8.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/1

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 405/2008,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2008,

tuonnin kiinteistä arvoista tiettyjen hedelmien ja vihannesten tulohinnan määrittämiseksi

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon neuvoston asetusten (EY) N:o 2200/96, (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 1182/2007 soveltamissäännöistä hedelmä- ja vihannesalalla 21 päivänä joulukuuta 2007 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1580/2007 (1) ja erityisesti sen 138 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksessa (EY) N:o 1580/2007 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)	Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1580/2007 138 artiklassa tarkoitetut tuonnin kiinteät arvot vahvistetaan liitteessä olevassa taulukossa merkityllä tavalla.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä toukokuuta 2008.

---

(1)  EUVL L 350, 31.12.2007, s. 1.

---

---

8.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/3

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 406/2008,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2008,

sokerialan tuotteiden 28 päivän huhtikuuta ja 2 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana haettujen tuontitodistusten myöntämiseen tariffikiintiöissä ja etuuskohtelusopimusten mukaisesti sovellettavasta jakokertoimesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 20 päivänä helmikuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (1),

ottaa huomioon eräissä tariffikiintiöissä tai eräiden etuuskohtelusopimusten mukaisesti tapahtuvaa sokerialan tuotteiden tuontia ja puhdistusta koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä markkinointivuosiksi 2006/2007, 2007/2008 ja 2008/2009 28 päivänä kesäkuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 950/2006 (2) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Toimivaltaisille viranomaisille on jätetty 28 päivän huhtikuuta ja 2 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana asetuksen (EY) N:o 950/2006 tai siirtymätoimenpiteistä sokerialalla Bulgarian ja Romanian liittymisen vuoksi 13 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1832/2006 (3) mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä on samansuuruinen tai suurempi kuin järjestysnumerolle 09.4332 (2007–2008) käytettävissä oleva määrä.

(2)	Sen vuoksi komission olisi vahvistettava jakokerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava jäsenvaltioille kyseisen määrän täyttymisestä,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tuontitodistukset, joita on haettu asetuksen (EY) N:o 950/2006 4 artiklan 2 kohdan tai asetuksen (EY) N:o 1832/2006 5 artiklan mukaisesti 28 päivän huhtikuuta ja 2 päivän toukokuuta 2008 välisenä aikana, myönnetään tämän asetuksen liitteessä mainittujen määrien rajoissa.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 58, 28.2.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1260/2007 (EUVL L 283, 27.10.2007, s. 1). Asetus (EY) N:o 318/2006 korvataan asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1) 1 päivästä lokakuuta 2008.

(2)  EUVL L 178, 1.7.2006, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 371/2007 (EUVL L 92, 3.4.2007, s. 6).

(3)  EUVL L 354, 14.12.2006, s. 8.

---

---

8.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/7

---

KOMISSION ASETUS (EY) N:o 407/2008,

tehty 7 päivänä toukokuuta 2008,

poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuville tai siihen yhteydessä oleville maille ja alueille sekä asetuksen (EY) N:o 2820/98 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 1763/1999 ja (EY) N:o 6/2000 kumoamisesta 18 päivänä syyskuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2000 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksella (EY) N:o 2007/2000 myönnetään lähes kaikille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvista maista ja alueilta peräisin oleville tuotteille rajoittamaton tulliton pääsy yhteisön markkinoille.

(2)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2007. Koska sen voimaantuloa varten tarvittavien menettelyjen päätökseen saattamista on vielä odotettava, Euroopan yhteisön ja Montenegron välillä allekirjoitettiin ja tehtiin kauppaa ja kaupan liitännäistoimenpiteitä koskeva väliaikainen sopimus, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 (2).

(3)

Vakautus- ja assosiaatiosopimus sekä väliaikainen sopimus muodostavat yhteisön ja Montenegron välisen sopimuksiin perustuvan kauppajärjestelmän. Kahdenväliset kaupalliset myönnytykset vastaavat yhteisön kannalta myönnytyksiä, joita sovelletaan osana asetuksen (EY) N:o 2007/2000 mukaisia yksipuolisia kaupan toimenpiteitä.

(4)

Asetusta (EY) N:o 2007/2000 olisi aiheellista muuttaa tämän kehityksen huomioon ottamiseksi. Erityisesti on aiheellista poistaa Montenegro tariffimyönnytysten edunsaajien luettelosta silloin, kun samoille tuotteille on myönnetty tariffimyönnytyksiä sopimusjärjestelmän nojalla. Lisäksi on tarpeen mukauttaa tiettyjen sellaisten tuotteiden kokonaistariffikiintiöiden määrää, joille on sopimusjärjestelmillä myönnetty tariffikiintiöt.

(5)

Montenegro ja Kosovo (3) on 28 päivänä marraskuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1398/2007 (4) jätetty muiden kuin kahdenvälisten sopimusten, pöytäkirjojen tai muiden järjestelyjen taikka muiden yhteisön erityisten tuontimenettelyjen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen kolmansien maiden tekstiilituotteiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 7 päivänä maaliskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 517/94 (5) soveltamisalan ulkopuolelle; asetuksen (EY) N:o 2007/2000 3 artikla on näin ollen menettänyt merkityksensä, ja se olisi poistettava.

(6)	Montenegro pysyy asetuksen (EY) N:o 2007/2000 edunsaajamaana siltä osin kuin kyseisessä asetuksessa säädetään myönnytyksistä, jotka ovat edullisempia kuin sopimusjärjestelmien voimassa olevat myönnytykset.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (ETY) N:o 2007/2000 10 artiklassa tarkoitetun tullikoodeksikomitean antaman lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 2007/2000 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artikla seuraavasti: ”1 artikla Tullietuusmenettelyt 1.   Bosnia ja Hertsegovinasta tai Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin olevia muita kuin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 0102, 0201, 0202, 0301, 0302, 0303, 0304, 0305, 1604, 1701, 1702 ja 2204 kuuluvia tuotteita saa tuoda yhteisöön ilman määrällisiä rajoituksia tai muita vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä ja tullitta ja ilman maksuja, joilla on vastaava vaikutus, 4 artiklassa esitettyjen erityissäännösten mukaisesti. 2.   Albaniasta, Kroatian tasavallasta, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta tai Montenegrosta peräisin oleviin tuotteisiin sovelletaan edelleen tämän asetuksen säännöksiä, kun niin ilmoitetaan, tai sellaisia tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä, jotka ovat edullisempia kuin Euroopan yhteisön ja kyseisten maiden kahdenvälisissä sopimuksissa annetut kaupalliset myönnytykset. 3.   Bosnia ja Hertsegovinasta tai Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin olevien yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 1701 ja 1702 kuuluvien sokerialan tuotteiden tuontiin sovelletaan 4 artiklassa säädettyjä myönnytyksiä.”

2)	Kumotaan 3 artikla.

3)	Korvataan 4 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti: ”d) 9 175 tonnia (teuraspaino) Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin olevien ’baby beef’ -tuotteiden osalta.”

4)

Korvataan 4 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4.   Bosnia ja Hertsegovinasta ja Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin olevien yhdistetyn nimikkeistön nimikkeisiin 1701 ja 1702 kuuluvien sokerialan tuotteiden tuontiin sovelletaan seuraavia vuotuisia tullittomia tariffikiintiöitä: a) 12 000 tonnia (nettopaino) Bosnia ja Hertsegovinasta peräisin oleville sokerialan tuotteille; b) 180 000 tonnia (nettopaino) Serbian tai Kosovon tullialueilta peräisin oleville sokerialan tuotteille.”

5)	Korvataan liite I tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tavaroihin, jotka tämän asetuksen voimaantulopäivänä ovat joko kuljetettavina tai yhteisössä väliaikaisesti varastoituina tullivarastossa tai vapaa-alueilla ja joille on myönnetty asianmukaisesti ennen kyseistä päivämäärää komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (6) IV osaston 2 luvun 2 jakson mukaisesti alkuperäselvitys, jossa niiden todetaan olevan peräisin Montenegrosta, sovelletaan edelleen asetusta (EY) N:o 2007/2000 neljän kuukauden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EYVL L 240, 23.9.2000, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 530/2007 (EUVL L 125, 15.5.2007, s. 1).

(2)  EUVL L 345, 28.12.2007, s. 1.

(3)  Siten kuin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1244 on määritelty.

(4)  EUVL L 311, 29.11.2007, s. 5.

(5)  EYVL L 67, 10.3.1994, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1398/2007 (EUVL L 311, 29.11.2007, s. 5).

(6)  EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

---

---

8.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/11

---

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 298/05/KOL,

tehty 22 päivänä marraskuuta 2005,

ehdotuksesta, joka koskee alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamista tietyillä toimialoilla (Norja)

EFTAn VALVONTAVIRANOMAINEN (1), joka

OTTAA HUOMIOON Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (2) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta (3) ja erityisesti sen 24 artiklan,

OTTAA HUOMIOON EFTAn jäsenvaltioiden sopimuksen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamisesta ja erityisesti sen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan sekä II osan 4 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan ja 7 artiklan 5 kohdan,

OTTAA HUOMIOON valvontaviranomaisen suuntaviivat (4) ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta,

OTTAA HUOMIOON valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 27 artiklassa tarkoitetuista täytäntöönpanosäännöksistä 14 päivänä heinäkuuta 2004 tehdyn EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen,

OTTAA HUOMIOON EFTAn tuomioistuimen antaman tuomion asiassa E-6/98, Norjan hallitus vastaan EFTAn valvontaviranomainen (5),

OTTAA HUOMIOON 25 päivänä syyskuuta 2002 tehdyn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 172/02/KOL, jossa ehdotetaan alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen ohjelmaa koskevia aiheellisia toimenpiteitä (6), ja 29 päivänä lokakuuta 2002 päivätyn Norjan viranomaisten kirjeen, jolla ne hyväksyivät kyseiset aiheelliset toimenpiteet,

OTTAA HUOMIOON alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen muodossa myönnettävästä valtiontuesta 12 päivänä marraskuuta 2003 tehdyn EFTAn valvontaviranomaisen päätöksen N:o 218/03/KOL (7),

ON KEHOTTANUT mainittujen artiklojen mukaisesti asianomaisia esittämään huomautuksensa (8),

SEKÄ KATSOO SEURAAVAA:

I   TOSISEIKAT

1.   Menettely

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti aikomuksestaan alentaa tietyillä toimialoilla toimivien, nimetyillä Norjan maantieteellisillä vyöhykkeillä 2, 3 ja 4 sijaitsevien yritysten sosiaaliturvamaksuja. Ilmoitus lähetettiin Norjan edustuston Euroopan unionissa 26 päivänä huhtikuuta 2004 päivättyyn kirjeeseen liitetyillä, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä valtiovarainministeriön 23 päivänä huhtikuuta 2004 päivätyillä kirjeillä, jotka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi 27 päivänä huhtikuuta 2004 (tapahtuma nro 278992).

Käytyään kirjeenvaihtoa ja pidettyään kokouksia Norjan viranomaisten kanssa (9) valvontaviranomainen päätti aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn havaittuaan, että ilmoitettua toimenpidettä oli erittäin vaikea todeta ETA-sopimuksen 61 artiklan mukaiseksi.

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 6 päivänä lokakuuta 2004 tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 245/04/KOL on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (10) ja sen ETA-täydennysosassa. Valvontaviranomainen kehotti samalla päätöksessään asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa.

Norjan viranomaiset esittivät huomautuksensa menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä Norjan edustuston Euroopan unionissa 12 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä (tapahtuma nro 299087). Valvontaviranomainen ei ole saanut huomautuksia asianomaisilta osapuolilta.

2.   Ehdotetun toimenpiteen kuvaus

a)   Tausta

Kaikkien työnantajien on 28 päivänä helmikuuta 1997 annetun Norjan sosiaaliturvalain (Lov om folketrygd) nojalla suoritettava pakolliset maksut sosiaaliturvajärjestelmään. Nämä maksut lasketaan suhteessa työntekijöiden bruttopalkkoihin ja eriytetään työntekijöiden asuinpaikan mukaan. Norja on jaettu tätä varten viiteen maantieteelliseen vyöhykkeeseen. Vyöhyke 1 (11) kattaa maan eteläosan keskimmäiset osat, joissa asuu 76,6 prosenttia Norjan kokonaisväestöstä. Vyöhyke 2 (12) kattaa Etelä-Norjan reuna-alueilla sijaitsevat osat, joissa asuu 9,4 prosenttia Norjan kokonaisväestöstä. Vyöhyke 3 (13) kattaa pääasiassa tietyt Etelä-Norjan vuoristoalueet, joilla asuu 2,6 prosenttia Norjan kokonaisväestöstä. Vyöhyke 4 (14) kattaa Etelä-Norjan pohjoisimman osan ja vyöhykkeen 5 eteläpuolisen Pohjois-Norjan. Vyöhykkeellä 4 asuu 9,4 prosenttia kokonaisväestöstä. Vyöhyke 5 (15) puolestaan kattaa maan pohjoisimman osan.

Valvontaviranomainen aloitti 19 päivänä marraskuuta 1997 Norjan alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskevan muodollisen tutkintamenettelyn (16). Valvontaviranomainen teki 2 päivänä heinäkuuta 1998 päätöksen (17), jossa se totesi Norjan järjestelmän hyödyttävän joitakin yrityksiä valtion talousarviosta ilman, että tätä voitaisiin perustella järjestelmän yleisellä luonteella ja ominaisuuksilla, ja jossa se katsoi järjestelmän vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua Euroopan talousalueella (18). Järjestelmä oli saatettava ETA-sopimuksen määräysten mukaiseksi.

Norjan viranomaiset nostivat 2 päivänä syyskuuta 1998 valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 36 artiklan 1 kohdan nojalla kanteen EFTAn tuomioistuimessa pyytääkseen tältä 2 päivänä heinäkuuta 1998 tehdyn päätöksen kumoamista.

Tuomioistuin hylkäsi kumoamiskanteen 20 päivänä toukokuuta 1999 (19) ja piti valvontaviranomaisen päätöksen voimassa. Tuomioistuin vahvisti, että eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmä oli ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Noudattaakseen 2 päivänä heinäkuuta 1998 tehtyä valvontaviranomaisen päätöstä Norjan viranomaiset ehdottivat uusia asetuksia alueellisesti eriytetyistä sosiaaliturvamaksuista. Valvontaviranomainen hyväksyi 22 päivänä syyskuuta 1999 uudet asetukset määräajaksi, joka päättyi 31 päivänä joulukuuta 2003 (20).

