesta
laadunvarmistusjärjestelmästä tehtyjen arviointien tuloksiin sekä korkea-asteen
koulutuksen laadunvarmistuksessa tapahtuneesta edistyksestä laaditun
kertomuksen tietoihin. Tarkoituksena on, että näiden tulosten ja tietojen
pohjalta käydään talvella 2013/2014 julkista keskustelua taitojen ja
tutkintojen eurooppalaisesta alueesta. 2.
TULOKSET JA VAIKUTUKSET Vuonna 2005 käyttöön otettu Europass on
viidestä asiakirjasta koostuva kokonaisuus, josta on tarkoitus käydä ilmi sen
haltijan ajan mittaan saavuttamat oppimistulokset, viralliset tutkinnot,
työkokemus, taidot ja osaaminen. Europass-asiakirjoista kaksi on tarkoitus
täyttää itse: eurooppalainen ansioluettelo[7]
ja Europass-kielipassi[8].
Kolme asiakirjoista on oppilaitosten myöntämiä: korkeakoulututkintotodistuksen
Europass-liite[9],
ammattitutkintotodistuksen Europass-liite[10]
ja Europass–Mobility-passi eli Europass-liikkuvuustodistus[11]. Kaikilla
asiakirjoilla on yhteinen ”tuotenimi” (Europass) ja logo. Europass on
saatavilla ilmaiseksi Europass-portaalissa 27 kielellä helposti käytettävässä
sähköisessä muodossa[12].
Kansalaiset ovat vuodesta 2012 voineet koota kaikki Europass-asiakirjat
helppokäyttöiseen sähköiseen kansioon, eurooppalaiseen osaamispassiin, jonka
avulla on mahdollista luoda henkilökohtainen, modulaarinen kooste elämän aikana
hankituista taidoista ja pätevyyksistä. 2.1 Uusien
käyttäjäryhmien saavuttaminen Kaikki Europass-asiakirjat ovat —
vaihtelevassa määrin — onnistuneet lisäämään taitojen, osaamisen ja
pätevyyksien vertailua eri maissa ja aloilla ja helpottamaan työnantajien ja
oppilaitosten valintamenettelyjä. Loppukäyttäjien kannalta keskeisin syy
Europassin käyttämiseen on siihen sisältyvien asiakirjojen kansainvälinen
tunnustaminen. Europass on vahva ”tuotenimi”, johon liittyy huomattavaa
eurooppalaista lisäarvoa ja jolla saavutetaan laaja ja tarkkaan rajattu
kohdeyleisö. Esimerkiksi sidosryhmät ja kansalliset Eures-edustajat katsovat,
että eurooppalainen ansioluettelo ja korkeakoulu- ja ammattitutkintotodistusten
liitteet ovat hyödyllisimmät Europass-asiakirjat Eures-verkoston[13] nykyisille
käyttäjille. Europass-välineistä hyödyllisimpänä
pidetty, arvostetuin ja tunnetuin on ansioluettelo. Sen käyttö on kasvanut
tasaisesti — vuonna 2012 verkossa laadittiin lähes kaksitoista kertaa enemmän
ansioluetteloita kuin vuonna 2006. Kuten edellä mainittiin, Europass-järjestelmän
puitteissa oli maaliskuuhun 2013 mennessä laadittu yhteensä yli 27 miljoonaa
ansioluetteloa. Myös korkeakoulu- ja ammattitutkintotodistusten liitteitä
pidetään tärkeinä välineinä, jotka auttavat oppilaitoksia hallitsemaan ja
jäsentämään koulutusohjelmiaan tehokkaammin kansainvälisiä standardeja
hyödyntämällä. Tästä huolimatta useimmat Europass-välineet eivät vielä täysin
tavoita suuria potentiaalisten käyttäjien ryhmiä. Vuonna 2012 verkossa
laadittiin vain 115 000 eurooppalaista kielipassia, ja
Europass-liikkuvuustodistuksia jaettiin vain 80 000. Sidosryhmät
(työantajat ja ammattiliitot mukaan lukien), loppukäyttäjät ja potentiaaliset
käyttäjät ovat yhtä mieltä siitä, että Europass-välineillä on myönteinen
vaikutus elinikäiseen oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja liikkuvuuteen
työmarkkinoilla. Ulkopuolisen arvioinnin[14] yhteydessä
tehdyn kyselyn vastaajista 58 prosenttia katsoi, että ansioluettelo oli
auttanut heitä pääsemään työ- tai koulutuspaikkaa taikka vapaaehtoistyötä
koskevaan haastatteluun tai auttanut heitä läpäisemään niitä koskevan
esivalinnan; 46 prosenttia katsoi, että he olivat ansioluettelon ansiosta
tulleet valituiksi elinikäisen oppimisen ohjelmiin (esim. Erasmus),
kielikursseille jne. Europassista on hyötyä etenkin työ- tai asuinpaikan
vaihdoksen yhteydessä. Tätä mieltä oli 60,4 prosenttia vastaajista.
