This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32014R0512
Regulation (EU) No 512/2014 of the European Parliament and of the Council of 16 April 2014 amending Regulation (EU) No 912/2010 setting up the European GNSS Agency
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 512/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014 , Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 512/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014 , Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta
EUVL L 150, 20.5.2014, p. 72–92
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2020; Implisiittinen kumoaja 32021R0696
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 6 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 17 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 5 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 10 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 11 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 22 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 14 .10 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 16 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 2 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Lisäys | artikla 11 BI | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 3 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 7 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 4 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 12 alakohta B) | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 13.3 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 23 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 8 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Lisäys | artikla 8 BI | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Lisäys | luku IV BI | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 9.1 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 13.6 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 13.5 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Korvaus | artikla 26 | 23/05/2014 | |
Modifies | 32010R0912 | Poisto | artikla 18 | 23/05/2014 |
Relation | Act | Comment | Subdivision concerned | From | To |
---|---|---|---|---|---|
Corrected by | 32014R0512R(01) | (GA) | |||
Implicitly repealed by | 32021R0696 | 01/01/2021 |
20.5.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 150/72 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS N:o 512/2014,
annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,
Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2)
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 (3) 14 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 912/2010 (4) 2 artiklan mukaan Euroopan GNSS-virasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien, jäljempänä ’järjestelmät’, turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen ja käynnistää tätä varten turvajärjestelyjen täytäntöönpanon ja turvallisuustarkastusten suorittamisen ja seuraa niiden soveltamista. |
(2) |
Järjestelmät määritellään asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklassa. Järjestelmät ovat monimutkaisia, ja niiden perustaminen ja toiminta koskee useita sidosryhmiä, joilla kullakin on erilaisia tehtäviä. Tässä yhteydessä on ehdottoman tärkeää, että kaikki Galileo- ja EGNOS-ohjelmien, jäljempänä ’ohjelmat’, toteutukseen osallistuvat sidosryhmät käsittelevät EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja ja suojaavat tällaiset tiedot niiden perusperiaatteiden ja vähimmäisnormien mukaisesti, jotka on vahvistettu EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevissa komission ja neuvoston turvallisuussäännöissä, ja että asetuksen (EU) N:o 1285/2013 17 artiklaa, jossa vahvistetaan vastaavan tasoinen suoja EU:n turvallisuusluokitelluille tiedoille, sovelletaan tarvittaessa kaikkiin ohjelmien toteutukseen osallistuviin sidosryhmiin. |
(3) |
Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyyn osallistuvina ja sen kohteina olevina sidosryhminä ovat jäsenvaltiot, komissio, asiaankuuluvat unionin virastot, Euroopan avaruusjärjestö (European Space Agency, ESA) ja neuvoston yhteiseen toimintaan 2004/552/YUTP (5) osallistuvat osapuolet. |
(4) |
Ottaen huomioon järjestelmien erityispiirteet ja monimutkaisuus, järjestelmien täytäntöönpanoon osallistuvat erilaiset toimijat ja mahdollisten käyttäjien moninaisuus, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia olisi helpotettava kuulemalla asianmukaisesti kaikkia asiaankuuluvia osapuolia, kuten Galileo-ohjelman nojalla perustettuun, julkisesti säännellyn palvelun (Public Regulated Service, PRS) tarjontaan tarkoitettuun järjestelmään liitettyjä verkkoja operoivia jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansallisia viranomaisia, muita asiaankuuluvia jäsenvaltioiden viranomaisia, ESAa tai, jos tästä määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, kolmansia maita, joissa on järjestelmien maa-asemia. |
(5) |
Jotta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät tehtävät voidaan suorittaa asianmukaisesti, on ratkaisevan tärkeää, että komissio toimittaa kaikki näiden tehtävien suorittamisessa tarvittavat tiedot. On myös tärkeää, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet sovitetaan yhteen ohjelmien hallinnoinnista asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti vastaavien elinten ja muiden turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta vastaavien tahojen toimien kanssa. |
(6) |
Sovellettavaa riskien arvioinnin ja hallinnan toimintaperiaatetta olisi toteutettava parhaita käytäntöjä noudattaen. Siihen olisi kuuluttava turvallisuustoimenpiteiden soveltaminen syvyyssuuntaisen turvallisuuden periaatteen mukaisesti. Siinä olisi otettava huomioon, kuinka todennäköistä on riskin tai pelätyn tapahtuman toteutuminen. Sen olisi oltava oikeasuhteinen, asianmukainen ja kustannustehokas, ja sen yhteydessä olisi otettava huomioon kustannukset, joita aiheutuu riskien vähentämiseksi toteuttavien toimenpiteiden käyttöönotosta, verrattuna toimenpiteistä saatavaan hyötyyn turvallisuuden kannalta. Syvyyssuuntaisella turvallisuudella pyritään parantamaan järjestelmien turvallisuutta toteuttamalla teknisiä ja muita kuin teknisiä turvallisuustoimenpiteitä, joilla järjestetään monitasoinen puolustus. |
