SOC/662

Etätyö ja sukupuolten tasa-arvo

LAUSUNTO

”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto

Etätyö ja sukupuolten tasa-arvo – edellytykset sille, ettei etätyö lisää palkattoman hoiva- ja kotityön epätasaista jakautumista naisten ja miesten välillä ja että sen avulla voidaan edistää sukupuolten tasa-arvoa

[puheenjohtajavaltio Portugalin pyytämä valmisteleva lausunto]

Esittelijä: Milena Angelova

Toinen esittelijä: Erika Koller

1.Päätelmät ja suositukset

1.1Etätyö on hyvin tunnettu työmuoto, ja covid-19-pandemia on lisännyt huomattavasti sen käyttöä, minkä johdosta yli kolmannes työntekijöistä työskentelee kotoa käsin. Naiset tekevät etätyötä miehiä enemmän. 1 Koska naiset huolehtivat yleensä suurimmasta osasta hoiva- ja kotityöstä, he ovat nähneet etätyön ainoana mahdollisuutena tämän palkattoman työn ja palkkatyön yhdistämiseen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kiinnittää huomiota siihen riskiin, että etätyötä käytetään mahdollisuutena huolehtia kaksinkertaisesta työtaakasta eli palkkatyöstä ja palkattomasta työstä. ETSK suhtautuukin myönteisesti Euroopan komission kampanjaan sukupuolistereotypioiden torjumiseksi 2 , vahvistaa, että tarvitaan kulttuurista muutosta ja että on poistettava mahdolliset rakenteelliset esteet palkattoman kotitaloustyön tasapuolisemman jakautumisen saavuttamiseksi, ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön.

1.2Pandemia on poikkeuksellinen tilanne, joten on tarpeen arvioida etätyön ja sukupuolten tasa-arvon välisiä yhteyksiä yleisemmästä ja pidemmän aikavälin näkökulmasta. Etätyö on pandemian aikana ollut mahdollisuuksien mukaan pakollista terveydensuojelutoimenpiteenä, ja siihen on liittynyt monia poikkeuksia ja rajoituksia. Etätyötä tehdään normaalioloissa yleensä vapaaehtoisesti työn järjestämiseksi siten, että se vastaa parhaiten yritysten ja organisaatioiden yleisiä tavoitteita ja tarpeita ottaen samalla huomioon sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeet ja noudattaen niin EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntö- ja sääntelykehystä 3 kuin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun tuloksia sekä työ- ja työehtosopimuksissa vahvistettuja käytännön järjestelyjä.

1.3Etätyö tarjoaa monia mahdollisuuksia sukupuolten tasa-arvon edistämiseen, ja sen avulla voidaan esimerkiksi parantaa työmarkkinoille osallistumista, lisätä joustavuutta työajan organisoinnissa ja palkattomien hoivavelvoitteiden ja palkkatyön yhdistämisessä ja parantaa näin työmarkkinoille osallistumista, lisätä tuottavuutta korkeamman suoritustason ansiosta, parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellista yhteensovittamista ilman, että on tarpeen muuttaa toiselle paikkakunnalle, ja säästää aikaa ja kustannuksia työmatkaliikenteen loppumisen tai vähentymisen ansiosta. Samaan aikaan etätyöhön liittyy riskejä, kuten seuraavista seikoista johtuvia mahdollisia haasteita: työntekijän muuttuminen näkymättömäksi työyhteisössä, virallisten ja epävirallisten tukirakenteiden ulkopuolelle jääminen, henkilökohtaisten kontaktien puuttuminen työtovereiden kesken, tiedon sekä ylennys- ja koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle jääminen, sukupuolten epätasa-arvon mahdollinen paheneminen ja väkivallan ja häirinnän uhan lisääntyminen. Naisten kohdalla tämä voi kärjistää nykyistä sukupuolten epätasa-arvoa. Tällaisten riskien vähentäminen onnistuneesti edellyttää asianmukaista tasa-arvoanalyysiä, sillä jopa politiikat, jotka saattavat näyttää sukupuolineutraaleilta, voivat todellisuudessa olla sukupuolisokeita ja vaikuttaa kielteisesti naisiin, joten on pyrittävä kaikin tavoin saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia.

1.4ETSK panee merkille etätyötä koskevat nykyiset oikeudelliset ja lisäpuitteet, joihin kuuluvat työaikadirektiivi, työturvallisuutta ja ‑terveyttä koskeva direktiivi, työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiivi sekä Euroopan tason työmarkkinaosapuolten itsenäiset puitesopimukset etätyöstä vuodelta 2002 ja digitalisaatiosta vuodelta 2020. Komitea toteaa myös, ettei etätyötä varten ole olemassa konsolidoituja eurooppalaisia puitteita. Euroopan parlamentin mukaan ”tarvitaan lainsäädäntökehystä etätyötä koskevien ehtojen sääntelemiseksi koko EU:ssa, jotta voidaan varmistaa kunnolliset työolot ja ‑ehdot digitaalitaloudessa ja näin edistää eriarvoisuuden vähentämistä ja työssäkäyvien köyhyyden käsittelemistä”. ETSK suosittaakin, että nykyisiä sääntöjä arvioidaan niiden tehokkuuden määrittämiseksi ottaen huomioon etätyön nopea lisääntyminen, tietoisuus uusista riskeistä ja saadut kokemukset. Lisäksi komitea kehottaa työmarkkinaosapuolia tarkistamaan etätyötä koskevaa puitesopimusta vuodelta 2002 ja antamaan sille uutta pontta.

1.5Työmarkkinaosapuolet voivat edistää merkittävästi etätyötä esimerkiksi työehtosopimusneuvottelujen avulla siten, että tuetaan sukupuolten tasa-arvoa, työhyvinvointia ja tuottavuutta. Kun otetaan huomioon työpaikkojen laaja kirjo, parhaat tulokset voidaan saavuttaa räätälöidyillä toimenpiteillä yritys- ja työpaikkatasolla. Vaikka työnantajat päättävät itse työn organisoinnista, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on tärkeä keino käsitellä työpaikoilla sellaisia kysymyksiä kuin palkat, työajat, saavutettavuussäännöt, työterveys ja ‑turvallisuus sekä osaamisen kehittäminen etätyön yhteydessä.

