6.8.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 207/1

(1)

Euroopan talouden kasvuun ja kansalaisten liikkumistarpeisiin liittyvä tieliikenteen määrän lisääntyminen unionissa on keskeinen syy tieinfrastruktuurin ruuhkautumiseen ja energiankulutuksen kasvuun ja aiheuttaa ympäristöongelmia ja yhteiskunnallisia ongelmia.

(2)

Näihin mittaviin haasteisiin ei pystytä vastaamaan pelkästään perinteisin toimenpitein, kuten nykyistä tieliikenneinfrastruktuuria laajentamalla. Unionissa tarvittavia ratkaisuja on haettava innovaatioista.

(3)

Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS) ovat kehittyneitä sovelluksia, joihin ei varsinaisesti sisälly älyä, mutta jotka pyrkivät tarjoamaan eri liikennemuotoja ja liikenteen hallintaa koskevia innovatiivisia palveluja ja jotka mahdollistavat sen, että eri käyttäjät saavat paremmin tietoa ja voivat hyödyntää liikenneverkkoja turvallisemmin, koordinoidummin ja ”älykkäämmin”.

(4)

Älykkäissä liikennejärjestelmissä käytetään televiestintää, elektroniikkaa ja tietotekniikkaa yhdessä liikennetekniikan kanssa liikennejärjestelmien suunnitteluun, toteuttamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja hallintaan. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen tieliikennealalla ja tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapinnoilla auttaa merkittävästi parantamaan tieliikenteen ympäristönsuojelun tasoa, tehokkuutta, myös energiatehokkuutta, turvallisuutta ja turvaamista, myös vaarallisten aineiden kuljetuksissa, yleistä turvallisuutta sekä henkilö- ja tavarakuljetusten liikkuvuutta samalla, kun varmistetaan sisämarkkinoiden toiminta sekä kilpailukyvyn ja työllisyystilanteen kohentuminen. Tällaiset ITS-sovellukset eivät kuitenkaan saisi vaikuttaa kansallista turvallisuutta koskeviin tai puolustuksen kannalta välttämättömiin asioihin.

(5)

Tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisessä muissa liikennemuodoissa on tapahtunut edistystä, jonka olisi nyt näyttävä myös tieliikennealalla varsinkin pyrkimyksissä kytkeä tieliikenne paremmin yhteen muiden liikennemuotojen kanssa.

(6)

Joissakin jäsenvaltioissa tieliikenteessä on jo käytössä tällaisten teknologioiden kansallisia sovelluksia. Sovellusten käyttöönotto on kuitenkin hajanaista ja koordinoimatonta, eikä sen avulla pystytä tarjoamaan ITS-palvelujen maantieteellistä jatkuvuutta koko unionissa ja sen ulkorajoilla.

(7)

Jotta voitaisiin varmistaa ITS-järjestelmien koordinoitu ja tuloksellinen käyttöönotto koko unionin laajuisesti, olisi otettava käyttöön määritykset, mukaan lukien tarvittaessa standardit, joissa määritellään yksityiskohtaisempia määräyksiä ja menettelyjä. Komission olisi ennen määritysten hyväksymistä arvioitava, noudattavatko ne tiettyjä liitteessä II vahvistettuja periaatteita. Ensivaiheessa olisi asetettava etusijalle ITS-järjestelmien kehityksen ja käyttöönoton neljä pääalaa. Näillä neljällä alalla olisi vahvistettava ensisijaiset toimenpiteet määritysten ja standardien kehittämiseksi ja käyttämiseksi. Jatkettaessa ITS-järjestelmien täytäntöönpanoa olisi asianomaisen jäsenvaltion nykyinen ITS-infrastruktuuri otettava huomioon teknologian kehityksen ja rahoitustoimien osalta.

(8)

Hyväksyttäessä säädös tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuin tavoin olisi 5 artiklan 1 kohdan toinen virke vastaavasti muutettava.