Europass-asiakirjat vastaavat käyttäjien pääosan (noin 80 prosentin) tarpeita
iästä ja koulutussaavutuksista riippumatta. Eniten Europassia käyttävät kuitenkin
jatko-opiskelijat. Loppukäyttäjistä 40 prosentilla on työpaikka ja 37
prosenttia on opiskelijoita. Europassilla on myös merkittävä rooli niin
kansainvälisessä kuin kansallisessakin liikkuvuudessa: yli 40 prosenttia
kotimaassaan opiskelu- tai työtarkoituksissa liikkuvista ihmisistä käyttää
nykyisin Europass-asiakirjoja. Europassia käyttävät ovat usein nuoria, naisia
ja korkeasti koulutettuja: lähes 60 prosenttia on suorittanut
korkeakoulututkinnon. Europassin käyttäjistä 59,4 prosenttia on naisia. Vaikeimmin tavoitettavia ryhmiä ovat
matalan osaamistason työttömät (joita on Europassin käyttäjistä 12,8
prosenttia) ja vapaaehtoistyöntekijät (1,1 prosenttia käyttäjistä). Kuten
taulukon 1 luvuista käy ilmi, suuri osa matalan osaamistason työntekijöistä /
työttömistä ei käytä Europassia, eivätkä heidän taitonsa useinkaan riitä
asiakirjojen täyttämiseen tai he saattavat pitää niitä liian monimutkaisina tai
sekavina. Europass-asiakirjojen käyttöä näissä ryhmissä voitaisiin lisätä kohdennettua
opastusta tarjoamalla. Taulukko 1: Europassin käyttäjät koulutus-/
ammattiaseman mukaan jaoteltuna[15] Koulutus-/ammattiasema || Kaikki Europass-asiakirjat || Europass-CV || Europass-KP || Europass-AL || Europass-KL || Europass-LT Opiskelu || 37,3 % || 30,2 % || 26,3 % || 20,1 % || 19,5 % || 30,5 % Vapaaehtoistyö || 1,1 % || 1,5 % || 1,5 % || 1,1 % || 1,1 % || 1,0 % Työ (alle viisi vuotta) || 19,5 % || 20,2 % || 21,1 % || 31,4 % || 25,8 % || 32,4 % Työ (yli viisi vuotta) || 20,8 % || 26,4 % || 32,0 % || 29,1 % || 35,2 % || 12,3 % Työtön/työnhakija || 12,8 % || 15,9 % || 12,5 % || 9,9 % || 14,4 % || 12,6 % Muu || 8,5 % || 5,8 % || 6,6 % || 8,4 % || 4,0 % || 11,2 % Yhteensä || 100 % || 100 % || 100 % || 100 % || 100 % || 100 % Lähde: PPMI-tutkimuslaitoksen vuonna 2012 tekemä Europass-arviointi. Kuten taulukosta 2 käy ilmi,
Europass-asiakirjoja käyttävät eniten nuoret (20–35-vuotiaat), mahdollisesti
siksi, että liikkuvuus (asuin- ja työpaikkojen sekä ammattialojen välillä)
kiinnostaa heitä muita enemmän. Taulukko 2: Europassin käyttäjät
ikäryhmittäin [16] Ikä || Kaikki Europass-asiakirjat || Europass-CV || Europass-KP || Europass-KL || Europass-AL || Europass-LT <20 || 9 % || 9 % || 10 % || 2 % || 11 % || 10 % 21—25 || 41 % || 40 % || 35 % || 35 % || 42 % || 49 % 26—35 || 30 % || 32 % || 31 % || 40 % || 27 % || 31 % 36—49 || 14 % || 15 % || 18 % || 18 % || 17 % || 7 % 50+ || 5 % || 5 % || 6 % || 4 % || 5 % || 3 % Lähde: PPMI-tutkimuslaitoksen vuonna 2012 tekemä Europass-arviointi.