1.6Sukupuolineutraalin etätyön perusedellytyksiä on tarvittavien teknologioiden, välineiden ja taitojen saatavuus. ETSK toistaa kehotuksensa investoida digitaaliseen infrastruktuuriin ja kaikkien ulottuvilla oleviin yhteyksiin, mukaan luettuina paikalliset yhteiset tilat, jotka helpottavat etätyötä kodin ulkopuolella, sekä digitaalisten taitojen parantamiseen kiinnittäen erityistä huomiota naisiin, jotta nämä voivat osallistua täysipainoisesti työmarkkinoille. Lisäksi on poistettava kaikenlaiset digitaalisen kuilun muodot. 4  

1.7Sukupuolten tasa-arvoisen etätyön ja yleensäkin työnteon edellytyksiä ovat lapsille, henkilöille, joilla on erityistarpeita, ja ikääntyneille henkilöille tarjolla olevien hoivainfrastruktuurin ja ‑palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja kohtuuhintaisuus. ETSK peräänkuuluttaa hoivaa koskevaa Euroopan laajuista sopimusta (Care Deal for Europe), jonka avulla voidaan varmistaa laadukkaampien palvelujen tarjoaminen kaikille koko elämän ajan. Komitea kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan laadukkaiden, kohtuuhintaisten, saavutettavissa olevien ja monipuolisten hoivapalvelujen saatavuuden ja investoimaan niihin, jotta voidaan ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja tilanteet.

1.8Etätyöhön liittyy riski siitä, että työntekijästä tulee näkymätön työyhteisössä ja että tämä jää virallisten ja epävirallisten tukirakenteiden ja tiedon ulkopuolelle ja ilman henkilökohtaisia kontakteja kollegoihin. Tämä voi johtaa siihen, ettei työntekijää oteta huomioon ylentämis- ja koulutusmahdollisuuksien yhteydessä ja ettei tällä ole tärkeää tietoa palkoista ja olemassa olevista työntekijöiden oikeuksista. Naisten kohdalla tämä saattaa kärjistää sukupuolten eriarvoisuutta, kuten sukupuolten palkkaeroa. Palkkojen avoimuutta koskeva direktiiviehdotus, jonka Euroopan komissio julkaisi 4. maaliskuuta 2021, saattaa olla yksi tärkeä keino puuttua näkymättömyydestä johtuvaan tiedonpuutteeseen.

1.9Jotta yksityisen sektorin innovointi ja investoinnit uusiin menetelmiin voitaisiin mahdollistaa ja niihin voitaisiin kannustaa ja jotta voitaisiin luoda uusia työpaikkoja osallistavan työllisyyden pohjalta, on olennaisen tärkeää, että EU tarjoaa suotuisat olosuhteet yrittäjyydelle ja liiketoiminnalle ja edistää digitalisaatiota erityisesti mikro- ja pk-yrityksissä. Myös julkinen sektori on merkittävä työnantaja, ja tarvitaankin asianmukaisia investointeja, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset työolot ja ‑ehdot ja infrastruktuurin nykyaikaistaminen digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisen ja yksityisen sektorin tiivistä ja sujuvaa yhteistyötä tarvitaan myös käytännössä digitaalisen infrastruktuurin, koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla.

1.10ETSK kehottaa tutkimaan etätyön sukupuolivaikutuksia ja edellytyksiä olosuhteissa, joissa pandemia ei ole hallitseva tekijä, ja ottamaan huomioon talouden ja yhteiskunnan eri alojen pitkän aikavälin kehityksen sekä keräämään ja levittämään nykyisiä hyviä käytäntöjä kaikkialla EU:ssa. Näin mahdollistettaisiin sukupuolinäkökulman huomioon ottava toimintamalli pyrittäessä tarvittaviin teknisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin sen varmistamiseksi, että etätyö edistää osaltaan sukupuolten tasa-arvoa. 5  

1.11Koska yhteiskunnalliset perinteet ja yksilöiden asenteet määrittävät etätyön vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon, ETSK kehottaa toteuttamaan kohdennettuja toimia ja kampanjoita stereotyyppisen ajattelun vähentämiseksi ja siitä eroon pääsemiseksi. ETSK kehottaa työmarkkinaosapuolia ja Euroopan ja jäsenvaltiotason kansalaisyhteiskunnan organisaatioita edistämään aktiivisesti stereotypioista poikkeavia perherooleja sekä stereotypioista poikkeavia naisten ja miesten opiskelu-, ammatti- ja työpaikkavalintoja.

1.12ETSK kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden päättäjiä käymään vuoropuhelua ja tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan kaikin tavoin torjua kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja työpaikalla, kotona ja verkossa. Komitea kehottaa jäsenvaltioita myös ratifioimaan pikaisesti väkivaltaa ja häirintää koskevan ILO:n yleissopimuksen (nro 190) vuodelta 2019.

2.Yleistä

2.1ETSK on tyytyväinen puheenjohtajavaltio Portugalin aloitteeseen pyytää kahta toisiaan täydentävää valmistelevaa lausuntoa, jotta voidaan arvioida syvällisemmin etätyötä ja tutkia pandemian aikana saatuja kokemuksia. Näin voitaisiin myös ohjata paremmin työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanoa ja edistää hyviä käytäntöjä etätyön käyttöönottamiseksi. Kyseisiä lausuntoja hyödynnetään tulevissa ehdotuksissa neuvoston päätelmiksi vuoden 2021 alkupuoliskolla.

2.2Talouden ja yhteiskunnan nopea digitalisaatio, jota covid-19-pandemia on huomattavasti nopeuttanut, on vauhdittanut etätyön käyttöönottoa: heinäkuussa 2020 työntekijöistä 34 prosenttia työskenteli kotoa käsin kokonaan ja 14 prosenttia osittain. 6 Etätyön huomattava yleistyminen liittyy siis pandemiaan, mutta on kiinnitettävä huomiota myös tavanomaisiin etätyöoloihin, joihin pandemia ei vaikuta.

2.3Sukupuolten tasa-arvo riippuu monista tekijöistä, ja etätyöllä on erilaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon liittyvien vaikutusten ohella, mutta tässä valmistelevassa lausunnossa tarkastellaan puheenjohtajavaltio Portugalin pyynnön mukaisesti nimenomaan etätyön ja sukupuolten tasa-arvon välisiä yhteyksiä. Tarkoituksena on löytää tapoja tehdä etätyöstä keino sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja välttää palkattoman hoiva- ja kotityön epätasaisen jakautumisen kärjistyminen naisten ja miesten välillä, sillä etätyöhön voi liittyä sukupuolten tasa-arvon kannalta niin hyötyjä kuin haittoja. ETSK korostaa tarvetta valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo päätöksenteossa, jotta voidaan lieventää riskejä ja tarttua mahdollisuuksiin.

