(1)

Ludger Albers oHG, Reinhard Bittner -yritys, Elbert GmbH & Co. KG, Auto Fischer GmbH & Co. KG, Kalmer GmbH, Richters Reisen -yritys ja Wessels Reisen -yritys, jäljempänä ’kantelijat’, esittivät 30 päivänä elokuuta 2002 Euroopan komissiolle, jäljempänä ’komissio’, kantelun, jonka mukaan Emsländische Eisenbahn GmbH:lle, jäljempänä ’EEB’, on myönnetty sääntöjenvastaista valtiontukea. Kantelijat laajensivat kantelun kohdetta 13 päivänä heinäkuuta 2006 lähettämällään toisella kirjeellä sekä toimittivat lisätietoja 22 päivänä marraskuuta 2006.

(2)

Kantelut vastaanotettuaan komissio esitti Saksan viranomaisille useita tietopyyntöjä (2), joihin kyseiset viranomaiset vastasivat (3).

(3)

Komissio ilmoitti Saksalle 28 päivänä marraskuuta 2007 päivätyllä kirjeellä päätöksestään aloittaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, 88 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely. Saksa toimitti huomautuksensa 24 päivänä huhtikuuta 2008.

(4)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4)9 päivänä heinäkuuta 2008. Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa.

(5)

Kantelijat reagoivat muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen toimittamalla ensimmäiset huomautuksensa 21 päivänä helmikuuta 2008. Päätöksen julkaisemisen jälkeen kantelijat toimittivat vielä lisähuomautuksia 25 ja 29 päivänä elokuuta 2008.

(6)

Nahverkehrsberatung Südwest toimitti huomautuksensa 29 heinäkuuta 2008 ja lähetti ei-luottamukselliset toisinnot asiaa koskevista tiedoista 16 ja 29 päivänä lokakuuta 2008. Nimettömänä pysyttelevä kolmas osapuoli toimitti huomautuksensa 23 päivänä heinäkuuta 2008.

(7)

Komissio välitti asianomaisten huomautukset Saksalle 26 päivänä marraskuuta 2008. Komissio vastaanotti Saksan huomautukset 26 päivänä tammikuuta 2009 päivätyssä kirjeessä.

(8)

Reaktiona komission 30 päivänä huhtikuuta 2009 esittämään pyyntöön Saksan viranomaiset toimittivat lisätietoja 9 päivänä heinäkuuta 2009.

(9)

Saksan viranomaiset toimittivat lisätietoja myös 16 päivänä joulukuuta 2009, 4 päivänä elokuuta 2010 ja 23 päivänä kesäkuuta 2011.

(10)

Komissio lähetti 20 päivänä lokakuuta 2011 Saksalle kirjeen, johon saatiin vastaus 10 päivänä marraskuuta 2011.

(11)

Komission pyynnöstä Saksan viranomaiset toimittivat lisätietoja vielä 5 päivänä kesäkuuta 2012, 6 päivänä toukokuuta 2013 ja 21 päivänä marraskuuta 2013.

(12)

Väitetyn sääntöjenvastaisen valtiontuen saaja, Emsländische Eisenbahn GmbH (5), jäljempänä ’EEB’, perustettiin 1 päivänä tammikuuta 1997, kun samanniminen valtionyhtiö, jäljempänä ’EE’, yksityistettiin.

(13)

Emslandin piirikunta (Landkreis Emsland) on omistanut EEB:n osakkeet yksin sen perustamisesta lähtien. Näin ollen piirikunnalla on laaja määräysvalta EEB:n toimintaan. EEB:n yhtiöjärjestyksen (Gesellschaftsvertrag) 10 kohdan mukaan piirikunta nimittää EEB:n toimitusjohtajan ja piirikunnalla on myös lopullinen päätösvalta tärkeimmissä EEB:n liiketoimintaa koskevissa päätöksissä (esimerkiksi tilinpäätökset ja liiketoimintasuunnitelmat).

(14)

EEB:n yhtiöjärjestyksen 3 kohdan mukaan EEB hoitaa seuraavia julkisia tehtäviä, jotka liittyvät julkisen paikallisliikenteen suunnitteluun ja yhteensovittamiseen:

(15)

EEB:llä on liikennöintilupa (Linienverkehrsgenehmigung) joillekin Emslandin piirikunnan paikallisbussiliikenteen reiteille (7). EEB on ulkoistanut kyseisten reittien liikennöinnin useille eri bussiyhtiöille (niin kutsuttu Übertragung der Betriebsführung -käytäntö (8)), joista yksi on sen tytäryhtiö EVG.

(16)

EEB harjoittaa lisäksi rautateiden tavaraliikennettä etenkin omistamillaan sivuraiteilla ja hallinnoi kyseisten raiteiden infrastruktuuria.

(17)

Niedersachsenin paikallisliikenteestä annetun lain (Nahverkehrsgesetz des Landes Niedersachsen, jäljempänä ’NNVG’) mukaisesti piirikunnat ovat vastanneet 1 päivästä tammikuuta 1996 lähtien siitä, että paikallisliikenteen tarjonta on riittävä. Näin ollen Emslandin piirikunnan oli järjestettävä julkisen liikenteen suunnittelu, organisointi ja rahoitus kyseisellä alueella. Emslandin piirikunta ulkoisti EEB:lle tähän liittyvät tehtävät, jotka luetellaan EEB:n yhtiöjärjestyksen 3 kohdassa (ks. tämän päätöksen johdanto-osan 14 kappale).

(18)

Julkinen bussiliikenneverkosto on jaettu reitteihin, joita koskevat liikennöintiluvat myönnetään Saksan kansallisen liikennelain (Personenbeförderungsgesetz) 13 ja 42 §:n mukaisesti kilpailutuksen perusteella. Suurimmalla osalla Emslandin piirikunnan julkista henkilöliikennettä harjoittavista yrityksistä on kotipaikka kyseisen piirikunnan alueella.

(19)

Emslandin piirikunnan paikallisbussiliikenne jakautuu kahteen markkina-alueeseen: Piirikunnan eteläisissä osissa bussiliikennettä hoitaa Emsland-Süd-tariffiyhteenliittymä (Verkehrsgemeinschaft Emsland-Süd, jäljempänä ’VGE-Süd’), johon kuuluu yksityisiä bussiyhtiöitä, joista kaksi on osallistunut myös tämän kantelun tekemiseen (Reinhard Bittner ja Kalmer).

(20)

Emslandin keski- ja pohjoisosissa paikallisliikenteen tärkeimmät tariffiyhteenliittymät ovat RegioNetz-Mitte (johon kuuluu EEB ja kolme yksityistä bussiyhtiötä) sekä Tarifgemeinschaft Emsland Mitte/Nord (johon muut tämän kantelun tekijät kuuluvat).

(21)

EEB vastaa Emslandin piirikunnan alueella kaikista sekä osana säännöllisiä bussireittejä ajettavista koulukuljetuksista (ns. integroidut koulukuljetukset) että säännöllisten bussireittien ulkopuolella ajettavista koulukuljetuksista (ns. integroimattomat koulukuljetukset).

(22)

Koulukuljetukset on mahdollista integroida osaksi säännöllisiä bussireittejä. Eri reittejä liikennöivien yritysten kanssa tehdään hankintasopimukset, joissa nämä velvoitetaan huomioimaan koulukuljetuksia koskeva kysyntä. Emslandin piirikunta korvaa koulukuljetuksiin oikeuttavat liput EEB:n kautta.

(23)

EEB järjestää integroimattomat koulukuljetukset oppilaille, joilla on oikeus koulukuljetukseen mutta jotka eivät asu säännöllisten bussireittien varrella. Nämä palvelut on ulkoistettu bussiyhtiöille, joiden on täytettävä erityisesti tietyt reittejä ja aikatauluja koskevat edellytykset. Emslandin piirikunta korvaa EEB:lle liikenteenharjoittajien laskuttamat summat.

(24)

Komissio esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään (9) taulukon, joka oli laadittu Saksan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella. Taulukossa eriteltiin ne EEB:lle osoitetut varojen siirrot, jotka olivat tutkinnan kohteina. Jäljempänä esitettävä taulukko käsittää kyseisen taulukon sarakkeet 1–6 (10). Sarakkeet 7–9 on jätetty pois, koska komissio ei vastustanut niissä eriteltyjä maksuja menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään.

Taulukko 1

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä tarkastellut keskeiset toimenpiteet

(25)

Seuraavissa osioissa esitetään yhteenveto tosiseikoista, jotka ovat peräisin asiakirjoista, joita Saksa ja kantelijat toimittivat ennen menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamista ja sen jälkeen.

(26)

Kun valtionyhtiö EE ja sen varat ulkoistettiin ja EEB perustettiin vuonna 1997, Emslandin piirikunta antoi EEB:lle 800 000 Saksan markkaa (noin 410 000 euroa) pääomatukea. Lisäksi EEB:tä tuettiin siten, että RWE:n (16) osakkeet siirrettiin sen omistukseen.

(27)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamishetkellä ei ollut selvää, sisältyivätkö siirretyt osakkeet EEB:n alkuperäiseen pääomatukeen vai oliko kyse pääomanlisäyksestä, jota ei ollut suunniteltu EEB:tä perustettaessa. Saksa täsmensi, että suurin osa osakkeista eli 280 310 RWE:n osaketta, joiden markkina-arvo oli 9 686 523,78 euroa, sisältyi alkuperäiseen pääomatukeen. Ne oli siirretty aiemmalle valtionyhtiölle, eli EE:lle, ennen EEB:n perustamista.

(28)

Yhteensä 37 630 osaketta, joiden markkina-arvo oli 1 689 264,40 euroa, siirrettiin kuitenkin vasta 12 päivänä lokakuuta 1998 eli yli vuoden kuluttua EEB:n perustamisesta.

(29)

EEB käytti sarakkeessa 2 luetellut summat (osingot) sekä sarakkeessa 3 luetellut summat [rahoitustuki, joka mainitaan Emslandin piirikunnan talousarvioennusteissa ja niiden tarkistetuissa versioissa kohdassa 67.500 ”Verlustausgleich für ÖPNV-Leistungen” (”paikallisten henkilöliikennepalvelujen tappioiden kuittaus”)] korvatakseen VGE-Südille Etelä-Emslandin integroiduista koulukuljetuspalveluista aiheutuneet kustannukset.

(30)

Sarakkeessa 2 eritellään osingot, jotka EEB sai edellä mainituista RWE:n osakkeista.

(31)

Etelä-Emslandin integroiduista koulukuljetuksista oli vastannut pääasiassa VGE-Süd kyseisen yhteenliittymän ja EE:n välisen sopimuksen nojalla. Kun EEB perustettiin vuonna 1997, tämä sopimus korvattiin EEB:n ja VGE-Südin välisellä sopimuksella, joka oli sisällöltään samanlainen. EEB irtisanoi sopimuksen 31 päivänä joulukuuta 2005.

(32)

EEB:n ja VGE-Südin alkuperäisen sopimuksen mukaan vuotuinen kertakorvaus oli 1 705 362,94 euroa. Summaa nostettiin kymmenellä prosentilla 1 päivänä marraskuuta 2000, joten uusi summa oli 1 839 116,88 euroa.

(33)

Kun sarakkeissa 2 ja 3 esitetyt summat lasketaan yhteen, saadaan EEB:n ja VGE-Südin sopima kertakorvaus. Emslandin piirikunta vähensi osinkojen arvon (sarake 2) siitä kokonaissummasta, joka oli määrä maksaa VGE-Südille sen tuottamista palveluista, ja siirsi loput (sarake 3) EEB:lle. Tämä esitetään alla olevassa taulukossa, joka perustuu täydentäviin lukuihin, jotka Saksan viranomaiset toimittivat menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen jälkeen.

Taulukko 2

Summat, jotka maksettiin VGE-Südille integroitujen koulukuljetuspalvelujen tuottamisesta

(34)

Koska EEB:n ja VGE-Südin välinen sopimus irtisanottiin vuonna 2005, EEB maksoi vuoden 2006 osinkoja vastaavan summan takaisin Emslandin piirikunnalle.

