6.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/1

(1)

Yhteisellä kannalla 2007/246/YUTP muutetussa yhteisessä kannassa 2007/140/YUTP (2) kielletään muun muassa aseiden ja kaikenlaisen niihin liittyvään materiaaliin liittyvän teknisen ja taloudellisen avun, rahoituksen ja sijoitusten toimittaminen henkilöille, yhteisöille tai elimille Iranissa tai Iranissa käytettäväksi.

(2)

Nämä toimenpiteet kuuluvat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan ja niiden täytäntöönpanemiseksi yhteisön osalta tarvitaan sen vuoksi yhteisön lainsäädäntöä, jotta voitaisiin erityisesti varmistaa, että talouden toimijat soveltavat niitä yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

(3)

Asetuksessa (EY) N:o 423/2007 (3) säädettiin tietyistä Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä yhteisen kannan 2007/140/YUTP mukaisesti ennen sen muuttamista. Yhteisen kannan 2007/246/YUTP huomioon ottamiseksi kyseiseen asetukseen on tarkoituksenmukaista lisätä uudet kiellot. Näin ollen sitä olisi muutettava vastaavasti.

(4)

Sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tehokkaita, asetuksen olisi tultava voimaan sen julkaisupäivänä,

a)

Muutetaan 2 artiklan nykyinen teksti 1 kohdaksi sekä lisätään 2 kohta seuraavasti:

”2.   Liitteeseen I eivät sisälly tavarat ja teknologia, jotka sisältyvät Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon (4).

b)

Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kielletään

Tässä kohdassa tarkoitettuja kieltoja ei sovelleta sellaisiin ajoneuvoihin, jotka eivät ole taisteluajoneuvoja mutta jotka on valmistettu tai varustettu käyttäen materiaaleja, joilla aikaansaadaan ballistinen suoja, silloin kun ne on tarkoitettu käytettäviksi yksinomaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden henkilöstön suojaamiseen Iranissa.”

c)

Korvataan 8 artiklan a alakohta seuraavasti:

d)

Korvataan 11 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

6.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/3

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

6.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/5

(1)

Toimivaltaisille viranomaisille on jätetty 28 päivän toukokuuta ja 1 päivän kesäkuuta 2007 välisellä viikolla asetuksen (EY) N:o 950/2006 tai siirtymätoimenpiteistä sokerialalla Bulgarian ja Romanian liittymisen vuoksi 13 päivänä joulukuuta 2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1832/2006 (3) mukaisesti tuontitodistushakemuksia, joissa haettu kokonaismäärä on samansuuruinen tai suurempi kuin järjestysnumeroille 09.4366 (2006–2007) ja 09.4337 (2006–2007) käytettävissä oleva määrä.

(2)

Sen vuoksi komission olisi vahvistettava jakokerroin, jotta todistukset voidaan myöntää suhteessa käytettävissä olevaan määrään, ja ilmoitettava jäsenvaltioille kyseisen määrän täyttymisestä,

6.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/9

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1483/2006 (2) avataan pysyviä tarjouskilpailuja jäsenvaltioiden interventioelinten hallussa olevien viljojen myymiseksi uudelleen yhteisön markkinoilla.

(2)

Kun otetaan huomioon maissin markkinatilanne yhteisössä sekä eri alueilla havaittu viljojen kysynnän kehittyminen viimeksi kuluneina viikkoina, eräissä jäsenvaltioissa on osoittautunut tarpeelliseksi saattaa käyttöön uusia interventiovarastoissa olevia viljamääriä. Sen vuoksi olisi sallittava asianomaisten jäsenvaltioiden interventioelinten lisätä tarjouskilpailutettavia määriä maissin osalta 500 000 tonniin Unkarissa.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1483/2006 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat viljan hallintokomitean lausunnon mukaiset,

6.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/14

(1)

Asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä I A säädetään saalisrajoituksista, jotka koskevat tuulenkalan koekalastusta ICES-alueella IV. Mainitussa liitteessä olevien asianomaisiin saalisrajoituksiin liittyvien alaviitteiden mukaisesti komissio voi vahvistaa edellytykset, joiden nojalla tuulenkalojen runsauteen liittyvät koekalastuskiintiöt voidaan käyttää.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä II D olevan 1 kohdan mukaan mainitussa liitteessä vahvistettuja edellytyksiä sovelletaan yhteisön kalastusaluksiin, jotka kalastavat ICES-alueilla III a ja IV sekä ICES-alueella II a olevilla EY:n vesillä pohjatroolilla, nuotalla tai vastaavalla vedettävällä pyydyksellä, jonka silmäkoko on alle 16 mm. Kyseisiä edellytyksiä sovelletaan myös kolmansien maiden aluksiin, joilla on lupa pyytää tuulenkalaa ICES-alueella IV olevilla EY:n vesillä, jollei toisin ole mainittu tai jollei yhteisön ja Norjan välisistä neuvotteluista tai sopimuksista muuta johdu.

(3)

Tuulenkala on Pohjanmeren kalakanta, joka jaetaan Norjan kanssa mutta jota ei tällä hetkellä hallinnoida yhdessä Norjan kanssa. Yhteisön ja Norjan 30 päivänä maaliskuuta 2007 käymät neuvottelut johtivat sopimukseen Pohjanmeren tuulenkalan koekalastuksen edellytyksistä. Kyseinen sopimus olisi saatettava osaksi yhteisön lainsäädäntöä.

(4)

Jotta tuulenkalalle voitaisiin mahdollisimman pian vahvistaa kalastusmahdollisuudet asetuksen (EY) N:o 41/2007 liitteessä II D olevan 8 kohdan mukaisesti, koekalastus toteutetaan huhtikuun ja toukokuun ensimmäisen puoliskon aikana. Tämän vuoksi Pohjanmeren tuulenkalan koekalastuksen edellytykset vuodeksi 2007 olisi pantava täytäntöön mahdollisimman pian,

a)

30:tä prosenttia Norjan vuonna 2005 harjoittamasta kokonaispyyntiponnistuksesta ei ole käytetty kokonaisuudessaan; ja

b)

20 000 tonnin saalisraja ei ole täyttynyt.

6.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/16

(1)

Saksa on ilmoittanut komissiolle 2. joulukuuta 2003 aikomuksestaan tehdä virallinen ilmoitus suunnitellusta tuesta Ludwigshafenin (Baden-Württembergissa) ja Münchsmünsterin (Baijerissa) väliselle siirtoputkistohankkeelle.

(2)

Saksa teki 12. tammikuuta 2005 mainittua toimenpidettä koskevan muodollisen ilmoituksen oikeusvarmuuden takia, sillä Saksan näkemyksen mukaan kyseessä ei ollut valtiontuki vaan yleinen infrastruktuuriin liittyvä toimenpide.

(3)

Komissio aloitti 16. maaliskuuta 2005 epäiltyä valtiontukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn. Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (2)26. huhtikuuta 2005. Komissio pyysi kaikkia asianomaisia ilmaisemaan kantansa kyseisiin tukiin.

(4)

Saksa antoi kannanottonsa vastaukseksi muodollisen tutkintamenettelyn aloittamiseen 19. huhtikuuta 2005 (katso 5 kappale).

(5)

Eri tahot, joita asia koskee, ovat esittäneet huomautuksia. Myönteisen kannanoton ovat kirjallisesti esittäneet Association of Petrochemicals Producers in Europe – APPE (Euroopan petrokemian teollisuuden liitto), eräät Baijerin yritykset, jotka eivät suoraan osallistu hankkeeseen (Mineraloelraffinerie Oberrhein GmbH & Co. KG (Miro), Bayernoil Raffineriegesellschaft mbH, Industriepark Gersthofen Service GmbH & Co. KG – IGS) ja Itävalta. Kirjeet on päivätty 2. toukokuuta, 12. toukokuuta, 17. toukokuuta, 3. kesäkuuta sekä 8. kesäkuuta 2005. Eräs petrokemian tuotteiden valmistaja, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, esitti sitä vastoin 24. toukokuuta 2005 kriittisen kannan. Itävallan lausunto otettiin huomioon, vaikka se tulikin komissiolle vasta unionin virallisessa lehdessä annetun 30 päivän määräajan jälkeen.