Euroopan komissio teki 21 päivänä joulukuuta 2000 kielteisen päätöksen Ruotsin ilmoittamasta sosiaaliturvamaksujen alennusohjelmasta (21). Komissio totesi päätöksessä, että sen lisäksi että Norja oli esittänyt 27 päivänä heinäkuuta 2000 päivätyllä kirjeellä huomautuksia Ruotsin tukiohjelmaa koskevan menettelyn aloittamisesta tehdystä päätöksestä, se oli vahvistanut noudattavansa Ruotsin ohjelmaa vastaavaa tukiohjelmaa.

Sen jälkeen, kun Ruotsia koskeva päätös oli tehty, Norjan järjestelmästä keskusteltiin useissa Norjan viranomaisten ja valvontaviranomaisen sekä valvontaviranomaisen ja Euroopan komission välisissä kokouksissa. Varmistaakseen tasapuoliset toimintaedellytykset ETA-maissa valvontaviranomainen katsoi Norjan ja Ruotsin ohjelmien välisten yhteneväisyyksien vuoksi tarpeelliseksi tutkia Norjan ohjelman soveltuvuuden ETA-sopimuksen toimintaan ja aloitti Norjan järjestelmää koskevan muodollisen tutkinnan 4 päivänä kesäkuuta 2002 päivätyllä kirjeellä Norjan viranomaisille (asiakirjanro: 02-4189 D).

Valvontaviranomainen totesi 25 päivänä syyskuuta 2002 tekemässään päätöksessä (22), että alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskevaan ohjelmaan ei voitu soveltaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta, ja ehdotti aiheellisten toimenpiteiden toteuttamista järjestelmään mahdollisesti sisältyvän ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattoman tuen poistamiseksi tai tuen mukauttamiseksi ETA-sopimuksen toimintaan1 päivästä tammikuuta 2004.

Norjan viranomaiset hyväksyivät aiheelliset toimenpiteet Norjan edustuston Euroopan unionissa 29 päivänä lokakuuta 2002 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen vastaanotti ja kirjasi saapuneeksi 31 päivänä lokakuuta 2002 (asiakirjanro: 02-7855 A).

Norjan viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2003 valvontaviranomaiselle kolmen vuoden siirtymäajasta, joka alkaisi vuonna 2004 ja päättyisi vuonna 2007 ja jonka aikana vyöhykkeillä 3 ja 4 sovellettavia sosiaaliturvamaksuja mukautettaisiin asteittain (asiakirjanro: 03-1846 A). Ilmoituksen mukaan sosiaaliturvamaksut olisivat seuraavat (23):

Taulukko 1

	Maksut vuonna 2003	Maksut vuonna 2004	Maksut vuonna 2005	Maksut vuonna 2006	Maksut vuonna 2007
Vyöhyke 1	14,1	14,1	14,1	14,1	14,1
Vyöhyke 2	10,6	14,1	14,1	14,1	14,1
Vyöhyke 3	6,4	8,3	10,2	12,1	14,1
Vyöhyke 4	5,1	7,3	9,5	11,7	14,1

Norjan viranomaiset olivat ilmoittaneet 15 päivänä huhtikuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (asiakirjanro: 03-2467 A) myös alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamisen jatkamisesta Nord-Tromsassa ja Finnmarkissa (vyöhyke 5). Ilmoitus peruutettiin kuitenkin Norjan suurlähettilään Euroopan unionissa 4 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (asiakirjanro: 03-4403 A) EFTA-valtioiden päätettyä pysyvässä komiteassa 1 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyllä yhteisellä sopimuksella (N:o 2/2003/SC) valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että vyöhykkeellä 5 sovellettava nykyinen ohjelma soveltui ETA-sopimuksen toimintaan kyseisellä vyöhykkeellä vallitsevien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

Aloitettuaan muodollisen tutkintamenettelyn 16 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyllä päätöksellä (24) valvontaviranomainen totesi EFTAn tuomioistuimen asiassa E-6/98 antaman tuomion (25) mukaisesti, että vyöhykkeiden 2, 3 ja 4 alennetut sosiaaliturvamaksut voitiin katsoa tueksi. Valvontaviranomainen hyväksyi kuitenkin 12 päivänä marraskuuta 2003 tehdyllä päätöksellä 218/03/KOL ilmoitetun kolmen vuoden siirtymäajan alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamiselle vyöhykkeillä 3 ja 4. Valvontaviranomainen totesi kyseisessä päätöksessä, että ilman siirtymäaikaa sosiaaliturvamaksujen korottamisella olisi haitallisia työllisyysvaikutuksia. Valvontaviranomainen totesi, että eriytettyjen maksujen asteittainen käytöstäpoisto kolmen vuoden jaksolla tarkoittaisi, että yritysten vuotuisten kustannusten lisäys jakautuisi pitemmälle jaksolle. Sitä vastoin nykyisen järjestelmän välittömällä käytöstäpoistolla olisi ollut shokkivaikutus kyseisten yritysten kustannuksiin. Asianmukainen siirtymäkausi näytti järkevältä vaihtoehdolta shokkivaikutusten lieventämiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että yrityksillä olisi riittävästi aikaa mukautua uuteen talousympäristöön.

b)   Kuvaus nyt ilmoitetusta toimenpiteestä, joka koskee alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamista tietyillä toimialoilla

1.   Kuvaus toimenpiteen pääpiirteistä

Norjan viranomaiset ilmoittivat huhtikuussa 2004 valvontaviranomaiselle aikomuksestaan soveltaa tietyillä toimialoilla 1 päivästä tammikuuta 2005 määräämättömän jakson ajan alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja, jotka olivat olleet voimassa vuoden 2003 loppuun vyöhykkeillä 1, 2, 3 ja 4. Nämä maksut esitetään vuoden 2003 osalta edellä taulukossa 1. Vyöhyke 5 jätettiin ilmoituksen ulkopuolelle, sillä sen sosiaaliturvamaksuprosentti oli 1 päivänä heinäkuuta 2003 tehdyn EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätöksen N:o 2/2003/SC mukaisesti 0.

Ilmoitettua toimenpidettä sovelletaan vain tiettyihin toimialoihin, joilla toimivat yritykset eivät Norjan viranomaisten mukaan joudu kilpailemaan muiden ETA-maiden yritysten kanssa. Norjan viranomaiset väittivät, että toimenpide ei vaikuttanut kauppaan toimialoilla, joilla aiottiin soveltaa alennettuja sosiaaliturvamaksuja. Norjan viranomaiset katsoivat sen vuoksi, että ilmoitettu toimenpide ei ollut ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Norjan viranomaiset arvioivat kilpailupainetta riippumattoman konsulttiyrityksen ECONin yhteistyössä norjalaisen asianajotoimiston kanssa laatiman talousselvityksen perusteella (jäljempänä ’ECON-selvitys’). ECON-selvityksessä esitetyn arvioinnin perusteella laadittiin luettelo aloista, joilla toimivat yritykset eivät oletettavasti joudu kilpailemaan muiden ETA-maiden yritysten kanssa ja jotka kuuluvat sen vuoksi ilmoitetun toimenpiteen soveltamisalaan:

Taulukko 2

NACE-koodi (26)	Vyöhyke 2	Vyöhyke 3	Vyöhyke 4
01.300 Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat)	Ei sovelleta (27)	Ei sovelleta	0
22.120 Sanomalehtien kustantaminen	0/2	0/2	0/2
22.210 Sanomalehtien painaminen	0/2	0/2	0/2
35.111 Yli 100 bruttorekisteritonnin alusten ja runkojen valmistus ja korjaus	0/2	0/2	0/2
35.113 Alle 100 bruttorekisteritonnin alusten valmistus ja korjaus	0/2	0/2	0/2
40.120 Sähkön siirto	0	0	0
45.110 Rakennusten purku ja raivaus; maansiirto	0	0	0
45.212 Maa- ja vesirakennustöiden yleinen rakentaminen	0	0	0
45.221 Kattorakenteisiin liittyvät työt	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
45.229 Muu kattorakenteiden ja katteiden pystytys ja asennus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
45.230 Moottoriteiden, katujen, lentokenttien ja urheilualueiden rakentaminen	0	0	0
45.240 Vesirakentaminen	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta
45.250 Muu erikoisalarakentaminen	0	0	0
45.310 Sähköjohtojen ja -laitteiden asennus	0	0	0
45.320 Eristystyöt	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
45.330 LVI-asennukset	0	0	0
45.340 Muu rakennusasentaminen	0	Ei sovelleta	0
45.442 Lasitus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
45.450 Muu rakennusten viimeistely	0	Ei sovelleta	0
45.500 Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen	Ei sovelleta	0	0
50.200 Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus	0	0	0
50.301 Moottoriajoneuvojen, moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa ja tukkukauppa	0	Ei sovelleta	0
50.302 Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa	0	0	0
50.500 Ajoneuvojen polttoaineen vähittäismyynti	0	0	0
51.170 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan välittäjien toiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0/2
51.180 Tiettyihin muualle luokittelemattomiin tavaroihin tai tavararyhmiin erikoistuneiden välittäjien toiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.210 Viljan, siementen ja eläinrehujen tukkukauppa	0	0	0
51.220 Kukkien ja kasvien tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.389 Muualle luokittelemattomien nilviäisten tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.390 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan yleistukkukauppa	Ei sovelleta	0	0
51.421 Vaatteiden tukkukauppa	0	0	0
51.434 Äänilevyjen, nauhojen, CD- ja DVD-levyjen ja videoiden tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.460 Farmaseuttisten tuotteiden tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.477 Urheilualan sekä pelien ja lelujen tukkukauppa	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta
51.479 Muualle luokittelemattomien kotitaloustavaroiden ja henkilökohtaisten tavaroiden tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.520 Metallien ja metallimalmien tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.532 Puutavaratuotetukkukauppa	0	0	0
51.533 Maalien ja lakkojen tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.539 Muualle luokittelemattomien rakennustarvikkeiden tukkukauppa	0	Ei sovelleta	0
51.561 Paperin ja kartongin tukkukauppa	0	Ei sovelleta	0
51.840 Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa	0	0	0
51.850 Muiden konttorikoneiden ja -laitteiden tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.872 Laivavarusteiden ja kalastusvälineiden tukkukauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
51.900 Muu tukkukauppa	0	0	0
52.110 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa	0/2	0/2	0/2
52.120 Muu vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä	0/2	0/2	0/2
52.220 Lihan ja lihatuotteiden vähittäiskauppa	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta
52.230 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.241 Leipomotuotteiden vähittäiskauppa	0	Ei sovelleta	0
52.271 Luontaistuotteiden vähittäiskauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.279 Muualle luokittelemattomien elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoistuneissa myymälöissä	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.310 Apteekit	0	0	0
52.330 Kosmetiikka- ja toalettituotteiden vähittäiskauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.410 Tekstiilien vähittäiskauppa	0	0	0
52.420 Vaatteiden vähittäiskauppa	0/2	0/2	0/2
52.431 Jalkineiden vähittäismyynti	0	0	0
52.441 Valaisimien vähittäiskauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.442 Posliini- ja lasitavaroiden vähittäismyynti	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.443 Huonekalujen vähittäismyynti	0/2	0/2	0/2
52.449 Muualle luokittelemattomien muiden kuin sähkökäyttöisten kodinkoneiden ja -laitteiden vähittäismyynti	Ei sovelleta	0	0
52.451 Sähkökodinkoneiden sekä radio- ja televisiotuotteiden vähittäiskauppa	0	0	0
52.453 Soittimien ja nuottien vähittäismyynti	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.461 Erityyppisen rautatavaran, maalien ja lasin vähittäiskauppa	0/2	0/2	0/2
52.463 Maalien ja lakan vähittäismyynti	0	0	Ei sovelleta
52.464 Puun vähittäismyynti	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0/2
52.469 Muualle luokittelemattomien rautatavaran, maalien ja lasin vähittäiskauppa	Ei sovelleta	0	0
52.481 Kellojen sekä valokuvausalan ja optisen alan vähittäiskauppa	Ei sovelleta	0	0
52.482 Kulta- ja hopeaesineiden vähittäiskauppa	Ei sovelleta	0	0
51.483 Urheilualan sekä pelien ja lelujen vähittäiskauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.484 Kukkien ja viherkasvien vähittäiskauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.485 Tietokonelaitteistojen, toimisto-koneiden ja tietoliikennevälineiden vähittäiskauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.489 Muu vähittäiskauppa erikoistuneissa myymälöissä	Ei sovelleta	0	0
52.612 Tekstiilien, vaatteiden, jalkineiden, matkatarvikkeiden ja nahkatavaroiden vähittäiskauppa postimyyntiliikkeiden välityksellä	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta
52.619 Muu erikoistunut vähittäiskauppa postimyyntiliikkeiden välityksellä	0	Ei sovelleta	0
52.630 Muu vähittäiskauppa muulla kuin myymälöissä	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
52.720 Sähkökodinkoneiden korjaus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
55.301 Ravintoloiden ja kahviloiden toiminta	0	0	0
55.302 Pikaruokapaikkojen, salaattiravintoloiden ja hot dog -baarien toiminta	Ei sovelleta	0	0
55.401 Pubit	0	0	0
55.510 Henkilöstö- ja laitosruokalat	0	Ei sovelleta	0
55.520 Ateriapalvelu	0	Ei sovelleta	0
60.220 Taksiliikenne	Ei sovelleta	0	0
63.110 Lastinkäsittely	0	Ei sovelleta	0
63.120 Varastointi	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
63.211 Tavara- ja kuljetuskeskukset	0	0	0
63.212 Pysäköintipaikat ja -talot	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
63.213 Tulliasemat	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
63.219 Muu maaliikennettä palveleva toiminta	0	0	0
63.221 Satamat	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
63.229 Muu vesiliikennettä palveleva toiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
63.230 Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta	0	0	0
63.302 Matkailutoimistot	Ei sovelleta	0	0
63.401 Huolinta- ja rahtauspalvelut	0	0	0
63.409 Muu kuljetusvälitys	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
64.110 Postin toiminta	0	0	0
64.120 Muu jakelu- ja kuriiritoiminta	Ei sovelleta	0	0
64.210 Puhelinoperaattorit	0	Ei sovelleta	0
64.220 Matkapuhelinoperaattorit	0	Ei sovelleta	0
64.230 Internet-yhteyksien tarjoajat	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
64.240 Muu teleliikenne	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
65.120 Muu rahoituksen välitys	0	0	0
65.220 Muu luotonanto	0	Ei sovelleta	0
65.239 Muu arvopapereiden hallinta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
66.010 Henkivakuutus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
66.030 Vahinkovakuutus	0	0	0
67.130 Rahoituksen välitystä palveleva toiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
67.200 Vakuutus- ja eläkerahastotoimintaa palveleva toiminta	Ei sovelleta	0	0
70.111 Kiinteistöjä rakennuttavat osuuskunnat	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
70.112 Muu kiinteistöjen rakennuttaminen ja kauppa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
70.120 Omien kiinteistöjen osto ja myynti	Ei sovelleta	0	0
70.202 Muu omien kiinteistöjen vuokraus	0	0	0
70.310 Kiinteistönvälitys	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
70.321 Kiinteistöjen isännöinti palkkio- tai sopimusperusteisesti	Ei sovelleta	0	0
70.322 Kiinteistönhoito	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
71.110 Autojen vuokraus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
71.320 Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
71.340 Muualle luokittelematon koneiden ja laitteiden vuokraus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
71.400 Muualle luokittelematon henkilökohtaisten ja taloustavaroiden vuokraus	0	Ei sovelleta	0
72.500 Konttori- ja tietokoneiden huolto ja korjaus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.110 Lakiasiain palvelu	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.121 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu	0	0	0
74.122 Tilintarkastuspalvelu	0	0	0
74.130 Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.140 Liikkeenjohdon konsultointi	0	Ei sovelleta	0
74.203 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.300 Tekninen testaus ja analysointi	0	0	0
74.400 Mainospalvelu	0	Ei sovelleta	0
74.501 Työvoiman ja henkilökunnan hankinta	0	0	0
74.600 Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut	0	0	0
74.700 Siivous	0	0	0
74.810 Valokuvaamotoiminta	n.a.	n.a.	0
74.820 Pakkauspalvelu	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.851 Sihteeripalvelu	Ei sovelleta	0	0
74.852 Käännöspalvelu	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.871 Perintätoimistot ja luottotietopalvelu	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.877 Messujen ja kongressien järjestäminen	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
74.879 Muu muualle luokittelematon liiketoiminta	0	0	0
75.110 Julkinen yleishallinto	0	0	0
75.120 Terveydenhuollon, opetuksen, kulttuurin ja muiden yhteiskuntapalvelujen hallinto, poislukien sosiaalivakuutuspalvelut	0	0	0
75.130 Elinkeinoelämää säätelevä ja edistävä toiminta	0	0	0
75.140 Julkishallintoa tukevat toiminnot	0	Ei sovelleta	0
75.220 Maanpuolustus	0	0	0
75.230 Oikeustoimi	0	0	0
75.240 Yleinen turvallisuus ja järjestys	0	0	0
75.250 Palo- ja pelastustoiminta	0	0	0
75.300 Pakollinen sosiaalivakuutustoiminta	0	0	0
80.102 Peruskoulu ja alempi toisen asteen koulutus	0	0	0
80.103 Erityiskoulut vammaisille	0	0	0
80.210 Yleissivistävä toisen asteen koulutus	0	0	0
80.309 Koulutus muissa oppilaitoksissa	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0/2
80.410 Kuljettajakoulutus	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
80.421 Kansanopistot	0	0	0
80.423 Aikuiskoulutuskeskukset	Ei sovelleta	0	0
80.424 Kunnalliset musiikkikoulut	Ei sovelleta	0	0
80.429 Muu koulutus	0	0	0
85.114 Kuntoutuslaitokset	0	0	0
85.116 Mielenterveyshoitolat	0	0	Ei sovelleta
85.118 Sairaskodit	0	0	0
85.121 Yleislääkärit	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.122 Muut erikoislääkärit kuin psykiatrit	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.130 Hammashoito	0	0	0
85.142 Fysioterapia	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.143 Kouluterveydenhoito sekä äitiys- ja lastenneuvolat	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta
85.144 Muut terveydenhoitopalvelut	Ei sovelleta	0	0
85.147 Sairaankuljetuspalvelut	0	0	0
85.149 Muu terveyspalvelu	0	0	0
85.200 Eläinlääkintäpalvelut	0	0	0
85.311 Lasten ja nuorten laitokset	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta
85.312 Päihdehuoltolaitokset	0	0	0
85.319 Muut laitokset ja asumispalvelut	Ei sovelleta	0	0
85.321 Kotipalvelut	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.322 Vanhuksille ja vammaisille tarkoitetut asumispalvelut	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.323 Lastenhuoltopalvelut	0	Ei sovelleta	0
85.324 Avomuotoinen päihdekuntoutus	Ei sovelleta	0	0
85.325 Perheneuvonta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.326 Kunnallinen sosiaalipalvelutoiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.327 Varhaiskasvatuslaitokset	0	0	0
85.331 Kouluikäisten päiväkodit	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.333 Vanhusten ja kehitysvammaisten päivähoito	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.334 Työhön kuntoutus	0	0	0
85.335 Työ- ja toimintakeskukset	0	0	0
85.336 Sosiaalialan järjestöt	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
85.337 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset	0	0	0
85.338 Kunnallisten terveys- ja sosiaaliviranomaisten järjestämä työtoiminta ja työhön kuntoutus	0	Ei sovelleta	Ei sovelleta
85.339 Muu avomuotoinen sosiaalitoiminta	Ei sovelleta	0	Ei sovelleta
90.010 Jäteveden keruu ja käsittely	0	Ei sovelleta	0
90.020 Muun jätteen keruu ja käsittely	0	0	0
91.110 Elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toiminta	Ei sovelleta	0	0
91.200 Ammattiyhdistysten toiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
91.310 Uskonnollisten järjestöjen toiminta	0	0	0
91.330 Muualle luokittelemattomien järjestöjen toiminta	0	Ei sovelleta	0
92.110 Elokuvien ja videoiden tuotanto	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
92.130 Elokuvien esittäminen	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
92.200 Radio- ja televisiotoiminta	0	Ei sovelleta	0
92.320 Taidelaitosten toiminta	0	Ei sovelleta	0
92.330 Tivoli- ja huvipuistotoiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
92.400 Uutistoimistojen toiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
92.510 Kirjastojen ja arkistojen toiminta	0	Ei sovelleta	0
92.521 Museoiden toiminta	0	0	0
92.522 Historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu	Ei sovelleta	0	0
92.610 Urheilukenttiin ja stadioneihin liittyvä toiminta	0/2	0	0
92.621 Urheiluseurat ja -järjestöt	0	0	0
92.629 Muu muualle luokittelematon urheilutoiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
92.721 Toiminta- ja seikkailualan yritykset	Ei sovelleta	0	Ei sovelleta
92.729 Muut muualle luokittelemattomat virkistyspalvelut	0	0	0
93.010 Tekstiili- ja turkistavaroiden pesupalvelut	0	0	0
93.020 Kampaamo- ym. kauneudenhoitopalvelut	Ei sovelleta	0	0
93.030 Hautausalan palvelu ja siihen liittyvä toiminta	Ei sovelleta	Ei sovelleta	0
93.040 Fyysistä hyvinvointia edistävät palvelut	0	0	0