(7) |
Erityisen arkaluonteista toimintaa on PRS-vastaanottimien ja PRS-turvamoduulien kehittäminen, mukaan lukien asiaankuuluvat tutkimustoimet, ja niiden valmistaminen. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää luoda toimilupamenettelyt PRS-vastaanottimien ja PRS-turvamoduulien valmistajia varten. |
(8) |
Koska Galileo-ohjelman nojalla perustettuun järjestelmään liitettäviä verkkoja ja laitteita voi olla erittäin paljon, varsinkin sellaisia, jotka on tarkoitettu PRS-käyttöön, olisi turvallisuusjärjestelyjen strategiassa määriteltävä näiden verkkojen ja laitteiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnässä sovellettavat periaatteet, jotta varmistetaan hyväksyntätehtävän yhtenäinen toteutus, tämän kuitenkaan loukkaamatta jäsenvaltioiden turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen toimivaltaa. Soveltamalla näitä periaatteita mahdollistetaan johdonmukainen riskinhallinta ja vähennetään tarvetta laajentaa kaikkia riskienvähennystoimia järjestelmätasolle tavalla, jolla olisi kielteinen vaikutus kustannuksiin, aikatauluun, toimintatehoon ja palvelujen tarjontaan. |
(9) |
Elektromagneettiselta säteilyltä (eli elektroniselta salakuuntelulta) suojaavien tuotteiden ja toimenpiteiden sekä järjestelmien turvallisuuden varmistamiseen käytettävien salaustuotteiden arvioinnista ja hyväksynnästä olisi huolehdittava sen maan kansallisten, turvallisuusasioissa toimivaltaisten yksiköiden, johon tällaisia tuotteita valmistava yritys on sijoittautunut. Salaustuotteiden osalta tätä arviointia ja hyväksyntää olisi täydennettävä neuvoston päätöksen 2013/488/EU (6) liitteessä IV olevissa 26–30 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaava viranomainen vahvistaa tällaisten hyväksyttyjen tuotteiden ja toimenpiteiden valinnan ottaen huomioon järjestelmien yleiset turvallisuusvaatimukset. |
(10) |
Asetuksessa (EU) N:o 912/2010 ja erityisesti sen III luvussa täsmennetään ne edellytykset, joiden puitteissa virasto suorittaa järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat tehtävänsä. Siinä säädetään erityisesti, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset tehdään lähtökohtaisesti komissiosta ja ohjelmien toteutuksesta vastaavista yksiköistä riippumattomalla tavalla ja että järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisestä vastaavan viranomaisen on oltava virastossa toimiva riippumaton elin, joka tekee päätöksensä itsenäisesti. |
(11) |
Tämän periaatteen mukaisesti asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustetaan eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’, joka muodostaa viraston kolmannen elimen hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan ohella. Hyväksyntälautakunta suorittaa virastolle uskotut turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät tehtävät ja tekee viraston nimissä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset. Hyväksyntälautakunnan olisi vahvistettava työjärjestyksensä ja nimitettävä puheenjohtajansa. |
(12) |
Ottaen huomioon, että komission on asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti huolehdittava ohjelmien turvallisuudesta järjestelmien ja niiden toiminnan turvallisuus mukaan lukien, hyväksyntälautakunnan toimintaan olisi kuuluttava vain järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet eikä sen toiminta saisi vaikuttaa komissiolle osoitettuihin tehtäviin ja tälle annettuun vastuuseen. Tämän olisi koskettava erityisesti niitä tehtäviä ja vastuita, jotka kuuluvat komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 13 artiklan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan perusteella (7), mukaan lukien minkä tahansa turvallisuuteen liittyvän asiakirjan hyväksyminen delegoidulla säädöksellä tai täytäntöönpanosäädöksellä taikka muulla tavoin edellä mainittujen artiklojen mukaisesti. Ottaen huomioon hyväksyntälautakunnan erityisen asiantuntemuksen, sillä olisi kuitenkin oltava oikeus neuvoa sen omaan toimivaltaan kuuluvissa asioissa komissiota näissä artikloissa tarkoitettuja säädöksiä koskevien luonnosten laatimisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komissiolle kuuluvia tehtäviä ja vastuita. |
(13) |
Olisi myös varmistettava, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvät toimet suoritetaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ja oikeuksiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisen alalla. |
(14) |
Turvallisuuden yhteydessä käytetyt käsitteet ”tarkastukset” ja ”testit” voivat käsittää turvallisuutta koskevia arviointeja, tarkastuksia, uudelleentarkasteluja sekä turvallisuustarkastuksia ja -testejä. |
(15) |
Hyväksyntälautakunnan olisi voitava perustaa sen alaisuudessa ja sen ohjeiden mukaan toimivia asianmukaisia elimiä, jotta se voi toteuttaa kaikki tehtävänsä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Sen olisi erityisesti perustettava paneeli, joka auttaa sitä päätösten valmistelussa. |
(16) |
Olisi perustettava hyväksyntälautakunnan valvonnassa toimiva jäsenvaltioiden asiantuntijoiden ryhmä suorittamaan salatun aineiston jakelusta vastaavan viranomaisen tehtäviä, jotka liittyvät EU:n salausteknisen aineiston hallinnointiin. Asiantuntijaryhmä olisi perustettava väliaikaiseksi tarkoituksena varmistaa jatkuvuus tietoliikenneturvallisuusasioiden hallinnoinnissa Galileo-ohjelman käyttöönottovaiheessa. Tällaisten operatiivisten tehtävien suorittamiseen tehdään pysyvä ratkaisu pitkällä aikavälillä siinä vaiheessa, kun Galileo-ohjelman nojalla perustettu järjestelmä on täysin toimintavalmis. |
(17) |
Asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 määritellään ohjelmien julkinen hallinnointijärjestelmä vuosiksi 2014–2020. Asetuksessa annetaan komissiolle yleinen vastuu ohjelmista. Lisäksi siinä laajennetaan virastolle osoitettuja tehtäviä ja säädetään erityisesti, että virasto voi olla keskeisessä asemassa järjestelmien käytössä ja niiden käytöstä saatavan sosioekonomisen hyödyn maksimoinnissa. |
