52006DC0589

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.10.2006

KOM(2006) 589 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE (Epävirallinen kokous Lahdessa 20. lokakuuta 2006)

Innovaatiomyönteinen moderni Eurooppa

I Johdanto

Kilpailu markkinoilla on lisääntynyt suhteellisen lyhyessä ajassa, kun globaaleille markkinoille on tullut yhä enemmän maita. Viime lokakuussa Hampton Courtissa kokoontuneet valtion- ja hallitusten päämiehet totesivat, että on pyrittävä paremmin hyödyntämään Euroopan luovuutta ja kykyä muuttaa osaaminen korkealaatuisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja uusiksi liiketoimintamalleiksi, joilla on kysyntää maailmanlaajuisesti. Tällä tavoin voidaan menestyä globaalissa taloudessa ja saavuttaa kasvuvauhti, jota elintasomme säilyttäminen edellyttää. Innovoinnin lisääminen on keskeinen tekijä uudistetun Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian onnistumisen kannalta.

Eurooppa on ennenkin onnistunut löytämään ratkaisuja, jotka ovat parantaneet ihmisten elinoloja kaikkialla maailmassa. Esimerkkeinä voidaan mainita ihmishenkiä säästävät lääkkeet ja pitkälle kehittynyt televiestintä. Innovointi on avain suurimpiin edessämme oleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, sairauksien havaitsemiseen ja ehkäisemiseen, liikennemäärien kasvuun, turvattomuuteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Komissio on jo aiemmin esittänyt yleiset puitteet innovoinnin edistämiselle Euroopassa ja innovoinnin edistämistä koskevan 10 kohdan toimintasuunnitelman[1], jota kilpailukykyneuvosto käsitteli äskettäin. Tässä tiedonannossa keskitytään muutamiin sellaisiin asioihin, joilla on eurooppalainen ulottuvuus ja joilla on mahdollista saada aikaan varsin huomattavia etuja suhteellisen lyhyellä aikavälillä, jos valtion- ja hallitusten päämiehet antavat asioille vahvan tukensa.

II Mikä on Euroopan nykytilanne?

Jos tarkastellaan EU:ta kokonaisuutena, innovointi ei ole samalla tasolla kuin EU:n tärkeimmissä kilpailijamaissa, vaikka joidenkin jäsenvaltioiden taloudet ovatkin maailman innovatiivisimpien talouksien joukossa. Kiina ja Intia, jotka ovat jo pitkään haastaneet meidät perinteisillä työvoimavaltaisilla aloilla, etenevät nyt nopeasti innovoinnissa ja teknologian kehittämisessä. Talousuudistusten ansiosta niistä ja muista nousevista talouksista tulee vakavasti otettavia globaaleja kilpailijoita monilla nopean kasvun aloilla. Monilla nousevilla talouksilla on innovointistrategia, ne investoivat voimakkaasti korkean teknologian infrastruktuuriinsa ja niiden koulutusjärjestelmä tuottaa suuret määrät lahjakkaita korkeasti koulutettuja työntekijöitä.

Euroopalla ja sen jäsenvaltioilla on monia innovoinnin kannalta keskeisiä voimavaroja. Kärsimme kuitenkin tietyistä paradokseista:

- Keksintöjä tehdään, mutta usein käy niin, että niistä ei synny uusia tuotteita, työpaikkoja ja patentteja.

- Pieniä, erittäin innovaatiokykyisiä uusia yrityksiä on paljon, mutta niiden ei ole helppoa kasvaa suuriksi maailmanlaajuisesti menestyviksi yrityksiksi.

- Joillakin aloilla (esim. televiestinnässä) tieto- ja viestintätekniikan innovaatiot ovat johtaneet merkittävään tuottavuuden parantumiseen, mutta toisilla taas (esim. rahoituspalveluissa ja jakelualalla) näin ei ole käynyt.