(35)

Kantelijat toimittivat komissiolle taulukon, jossa eriteltiin kaikki VGE-Südin saamat maksut 31 päivään joulukuuta 2005 asti. Siinä esitetyt luvut eroavat edellä esitetyistä. Taulukko on seuraavanlainen:

Taulukko 3

VGE-Südille kaikista palveluista maksetut summat

(36)

Saksan viranomaiset selittivät, että summa, jonka VGE-Süd oli kantajien mukaan saanut, eroaa sarakkeiden 2 ja 3 yhteen lasketusta summasta sen takia, että sarakkeissa 2 ja 3 eriteltyjen integroitujen koulukuljetuspalvelujen lisäksi VGE-Süd hoiti satunnaisesti myös integroimattomia koulukuljetuspalveluja, jotka nekin Emslandin piirikunta korvasi EEB:n kautta.

(37)

Emslandin piirikunnan talousarvioennusteissa ja niiden tarkistetuissa versioissa kohtaan 67.510 ”Erstattung der Kosten für die Schülerbeförderung” (”koulukuljetuksiin liittyvien kustannusten korvaaminen”) kirjatun rahoitustuen oli tarkoitus kuitata menot, joita EEB:lle oli aiheutunut koulukuljetusten järjestämisestä Keski- ja Pohjois-Emslandin alueella (19) sekä VGE-Südin kanssa tehdyn sopimuksen päätyttyä 31 päivänä joulukuuta 2005 myös Etelä-Emslandin alueella. Menoerä kattoi sekä integroidut että integroimattomat koulukuljetukset.

(38)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamishetkellä komissiolla ei ollut käytettävissään tietoja, joiden perusteella se olisi voinut tarkistaa, vastasivatko rahasummat, jotka EEB oli saanut maksaakseen korvaukset koulukuljetukset liikennöineille kuljetusyrityksille, summia, jotka EEB oli tosiasiassa maksanut kyseisille yrityksille.

(39)

Saksan viranomaisten toimittamien lisäselvitysten ja -asiakirjojen mukaan sarake 4 käsitti summat, jotka EEB oli käyttänyt ostaakseen matkaliput säännöllisillä bussilinjoilla matkustaville oppilaille. Piirikunnan vuotuiset tilitykset osoittivat, että EEB:lle maksetut summat vastasivat EEB:n bussiyhtiöille maksamia summia. Maksut oli suoritettu selvitystilin kautta. Emslandin piirikunta maksoi tarvittavan summan selvitystilille, ja EEB välitti sen eteenpäin piirikunnan nimissä. Riippumaton laillinen tilintarkastaja tarkasti selvitystilin vuosittain sen varmentamiseksi, että tulot ja menot täsmäävät.

(40)

Saksan viranomaiset selittivät myös, että EEB:n laskennalliseen tulokseen sisältyi tuloja, jotka olivat peräisin sellaisista integroiduista koulukuljetuksista, joita kolmannet osapuolet hoitivat EEB:n liikennöintiluvan alaisilla reiteillä, sekä integroimattomista koulukuljetuksista. Riippumaton laillistettu tilintarkastaja tarkisti vuosittain EEB:n vuotuisen raportoinnin yhteydessä, että näihinkin rahaeriin liittyvät tulot ja menot täsmäävät.

(41)

Saksan viranomaiset toimittivat lisäksi päivitetyn ja korjatun yhteenvedon vuotuisista maksusuorituksista, jotka oli osoitettu EEB:lle koulukuljetusten yhteensovittamista varten.

Taulukko 4

Yhteenveto koulukuljetuksiin tosiasiassa osoitetuista maksuista

(42)

Emslandin piirikunnan talousarvioennusteissa ja niiden tarkistetuissa versioissa kohdassa 71.510 ”Zuwendungen an die Emsländische Eisenbahn aus dem Verwaltungskostenanteil des Landes” (”EEB:llle hallinnollisiin kuluihin myönnetty tuki, joka on maksettu Niedersachsenin osavaltion osuuksista”) eritellyn rahoitustuen tarkoituksena oli korvata kustannukset, joita EEB:lle oli aiheutunut Emslandin piirikunnan sille siirtämien julkishallinnollisten tehtävien hoitamisesta.

(43)

Tehtäviin kuului muun muassa NVP:n (20) laatiminen. NVP laaditaan viideksi vuodeksi kerrallaan, ja tähän tehtävään liittyvät materiaalikustannukset olivat 11 248,42 euroa vuonna 1997, 25 000 euroa vuonna 2002 ja 8 793 euroa vuonna 2003.

(44)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamishetkellä komissiolle ei ollut selvää, oliko sarakkeessa 5 ilmoitettu summa käytetty kokonaisuudessaan NVP:n laatimiseen vai oliko sillä rahoitettu myös muita (taloudellisia) toimia. Komissio oli epävarma myös siitä, sisältyivätkö Emslandin liikkuvuuskeskuksen (MZE) perustamiseen ja toimintaan liittyvistä hallinnollisista kustannuksista maksetut korvaukset sarakkeessa 5 ilmoitettuun summaan.

(45)

Saksa selvitti, että sarakkeessa 5 ilmoitetut kuluerät kattoivat julkisen liikenteen suunnitteluun liittyvät henkilöstö- ja materiaalikustannukset, MZE:n toiminnan (vuoden 2004 loppuun asti) ja koulukuljetusten yhteensovittamisen.

(46)

Vuoden 2004 loppuun asti MZE:n rahoitusta ei ollut eroteltu muista sarakkeeseen 5 kuuluvista kustannuksista. NNVG:hen tehdyn muutoksen seurauksena kustannukset alettiin vuonna 2005 erotella siten, että MZE:lle osoitetut summat siirrettiin uuteen budjettikohtaan sarakkeessa 6 ”NNVG:n nojalla maksettavat tuet”.

(47)

MZE tarjosi maksutta tietoja julkisesta paikallisliikenteestä. MZE antoi tietoa bussi- ja junaliikennepalveluista, joita eri liikenteenharjoittajat tarjosivat Emslandin piirikunnan alueella. Emslandin piirikunnan päätöksentekoelin (Kreisausschuß) päätti MZE:n perustamisesta heinäkuussa 1995. Päätös perustui siihen, että piirikunnassa oli huomattu alueen julkista liikennettä koskevan tiedottamisen olevan puutteellista, mikä vaikeutti merkittävästi joukkoliikennepolitiikan toteuttamista.

(48)

Piirikunta ulkoisti MZE:n toiminnot EEB:lle, kun se perustettiin vuonna 1997. EEB:n yhtiöjärjestyksen 3 kohdan mukaan MZE:n hallinnointi on yksi liikennepalvelujen järjestämiseen ja yhteensovittamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka on annettu EEB:n hoidettavaksi. Kansalaiset voivat saada matkustustietoja soittamalla MZE:hen tai vuodesta 1999 lähtien käymällä MZE:n palvelutiskillä, joka toimii Meppenin juna-asemalla Deutsche Bahn AG:n tiskin vieressä.

(49)

Sarake 5 kattoi myös 3 558,65 euron kertakorvauksen, jonka EEB ja piirikunta olivat vuonna 1998 sopineet suoritettavaksi koulukuljetusten järjestämisestä ja tilittämisestä. Kertakorvaus kattoi kirjanpitoon kirjatut kulut, jotka olivat aiheutuneet Deutsche Bahn AG:lle ja Pohjois- ja Keski-Emslandin säännöllisiä vuoroja operoiville bussiyhtiöille suoritetuista korvauksista.

(50)

Emslandin piirikunnan talousarvioennusteissa ja niiden tarkistetuissa versioissa kohdassa nro 71.500 ”Zuwendungen nach dem NNVG” (21) (”NNVG:n nojalla maksettavat tuet”) mainittu rahoitustuki myönnettiin sen jälkeen, kun alueellisen NNVG-lain viimeisin muutos oli tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Lakia muutettiin, koska julkisen liikenteen rahoitusta koskevat kansalliset säännöt olivat muuttuneet. Asukasta kohden myönnetty summa oli nyt hieman aiempaa pienempi, mutta alennus korvattiin osittain uudella alueellisella rahoituksella (Regionalisierungsmittel), joka oli tarkoitettu julkisen liikenteen toimivuuden parantamiseen. Tämä tuki näkyy sarakkeessa 6.

(51)

Sarakkeessa 6 ilmoitetut varat käytettiin MZE:n toimintakuluihin sekä tilausliikenteen liikkuvan kaluston hankintaan. Sarakkeessa 6 ilmoitetut maksut sisälsivät myös muita kulueriä, jotka eivät olleet menettelyn aloittamista koskevan komission päätöksen mukaan valtiontukea (22).

(52)

Kuten edellä on todettu, MZE:n rahoitukseen osoitetut summat esitettiin vuoteen 2004 asti sarakkeessa 5 ja vuodesta 2005 alkaen sarakkeessa 6. Saksa täsmensi, että sarakkeessa 6 esitetyistä summista maksettiin EEB:lle MZE:n toiminnan toteuttamisesta 85 000 euroa vuonna 2005, 98 000 euroa vuonna 2006 ja 93 460,87 euroa vuonna 2007.

(53)

Emslandin piirikunta päätti lisäksi käyttää osan sarakkeessa 6 ilmoitetuista, julkisen liikenteen edistämiseen tarkoitetuista määrärahoista alueen tilausliikennejärjestelmän laajentamiseen. Tilausliikennejärjestelmä mahdollistaa kutsubussien käytön tietyillä reiteillä ja tiettyinä aikoina siten, että henkilö soittaa Emslandin liikkuvuuskeskukseen ja tilaa kuljetuksen. Kutsubussien käyttöönoton tarkoituksena oli parantaa ja tehostaa eri kaupunginosien ja juna-asemien välisiä yhteyksiä ilman, että bussit liikennöisivät tyhjillään.

(54)

Saksan viranomaiset selittivät, että Emslandin piirikunta myönsi EEB:lle viiden uuden bussin hankintaan yhteensä 685 513,46 euroa: neljän ensimmäisen bussin hankintaan osoitettiin 520 989,05 euroa vuonna 2006 ja viidennen bussin hankintaan 164 524,42 euroa vuonna 2007.

(55)

EEB tarjosi kutsubusseja kuljetusyrityksille Emslandin piirikunnan määrittämillä yhtäläisillä ehdoilla. Busseista tehtiin vakiomuotoiset leasing-sopimukset, joiden mukaan kuljetusyritykset vastaisivat bussien käyttö- ja huoltokustannuksista mutta eivät maksaneet niistä vuokraa. EEB:n alihankkijat liikennöivät busseilla EEB:n reiteillä ja muut kuljetusyritykset omilla reiteillään. Bussit pysyivät EEB:n omistuksessa, jotta Emslandin piirikunnalla olisi edelleen määräysvalta niihin.

(56)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todettiin, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että seuraavat toimenpiteet ovat valtiontukea (ks. tämän päätöksen taulukko 1):

(57)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todettiin, että mikäli kyseiset toimenpiteet ovat valtiontukea, niiden soveltuvuus sisämarkkinoille ei ole varmaa.

(58)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä katsottiin, että Emslandin piirikunta oli maksanut kaikki summat suoraan EEB:lle ja että EEB on ainakin osittain taloudellista toimintaa harjoittava yritys. Lisäksi päätöksessä todettiin osakkeiden siirrosta, ettei EEB ole suorittanut mitään vastasuoritusta kutsubussien hankintaa ja MZE:tä varten osoitetusta rahoitustuesta. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettiin epäilyjä myös sen suhteen, vastasivatko koulukuljetuksista suoritetut maksut täysimääräisesti EEB:lle aiheutuneita kustannuksia. Kertakorvauksen osalta ei voitu sulkea pois liiallisten korvausten mahdollisuutta. Päätöksessä todettiin, että kilpailu on ainakin ollut vaarassa vääristyä.

(59)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä todettiin, ettei saatavilla olevien tietojen perusteella ollut mahdollista määrittää, voitiinko tarkasteltavana olevat toimenpiteet liittää julkisten palvelujen hoitamiseen tai liikenteen yhteensovittamiseen ja oliko tuen soveltuvuutta arvioitaessa käytettävä oikeusperustana Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 93 artiklaa (tuolloinen EY:n perustamissopimuksen 73 artikla). Jos näin on, tuen soveltuvuutta pitäisi arvioida neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1191/69 (23) tai neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1107/70 (24) mukaisesti. Muussa tapauksessa soveltuvuutta pitäisi arvioida SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 tai 3 kohdan (tuolloinen EY:n perustamissopimuksen 87 artikla) mukaisesti.

(60)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettiin epäilyjä osakkeiden siirron kannustavasta vaikutuksesta ja oikeasuhteisuudesta.