(9)

Määrityksissä olisi otettava huomioon ja hyödynnettävä muun muassa kokemuksia ja tuloksia, joita älykkäiden liikennejärjestelmien alalla on jo saatu esimerkiksi komission huhtikuussa 2002 tekemän eSafety-aloitteen yhteydessä. Komissio on perustanut aloitteen puitteissa eSafety-foorumin, joka edistää ja panee täytäntöön suosituksia älykkäiden turvajärjestelmien kehittämisen, käyttöönoton ja käytön tueksi.

(10)

Tämän direktiivin säännöt ja menettelyt eivät koske ajoneuvoja, joita käytetään pääasiallisesti niiden historiallisen merkityksen vuoksi ja jotka on alun perin rekisteröity ja/tai tyyppihyväksytty ja/tai otettu käyttöön ennen tämän direktiivin ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden voimaantuloa.

(11)

ITS-järjestelmien olisi rakennuttava yhteentoimiville ratkaisuille, jotka perustuvat avoimiin ja julkisiin standardeihin ja jotka ovat syrjimättömästi kaikkien sovelluskehittäjien, palveluntarjoajien ja käyttäjien saatavilla.

(12)

ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönotto ja käyttö edellyttää henkilötietojen käsittelyä. Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava unionin oikeutta, joka on säädetty erityisesti yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (3) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta televiestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY (4). ITS-sovelluksiin olisi sovellettava muun muassa käyttötarkoituksen rajoittamista ja tietojen minimointia koskevia periaatteita.

(13)

Nimettömyyttä yhtenä yksilöiden yksityisyyden suojaamiseen tähtäävistä periaatteista olisi kannustettava. ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönoton tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvien kysymysten osalta komission olisi lisäksi tarvittaessa kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua ja pyydettävä lausuntoa direktiivin 95/46/EY 29 artiklan nojalla perustetulta tietosuojatyöryhmältä.

(14)

ITS-sovellusten ja -palvelujen, erityisesti liikenne- ja matkatietopalvelujen, käyttöönotto ja käyttö edellyttävät sellaisen tie-, liikenne- ja matkadatan käsittelyä ja käyttöä, joka on jäsenvaltioiden julkisen sektorin elinten hallussa. Käsittelyssä ja käytössä olisi noudatettava julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17 päivänä marraskuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/98/EY (5).

(15)

Määrityksiin olisi asianmukaisissa tapauksissa sisällyttävä yksityiskohtaiset määräykset rakenneosien vaatimustenmukaisuuden tai käyttökelpoisuuden arvioinnissa käytettävästä menettelystä. Näiden määräysten olisi perustuttava tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehtyyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY (6) erityisesti vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheita koskevien moduulien osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/46/EY (7) luodaan jo puitteet moottoriajoneuvojen, niiden osien samoin kuin niihin liittyvien laitteiden tyyppihyväksynnälle, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY (8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY (9) vahvistetaan kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen sekä maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden osien tai niihin liittyvien laitteiden tyyppihyväksyntää koskevat säännöt. Siksi olisi päällekkäistä työtä säätää mainittujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvien laitteiden ja sovellusten vaatimustenmukaisuuden arvioinnista. Vaikka mainittuja direktiivejä sovelletaan ajoneuvoihin asennettaviin ITS-laitteisiin, niitä ei kuitenkaan sovelleta ajoneuvon ulkopuolisiin, tieinfrastruktuuriin liitettäviin ITS-laitteistoihin ja -ohjelmistoihin. Tällaisissa tapauksissa määrityksissä voitaisiin määrätä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä. Menettelyt olisi rajoitettava siihen, mikä kussakin yksittäistapauksessa on tarpeen.

(16)

ITS-sovelluksissa ja -palveluissa, jotka edellyttävät tarkkoja ja varmennettuja aika- ja sijaintipalveluja, olisi käytettävä satelliittipohjaista infrastruktuuria tai muuta teknologiaa, jolla saavutetaan vastaava tarkkuus kuten eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana 22 päivänä joulukuuta 2004 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/2005 (10) tai eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 683/2008 (11), tarkoitettua infrastruktuuria ja teknologiaa.