Prosenttiosuudet on pyöristetty. Europassilla on
myös ”kasvatuksellinen vaikutus” haltijaansa. Se kannustaa ihmisiä
tarkastelemaan omia taitojaan ja osaamistaan ja esittämään ne selkeämmin. Tämä
auttaa työnhakijoita keskittymään niihin taitoihin ja pätevyyksiin, joita
useimmiten edellytetään työpaikkailmoituksissa. 2.2 Joustavien
oppimisväylien helpottaminen Kyselyn mukaan sidosryhmät toivovat yhä
enenevässä määrin Europass-järjestelmän mukauttamista käyttäjien muuttuviin
tarpeisiin. Europassin avulla olisi voitava helposti ja kattavasti kirjata
henkilön kaikki taidot ja pätevyydet kaikki koulutuksen alat ja
oppimiskokemusten tyypit huomioon ottaen. Europass-puitteiden
yksinkertaistaminen ja ajantasaistaminen ja niiden sisäisen johdonmukaisuuden
vahvistaminen on selvästikin toivottavaa, jotta kyettäisiin vastaamaan
nykyaikaisten, joustavien, oppijakeskeisten koulutusväylien esiin tuomiin
haasteisiin. Nykyisellään Europass-järjestelmän puitteissa ei pystytä
käsittelemään esimerkiksi epävirallisen tai arkioppimisen kasvavaa merkitystä
uusien taitojen ja pätevyyksien hankkimisessa tai sellaisia välineitä kuin
”avoimen koulutuksen leimat”, joita verkossa tapahtuvan koulutuksen tarjoajat
antavat oppilailleen. Europass-järjestelmään kuuluu tällä
hetkellä kaksi erillistä virallisen koulutuksen liiteasiakirjaa, joista
kumpikin kattaa tietyn koulutussektorin ja eri opintosuoritusjärjestelmän. Tämä
malli saattaa vaikeuttaa suositusten mukaista oppimisväylien välisten
siirtymismahdollisuuksien varmistamista. Jos näille liiteasiakirjoille
luotaisiin yhteinen rakenne, joka kattaisi kaikki koulutustasot ja -lajit
(yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus ja
aikuiskoulutus), tämä helpottaisi pätevyyksien ymmärtämistä alasta riippumatta.
Opiskelijat ja työntekijät pystyisivät tällöin helpommin osoittamaan taitonsa
pyrkiessään jatkokoulutukseen toisella alalla. Myös työnantajien olisi helpompi
tulkita liiteasiakirjoja, jos käytössä olisi mahdollisimman yhtenäinen yhteinen
malli. Europass-järjestelmässä ei tällä hetkellä
ole välinettä, jonka avulla olisi mahdollista kirjata kattavasti epävirallisen
tai arkioppimisen (myös verkko-oppimisen) kautta hankitut taidot ja osaaminen.