(61)

Koulukuljetuksiin myönnetystä rahoitustuesta ei tiedetty, oliko kaikki myönnetyt varat käytetty muiden toimijoiden tarjoamien koulukuljetuspalvelujen korvaamiseen vai oliko EEB pitänyt osan näistä varoista itsellään. Mikäli EEB oli pitänyt osan varoista itsellään, oli selvitettävä, oliko kyseiset varat käytetty taloudelliseen vai muuhun toimintaan ja oliko EEB:lle mahdollisesti maksettu liiallisia korvauksia sen itsensä tuottamista koulukuljetuspalveluista.

(62)

Paikallisen henkilöliikenteen hallinnoinnin (NVP ja MZE) osalta komissio ei voinut sulkea pois liiallisten korvausten mahdollisuutta.

(63)

Tilausliikenteestä komissio tiedusteli, käyttikö EEB kutsubusseja omilla kaupallisilla reiteillään, jolloin tuelle ei olisi EY:n perustamissopimuksen mukaan perusteita.

(64)

Saksan viranomaiset osoittivat, että valtionyhtiö EE:n varat siirrettiin kokonaisuudessaan EEB:lle sen perustamisen yhteydessä. Tähän sisältyivät sekä noin 410 000 euron pääomatuki että 280 310 RWE:n osaketta. Saksa katsoo, ettei kummassakaan ole kyse valtiontuesta. Saksan viranomaiset huomauttivat myös, että pääomatuki myönnettiin ja ensimmäisten RWE:n osakkeiden siirto toteutettiin ennen 13 päivää maaliskuuta 1997, minkä takia niitä ei voi periä takaisin.

(65)

Saksan viranomaiset selittivät, että loput 37 630 RWE:n osaketta siirrettiin vuonna 1998, eli sen jälkeen, kun RWE:n osakkeiden äänimäärää oli muutettu ja tietyt edut näin poistettu. Saksan viranomaiset vahvistivat lisäksi, että kyseiset osakkeet ovat yhä EEB:n omistuksessa.

(66)

Saksan mukaan Emslandin piirikunta toimi markkinataloustoimijana, joka pyrki optimoimaan verotusrakenteensa. Emslandin piirikunnalle ei aiheutunut tulonmenetyksiä, koska EEB:n oli käytettävä saamansa osingot kokonaisuudessaan koulukuljetuksiin vuoteen 2005 asti ja sen jälkeen maksettava osingot takaisin piirikunnalle.

(67)

Saksan viranomaiset huomauttivat, että EEB vastaa yhtiöjärjestyksensä 3 kohdan mukaisesti koulukuljetusten järjestämisestä Emslandin piirikunnassa (ks. myös 14 kappale) ja että summat, jotka piirikunta maksaa EEB:lle, siirretään koulukuljetuspalvelut tuottaville yrityksille. Näin ollen Saksan viranomaiset katsovat, etteivät kyseiset varojen siirrot ole EEB:lle myönnettyä valtiontukea, kuten esitetään menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 137 kappaleessa.

(68)

EEB sai luettelon kaikkien koulujen oppilaista ja määritti sen perusteella oppilaat, joilla oli oikeus julkiseen koulukuljetukseen. Niille oppilaille, joilla ei ollut mahdollisuutta käyttää säännöllisiä bussireittejä (integroituja koulukuljetuksia), EEB järjesti koulukuljetuksen muulla tavalla (integroimattomat koulukuljetukset). EEB maksoi korvaukset kuukausittain sekä integroituja että integroimattomia koulukuljetuksia hoitaville bussiyhtiöille kantelijat mukaan luettuina. Saksan viranomaiset esittivät, että EEB käytti Emslandin piirikunnalta tätä varten saamansa summan kokonaisuudessaan koulukuljetuksiin. Kuten 39 ja 40 kappaleessa todetaan, laillistetut tilintarkastajat tarkastivat vuosittain sekä selvitystilin että EEB:n tilit sen varmistamiseksi, että tulot ja menot täsmäävät keskenään.

(69)

Sarakkeista 2, 3 ja 4 Saksan viranomaiset selvittivät, että ne kattavat kaikki (integroidut ja integroimattomat) koulukuljetukset Emslandin alueella.

(70)

Saksan viranomaiset toimittivat sarakkeista 2 ja 3 puuttuneet luvut ja selittivät, että kyseisillä varoilla maksettiin VGE-Südille kiinteät korvaukset palveluista, joita se suoritti Etelä-Emslandin alueella vuoteen 2005 asti (ks. myös 29 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(71)

Komission kysymykseen integroimattomista kuljetuksista vuonna 1997 väitetysti maksetusta 3 934 481,47 euron kertakorvauksesta (25) Saksan viranomaiset vastasivat, että kuukausittaiset maksut suoritettiin kunkin vuoden alussa tehdyn arvion mukaisesti. Toteutuneet kulut laskettiin ja niitä koskevat tilitykset tehtiin kunkin vuoden lopussa. EEB vain välitti maksut piirikunnalta bussiyhtiöille. Satunnaiset liialliset maksut kirjattiin saatavina (Verbindlichkeiten) Emslandin piirikunnan hyväksi ja vähennettiin seuraavan vuoden korvauksista. Vuoden 1997 toteutuneiksi kustannukseksi vahvistettiin kyseisen vuoden lopussa 3 755 618,14 euroa.

(72)

Saksan viranomaiset täsmensivät, että sarakkeessa 4 kuvatut maksut sisälsivät lisäksi koulukuljetuslippujen hankinnan Deutsche Bahn AG:ltä.

(73)

Saksan viranomaiset selittivät, että sarakkeessa 4 esitetyt summat olivat kasvaneet, koska bussiyhtiöt olivat nostaneet hintoja ja piirikunta oli myöntänyt bussiyhtiöille, kantelijat mukaan luettuina, luvan nostaa integroimattomien koulukuljetusten hintoja 6–10 prosenttia vuonna 2000.

(74)

Saksan viranomaiset totesivat, että Emslandin piirikunta oli perustanut alueellisen liikkuvuuskeskuksen 31 päivänä heinäkuuta 1995, eli ennen EEB:n perustamista. MZE:n välitti tietoa kaikkien bussiyhtiöiden sekä Deutsche Bahn AG:n aikatauluista. MZE päivitti aikataulut julkiseen tietojärjestelmään ja palveli matkustajia tiedotuskeskuksessa maanantaista lauantaihin.

(75)

Saksan viranomaiset esittivät, ettei MZE:n toiminnassa ollut kyse taloudellisesta toiminnasta, koska taloudellista toimintaa harjoittavalla yrityksellä ei olisi ollut syytä perustaa maksuttomia palveluja tarjoavaa liikkuvuuskeskusta bussiyhtiöiden ja Deutsche Bahn AG:n puolesta. MZE:n pitäisi katsoa kuuluvan Emslandin piirikunnan julkisten velvoitteiden piiriin, ja sen toiminnan toteuttaminen oli vain annettu EEB:n tehtäväksi.

(76)

Kuten johdanto-osan 46 kappaleessa selitetään, MZE:n rahoitus sisältyi vuoteen 2004 asti sarakkeessa 5 kuvattuun budjettikohtaan, minkä jälkeen sitä on rahoitettu sarakkeessa 6 olevasta uudesta budjettikohdasta.

(77)

Saksan viranomaisten mukaan neljä työntekijää hoiti seuraavia kolmea tehtävää: alueen joukkoliikenteen organisointi (ja NVP:n laatiminen), koulukuljetusten järjestäminen sekä MZE:n toiminnan toteuttaminen. Kun työntekijöiden palkkoja verrattiin vastaavien palkkaluokkien standardipalkkoihin (joista säädetään Kommunale Gemeinschaftsstelle -laissa), kävi ilmi, että EEB olisi voinut hakea henkilöstö- ja materiaalikuluihin rahoitusta 138 015,11 euron sijasta 169 312,26 euroa. Saksan viranomaiset esittivät myös, että luvut kattoivat ainoastaan henkilöstö- ja materiaalikustannukset eikä niihin ollut lisätty voittomarginaalia.

(78)

Sarake 6 käsittää Emslandin liikkuvuuskeskukselle suoritetut maksut sekä tilausliikenteen kalustoon osoitetun rahoituksen, kuten 50 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa selvitetään. Saksan viranomaiset korostivat, että maksetut summat vastaavat tosiasiallisia kuluja, joita EEB:lle oli aiheutunut julkisten tehtävien hoitamisesta.

(79)

Tilausliikenteestä Saksan viranomaiset selittivät, että Emslandin piirikunta oli pyytänyt marraskuussa 2005 bussiyhtiöiltä ehdotuksia tilausliikennejärjestelmän laajentamisesta.

(80)

EEB hankki piirikunnan määräyksestä neljä kutsubussia keväällä 2006. Bussit olivat kaikkien yritysten käytettävissä seuraavin ehdoin:

(81)

Syksyllä 2007 hankittiin vielä yksi bussi, joka annettiin geesteläisen Wessels-yhtiön käyttöön samoilla ehdoilla.

(82)

Saksan viranomaiset esittivät, ettei EEB voi tehdä tilausliikennejärjestelmällä voittoa, ja toimittivat komissiolle jäljennöksen Emslandin piirikunnassa toimiville bussiyhtiöille 16 päivänä helmikuuta 2007 lähetetystä kirjeestä, joka osoitti, että kaikilla bussiyhtiöillä oli mahdollisuus saada bussit käyttöönsä samoilla ehdoilla.

(83)

Kantelijat kiistivät väitteen, jonka mukaan EEB olisi vain välittänyt piirikunnalta saamansa summat koulukuljetuksia hoitaville yrityksille. Kantelijat uskoivat, että EEB sai kertakorvauksen ja järjesti koulukuljetukset siten, että saisi itse mahdollisimman suuren voiton.

(84)

Kantelijat kiistivät myös sen, että EEB hoitaisi julkisia tehtäviä koulukuljetuksia järjestäessään, sillä heidän mukaansa EEB toimi ennemminkin omaan lukuunsa kuin Emslandin piirikunnan puolesta. Jos osa EEB:n toiminnasta katsottaisiin julkisten tehtävien hoitamiseksi, kyseiset maksut pitäisi hoitaa eri tileiltä. Kantelijat esittivät, että EEB sekoitti keskenään taloudellista ja muuta kuin taloudellista toimintaa.

(85)

Etelä-Emslandin koulukuljetuksista kantelijat esittivät, että kaikki VGE-Südin ja EEB:n väliset sopimukset olivat tulosperusteisia, ja toimittivat taulukon VGE-Südille suoritetuista maksuista (ks. myös 29 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(86)

Kantelijat esittivät, että jos kerran sarakkeiden 3 ja 4 yhteenlaskettu summa kuvasi koulukuljetuksia tarjonneiden yritysten saamien maksujen kokonaismäärää, summan äkillinen pieneneminen vuosien 2005 ja 2006 välillä oli osoitus siitä, että aiemmin oli maksettu liiallisia korvauksia.

(87)

Kantelijoiden mukaan VGE-Südille koulukuljetuksista aiheutuneissa kustannuksissa oli vuosien 1997 ja 2007 välisenä aikana vain marginaalista vaihtelua (noin kuusi prosenttia). Kantelijat eivät löytäneet selitystä sille, miksi sarakkeessa 4 ilmoitetut summat olivat samalla aikaväillä kaksinkertaistuneet. Kantelijoiden mukaan hinnat nousivat vuosien 1997–2006 välillä korkeintaan kymmenen prosenttia.

(88)

Kantelijat esittivät, että EEB laati NVP:n omien etujensa mukaisesti ja että EEB sai näin etulyöntiaseman liikennöintilupia (Liniengenehmigungsanträge) myönnettäessä. Kantelijat esittivät myös, että vaikka heitä kuultiin NVP:n laatimisen yhteydessä, heidän näkemyksiään ei huomioitu.

(89)

Lisäksi kantelijat kiistivät menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä esitetyn päätelmän, jonka mukaan NVP:n laatiminen ei ole taloudellista toimintaa. Heidän mukaansa ainut julkinen päätös tässä asiassa tehtiin, kun piirikunta arvioi ja hyväksyi NVP:n. EEB:n suorittamat valmistelutyöt olivat taloudellista toimintaa, joka olisi voitu teettää millä tahansa konsultilla. Kantelijat esittivät, että heilläkin olisi ollut kyseisten tehtävien hoitamisessa tarvittava tietotaito.