(18) |
Tässä uudessa tilanteessa on ehdottomasti varmistettava, että hyväksyntälautakunta voi suorittaa sille uskotun tehtävän täysin riippumattomasti etenkin viraston muihin elimiin ja muuhun toimintaan nähden, ja vältettävä kaikenlaiset eturistiriidat. Siksi on ensiarvoisen tärkeää erottaa viraston sisällä entistä selvemmin turvallisuusjärjestelyjen hyväksymiseen liittyvät viraston toimet sen muista toimista, kuten Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen hallinnoinnista, järjestelmien kaupallistamiseen osallistumisesta sekä kaikista muista toimista, joita komissio voi virastolle uskoa toimivallan siirtämisellä, erityisesti sellaisista, jotka liittyvät järjestelmien käyttöön. Tämän vuoksi hyväksyntälautakunnan ja sen alaisuudessa toimivan viraston henkilöstön olisi tehtävä työtään niin, että niiden itsenäisyys ja riippumattomuus on taattu viraston muihin tehtäviin nähden. Viraston eri tehtävät on konkreettisella tavalla ja tosiasiallisesti erotettava rakenteellisesti toisistaan viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014. Viraston sisäisissä henkilöstösäännöissä olisi myös taattava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus muita viraston tehtäviä suorittavaan henkilöstöön nähden. |
(19) |
Asetusta (EU) N:o 912/2010 olisi sen vuoksi muutettava pääasiassa hyväksyntälautakunnan ja sen puheenjohtajan itsenäisyyden ja valtuuksien lisäämiseksi niin, että itsenäisyys ja valtuudet pääosin vastaavat viraston hallintoneuvoston ja sen toimitusjohtajan itsenäisyyttä ja valtuuksia, kuitenkin siten, että säädetään viraston eri elimien välisestä yhteistyövelvoitteesta. |
(20) |
Hyväksyntälautakunnan ja hallintoneuvoston jäseniä nimettäessä ja niiden puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa on otettava tarvittaessa huomioon miesten ja naisten tasapuolisen edustuksen tärkeys. Lisäksi olisi otettava huomioon asiaan liittyvät johtamis-, hallinnolliset ja talousarvion hoitoon liittyvät taidot. |
(21) |
Hyväksyntälautakunnan olisi hallintoneuvoston sijasta laadittava ja hyväksyttävä viraston työohjelmien se osa, joissa kuvataan järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksymiseen liittyviä operationaalisia toimia, sekä viraston toimintaa ja näkymiä koskevan vuosikertomuksen se osa, joka liittyy järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin. Sen olisi toimitettava ne hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta ne voidaan sisällyttää viraston työohjelmaan ja vuosikertomukseen. Sen olisi myös käytettävä puheenjohtajaansa nähden kurinpitovaltaa. |
(22) |
Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle on syytä antaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätehtävissä vastaava rooli kuin toimitusjohtajalla on viraston muissa tehtävissä. Niinpä hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan olisi asetuksessa (EU) N:o 912/2010 säädetyn viraston edustamistehtävän lisäksi hallinnoitava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia hyväksyntälautakunnan alaisuudessa ja huolehdittava viraston työohjelmien hyväksyntätoimia koskevan osan täytäntöönpanosta. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan olisi Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä esitettävä kertomus hyväksyntälautakunnan tehtävien hoitamisesta ja annettava lausuntonsa niille. |
(23) |
Olisi laadittava asianmukaiset menettelyt, joilla varmistetaan, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyyn ei aiheudu häiriöitä ja että sen suorittamista voidaan jatkaa keskeytyksettä siinä tapauksessa, ettei hallintoneuvosto hyväksy viraston työohjelmia. |
(24) |
Koska eurooppalaisiin GNSS-ohjelmiin, turvallisuutta koskevat asiat mukaan luettuina, osallistuu tiettyjä kolmansia maita ja mahdollisesti kansainvälisiä järjestöjä, on syytä säätää nimenomaisesti, että kansainvälisistä järjestöistä ja kolmansista maista, varsinkin Sveitsistä, jonka kanssa olisi tehtävä yhteistyösopimus (8), voi osallistua poikkeuksellisesti ja tietyin edellytyksin edustajia hyväksyntälautakunnan työskentelyyn. Tällaiset edellytykset olisi määriteltävä unionin kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehtävässä kansainvälisessä sopimuksessa ottamalla huomioon turvallisuusasiat ja etenkin EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Norjan kuningaskunnan välisessä satelliittinavigointia koskevassa yhteistyösopimuksessa (9) ja ETA-sopimukseen liitetyissä pöytäkirjoissa N:o 31 ja N:o 37 on jo määrätty puitteet Norjan osallistumiselle. Ottaen huomioon hyväksyntälautakunnan erityisasiantuntemuksen sitä olisi voitava kuulla sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tällaisten kansainvälisten sopimusten neuvottelujen edellä tai niiden ollessa käynnissä. |
(25) |
Lisäksi olisi syytä saattaa asetus (EU) N:o 912/2010 yhdenmukaiseksi niiden periaatteiden kanssa, jotka sisältyvät hajautettuja virastoja koskevaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseen lähestymistapaan, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 5 päivänä heinäkuuta 2012, neuvosto 26 päivänä kesäkuuta 2012 ja komissio 12 päivänä kesäkuuta 2012, erityisesti hallintoneuvoston päätösten hyväksymissääntöjen, hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten sekä niiden puheenjohtajien toimikauden, monivuotisen työohjelman olemassa olon, hallintoneuvoston henkilöstöhallintoon liittyvien valtuuksien, asetuksen arvioinnin ja tarkistuksen, eturistiriitojen ehkäisyn ja hallinnan sekä turvaluokittelemattomien mutta arkaluonteisten tietojen käsittelyn osalta. Monivuotisen työohjelman hyväksymismenettely olisi toteutettava noudattaen täysin vilpittömän yhteistyön periaatteita ja ottaen huomioon tällaiseen työohjelmaan liittyvät aikataululliset rajoitukset. |
(26) |