2.4Etätyön potentiaalin hyödyntäminen ja siihen liittyvien riskien lieventäminen edistävät osaltaan sukupuolten tasa-arvon alalla saavutettujen globaalien tulosten säilyttämistä. 7 Vaikka miehet tekevät naisia todennäköisemmin liikkuvaa työtä työnantajan toimitilojen ulkopuolella, naiset tekevät etätyötä miehiä useammin kotona. Tämä selittyy jossain määrin maa- ja kulttuurikohtaisilla sukupuolirooleilla sekä työ- ja perhe-elämän malleilla. 8 Naiset tekevät kotitalouksissa yleensä suurimman osan palkattomasta hoivatyöstä 9 , ja vaikka se on sosioekonomisen elämän olennainen osa, sitä ei tunnusteta sellaiseksi. Etätyö voi osaltaan parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mutta se uhkaa myös sälyttää naisille entistä suuremman osan palkattomasta kotityöstä, samalla kun he joutuvat alttiiksi muille vaaroille, kuten perhe- tai verkkoväkivallalle, tai jäävät paitsi uramahdollisuuksista.

2.5Sekä yhteiskunnan kokonaisuudessaan että yritysten on kaikin mahdollisin tavoin pyrittävä poistamaan tällaiset sukupuolistereotypiat ja tunnustettava naiset täysiarvoisiksi työntekijöiksi monien muiden rooliensa ja ominaisuuksiensa lisäksi. Tällaisten ennakkoluulojen taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset yhteiskunnalle ovat erittäin korkeat. Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulisi kaikilla aloilla toimia edelläkävijänä tässä ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien mutta myös Euroopan talouden kannalta olennaisessa kysymyksessä. 10  

2.6Etätyön vaikutuksia arvioitaessa on tärkeää huomata, että pandemian vaikutukset saattavat poiketa huomattavasti normaaliolojen vaikutuksista. On todennäköistä, että etätyön hyödyt ja haitat tulevat selvemmin esiin pandemian aikana, kun etätyö on ollut pakollista ja ihmisten elämää on monella tapaa rajoitettu ja kun koti on ollut kaikkien perheenjäsenten yhteinen työ-, opiskelu- ja asumistila. Arvioitaessa etätyön vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja työelämään on näin ollen otettava lyhyen aikavälin näkökulman ohella huomioon ennen kaikkea pitkän aikavälin näkökulma ja kiinnitettävä myös asianmukaista huomiota tavanomaisten työolojen ja -ehtojen tarjoamiseen etätyön aikana. Normaaliaikoina etätyön olisi perustuttava yhteiseen sopimukseen ja vapaaehtoisuuteen, ja kaikista sen käytännön järjestelyistä olisi sovittava sopimuksessa ja/tai työehtosopimuksissa.

2.7ETSK toteaa tässä yhteydessä myös, että tietyillä lausunnossa tarkastelluilla elementeillä voidaan osaltaan edistää Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamaa kestävän kehityksen Agenda 2030 ‑toimintaohjelmaa, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteita 5 (sukupuolten tasa-arvo) ja 8 (ihmisarvoinen työ ja talouskasvu). Tavoitteella 5 pyritään poistamaan kaikki naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan muodot sekä edistämään palkattoman hoiva- ja kotityön tunnustamista ja arvostamista asettamalla käyttöön julkisia palveluja, infrastruktuuria ja sosiaalisen suojelun politiikkoja sekä edistämällä jaettua vastuuta kotitaloudessa ja perheessä. Tavoitteena on myös mahdollistavan teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan, käyttö naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteella 8 pyritään jatkuvaan, osallistavaan ja kestävään talouskasvuun, tuottavaan täystyöllisyyteen sekä ihmisarvoiseen työhön kaikille, ja siinä tähdätään tuottavuuden lisäämiseen esimerkiksi teknologisten parannusten ja innovoinnin avulla.

3.    Pandemian opetukset: sukupuolinäkökulma

3.1Etätyön sukupuoliulottuvuutta tarkasteltaessa pandemiasta voidaan ottaa opiksi. Pandemia korostaa naisten merkitystä taloudessa keskeisinä hoivatyöntekijöinä, jotka useimmiten työskentelevät etulinjassa. 11 Tutkimuksista 12 ilmenee, että pandemia on kärjistänyt monelta osin nykyistä sukupuolten välistä rakenteellista eriarvoisuutta työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa ja että se on vaikuttanut naisiin suhteettomasti. Tässä luvussa tarkastellaan eräitä keskeisiä havaintoja (pääasiassa kotoa käsin tehdystä) etätyöstä pandemian aikana, sillä sukupuolinäkökulman huomioon ottamista voidaan hyödyntää sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.

3.2Etätyö on ollut mahdollisuuksien mukaan pakollista pandemian torjumiseksi, mutta kaikki työntekijät eivät ole voineet tehdä etätyötä. Etätyö on ollut yleisempää kaupungeissa kuin maaseudulla ja niiden henkilöiden keskuudessa, joilla on korkea-asteen koulutus. Etätyön tekeminen vaihtelee myös aloittain, ja etätyö on yleisempää koulutuksen, rahoituspalvelujen ja julkishallinnon aloilla ja vähäisempää terveydenhuollossa, liikenteessä, maataloudessa, kaupassa ja hotelli- ja ravintola-alalla. 13 Tuoreet tutkimukset tarjoavat tietoa siitä, mitkä ammatit soveltuvat etätyöhön, mutta lisäanalyysit ovat tarpeen. 14 On myös selvää, että kaikkea työtä ei voi tehdä etäältä käsin ja eräissä tapauksissa etätyötä voidaan soveltaa vain hyvin rajoitetusti. 15  

3.3Pandemian aikana naiset ovat tehneet etätyötä miehiä enemmän. Vaikka viikoittaista työaikaa on lyhennetty enemmän miesten kuin naisten osalta kyseisenä aikana, työssäkäyvät naiset lopettivat todennäköisemmin työnsä tilapäisesti (lomautus). Todennäköinen syy tähän on se, että työssäkäyvät naiset ja äidit ovat pääosin huolehtineet lisääntyneestä kotityöstä covid-19-pandemian aikana työpaikkojen, koulujen ja päiväkotien sulkeuduttua. Jos kahden työssäkäyvän kotitalouksissa oli mahdollisuus valita, naiset hyödynsivät miehiä todennäköisemmin lomautusmahdollisuutta. 16 Saatavilla olevien lastenhoitopalvelujen ja muiden hoivapalvelujen suppeampi tarjonta sekä lastentarhojen ja muiden hoivalaitosten joustamattomuus pahensivat monissa jäsenvaltioissa entisestään vanhempien tilannetta, mikä vaikutti eniten naisiin ja äiteihin.