Nykyinen Europass-liikkuvuustodistus on tähän mennessä ollut vähäisessä
käytössä, ja sitä voidaan käyttää vain kansainvälisen liikkuvuuden yhteydessä. Kielipassia, ainoaa ansioluetteloa
täydentävää asiakirjaa, joka perustuu omaan ilmoitukseen, ovat puolestaan
käyttäneet vain harvat. Käyttäjät ja työnantajat katsovat, että ansioluettelon
olisi sellaisenaan annettava kattava kuva henkilön taidoista, kuten
kielitaidosta ja tietoteknisistä taidoista, ilman itsearviointiin perustuvia
täydentäviä asiakirjoja. Nämä parannukset tekisivät
Europass-järjestelmästä helpomman ja yksinkertaisemman käyttää. Järjestelmän
uudistaminen saattaa edellyttää sen nykyisen oikeusperustan tarkistamista,
sillä voimassa oleva päätös ei anna mahdollisuutta korvata, muuttaa tai poistaa
yhtäkään Europass-järjestelmän viidestä perusasiakirjasta. 2.3
Europass-järjestelmän ja muiden eurooppalaisten aloitteiden välisen synergian
lisääminen Europassin ohella on viimeisen kymmenen
vuoden aikana otettu käyttöön myös muita opiskelijoiden ja työntekijöiden
liikkuvuutta tukevia eurooppalaisia välineitä. Näihin lukeutuvat eurooppalainen
tutkintojen viitekehys (EQF)[17],
ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä
(ECVET)[18]
ja eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS)[19]. Ne edistävät aitoa
eurooppalaista liikkuvuutta, kun ihmisten tiedoista, taidoista ja osaamisesta
voidaan saada selkeä käsitys ja ne voidaan nopeasti tunnustaa. Näitä välineitä ei ole kehitetty
irrallaan toisistaan, ja ne täydentävät Europass-järjestelmää. Niiden
täytäntöönpanon edetessä on odotettavissa, että Europass-järjestelmä yhdennetään
niihin asteittain ja että Europass-asiakirjoihin sisällytetään viittaus
EQF-kehykseen ja ECVET- ja ECTS-järjestelmiin. EQF-kehyksestä annetussa
suosituksessa todettiin, että vuodesta 2012 lähtien kaikissa toimivaltaisten
viranomaisten myöntämissä uusissa tutkintotodistuksissa, todistuksissa ja
Europass-asiakirjoissa tulisi olla selkeä maininta vastaavasta eurooppalaisen
tutkintojen viitekehyksen tasosta. Joissakin maissa (Irlanti, Ranska, Tanska,
Tšekki ja Viro) nämä tasot on jo ryhdytty merkitsemään asianomaisiin
Europass-asiakirjoihin (korkeakoulu- ja ammattitutkintotodistusten liitteet),
mutta muissa maissa tarvitaan vielä lisätoimia. Vaikka nämä aloitteet täydentävätkin
toisiaan, niiden keskinäistä johdonmukaisuutta voitaisiin vielä parantaa niin,
että eri välineitä ja palveluja pystyttäisiin tarjoamaan koordinoidusti.
Käyttäjille ei ole vielä tarjolla helppotajuista ja johdonmukaista keinoa
käyttää näitä välineitä. Vaikka lähes kaikilla eurooppalaisilla avoimuutta ja
liikkuvuutta edistävillä välineillä on oma portaalinsa ja osalla niistä on
yhtymäpisteitä (esimerkiksi ansioluettelon tekemiseen tarkoitettu
verkkotyökalu, jonka avulla Eures-verkoston käyttäjät voivat laatia
Europass-ansioluettelonsa Eures-sivustolla), ne eivät ole riittävän hyvin yhteydessä
toisiinsa. Tämä vuoksi potentiaalisten käyttäjien on vaikeampi saada käyttöönsä
tarvittavat tiedot, asiakirjat ja palvelut. Europassin yhteentoimivuutta muiden
työnvälityksessä käytettävien EU:n välineiden, myös Euresin, kanssa olisi
parannettava. Päällekkäisyyksien välttämiseksi olisi myös parannettava
synergiaa Europassin ja EU:n nuorisotoimintaohjelmasta tuettuihin hankkeisiin
osallistuvien nuorten oppimistulosten tunnustamisessa käytettävän
Youthpass-järjestelmän välillä. Toinen esimerkki on päätös, jolla tunnustetaan
tietyssä jäsenvaltiossa hankittu ammattipätevyys ja annetaan lupa säännellyn
ammatin harjoittamiseen[20].