(17)

ITS-sovellusten toteuttamisessa olisi käytettävä radiotaajuustunnistuslaitteiden (RFID) tai EGNOS/Galileo-järjestelmän kaltaisia innovatiivisia teknologioita erityisesti rahdin paikantamiseksi ja seuraamiseksi sen matkan aikana eri liikennemuodoissa.

(18)

Keskeisillä sidosryhmillä, kuten ITS-palveluntarjoajilla, ITS-käyttäjäjärjestöillä, liikenteen ja infrastruktuurialan toimijoilla, valmistusteollisuuden edustajilla, työmarkkinaosapuolilla, ammattijärjestöillä ja paikallisviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus neuvoa komissiota ITS-järjestelmien käyttöönottoon unionissa liittyvissä kaupallisissa ja teknisissä kysymyksissä. Tätä varten komission olisi perustettava neuvoa-antava ITS-ryhmä varmistaen sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön. Neuvoa antavan ryhmän työskentelyn olisi oltava avointa ja sen tulokset olisi annettava tällä direktiivillä perustetun komitean käyttöön.

(19)

Hyväksyttäessä suuntaviivoja ja muita kuin sitovia toimia, joilla helpotetaan jäsenvaltioiden yhteistyötä älykkäiden liikennejärjestelmien ensisijaisten alojen osalta, samoin kuin jäsenvaltioiden raportointia ja työohjelmaa koskevien suuntaviivojen osalta, olisi varmistettava yhdenmukaisen täytäntöönpanon edellytykset.

(20)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan mukaan yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, on vahvistettava etukäteen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annetulla asetuksella. Ennen kyseisen uuden asetuksen antamista olisi edelleen sovellettava menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY (12), lukuun ottamatta valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä, jota ei sovelleta.

(21)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti määritysten hyväksymisen alalla. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyön aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla.

(22)

Koordinoidun lähestymistavan takaamiseksi komission olisi varmistettava, että tällä direktiivillä perustetun komitean toiminta on johdonmukaista suhteessa toimintaan komiteoissa, jotka on perustettu sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/52/EY (13), tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3821/85 (14), direktiivillä 2007/46/EY ja Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY (15).

(23)

Jäsenvaltiot ja/tai yksityinen sektori eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on yhteentoimivien älykkäiden liikennejärjestelmien koordinoitu ja yhtenäinen käyttöönotto koko unionissa, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(24)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja unionin edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevien toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,

— I

tie-, liikenne- ja matkadatan optimaalinen käyttö;

— II

liikenteen ja rahtitoimintojen hallintaan liittyvien ITS-palvelujen jatkuvuus;

— III

tieliikenteen turvallisuuteen ja turvaamiseen liittyvät ITS-sovellukset;

— IV

ajoneuvon yhdistäminen liikenneinfrastruktuuriin.

a)

EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalvelujen tarjoaminen;

b)

EU:n laajuisten tosiaikaisten liikennetietopalvelujen tarjoaminen;

c)

datat ja menettelyt, joilla mahdollisuuksien mukaan tarjotaan liikenneturvallisuuteen liittyvät yleiset vähimmäisliikennetiedot ilmaiseksi käyttäjille;

d)

yhteentoimivan EU:n laajuisen hätäpuhelujärjestelmän (eCall) yhtenäinen tarjoaminen;

e)

turvallisia pysäköintialueita koskevien tietopalvelujen tarjoaminen kuorma-autoille ja hyötyajoneuvoille;

f)

turvallisia pysäköintialueita koskevien varauspalvelujen tarjoaminen kuorma-autoille.