(90)

Kantelijoiden mukaan DIVA-ohjelmiston hankinta ei liittynyt pelkästään NVP:n laadintaan, vaan ohjelmistoa voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten bussiyhtiön tarjoamien kuljetuspalvelujen optimointiin. Kantelijoiden mukaan EEB sai edun saadessaan DIVA-ohjelmiston ilmaiseksi.

(91)

Kantelijat kiistivät kutsubusseja (Rufbusse) koskevan väitteen, jonka mukaan busseja oli tarjottu kaikille Emslandin piirikunnassa toimiville bussiyhtiöille. EEB tarjosi busseja ainoastaan niille yhtiöille, joiden reitit oli ilmoitettu Emslandin liikkuvuuskeskuksen reittirekisteriin. Kantelijoiden mukaan tämä pakotti bussiyhtiöt luovuttamaan kilpailijalleen EEB:lle arkaluonteisia tietoja tarjoamastaan henkilöliikenteestä. Kantelijoiden mukaan EEB käytti kyseisiä busseja kutsuliikenteen reittien lisäksi myös säännöllisillä reiteillään (kuten reitillä Haselünne–Meppen).

(92)

Kantelun tehneet yritykset kertoivat, ettei yksikään niistä saanut kutsubussia käyttöönsä. Kantelijayrityksistä Albers ja Elbert esittivät myös olleensa lupamenettelyssä (Genehmigungswettbewerb) muita huonommassa asemassa, koska kyseisillä yrityksillä ei väitetysti ollut oikeutta osallistua tilausliikennejärjestelmään.

(93)

Nahverkehrsberatung Südwest kiisti menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä esitetyn päätelmän, jonka mukaan PBefG:n 45 a §:n nojalla suoritetut maksut olivat korvauksia julkisen palvelun velvoitteiden hoitamisesta ja täyttivät Altmark-tuomion mukaiset perusteet. Nahverkehrsberatung Südwest esitti, että PBefG:n 45 a §:ssä ei määritellä julkisen palvelun velvoitteita, että liiallisia korvauksia ei valvota ja että vertaus tyypilliseen taloudellisesti ja tehokkaasti toimivaan yritykseen on ontuva.

(94)

Nimettömänä pysyttelevä osapuoli ilmaisi epäilynsä sen suhteen, vastaavatko edellä esitetyn taulukon sarakkeessa 3 luetellut summat koulukuljetuksista suoritettuja maksuja. Osapuoli piti niitä suorana tukena bussiyhtiöille, jotka saivat näin muita etuja (aikatauluihin vaikuttaminen, EEB:n osallistuminen VGE-Süd-yhteenliittymään, parempien aikataulujen varmistaminen muille kuin koulukuljetuksia käyttäville matkustajille ja alihankintasopimusten tekeminen sellaisten yhtiöiden kanssa, jotka jo alun perin hoitivat integroimattomia koulukuljetuksia).

(95)

Saksan viranomaiset esittivät, ettei koulukuljetuksista suoritettujen maksujen (sarakkeet 3 ja 4) pieneneminen vuosien 2005 ja 2006 väillä osoittanut, että koulukuljetuksista olisi maksettu liiallisia korvauksia ennen vuotta 2006, kuten kantelijat väittivät. Saksan viranomaiset selittivät summan pienenemisen seuraavasti:

(96)

Kustannusten yleisestä noususta vuosina 1997–2006 Saksan viranomaiset huomauttivat, ettei sarakkeesta 4 saa tarkkaa käsitystä todellisesta kustannuskehityksestä, koska yksittäisten vuosien luvut sisältävät myös seuraavien vuosien ennakot.

(97)

Kustannukset nousivat huomattavasti vuonna 2007, koska VGE-Südin säännöllisillä bussireiteillä ajettujen koulukuljetusten lippuhintoja oli korotettu merkittävästi. Viranomaiset toimittivat VGE-Südin liikennöimien reittien hintakehitystä koskevat luvut, jotka osoittivat lippuhintojen nousseen jopa 45 prosenttia. Viranomaiset selittivät myös, että koulukuljetuksiin oikeutettujen oppilaiden määrä kasvoi noin 20 prosentilla vuosina 1997–2003 (15 429:stä 18 454:ään). Viranomaiset kuitenkin totesivat, että samalla koulukuljetusten kustannukset yhtä oppilasta kohti laskivat. Tämä johtui pääasiassa siitä, että osa kuljetuksista oli sisällytetty säännölliseen bussiliikenteeseen.

(98)

Saksan viranomaiset eivät kiistäneet väitettä, jonka mukaan EEB harjoittaa taloudellista toimintaa. He korostivat kuitenkin sarakkeissa 3 ja 4 esitettyjen koulukuljetusmaksujen osalta, ettei EEB toiminut koulukuljetusten alalla yrityksenä, vaan hoiti siihen liittyviä julkisia tehtäviä yhtiöjärjestyksensä 3 kohdan mukaisesti (ks. myös 14 kappale). Saksan viranomaisten mukaan EEB vain välitti Emslandin piirikunnalta saamansa maksut koulukuljetukset hoitaville bussiyhtiöille ja tilitykset tarkastettiin säännöllisesti sen varmistamiseksi, ettei koulukuljetuksista maksettu liiallisia tai liian vähäisiä korvauksia.

(99)

Saksan viranomaisten mukaan väite, jonka mukaan kantelijoita ei kuultu riittävästi NVP:n laadinnassa ja NVP laadittiin EEB:n etujen mukaisesti, ei pitänyt paikkaansa. Bussiyhtiöitä kehotettiin vuonna 1996 osallistumaan työryhmään, jonka tarkoituksena oli keskustella NVP:stä. Näin ne myös tekivät. Vuonna 2002 Kalmer, Bittner, Elbert, Wessels, Fischer ja Richers-Reisen kuitenkin kieltäytyivät osallistumasta vastaavaan työryhmään ja toimittivat huomautuksensa kirjallisesti. Huomautuksista laadittiin yhteenveto ja niistä keskusteltiin Emslandin piirikunnan päätöksentekoelimissä (Gremien). Tämän osoittavat asiakirjat toimitettiin komissiolle.

(100)

Saksan viranomaiset selittivät myös, ettei NVP sisältänyt mitään konkreettista tietoa yksittäisten linjojen vuoroväleistä tai ajoreiteistä (komissiolle on toimitettu jäljennös NVP:stä). Saksan viranomaisille oli epäselvää, millä tavalla NVP:n laatiminen voisi asettaa bussiyhtiöt epäedulliseen kilpailuasemaan.

(101)

Saksan viranomaiset kiistivät myös kantelijoiden väitteen, jonka mukaan NVP:n laatiminen on osittain taloudellista toimintaa. Viranomaiset vahvistivat, että NVP:n laadinta kuuluu Emslandin piirikunnan julkisiin tehtäviin. Yhtiöjärjestyksessä (Gesellschaftervertrag) määrättiin nimenomaisesti, että NVP:n laatiminen on EEB:n tehtävä.

(102)

Saksan viranomaiset korostivat, että kutsubusseja tarjottiin kaikille Emslandin alueella toimiville bussiyhtiöille samoin ehdoin, kuten käy ilmi bussiyhtiöille 16 päivänä helmikuuta 2007 lähetetystä täydentävästä kirjeestä. Saksan viranomaiset eivät ymmärtäneet, miten se, että kutsubussin voi tilata vain soittamalla Emslandin liikkuvuuskeskukseen, voisi johtaa kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luovuttamiseen.

(103)

Viranomaiset kiistivät väitteen, jonka mukaan Albersille ja Elbertille ei ollut tarjottu mahdollisuutta käyttää kyseisiä busseja. Viranomaiset esittivät, että Elbertin kanssa pidetyissä kokouksissa kävi ilmi, ettei kyseinen yhtiö hyväksynyt bussien käyttöä koskevia ehtoja.

(104)

Saksan viranomaiset katsoivat, että EEB hoiti tilausliikenteen osalta julkisia tehtäviä. Reaktiona 8 päivänä helmikuuta 2006 tehtyyn päätökseen Emslandin piirikunnan päätöksentekoelin (Kreisausschuß) ohjeisti EEB:tä hankkimaan mainitut bussit ja laajentamaan tilausliikennejärjestelmää. Piirikunta halusi pitää bussit EEB:n omistuksessa, jotta voisi jatkossakin päättää bussien käytöstä.

(105)

Saksan viranomaiset kertoivat, että jos jokin osapuoli ei enää halua liikennöidä kutsubussia, sitä tarjotaan muille kiinnostuneille osapuolille. Jos halukkaita ei löydy, Emslandin piirikunta päättää bussien käytöstä. Viidestä kutsubussista yhden liikennöinti lopetettiin elokuussa 2012. Saksan viranomaiset selittivät, että kyseinen bussi oli tarkoitus myydä ja myyntitulot maksaa Emslandin piirikunnalle. Tämä osoittaa bussien olevan edelleen piirikunnan määräysvallassa. Samoin toimittaisiin myös muiden liikennöinnin lopettavien bussien tapauksessa.

(106)

Saksan viranomaiset vahvistivat, että kyseisiä busseja käytettiin osittain myös tilausliikenteen ulkopuolisessa ajossa, tarkemmin sanottuna koulukuljetuksissa. Saksan viranomaisten mukaan Emslandin piirikunta osallistui toiminnan yhteensovittamiseen. EEB:n tytäryhtiöt ja kolmannet osapuolet käyttivät kutsubusseja koulukuljetuksiin 3,9–24,1 prosenttia ajasta.

(107)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä katsottiin, että EEB on mahdollisesti saanut vuosina 1997–2007 erilaisia valtiontukia, jotka luetellaan tässä päätöksessä esitetyn taulukon 1 sarakkeissa 1–6.

(108)

Komissio katsoi myös menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, etteivät jotkut kyseisissä sarakkeissa eritellyistä toimenpiteistä olleet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Näitä toimenpiteitä ei käsitellä tässä päätöksessä, koska komissio on jo esittänyt lopullisen näkemyksensä niistä.

(109)

Nahverkehrsberatung Südwestin huomautukset koskevat PBefG:n 45 a §:n nojalla suoritettuja maksuja, joista komissio on jo todennut, ettei kyse ole valtiontuesta. Tätä päätelmää ei ole riitautettu unionin tuomioistuimissa, joten se on lopullinen. Näin ollen komissio ei tutki kyseisiä huomautuksia tarkemmin.

(110)

Osa kantelijoiden huomautuksista koskee sarakkeeseen 6 sisältyviä maksuja, joista komissio on todennut, etteivät ne ole valtiontukea. Kyse on DIVA-Geo-ohjelmiston hankintaan, bussipysäkkirekisterin laadintaan, bussimatkustajien odotustiloihin ja paikallisen henkilöliikenteen suunnitteluohjelmistoon liittyvästä rahoituksesta. Tätä päätelmää ei ole riitautettu unionin tuomioistuimissa, joten se on lopullinen. Näin ollen komissio ei tutki kyseisiä huomautuksia tarkemmin.

(111)

Komissio huomauttaa sarakkeesta 1, että alkuperäinen pääomatuki ja valtaosa RWE:n osakkeista (26) olivat jo entuudestaan 1 päivänä tammikuuta 1997 yhtiöitetyn valtion laitoksen (EE) käytettävissä. Kuten Saksa totesi, pääomatuki oli myönnetty ja suurin osa RWE:n osakkeista oli siirretty yli kymmenen vuotta ennen kuin Saksalle esitettiin ensimmäinen tietopyyntö kyseisistä siirroista (27). Näin ollen kyseisiin toimenpiteisiin ei voida enää soveltaa sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (28) 17 artiklan nojalla. Kyseiset toimenpiteet katsotaan valtiontueksi 7.2.1. jaksossa esitettyjen syiden takia. Tuki katsotaan kuitenkin voimassa olevaksi tueksi asetuksen (EU) 2015/1589 (29) 1 artiklan b kohdan iv alakohdan nojalla.

(112)

Pieni osa RWE:n osakkeista (30) siirrettiin vasta 12 päivänä lokakuuta 1998, jäljempänä ’vuonna 1998 siirretyt osakkeet’, eli alle kymmenen vuotta sen jälkeen, kun ensimmäinen tietopyyntö esitettiin Saksalle. Vuoden 1998 osakkeiden siirto on siis uutta tukea.

(113)

Näin ollen tässä päätöksessä ei käsitellä pääomatukea eikä RWE:n osakkeiden enemmistöosan siirtoa, vaan tarkastelun kohteena ovat ainoastaan vuonna 1998 siirretyt osakkeet.