Jos henkilöllä on tällainen ammattipätevyys, hänen olisi voitava liittää
Europassiin kyseinen tunnustamista koskeva päätös joko paperiversiona tai
sähköisesti, myös jos se on saatu uuteen eurooppalaiseen ammattikorttiin
liittyvän menettelyn kautta. 2.4 Tehokas ja kestävä hallinto Europass-välineiden
käyttö ja tuntemus on lisääntynyt tasaisesti sen jälkeen, kun hanke
käynnistettiin vuonna 2005. Tämä johtuu pääosin Europass-portaalista. Se on
osoittautunut käyntien, käytön ja käyttäjätyytyväisyyden perusteella erittäin
onnistuneeksi. Portaalin kävijämäärä on kasvanut joka vuosi: vuonna 2006
kävijöitä oli noin 3 miljoonaa ja vuonna 2012 jo lähes 15 miljoonaa. Kyselyyn
osallistuneista käyttäjistä noin 88 prosenttia piti Europass-portaalia
helppokäyttöisenä ja selkeänä. Vastaajista 60 prosenttia katsoi, että
portaaliin olisi sitä kehitettäessä erityisesti lisättävä tietoja ja neuvoja,
jotka koskevat kansainvälistä liikkuvuutta, pätevyyksien tunnustamista ja
työnhakua. Europassin
tärkeimpiä täytäntöönpanovälineitä ovat Europass-portaalin ohella kansalliset
Europass-keskukset. Europass-keskukset ovat olleet toiminnassa kaikissa
EU-maissa, Islannissa ja Norjassa vuoden 2005 puolivälistä lähtien (Bulgariassa
ja Romaniassa vuodesta 2007 ja Kroatiassa vuodesta 2011), Liechtensteinissa
vuodesta 2006, Turkissa vuodesta 2008 ja Sveitsissä vuodesta 2011. Ne ovat
hoitaneet tyydyttävästi tehtävänsä, joihin kuuluu Europass-järjestelmästä
tiedottaminen ja tarvittavien tietojen toimittaminen kaikille asianomaisille
osapuolille. Suurin osa
Europass-keskuksista tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden elinten kanssa, joita
ovat muun muassa Euroguidance- ja Naric-keskukset, Eures-verkosto, elinikäisen
oppimisen ohjelman kansalliset toimistot, Eurodesk ja Europe Direct.
Yhteistyötä voitaisiin kuitenkin vielä tiivistää ja synergioita hyödyntää
paremmin. Näiden elinten lähentäminen toisiinsa entisestään johtaisi yksinkertaisempiin
rakenteisiin ja parempiin, opiskelijoita ja työntekijöitä lähempänä oleviin
palveluihin, mikä helpottaisi Europass-järjestelmän käyttöä, erityisesti niiden
ryhmien osalta, jotka tällä hetkellä käyttävät sitä vähiten. Kansalliset
Europass-keskukset eivät kuitenkaan ole kovin hyvin onnistuneet pyrkimyksissään
edistää Europass-välineiden käyttöä yksityisten työnvälityspalvelujen
tarjoajien keskuudessa. Useimmat näistä palveluntarjoajista olisivat valmiita
edistämään Europass-asiakirjojen käyttöä vain rahallista korvausta vastaan. Cedefop-keskuksella
on selkeä rooli Europass-järjestelmän onnistumisessa. Cedefop hallinnoi
Europass-portaalia ja tukee Europass-keskusten toimintaa, minkä lisäksi se
osallistuu asiantuntijana Europass-puitteiden kehittämiseen. Vuonna 2012
komissio antoi kansallisille Europass-keskuksille yhteensä 2 250 000
euroa rahoitustukea elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Ulkopuolisessa
arvioinnissa todettiin kaiken kaikkiaan, että Europass-järjestelmän tehokkuus
oli kaikilta tarkastelluilta osin lisääntynyt vuoden 2008 arviointiin
verrattuna. Vaikka EU:lta[21]
ja kansallisista lähteistä saatu rahoitus ei ole lisääntynyt merkittävästi
vuosina 2008–2011, verkossa laadittujen ja myönnettyjen Europass-asiakirjojen
määrä ja portaalin käyttäjämäärä on kasvanut tasaisesti, eikä
Europass-välineiden suosio osoita laantumisen merkkejä.
Sekä Europass-keskusten tiedotustoiminnassa että eri Europass-välineiden
käytössä oli havaittavissa tehostumista. Europass-järjestelmästä
on sen perustamisesta lähtien aiheutunut noin 31,5 miljoonaa euron
kokonaiskustannukset (jotka on katettu kansallisista talousarvioista sekä
komission ja Cedefopin talousarvioista). Europass-ansioluetteloita on vuodesta
2005 laadittu 54 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa on laadittu verkossa ja 27
miljoonaa sivustolta ladatulle lomakkeelle). Tämän perusteella laskettuna yhden
ansioluettelon keskihinnaksi tulee noin 0,58 euroa, mikä on vain noin neljäsosa
siitä, mitä vuonna 2008 arvioitiin (tuolloinen arvio oli 2,1 euroa). Koska
asiakirjakohtaiset kustannukset ovat näin vähäiset ja käyttäjät ovat olleet
varsin tyytyväisiä, arvioinnin johtopäätöksenä on, että Europass tarjoaa hyvää
vastinetta rahalle. Europass-järjestelmän kannattavuus riippuu kuitenkin EU:n
jatkuvasta taloudellisesta tuesta. Useimmat kansalliset Europass-keskukset
eivät pystyisi jatkamaan toimintaansa ilman EU:n rahoitusta, sillä kestäviä
vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ei ole löytynyt eikä julkista
lisärahoitustakaan liene saatavilla. Yksityisillä toimijoilla ei ole erityistä
kiinnostusta hankkeeseen, sillä Europass ei tarjoa välitöntä taloudellista
hyötyä. 3.