Useat tekijät vaikuttavat innovointiin:

Ensinnäkin korkealaatuisen koulutuksen tarjoaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kansalaisilla olisi valmiudet vastata globalisaation haasteisiin. Jos yritykset eivät löydä tarpeeksi oikeanlaista työvoimaa Euroopasta, ne viime kädessä hakeutuvat investoimaan muualle. Keskivertoaikuinen on EU:ssa huomattavasti vähemmän koulutettu kuin muiden teollisuusmaiden aikuisväestö[2]. Me myös käytämme korkea-asteen koulutukseen huomattavasti vähemmän rahaa kuin monet kilpailijoistamme.

Aikaisemmin ihmisten oppimat taidot kelpasivat vuosikymmeniä. Nykyisin taitoja on jatkuvasti päivitettävä ja uudistettava, mutta meillä ei vieläkään tehdä tarpeeksi jatkuvan kouluttautumisen ja uudelleenkoulutusohjelmien edistämiseksi.

EU:lla, kuten monilla muillakin, on edessään suuria väestörakenteen muutoksia, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Vuoteen 2030 mennessä työikäisten osuus väestöstä vähenee 6,8 prosentilla, mikä pahentaa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Monissa jäsenvaltioissa on jo nyt pulaa korkeasti koulutetusta työvoimasta, erityisesti tutkijoista ja luonnontieteiden ja tekniikan alan loppututkinnon suorittaneista, jotka ovat teknologian kehityksen tukipilari.

Väestömuutoksella on Euroopan kannalta laajempia vaikutuksia. Vajaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua Euroopan väestöstä puolet on yli 50-vuotiaita, kun tällä hetkellä heidän osuutensa on vain yksi kolmannes. Nuorempia ihmisiä on tulevaisuudessa vähemmän, mikä väistämättä vaikuttaa yhteiskunnan kykyyn uudistua ja luoda uutta.

Ehkä koulutusjärjestelmiemme suurin haaste on kuitenkin organisatorinen. Euroopan koulutusjärjestelmä on edelleen pirstaleinen. Yliopistot eivät tee keskenään yhteistyötä niin paljon kuin niiden pitäisi. Yhdysvalloissa ja Japanissa monet onnistuneet innovaatiot ovat syntyneet tiedemaailman ja yritysten läheisen yhteistyön tuloksena. Euroopassa tällainen toiminta on varsin uutta, ja paljon on tehtävä, jotta etumatka voitaisiin kuroa umpeen.

Toinen innovointia haittaava tekijä on, että Euroopan T&K-investoinnit ovat paljon alhaisemmat kuin muiden teollisuusmaiden. Jos jäsenvaltiot täyttävät sitoumuksensa, Euroopan T&K-menojen odotetaan nousevan nykyiseltä 1,9 prosentin tasolta 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2010 mennessä[3]. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan huomattavaa panostusta sekä kansallisella että EU:n tasolla, jotta Eurooppa olisi T&K-investointien kannalta houkuttelevampi. Euroopan tutkimusinvestointivaje johtuu lähinnä siitä, että yksityisen sektorin T&K-investoinnit ovat huomattavasti alhaisemmat, mikä taas kertoo epäedullisemmasta toimintaympäristöstä ja epävarmuudesta kannattavuuden suhteen.

Monilla alueilla on edelleen esteitä talouden kehittymiselle. Monien yritysten on vaikea päästä tietyille markkinoille, riskipääoman tarjonta on vähäistä ja sääntelyssä on pullonkauloja tai liiallista byrokratiaa, joka ehkäisee innovointia ja estää ideoiden leviämisen. Lisäksi vanhentuneiden rakenteiden ja tapojen vuoksi on vaikeampaa sopeutua nopeaan muutokseen.

III Avaimet Euroopan innovointimahdollisuuksien hyödyntämiseen

Teknologiainnovaatiot ovat tärkeitä, mutta”pehmeitä” innovaatioita tarvitaan vähintään yhtä paljon. Näistä voidaan mainita esimerkkinä liiketoimintamallien muuttaminen, parempi suunnittelu ja prosessien organisointi. Jotta teknologian kehitystä voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan yleensä aina organisatorisia muutoksia.