Eturistiriitojen ehkäisyn ja hallinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että virasto luo puolueettomuuteen, lahjomattomuuteen ja korkeisiin ammatillisiin vaatimuksiin perustuvan maineen ja ylläpitää kyseistä mainetta. Tällöin ei saisi koskaan olla perusteltua syytä epäillä, että päätöksiin voisivat vaikuttaa edut, jotka ovat ristiriidassa viraston aseman kanssa koko unionia palvelevana elimenä, tai yksityiset edut tai viraston henkilöstön, jonkin kansallisen asiantuntijan tai tarkkailijoiden taikka hallintoneuvoston tai hyväksyntälautakunnan jonkin jäsenen kytkökset, jotka luovat tai voivat luoda ristiriidan asianomaisen henkilön virallisten tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen nähden. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan olisi siksi vahvistettava koko virastoa koskevat kattavat säännöt eturistiriidoista. Säännöissä olisi otettava huomioon suositukset, jotka tilintarkastustuomioistuin antoi Euroopan parlamentin pyynnöstä laatimassaan erityiskertomuksessa nro 15/2012, sekä tarve välttää eturistiriidat hallintoneuvoston jäsenten ja hyväksyntälautakunnan jäsenten välillä. |
(27) |
Viraston toiminnan avoimuuden varmistamiseksi sen työjärjestys olisi julkaistava. Tiettyjä yleisiä ja yksityisiä etuja olisi kuitenkin suojattava poikkeuksin. Ohjelmien sujuvan toiminnan varmistamiseksi monivuotisten ja vuosittaisten työohjelmien sekä vuosikertomusten olisi oltava mahdollisimman yksityiskohtaisia. Tästä johtuen ne voisivat sisältää aineistoa, joka on turvallisuusseikkojen tai sopimussuhteiden kannalta arkaluonteista. Sen vuoksi näistä asiakirjoista olisi asianmukaista julkaista vain tiivistelmät. Avoimuuden vuoksi tiivistelmien olisi kuitenkin oltava mahdollisimman kattavia. |
(28) |
Olisi myös korostettava, että viraston työohjelmat olisi laadittava tuloshallintamenettelyn perusteella tulosindikaattorit mukaan lukien, jotta saavutettuja tuloksia voidaan arvioida tehokkaasti ja tosiasiallisesti. |
(29) |
Viraston työohjelmiin olisi sisällytettävä myös resurssisuunnitelma, jossa myös eriteltäisiin kuhunkin toimeen osoitettavat taloudelliset ja henkilöstöresurssit ottaen huomioon sen, että viraston uusiin henkilöstötarpeisiin liittyvät kustannukset olisi katettava osittain tekemällä asiaankuuluva vähennys komission henkilöstötaulukkoon vastaavalle ajalle eli vuosille 2014–2020. |
(30) |
Viraston paikallistoimistojen valintaa koskevassa päätöksentekoprosessissa olisi otettava huomioon puolueettomat arviointiperusteet, vaikuttamatta kuitenkaan unionin virastojen kotipaikkaa koskevaan poliittiseen päätökseen, tavoitteeseen tasapainoisesta maantieteellisestä jakaumasta taikka jäsenvaltioiden uusien virastojen kotipaikan osalta asettamiin tavoitteisiin, jotka sisältyvät valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla Brysselissä 13 päivänä joulukuuta 2003 kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmiin. Näihin arviointiperusteisiin kuuluvat toimitilojen sijainti, henkilöstön jäsenten ja kansallisten asiantuntijoiden lapsille soveltuva päiväkoti- ja opetusinfrastruktuuri, henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden perheenjäsenten pääsy työmarkkinoille sekä sosiaaliturvajärjestelmän ja terveydenhuollon piiriin sekä täytäntöönpano- ja toimintakustannukset. |
(31) |
Vastaanottavien valtioiden olisi erityisjärjestelyjen avulla tarjottava tarvittavat olosuhteet viraston sujuvalle toiminnalle, muun muassa asianmukaiset koulutus- ja liikennemahdollisuudet. |
(32) |
Jäsenvaltioiden hallitusten edustajat päättivät päätöksellä 2010/803/EU (10), että viraston kotipaikka on Praha. Viraston toimipaikasta tehtiin 16 päivänä joulukuuta 2011 Tšekin tasavallan ja viraston välinen sopimus, ja se tuli voimaan 9 päivänä elokuuta 2012. Kyseisen toimipaikkaa koskevan sopimuksen ja muiden erityisjärjestelyjen katsotaan täyttävän asetuksen (EU) N:o 912/2010 vaatimukset. |
(33) |
Unionin taloudellisia etuja on määrä suojata koko menosyklin ajan oikeasuhtaisin toimenpitein, mukaan luettuina sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa seuraamukset. |
(34) |
Koska asetuksen (EU) N:o 1285/2013 8 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta myöntää lisärahoitusta eräiden ohjelman osa-alueiden rahoittamiseksi, viraston olisi myös voitava tehdä hankintasopimuksia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, kun se on tarpeen viraston tehtävien hoitamiseksi. |
(35) |
Virasto soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. Sen olisi myös voitava laatia säännöt turvallisuusluokittelemattomien mutta arkaluonteisten tietojen käsittelylle. Näitä sääntöjä sovelletaan vain viraston käsittelemiin tällaisiin tietoihin. Turvallisuusluokittelemattomilla mutta arkaluonteisilla tiedoilla tarkoitetaan tietoja tai aineistoja, jotka viraston on suojattava perussopimuksissa asetettujen oikeudellisten velvoitteiden ja/tai näiden tietojen ja aineistojen arkaluonteisuuden vuoksi. Tällaisia tietoja ovat muun muassa SEUT 339 artiklassa tarkoitetun salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot tai aineistot, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (11) 4 artiklassa tarkoitettuihin asioihin liittyvät tiedot tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (12) soveltamisalaan kuuluvat tiedot. |
(36) |
Asetus (EU) N:o 912/2010 olisi sen vuoksi muutettava, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) N:o 912/2010 seuraavasti:
1) |
Korvataan 2–8 artikla seuraavasti: ”2 artikla Tehtävät Viraston tehtävät määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 (*1) 14 artiklassa. 3 artikla Elimet 1. Viraston elimet ovat