PÄÄTELMÄT Nykytilanteessa,
jossa työvoima vähenee ja talouskasvu on hidasta, yksi jäsenvaltioiden
kiireellisimmistä haasteista on koulutusjärjestelmän nykyaikaistaminen ja
osaamistarjonnan kehittäminen vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita.
Europass-järjestelmää olisi vahvistettava tulevina vuosina, jotta siitä olisi
apua näihin haasteisiin vastaamisessa. Ulkopuolisen
arvioinnin tulokset ja suositukset vahvistavat, että Europass-järjestelmän
keskeinen rooli liikkuvuuden tukemisessa ja taitojen ja pätevyyksien
vertailtavuuden edistämisessä on syytä säilyttää. Ehdotettuihin parannuksiin
kuuluvat myös Europass-asiakirjojen tehokkaampi järkeistäminen ja valtavirtaistaminen
järjestelmän lähentämiseksi entisestään muihin eurooppalaisiin
vertailuvälineisiin sekä Europass-välineisiin liittyvät kohdennetut
neuvontapalvelut, joilla tuettaisiin rajat ylittävää liikkuvuutta, pätevyyksien
tunnustamista ja työnhakua. Europassista olisi ennen kaikkea saatava
joustavampi ja helppokäyttöisempi väline, jossa hyödynnetään nykyaikaisen
teknologian tarjoamia mahdollisuuksia jatkuvaan kehitykseen käyttäjien
tarpeiden mukaisesti. Europassin olisi pystyttävä säilyttämään nykyiset käyttäjänsä
ja houkuttelemaan uusia käyttäjiä, erityisesti matalan osaamistason
työntekijöitä. Tätä varten Europass-järjestelmälle tarvitaan ehkä uusi
oikeusperusta, joka mahdollistaa välineiden säännöllisen ajantasaistamisen ja
mukauttamisen. Erityisesti
seuraavia uudistuksia olisi harkittava, jotta Europass-välineillä voitaisiin
paremmin tukea opiskelijoiden ja työntekijöiden pyrkimyksiä osoittaa taitonsa
ja osaamisensa: • Europassin ja
muiden eurooppalaisten aloitteiden välisen synergian lisääminen — Vaikka
Europass-järjestelmä on kaiken kaikkiaan ollut menestys, Europass-välineiden
käyttöä koskevaa opastusta voitaisiin parantaa ja tehostaa parantamalla
koordinointia uraohjauspalvelujen ja pätevyyksien avoimuutta ja tunnustamista
edistävien välineiden kanssa. Näin olisi mahdollista saada enemmän käyttäjiä ja
saavuttaa suurempi lisäarvo. Tämä vaikuttaa erityisen tärkeältä sellaisten
ryhmien kohdalla, joille Europassin käyttö tuottaa muita enemmän vaikeuksia
(esimerkiksi matalan osaamistason työntekijät ja työttömät).