Norjan viranomaiset ovat vahvistaneet ECON-selvityksen perusteella seuraavat perusteet, joiden mukaan erotetaan toisistaan yritykset, jotka eivät kilpaile muissa ETA-valtioissa sijaitsevien yritysten kanssa, ja yritykset, jotka kuuluvat ETA:n laajuisen kilpailun vaikutuspiiriin, numerolla 0/2 merkittyjen toimialojen osalta:

—

NACE 22.120 ja 22.210: sanomalehtien kustantaminen ja painaminen Paikallisten sanomalehtien kustantamista ja painamista harjoittavien yritysten katsotaan kielen, kulttuurin ja etäisyyden vuoksi toimivan vain paikallisilla markkinoilla. Sanomalehti katsotaan paikallislehdeksi, jos kyse ei ole valtakunnallisesta lehdestä.

—

NACE 35.111 ja 35.113: yli ja alle 100 tonnia painavien alusten ja runkojen valmistus ja korjaus Jos korjattavat laivat liikennöivät Norjan vesillä tai niillä on akuutteja vaikeuksia, kyseisten telakoiden katsotaan toimivan paikallisesti eivätkä ne sen vuoksi joudu kilpailemaan muiden ETA-valtioiden telakoiden kanssa.

—

NACE 51.170: elintarvikkeiden, juomien ja tupakan välittäjien toiminta Norjan viranomaiset eivät ole antaneet lisäselvitystä tämän alan yrityksiin sovellettavista perusteista. ECON-selvityksen mukaan kilpailemaan joutuvia yrityksiä oli saatavilla olevien tietojen perusteella mahdoton erottaa yrityksistä, jotka eivät joudu kilpailemaan.

—

NACE 52.110: elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa Yritysten, jotka sijaitsevat yli 150 kilometrin etäisyydellä kansallisen rajan toisella puolella toimivista kilpailijoista, ei katsota joutuvan kilpailemaan muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa. Norjan viranomaisten toimittamien tietojen mukaan kriittisen etäisyyden määrittäminen 150 kilometriksi tapahtui kartoittamalla lähimmät rajan toisella puolella sijaitsevat kilpailijat, joihin sovelletaan toimialaluokitusstandardia 52.110, Erikoistumaton vähittäiskauppa. Kilpailuolosuhteita tarkasteltiin suhteessa eri etäisyydellä lähimmästä rajan toisella puolella sijaitsevasta kilpailijasta sijaitseviin yrityksiin. Norjan viranomaiset totesivat ECON-selvityksen päätelmien perusteella, että on erittäin epätodennäköistä, että yli 150 kilometrin päässä kilpailijasta sijaitsevat yritykset joutuvat kilpailemaan muissa ETA-valtioissa sijaitsevien yritysten kanssa. Norjan viranomaiset myöntävät, että tosiasiallisen kilpailun olemassaolo riippuu tarjottavasta tuotevalikoimasta.

—

NACE 52.120, 52.420 ja 52.443: muu vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä, vaatteiden vähittäiskauppa ja huonekalujen vähittäiskauppa Vaikka etäisyydellä kilpailijoihin rajan toisella puolella on merkitystä, Norjan viranomaiset myöntävät, että on vaikea määrittää absoluuttista ja lopullista rajaa, joka erottaa toisistaan yritykset, joihin ETA:n sisäinen kauppa vaikuttaa, ja yritykset, joihin sillä ei ole vaikutusta. ECON-selvityksen mukaan yritykset, jotka sijaitsevat noin 200 kilometrin etäisyydellä rajan toisella puolella sijaitsevasta suhteellisen suuresta ostoskeskuksesta, joutuvat kilpailemaan, kun taas yritykset, jotka sijaitsevat lyhyemmän etäisyyden päässä rajasta, mutta rajan toisella puolella ei ole suurta ostoskeskusta, eivät joudu kilpailemaan. Norjan viranomaiset totesivat kuitenkin ilmoituksessa NACE 52.110 luokkaa koskevan arvioinnin tavoin, että 200 kilometrin etäisyys vaikuttaa riittävän objektiiviselta perusteelta kauppaan kohdistuvan vaikutuksen määrittämiseksi tällä alalla.

—

NACE 52.461 ja 52.464: erityyppisen rautatavaran, maalien ja lasin vähittäiskauppa sekä puun vähittäiskauppa Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että ”erittäin pitkän etäisyyden päässä kansallisesta rajasta” sijaitsevat yritykset eivät joudu kilpailemaan muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa. Viranomaisten toimittamien tietojen mukaan ”erittäin pitkällä etäisyydellä kansallisesta rajasta” tarkoitetaan etäisyyttä, jota ei kannata matkustaa edestakaisin yhden päivän aikana ja joka riippuu muun muassa tien tasosta ja liikenneolosuhteista. Rogalandin, Hordalandin, Sogn og Fjordanen ja Møre og Romsdalin lääneissä sijaitseviin yrityksiin voidaan soveltaa alennettuja sosiaaliturvamaksuja, sillä ne eivät joudu kilpailemaan muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa. Muissa lääneissä sijaitsevat yritykset jäävät tämän järjestelyn ulkopuolelle.

—	NACE 80.309: koulutus muissa oppilaitoksissa Ilmoitus kattaa vain aikuiskoulutuskurssit, joihin kaupan ei katsota vaikuttavan. Korkeakoulutuksen osalta Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että koodilla 2 tarkoitetaan, että kyseiseen toimintaan kohdistuu kilpailua.

—

NACE 92.610: urheilukenttien ja stadionien toiminta Urheiluseura katsotaan paikalliseksi, kun se ei kilpaile lajissaan ylimmällä tasolla. Muut urheilulaitokset katsotaan paikallisiksi, kun ne ovat pääasiassa paikallisten seurojen, paikallisen väestön ja päivämatkalaisten käytössä, eikä muissa ETA-valtioissa ole kilpailukykyistä tarjontaa.

2.   Norjan viranomaisten ilmoittaman, alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskevan toimenpiteen kattamien yritysten valintamenetelmä

Ilmoitettu toimenpide kattaa monia eri toimialoja, jotka yksilöidään ECON-selvityksessä edellä mainitun luettelon mukaan. ECON-selvitys perustui Norjassa vyöhykkeillä 2, 3 ja 4 sekä muissa ETA-valtioissa sijaitsevien yritysten välisten kilpailun rajapintojen (”konkurranseflater”) arviointiin. Selvitykseen sisältyi luettelo aloista, joilla toimivien yritysten ei oleteta joutuvan kilpailemaan muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa.

Tehdasteollisuuden osalta luettelo toimialoista, joilla toimivat yritykset eivät joudu kilpailemaan muiden ETA-valtioiden tehdasteollisuusyritysten kanssa, laadittiin Norjan tilastotoimiston kyseisten vyöhykkeiden vienti- ja tuontiluvuista toimittamien alueellisten tietojen perusteella. Kuten Norjan viranomaiset totesivat 12 päivänä marraskuuta 2004 päivätyssä kirjeessä, ECON päätteli, että koska lähes kaikilla tehdasteollisuusaloilla (NACE 15–NACE 37) käydään suoraa kauppaa, käytännöllisesti katsoen kaikki kyseisten alojen yritykset voivat joutua kilpailemaan muissa ETA-valtioissa sijaitsevien yritysten kanssa. Norjan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, että joidenkin harvojen alojen (sanomalehtien kustantaminen ja painaminen sekä laivanrakennus) yritysten katsottiin toimivan vain paikallisilla markkinoilla kyseisten alojen luonteen ja ominaispiirteiden eikä tuonti-/vientilukujen analysoinnin perusteella.