(114)

Päätöksessä arvioidaan edellä esitettyjen huomioiden perusteella, onko EEB saanut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea ja jos on, voidaanko seuraavat valtiontukeen sisältyvät toimenpiteet katsoa sisämarkkinoille soveltuviksi:

(115)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, jollei muualla SEUT-sopimuksessa toisin määrätä.

(116)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määritellyt kriteerit ovat kumulatiivisia. Siten kaikkien seuraavien ehtojen on täytyttävä, jotta tutkinnan kohteina olevat toimenpiteet voidaan määritellä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi valtiontueksi. Rahoitustuki on valtiontukea, jos se

(117)

Ensimmäiseksi on arvioitava, voidaanko EEB:tä pitää yrityksenä vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden ja niihin perustuvien osinkojen yhteydessä.

(118)

Euroopan unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti määritellyt yritykset taloudellista toimintaa harjoittaviksi yksiköiksi riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta (31). Tietyn yksikön luokittelu yritykseksi riippuu näin ollen täysin sen toimintojen luonteesta. Kuten 12–16 kappaleessa kuvataan, EEB harjoittaa monenlaista toimintaa. Joillakin aloilla EEB toimii valtion edustajana ja ainoastaan välittää maksut taloudellisille toimijoille piirikunnan puolesta. Toisilla aloilla EEB harjoittaa julkishallinnon alaan kuuluvaa toimintaa. EEB harjoittaa myös taloudellista toimintaa, koska sillä on kilpailutuksen perusteella myönnetty liikennöintilupa ja se harjoittaa rautateiden tavaraliikennettä.

(119)

Yksikön luokittelemista yritykseksi tarkastellaan aina suhteessa tiettyyn toimintaan. Yksikkö, joka harjoittaa sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, katsotaan yritykseksi ainoastaan taloudellisen toimintansa osalta (32). Komissio huomauttaa tässä yhteydessä, ettei Emslandin piirikunta asettanut osakkeiden siirrolle ehtoja. Näin ollen osakkeet saatiin lahjana ja ilman minkäänlaista vastasuoritusta.

(120)

Komissio toteaa kuitenkin Saksan osoittaneen, että summa, jonka EEB sai osinkoina sille siirretyistä osakkeista, käytettiin kokonaisuudessaan koulukuljetuksiin vuoteen 2005 asti ja palautettiin Emslandin piirikunnalle vuodesta 2006 lähtien (ks. myös 29 kappale ja sitä seuraavat kappaleet). Saksa on siis osoittanut, ettei osinkoja ole voitu käyttää tarkastelujaksolla EEB:n muihin toimintoihin, kuten taloudelliseen toimintaan.

(121)

Komissio toteaa, että Saksa on antanut EEB:lle etua siirtäessään tälle vuoden 1998 RWE:n osakkeet, koska EEB:n omaisuuserät kasvoivat näin ilman mitään korvausta tai vastasuoritusta.

(122)

EEB saattoi myös käyttää osakkeita taloudellisen tilanteensa parantamiseen ja hyödyntää niitä esimerkiksi vakuuksina taloudellisessa toiminnassaan.

(123)

Osakkeista maksettujen osinkojen tilanne on erilainen, koska niitä ei käytetty taloudelliseen toimintaan. EEB on siten katsottava yritykseksi vuonna 1998 siirrettyjen RWE:n osakkeiden osalta, mutta ei niistä maksettujen osinkojen osalta.

(124)

Koska EEB katsotaan yritykseksi vuonna 1998 siirrettyjen RWE:n osakkeiden osalta (niistä maksetut osingot pois luettuina), on arvioitava, saiko EEB etua osakkeiden siirrosta. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna etuna pidetään mitä tahansa taloudellista hyötyä, jota yritys ei olisi saanut tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan, toisin sanoen ilman valtion toimenpidettä (33).

(125)

Julkisyhteisöjen (myös julkisten yritysten) toteuttamat taloudelliset transaktiot eivät aikaansaa etua, eivätkä näin ollen ole valtiontukea, jos niissä noudatetaan tavanomaisia markkinaehtoja (34). Tässä yhteydessä unionin tuomioistuimet ovat kehittäneet markkinataloussijoittajaperiaatteen. Sen määrittämiseksi, onko julkisyhteisön toteuttama taloudellinen transaktio valtiontukea, on arvioitava, olisiko tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimiva ja kooltaan verrattavissa oleva yksityinen sijoittaja samankaltaisissa olosuhteissa voinut tehdä kyseisen pääomasijoituksen (35).

(126)

Kuten 66 kappaleessa selitetään, Saksa esitti Emslandin toimineen markkinataloussijoittajana. Tässä tapauksessa piirikunta luovutti osakkeet ilmaiseksi ja vaatimatta nimenomaisesti vastasuoritusta, mitä ei tapahtuisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Saksa ei ole toimittanut todisteita siitä, että väitetty piirikunnan verotuksen optimoinnilla tavoittelema hyöty olisi vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden markkina-arvoa suurempi. Joka tapauksessa verotuksen optimointi olisi hyödyttänyt piirikunnan sijasta EEB:tä.

(127)

Piirikunta luovutti 37 630 RWE:n osaketta, joiden markkina-arvo oli noin 1 689 264,40 euroa, odottaen, että niiden vuotuinen tuotto olisi noin 34 000 Saksan markkaa (noin 17 000 euroa), kun osingoista saatu maksu oli 1,60 Saksan markkaa (noin 0,80 euroa) osaketta kohti.

(128)

Piirikunta ei noudattanut varojen siirrossa liiketoimintasuunnitelmaa, jonka mukaan markkinataloussijoittajan pitäisi saada siirrosta hyväksyttävä tuotto (36). Sen sijaan osakkeet luovutettiin vastikkeetta.

(129)

Näin ollen komissio katsoo, että vuoden 1998 RWE:n osakkeiden siirtoa ei toteutettu tavanomaisten markkinaolosuhteiden mukaisesti eikä siirrossa noudatettu markkinataloussijoittajaperiaatetta.

(130)

Siirto muodostaa siten edun. Jo pelkkä osakkeiden omistaminen voi parantaa EEB:n taloudellista tilannetta (osakkeet voidaan myydä tai niitä voidaan käyttää vakuutena).

(131)

Vuoden 1998 RWE:n osakkeiden siirron yhteydessä piirikunta tosiasiassa luopui mahdollisista tuloista, joita se olisi voinut saada myymällä osakkeet tai käyttämällä niitä vakuutena (vaikkakaan EEB ei pitänyt itsellään osinkoja, joita osakkeista maksettiin tarkastelujaksolla). Vuoden 1998 osakkeet merkittiin EEB:n taseeseen varallisuutena, minkä takia EEB saattoi vapaasti myydä ne tai käyttää niitä vakuutena. Komissio huomauttaa tässä yhteydessä, ettei piirikunta asettanut osakkeiden siirrolle mitään yksiselitteisiä ehtoja esimerkiksi kieltämällä osakkeiden myymisen tai käyttämisen vakuutena.

(132)

Koska vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden siirrosta ja omistamisesta voi olla etua EEB:n taloudelliselle toiminnalle, komissio katsoo, että osakkeista maksettuja osinkoja lukuun ottamatta kyseinen toimenpide antoi valikoivan edun EEB:lle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä.

(133)

Vuonna 1998 siirretyt osakkeet olivat varoja, jotka olivat aiemmin kokonaisuudessaan julkishallinnollisen elimen eli piirikunnan käytettävissä. Tämän vuoksi ne ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valtion varoja. Ne siirrettiin EEB:lle piirikunnan päätöksellä, joten siirtoa voidaan pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtion toteuttamana toimenpiteenä.

(134)

Vuodesta 1995 alkaen useat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet avaamaan tiettyjä liikennemarkkinoita muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yritysten harjoittamalle kilpailulle, joten useat yritykset tarjoavat jo kaupunki- tai esikaupunkiliikenteen taikka alueellisen liikenteen palveluja muissa jäsenvaltioissa kuin alkuperävaltiossaan (37). Kuten tämän päätöksen 18 kappaleessa selitetään, liikennöintiluvat on myönnettävä Saksan lainsäädännön mukaisesti kilpailuttamalla ja EEB:llä on tällainen lupa. Koska vuonna 1998 siirretyt RWE:n osakkeet vahvistivat EEB:n yleistä taloudellista tilannetta, niiden omistaminen saattoi vääristää kilpailua henkilöliikennepalveluja tarjoavien bussiyhtiöiden välillä.

(135)

Lisäksi kilpailulle avoimilla markkinoilla toimivalle yritykselle myönnetyn edun voidaan yleensä olettaa vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. ”Kun valtion taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa jäsenvaltioiden välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.” (38) Vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden on siten katsottava olevan omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan siltä osin kuin ne parantavat EEB:n markkina-asemaa ja sen mahdollisuuksia osallistua liikennöintilupia koskeviin tarjouskilpailuihin.

(136)

Vuonna 1998 siirretyt osakkeet ovat näin ollen omiaan vääristämään kilpailua ja vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan EEB:n taloudellisen toiminnan osalta.

(137)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että vuonna 1998 siirretyt osakkeet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komission on näin ollen arvioitava, voidaanko tämä toimenpide katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(138)

EEB:lle siirretyistä RWE:n osakkeista maksetuista osingoista komissio sen sijaan toteaa, etteivät ne ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(139)

Ensimmäiseksi on arvioitava, voidaanko EEB:tä pitää yrityksenä Emslandin piirikunnan koulukuljetusten järjestämisen yhteydessä. Kuten edellä tämän päätöksen 119 kappaleessa tuodaan esiin, unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti määritellyt yritykset taloudellista toimintaa harjoittaviksi yksiköiksi riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta (39). Tietyn yksikön luokittelu yritykseksi riippuu näin ollen täysin sen toimintojen luonteesta.

(140)

Jos yksikkö harjoittaa erilaisia toimintoja, joista osa voidaan katsoa taloudelliseksi ja osa muuksi kuin taloudelliseksi toiminnaksi, jokaista toimintoa on arvioitava mahdollisuuksien mukaan erikseen (40). Vaikka yksikkö harjoittaisi jossain määrin myös taloudellista toimintaa, sitä ei välttämättä ole syytä katsoa yritykseksi kaikkien toimintojensa osalta.

(141)

Saksan viranomaiset selittivät, että EEB ainoastaan välitti Emslandin piirikunnalta saamansa summat integroituja ja integroimattomia koulukuljetuksia liikennöiville bussiyhtiöille. Saksa on toimittanut kattavat yhteenvedot piirikunnan vuotuisista maksuista EEB:lle ja EEB:n eteenpäin suorittamista maksuista sekä laillistetun tilintarkastajan laatiman kirjeen, jotka vahvistavat, että EEB:n tilit tarkastettiin ja että koulukuljetuksista saadut ja suoritetut maksut vastasivat toisiaan. EEB ei siis harjoittanut tässä yhteydessä taloudellista toimintaa vaan toimi ainoastaan hallinnollisena välikätenä tai valtion avustajana.

(142)

Näin ollen komissio toteaa, ettei EEB toiminut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä järjestäessään Emslandin piirikunnan koulukuljetuksia. Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit ovat kumulatiivisia, komissio toteaa, ettei koulukuljetuksen järjestämiseen osoitettu ja sarakkeissa 3 ja 4 eritelty rahoitus ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(143)

Komissio totesi jo menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, ettei EEB harjoittanut taloudellista toimintaa laatiessaan NVP:n piirikunnan neuvoston hyväksyttäväksi.

(144)

Kantelijoiden toimittamat lisätiedot eivät muuta tätä päätelmää. NNVG:n 2 §:n 2 momentissa ja 6 §:ssä nimittäin säädetään, että julkisen liikenteen tarjoaminen on julkisen palvelun tehtävä. Sen toteutustapa puolestaan määritellään NVP:ssä. Näin ollen NVP on olennainen osa piirikunnan julkisen palvelun tehtäviä, jotka piirikunta on delegoinut EEB:lle.

(145)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettiin myös epäilyjä sen suhteen, olivatko NVP:n laadintaan liittyvistä kustannuksista maksetut korvaukset oikeasuhteisia. Saksan viranomaisten toimittamat tiedot vahvistivat, että summat, joilla piirikunta oli rahoittanut NVP:tä, kattoivat vain materiaalikustannuksista maksetut korvaukset (ks. myös 43 kappale), ja että NVP:n laatiminen kuului EEB:n työntekijöiden tehtäviin eikä mitään ylimääräisiä henkilöstökuluja ollut korvattu.