Europass-järjestelmässä voitaisiin tulevan taitojen ja tutkintojen
eurooppalaisen alueen puitteissa keskittyä tarjoamaan taitojen ja pätevyyksien
avoimuutta edistäviä tietopalveluja ja interaktiivisia välineitä siten, että
erilaiset alan eurooppalaiset verkot, tietopalvelut ja muut taitoihin ja
pätevyyksiin liittyvät välineet saataisiin koottua keskitettyyn
asiointipisteeseen. Tämän ansiosta opiskelijoiden ja työntekijöiden olisi
helpompi hyödyntää taitojen ja pätevyyksien avoimuutta ja tunnustamista edistäviä
EU:n välineitä ja samalla niiden tuntemus oppilaitoksissa ja yrityksissä
kasvaisi, mikä lisäisi niiden tehokkuutta. Resurssien yhdistäminen johtaisi
todennäköisesti tehokkuusetuihin ja mahdollistaisi resurssien yhdentämisen
vastaaviin kansallisen tason resursseihin. Lisäksi se todennäköisesti edistäisi
merkittävästi Europass-välineisiin liittyvää tiedotusta ja niiden
täytäntöönpanoa eri sidosryhmien keskuudessa tuloksena olevan yhdistetyn palveluverkon
kaikissa osissa. ·
Europass joustavien oppimisväylien edistäjänä — Europass-välineitä on selvästikin tarpeen mukauttaa, jotta
voitaisiin ottaa huomioon aiempaa joustavammat, oppijakeskeiset oppimisväylät
kunkin henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Uudistetun järjestelmän olisi
oltava riittävän joustava, jotta koulutusalan kehitys ja uudet tekniikat,
tieto- ja viestintätekniikka mukaan lukien, voitaisiin ottaa asianmukaisesti
huomioon. Nämä tarpeet ovat erityisen ajankohtaisia kahdella alalla: a) Europassiin kuuluu kaksi eri välinettä,
joilla annetaan lisätietoja oppimistuloksista: korkeakoulututkintotodistuksen
liite ja ammattitutkintotodistuksen liite. Kannattaisi selvittää, voitaisiinko
yhdellä yhtenäisellä asiakirjalla helpottaa eri koulutusaloilla myönnettyjen
tutkintotodistusten yhdenmukaista ymmärtämistä ja edistää opintosuoritusten
eurooppalaisten siirtojärjestelmien (kuten ECTS:n ja ECVETin) yhteentoimivuutta
eri koulutustasojen välillä ja eri maissa. b) Epävirallisen tai arkioppimisen (myös
verkko-opetuksen) kautta hankittujen taitojen kirjaaminen: nykyisin vain
Europass-liikkuvuustodistukseen on mahdollista kirjata ulkomailla epävirallisen
oppimisen kautta hankittuja taitoja. Europassia olisi epävirallisen ja
arkioppimisen validoinnista annetun neuvoston suosituksen mukaisesti
tarkistettava, jotta epävirallisen tai arkioppimisen kautta hankitut taidot
olisi mahdollista kartoittaa ja dokumentoida, myös tapauksissa, joihin ei
sisälly liikkuvuutta. Tämä kattaisi myös taitojen arvioinnin. Komissio on jo
aloittanut valmistelutyön mahdollisen uuden asiakirjan, Europass experience
-asiakirjan, käyttöön ottamiseksi. Sen avulla on tarkoitus tukea epävirallisen
oppimisen ja arkioppimisen validointia koskevia eurooppalaisia suuntaviivoja.
Näillä uudistuksilla olisi vaikutusta myös nuorisotakuu- ja työharjoittelualoitteisiin[22]. Päällekkäisyyksien välttämiseksi olisi myös
selvitettävä, miten Youthpass-järjestelmästä saadut todistukset olisi
kirjattava Europassiin. Lisäksi on tarpeen jatkaa sen selvittämistä, miten
uudet avoimuutta edistävät välineet, esimerkiksi verkko-opiskelun uusien
todistusmenettelyjen tuottamat ”avoimen koulutuksen leimat”, olisi
sisällytettävä Europassiin tai miten ne voisivat täydentää sitä. Myös
tietotekniikan käytännön hallinta tai hyvät taidot olisi saatava näkyvämmin
esille Europass-ansioluettelossa. ·
Europassin ja työnvälityksessä käytettävien EU:n
välineiden yhteentoimivuuden parantaminen – Teknisten
standardien erilaisuus estää tällä hetkellä joidenkin työnhakuun käytettävien
EU:n välineiden tehokkaamman lähentämisen. Lisätoimet ovat tarpeen, jotta
Europass-ansioluettelo ja uusi eurooppalainen osaamispassi saataisiin kytkettyä
Eures-verkoston ansioluettelotietokantaan ja yksityisten työvoimapalveluiden