Palvelualan (NACE 50–NACE 99) yrityksiin kohdistuvaa kilpailupainetta tarkasteltiin pääasiassa eri liiketoiminta-alojen markkinatilanteesta kerättyjen tietojen ja vyöhykkeillä 2, 3 ja 4 sijaitsevien yritysten joukosta valittujen yritysten haastatteluiden perusteella.

ECON-selvityksessä ei viitata suoraan menetelmään, jota käytettiin kilpailupaineen määrityksessä sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon (NACE 40) sekä rakentamisen (NACE 45) aloilla, vaikka ilmoitus kattaa monia rakentamisen alasektoreita.

ECON-selvityksen mukaan puhtaasti paikallinen toiminta ei ollut ETA:n sisäisen kaupan kohteena. Jotta jokin toimiala tietyllä alueella katsottaisiin ECON-selvityksessä tarkoitetuksi puhtaasti paikalliseksi toiminnaksi, sen on täytettävä kaksi kumulatiivista edellytystä. Ensimmäinen edellytys on, että kyseisen alan yritykset eivät itse osallistu rajatylittävään toimintaan, ja toinen edellytys on, että kyseisellä alueella harjoitettava toiminta ei kykene houkuttelemaan asiakkaita toisesta sijaintipaikasta.

Selvityksen mukaan kilpailurajapintojen yksilöimistä voitiin käyttää sellaisten sääntöehdotusten laatimiseen, joilla vanha alennettuja sosiaaliturvamaksuja koskeva ohjelma voidaan mahdollisuuksien mukaan pitää voimassa toimialoilla, joilla ei käydä ETA:n sisäistä kilpailua (28). ECON-selvitys ei kuitenkaan sisällä sääntöehdotusta, joka liitetään yleensä tukiohjelmaan, eikä tällaista ehdotusta esitetä myöskään ilmoituksessa.

ECON toteaa selvityksen johdannossa, että sillä ei ollut riittävästi aikaa eikä resursseja perinpohjaisen analyysin laatimiseen kilpailusuhteista kaikilla selvityksen kattamilla toimialoilla ja että tämä voi johtaa muissa ETA-valtioissa sijaitsevien yritysten suunnalta tulevan kilpailupaineen arvioimiseen liian suureksi tai pieneksi (29). ECON oli kuitenkin sitä mieltä, että selvityksen perusteella voitiin saada kohtuullisen hyvä käsitys ETA-alueella sijaitsevien yritysten välisestä kilpailusta.

3.   Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä esille otetut ongelmat

Valvontaviranomainen päätti 6 päivänä lokakuuta 2004 aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn, joka koskee ehdotusta alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamisesta tietyillä toimialoilla. Valvontaviranomainen katsoi, että alennettujen sosiaaliturvamaksujen soveltamista vyöhykkeillä 2, 3 ja 4 koskeva ehdotus kattoi erittäin monia toimialoja ja yrityksiä. Ilmoitettu toimenpide vastasi erittäin suuressa määrin aiemmin sovellettua alueellisesti eriytettyjä ja alennettuja sosiaaliturvamaksuja koskevaa ohjelmaa, jonka valvontaviranomainen oli katsonut yhteensopimattomaksi ETA-sopimuksen kanssa (30).

Pääasiallinen ero aiemmin arvioidun ohjelman ja nyt ilmoitetun toimenpiteen välillä oli se, että alennettujen maksujen soveltamisalaan kuuluu nyt vähemmän toimialoja. ECON-selvityksessä luetellaan alat, joiden väitettiin kilpailurajapintoja koskevan arvioinnin perusteella jäävän ETA:n sisäisen kaupan ulkopuolelle.

Valvontaviranomainen esittää menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä epäilyjä ECON-selvityksessä käytetystä tiedonkeruumenetelmästä, jota se ei katsonut järjestelmälliseksi. Valvontaviranomainen piti ongelmallisena sitä, että ECON-selvityksessä esitetään vain puutteellinen kuvaus vallitsevasta tilanteesta eikä analysoida perusteellisesti tulevaa tilannetta.

Valvontaviranomainen epäilee päätöksessä, oliko lähestymistapa, jota noudatettiin sen määrittämisessä, käytiinkö tietyllä alalla ETA:n sisäistä kauppaa, niiden vaatimusten mukainen, jotka vahvistetaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun käsitteen ”vaikutus kauppaan” tulkintaa koskevassa oikeuskäytännössä. Valvontaviranomainen muistuttaa oikeuskäytännön perusteella erityisesti, että toisin kuin ECON-selvityksessä käytetyn lähestymistavan mukaan pääteltiin, se, että tuki myönnetään puhtaasti paikalliseen toimintaan tai pelkästään paikallistasolla toimiville yrityksille, ei sinänsä sulje pois kauppaan kohdistuvan vaikutuksen mahdollisuutta.

Valvontaviranomainen epäilee päätöksessään lisäksi, sisältääkö ilmoitettu toimenpide kaikki tarvittavat mekanismit sen varmistamiseksi, että sillä ei ole vaikutusta kauppaan millään tasolla, sillä käytössä ei ole yleistä suojatoimenpidettä, jolla voitaisiin varmistaa sen soveltamisen edellyttämä oikeudellinen ja taloudellinen varmuus suhteessa kauppaan kohdistuvaan vaikutukseen. Valvontaviranomainen ilmoittaa päätöksessä olevansa huolissaan toimenpiteen epämääräisestä luonteesta, sillä toimenpiteelle ei ole asetettu määräaikoja eikä se sisällä soveltamisperusteiden ja -edellytysten tarkistamista koskevaa lauseketta.

Valvontaviranomainen päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn muun muassa helpottaakseen Norjan tehtävää sen selventämisessä ja lisäperusteiden esittämisessä sille, miksi ilmoitetulla toimenpiteellä ei olisi vaikutusta kauppaan. Tätä kysymystä tarkastellaan seuraavassa kohdassa, jossa käsitellään Norjan viranomaisten esittämiä huomautuksia.

4.   Norjan viranomaisten huomautukset

Norjan viranomaiset toimittivat 12 päivänä marraskuuta 2004 päivätyllä kirjeellä huomautuksia valvontaviranomaisen päätöksestä aloittaa muodollinen tutkintamenettely. Ilmoituksen sisällöstä Norjan viranomaiset toteavat huomautuksissaan, että toimialaluokitusstandardien 52.120 (muu vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä), 52.420 (vaatteiden vähittäiskauppa) ja 52.443 (huonekalujen vähittäiskauppa) osalta ilmoitus kattoi kaikilla toimenpiteen soveltamisalaan kuuluvilla kolmella vyöhykkeellä sijaitsevat yritykset. Toimenpiteen oli ilmoitettu virheellisesti kattavan vain vyöhykkeellä 4 sijaitsevat yritykset.

Norjan viranomaiset ilmoittivat lisäksi, ”että joidenkin toimialojen tapauksessa ilmoitettiin, että tietyllä vyöhykkeellä toimivat yritykset eivät joudu kilpailemaan, kun taas toisilla vyöhykkeillä kyseisiä aloja ei sisällytetty luetteloon aloista, joilla toimivat yritykset eivät joudu kilpailemaan. […] Syy tähän oli se, että ECON-selvityksen mukaan joillakin toimialoilla ei toiminut yrityksiä, jotka olisivat ylittäneet de minimis -kynnysarvon kyseisellä vyöhykkeellä. […] Jos tällaisten yritysten palkkakustannukset kuitenkin aiheuttavat tulevaisuudessa de minimis -kynnysarvon ylittymisen, kyseisiä yrityksiä kohdellaan samalla tavalla kuin mainitun alan yrityksiä ilmoitetaan kohdeltavan muilla vyöhykkeillä”.

Norjan viranomaiset katsoivat myös, että valvontaviranomaisen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä omaksuma päättelyketju perustui jossain määrin yksinkertaistettuun käsitykseen ECONin käyttämästä tiedonkeruumenetelmästä ja sen laatimasta arvioinnista. Norjan viranomaiset totesivat tältä osin, että tehdasteollisuusyrityksiin kohdistuvaa kilpailupainetta tarkasteltiin vientiä ja tuontia koskevien alueellisten tietojen perusteella. Norjan viranomaiset täsmensivät, että ECON-selvityksessä ei oletettu, että vientiä ja tuontia koskevien lukujen analysointi riittäisi niiden toimialojen yksilöimiseksi, joilla toimivat yritykset eivät joudu kilpailemaan muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa, mutta lukujen analysoinnin katsottiin selvityksessä riittävän sen vahvistamiseen, että tietylle alalle myönnettävä tuki voi vaikuttaa kauppaan.

Palvelualan yrityksistä Norjan viranomaiset väittivät, että kilpailun kohteeksi joutumista oli tarkasteltu pääasiassa eri liiketoiminta-aloilla vallitsevan markkinatilanteen ja yrityshaastatteluiden perusteella. Yhtenä edellytyksenä toiminnan luokittelemiselle puhtaasti paikalliseksi oli, että kyseisellä palvelualalla toimivat yritykset eivät itse osallistu rajatylittävään toimintaan. Tämä ei kuitenkaan riitä toiminnan luokittelemiseen puhtaasti paikalliseksi. ECON-selvityksessä arvioidaan myös, kykeneekö tietyllä alueella harjoitettava palvelutoiminta houkuttelemaan asiakkaita toisesta sijaintipaikasta ja toisesta ETA-valtiosta. Mahdollisen tulevan tilanteen osalta haastatelluilta yrityksiltä kysyttiin, katsoivatko ne, että paikallisesti tarjotun palvelun hinnan korottaminen määrätyllä prosenttiosuudella tai muissa Pohjoismaissa sijaitsevien yritysten tarjoaman saman palvelun hinnan korottaminen vaikuttaisi niiden asiakkaiden kaupankäyntitapoihin.

Norjan viranomaiset katsoivat lisäksi, että sen arviointi, voidaanko ilmoitetun toimenpiteen kattamille aloille tai edunsaajille myöntää tukea, joka ei vaikuta ETA-sopimuksen osapuolten väliseen kauppaan, kuuluu valvontaviranomaiselle.

II   ARVIOINTI

1.   Menettelytapoja koskevat vaatimukset

Ilmoitettua toimenpidettä ei ole vielä toteutettu. Norjan viranomaiset ovat siten noudattaneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan I osan 1 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

2.   Ilmoitettu toimenpide

Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet ”aikovansa ottaa 1 päivänä tammikuuta 2004 päättyneen, eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskevan ohjelman 1 päivänä tammikuuta 2005 uudelleen käyttöön aloilla, joilla toimivat yritykset eivät joudu kilpailemaan muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa”. Valvontaviranomaiselle ei ole ilmoitettu konkreettisista suunnitelmista, jotka koskisivat toimenpiteen toteuttamista säänteleviä asetus- tai lakiehdotuksia. Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet selvityksestä, jonka perusteella ne aikovat ottaa tietyillä toimialoilla uudelleen käyttöön vanhan alueellisesti eriytettyjä ja alennettuja sosiaaliturvamaksuja koskevan ohjelman. Vaikka ECON-selvityksessä todetaan, että kilpailurajapintojen yksilöimistä voidaan käyttää sääntöehdotuksen laatimisessa, selvitys ei sisällä sääntöehdotusta, joka liitetään yleensä tukiohjelmaan, eikä tällaista ehdotusta esitetä myöskään ilmoituksessa.

Norjan viranomaiset antoivat ilmoituksessa ja muodollisen tutkintamenettelyn aikana niukasti tietoja, joiden perusteella näyttää siltä, että Norjan viranomaiset haluavat pitää voimassa (tai saattaa uudelleen voimaan) vanhan alueellisesti eriytettyjä ja alennettuja sosiaaliturvamaksuja koskevan järjestelmän mutta rajoittavat sen soveltamisen ECON-selvityksessä luetelluille aloille. On aiheellista muistuttaa, että vanha alennettuja sosiaaliturvamaksuja koskeva järjestelmä on luokiteltu tukiohjelmaksi (31). Vaikka vanhan ohjelman soveltamisalaa on nyt kavennettu, valvontaviranomainen ei näe mitään syytä siihen, miksi nyt ilmoitettavaa toimenpidettä ei pitäisi katsoa tukiohjelmaksi.

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan II osan 1 artiklan d kohdassa esitetyn määritelmän mukaan tukiohjelmalla tarkoitetaan säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella yksittäisiä tukia voidaan myöntää yrityksille, jotka määritellään säädöksessä tai päätöksessä yleisesti ja käsitteellisesti ilman, että edellytetään muita täytäntöönpanotoimenpiteitä. Tukiohjelmalla tarkoitetaan myös säädöstä tai päätöstä, jonka perusteella erityiseen hankkeeseen liittymätöntä tukea voidaan myöntää yhdelle tai useammalle yritykselle toistaiseksi ja/tai rajoittamaton määrä.

Ilmoitettu toimenpide koskee alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamista monilla eri aloilla (ehdotus kattaa yli 200 alaa) toimiviin yrityksiin niiden työntekijöiden osalta, jotka asuvat Norjassa vyöhykkeillä 2, 3 ja 4. Alennettujen sosiaaliturvamaksujen soveltamisessa ei ole kyse tuen myöntämisestä kertaluontoisesti yhdelle yritykselle vaan säännöllisesti toistuvasta toimenpiteestä, joka toteutetaan toistaiseksi määrältään rajoittamattomien edunsaajien hyväksi. Ilmoitettu toimenpide on sen vuoksi katsottava tukiohjelmaksi.

3.   Tämän päätöksen soveltamisala

Seuraava arviointi kattaa vain ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan toiminnan. Valvontaviranomainen ei voi arvioida ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuulumatonta toimintaa, kuten esimerkiksi maanpuolustustoimintaa, jonka NACE-koodi on 75.220.

Valvontaviranomaisella ei ole toimivaltaa tutkia tukea yrityksille, jotka harjoittavat yksinomaan ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuulumattomiin tuotteisiin, kuten maatalous- tai kalastustuotteisiin liittyvää toimintaa (32). Esimerkkinä voidaan mainita NACE-koodi 01.300, yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous (sekatilat). Toiminta aloilla, jotka eivät kuulu valvontaviranomaisen valtiontuen olemassaolon arvioinnin alalla käyttämän toimivallan piiriin, ei kuulu tämän päätöksen soveltamisalaan (33).