3.4Kaikista etätyöntekijöistä neljännes oli alle 12-vuotiaiden lasten vanhempia, ja heistä 22 prosenttia kamppaili ”huomattavasti muita ryhmiä enemmän voidakseen keskittyä työhön ja saavuttaakseen asianmukaisen työ- ja yksityiselämän tasapainon” 17 . Erityisesti hoivavelvollisuuksista huolehtivien naisten työntekoa kotoa käsin haittasivat useat tekijät, kuten keskeytyksettömän työnteon edellyttämän hiljaisen tilan puute, mutta myös työntekoon käytettävissä olevan ajan puute yhdistettynä taipumukseen pidentää työpäivää, olla tavoitettavissa jopa kellon ympäri ja jättää noudattamatta saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon tapoja. Tämä edellyttää asianomaisen voimassa olevan lainsäädännön parempaa täytäntöönpanoa ja valvonnan tehostamista työsuojelutarkastuksilla. Yksinhuoltajat, joista EU:ssa on naisia 85 prosenttia, olivat erityisen hankalassa asemassa, koska heidän oli pandemian vuoksi entistäkin vaikeampaa tasapainottaa työ- ja yksityiselämää. 18  

3.5On myös viitteitä siitä, että korkeaa ammattitaitoa edellyttävillä vaativilla ja kilpailuilla aloilla työskentelevät naiset, kuten tutkijat, kärsivät tilanteesta mieskollegojaan enemmän 19 , koska palkaton hoiva- ja kotityö alensi heidän suorituskykyään ja heikensi edelleen heidän uranäkymiään. Yhtä lailla pk-yrityksiä luotsaavat naisyrittäjät kokivat taloudellisten ongelmien ohella huomattavia aikapaineita pyrkiessään ylläpitämään yritystoimintaansa sulkutoimien aikana. 20

3.6Pandemia on myös lisännyt hälyttävästi naisiin kohdistuvaa sekä fyysistä että verkkoväkivaltaa, ja verkkoväkivallan uhrit ovat aiempaa huomattavasti enemmän mahdollisen avun resurssien ja sen tarjoamien mahdollisuuksien ulottumattomissa. 21 Perheväkivalta on lisääntynyt kolmanneksella pandemian aikana, jolloin on mahdollisuuksien mukaan ollut välttämätöntä pysyä kotona ja työskennellä kotoa käsin pandemian leviämisen estämiseksi. 22 On myös käynyt ilmi, että etätyö on johtanut työhön liittyvän seksuaalisen häirinnän yleistymiseen verkossa.

4.Etätyön mahdollisuudet, riskit ja edellytykset

4.1Etätyön mahdollisimman tehokas hyödyntäminen sukupuolten tasa-arvon ja työ- ja yksityiselämän tasapainon edistämiseksi edellyttää, että tarkastellaan kattavasti sen mahdollisia hyötyjä ja riskejä naisten ja miesten kannalta. Ilman asianmukaista tasa-arvoanalyysiä sukupuolineutraalilta vaikuttava toimintapolitiikka saattaa itse asiassa olla sukupuolisokeaa ja vaikuttaa kielteisesti naisiin.

4.2Etätyön tarjoamia mahdollisuuksia ovat muun muassa seuraavat:

-joustavuuden lisääntyminen työajan organisoinnissa ylipäätään, ja tietyssä määrin lisämahdollisuuksien tarjoutuminen työntekijöille ajankäytön järjestämiseen odotettujen tulosten saavuttamiseksi

-joustavuuden lisääntyminen palkattomien hoivavelvoitteiden ja palkkatyön yhdistämisessä – saattaa edistää osallistumista työmarkkinoille.

-mahdollisuus lapsiin tai huollettaviin perheenjäseniin liittyvän hoivatyön tasapuolisempaan jakamiseen, kun molemmat vanhemmat tekevät etätyötä

-yhteiskunnassa tai työpaikalla olevien esteiden rajoittamien henkilöiden, esimerkiksi vammaisten henkilöiden, parempi osallistaminen työmarkkinoille

-tuottavuuden lisääntyminen korkeamman suoritustason ansiosta

-työvoiman kysynnän ja tarjonnan välisen alueellisen yhteensovittamisen paraneminen ilman, että on tarpeen muuttaa toiselle paikkakunnalle – voisi johtaa työpaikkojen alueellisen jakautumisen muutokseen kaupunkien ja maaseudun välillä 23

-ajan ja kustannusten säästyminen työmatkaliikenteen loppumisen tai vähentymisen ansiosta.

4.3Etätyöhön voi myös liittyä riskejä, jotka tulevat useimmiten esiin seuraavien haasteiden yhteydessä:

-etätyötilan järjestäminen ja työhön keskittyminen erityisesti silloin, kun muut perheenjäsenet työskentelevät tai opiskelevat kotoa käsin ja koti on liian pieni erillisen työtilan järjestämiseksi

-asianmukaisten toimistokalusteiden, myös ergonomisten kalusteiden, ja erityisten tai mukautettujen laitteiden ja ohjelmien saatavuus sekä koulutukseen pääsy

-henkilökohtaisten kontaktien ja työtovereiden keskinäisen yhteishengen puute ja riski muuttua ”näkymättömäksi” työyhteisössä

-stereotyyppisiin työ- ja perherooleihin perustuvan hoiva- ja kotityön epätasaisen jakautumisen vahvistuminen

-sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän, myös verkkohäirinnän, lisääntyminen ja sosiaalisen tuen puuttuminen eristyksen aikana

-liikkumisen puute ja päivittäisten rutiinien ja tottumusten keskeytyminen, paine yhdistää työ ja kodin asettamat velvoitteet sekä työ- ja yksityiselämän välisten rajojen hämärtyminen – voi aiheuttaa psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia, kuten työuupumistapausten lisääntymistä

-uusien valvontamahdollisuuksien ja henkilötietojen väärinkäyttö

-haasteet valvoa työoloja ja -ehtoja työskenneltäessä kotoa käsin – sekä työnantajien että ammattiliittojen kannalta

-kyberturvallisuuteen ja yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvät kysymykset

-sosiaalisen kontrollin lisääntyminen

-riski työpäivän jatkumisesta pidempään sekä liian lyhyet lepojaksot, mikä johtuu saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon käytänteiden noudattamatta jättämisestä

-esteet yhteyden saamisessa ammattiliittojen edustajiin

-epävarmuus työnantajan vastuusta varmistaa työterveys ja ‑turvallisuus, työolot ja ‑ehdot sekä työehtosopimusten noudattaminen.