2. Viraston elimet suorittavat tehtävänsä 6, 8 ja 11 artiklan mukaisesti. 3. Varmistaakseen viraston toiminnan ja sen elinten välisen koordinoinnin hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä hyväksyntälautakunta ja sen puheenjohtaja tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt. 4 artikla Oikeudellinen asema, paikallistoimistot 1. Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö. 2. Virastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. 3. Virasto voi päättää paikallistoimistojen perustamisesta jäsenvaltioihin, jos nämä suostuvat siihen, tai kolmansiin maihin, jotka osallistuvat viraston toimintaan 23 artiklan mukaisesti. 4. Näiden toimistojen sijainti valitaan puolueettomin perustein, jotka määritellään toimistojen sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Viraston perustamista ja toimintaa vastaanottavissa jäsenvaltioissa tai vastaanottavissa kolmansissa maissa samoin kuin kyseisten jäsenvaltioiden ja maiden viraston toimitusjohtajalle, hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenille ja viraston henkilöstölle sekä näiden perheenjäsenille myöntämiä etuuksia koskevista määräyksistä sovitaan viraston ja jäsenvaltioiden tai viraston ja kolmansien maiden välisillä erityisjärjestelyillä. Hallintoneuvosto hyväksyy nämä erityisjärjestelyt. 5. Vastaanottava jäsenvaltio ja vastaanottavat kolmannet maat tarjoavat 4 kohdassa tarkoitetuin järjestelyin tarvittavat toimintapuitteet viraston sujuvan toiminnan varmistamiseksi. 6. Virastoa edustaa sen toimitusjohtaja, jollei 11 a artiklan 1 kohdan f alakohdasta muuta johdu. 5 artikla Hallintoneuvosto 1. Perustetaan hallintoneuvosto suorittamaan 6 artiklassa luetellut tehtävät. 2. Hallintoneuvoston kokoonpanoon kuuluu
Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenet nimitetään heidän asiaankuuluvan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa perusteella. Hallintoneuvoston jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, edustaja ja Euroopan avaruusjärjestön, jäljempänä ’ESA’, edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätyin ehdoin. 3. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaiset. 4. Hallintoneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta; se voidaan uusia kerran ja kukin toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy. Hallintoneuvostolla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. 5. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Toimitusjohtaja osallistuu tavallisesti asioiden käsittelyyn, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää. Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä. 6. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä. Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan 4 kohdassa tarkoitettu valitseminen ja erottaminen sekä talousarvion ja työohjelmien hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä. 7. Kullakin jäsenvaltion ja komission edustajalla on yksi ääni. Toimitusjohtajalla ei ole äänioikeutta. Päätöksiä, jotka perustuvat 6 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaan ja 6 artiklan 5 kohtaan, ei tehdä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä, III luvussa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta. Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta. 6 artikla Hallintoneuvoston tehtävät 1. Hallintoneuvosto varmistaa, että virasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hyväksyntälautakunnan toimivaltaa III luvun mukaisissa toimissa. 2. Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on
3. Hallintoneuvosto käyttää viraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (*3), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’. Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle siirretyn toimivallan käytöstä. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen. Jos tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja. Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa säädetyt valtuudet III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin tällaiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta. Hallintoneuvosto vahvistaa henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen havainnot päättäessään III luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilöstöön kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista. Se myös hyväksyy päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden ottamista määräaikaisesti palvelukseen virastoon. Hallintoneuvoston on ennen tuon päätöksen hyväksymistä kuultava hyväksyntälautakuntaa III luvussa tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden määräaikaisesta palvelukseen ottamisesta ja otettava asianmukaisesti huomioon sen näkemykset. 4. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai voi päättää sen 15 b artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti. 5. Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa tämän tehtävien hoitamisen osalta ja erityisesti niissä turvallisuuskysymyksissä, jotka kuuluvat viraston toimivaltaan, lukuun ottamatta III luvun mukaisesti suoritettuja toimintoja. 7 artikla Toimitusjohtaja Virastoa johtaa sen toimitusjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä hallintoneuvoston alaisuudessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 11 artiklan mukaisesti hyväksyntälautakunnalle ja 11 a artiklan mukaisesti hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle annettua toimivaltaa. Vaikuttamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltuuksiin toiminnanjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti eikä pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta eikä muilta elimiltä. 8 artikla Toimitusjohtajan tehtävät Toimitusjohtajan tehtävät ovat seuraavat:
(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1)." (*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43)." (*3) Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot, vahvistettu neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1)." (*4) Neuvoston yhteinen toiminta 2004/552/YUTP, 12 päivältä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista (EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30)." (*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1).”" |
2) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”8 a artikla Työohjelmat ja vuosikertomus 1. Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa viraston monivuotisessa työohjelmassa vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen kattamalla ajanjaksolla ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla olevat kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Ohjelmassa esitetään yleinen strategiasuunnitelma, johon sisältyvät tavoitteet, määräajat, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit, sekä resurssisuunnitelma, joka sisältää kullekin toimelle osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä otetaan huomioon tämän asetuksen 26 artiklassa tarkoitetut arvioinnit ja tarkastukset. Monivuotisessa työohjelmassa annetaan tiedoksi myös kuvaus tehtävien siirrosta komissiolta virastolle, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, ohjelmien hallinnointiin liittyvät tehtävät. 2. Tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu viraston vuotuinen työohjelma laaditaan monivuotisen työohjelman perusteella. Siinä vahvistetaan toimet, jotka viraston on määrä suorittaa seuraavan vuoden aikana ja joihin kuuluvat muun muassa viraston vastuulla oleviin kansainvälisiin suhteisiin ja viestintään liittyvät toimet. Monivuotiseen työohjelmaan sisällytetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, tulosindikaattorit mukaan luettuina. Siinä ilmoitetaan selkeästi, mitä tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna, sekä tulosindikaattorien muutokset ja niiden tavoitearvot. Ohjelmassa esitetään myös kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Siinä annetaan tiedoksi tehtävät, jotka komissio on tarvittaessa siirtänyt virastolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti siirtoa koskevalla sopimuksella. 3. Hallintoneuvoston hyväksyttyä monivuotisen ja vuotuisen työohjelman toimitusjohtaja toimittaa nämä työohjelmat Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkaisee niistä tiivistelmät. 4. Tämän asetuksen 8 artiklan h alakohdassa tarkoitettuun vuosikertomukseen on sisällytettävä tiedot seuraavista asioista:
Vuosikertomuksesta julkaistaan tiivistelmä.” |
3) |
Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Jos järjestelmien toiminta saattaa vaikuttaa unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1285/2013 16 artiklan mukaisesti yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP säädettyjä menettelyjä.” |
4) |
Korvataan 10 ja 11 artikla seuraavasti: ”10 artikla Yleiset periaatteet Tässä luvussa tarkoitetut Euroopan GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet suoritetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:
11 artikla Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta 1. Perustetaan eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta, jäljempänä ’hyväksyntälautakunta’, suorittamaan tässä artiklassa vahvistetut tehtävät. 2. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä ja erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvät tehtävänsä tämän vaikuttamatta asetuksella (EU) N:o 1285/2013 komissiolle annettuun vastuuseen ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. 3. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavana viranomaisena hyväksyntälautakunta toteuttaa eurooppalaisten GNSS-järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän osalta seuraavat tehtävät:
4. Hyväksyntälautakunnan tehtävänä on lisäksi:
5. Komissio pitää hyväksyntälautakunnan jatkuvasti ajan tasalla lautakunnan päätösten vaikutuksista ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen ja jäännösriskin käsittelysuunnitelmien täytäntöönpanosta. Hyväksyntälautakunta panee merkille kaikki komission lausunnot. 6. Hyväksyntälautakunta toimittaa päätöksensä komissiolle. 7. Hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi korkean edustajan edustaja. Jäsenvaltioiden, komission ja korkean edustajan on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hyväksyntälautakunnassa. Hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia. ESAn edustaja kutsutaan hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijaksi. Poikkeustapauksissa kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten avulla, joiden on oltava hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaisia. 8. Hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä. Hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy silloin, kun heidän jäsenyytensä hyväksyntälautakunnassa päättyy. 9. Hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki tarvittavat henkilöstö- ja materiaaliresurssit asianmukaisten hallinnollisten tukitoimintojen suorittamiseksi ja jotta se pystyy yhdessä 11 kohdassa tarkoitettujen elinten kanssa toteuttamaan tehtävänsä itsenäisesti, erityisesti käsitellessään asiakirjoja, aloittaessaan ja seuratessaan turvallisuusmenettelyjen toteuttamista ja suorittaessaan järjestelmien turvallisuustarkastuksia, valmistellessaan päätöksiä sekä järjestäessään kokouksiaan. Sillä on oltava käytössään kaikki virastossa oleva tieto, jota se tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan i alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita. 10. Hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu viraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä ohjelman tavoitteiden mukaisesti siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu. Tämän vuoksi viraston tähän lukuun kuuluvien toimien toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön ja viraston muun henkilöstön toimet on erotettava organisatorisesti toisistaan. Hyväksyntälautakunta ilmoittaa välittömästi toimitusjohtajalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle, mikäli ilmenee mitään sellaista, mikä voisi olla esteenä sen itsenäisyydelle tai riippumattomuudelle. Mikäli virastossa ei pystytä korjaamaan asiaa, komissio tutkii tilanteen kuulleen asiaankuuluvia osapuolia. Komissio toteuttaa tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asianmukaiset korjaustoimenpiteet, jotka virasto panee täytäntöön, ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 11. Hyväksyntälautakunta perustaa alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka toimivat sen ohjeiden mukaisesti ja jotka käsittelevät erityiskysymyksiä. Samalla kun lautakunta varmistaa työn jatkuvuuden, se perustaa erityisesti paneelin, joka tekee turvallisuusanalyysikatsauksia ja testejä asiaankuuluvien riskiraporttien laatimiseksi avustaakseen hyväksyntälautakuntaa tämän päätösten valmistelussa. Hyväksyntälautakunta voi perustaa tämän paneelin työtä edistäviä asiantuntijatyöryhmiä ja hajottaa niitä. 12. Galileo-ohjelman käyttöönottovaiheessa perustetaan, tämän vaikuttamatta jäsenvaltioiden toimivaltaan ja asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin Euroopan GNSS-virastolle uskottuihin tehtäviin, hyväksyntälautakunnan valvoma jäsenvaltioiden asiantuntijatyöryhmä suorittamaan salatun aineiston jakelusta vastaavan viranomaisen tehtäviä, jotka liittyvät EU:n salausteknisen aineiston hallinnointiin, erityisesti seuraavaa varten:
13. Jos tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin periaatteisiin perustuvaa yhteistä näkemystä ei saavuteta, hyväksyntälautakunta tekee päätökset määräenemmistöllä siten kuin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklassa on määrätty ja rajoittamatta tämän asetuksen 9 artiklan soveltamista. Komission edustaja ja korkean edustajan edustaja eivät osallistu äänestykseen. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja allekirjoittaa lautakunnan puolesta lautakunnan hyväksymät päätökset. 14. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilman kohtuutonta viivettä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäpäätösten tekemisen vaikutuksesta ohjelmien asianmukaiseen toteutukseen. Jos komissio katsoo, että hyväksyntälautakunnan tekemä päätös voi vaikuttaa merkittävästi ohjelmien asianmukaiseen toteuttamiseen, esimerkiksi niiden kustannuksiin, aikatauluun tai tuloksiin, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 15. Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset, jotka olisi ilmaistava yhden kuukauden kuluessa, huomioon ottaen komissio voi hyväksyä minkä tahansa asianmukaisen toimenpiteen asetuksen (EU) N:o 1285/2013 mukaisesti. 16. Hallintoneuvostolle tiedotetaan määräajoin hyväksyntälautakunnan työn edistymisestä. 17. Hyväksyntälautakunta noudattaa työskentelyaikataulussaan asetuksen (EU) N:o 1285/2013 27 artiklassa tarkoitettua vuotuista työohjelmaa.” |
5) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”11 a artikla Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävät 1. Hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävänä on
2. Tähän lukuun kuuluvien toimien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista.”; |
6) |
Korvataan 12 artiklan b alakohta seuraavasti:
|
7) |
Muutetaan 13 artikla seuraavasti:
|
8) |
Korvataan 14 artiklan 10 kohta seuraavasti: ”10. Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta toimitusjohtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta. Poikkeuksena tästä on talousarvion toteuttamisen se osa, johon kuuluvat virastolle asetuksen (EU) N:o 1285/2013 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarvittaessa uskotut tehtävät, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (*6) 164 ja 165 artiklassa tarkoitettua menettelyä. (*6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).”" |
9) |
Lisätään luku seuraavasti: ”IV a LUKU HENKILÖSTÖRESURSSIT 15 a artikla Henkilöstö 1. Viraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. 2. Viraston henkilöstö muodostuu työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tehtäviensä suorittamiseksi. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa. 3. Viraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, virastoon sovellettavissa varainhoitoa koskevissa säännöksissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 10 artiklan i alakohdan mukaisesti. 15 b artikla Toimitusjohtajan nimittäminen ja toimikausi 1. Toimitusjohtaja nimitetään viraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti. 2. Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta ehdokkaiden listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella. Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan kutsua pian valinnan jälkeen antamaan lausunto Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin. Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa virastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä. Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. 3. Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta ottaen huomioon viraston tulevat tehtävät ja haasteet. Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään neljän vuoden jaksoksi. Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Mikäli toimitusjohtajan toimikautta on jatkettu, hän ei voi osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn sen jälkeen. Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja voidaan kutsua ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiaan kuuluville valiokunnille ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin. 4. Hallintoneuvosto voi komission tai jäsentensä yhden kolmasosan ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. 5. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua toimitusjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa viraston työstä ja näkymistä, myös vuotuisesta ja monivuotisesta työohjelmasta. Tässä näkemysten vaihdossa ei käsitellä asioita, jotka liittyvät III lukuun kuuluviin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin. 15 c artikla Kansalliset asiantuntijat Virasto voi käyttää myös kansallisia asiantuntijoita. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa. Näihin henkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjä eikä muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.” |
10) |