4.   ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpiteen luokittelu tueksi edellyttää kaikkien seuraavien ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä (34): 1) toimenpiteen on oltava valtion toteuttama tai valtion varoista myönnetty, 2) sen on annettava valikoiva etu edunsaajille, 3) sen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja 4) kuuluakseen ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan kiellon soveltamisalaan tukitoimenpiteen on vaikutettava sopimuspuolten väliseen kauppaan.

Norjan noudattama alennettujen sosiaaliturvamaksujen ohjelma on ollut monien valvontaviranomaisen päätösten kohteena (35). Myös EFTAn tuomioistuin on arvioinut ohjelman (36) ja todennut sen olevan valtiontukea.

Kuten edellä mainittiin, nykyisen ehdotuksen tarkoituksena on ottaa aiempi ohjelma uudelleen käyttöön, sillä nykyinen ohjelma eroaa aiemmasta ainoastaan siinä, että se on rajattu tiettyihin aloihin. Valvontaviranomainen katsoo, että päätelmiä, jotka valvontaviranomainen ja EFTAn tuomioistuin ovat tehneet aiemman ohjelman luokittelusta ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan nojalla neljän kumulatiivisen perusteen mukaan, voidaan soveltaa kolmen perusteen osalta myös nykyiseen ohjelmaan.

Ilmoitettuun ohjelmaan sisältyy valtion varojen käyttöä, sillä valtio menettää tuloja alennettujen sosiaaliturvamaksujen soveltamisen vuoksi. Ohjelma antaa lisäksi suoran kilpailuedun tuetuilla aloilla ja alueilla sijaitseville yrityksille verrattuna muualle sijoittautuneisiin tai muilla kuin ilmoitetuilla aloilla toimiviin yrityksiin. Valvontaviranomainen haluaa korostaa tässä yhteydessä, että toimenpide voi olla valtiontukea vain silloin, kun on kyse taloudellista toimintaa harjoittavasta yrityksestä eli yrityksestä, joka kilpailee tavaroiden ja palveluiden tarjonnasta tietyillä markkinoilla (37). Yrityksellä tarkoitetaan oikeuskäytännössä ”kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia tahoja niiden oikeudellisesta asemasta ja rahoitustavasta riippumatta”. (38) Muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, kuten esimerkiksi puhtaasti valtion hallintoon, oikeustoimeen tai pakolliseen sosiaalivakuutustoimintaan liittyvään toimintaan ei sen vuoksi voi sisältyä valtiontukea. Tämä päätös ei sen vuoksi kata kyseisenkaltaista toimintaa.

Vielä on vastattava kysymykseen siitä, vaikuttaako tuki, jota myönnetään Norjan viranomaisten ilmoittamasta ohjelmasta tietyillä muiden ETA-valtioiden yritysten suunnalta tulevan kilpailun ulottumattomissa olevilla aloilla, ETA-sopimuksen osapuolten väliseen kauppaan.

a)   Vaikuttaako tuki kauppaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla?

Kuuluakseen ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan kiellon piiriin tukitoimenpiteen on voitava vaikuttaa ETA-sopimuksen osapuolten väliseen kauppaan. Kyseisessä kohdassa ei erotella toimenpiteitä niiden syiden tai tavoitteiden mukaisesti, vaan ne määritellään vaikutustensa mukaan (39).

Valvontaviranomainen arvioi seuraavassa, estääkö ilmoitetun ohjelman rajaaminen tiettyihin aloihin sen, että tuki voi vaikuttaa sopimuspuolten väliseen kauppaan, ja jääkö ohjelma tämän vuoksi ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle.

1.   Lainsäädännölliset vaatimukset

Oikeuskäytännössä todetaan (40), että kun valtion taloudellinen tuki vahvistaa yrityksen asemaa ETA:n sisäisessä välisessä kaupassa muihin, kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan kauppaan.

Ei ole olemassa tiettyä rajaa tai prosenttilukua, jonka alittavan toimenpiteen osalta voitaisiin katsoa, että sillä ei ole vaikutusta sopimuspuolten väliseen kauppaan (41). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että tuki on melko vähäistä tai että tuensaajayritys on suhteellisen pieni, ei sulje ennalta pois mahdollisuutta, että tuki vaikuttaisi ETA:n sisäiseen kauppaan (42). Kun alalla on paljon pieniä yrityksiä, suhteellisen pienetkin tuen määrät, joita mahdollisesti myönnetään kaikille tai suurimmalle osalle alalla toimivista yrityksistä, voivat vaikuttaa ETA-sopimuksen osapuolten väliseen kauppaan (43). Lisäksi tuki voi vaikuttaa kauppaan ETA-alueella, vaikka tuensaajayritys ei itse harjoittaisi rajatylittävää toimintaa (44).

Tuen luonne ei riipu palveluiden paikallisesta tai alueellisesta luonteesta tai kyseisen toimialan laajuudesta (45). Toimenpiteen edunsaajien harjoittaman toiminnan paikallinen luonne on yksi seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa, vaikuttaako toimenpide kauppaan, muttei ole riittävä peruste sille, että tuen ei katsottaisi vaikuttavan kauppaan (46). Tämä johtuu siitä, että valtion yritykselle myöntämä tuki saattaa ylläpitää tai kasvattaa kyseisen valtion kotimaista tuotantoa, minkä seurauksena muiden yritysten mahdollisuudet viedä tuotteitaan kyseisten ETA-valtioiden markkinoille heikkenevät huomattavasti (47).

Arvioidessaan vaikutusta kauppaan valvontaviranomaisen ei ole määritettävä, vaikuttaako tukiohjelma tosiasiallisesti kauppaan, vaan sen on tutkittava, voiko tukiohjelma vaikuttaa kauppaan ETA-alueella (48). Kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskevaa perustetta on perinteisesti tulkittu laajasti siten, että toimenpide katsotaan yleensä valtiontueksi, jos se voi vaikuttaa ETA-valtioiden väliseen kauppaan (49).

2.   Ilmoitettua tukiohjelmaa koskeva arviointi

Norjan viranomaisten mukaan ilmoitettu ohjelma kattaa noin 75 prosenttia ECON-selvityksessä tutkituista palvelusektoreista, pienen osan tehdasteollisuussektoreista sekä useita rakennusalan sektoreita. Ilmoituksen mukaan näihin yli 200 toimialaan, joista 13:een sovelletaan tiettyjä ehtoja, ei kohdistu kilpailua ETA:n sisäisessä kaupassa. Norjan viranomaiset katsovat tämän vuoksi, että ilmoitettu tukiohjelma ei ole ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

–   ECON-selvitys ja ohjelman kattamien toimialojen valintamenetelmä

Ilmoitettu tukiohjelma, joka koskee alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja, perustuu niin kutsuttuun ECON-selvitykseen, joka on ilmoituksen liitteenä. Selvityksen mukaan sen tarkoituksena ei kuitenkaan ole arvioida, onko alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskeva ohjelma ETA-sopimuksen mukainen, vaan tarkoituksena on arvioida kilpailurajapintoja (50).

Norjan viranomaiset eivät ole esittäneet ilmoituksessa lisäarviointeja eivätkä tarkempia määritelmiä kilpailuolosuhteista suhteessa muihin ETA-sopimuksen osapuoliin. Viranomaiset ovat ainoastaan todenneet, että alkuperäisiä eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja sovelletaan yrityksiin aloilla, joilla ei ECON-selvityksen mukaan ole kilpailurajapintoja. Viranomaiset eivät ole esittäneet säädöstä, jolla säänneltäisiin alennettujen sosiaaliturvamaksujen soveltamista.

Norjan viranomaiset myöntävät, että tiedoissa, jotka esitetään ECON-selvityksessä yksittäisten toimialojen arvioinnin tasolla, voi mahdollisesti olla vääristymiä, jotka voidaan ”mitä todennäköisimmin tasata kokonaisarvioinnin tasolla” (51). Valvontaviranomainen ei kuitenkaan voi yhtyä tähän näkemykseen. Tukiohjelman on oltava riittävän täsmällinen sen varmistamiseksi, että sitä koskevien sääntöjen soveltamisella mahdolliseen yksittäiseen tuensaajaan ei rikota ETA-sopimuksen sääntöjä.

Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan menetelmällä, jota selvityksessä käytetään valtioiden välisen kaupan vaikutuspiirin ulottumattomissa olevien toimialojen valinnassa, ei voida varmistaa, että tukea ei myönnetä yrityksille, jotka harjoittavat ETA:n sisäiseen kauppaan vaikuttavaa toimintaa.

Valvontaviranomainen kyseenalaistaa ECON-selvitystä varten kerättyjen tietojen luotettavuuden, sillä erityisesti palvelusektoreita koskevat tiedot perustuvat pääasiassa markkinatilannetta koskevaan omaan tietämykseen ja valittujen yritysten puhelinhaastatteluihin. Kyseiset tiedot eivät perustu empiiriseen näyttöön vaan ovat luonteeltaan melko subjektiivisia. Valvontaviranomaisen saatavilla olevien tietojen mukaan kerättyjä tietoja ei ole myöskään tarkistettu.

ECON-selvityksen mukaan toiminta katsotaan puhtaasti paikalliseksi ja ETA:n sisäisen kaupan vaikutuspiirin ulottumattomissa olevaksi, jos se täyttää kaksi edellytystä: ensiksi kyseisen toimialan yritykset eivät itse osallistu rajatylittävään toimintaan ja toiseksi kyseinen toiminta ei kykene houkuttelemaan asiakkaita toisesta sijaintipaikasta.

ECON-selvityksessä ei kuitenkaan arvioida, täyttyykö ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskeva peruste, jos tukea myönnetään muille kuin luetelluilla aloilla toimiville yrityksille. Selvityksessä arvioidaan sen sijaan, onko kyseisellä alalla ja alueella suoraa kilpailua. Kuten edellä todettiin, se, että tuensaaja toimii paikallisilla markkinoilla, ei sulje pois mahdollisuutta, että tuki vaikuttaa ETA:n sisäiseen kauppaan. Tämän vuoksi se, että joillakin aloilla ei selvityksen mukaan ole kilpailurajapintoja, ei tarkoita sitä, että kyseisillä aloilla toimiville yrityksille myönnetty tuki ei vaikuttaisi ETA-sopimuksen osapuolten väliseen kauppaan.

Menetelmä, jota ECON-selvityksessä käytetään toimialojen yksilöinnissä ja johon nykyistä alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen ohjelmaa koskeva ilmoitus perustuu, ei ole edellä mainitussa EFTAn tuomioistuimen ja yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä vahvistetun, kauppaan kohdistuvaa vaikutusta koskevan perusteen tulkintatavan mukainen.

–   Varsinainen tukiohjelma

Ilmoitettu tukiohjelma kattaa erittäin laajan ja vaihtelevan valikoiman yrityksiä (52), jotka toimivat muun muassa seuraavilla toimialoilla: laivanrakennus, moottoriteiden, maanteiden, lentokenttien ja urheilutilojen rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, posti- ja telepalvelut, rahoituspalvelut, autonvuokraus, tilintarkastus, elokuvatuotanto sekä radio- ja televisiotoiminta.

Valvontaviranomainen katsoo yleensä, että toiminta aloilla, joilla on annettu johdetun oikeuden säännöksiä sisämarkkinoiden avaamiseksi ja sääntelemiseksi ja joista voidaan mainita esimerkkeinä rahoituspalvelut (NACE 65) ja telepalvelut (NACE 64), ja aloilla, jotka ovat erityisten valtiontukisääntöjen kohteena, kuten laivanrakennus (NACE 35) (53), ei ole ETA:n sisäisen kaupan vaikutuspiirin ulottumattomissa.

Matkapuhelinoperaattorit (NACE 64.220), Internet-yhteyksien tarjoajat (NACE 64.230) ja muu jakelu- ja kuriiritoiminta (NACE 64.120) ovat hyviä esimerkkejä rajatylittävästä toiminnasta. Suurin tästä toiminnasta on kansainvälistä toimintaa harjoittavien yritysten hallussa (54).

Rakentamisen alalla (NACE 45) toteutettava toiminta, kuten moottoriteiden rakentaminen tai vesirakentaminen, edellyttää pitkälle erikoistuneiden, muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa kilpailevien suuryritysten panosta (55).

Joillakin ilmoitetuista toimialoista, joille on ominaista sääntelyn purkaminen ja kilpailulle vapauttaminen, valtion taloudellinen toimenpide vaikuttaa usein kauppaan.

Joistakin ohjelman kattamista toimialoista on jo tehty valtiontukipäätöksiä, joissa on todettu selkeästi, että toimenpide vaikuttaa kauppaan. Yksi näistä aloista on muun muassa sanomalehtien kustantaminen (NACE 22), jota koskevassa komission päätöksessä viime vuodelta todetaan seuraavaa: ”[…]tarkasteltavana olevan tukitoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kustantamisen alalla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Tarkasteltavana olevat tukitoimenpiteet voivat sen vuoksi vääristää kilpailua yritysten välillä, jos esimerkiksi kustannusalan yritykset voivat jatkaa toimintaansa eri jäsenvaltioissa, tuottaa julkaisuja eri kielillä ja kilpaillla kustannusoikeuksista ja mainonnasta.” (56).

Toinen esimerkki alasta, joilla on jo tehty kauppaan kohdistuvan vaikutuksen vahvistavia valtiontukipäätöksiä, on tukkukauppa (NACE 51) (57): ”Farmaseuttisten valmisteiden ja niihin liittyvien muiden valmisteiden kauppavaihto […] vuonna 1991 […] neljän ETA-maan (Itävalta, Suomi, Ruotsi ja Norja) välillä ylitti 2,7 miljardia ecua.”

Kuten edellä esitetyt esimerkit osoittavat, monilla ohjelman kattamista aloista yritykset paitsi kilpailevat muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa, ovat muiden ETA-maiden yritysten suunnalta tulevan kilpailun kohteena. Kyseisillä aloilla toimiville yrityksille myönnetty tuki vaikuttaa sen vuoksi kauppaan. Ohjelmaan sisältyy tästä syystä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Tältä osin on korostettava, että Norjan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle yhden alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskevan ohjelman, joka kattaa yli 200 alaa, sen sijaan, että ne olisivat antaneet yli 200 erillistä ilmoitusta eli yhden kutakin alaa kohden.