1)

’älykkäillä liikennejärjestelmillä’ ja ’ITS-järjestelmillä’ järjestelmiä, joissa sovelletaan tieto- ja viestintäteknologiaa tieliikenteen alalla, mukaan lukien infrastruktuuri, ajoneuvot ja käyttäjät, ja liikenteen hallinnassa ja liikkuvuuden hallinnassa sekä rajapintoihin muiden liikennemuotojen kanssa;

2)

’yhteentoimivuudella’ järjestelmien ja niiden osana toimivien liiketoimintaprosessien kykyä datanvaihtoon sekä tiedon ja tietämyksen jakamiseen;

3)

’ITS-sovelluksella’ toiminnallista välinettä, jolla ITS-järjestelmää käytetään;

4)

’ITS-palvelulla’ ITS-sovelluksen tarjoamista tarkoin määritellyissä organisatorisissa ja toiminnallisissa puitteissa tavoitteena parantaa käyttäjäturvallisuutta, tehokkuutta tai mukavuutta ja/tai helpottaa tai tukea kuljetus- ja matkatoimintoja;

5)

’ITS-palveluntarjoajalla’ mitä tahansa julkista tai yksityistä ITS-palvelun tarjoajaa;

6)

’ITS-käyttäjällä’ mitä tahansa ITS-sovelluksen tai -palvelun käyttäjää, mukaan lukien matkustajat, suojattomat tienkäyttäjät, tieinfrastruktuurin käyttäjät ja ylläpitäjät, kaluston hallinnoijat ja pelastustoimintaorganisaatiot;

7)

’suojattomilla tienkäyttäjillä’ motorisoimattomia tienkäyttäjiä, kuten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, sekä moottoripyöräilijöitä ja vammaisia tai liikuntarajoitteisia henkilöitä ja henkilöitä, joiden suuntataju on heikentynyt;

8)

’mukana kulkevalla laitteella’ kannettavaa tieto- tai viestintäteknistä laitetta, joka voidaan viedä ajoneuvon sisälle avustamaan ajamisessa ja/tai kuljetustoiminnoissa;

9)

’järjestelmäalustalla’ ajoneuvossa tai sen ulkopuolella olevaa yksikköä, joka mahdollistaa ITS-sovellusten ja -palvelujen käyttöönoton, tarjonnan, käytön ja yhdistämisen;

10)

’arkkitehtuurilla’ mallikuvausta, jossa määritellään tietyn järjestelmän rakenne, käyttäytyminen ja sen yhdistyminen toimintaympäristöön;

11)

’rajapinnalla’ järjestelmien välistä menetelmäkokonaisuutta, jonka avulla ne voivat liittyä toisiinsa ja olla keskenään vuorovaikutuksessa;

12)

’yhteensopivuudella’ laitteen tai järjestelmän yleistä kykyä toimia toisen laitteen tai järjestelmän kanssa ilman muutoksia;

13)

’palvelujen jatkuvuudella’ mahdollisuutta varmistaa saumattomat palvelut liikenneverkoissa koko unionissa;

14)

’tiedatalla’ dataa maanteiden infrastruktuurin ominaisuuksista, kuten kiinteistä liikennemerkeistä tai niiden säännönmukaisista turvallisuustekijöistä;

15)

’liikennedatalla’ aiempaa ja tosiaikaista dataa tieliikenteen ominaisuuksista;

16)

’matkadatalla’ perusdataa, kuten julkisen liikenteen aikatauluja ja hintoja, jota tarvitaan multimodaalisten matkatietojen tarjoamiseksi ennen matkaa ja sen aikana helpottamaan matkan suunnittelua, varaamista ja muuttamista;

17)

’määrityksellä’ sitovaa toimenpidettä, jossa vahvistetaan määräyksiä, jotka sisältävät vaatimuksia, menettelyjä tai muita asiaa koskevia sääntöjä;

18)

’standardilla’ teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY (16) 1 artiklan 6 kohdassa määriteltyä standardia.

a)

toiminnalliset määräykset, jotka kuvaavat eri sidosryhmien asemaa ja niiden välistä tietovirtaa;

b)

tekniset määräykset, jotka tarjoavat tekniset keinot toiminnallisten määräysten noudattamiseksi;

c)

organisatoriset määräykset, jotka kuvaavat menettelyjä koskevia eri sidosryhmille asetettuja velvoitteita;

d)

palvelua koskevat määräykset, jotka kuvaavat ITS-sovellusten ja -palvelujen eri palvelutasot ja niiden sisällön.