4.4Etätyön konkreettisimmat edellytykset liittyvät tarvittavan infrastruktuurin ja teknologian saatavuuteen. Yhä laajemmin saatavilla olevat yhteydet eivät ole kaikkien ulottuvilla – tietyillä naisryhmillä (esimerkiksi iäkkäillä, sosioekonomisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvilla ja alemman koulutustason omaavilla naisilla) ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyötyä yhteyksistä ja digitaaliteknologiasta, mikä osaltaan kärjistää digitaalista kuilua. 24 Tarvitaankin vahvaa julkisen vallan politiikkaa, jotta mahdollistetaan pääsy verkkoihin ja paikallisiin yhteisiin tiloihin, joiden avulla helpotetaan kodin ulkopuolella tehtävää etätyötä. ETSK korostaa, että etätyötä koskevan työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen ja asianomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti on vältettävä tilanteita, joissa etätyötä tekevät työntekijät joutuvat vastaamaan etätyön edellyttämien varusteiden kustannuksista. Tämänkaltaisia kustannuksia aiheutuu tieto- ja viestintäteknisistä laitteista, ergonomisista kalusteista, työterveys- ja työturvallisuustoimista sekä fyysiseen työtilaan liittyvistä kasvavista kuluista.

4.5Digitaidot ja -koulutus ovat toinen tärkeä etätyön edellytys, ja niiden osalta miehet ovat useimmiten naisia paremmassa asemassa. Ainoastaan kuudessa jäsenvaltiossa internetin käyttötaidot ovat naisilla paremmat kuin miehillä (Suomi, Slovenia, Liettua, Latvia, Kypros ja Bulgaria). 25 Sukupuolten väliset erot digitaidoissa kasvavat iän myötä. Nämä erot on myös otettava huomioon arvioitaessa etätyön sukupuoliulottuvuutta.

4.6Digitaitojen lisäksi etätyö edellyttää kykyä omaksua kehittyviä johtamistekniikoita ja työmuotoja, mikä luo haasteita sekä työntekijöille että työnantajille ja erityisesti pk-yrityksille. Yrityksen ja henkilöstön etähallinnoinnissa tarvitaan erityisiä johtamistaitoja, joustavuutta, kriisinsietokykyä ja innovatiivisia tapoja organisoida työtä, sillä etätyö edellyttää pikemminkin tulosjohtamista kuin prosessijohtamista. Olisi tarjottava erityiskoulutusta, jotta autetaan johtajia ja päälliköitä hallinnoimaan tehokkaasti etätyöntekijöitä.

4.7Työntekijöiden kannalta suurempi joustavuus ja vapaus organisoida työnsä edellyttää myös voimakasta vastuuta ja sitoutumista sekä itsehallintataitoja ja luottamussuhdetta työntekijöiden ja heidän esimiestensä välillä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että etätyö saattaa tietyillä aloilla lisätä tuottavuutta, ja tätä voidaan hyödyntää paremmin tarjoamalla erityiskoulutusta johtohenkilöstölle. Etätyö voi lisätä työntekijöiden omalle työlleen asettamia vaatimuksia ja parantaa suorituskykyä.

4.8Etätyötä tekevillä työntekijöillä olisi oltava yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen sekä samat mahdollisuudet ylennyksiin ja uralla etenemiseen. Tämä koskee erityisesti etätyötä tekeviä naisia, joilla saattaa olla vähemmän aikaa ja mahdollisuuksia osallistua urakehitystä tukeviin toimiin työajan ulkopuolella.

4.9Edellyttäen, että tarvittavat välineet ja taidot ovat kaikkien saatavilla, etätyö sinällään on työn muoto, joka on sekä miesten että naisten käytettävissä ja ulottuvilla. Saatavilla olevat, laadukkaat, kohtuuhintaiset, saavutettavat ja monipuoliset julkiset hoivapalvelut ovat näin ollen ratkaisevan tärkeitä etätyön hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Eräissä jäsenvaltioissa on käytettävissä taloudellista tukea ja erityisiä verokannustimia, joilla edistetään pätevien ammattilaisten tarjoamaa lastenhoitoa myös kotona – tätä on syytä tutkia vertailuanalyysilla.

4.10Etätyö saattaa lisätä tiettyjen palvelujen kysyntää, mutta se voi myös heikentää tilannetta sellaisissa pk-yrityksissä, joita luotsaavat etupäässä naisyrittäjät ja joiden asiakkaista suurin osa on matkalla töihin tai pois töistä olevia naisia. Tämä koskee esimerkiksi pieniä elintarvike- ja muita kauppoja, markkinoita ja kauppakeskuksia. Tällaisen riskin lieventäminen edellyttäisi luopumista stereotyyppisistä ammatinvalinnoista. Sama pätee naisten ja miesten etätyömahdollisuuksia koskevien sellaisten erojen vähentämiseen, jotka johtuvat alakohtaisesta eriytymisestä ja eri alojen soveltumisesta etätyöhön.

5.Keinoja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen

5.1Työnantajien harkinnassa on päättää työn organisoinnista, mutta työmarkkinaosapuolilla voi esimerkiksi työehtosopimusneuvottelujen kautta olla merkittävä rooli etätyön edistämisessä siten, että viedään eteenpäin sukupuolten tasa-arvoa ja lisätään tuottavuutta ja työhyvinvointia. Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuonna 2002 tekemässä etätyötä koskevassa puitesopimuksessa, jonka kaikki jäsenvaltiot panivat täytäntöön vuoteen 2008 mennessä 26 , vahvistetaan yleiset säännöt etätyön käytölle siten, että työnantajien ja työntekijöiden tarpeisiin voidaan vastata tasapuolisesti. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on tärkeä keino käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin palkat, työajat, saavutettavuussäännöt, työterveys ja -turvallisuus sekä osaamisen kehittäminen etätyön yhteydessä. ETSK kehottaa myös levittämään parhaita käytäntöjä siitä, miten naiset ja miehet voivat yhdistää työ- ja perhe-elämän tasa-arvoisesti, sekä edistämään ja rahoittamaan työmarkkinaosapuolten yhteisiä toimia.