Norjan viranomaiset toteavat lyhyesti 12 päivänä marraskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, että ”sen arviointi, voidaanko ilmoitetun toimenpiteen kattamille aloille tai edunsaajille myöntää tukea, joka ei vaikuta ETA-sopimuksen osapuolten väliseen kauppaan, kuuluu valvontaviranomaiselle.” (58). Tutkiessaan tukiohjelmaa valvontaviranomaisen on kuitenkin arvioitava ohjelman yleispiirteitä saadakseen varmuuden siitä, sisältyykö ohjelmaan ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä vahvistetaan, että ”komissio voi tukijärjestelmän osalta tyytyä tutkimaan asianomaisen järjestelmän yleispiirteitä olematta velvollinen tutkimaan jokaista yksittäistä soveltamistapausta.” (59). Myös EFTAn tuomioistuin on antanut tukensa tällä tulkinnalle (60).

Valvontaviranomaisen on sen vuoksi arvioitava ohjelma sellaisenaan. Jos ohjelmaan sisältyy ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, se kuuluu 61 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan. Valvontaviranomaisen ei sen vuoksi tarvitse osoittaa jokaisessa yksittäisessä ohjelman kattamassa tapauksessa, että ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdan edellytykset täyttyvät.

Tässä päätöksessä ei myöskään ole mahdollista selvittää (61), voiko ohjelma vaikuttaa kauppaan kaikilla sen soveltamisalaan kuuluvilla yli 200 alalla. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on varmistettava, että toimenpide ei vaikuta kauppaan ohjelmasta mahdollisesti hyötyvien yksittäisten yritysten osalta (62). Valvontaviranomainen katsoo, että on mahdotonta varmistaa, että kaikki mahdolliset tuensaajat kullakin ilmoituksen kattamalla yli 200 NACE-toimialalla eivät ole – eivätkä tule olemaan – kaupan kohteena ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

On myös muita toimialoja, jotka kattavat usein paikallistasolla harjoitettua toimintaa. Näiden alojen osalta ei kuitenkaan voida sulkea ennakkoon pois kauppaan kohdistuvan vaikutuksen mahdollisuutta. Esimerkiksi paikalliset palveluntarjoajat, kuten koulutuskeskukset tai supermarkettien kaltaiset vähittäiskaupat kuuluvat usein suurempiin ketjuihin, jotka käyvät ETA:n laajuista kilpailua. Yhteisöjen tuomioistuin on lisäksi äskettäin määrittänyt kauppaan kohdistuvan vaikutuksen hammashoidon alalla (NACE 85) (63), joka on tyypillisesti paikallisesti tarjottava palvelu.

Vaikka tuen on yleensä todettu vaikuttavan kauppaan, valvontaviranomaisen ja komission päätöksentekokäytännössä on myös joitakin konkreettisia esimerkkejä, joissa erityistilanteessa myönnetyn tuen ei katsottu vaikuttavan kauppaan. Näin tapahtui esimerkiksi komission päätöksissä asioissa Brighton Pier ja Dorstenin uimahalli  (64). Vaikutus kauppaan katsottiin olemattomaksi myös valvontaviranomaisen päätöksessä yksityisten päiväkotien perustamisesta Oslossa vuokratukea saaville kaupungin omistamille tonteille (65). Näille asioille on yhteistä se, että ne kaikki koskevat yksittäisen tuen myöntämistä tai tukiohjelmaa, jonka soveltamiselle ja mahdollisille tuensaajille on asetettu niin selkeät, tiivistetyt ja tiukat rajoitukset, että on voitu varmistaa, että kauppaan vaikuttavan yksittäisen tuen myöntäminen on mahdotonta.

Ohjelman perustana käytetyssä ECON-selvityksessä analysoidaan pääasiassa monien toimialojen nykytilannetta Norjassa. Talous kuitenkin kehittyy koko ajan ja kaupankäyntitavat voivat muuttua. Tämän vuoksi ei voida tietää, kuinka tilanne kehittyy tulevaisuudessa ja pätevätkö ECON-selvityksen tulokset, joita Norjan viranomaiset käyttävät perustellakseen kauppaan kohdistuvan vaikutuksen puuttumista, vielä tulevaisuudessa. Ilman tarkistusmekanismia, jonka avulla tuen myöntäminen voidaan mukauttaa uusiin olosuhteisiin, ei voida olla varmoja siitä, että tukea ei myönnetä jatkossa yrityksille sellaisella luetteloon sisältyvällä toimialalla, jolla toimenpide vaikuttaa kauppaan. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskevalle ehdotukselle ei ole asetettu määräaikoja.

Ohjelman soveltamisalaa ei ole määritetty riittävän täsmällisesti. Norjan viranomaiset täsmensivät ilmoituksen soveltamisalaa viimeksi 12 päivänä marraskuuta 2004 päivätyssä kirjeessään, jossa ne esittivät huomautuksia muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta. Joidenkin alojen ilmoitettiin olevan kilpailun ulottumattomissa jollakin vyöhykkeellä siksi, että kyseisillä vyöhykkeillä ei ole tällä hetkellä kyseisen alan yrityksiä, jotka ylittäisivät de minimis -kynnysarvon. Norjan viranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet, että ne kohtelevat näitä yrityksiä samalla tavalla kuin yrityksiä, jotka kuuluvat kyseiselle alalle muilla vyöhykkeillä, jos yritysten palkkakustannukset ylittävät jatkossa de minimis -kynnysarvon. Kyseisiä aloja ei kuitenkin ole sisällytetty valvontaviranomaiselle toimitettuun ilmoitukseen.

Lisäksi ECON-selvityksessä esitettyyn luetteloon sisältyvillä toimialoilla toimivien tukikelpoisten yritysten valinnalle ei ole asetettu erityisiä lisäperusteita, sillä ilmoituksessa viitataan vain aloihin. Kumulatiiviset perusteet, jotka on asetettu alennettujen sosiaaliturvamaksujen soveltamiselle tietyllä alalla, eli maantieteellinen sijainti ja alakohtainen toiminta ovat valvontaviranomaisen mielestä liian laaja-alaisia. Edellä mainittujen myönteisten päätösten mukaisesti ohjelmalla on oltava täsmälliset ja selkeät perusteet (66), jotta voidaan varmistaa, että tukea ei myönnetä yritykselle, joka vaikuttaa ETA:n sisäiseen kauppaan.

Sen vuoksi valvontaviranomainen katsoo Norjan viranomaisten toimittamien tietojen perusteella, että alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskeva ehdotus voi vaikuttaa ETA-sopimuspuolten väliseen kauppaan.

b)   Päätelmä

Valvontaviranomainen katsoo edellä mainituista syistä, että Norjan viranomaisten ilmoittama alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskeva ohjelma, jota sovelletaan tietyillä toimialoilla toimiviin yrityksiin, on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

5.   Tuen soveltuvuus ETA-markkinoille

Norjan viranomaiset väittävät ilmoituksessaan, että alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja koskeva ehdotus ei ole valtiontukea. Laadittuaan ohjelmasta alustavan arvioinnin valvontaviranomainen päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn, sillä se katsoi, että oli vakavia syitä epäillä, että alueellisesti eriytettyihin sosiaaliturvamaksuihin sisältyi valtiontukea ja että maksut eivät olleet ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjen mukaisia. Huolimatta epäilyistä, joita valvontaviranomainen esittää muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, Norjan viranomaiset eivät ole ottaneet kantaa siihen, soveltuuko ohjelma ETA-sopimuksen toimintaan.

Valvontaviranomainen katsoo, että tarkasteltavana olevaan tapaukseen ei voida soveltaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 2 kohdan poikkeuksia.

Alennettuja sosiaaliturvamaksuja koskevan järjestelmän ei voida katsoa soveltuvan ETA-markkinoille myöskään ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan nojalla. Yrityksen sosiaaliturvamaksujen kaltaisten juoksevien kustannusten alentamisessa on kyse toimintatuesta. Tällainen tietyillä alueilla toimiville yrityksille myönnetty tuki on periaatteessa kielletty.

Alennettujen sosiaaliturvamaksujen soveltamista ei voida perustella ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla, sillä Norjan alueista yksikään ei täytä kyseisen alakohdan vaatimuksia poikkeuksellisen alhaisesta elintasosta tai vakavasta alityöllisyydestä.

Alennettujen sosiaaliturvamaksujen tarkoituksena ei ole Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistäminen eikä valtion taloudessa olevan vakavan häiriön poistaminen, kuten ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla ETA-markkinoille soveltuvalta tuelta edellytetään.

ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisen osalta valvontaviranomainen katsoo alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen muodossa myönnettävästä valtiontuesta 12 päivänä marraskuuta 2003 tehdyssä päätöksessään N:o 218/03/KOL, että Norjan tukiohjelman voimassaolon jatkaminen olisi ristiriidassa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja valtiontukisääntöjen kanssa. Vyöhykkeillä 2, 3 ja 4 sijaitseviin, ilmoituksessa luetelluilla toimialoilla toimiviin yrityksiin sovellettava toimenpide, josta Norja on ilmoittanut valvontaviranomaiselle, merkitsee palaamista sääntöihin, jotka valvontaviranomainen katsoi vuonna 2002 soveltumattomiksi ETA-sopimuksen toimintaan, koska niihin ei voitu soveltaa ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeusta. Ilmoitetun ohjelman perusominaisuudet ovat samat kuin ohjelman, joka on jo ollut valvontaviranomaisen päätöksen kohteena. Ainoana erona on nyt ilmoitetun ohjelman soveltamisalan rajaaminen yli 200:lla ennalta määritetyllä alalla toimiviin yrityksiin. Valvontaviranomainen vahvistaa tällä päätöksellä aiemman arviointinsa, jonka mukaan alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltaminen rikkoo ETA-sopimuksen valtiontukisääntöjä.

6.   Päätelmä

Valvontaviranomainen katsoo edellä esitetyn arvioinnin perusteella, että Norjan viranomaisten ilmoittama ohjelma, joka koskee alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamista tietyillä toimialoilla, on yhteensopimaton ETA-sopimuksen määräysten kanssa.

Valvontaviranomaisen saatavilla olevien tietojen mukaan Norjan viranomaisten ilmoittamaa ohjelmaa, joka koskee alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamista tietyillä toimialoilla, ei ole vielä toteutettu eli ohjelman mahdollisille edunsaajille ei ole vielä maksettu tukea,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Ilmoitettu ehdotus, joka koskee alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamista tietyillä toimialoilla toimiviin yrityksiin ja jonka Norjan viranomaiset aikovat panna täytäntöön, on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Ilmoitettu ehdotus on yhteensopimaton ETA-sopimuksen 61 artiklan kanssa.

2 artikla

Ilmoitettua ehdotusta alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen soveltamisesta tietyillä toimialoilla toimiviin yrityksiin ei saa panna täytäntöön.

3 artikla

Tämä päätös on osoitettu Norjan kuningaskunnalle.

4 artikla

Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

---

(1)  Jäljempänä ’valvontaviranomainen’.

(2)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(3)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(4)  Suuntaviivat ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjassa 3 olevan 1 artiklan soveltamista ja tulkitsemista varten, EFTAn valvontaviranomainen hyväksynyt ja julkaissut 19 päivänä tammikuuta 1994 (EYVL L 231, 3.9.1994, ja ETA-täydennysosa N:o 32). Suuntaviivat sellaisina kuin ne ovat viimeksi muutettuina 17 päivänä kesäkuuta 2005. Jäljempänä ’valtiontuen suuntaviivat’.

(5)  Asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn tuomioistuimen raportti vuodelta 1999, s. 76.

(6)  EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 172/02/KOL. Kaikki jäljempänä mainitut EFTAn valvontaviranomaisen valtiontukipäätökset ovat saatavilla valvontaviranomaisen verkkosivuilla osoitteessa http://www.eftasurv.int/fieldsofwork/fieldstateaid/stateaidregistry/

(7)  EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 218/03/KOL (EUVL L 145, 9.6.2005, s. 25–41).

(8)  EFTAn valvontaviranomaisen päätös N:o 245/04/KOL (EUVL C 60, 10.3.2005, s. 9–25).

(9)  Lisätietoja valvontaviranomaisen ja Norjan viranomaisten välisestä kirjeenvaihdosta on saatavilla muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehdyssä valvontaviranomaisen päätöksessä N:o 245/04/KOL (EUVL C 60, 10.3.2005, s. 9–25).

(10)  EUVL C 60, 10.3.2005, s. 9–25.

(11)  Tämä vyöhyke kattaa kaikki kunnat, joita ei ole mainittu jäljempänä vyöhykkeitä 2–5 koskevissa kohdissa.

(12)  Tämä vyöhyke kattaa: Nord-Trøndelagin läänissä Meråkerin, Frostan, Leksvikin, Mosvikin ja Verran kunnat; Sør-Trøndelagin läänissä Ørlandin, Agdenesin, Rissan, Bjugnin, Rennebun ja Meldalin kunnat; Hordalandin läänissä Etnen, Ølenin, Tysnesin, Kvinnheradin, Jondalin, Oddan, Ullensvangin, Eidfjordin, Ulvikin, Granvinin, Kvamin, MoMidtre Gauldalin ja Selbun kunnat; Møre og Romsdalin läänissä Vanylvenin, Sanden, Herøyn, Norddalin, Strandan, Stordalin, Rauman, Nessetin, Midsundin, Sandøyn, Gjemnesin, Tingvollin, Sunndalin, Haramin, Aukran ja Eiden kunnat; Sogn og Fjordanen läänissä kaikki kunnat; Hordalandin läänissä Etnen, Ølenin, Tysnesin, Kvinnheradin, Jondalin, Oddan, Ullensvangin, Eidfjordin, Ulvikin, Granvinin, Kvamin, Modalenin, Fedjen, Masfjordenin ja Bømlon kunnat; Rogalandin läänissä Hjelmelandin, Suldalin, Saudan, Kvitsøyn, Utsiran, Vindafjordin ja Finnøyn kunnat; Vest-Agderin läänissä Åseralin, Audnedalin, Hægebostadin ja Sirdalin kunnat; Aust-Agderin läänissä Gjerstadin, Vegårshein, Åmlin, Ivelandin, Evje og Hornnesin, Byglandin, Vallen ja Byklen kunnat; Telemarkin läänissä Drangedalin, Tinnin, Hjartdalin, Seljordin, Kviteseidin, Nissedalin, Fyresdalin, Tokken, Vinjen ja Nomen kunnat; Buskerudin läänissä Flån, Nesin, Golin, Hemsedalin, Ålin, Holin, Sigdalin, Rollagin, Noren ja Uvdalin kunnat; Opplandin läänissä Nord-Fronin, Sør-Fronin, Ringebun, Gausdalin, Søndre Landin ja Nordre Landin kunnat; Hedmarkin läänissä Nord-Odalin, Eidskogin, Gruen, Åsnesin, Vålerin, Trysilin ja Åmotin kunnat.