(146)

Näin ollen komissio vahvistaa, ettei EEB toiminut SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä laatiessaan NVP:n. Koska SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt kriteerit ovat kumulatiivisia, komissio toteaa, etteivät sarakkeessa 5 luetellut toimenpiteet ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(147)

Ensimmäiseksi on arvioitava, voidaanko EEB:tä pitää yrityksenä MZE:n rahoittamisen yhteydessä. Kuten edellä tämän päätöksen 119 kappaleessa tuodaan esiin, Euroopan unionin tuomioistuin on johdonmukaisesti määritellyt yritykset taloudellista toimintaa harjoittaviksi yksiköiksi riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta (41). Tietyn yksikön luokittelu yritykseksi riippuu näin ollen täysin sen toimintojen luonteesta.

(148)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamishetkellä ei ollut selvää, että MZE oli perustettu paljon ennen EEB:tä ja että valtio oli tarjonnut kyseiset tiedotuspalvelut hoitaessaan tehtäviä, jotka liittyvät julkisen liikenteen toimivuuden varmistamiseen. Piirikunta päätti 31 päivänä heinäkuuta 1995 perustaa liikkuvuuskeskuksen, jonka tehtävänä oli tarjota julkista liikennettä koskevaa tietoa kansalaisille. Osavaltio ainoastaan ulkoisti kyseisen tehtävän EEB:lle 1 päivänä tammikuuta 1997, kun EEB perustettiin. Tämä mainitaan nimenomaisesti EEB:n yhtiöjärjestyksessä.

(149)

NNVG:n 2 §:n 2 momentissa ja 6 §:ssä säädetään, että julkisen liikenteen tarjoaminen on julkisen palvelun tehtävä. Sen toteutustapa puolestaan määritellään NVP:ssä. Emslandin piirikunnan NVP:ssä todetaan, että sen varmistaminen, että MZE tarjoaa kattavaa ja ajantasaista tietoa julkisista liikennepalveluista, on olennainen ja erottamaton osa piirikunnan julkisia tehtäviä.

(150)

Kuten edellä selitetään (ks. johdanto-osan 47 kappale), komissio muistuttaa, että MZE antoi tiedot ilmaiseksi ja sille korvattiin vain tästä toiminnasta aiheutuneet materiaali- ja henkilöstökulut, jotka EEB:n oli rahoitettava etukäteen. Minkäänlaisesta voittomarginaalista ei ollut sovittu. Komissio katsoo, ettei yksikään markkinataloustoimija todennäköisesti tarjoaisi tietopalveluja samalla tavalla kuin MZE.

(151)

Komissio huomauttaa myös, että MZE:n tilanne on erilainen kuin asiassa N 604/05, Landkreis Wittenberg, K(2005) 1847 lopullinen, joka mainitaan menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Wittenbergin tapauksessa bussiyhtiöt saivat julkista rahoitusta, joka oli korvamerkitty paikallisen liikkuvuuskeskuksen toimintaan. Bussiyhtiöt maksoivat Wittenbergin piirikunnan liikkuvuuskeskuksen toiminnasta. Julkisen rahoituksen ansiosta bussiyhtiöt eivät kuitenkaan joutuneet kattamaan kuluja, joita niille olisi tavallisesti aiheutunut, joten julkinen rahoitus antoi kyseisille bussiyhtiöille edun SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Nyt tarkasteltavassa asiassa MZE:n rahoituksesta vastaa EEB, joka hoitaa sellaisia julkisia tehtäviä, jotka ennen hoidettiin julkishallinnon sisäisesti.

(152)

MZE:n toiminta on kuitenkin luonteeltaan sellaista, ettei sen perusteella voida suoraan sulkea pois mahdollisuutta, että markkinataloustoimija voisi ainakin periaatteessa harjoittaa kyseistä toimintaa.

(153)

Komissio ei voi päätellä tiedoista, joita Saksa ja kolmannet osapuolet toimittivat menettelyn aloittamista koskevan päätöksen antamisen jälkeen, onko MZE:n toiminnan toteuttaminen katsottava tässä tapauksessa taloudelliseksi toiminnaksi ja onko EEB siten toiminut näitä palveluja tarjotessaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä.

(154)

Jos EEB on toiminut yrityksenä, kyseisiin palveluihin myönnetty julkinen rahoitus on voinut antaa EEB:lle edun, mikäli valtio ei toiminut markkinataloustoimijana, mikä taas vaikuttaa epätodennäköiseltä.

(155)

On vahvistettu, että Emslandin piirikunta päätti rahoittaa MZE:tä. Näin olen EEB rahoittaa MZE:tä valtion varoilla ja asiasta päättää valtio SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(156)

Jos MZE:n toiminta katsotaan tosiasiassa taloudelliseksi toiminnaksi, EEB olisi aktiivisesti mukana julkista liikennettä koskevan tiedotuksen markkinoilla, jotka ovat periaatteessa kilpailulle avoimet. Saatujen tietojen perusteella ja MZE:n tarjoaman palvelun paikallisen luonteen vuoksi komissio ei voi arvioida, voiko MZE:n rahoittaminen vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltioiden väliseen kauppaan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(157)

Komissio katsoo edellä esitettyjen seikkojen perusteella, ettei tutkintamenettelyssä voitu tehdä varmaa johtopäätöstä siitä, onko MZE:n rahoittaminen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Jäljempänä esitettyjen seikkojen perusteella komissio kuitenkin katsoo, että mikäli MZE:n rahoittaminen katsottaisiin valtiontueksi, se soveltuisi sisämarkkinoille.

(158)

Ensimmäiseksi on arvioitava, voidaanko EEB:tä pitää yrityksenä liikkuvan kaluston hankintaan myönnetyn rahoituksen osalta (ks. edellä 117 kappale). Komissio huomauttaa tässä yhteydessä ensinnäkin, että EEB osti liikkuvaa kalustoa piirikunnan pyynnöstä sen jälkeen, kun piirikunta oli päättänyt käynnistää kutsubussipalvelun Emslandin alueella. EEB tarjosi busseja kolmansien osapuolten käyttöön sopimusperusteisesti ja sovelsi tässä avoimia ehtoja, jotka oli määrittänyt Emslandin piirikunta. Busseja liikennöivät kolmannet osapuolet, ei EEB. Näin ollen EEB toimi julkisen liikennepalvelun järjestämisessä hallinnollisena välikätenä. Kutsubussipalvelujen yhteensovittaminen kuului julkiseen liikenteeseen liittyviin EEB:n tehtäviin, jotka määritetään EEB:n yhtiöjärjestyksessä (ks. 14 kappale).

(159)

Näin ollen voitaisiin helposti ajatella, ettei EEB harjoittanut taloudellista toimintaa eikä sitä siten voida pitää yrityksenä tässä yhteydessä. Emslandin piirikunta antoi kuitenkin EEB:lle varoja vaatimatta minkäänlaista vastasuoritusta, eikä missään nimenomaisesti kielletä EEB:tä käyttämästä niitä taloudelliseen toimintaansa. EEB hankki viisi bussia, joiden markkina-arvo oli 685 513,46 euroa, mutta sen ei tarvinnut vastata hankintaan liittyvistä kustannuksista. Bussit kirjattiin EEB:n taseeseen varallisuutena, jota EEB voi periaatteessa käyttää vapaasti edistääkseen taloudellista toimintaansa. Vaikka piirikunta määräsi EEB:n hankkimaan bussit tiettyä tarkoitusta, eli tilausliikennejärjestelmän laajentamista varten, missään ei nimenomaisesti edellytetty, että EEB käyttää kyseisiä busseja ainoastaan tilausliikenteessä.

(160)

Bussien omistamisesta on voinut olla hyötyä EEB:n taloudellisessa toiminnassa, koska omistus vahvisti EEB:n taloudellista tilannetta. Komissio toteaa, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kyseisen hankinnan rahoittaminen antoi EEB:lle valikoivan edun SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä.

(161)

Bussien hankinnan rahoitti piirikunta, joka on valtion viranomainen. Tämän vuoksi hankinta rahoitettiin SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista valtion varoista. Hankinnan rahoittamisesta päätti selvästi piirikunta, joten rahoitusta voidaan pitää SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtion toteuttamana toimenpiteenä.

(162)

Kuten edellä on todettu, mainittujen viiden bussin hankintaan myönnetty rahoitus antoi EEB:lle valikoivan edun, sillä rahoitus saattoi hyödyttää EEB:n taloudellista toimintaa. Julkisen palvelun tehtävien lisäksi EEB harjoittaa taloudellista toimintaa (ks. myös 118 kappale).

(163)

Liikkuvan kaluston omistaminen vahvisti EEB:n yleistä taloudellista tilannetta, mikä saattaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sillä EEB:n harjoittama taloudellinen toiminta on avointa jäsenvaltioiden väliselle kilpailulle.

(164)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, ettei voida sulkea pois mahdollisuutta, että viiden EEB:n hankkiman bussin rahoittaminen on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Komission on näin ollen arvioitava, voidaanko tämä toimenpide katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi.

(165)

Edellä esitetyn perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että vuonna 1998 siirretyt RWE:n osakkeet sekä MZE:n ja tilausliikenteen bussien rahoittaminen ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(166)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta. Ne eivät saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös, paitsi siinä tapauksessa, että kyseinen tuki on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Aiempien tapausten tapaan komissio huomauttaa, että paikallinen ja alueellinen bussiliikenne on jätetty Saksassa asetuksen (ETY) N:o 1191/69 soveltamisalan ulkopuolelle hyödyntämällä kyseisessä asetuksessa annettua vaihtoehtoa (42) ja soveltamalla sen sijaan asetuksen (ETY) N:o 1107/70 3 artiklan 2 kohtaa. Koska asetusta (ETY) N:o 1191/69 ei sovelleta, tarkastelun kohteena oleviin toimenpiteisiin ei ole voitu myöskään soveltaa kyseisessä asetuksessa säädettyä ryhmäpoikkeusta.

(167)

Koska edellä mainitut toimenpiteet ovat valtiontukea, komissio katsoo, ettei Saksa ole noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrättyjä vaatimuksia (43).

(168)

Koska vuonna 1998 siirretyt RWE:n osakkeet ovat valtiontukea eikä voida sulkea pois mahdollisuutta, että MZE:lle ja kutsubusseihin myönnetty rahoitus on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, komission on arvioitava seuraavaksi, voidaanko kyseinen tuki katsoa soveltuvaksi sisämarkkinoille SEUT-sopimuksessa määrättyjen poikkeusten perusteella. Kaikkien tarkasteltavana olevien toimenpiteiden katsotaan olevan korvausta julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä ja tarpeen liikenteen yhteensovittamisen tukemiseksi.

(169)

SEUT-sopimuksen 93 artiklassa määrätään, että ”tuki on perussopimusten mukainen, jos se on tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi tai korvausta julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä”. Kyseisellä artiklalla on lex specialis -asema suhteessa SEUT-sopimuksen 106 ja 107 artiklaan. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (44) perusteella maantiekuljetukselle myönnetty tuki voidaan todeta perustamissopimuksen 93 artiklan nojalla sisämarkkinoille soveltuvaksi vain tarkoin määritellyissä tapauksissa, jotka eivät vaaranna unionin yleistä etua.

(170)

Saksa ei ole esittänyt mitään perusteita tuen soveltuvuudelle, koska sen mukaan mikään mainituista toimenpiteistä ei ole valtiontukea. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettiin epäilyjä tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille asetuksen (ETY) N:o 1107/70, asetuksen (ETY) N:o 1191/69 ja SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella. Koska tarkasteltavana olevissa toimenpiteissä oli kyse korvauksesta julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä ja ne olivat tarpeen liikenteen yhteensovittamisen tukemiseksi, toimenpiteet kuuluvat asetuksen (ETY) N:o 1107/70 soveltamisalaan. Kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohta antaa mahdollisuuden arvioida korvauksia, joita on maksettu julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä sellaisille kuljetusyrityksille tai sellaisesta toiminnasta, joihin ei sovelleta asetusta (ETY) N:o 1191/69. Asetus (ETY) N:o 1191/69 ja asetus (ETY) N:o 1107/70 kumottiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1370/2007 (45). Asetuksen (ETY) N:o 1191/69 soveltamisalaan aiemmin kuulunutta tukea on nyt arvioitava asetuksen (EY) N:o 1370/2007 perusteella, kun taas julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämiseen ja liikenteen yhteensovittamiseen myönnettyä tukea voidaan arvioida suoraan SEUT-sopimuksen 93 artiklan perusteella.