Euroopan innovointivalmius lisääntyisi merkittävästi seuraavilla alueilla toteutettavin toimin:

1) Eurooppa johtavaan asemaan strategisissa tulevaisuuden teknologioissa

Eurooppa kärsii yhä siitä, että resurssit ovat rajalliset ja hajallaan[4]. Eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat erinomainen väline yhteistyön lisäämiseen ja kriittisen massan saavuttamiseen. Niissä erilaiset julkiset ja yksityiset sidosryhmät toimivat yhdessä määritelläkseen ja toteuttaakseen pitkäaikaisia tutkimus- ja teknologiaohjelmia. Teknologiayhteisöt pyrkivät jo varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan niihin toimintaedellytyksiin, joilla T&K-toiminnan tuloksien tuominen markkinoille onnistuu. Euroopan teknologiayhteisöjen menestymismahdollisuudet kasvaisivat selvästi, jos kansalliset ja alueelliset viranomaiset sitoutuvat auttamaan niitä tavoitteidensa saavuttamisessa.

Eräät eurooppalaiset teknologiayhteisöt ovat kasvaneet niin laajoiksi, että niiden päätavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyökumppanuuksien käynnistämistä – ts. yhteisten teknologia-aloitteiden luomista – Niiden ansiosta pitkän aikavälin tutkimusinvestointeihin sitoudutaan paremmin ja pysyvämmin.

Lupaavia alueita, joilla yhteisten teknologia-aloitteiden käynnistämistä suunnitellaan:- vety- ja polttokennot- nanoelektroniikka- innovatiiviset lääkkeet- sulautetut tietotekniikkajärjestelmät- ilmailutekniikka ja lentoliikenne (nk. puhdas ilmatila)- ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES)

Euroopan teollisuus on valmis sijoittamaan huomattavia summia näihin aloitteisiin, jos EU osallistuu rahoitukseen (seitsemännen puiteohjelman kautta), jota täydennetään yksittäisten jäsenvaltioiden rahoituksella. Julkisten ja yksityisten tahojen kunnianhimoisten yhteistyökumppanuuksien käynnistäminen vakaalta taloudelliselta ja hallinnolliselta pohjalta on mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa hukata, jos haluamme, että Euroopalla on johtoasema tulevaisuuden teknologiassa. Euroopan teknologiainstituutti voisi perustaa toimintansa tätä ja muita lupaavia aloja koskeviin aloitteisiin.

Komissio sisällyttää kasvu- ja työllisyysstrategian edistymisestä tämän vuoden lopussa laadittavaan kertomukseen suunnitelman pisimmälle kehitettyjen yhteisten teknologia-aloitteiden pikaiseksi käynnistämiseksi.

2) Yhteyksien vahvistaminen yliopistojen, tutkimuksen ja yritysten välillä

Aikaisemmin toimittiin niin, että yliopistot kehittivät uutta tietoa, jota yritykset saattoivat poimia kaupallista soveltamista varten. Aivan liian paljon tietoa on jäänyt vain yliopistojen käyttöön, ja yritysten tarpeet jäävät uuden tiedon tuottamisessa liian vähälle huomiolle. Tämä innovointimalli on aikansa elänyt. Nykyisin innovointi keskittyy osaamisverkostoihin, joissa tieto välittyy kaikille, kehittyy ja kasautuu, minkä ansiosta uusista ideoista on helpompi kehittää nopeasti tuotteita ja palveluja.

Tällainen yliopistojen, suurten ja pienten yritysten, tutkimuslaitosten, sijoittajien ja jopa käyttäjä- ja kuluttajajärjestöjen välinen yhteistyö toteutuu parhaiten klustereissa – maantieteellisesti rajatuilla alueilla, joilla sidosryhmien on mahdollista olla suoraan yhteydessä toisiinsa ja jotka myös houkuttelevat uusia osallistujia. On yhä enemmän vahvaa näyttöä siitä, että klustereissa yhteistyötä tekevät yritykset ovat Euroopan innovatiivisimpia [5]. Siksi klusterit ovat nousseet tärkeäksi osaksi jäsenvaltioiden innovaatiostrategioita, ja niiden kehittämistä olisi edistettävä.