sekä neuvonta- ja validointikeskusten välineisiin ja taitojen
arviointivälineisiin. Lisäksi olisi selvitettävä mahdollisuudet liittää
Europassiin päätös, jolla tunnustetaan tietyssä jäsenvaltiossa hankittu
ammattipätevyys, myös jos se on saatu uuteen eurooppalaiseen ammattikorttiin
liittyvän menettelyn kautta. Kuten edellä
todettiin, tiedonannossa ”Koulutuksen uudelleenajattelu” korostettiin, että
koulutus ja taidot ovat keskeinen strateginen voimavara talouskasvun,
kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Tiedonannossa ehdotetaan muun muassa,
että selvitettäisiin mahdollisuudet edistää taitojen ja pätevyyksien avoimuutta
ja tunnustamista tukevien EU:n välineiden välistä synergiaa ja parempaa
yhteensovittamista siten, että tavoitteena olisi taitojen ja tutkintojen
eurooppalaisen alueen muodostaminen. Sen myötä kaikki voisivat liikkua vapaasti,
heidän osaamisensa ja pätevyytensä pystyttäisiin tunnustamaan nopeasti
jatko-opintoja varten ja myös työnantajat pystyisivät ymmärtämään ja arvioimaan
niitä asianmukaisesti. Komissio aikoo
keskustella tässä kertomuksessa esitetyistä päätelmistä sidosryhmien kanssa
taitojen ja tutkintojen eurooppalaisesta alueesta talvella 2013/2014 käytävän
julkisen keskustelun yhteydessä. Saatuaan käyttöönsä tämän keskustelun
päätelmät Europass-puitteista sekä asiaa koskevan vaikutustenarvioinnin
komissio saattaa harkita ehdotuksen tekemistä Europass-järjestelmän
oikeusperustan eli 15. joulukuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston
päätöksen N:o 2241/2004/EY tarkistamisesta. [1] KOM(2010) 478 lopullinen, KOM(2010) 682 lopullinen, KOM(2010) 245
lopullinen/2, COM(2012) 173 final ja COM(2012) 485 final. [2] COM(2012) 669 final. [3] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 2241/2004/EY, annettu 15
päivänä joulukuuta 2004, jäljempänä ’Europass-päätös’. [4] Ks. Europass-päätöksen 15 artikla. Tässä kertomuksessa keskitytään
PPMI-tutkimuslaitoksen (Public Policy and Management Institute) vuonna 2012
tekemän toisen Europass-arvioinnin tuloksiin. Ks. http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/evalreports/index_en.htm#trainingHeader. [5] EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2. [6] COM(2013) 654 final. [7] Lomakepohja ansioluetteloa varten. [8] Kielitaidon itsearviointiväline, jossa hyödynnetään yhteisen
eurooppalaisen kieliviitekehyksen viiteasteikkoja. [9] Siinä luetellaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden
opintosuoritukset, mukaan lukien oppiaineet ja arvosanat. [10] Ammattipätevyyden sisällön kuvaus jo myönnetyn
ammattitutkintotodistuksen täydennykseksi. [11] Kansallisten opetusviranomaisten antama asiakirja, johon on kirjattu
työ- ja koulutusjaksot muissa Euroopan maissa. [12] Portaalin on kehittänyt Euroopan ammatillisen koulutuksen
kehittämiskeskus Cedefop, joka myös ylläpitää ja hallinnoi sitä Euroopan
komission puolesta. Ks. http://europass.cedefop.europa.eu/fi/home?loc=fi_FI. [13] https://ec.europa.eu/eures/home.jsp?lang=fi. [14] http://ec.europa.eu/dgs/education_culture/evalreports/training/2013/europass_en.pdf. Tämän kertomuksen tiedot ovat peräisin ulkopuolisesta arvioinnista. [15] Käytetyt lyhenteet: CV: ansioluettelo; KP: kielipassi; LT:
liikkuvuustodistus: KL: korkeakoulututkintotodistuksen liite; AL:
ammattitutkintotodistuksen liite. [16] Ks. edellinen alaviite. [17] http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/eqf_en.htm. [18] http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/ecvet_en.htm. [19] http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/ects_en.htm. [20] Direktiivi 2005/36/EY. [21] EU rahoittaa enintään 50 prosenttia kansallisten Europass-keskusten
toimintakustannuksista. [22] Ks. myös http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=1006&langId=fi.