5.2ETSK korostaa, että koska etätyö perustuu teknologiseen infrastruktuuriin ja yhteyksiin, on erittäin tärkeää investoida asianmukaiseen digitaaliseen infrastruktuuriin ja huolehtia vakaista digitaalisista yhteyksistä ja asianmukaisista laitteista ja ohjelmista, jotta mahdollistetaan tehokas etätyö kaikille yhteiskuntaryhmille ja vältetään ongelmia muilla talouden ja yhteiskunnan digitalisaation aloilla.

5.3ETSK toistaa kehotuksensa, jonka mukaan digitaalisia taitoja on vahvistettava kaikkien kohdalla, jotta ihmiset voivat reagoida ja osallistua digitaaliseen kehitykseen sekä hyödyntää kaikilta osin sähköisen oppimisen mahdollisuuksia. Tästä on huolehdittava virallisen ja epävirallisen koulutuksen sekä arkioppimisen ja sen validoinnin kautta peruskoulutuksessa ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa jatkuvan ja elinikäisen oppimisen lähestymistavan mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten osaamiseen, jotta nämä kykenevät osallistumaan täysipainoisesti työmarkkinoille ja suoriutumaan päivittäisistä käytännön digiasioista.

5.4ETSK korostaa, että tarvitaan hoivaa koskeva Euroopan laajuinen sopimus (Care Deal for Europe), sillä hoiva-alaan investoimalla varmistettaisiin laadukkaampien palvelujen tarjoaminen kaikille koko elämän ajan ja huolehdittaisiin siitä, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia palkansaajia ja vastaavat tasavertaisesti hoivavelvollisuuksista. Komitea kannustaa jäsenvaltioita investoimaan kaiken tyyppisiin hoivainfrastruktuureihin. Next Generation EU ‑välineeseen sisältyvät kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat tarjoavat mahdollisuuden ohjata investointeja hoiva-alalle. ETSK kehottaa myös levittämään parhaita käytäntöjä siitä, miten naiset ja miehet voivat yhdistää työ- ja perhe-elämän tasa-arvoisesti, sekä edistämään ja rahoittamaan työmarkkinaosapuolten yhteisiä toimia. ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan Barcelonan tavoitteita 27 , jotta varmistetaan laadukkaan, joustavan, monipuolisen ja kohtuuhintaisen lastenhoidon saatavuus. 28 Komitea korostaa myös, että on tärkeää siirtyä laitoshoidosta yhteisöperustaisiin ja yksilökeskeisiin palveluihin sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja aikuisten osalta, joilla on erityistarpeita, kuten Euroopan komission julkaisemissa yhteisissä eurooppalaisissa suuntaviivoissa todetaan. 29  

5.5ETSK kannustaa jäsenvaltioita panemaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöön tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, jotta perheille voidaan tarjota asianmukaisia valintamahdollisuuksia tasa-arvoisempien käytäntöjen edistämiseksi ottaen samalla huomioon myös yritysten, erityisesti pk-yritysten, tarpeet. Pienemmissä yrityksissä, joiden toiminta perustuu lähtökohtaisesti pienen tiimin työskentelyyn, tuotanto-organisaation jatkuvuus ja vakaus on jopa tärkeämpää kuin muissa yrityksissä. Tähän mennessä saatujen kokemusten pohjalta voidaan harkita joustavia järjestelyjä fyysisen läsnäolon ja etätyön yhdistämiseksi.

5.6Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien naisryhmien, kuten vammaisten naisten, yksinhuoltajien, ikääntyneiden naisten, muuttajanaisten ja romaninaisten, olosuhteisiin. Nais- ja perhejärjestöjä on tuettava myös kohdennetuin toimenpitein, jotka rahoitetaan EU:n ja jäsenvaltioiden varoista.

5.7Väkivaltatapauksissa olisi väkivallan vastaisen lainsäädännön noudattamisen ohella otettava käyttöön kaikki käytettävissä olevat tukipalvelut (koska perheväkivalta on lisääntynyt huomattavasti pandemian johdosta toteutettujen sulkutoimien aikana 30 ). ETSK kehottaa jäsenvaltioita kehittämään ja toteuttamaan toimenpiteitä kaikenlaisen naisiin kohdistuvan fyysisen tai verkkoväkivallan ehkäisemiseksi. Myös etätyön yhteydessä tarvitaan tehokkaampia toimia väkivallan ja seksuaalisen häirinnän torjumiseksi työpaikalla. Jos työpaikka ei ole ”turvallinen” (esim. etätyön vuoksi), perheväkivallan uhreilla ei ole tukenaan minkäänlaista sosiaalista valvontaa, ja heillä on käytettävissään asiaan liittyvää tietoa ja apua vain rajoitetusti tai ei lainkaan. 31 ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan EU:n edun mukaisesti väkivaltaa ja häirintää koskeva ILO:n yleissopimus (nro 190) vuodelta 2019 ja kannustaa jäsenvaltioita ratifioimaan yleissopimuksen 32 pikaisesti. EU:n tulisi kehottaa myös EU:n ulkopuolisia maita ratifioimaan yleissopimus.

5.8Etätyö ei ole uusi työskentelymuoto, mutta siitä aiheutuu monia vielä tuntemattomia vaikutuksia, jotka edellyttävät lisätutkimusta. Olisi esimerkiksi hyödyllistä tutkia sen vaikutuksia ja edellytyksiä olosuhteissa, joita pandemia ei hallitse, ja ottaa huomioon pidemmän aikavälin kehitys talouden ja yhteiskunnan eri aloilla. Koska kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottaen suunnitellut tekniset ja sosiaaliset innovaatiot ovat avainasemassa, jotta etätyötä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja ratkaista samalla sukupuolten tasa-arvoon liittyviä ongelmia, ETSK kehottaa sisällyttämään nämä aiheet tutkimus-, kehitys- ja innovointipolitiikkaan sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla. Lisäksi olisi kerättävä ja jaettava hyviä esimerkkejä nykyisistä käytännöistä koko EU:ssa, jotta voidaan edistää kehittyneitä ratkaisuja.

5.9Koska investoinnit kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon ottaen suunniteltuun tekniseen, sosiaaliseen ja innovaatioinfrastruktuuriin ovat valtion talousarvion keskeisiä osia, voidaan rahoituksen asianmukaisella osoittamisella edistää merkittävästi sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa etätyötä. Tämän tavoitteen tukemiseen olisi käytettävä myös EU:n varoja, rakennerahastot ja elpymis- ja palautumistukiväline mukaan luettuina.