Jäsenvaltiot ja yliopistot voivat itse tehdä paljon – ja tekevätkin – tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi. Voidaan kuitenkin saada huomattavaa etua, jos eri puolilla EU:ta käytettävissä olevaa tietoa ja osaamista onnistutaan hyödyntämään paremmin. Ehdotuksessa Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta esitetään innovatiivinen malli vahvalle yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysmaailman yhteistyölle. Euroopan teknologiainstituutti parantaa jäsenvaltioiden kilpailukyvyn perustaa ottamalla kumppaniorganisaatiot mukaan yhdennettyyn innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaan, jossa noudatetaan korkeimpia kansainvälisiä standardeja. Euroopan teknologiainstituutin avulla voidaan keskittää Euroopan resursseja, saada yksityisen sektorin rahoitusta eturivin tutkimukselle, houkutella parhaita tutkijoita kaikkialta maailmasta ja panna alulle innovatiivisten pk-yritysten oheisyrityksiä. Siitä voi tulla symboli Euroopan kyvylle toimia yhdessä ja luoda uutta.

3) Toimintaympäristön parantaminen

Tietämyksen muuttaminen onnistuneiksi kaupallisiksi sovelluksiksi ei ole kiinni onnesta. Sijoittaminen T&K-toimintaan ei yksin riitä. On lukuisia yleisiä ja alakohtaisia edellytyksiä, jotka toteutuessaan parantavat huomattavasti innovointiympäristöä ja mahdollisuuksia saada kaupallista menestystä. Eurooppa on asettanut yhteisen tavoitteen T&K-menoille, ja nyt on keskityttävä saamaan näistä investoinneista kaikki irti luomalla sopiva toimintaympäristö.

Yleiset edellytykset

Aidosti yhdentyneet markkinat

Innovoinnin lisäämisen edellytyksenä on toimiva kilpailu ja kaikilta osin toimivat yhtenäismarkkinat, jotka ovat niin suuret, että ne antavat suuryrityksille ja monille pk-yrityksillekin mahdollisuuden kilpailla maailmanlaajuisesti.

Innovoinnin rahoittaminen

On ilman muuta erittäin tärkeää, että ne, joilla on hyviä ideoita, löytävät rahoituksen ideoidensa toteuttamiseen. Se ei koskaan ole ollut helppoa, mutta viime vuosina varhaisvaiheen rahoituksen saaminen on entisestään vaikeutunut. Riskipääomarahastot eivät ole enää yhtä kiinnostuneita tekemään kovin pienen mittakaavan sijoituksia. Näin on syntynyt pääomakuiluksi kutsuttu ilmiö, jonka seurauksena monet lupaavat ideat jäävät toteuttamatta. Lisäksi aivan liian monien nopeasti kasvavien pk-yritysten on etsittävä tarvitsemansa pääoma muualta (Yhdysvalloista).

Ongelman ratkaisemiseen ei ole mitään ihmeratkaisua. Eräät jäsenvaltiot ovat tarjonneet verokannustimia ns. bisnesenkeleille, jotka sijoittavat pieniin vastaperustettuihin yrityksiin, joihin liittyy suuri riski. Hyvien käytänteiden jakamiseen kannustetaan ja tutkitaan, voitaisiinko ongelmaan mahdollisesti vaikuttaa muilla julkisen sektorin toimenpiteillä.

2000-luvun immateriaalioikeuspolitiikka

Kun idea on kypsä, sen omistajalle on tärkeää turvata sen käyttöoikeudet. Immateriaalioikeudet ovat tyypillisesti monien yritysten tärkein voimavara ja niiden kilpailuedun lähde.

Vaikka erimielisyyttä voi olla siitä, millaiset puitteet olisivat toimivimmat, useimmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Euroopan nykyinen teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä ei ole onnistunut pysymään (yhtenäis)markkinoiden nopean yhdentymisen, teknologian nopean muuttumisen ja muuttuvien liiketoimintamallien vauhdissa.