(171)

Jotta arviointi olisi täydellinen, tarkasteltavana olevien toimenpiteiden soveltuvuutta arvioidaan tässä sekä päätöksen antamishetkellä sovellettujen että toimenpiteiden maksamishetkellä sovellettujen sääntöjen perusteella. Näin ollen soveltuvuutta arvioidaan sekä SEUT-sopimuksen 93 artiklan että asetuksen (ETY) N:o 1107/70 3 artiklan 2 kohdan perusteella, kuten jäljempänä 172 ja 212 kappaleessa ja niitä seuraavissa kappaleissa täsmennetään.

(172)

Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että SEUT-sopimuksen 93 artiklassa katsotaan liikenteelle myönnetty tuki yhteensopivaksi perussopimuksen kanssa ainoastaan sellaisissa tarkoin määritetyissä tapauksissa, jotka eivät vahingoita yhteisön yleisiä etuja. SEUT-sopimuksen 93 artiklassa käytetty ilmaisu ”liikenteen yhteensovittaminen” merkitsee enemmän kuin pelkästään jonkin taloudellisen toiminnan kehittämisen helpottamista. Se merkitsee viranomaisten tukitoimia, joilla halutaan ohjata liikennealan kehittymistä yhteisen edun mukaisesti.

(173)

Liikennealalla voi esiintyä yhteensovittamisongelmia, joilla on taloudellinen merkitys, kun kyseessä ovat esimerkiksi eri liikenneverkkojen väliset yhteydet. Komissio on tällä perusteella jo hyväksynyt valtiontukia SEUT-sopimuksen 93 artiklan nojalla (46).

(174)

Nyt tarkasteltavassa asiassa RWE:n osakkeet siirrettiin EEB:lle, jotta se voisi hoitaa paikallisen henkilöliikenteen suunnittelua ja yhteensovittamista koskevia julkisia tehtäviä. Kyseiset tehtävät luetellaan EEB:n yhtiöjärjestyksen 3 kohdassa (ks. myös johdanto-osan 14 kappale). Niihin kuuluu muun muassa Emslandin piirikunnan NVP:n laatiminen, MZE:n toiminnan toteuttaminen ja koulukuljetusten järjestäminen. Kaikki mainitut palvelut liittyvät liikenteen yhteensovittamiseen.

(175)

Siltä osin kuin MZE:n rahoittaminen katsotaan valtiontueksi, komissio toteaa, että kyseisen toimenpiteen tarkoituksena on julkista liikennettä koskevan tiedotuksen yhteensovittaminen.

(176)

Kutsubussien rahoittamisesta komissio huomauttaa, että kyseinen toimenpide koski sellaisen liikkuvan kaluston hankintaa, jota oli tarkoitus tarjota liikennepalveluja tosiasiassa harjoittavien tahojen käyttöön. EEB:n tehtävänä oli julkisten liikennepalvelujen perustaminen ja yhteensovittaminen, ei niinkään liikenteen harjoittaminen.

(177)

Komissio toteaa, että kaikkien näiden toimenpiteiden tavoitteena oli mahdollistaa se, että EEB voi hoitaa tiettyjä julkisen liikenteen tehtäviä, joita oli aiemmin hallinnoinut piirikunta. Toimenpiteen tavoitteella ei ole merkitystä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen olemassaoloa arvioitaessa (koska ratkaiseva asia on toimenpiteen vaikutus). Tavoite on kuitenkin otettava huomioon tutkittaessa tällaisten toimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(178)

Vakiintuneen päätöskäytännön mukaisesti liikenteen yhteensovittamiseen myönnetty tuki katsotaan soveltuvaksi sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 93 artiklan perusteella, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(179)

Kuten edellä on todettu, RWE:n osakkeet siirrettiin EEB:lle, kun Emslandin piirikunta päätti yhtiöittää EE:n, joka hoiti aiemmin Emslandin piirikunnan paikallisen henkilöliikenteen suunnittelua ja yhteensovittamista koskevia julkisia tehtäviä. Jotta EEB olisi toimintakykyinen, sen aloitustaseessa oli oltava pääomaa. EEB:n yhtiöjärjestyksen 3 kohdan mukaan EEB:n tehtäviin kuuluu Emslandin piirikunnan NVP:n laatiminen, MZE:n toiminnan toteuttaminen ja koulukuljetusten järjestäminen. Kaikkien näiden tehtävien voidaan katsoa liittyvän piirikunnan julkisen liikenteen kehittämiseen ja olevan siten tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi.

(180)

Komissio palauttaa kuitenkin mieliin päätelmänsä, jonka mukaan vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden luovutus ja omistajuus eivät liity oikeudellisesti yhteenkään mainituista tehtävistä. Saksa on osoittanut, ettei osakkeita ole toistaiseksi käytetty muuhun toimintaan.

(181)

On kuitenkin olemassa vaara, että EEB myy kyseiset osakkeet ja rahoittaa niistä saamillaan tuotoilla taloudellista toimintaansa muilla aloilla tai käyttää osakkeita vakuuksina tällaisessa yhteydessä.

(182)

EEB omistaa edelleen kyseiset osakkeet, joten voidaan sulkea pois mahdollisuus, että osakkeiden myynnistä saatuja tuottoja olisi käytetty taloudelliseen toimintaan tarkastelujakson aikana.

(183)

Mikäli EEB käyttäisi vuonna 1998 siirrettyjä osakkeita tähän tarkoitukseen vastaisuudessa, voitaisiin väittää, ettei vuonna 1998 siirrettyjä osakkeita enää käytetä yksinomaan liikenteen yhteensovittamista koskevan tavoitteen täyttämiseen. Näin ollen SEUT-sopimuksen 93 artiklan ensimmäinen soveltuvuusperuste täyttyy vain siinä tapauksessa, että EEB ei käytä vuonna 1998 siirrettyjä osakkeita rahoittaakseen julkisiin tehtäviinsä kuulumatonta taloudellista toimintaa. Komission onkin asetettava vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden käytölle ehtoja, joiden on täytyttävä, jotta kyseisten osakkeiden siirto voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi (tätä käsitellään jäljempänä).

(184)

Kuten edellä 47 kappaleessa todetaan, Emslandin piirikunta päätti 31 päivänä heinäkuuta 1995 perustaa liikkuvuuskeskuksen, jonka tehtävänä oli tarjota julkista liikennettä koskevaa tietoa kansalaisille. Piirikunta siirsi tämän tehtävän EEB:lle, kun EEB perustettiin 1 päivänä tammikuuta 1997. MZE:n toiminnan toteuttaminen on yksi julkisen paikallisliikenteen suunnitteluun ja yhteensovittamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka annettiin nimenomaisesti EEB:n hoidettavaksi EEB:n yhtiöjärjestyksessä.

(185)

Alueellisen NNVG-lain 2 §:n 2 momentissa ja 6 §:ssä säädetään, että julkisen liikenteen tarjoaminen on julkisen palvelun tehtävä. Sen toteutustapa puolestaan määritellään NVP:ssä. Emslandin piirikunnan NVP:ssä todetaan, että sen varmistaminen, että MZE tarjoaa kattavaa ja ajantasaista tietoa julkisista liikennepalveluista, on olennainen ja erottamaton osa piirikunnan julkisia tehtäviä.

(186)

MZE:n toiminnan toteuttaminen myötävaikuttaa julkisen liikenteen tarjonnan tehokkuuteen ja joustavuuteen ja edesauttaa siten yhteisen edun mukaisen tavoitteen täyttämistä.

(187)

Emslandin piirikunta päätti laajentaa alueen tilausliikennejärjestelmää seuraavista kahdesta syystä (47):

(188)

Kutsubusseja käytetään julkisen liikenteen reiteillä ruuhka-aikojen ulkopuolella julkisen liikenteen tarjonnan parantamiseksi kyseisinä aikoina. Kutsubussit soveltuvat pyörätuolien ja lastenvaunujen kuljettamiseen.

(189)

Komissio on korostanut eri liikennemuotojen yhteensopivuuden parantamisen merkitystä lukuisissa viime vuosina antamissaan asiakirjoissa. Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 (48) määritetään yhdeksi päätavoitteeksi kaikkien liikennemuotojen optimaalinen yhdentäminen ja yhteenliittäminen. Myös kaupunkien ja kylien eri alueiden yhteenliittäminen auttaa tehostamaan liikenneverkostoa. Mahdollisesti käytettävissä olevien julkisten liikennevälineiden vuorovälien tihentäminen hyödyttää Emslandin piirikunnan asukkaita, varsinkin koska kyseessä on yksi Saksan harvaanasutuimmista alueista. Tilausliikennejärjestelmän laajentamiseen liittyvän yhteensovittamisen voidaan siten katsoa edistävän yhteisen edun mukaisen tavoitteen täyttämistä.

(190)

Samoin kuin vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden omistaminen myös kutsubussien omistaminen voisi hyödyttää EEB:n taloudellista toimintaa, eikä kutsubusseihin myönnetyn rahoituksen tuoma etu rajoittuisi enää pelkästään liikenteen yhteensovittamista koskevaan tavoitteeseen. Näin ollen SEUT-sopimuksen 93 artiklan ensimmäinen soveltuvuusperuste täyttyy vain siinä tapauksessa, että EEB ei käytä kutsubusseja edistääkseen taloudellista toimintaansa. Saksa vahvisti 5 päivänä marraskuuta 2012 toimittamissaan huomautuksissa, että kutsubusseja käytettiin tarkastelujaksolla pääasiassa tilausliikenteessä ja että EEB palautti yhden bussin myynnistä saadut tuotot piirikunnalle. Saksan viranomaiset ilmoittivat, että vastaavissa tulevissa tapauksissa toimittaisiin samojen periaatteiden mukaisesti. Saksan viranomaisten antaman sitoumuksen perusteella komissio hyväksyy sen, että kutsubusseihin myönnetty rahoitus myötävaikutti ainoastaan liikenteen yhteensovittamista koskevaan tavoitteeseen.

(191)

Vuonna 1998 toteutettu osakesiirto (sekä muut toimenpiteet, kuten pääomatuki, joita ei käsitellä tässä päätöksessä) mahdollisti sen, että EEB:llä oli edellytykset toimia. Ilman tätä toimenpidettä EEB ei olisi voinut hoitaa julkisen paikallisliikenteen suunnitteluun ja yhteensovittamiseen liittyviä julkisia tehtäviään. Vuonna 1998 siirrettyinä osakkeina myönnetty tuki on siten tarpeen edellä kuvatun yhteisen edun mukaisen tavoitteen täyttämiseksi ja tuella on kannustava vaikutus.

(192)

MZE perustettiin heinäkuussa 1995, koska piirikunnan päätöksentekoelin (Kreisausschuß) oli määrittänyt yhdeksi Emslandin piirikunnan julkisen liikenteen suurimmista puutteista sen, ettei eri matkustusvaihtoehdoista ollut helposti saatavilla tietoa. Emslandin piirikunnan joukkoliikennemarkkinoilla ei ollut tarjolla tällaista kokonaispalvelua. MZE ei perinyt kansalaisilta maksua antamistaan tiedoista, eikä EEB näin ollen saanut sen toiminnasta minkäänlaisia tuloja, joilla olisi voitu kattaa keskuksen toimintakulut. Näin ollen komissio hyväksyy sen, että MZE:n toimintaan myönnetty tuki oli tarpeen ja sillä oli kannustava vaikutus.

(193)

Arvioidessaan kyseisen tuen tarpeellisuutta ja kannustavaa vaikutusta komissio ottaa huomioon, ettei hanke olisi ollut taloudellisesti kestävä ilman kutsubusseihin myönnettyä tukea. Kreistagin8 päivänä helmikuuta 2006 pidetyssä kokouksessa mainittiin nimenomaisesti, ettei tilausliikennejärjestelmän laajentaminen saanut vaikuttaa olemassa oleviin kutsubussireitteihin. Tilausliikennejärjestelmä pitäisi ottaa käyttöön vain sellaisilla alueilla, joilla liikennöinti ei muuten olisi taloudellisesti kannattavaa.