5.10Saavutettavuus on yhteiskunnallinen ilmiö. Työpaikoilla on kehitettävä asiaankuuluvia käytäntöjä, esim. soveltamalla digitalisaatiota koskevan työmarkkinaosapuolten sopimuksen kaltaisia välineitä, ottaen myös huomioon, että Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) valmistelee parhaillaan vuonna 2023 alkavaa, digitalisaatiota koskevaa EU:n Terveellinen työ ‑kampanjaa.

5.11ETSK viittaa myös digitalisaatiota koskevaan itsenäiseen puitesopimukseen (Autonomous framework agreement on digitalisation, AFAD) 33 ja kehottaa Euroopan komissiota osoittamaan erityistä taloudellista tukea työmarkkinaosapuolten kohdennettuihin yhteisiin toimiin sekä tukemaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka edistävät työ- ja yksityiselämän välistä tasapainoa. Digitalisaatiota koskevassa itsenäisessä puitesopimuksessa tarkennetaan keinoja käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon tapoihin digitaalisissa työympäristöissä, mukaan luettuina liiallisen saavutettavuuden ja pitkien työaikojen taustalla olevat syyt. Puitesopimuksen täytäntöönpanoa varten on todennäköisesti olemassa paljon maakohtaisia esimerkkejä, kuten ala- tai yrityskohtaisia sopimuksia ja ohjeasiakirjoja.

5.12Ranska, Belgia, Italia ja Espanja ovat antaneet saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon tapoja koskevien kansallisten toimintamallien osalta lainsäädäntöä oikeudesta olla tavoittamattomissa. Tarkoituksena on selkeyttää oikeuksia, lisätä tietoisuutta tarpeesta muuttaa työaikamalleja tai jopa edistää kulttuurimuutosta kohti terveellisempää työn organisointia. Alankomaissa ja Portugalissa on tehty asianomaisia lainsäädäntöehdotuksia. Saksassa, Suomessa, Irlannissa, Luxemburgissa, Liettuassa, Maltassa, Ruotsissa ja Sloveniassa asiasta keskustellaan parhaillaan, kun taas loput 13 jäsenvaltiota eivät ole aloittaneet tällaista keskustelua. Euroopan parlamentti äänesti äskettäin päätöslauselmasta, joka koskee oikeutta olla tavoittamattomissa ja jossa se kehottaa Euroopan komissiota esittämään lainsäädäntöä, jonka myötä digitaalisesti työskentelevät voivat olla tavoittamattomissa työaikansa ulkopuolella, vahvistamaan etätyötä koskevat vähimmäisvaatimukset ja selventämään työoloja ja -ehtoja sekä työ- ja lepoaikoja. 34 On olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, tarvitaanko lainsäädäntöä vai ovatko nykyiset säännökset riittäviä ja olisiko sovellettava ainoastaan työehtosopimusneuvotteluihin perustuvaa toimintamallia. Eriävistä näkemyksistä huolimatta työmarkkinaosapuolet ovat melko pitkälle yksimielisiä siitä, että saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon tavat on määritettävä ja että niistä on sovittava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa yritystasolla (ja/tai alakohtaisella tasolla) sen varmistamiseksi, että ne mukautetaan eri alojen, yritysten ja muiden organisaatioiden erityistarpeisiin. Samalla on otettava huomioon työntekijöiden tarpeet, erityisesti työterveys ja ‑turvallisuus.

5.13Lisäksi poliittisten päättäjien on kuultava työmarkkinaosapuolia työ- ja työllisyyspolitiikkaa muotoiltaessa, mukaan luettuina etätyöhön ja sen sukupuolivaikutuksiin vaikuttavat politiikat. ETSK painottaa, että sukupuolikysymykset olisi valtavirtaistettava kaikilla politiikan aloilla. Koska etätyö liittyy myös kansalaisten päivittäiseen elämään ja ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan, nais-, perhe-, kuluttaja- ja ympäristöasioiden alalla toimivien asianomaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi kyettävä vaikuttamaan politiikan valmisteluun.

5.14Jotta annetaan yksityissektorille mahdollisuuksia ja kannustimia innovoida ja investoida uusiin menetelmiin ja luoda uusia työpaikkoja siten, että edistetään sukupuolten tasa-arvoisen etätyön edellytyksiä, on olennaisen tärkeää, että EU huolehtii yrittäjyyden ja liiketoiminnan kannalta suotuisista olosuhteista. Etätyön onnistunut hallinnointi edellyttää käytännössä myös julkisen ja yksityisen sektorin välistä tiivistä ja sujuvaa yhteistyötä. Se on tärkeää esimerkiksi digitaalisen infrastruktuurin, koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla.

5.15Lisäksi yksilöiden ja perheiden tasolla tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa. Stereotyyppisen ajattelun vähentäminen ja siitä eroon pääseminen edellyttää tietoisuuden ja sitoutumisen parantamista. Organisaatiokulttuuria, jolla varmistetaan sukupuolitietoisuus, kuten samapalkkaisuusperiaate ja kaikkien ”näkyvyys”, on myös edistettävä aktiivisesti, ja samalla on tuettava johtotasoa etätyöskentelyä edistävien käytäntöjen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Tätä olisi tehostettava tiedotuskampanjoilla esimerkiksi työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä. ETSK kannustaa työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ottamaan tässä yhteydessä keskeisen roolin ja edistämään stereotypioista poikkeavia perherooleja ja opiskelu-, ammatti- ja työpaikkavalintoja. Sukupuolten tasa-arvo on myös valtavirtaistettava koulutuksessa lastentarhasta ja alakoulusta aina ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen asti.

Bryssel 11. maaliskuuta 2021

Aurel Laurențiu Plosceanu
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja

*    *    *

HUOM.    Liite seuraavassa.

LIITE
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston
LAUSUNTOON

Lausuntoa käsiteltäessä hylättiin seuraavat muutosehdotukset, jotka saivat tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä (työjärjestyksen 43 artiklan 2 kohta):

Kohta 3.4

Muutetaan.