Euroopassa tarvitaan tälle vuosituhannelle soveltuvaa selkeää ja johdonmukaista säännöstöä immateriaalioikeuksien suojaamisesta. Säännöstöön olisi sisällytettävä seuraavat periaatteet:

- korkea laatu : immateriaalioikeuksien olisi perustuttava tiukkoihin normeihin, joilla tutkitaan uutuus ja keksinnöllisyys; huonolaatuinen patenttijärjestelmä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja oikeudenkäyntejä;

- kohtuuhintaisuus : erityisesti pk-yritysten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että patentointimenettelyt ovat kohtuuhintaisia ja että hinta on niissä oikeassa suhteessa laatuun ja oikeusvarmuuteen;

- yhdenmukaisuus : samanlainen säädösten tulkinta ja yhdenmukainen oikeuskäsittely lisää oikeusvarmuutta ja vähentää huomattavasti kustannuksia;

- tasapaino : arvokkaiden keksintöjen palkitseminen ja ideoiden liikkuminen helposti dynaamisessa eurooppalaisessa tietoyhteiskunnassa on oltava tasapainossa.

Kaikkein tärkein askel on kustannustehokkaan yhteisöpatentin käyttöönotto. Ennen sen toteutumista jäsenvaltioiden ja komission olisi yhdessä pyrittävä tehostamaan nykyistä patenttijärjestelmää parantamalla riitojenratkaisukeinoja yhteisön välineen avulla. Näin saataisiin poistettua yksi merkittävät innovoinnin este. Eurooppa-neuvoston olisi ilmaistava pitävänsä etenemistä tällä alueella ensiarvoisen tärkeänä ja annettava neuvostolle ja komissiolle tehtäväksi esittää ratkaisuja Eurooppa-neuvoston antamassa aikataulussa. Tämän lisäksi komissio on ryhtynyt laajasti käymään läpi teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaa kokonaisuudessaan ja tulee ehdottamaan ennen kevään 2007 Eurooppa-neuvoston kokousta konkreettisia toimia, joilla edetä kohti nykyaikaista ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista säännöstöä.

Avoimien ja yhteentoimivien standardien asettamisen nopeuttaminen

Kun ideat johtavat kaupallisiin tuotteisiin, on tärkeää luoda eurooppalaisia standardeja, jolla taataan, että tuote voidaan saattaa markkinoille ja että se toimii ongelmitta muiden sovellusten kanssa.

Standardit voivat ratkaista uusien teknologioiden menestymisen tai epäonnistumisen. Eurooppa ei olisi saavuttanut maailmanlaajuista johtoasemaa matkaviestinnässä ilman vuonna 1987 sovittua GSM-standardia, joka oli lähtöisin EU:n rahoittamasta T&K-toiminnasta.

Standardointiprosessimme ei kuitenkaan ole enää tarpeeksi nopea esim. nopeasti kehittyville korkean teknologian tuotteiden markkinoille, ja standardeja luodaan yhä enemmän Euroopan ulkopuolella tilapäisissä elimissä, joissa eurooppalaisten yritysten vaikutusvalta on vähäinen. Standardointielimet ovatkin tämän vuoksi ottaneet käyttöön uusia vähemmän muodollisia työskentelytapoja, joiden avulla on mahdollista sopia standardeista nopeammin mutta jotka ovat johtaneet standardeihin, jotka eivät sovi yhteen, kuten hiljattain mobiilitelevisiostandardien tapauksessa. Tämä tarkoittaa, että laitteiden ja palveluiden käyttäjille ja valmistajille aiheutuu kustannuksia eikä yhtenäismarkkinoita voi kehittyä.

Tilanteen ei voida antaa jatkua. Komissio konsultoi piakkoin teollisuuden edustajia ja tekee ehdotuksia, joiden avulla on mahdollista kehittää standardeja riittävän nopeasti ottaen huomioon erittäin lyhyet innovaatiosyklit ja yhteentoimivuuden varmistamisen.

Alakohtaiset edellytykset

Yleisten edellytysten parantaminen edistää kaikkien yritysten innovointia, mutta maailmanlaajuinen menestys edellyttää myös sopivien olosuhteiden luomista yksittäisille aloille.

Nykykehitys, jossa siirrytään langattomaan teknologiaan, tulee kiihtymään. Ilman yhteistä eurooppalaista toimintamallia, jolla tätä kirjoa hallitaan, näiden teknologioiden kehittäminen vaikeutuu. Eräs lupaava teknologia ovat uusiutuvat polttoaineet, joiden kohdalla on löydettävä ratkaisut infrastruktuuri- ja jakeluongelmiin. On esimerkkejä, joissa oikeilla päätöksillä on voitu antaa eurooppalaiselle teollisuudelle ratkaiseva lähtölaukaus.