(194)

EEB osti bussit piirikunnan puolesta ja tarjosi niitä kolmansien osapuolten käyttöön sopimusperusteisesti ja avoimin ehdoin, jotka olivat Emslandin piirikunnan määrittämät. Kolmannet osapuolet saivat bussit käyttöönsä ilmaiseksi, eikä EEB saanut tästä minkäänlaista vuokratuloa tai muita tuloja, joilla se olisi voinut rahoittaa bussien hankinnan. Busseja liikennöivät EEB:n sijasta alihankkijat tai kolmannet osapuolet, joten EEB ei saanut minkäänlaisia tuloja myöskään kutsubussien käytöstä taloudellisessa toiminnassa. EEB toimi julkisen liikennepalvelun järjestämisessä hallinnollisena välikätenä. Kutsubussipalvelujen yhteensovittaminen kuului julkiseen liikenteeseen liittyviin EEB:n tehtäviin, jotka määritetään EEB:n yhtiöjärjestyksessä (ks. johdanto-osan 14 kappale). Näin ollen komissio katsoo, että EEB:lle myönnetty tuki oli tarpeen tilausliikennejärjestelmän kehittämiseksi ja sillä oli kannustava vaikutus.

(195)

Komissio muistuttaa, ettei EEB pitänyt itsellään vuoden 1998 osakkeista maksettuja osinkoja. Osingot käytettiin joko koulukuljetusten rahoittamiseen (piirikunnan varojen sijasta) tai ne maksettiin piirikunnalle. Sen vuoksi voidaan väittää, että niin kauan kuin kyseiset osingot on maksettava piirikunnalle, vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden markkina-arvo laskee, koska osakkeiden rahallinen arvo laskee kyseisen velvollisuuden takia.

(196)

Näin ollen komissio katsoo, että vuonna 1998 siirrettyinä osakkeina myönnetty tuki kattaa vain vähimmäismäärän, jonka EEB tarvitsi hoitaakseen liikenteen suunnitteluun ja yhteensovittamiseen liittyviä julkisia tehtäviään. Tämän vuoksi se on oikeasuhteinen toimenpiteelle asetettuun tavoitteeseen nähden.

(197)

Kuten edellä on todettu (ks. 77 kappale), piirikunta korvasi EEB:lle MZE:n toiminnasta aiheutuneet tosiasialliset kulut eikä minkäänlaisesta voittomarginaalista ollut sovittu. Näin ollen komissio katsoo, että ilmoitetun toimenpiteen yhteydessä myönnetty tuki on oikeasuhteista.

(198)

Tuen oikeasuhteisuutta arvioidessaan komissio ottaa huomioon seuraavat seikat:

(199)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tilausliikenteen rahoittamiseen liittyvä tuki on oikeasuhteista.

(200)

Palvelut, joita EEB tarjoaa liikenteen yhteensovittamisen alalla, kuuluvat julkisiin tehtäviin ja ovat siten lähtökohtaisesti avoimia kaikille ketään syrjimättä.

(201)

MZE antaa ilmaiseksi tietoa kaikille sitä haluaville kansalaisille. Lisäksi MZE kerää tietoja kaikilta julkisen liikenteen harjoittajilta, jotka haluavat jakaa tietoja. MZE ei peri julkisen liikenteen harjoittajilta maksua siitä, että MZE antaa tietoja niiden tuottamista palveluista.

(202)

Tällä perusteella voidaan päätellä, että kyseinen palvelu on kaikkien käyttäjien saatavilla ketään syrjimättä

(203)

EEB tarjosi kutsubusseja samoin ehdoin kaikille bussiyhtiöille, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluita Emslandin piirikunnassa. Ehdot oli määritellyt Emslandin piirikunta. Piirikunta lähetti bussiyhtiöille kirjeen, jossa selvitettiin yksityiskohtaisesti ehdot, joilla kutsubussit saisi käyttöön, ja pyydettiin bussiyhtiöitä ilmaisemaan kiinnostuksensa.

(204)

Busseista tehtiin vakiomuotoiset leasing-sopimukset (ks. myös 80 kappale). Sen mukaan kuljetusyritykset vastaisivat bussien käyttö- ja huoltokustannuksista, mutta eivät maksaisi niistä vuokraa. EEB:n alihankkijat liikennöivät busseilla EEB:n reiteillä ja muut kuljetusyritykset omilla reiteillään.

(205)

Piirikunnan suostumuksella busseja on käytetty osittain myös koulukuljetuspalveluissa. Tämä pätee kaikkiin viiteen kutsubussiin.

(206)

Tällä perusteella voidaan päätellä, että kyseinen infrastruktuuri oli kaikkien käyttäjien saatavilla ketään syrjimättä

(207)

Vuoden 1998 osakkeiden siirto vain mahdollisti – taloudellisessa mielessä – EEB:n perustamisen yrityksenä, joka hoitaa ensisijaisesti liikenteen yhteensovittamiseen liittyviä julkisia tehtäviä. Tällaisenaan toimenpide ei vääristä kilpailua vastoin yhteistä etua.

(208)

Kuten edellä on todettu, MZE kerää tasavertaisesti tietoja kaikilta Emslandin piirikunnassa toimivilta kuljetusyrityksiltä ja välittää näitä tietoja ilmaiseksi kansalaisille. Näin ollen se ei vääristä kilpailua vastoin yhteistä etua.

(209)

Kuten edellä on todettu, Emslandin piirikunta määräsi, että tilausliikennejärjestelmää oli laajennettava sillä edellytyksellä, että laajentaminen ei vaikuta olemassa oleviin järjestelmiin ja koskee vain reittejä, jotka eivät muuten olisi taloudellisesti kannattavia. Kutsubusseja tarjottiin kaikille kiinnostuneille osapuolille samoin ehdoin, joten kyseisten lisäreittien avaamisen ei oleteta vääristäneen kilpailua vastoin yhteistä etua.

(210)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että vuonna 1998 siirrettyinä osakkeina sekä kutsubussien ja MZE:n rahoituksena myönnetty tuki myötävaikuttaa yhteisen edun mukaisen tavoitteen toteuttamiseen, on tarpeen, on oikeasuhteinen kyseiseen tavoitteiseen nähden eikä vaikuta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tavalla, joka olisi vastoin yhteistä etua.

(211)

Kuten edellä 178 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa on todettu, vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden ei voitu katsoa myötävaikuttaneen yksinomaan liikenteen yhteensovittamista koskevan tavoitteen täyttämiseen. Koska EEB omistaa osakkeet ja voi käyttää niitä vapaasti, se saattaa hyödyttää sellaista EEB:n taloudellista toimintaa, joka ei välttämättä palvele liikenteen yhteensovittamiseen liittyviä tarpeita. Jotta tämä toimenpide täyttäisi ensimmäisen soveltuvuusehdon, EEB ei saa pitää osinkoja tai vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden mahdollisesta myynnistä saatua tuottoa itsellään eikä käyttää osakkeita vakuuksina saadakseen kolmansilta osapuolilta rahoitusta taloudelliseen toimintaansa. Komissio asettaa tämän ehdoksi sille, että vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden luovutus katsotaan soveltuvaksi sisämarkkinoille.

(212)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että kyseiset toimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 93 artiklan mukaisesti edellyttäen, että vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden käyttöä koskevaa sitoumusta noudatetaan.

(213)

Asetuksen (ETY) N:o 1107/70 3 artiklan 2 kohta antaa mahdollisuuden arvioida korvauksia, joita on maksettu julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä sellaisille kuljetusyrityksille tai sellaisesta toiminnasta, joihin ei sovelleta asetusta (ETY) N:o 1191/69.

(214)

Kuten aiemmissa tapauksissa, paikallinen ja alueellinen bussiliikenne katsotaan jätetyksi asetuksen (ETY) N:o 1191/69 (49) soveltamisalan ulkopuolelle siten, että niihin sovelletaan asetuksen (ETY) N:o 1107/70 3 artiklan 2 kohtaa. Viimeksi mainitun asetuksen perusteella Emslandin piirikunnan suorittamat maksut voidaan katsoa soveltuviksi sisämarkkinoille, jos maksut kattavat vain ja ainoastaan kustannukset, joita EEB:lle on koitunut jonkin tietyn julkisen tehtävän hoitamisesta. Seuraavaksi arvioidaan, onko EEB saanut asianmukaisen korvauksen suorittamistaan tehtävistä.

(215)

Kuten edellä on todettu, RWE:n osakkeet siirrettiin EEB:lle, kun Emslandin piirikunta päätti yhtiöittää EE:n, joka hoiti aiemmin Emslandin piirikunnan julkisen paikallisliikenteen suunnitteluun liittyviä julkisia tehtäviä. Jotta EEB olisi toimintakykyinen, sen aloitustaseessa oli oltava pääomaa. EEB:n yhtiöjärjestyksen 3 kohdan mukaan EEB:n tehtäviin kuului Emslandin piirikunnan NVP:n laatiminen, MZE:n toiminnan toteuttaminen ja koulukuljetusten järjestäminen. Kaikkien näiden tehtävien voidaan katsoa liittyvän piirikunnan julkisen liikenteen kehittämiseen.

(216)

Koska EEB ei saa osinkotuloja itselleen, vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden markkina-arvoksi merkitään sen taseessa vain osakkeiden rahamääräinen arvo. Näin ollen komissio katsoo, että vuonna 1998 siirrettyinä osakkeina myönnetty tuki kattaa vain vähimmäismäärän, jonka EEB tarvitsi hoitaakseen julkisia tehtäviään, eikä sille ole siten maksettu liiallisia korvauksia.

(217)

Kuten edellä 47 kappaleessa todetaan, Emslandin piirikunta päätti 31 päivänä heinäkuuta 1995 perustaa liikkuvuuskeskuksen, jonka tehtävänä oli tarjota julkista liikennettä koskevaa tietoa kansalaisille. Piirikunta siirsi tämän tehtävän EEB:lle, kun EEB perustettiin 1 päivänä tammikuuta 1997. MZE:n toiminnan toteuttaminen on yksi tehtävistä, jotka annettiin nimenomaisesti EEB:n hoidettavaksi EEB:n yhtiöjärjestyksessä.

(218)

Kuten edellä on todettu (ks. 77 kappale), piirikunta korvasi EEB:lle MZE:n toiminnasta aiheutuneet tosiasialliset kulut eikä minkäänlaisesta voittomarginaalista ollut sovittu. Näin ollen komissio katsoo, ettei ilmoitetun toimenpiteen yhteydessä myönnetty tuki johda liiallisten korvausten maksamiseen EEB:lle.

(219)

Kuten edellä on todettu, Emslandin piirikunta päätti laajentaa alueen tilausliikennejärjestelmää seuraavista kahdesta syystä (50):

(220)

Kutsubusseja käytetään julkisen liikenteen reiteillä ruuhka-aikojen ulkopuolella julkisen liikenteen tarjonnan parantamiseksi kyseisinä aikoina. Kutsubussit soveltuvat pyörätuolien ja lastenvaunujen kuljettamiseen.

(221)

Saksa on vahvistanut, että kutsubusseja voidaan pääasiassa käyttää vain tilausliikenteessä. Jos EEB myy busseja, sen on palautettava myyntituotto piirikunnalle (näin on jo tapahtunut kerran).

(222)

Seuraavien seikkojen perusteella komissio katsoo, ettei liiallisia korvauksia ole maksettu:

(223)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei vuonna 1998 siirrettyinä osakkeina sekä kutsubussien ja MZE:n rahoituksena myönnetty tuki ole liiallista korvausta EEB:lle, joka hoitaa julkisia tehtäviä Emslandin piirikunnan puolesta.

(224)

Kuten edellä 117 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa on todettu, vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden ei voitu katsoa myötävaikuttaneen yksinomaan EEB:n muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, koska se, että EEB omistaa osakkeet ja voi käyttää niitä vapaasti, saattaa hyödyttää EEB:n taloudellista toimintaa. Jotta tämä toimenpide täyttäisi ensimmäisen soveltuvuusehdon, EEB ei saa pitää osinkoja tai vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden mahdollisesta myynnistä saatua tuottoa itsellään eikä käyttää osakkeita vakuuksina saadakseen kolmansilta osapuolilta rahoitusta taloudelliseen toimintaansa. Komissio asettaa tämän ehdoksi sille, että vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden luovutus katsotaan soveltuvaksi sisämarkkinoille.

(225)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että kyseiset toimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille asetuksen (ETY) N:o 1107/70 3 artiklan 2 kohdan perusteella edellyttäen, että vuonna 1998 siirrettyjen osakkeiden käyttöä koskeva ehto täyttyy,