Kaikista etätyöntekijöistä neljännes oli alle 12-vuotiaiden lasten vanhempia, ja heistä 22 prosenttia kamppaili ”huomattavasti muita ryhmiä enemmän voidakseen keskittyä työhön ja saavuttaakseen asianmukaisen työ- ja yksityiselämän tasapainon” 35 . Erityisesti hoivavelvollisuuksista huolehtivien naisten työntekoa kotoa käsin haittasivat useat tekijät, kuten keskeytyksettömän työnteon edellyttämän hiljaisen tilan puute, mutta myös työntekoon käytettävissä olevan ajan puute yhdistettynä taipumukseen pidentää työpäivää, olla tavoitettavissa jopa kellon ympäri ja jättää noudattamatta saavutettavissa ja saavuttamattomissa olon tapoja. Tämä edellyttää asianomaisen voimassa olevan lainsäädännön parempaa täytäntöönpanoa ja valvonnan tehostamista työsuojelutarkastuksilla sekä nykyisen kehyksen asianmukaisuuden arviointia. Yksinhuoltajat, joista EU:ssa on naisia 85 prosenttia, olivat erityisen hankalassa asemassa, koska heidän oli pandemian vuoksi entistäkin vaikeampaa tasapainottaa työ- ja yksityiselämää. 36

Äänestystulos:

Kohdan 4.3 yhdestoista luetelmakohta

Muutetaan.

Etätyöhön voi myös liittyä riskejä, jotka tulevat useimmiten esiin seuraavien haasteiden yhteydessä:

[– –]

   - esteet yhteyden saamisessa ammattiliittojen edustajiin. ammattiliittojen vaikeudet tai kyvyttömyys suojella työntekijöiden oikeuksia.

Äänestystulos:

_____________

(1)      Eurofoundin raportti ”Eläminen, työskentely ja covid-19”. Vertauskohtana vuosi 2018, jolloin alle 5 prosenttia työntekijöistä teki säännöllistä ja alle 10 prosenttia satunnaista etätyötä.

(2)       https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/qanda_20_357

(3)      Euroopan tason työmarkkinaosapuolten vuoden 2020 puitesopimus digitalisaatiosta ja vuoden 2002 puitesopimus etätyöstä sekä Euroopan komission tiedonanto Euroopan tason työmarkkinaosapuolten etätyötä koskevan eurooppalaisen puitesopimuksen täytäntöönpanosta, COM(2008) 412 final – http://erc-online.eu/european-social-dialogue/database-european-social-dialogue-texts/

(4)       EUVL C 237, 6.7.2018, s. 8

(5)       http://erc-online.eu/european-social-dialogue/database-european-social-dialogue-texts/ ja http://resourcecentre.etuc.org/

(6)      Eurofoundin raportti Living, working and COVID-19 [Eläminen, työskentely ja covid-19 – vain englanniksi].

(7)      Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS): Gender equality: a review in progress – YK varoittaa nyt, että covid-19-pandemia saattaa kumota sukupuolten tasa-arvoon liittyvät globaalit saavutukset, juuri kun kansainvälisen yhteisön oli määrä antaa uutta pontta tällä alalla.

(8)      Tasa-arvoindeksi 2020: Digitalisointi ja työn tulevaisuus, EIGE.

(9)      Tasa-arvoindeksi 2020: Digitalisointi ja työn tulevaisuus, EIGE.

(10)      UNAPL-, FEPIME Catalunya- ja AFAEMME-järjestöjen raportit.

(11)       https://data.unwomen.org/features/covid-19-and-gender-what-do-we-know-what-do-we-need-know

(12)      Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu: Achieving gender equality in the face of the pandemic and existing challenges: https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/ATAG/2021/659440/EPRS_ATA(2021)659440_EN.pdf , https://eige.europa.eu/topics/health/covid-19-and-gender-equality  

(13)      Eurofound (2020), Living, working and COVID-19 [Eläminen, työskentely ja covid-19].

(14)      Verkkokysely, covid-ryhmä, ansiorakennetutkimus. Eurofound (2020), Teleworkability and the COVID-19 crisis: a new digital divide?

(15)      Yleisesti ottaen arvioidaan, että EU:ssa 37 prosenttia työpaikoista soveltuu etätyöhön (ks. Eurofoundin tiedot).

(16)      Eurofound (2021), COVID-19, Some implications for employment and working life, EU:n julkaisutoimisto, Luxembourg – ei vielä julkaistu.

(17)      Eurofound (2020), Living, working and COVID-19 [Eläminen, työskentely ja covid-19].

(18)      Tasa-arvoindeksi 2020: Digitalisointi ja työn tulevaisuus, EIGE.

(19)       https://www.nature.com/articles/d41586-020-01294-9

(20)      UNAPL-, FEPIME Catalunya- ja AFAEMME-järjestöjen raportit.

(21)       https://www.opendemocracy.net/en/5050/covid19-sexual-harassment-work-online/

(22)       https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20200406IPR76610/covid-19-stopping-the-rise-in-domestic-violence-during-lockdown

(23)       https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2019-2024/suica/announcements/speech-vice-president-suica-demographic-change-eu-epc_en , https://horizon-magazine.eu/article/teleworking-here-stay-here-s-what-it-means-future-work.html  

(24)       https://www.oecd.org/going-digital/bridging-the-digital-gender-divide-key-messages.pdf

(25)      Tasa-arvoindeksi 2020: Digitalisaatio ja työn tulevaisuus, EIGE.

(26)       http://erc-online.eu/european-social-dialogue/database-european-social-dialogue-texts/

(27)      Euroopan uuden sukupuolistrategian 2020–2025 mukaisesti.

(28)      Euroopan tason työmarkkinaosapuolten 24. marraskuuta 2020 antama yhteinen lausuma lastenhoitopalveluista EU:ssa.

(29)       https://deinstitutionalisationdotcom.files.wordpress.com/2017/07/guidelines-final-english.pdf /

(30)       https://unric.org/en/who-warns-of-surge-of-domestic-violence-as-covid-19-cases-decrease-in-europe/ , https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20200406IPR76610/covid-19-stopping-the-rise-in-domestic-violence-during-lockdown

(31)      Julkaisussa Brief no 3 – Domestic violence and its impact on the world of work, maaliskuu, 2020, ILO tuo esiin kotiväkivallasta julkiselle taloudelle koituvat korkeat kustannukset. https://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---dgreports/---gender/documents/briefingnote/wcms_738117.pdf )

(32)       https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2020/EN/COM-2020-24-F1-EN-MAIN-PART-1.PDF  

(33)       https://www.ceep.eu/wp-content/uploads/2020/06/Final-22-06-20_Agreement-on-Digitalisation-2020.pdf

(34)       https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20210114IPR95618/right-to-disconnect-should-be-an-eu-wide-fundamental-right-meps-say , 472 ääntä puolesta ja 126 vastaan 83:n pidättyessä äänestämästä.

(35)      Eurofound (2020), Living, working and COVID-19, [Eläminen, työskentely ja covid-19].

(36)      Tasa-arvoindeksi 2020: Digitalisointi ja työn tulevaisuus, EIGE.