Korvataan 16 ja 17 artikla seuraavasti: ”16 artikla Petosten torjunta 1. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (*7) säännöksiä. Tämän vuoksi virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (*8) ja antaa kyseisen sopimuksen liitteenä olevan mallipäätöksen mukaisesti säännöt, jotka koskevat viraston työntekijöitä ja kansallisia asiantuntijoita. 2. Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet valvoa viraston rahoituksen edunsaajia sekä viraston kautta unionin varoja vastaanottaneita toimeksisaajia ja alihankkijoita sille toimitettujen asiakirjojen perusteella tai paikan päällä suoritettavin tarkastuksin. 3. Euroopan petostentorjuntavirasto voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (*9) säännösten mukaisesti suorittaa viraston myöntämään tukeen tai viraston tekemiin sopimuksiin liittyviä tutkimuksia, joihin voi kuulua paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, torjuakseen petoksia, lahjontaa ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa muuta laitonta toimintaa. 4. Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemissä yhteistyösopimuksissa, viraston kolmansien maiden kanssa tekemissä avustussopimuksissa ja -päätöksissä sekä kaikissa viraston rahoituspäätöksissä on nimenomaisesti annettava tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä toimivaltuuksiensa mukaisesti tarkastuksia ja tutkimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista. 17 artikla Erioikeudet ja vapaudet Virastoon ja sen edellä 15 a artiklassa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä pöytäkirjaa N:o 7 Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista. (*7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1)." (*8) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15." (*9) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).”" |
11) |
Poistetaan 18 artikla. |
12) |
Korvataan 22 ja 23 artikla seuraavasti: ”22 artikla Arkaluonteisia tai turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevat turvallisuussäännöt 1. Virasto soveltaa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. 2. Virasto voi omissa menettelysäännöissään vahvistaa säännöksiä arkaluonteisten mutta turvallisuusluokittelemattomien tietojen käsittelemiseksi. Näissä säännöksissä käsitellään muun muassa tällaisten tietojen vaihtoa, käsittelyä ja säilyttämistä. 22 a artikla Eturistiriidat 1. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, onko olemassa heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia. Ilmoituksen on oltava täsmällinen ja täydellinen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava vuosittain. Sen tiedot on päivitettävä aina tarvittaessa ja erityisesti kyseisten henkilöidenhenkilökohtaisen tilanteen muuttuessa merkittävällä tavalla. 2. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden ja tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava tarkoin ja täydellisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa, ja pidättäydyttävä osallistumasta näitä kohtia koskevaan keskusteluun tai äänestykseen. 3. Hallintoneuvoston ja hyväksyntälautakunnan on määriteltävä työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtien ilmoittamista koskevaa sääntöä ja eturistiriitojen hallintaa varten. 23 artikla Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistuminen 1. Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat osallistua viraston toimintaan. Osallistuminen ja sen ehdot vahvistetaan unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. 2. Näihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan käytännön järjestelyjä, joissa määritellään kolmansien maiden tai kansainvälisen järjestön viraston toimintaan osallistumisen käytännön säännöt, mukaan lukien viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat järjestelyt. 23 a artikla Yhteishankinnat jäsenvaltioiden kanssa Virasto voi tehtäviensä hoitamiseksi tehdä jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä hankintasopimuksia komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 säädettyjen menettelyjen mukaisesti (*10). (*10) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, 31.12.2012, s. 1).”" |
13) |
Korvataan 26 artikla seuraavasti: ”26 artikla Uudelleentarkastelu, arviointi ja tarkastukset 1. Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016 ja sen jälkeen viiden vuoden välein virastosta arvioinnin, jossa arvioidaan etenkin viraston vaikutusta, tehokkuutta, sen toiminnan moitteettomuutta, sen työskentelymenetelmiä, sen tarpeita sekä sille osoitettujen resurssien käyttöä. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti viraston tehtävien kohdealan tai laadun mahdollista muuttamista ja tällaisen muutoksen rahoitusvaikutuksia. Arvioinnissa tarkastellaan, miten virasto on soveltanut eturistiriitoja koskevaa toimintatapaa, ja tutkitaan, ilmeneekö olosuhteissa mitään, mikä olisi voinut vaarantaa hyväksyntälautakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden. 2. Komissio toimittaa arviointikertomuksen sekä sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset ovat julkisia. 3. Joka toinen arviointi sisältää tutkimuksen siitä, miten virasto on suoriutunut tehtävistään tavoitteisiin nähden. Jos komissio toteaa, että viraston toiminnan jatkaminen ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet ja tehtävät, se voi tarvittaessa ehdottaa tämän asetuksen kumoamista. 4. Viraston toiminnan tuloksellisuudesta voidaan teettää ulkopuolisia tarkastuksia hallintoneuvoston tai komission pyynnöstä.” |
2 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa 16 päivänä huhtikuuta 2014.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
M. SCHULZ
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
D. KOURKOULAS
(1) EUVL C 198, 10.7.2013, s. 67.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. maaliskuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 14. huhtikuuta 2014.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11).
(5) Neuvoston yhteinen toiminta 2004/552/YUTP, 12 päivältä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista (EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30).
(6) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1104/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, julkisesti säännellyn palvelun käyttöehdoista Galileo-ohjelman mukaisesti perustetussa maailmanlaajuisessa satelliittinavigointijärjestelmässä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1).
(8) EUVL L 15, 20.1.2014, s. 1.
(9) EUVL L 283, 29.10.2010, s. 12.
(10) Jäsenvaltioiden hallitusten edustajien yhteisellä sopimuksella hyväksymä päätös 2010/803/EU, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, Euroopan GNSS-viraston kotipaikan sijainnista (EUVL L 342, 28.12.2010, s. 15).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).