(13)  Tämä vyöhyke kattaa: Nord-Trøndelagin läänissä Snåsan kunnan; Sør-Trøndelagin läänissä Hemnen, Snillfjordin, Oppdalin, Rørosin, Holtålenin ja Tydalin kunnat; Opplandin läänissä Dovren, Lesjan, Skjåkin, Lomin, Vågån, Selin, Sør-Aurdalin, Etnedalin, Nord-Aurdalin, Vestre Slidren, Øystre Slidren ja Vangin kunnat; Hedmarkin läänissä Stor-Elvdalin, Rendalenin, Engerdalin, Tolgan, Tynsetin, Alvdalin, Folldalin ja Osin kunnat.

(14)  Tämä vyöhyke kattaa: Tromsin läänissä kunnat, joita ei mainita jäljempänä vyöhykettä 5 koskevassa kohdassa; Nordlandin läänin kaikki kunnat; Nord-Trøndelagin läänissä Namsosin, Namdalseidin, Liernen, Røyrvikin, Namsskoganin, Grongin, Høylandetin, Overhallan, Fosnesin, Flatangerin, Viknan, Nærøyn ja Lekan kunnat; Sør-Trøndelagin läänissä Hitran, Frøyan, Åfjordin, Roanin ja Osenin kunnat; Møre og Romsdalin läänissä Smølan kunnan.

(15)  Tämä vyöhyke kattaa Finnmarkin läänissä kaikki kunnat; Tromsin läänissä Karlsøyn, Lyngenin, Storfjordin, Kåfjordin, Skjervøyn, Nordreisan ja Kvænangenin kunnat.

(16)  Päätös N:o 246/97/KOL.

(17)  Päätös N:o 165/98/KOL.

(18)  Jäljempänä ’ETA’.

(19)  Asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn tuomioistuimen raportti vuodelta 1999, s. 76.

(20)  Päätös N:o 228/99/KOL.

(21)  EYVL L 244, 14.9.2001, s. 32.

(22)  Päätös N:o 172/02/KOL.

(23)  Joidenkin toimialojen yrityksiin sovellettaisiin täyttä 14,1 prosentin maksua, kuten niihin sovellettiin jo 22 päivänä syyskuuta 1999 tehdyllä valvontaviranomaisen päätöksellä hyväksytyn ohjelman mukaan. Norjan viranomaiset ilmoittivat valvontaviranomaiselle myös aikomuksestaan jatkaa vuoden 2003 maksujen soveltamista, jos ne katsottaisiin de minimis -säännön mukaisiksi.

(24)  Päätös N:o 141/03/KOL.

(25)  Asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn tuomioistuimen raportti vuodelta 1999, s. 76.

(26)  Norjan tilastotoimiston luokituksen mukainen NACE-toimialaluettelo.

(27)  Luku 0 taulukossa merkitsee, että Norjan viranomaisten mukaan kyseisellä alalla ei ilmene vaikutuksia kauppaan; luku 0/2 merkitsee, että jotkin mainitulla vyöhykkeellä ja kyseisillä toimialoilla toimivat yritykset joutuvat kilpailemaan muiden yritysten kanssa.

Ilmaisulla ”Ei sovelleta” tarkoitetaan sitä, että ECON-selvitystä varten tehdyn tutkimustyön mukaan kyseisellä toimialalla ei toiminut mainitulla vyöhykkeellä sijaitsevia de minimis -kynnysarvon ylittäviä yrityksiä.

(28)  Tiivistelmä selvityksestä: ”Kartleggingen skal kunne brukes til å utarbeide et forslag til regelverk som så langt som mulig viderefører ordningen med gradert arbeidsgiveravgift for bransjer eller vesentlige deler av bransjer som ikke er i konkurranse med virksomheter i andre EØS-land, og som dermed ikke påvirker samhandelen.”.

(29)  Selvityksen kohta 1.2: ”Det har verken vært tid eller ressurser til å gjennomføre en dyptgående analyse av konkurranseforholdene innen alle de bransjer som omfattes av rapporten. I de fleste tilfellene har vi måttet bygge på faglige vurderinger støttet av intervjuer med utvalgte bedrifter. Skjevheter i informasjonen kan derfor forekomme i våre vurderinger av enkeltbransjer. Imidlertid kan dette slå ut både i retning av å overvurdere konkurransen med andre EØS-land og å undervurdere den”.

(30)  Lisätietoja on saatavilla kyseisen päätöksen jaksossa I.2 ja erityisesti valvontaviranomaisen päätöksissä N:o 172/02/KOL ja 218/03/KOL.

(31)  Tältä osin viitataan valvontaviranomaisen päätökseen N:o 218/03/KOL, jossa valvontaviranomainen hyväksyy kolmen vuoden siirtymäajan alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen poistamiselle käytöstä.

(32)  Ks. muun muassa ETA-sopimuksen 8 artiklan 3 kohta, 17–20 artikla ja pöytäkirjat 3 ja 9 sekä valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen 24 artikla.

(33)  Ks. myös jäljempänä 4 jakso.

(34)  Asia C-345/02, Pearle BV, Hans Prijs Optiek Franchise BV, Rinck Opticiëns BV ja Hoofdbedrijfschap Ambachten, Kok. 2004, s. I-7139, 33 kohta, asia C-142/87; Belgia v. komissio (”Tubemeuse”), Kok. 1990, s. I-959, 25 kohta; yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio, Kok. 1994, s. I-4103, 20 kohta; asia C-482/99, Ranska v. komissio, Kok. 2002, s. I-4397, 68 kohta, ja asia C-280/00 Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, Kok. 2003, s. I-7747, 74 kohta.

(35)  Ks. tämän päätöksen I osan 2 jakson a kohta.

(36)  Asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn tuomioistuimen raportti vuodelta 1999, s. 76.

(37)  Yhdistetyt asiat C-180/98–C-184/98, Pavlov ym., Kok. 2000, s. I-6451, 75 kohta.

(38)  Asia C-41/90, Höfner ja Elser, Kok. 1991, s. I-1979, 21 kohta.

(39)  Asia C-56/93, Belgia v. komissio, Kok. 1996, s. I-723, 79 kohta.

(40)  Asia E 6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn tuomioistuimen raportti vuodelta 1999, s. 76, 59 kohta; asia 730/79, Philip Morris Holland v. komissio, Kok. 1980, s. 2671, 11 kohta.

(41)  Asia C-280/00, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, Kok. 2003, s. I-7747, 81 kohta, ja asia C-172/03, Wolfgang Heiser v. Finanzamt Innsbruck, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 32 kohta.

(42)  Asia C-71/04, Administración del Estado v. Xunta de Galicia, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 41 kohta; asia C-280/00, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, Kok. 2003, s. I-7747, 81 kohta; yhdistetyt asiat C-34/01–C-38/01, Enirisorse, Kok. 2003, s. I-14243, 28 kohta; asia C-142/87, Belgia v. komissio (Tubemeuse), Kok. 1990, s. I-959, 43 kohta; yhdistetyt asiat C-278/92, C-279/92 ja C-280/92, Espanja v. komissio, Kok. 1994, s. I-4103, 42 kohta.

(43)  Asia C-71/04, Administración del Estado v. Xunta de Galicia, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 43 kohta; asia C-351/98, Espanja v. komissio, Kok. 2002, s. I-8031, 64 kohta; asia C-372/97 Italia v. komissio, Kok. 2004, s. I-3679, 57 kohta.

(44)  Asia T-55/99, CETM v. komissio, Kok. 2000, s. II-3207, 86 kohta.

(45)  Asia C-280/00, Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, Kok. 2003, s. I-7747, 77 kohta; asia C-172/03 Wolfgang Heiser v. Finanzamt Innsbruck, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 33 kohta; asia C-71/04, Administración del Estado v. Xunta de Galicia, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 40 kohta.

(46)  Yhdistetyt asiat T-298/97, T-312/97 ym., Alzetta ym. v. komissio, Kok. 2000, s. II-2319, 91 kohta.

(47)  Asia E -6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn tuomioistuimen raportti vuodelta 1999, s. 76, 59 kohta; asia C-303/88, Italia v. komissio, Kok. 1991, s. I-1433, 27 kohta; yhdistetyt asiat C-278/92–C-280/92, Espanja v. komissio, Kok. 1994, s. I-4103, 40 kohta; asia C-280/00 Altmark Trans ja Regierungspräsidium Magdeburg, Kok. 2003, s. I-7747, 78 kohta.

(48)  Asia C-298/00 P, Italia v. komissio, Kok. 2004, s. I-4087, 49 kohta, ja asia C-372/97, Italia v. komissio, Kok. 2004, s. I-3679, 44 kohta.

(49)  Yhdistetyt asiat T-298/97, T-312/97 ym., Alzetta ym. v. komissio, Kok. 2000, s. II-2319, 76–78 kohta.

(50)  Selvityksen kohta 1.1: ”Det inngår imidlertid ikke i formålet til den foreliggende rapport å foreta en vurdering av om den differensierte arbeidsgiveravgiften er i strid med EØS-avtalens bestemmelser. Raporten er avgrenset til å kartlegge de relevante konkurranseflater.”

(51)  Ks. Norjan viranomaisten 23 päivänä huhtikuuta 2004 päivätty kirje (tapahtuma nro 279843), s. 2.

(52)  Norjan viranomaisten ilmoituksessa antaman selvityksen mukaan useimpien, joskaan ei kaikkien, tehdasteollisuusalojen otaksutaan olevan ulkomaisen kilpailun kohteena ja jäävän sen vuoksi otaksuttavasti nyt ilmoitettavien alennettujen sosiaaliturvamaksujen soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi viranomaiset väittävät, että 75 prosenttia kaikista palvelusektoreista ja monet rakennussektorit jäävät ETA:n sisäisen kilpailun ja kaupan vaikutuspiirin ulottumattomiin.

(53)  Asia C-71/04, Administración del Estado v. Xunta de Galicia, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 47 kohta.

(54)  Yhdistetyt asiat E-5/04, E-6/04 ja E-7/04 Fesil ym.. v, EFTAn valvontaviranomainen, Kok. 2005], ei vielä julkaistu, 95 kohta.

(55)  Ilmoituksessa ei ole myöskään erillistä viittausta menetelmään, jota käytettiin määritettäessä kilpailupainetta kyseisellä alalla, vaikka ilmoitus kattaa suuren määrän rakennusalan alasektoreita.

(56)  Italian ilmoittamista toimenpiteistä kustannusalan hyväksi 30 päivänä kesäkuuta 2004 tehty komission päätös.

(57)  Farmaseuttisista valmisteista ja niihin liittyvistä muista valmisteista kannettavien maksujen avulla rahoitetusta Kreikan lääkealan tukijärjestelmästä tehty komission päätös – valtiontuki N:o C1A/92.

(58)  Ks. Norjan viranomaisten 12 päivänä marraskuuta 2004 päivätty kirje (tapahtuma nro 299087), s. 3.

(59)  Asia T-171/02, Regione autonoma della Sardegna v. komissio, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 102 kohta; asia 248/84, Saksa v. komissio, Kok. 1987, s. 4013, 18 kohta; asia C-75/97 P, Belgia v. komissio, Kok. 1999, s. I-3671, 48 kohta; asia C-278/00, Kreikka v. komissio, Kok. 2004, s. I-3997, 24 kohta.

(60)  Asia E-6/98, Norjan hallitus v. EFTAn valvontaviranomainen, EFTAn tuomioistuimen raportti vuodelta 1999, s. 76, 57 kohta.

(61)  Ks. tältä osin julkisasiamies Geelhoedin ratkaisuehdotus asiassa C-278/00, Kreikka v. komissio, Kok. 2004, s. I-3997, 40 kohta.

(62)  Asia T-171/02, Regione autonoma della Sardegna v. komissio, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 104 kohta.

(63)  Asia C-172/03, Wolfgang Heiser v. Finanzamt Innsbruck, Kok. 2005, ei vielä julkaistu, 29 ja 32 kohta.

(64)  Komission päätös valtiontuesta N:o N 560/01 ja NN 17/02 sekä komission päätös valtiontuesta N:o N 258/2000.

(65)  Yksityisten päiväkotien perustamisesta Oslossa vuokratukea saaville kaupungin omistamille tonteille 18 päivänä joulukuuta 2003 tehty valvontaviranomaisen päätös N:o 291/03/KOL.

(66)  Ks. tältä osin julkisasiamies Geelhoedin ratkaisuehdotus asiassa C-278/00, Kreikka v. komissio, Kok. 2004, s. I-3997, 45–46 kohta.

---

8.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/30

---

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄN KOMITEAN PÄÄTÖS

N:o 1/2006/PK,

tehty 27 päivänä huhtikuuta 2006,

rahoitusjärjestelmän (2004–2009) alaisten hankkeiden varainhoidon tarkastuksesta

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄ KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukauttamisesta tehdyllä pöytäkirjalla,

ottaa huomioon sopimuksen Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumisesta Euroopan talousalueeseen, jäljempänä ’ETA:n laajentumissopimus’ (1),

ottaa huomioon ETA:n laajentumissopimuksella ETA-sopimukseen sisällytetyn ETA:n rahoitusjärjestelmää koskevan pöytäkirjan 38a,

ottaa huomioon Norjan kuningaskunnan ja Euroopan yhteisön sopimuksen Norjan rahoitusjärjestelmästä vuosille 2004–2009 (2),

ottaa huomioon ETA:n ja Norjan rahoitusjärjestelmäviraston perustamisesta 5 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätöksen N:o 1/2004/PK,

ottaa huomioon rahoitusjärjestelmäkomitean perustamisesta 3 päivänä kesäkuuta 2004 tehdyn EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätöksen N:o 4/2004/PK,

ottaa huomioon 22 päivänä joulukuuta 2005 tehdyn valvonta- ja tuomioistuinkomitean päätöksen N:o 15/2005 EFTAn tilintarkastajien toimeksiannosta (koskien EFTAn ETA-maita),

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

ETAn rahoitusjärjestelmän 2004–2009, jäljempänä ’ETAn rahoitusjärjestelmä’, alaisten hankkeiden varainhoidon tarkastuksessa ylintä toimivaltaa käyttää tarkastuslautakunta. Tähän sisältyy edunsaajavaltioissa järjestettyjen hankkeiden varainhoidon tarkastus, edunsaajavaltioiden hankkeiden hallinnointi sekä ETAn rahoitusjärjestelmän täytäntöönpano. Tarkastuslautakunta tarkastaa myös ETAn rahoitusjärjestelmän hallinnoinnin, jota hoitaa rahoitusjärjestelmätoimisto.