Muilla alueilla, kuten energiatehokkuudessa ja ympäristöinnovoinnissa, hallitusten tehtävä on huolehtia lainsäädännön ennustettavuudesta, jotta yritykset voivat suunnitella investointejaan. Ne voivat näyttää esimerkkiä varmistamalla, että julkiset rakennukset täyttävät korkeimmat standardit. Sen sijaan, että ostaisivat standardituotteita hyllyltä, ne voivat käyttää hankintamäärärahojaan järkevästi edellyttämällä innovatiivisia ratkaisuja. Tällä tavoin ne voivat luoda kysyntää, joka on välttämätöntä esim. energiatehokkaampien bussien tai pitkälle kehittyneiden jätteenkäsittelylaitteistojen kehittämiselle.

Sellaisilla aloilla, joilla hallitus itse on tärkeä toimija, esim. terveydenhuollossa ja koulutuksessa, on huomattavat mahdollisuudet käyttää varoja tai organisatorisia valtuuksia sellaisten innovatiivisten sovellusten edistämiseen, jotka parantavat palvelujen laatua ja tehokkuutta. Yleisemmällä tasolla hallitukset voivat vaikuttaa myönteisesti innovointiin uudenaikaistamalla julkishallintoa erityisesti sähköisin viranomaispalveluin.

Komissio tekee ns. edelläkävijämarkkinoiden syntymisen edistämistä koskevan aloitteensa puitteissa ulkopuolista asiantuntemusta hyödyntäen alakohtaisen analyysin alueilla, joilla on mahdollisuuksia luoda kysyntää uusille innovatiivisille tuotteille ja palveluille. Analyysissä määritetään esteet, jotka on poistettava, ja arvioidaan, miten julkisen sektorin välineitä voidaan parhaiten käyttää niin, että lupaavat uuden teknologian ja perinteisempien alojen sovellukset pääsevät markkinoille ja synnyttävät globaaleja menestystarinoita.

IV Päätelmä

Innovoinnin edistämisessä on monia puolia. Se, että eräät maat ja alueet ovat onnistuneet luomaan aidosti innovaatiomyönteisen ympäristön, on pitkälti seurausta tietoisesta poliittisesta päätöksestä suhtautua innovointiin strategisesti keskittämällä toimet tärkeimpiin toimintaedellytyksiin ja varmistamalla, että täytäntöönpanoa seurataan korkeimmalla poliittisella tasolla.

Lahden epävirallinen Eurooppa-neuvoston kokous tarjoaa Euroopan päättäjille tilaisuuden antaa selkeää ohjeistusta konkreettisilla alueilla, joilla innovointia voidaan Euroopassa edistää. Tällä tavoin voidaan osaltaan vaikuttaa myös kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseen. Uusia rakenteita ei tarvita, vaan keväällä pidettävissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa olisi Lissabonin strategiaan liittyvällä seurannalla varmistettava, että toimenpiteiden toteuttamisessa edetään nopeasti.

[1] ”Tietämyksestä käytännön toimiin: laajapohjainen innovaatiostrategia EU:lle”, KOM(2006) 502 lopullinen, 13.9.2006.

[2] Esim. vuonna 2005 vain 22,8 prosentilla EU:n työikäisestä väestöstä (25–64-vuotiaat) oli korkea-asteen koulutus, kun Yhdysvalloissa se oli 39 prosentilla ja Japanissa 37 prosentilla (Lähteet: Eurostat ja OECD).

[3] EU:n T&K-menoja koskeva kokonaistavoite, joka on määrä saavuttaa vuoteen 2010 mennessä on 3 prosenttia (josta 2 prosenttia yksityisen ja 1 prosentti julkisen sektorin investointeja).

[4] Innovation Policy Trend Chart issa luetellaan 1340 innovoinnin tukiohjelmaa, jotka ovat käytössä 28 maassa.

[5] Ks. Innobarometer 2006 – www.europa-innova.org