2 artikla

Tarkastuslautakunta muodostetaan ETA-sopimuksen sopimuspuolina olevien EFTA-valtioiden kansalaisista, joiden olisi mieluiten oltava EFTA-valtioiden ylimpien tilintarkastuselinten jäseniä. Lautakunnan jäsenten on oltava täysin riippumattomia. EFTAn virkamies voidaan nimittää tilintarkastajaksi kolmen vuoden kuluttua siitä, kun hän on lopettanut työskentelyn EFTAn elimissä.

3 artikla

Tarkastuslautakunnan jäsenet, jotka tekevät tarkastuksia 1 artiklan nojalla, ovat samoja henkilöitä kuin ne, jotka on nimitetty samalle toimikaudelle 22. joulukuuta 2005 tehdyn valvonta- ja tuomioistuinkomitean päätöksen N:o 15/2005 mukaisesti.

4 artikla

Tarkastuslautakunnan jäsenet hoitavat tehtäviään täysin riippumattomasti.

5 artikla

Tarkastuslautakunnan jäsenet tekevät molempiin rahoitusjärjestelmiin liittyvien toimien varainhoidon tarkastuksessa tiivistä yhteistyötä Norjan rahoitusjärjestelmää vuosille 2004–2009 koskevasta vastaavasta varainhoidon tarkastuksesta vastaavan henkilön tai vastaavien henkilöiden kanssa.

6 artikla

Kustannukset, jotka aiheutuvat 1 artiklassa tarkoitetusta varainhoidon asianmukaisesta ja oikeasuhteisesta tarkastuksesta, rahoitetaan ETAn rahoitusjärjestelmän hallinnollisesta talousarviosta. Pysyvä komitea päättää tarkastukseen myönnettävistä varoista tarkastuslautakunnan esityksen ja rahoitusjärjestelmäkomitean suosituksen perusteella.

7 artikla

Tarkastuslautakunta voi käyttää apunaan ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuolisia asiantuntijoita koskevat samat riippumattomuusvaatimukset ja sama 5 artiklassa tarkoitettu yhteistyövelvollisuus kuin tarkastuslautakunnan jäseniä.

8 artikla

Tarkastuslautakunta laatii EFTA-valtioiden pysyvälle komitealle kertomuksen 1 artiklassa tarkoitetusta varainhoidon tarkastuksesta. Lautakunta voi tehdä toimenpide-ehdotuksia.

9 artikla

Tarkastuslautakunta laatii 1 artiklassa tarkoitetusta varainhoidon tarkastuksesta omat toimintaohjeensa ja toimittaa ne EFTA-valtioiden pysyvän komitean hyväksyttäviksi.

10 artikla

Tämä päätös tulee voimaan välittömästi.

11 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

---

(1)  EUVL L 130, 29.4.2004, s. 11, ja ETA-täydennysosa N:o 23, 29.4.2004, s. 1.

(2)  EUVL L 130, 29.4.2004, s. 81, ja ETA-täydennysosa N:o 23, 29.4.2004, s. 58.

---

8.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/32

---

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄN KOMITEAN PÄÄTÖS

N:o 1/2007/PK,

tehty 25 päivänä lokakuuta 2007,

pysyvän komitean päätöksen N:o 5/2004/Pk ETA:n rahoitusjärjestelmän kustannusjakoperiaatteesta muuttamisesta

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄ KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukauttamisesta tehdyllä pöytäkirjalla,

ottaa huomioon sopimuksella Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumisesta Euroopan talousalueeseen ETA-sopimukseen sisällytetyn ja sopimuksella Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumisesta Euroopan talousalueeseen muutetun ETA:n rahoitusjärjestelmää koskevan pöytäkirjan 38a,

ottaa huomioon ETA:n rahoitusjärjestelmän kustannusjakoperiaatteesta 23 päivänä syyskuuta 2004 tehdyn EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätöksen N:o 5/2004/PK,

ottaa huomioon, että Liechtenstein pystyy nyt itse tuottamaan viralliset tiedot bruttokansantuotteestaan (BKT),

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan pysyvän komitean ETA:n rahoitusjärjestelmän kustannusjakoperiaatteesta tehdyn päätöksen N:o 5/2004/PK liitteessä 6 ja 7 kohta seuraavasti:

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan välittömästi. Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran ajanjaksolla 2007–2008.

3 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

---

8.5.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 122/33

---

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄN KOMITEAN PÄÄTÖS

N:o 3/2007/PK,

tehty 6 päivänä joulukuuta 2007,

yleisön oikeudesta tutustua EFTA-asiakirjoihin ja EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätöksen N:o 3/2005/PK kumoamisesta

EFTA-VALTIOIDEN PYSYVÄ KOMITEA, joka

ottaa huomioon yleisön oikeudesta tutustua EFTA-asiakirjoihin 9 päivänä kesäkuuta 2005 tehdyn EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätöksen N:o 3/2005/PK, joka kumotaan tällä päätöksellä,

tunnustaa avoimen pääsyn asiakirjoihin olevan yleisen edun mukaista, kun se tapahtuu lainsäädännössä selvästi määritellyissä puitteissa ja ottaen huomioon sovellettavat kansalliset lait,

ottaa huomioon, että käsiteltäessä pyyntöjä saada tutustua asiakirjoihin, avoimuuden periaatetta olisi sovellettava mahdollisimman suuressa määrin,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

EFTA-sihteeristö saattaa yleisön saataville verkkosivustollaan tämän päätöksen liitteessä luetellut asiakirjat.

2 artikla

1.   Kuka tahansa voi pyytää saada tutustua EFTA-sihteeristön laatimiin tai vastaanottamiin ETA:an liittyviin asiakirjoihin, jäljempänä ’asiakirjat’, jotka ovat EFTA-sihteeristön hallussa.

2.   Asiakirja annetaan tutustuttavaksi, jollei seuraavissa artikloissa säädettyjä rajoituksia sovelleta.

3 artikla

1.   Asiakirjaa ei anneta tutustuttavaksi, jos sen julkistaminen vahingoittaisi

a)	sellaisen yleisen edun suojaa, joka koskee turvallisuutta, puolustusta ja sotilasasioita, kansainvälisiä suhteita, EFTA-valtion finanssi-, raha- tai talouspolitiikkaa,

b)	yksityiselämän ja yksilön koskemattomuuden suojaa, erityisesti sovellettavan EFTA-valtioiden kansallisen lainsäädännön mukaista henkilötietojen suojaa.

2.   Asiakirjaa ei anneta tutustuttavaksi, jos sen julkistaminen vahingoittaisi

a)	luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellisten etujen suojaa teollis- ja tekijänoikeudet mukaan luettuina,

b)	tuomioistuinkäsittelyn ja oikeudellisen neuvonnan suojaa,

c)	tarkastusten, tutkimusten ja tilintarkastustoimien tarkoituksen suojaa.

3.   Tutustuttavaksi ei anneta asiakirjaa, joka on laadittu sisäiseen käyttöön ja koskee asiaa, josta ei vielä ole tehty päätöstä, jos asiakirjan julkistaminen vahingoittaisi päätöksentekomenettelyä.

4.   Asiakirjaa, joka sisältää sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä osana neuvotteluja ja alustavia keskusteluja, ei anneta tutustuttavaksi päätöksen tekemisen jälkeenkään, jos asiakirjan julkistaminen vahingoittaisi päätöksentekomenettelyä.

5.   Jos kyse on EFTA-sihteeristölle toimitetusta kolmannen asiakirjasta, EFTA-sihteeristö kuulee tätä kolmatta arvioidakseen, onko 1 tai 2 kohdassa säädettyä poikkeusta sovellettava, paitsi jos on selvää, että asiakirja on julkistettava tai sitä ei tule julkistaa.

6.   Edellä 2–4 kohdan mukaisissa tapauksissa asiakirja annetaan kuitenkin tutustuttavaksi kokonaan tai osittain, jos EFTA-valtiot ovat samaa mieltä siitä, että ylivoimainen yleinen etu edellyttää julkistamista.

4 artikla

EFTA-valtio voi pyytää EFTA-sihteeristöä olemaan julkistamatta kyseisestä valtiosta peräisin olevia asiakirjoja ilman sen etukäteen antamaa suostumusta.

5 artikla

Jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta voidaan soveltaa poikkeusta, muut asiakirjan osat julkistetaan.

6 artikla

1.   Asiakirjoihin tutustumista koskevat hakemukset on tehtävä kirjallisesti, esimerkiksi sähköisessä muodossa, ne on tehtävä englannin kielellä ja riittävän täsmällisesti, jotta asiakirja on EFTA-sihteeristön tunnistettavissa.

2.   Jos hakemus ei ole riittävän täsmällinen, EFTA-sihteeristö pyytää hakijaa täsmentämään hakemustaan ja avustaa hakijaa tässä esimerkiksi antamalla tietoja 11 artiklan mukaisesti.

3.   Jos hakemus koskee erittäin pitkää asiakirjaa tai erittäin suurta määrää asiakirjoja, EFTA-sihteeristö voi neuvotella hakijan kanssa epävirallisesti kohtuullisen ratkaisun löytämiseksi.

7 artikla

1.   Asiakirjoihin tutustumista koskevat hakemukset käsitellään välittömästi. Hakijalle lähetetään vastaanottoilmoitus.

2.   EFTA-sihteeristö lähettää hakemuksen EFTA-valtioille hyväksyttäväksi, jollei ole varmaa, että EFTA-valtiot eivät antaisi lupaa tai antaisivat luvan tutustua asiakirjaan. EFTA-valtioiden on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä.

3.   Saatuaan EFTA-valtioiden vastauksen EFTA-sihteeristö joko ilmoittaa hakijalle, että pyydetty asiakirja on päätetty antaa tutustuttavaksi, ja antaa sen tutustuttavaksi 10 artiklan mukaisesti, tai ilmoittaa kirjallisesti, mistä syystä hakemus on hylätty kokonaan tai osittain, sekä hakijan oikeudesta saattaa hakemus EFTA-valtioiden pysyvän komitean käsiteltäväksi.

4.   Jos EFTA-sihteeristö ei pysty antamaan hakijalle vastausta 12 työpäivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta, hakijalle ilmoitetaan kirjallisesti viivästyksestä ja siitä, milloin päätös on odotettavissa. Hakijalle ilmoitetaan hänen oikeudestaan saattaa hakemus EFTA-valtioiden pysyvän komitean käsiteltäväksi, jos hän ei ole saanut vastausta kohtuullisessa ajassa.

5.   Jos hakemus hylätään kokonaan tai osittain, hakija voi 15 työpäivän kuluessa EFTA-sihteeristön vastauksen vastaanottamisesta saattaa hakemuksen EFTA-valtioiden pysyvän komitean käsiteltäväksi.

6.   Jos EFTA-sihteeristö ei vastaa kohtuullisen ajan kuluessa hakemuksen kirjaamisesta, hakijalla on oikeus saattaa hakemus EFTA-valtioiden pysyvän komitean käsiteltäväksi.

8 artikla

EFTA-valtioiden pysyvälle komitealle siirretyt hakemukset käsitellään viipymättä. Jos hakemus hylätään kokonaan tai osittain, hakijalle ilmoitetaan kirjallisesti, mistä syystä hakemus on hylätty.

9 artikla

Tietyn asiakirjan luokittelu (erittäin luottamuksellinen, luottamuksellinen, rajoitettu jakelu) ei sinällään estä sen antamista yleisön tutustuttavaksi myöhemmässä vaiheessa.

10 artikla

1.   Hakija saa tutustua asiakirjoihin joko EFTA-sihteeristön tiloissa tai siten, että hänelle toimitetaan niistä jäljennös, mukaan lukien sähköisessä muodossa oleva jäljennös, jos sellainen on saatavissa. Hakijalta voidaan periä korvaus jäljennösten ottamisesta ja lähettämisestä. Korvaus ei saa ylittää todellisia kopiointi- ja lähetyskuluja. Asiakirjoihin tutustuminen EFTA-sihteeristön tiloissa, alle 20 A4-kokoisen sivun kopiointi ja tutustuminen suoraan sähköisessä muodossa on maksutonta.

2.   Jos EFTA-sihteeristö on jo julkistanut asiakirjan ja se on helposti hakijan saatavilla, EFTA-sihteeristö voi täyttää asiakirjan antamiseen tutustuttavaksi liittyvät velvollisuutensa tiedottamalla hakijalle, miten hän voi saada asiakirjan.

11 artikla

1.   EFTA-sihteeristö pitää julkista rekisteriä laatimistaan ETA-sopimukseen liittyvistä asiakirjoista. Rekisteri on käytettävissä sen verkkosivustolla.

2.   Rekisterissä on oltava kustakin asiakirjasta viitenumero, asiakirjan aihe ja/tai lyhyt kuvaus sen sisällöstä sekä asiakirjan vastaanotto- tai laatimispäivä ja rekisteröintipäivä. Viittaukset on tehtävä tavalla, joka ei vahingoita 3 artiklassa tarkoitettujen etujen suojaa.

3.   Luottamuksellisiksi tai erittäin luottamuksellisiksi luokiteltuja asiakirjoja ei saa laittaa julkiseen rekisteriin muutoin kuin EFTA-valtioiden suostumuksella.

4.   Luettelo ETA:an liittyvistä EFTA-sihteeristön laatimista tai vastaanottamista asiakirjoista, jotka ovat EFTA-sihteeristön hallussa, annetaan pyynnöstä tutustuttavaksi.

12 artikla

EFTA-sihteeristö antaa kansalaisille tietoa ja neuvoja siitä, miten ja minne asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus voidaan tehdä.

13 artikla

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sellaisten olemassa olevien tekijänoikeutta koskevien sääntöjen soveltamista, jotka saattavat rajoittaa kolmannen oikeutta jäljentää tai hyödyntää luovutettuja asiakirjoja.

14 artikla

Kumotaan 9 päivänä kesäkuuta 2005 tehty EFTA-valtioiden pysyvän komitean päätös N:o 3/2005/PK.

15 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2008.

16 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-osastossa ja ETA-täydennysosassa.

17 artikla

Tätä päätöstä tarkastellaan uudelleen vuoden kuluessa sen voimaantulosta.

---

---