(6)

Saapuneet huomautukset on toimitettu Saksalle 16. ja 20. kesäkuuta 2005 lausuntoa varten.

(7)

Saksa antoi asianomaisten huomautuksia koskevan lausunnon 14. heinäkuuta 2005.

(8)

Komissio pyysi 28. lokakuuta 2005 lisätietoja, jotka Saksa toimitti 24. marraskuuta 2005 päivätyllä kirjeellä.

(9)

Vuoden 2005 lopusta lähtien Saksan liittotasavallan, Baijerin viranomaisten, Baijerin teollisuuden edustajien ja komission välillä on ollut lukuisia yhteydenottoja ja niiden välillä on käyty runsaasti kirjeenvaihtoa.

(10)

Saksa toimitti 8. helmikuuta 2006 kirjeen, johon oli liitetty seuraavien yritysten kirjeet: BASF, Borealis, Clariant, Infraserv Gendorf, Infraserv Hoechst, MOL Group, OMV (Österreichische Mineralölverwaltung Aktiengesellschaft) Austria, OMV Germany, Ruhr Oel GmbH (ROG) ja Aethylen-Rohrleitungs-Gesellschaft (ARG) -konsortio sekä suunnitellun tuen mahdollisen saajan Ethylen-Pipeline Süd GmbH & Co. KG (EPS) -konsortion kirje. Baijeri toimitti 21. helmikuuta 2006 lisähuomautuksia ja Infraserv Hoechstin kirjeen tarkistetun version. Petrokemian tuotteiden valmistaja, joka oli ilmaissut kielteisen kantansa 24. toukokuuta 2005, toimitti 5. helmikuuta 2006 uuden kannanoton, jossa suhtauduttiin suunniteltuun tukeen aiempaa myönteisemmin, kunhan vain putkistoon annetaan vapaa käyttöoikeus Rotterdamin ja Baijerin välillä.

(11)

Saksa toimitti 24. heinäkuuta 2006 kirjeellä, johon oli liitetty useita liitteitä, siirtoputkistohankkeen tukemista koskevan tarkistetun ehdotuksen. Kirjettä täydennettiin 14. elokuuta ja 7. syyskuuta 2006 päivätyillä kirjeillä, jotka koskivat erityisesti LfA:n (Bayerische Landesanstalt für Aufbaufinanzierung) osuutta hankkeessa. LfA on Baijerin vapaavaltion kokonaan omistama luottolaitos.

(12)

Hanke käsittää Ludwigshafenista Münchsmünsteriin rakennettavan 357 km pitkän siirtoputkiston, jonka vuosittainen kuljetuskapasiteetti on 400 000 tonnia. Nykyään Ludwigshafenin ja Münchsmünsterin välillä ei kuljeteta eteeniä. Todennäköiset kuljetusmäärät on esitetty taulukossa 1. Koska eteenin valmistus ja sen käyttö kehittyvät epätasaisesti, odotetaan nettovirtaaman alkuvuosina olevan Ludwigshafenin suuntainen, kun jatkossa suunnan odotetaan vaihtuvan päinvastaiseksi. Taulukossa ei ole vielä otettu huomioon Basellin polyeteenitehtaan räjähdystä (katso johdanto-osan 24 kappale). Jos vastaavalla kapasiteetilla varustettu tehdas pystytetään uudelleen, sen sulkeminen vuonna 2015 ei ole kovin todennäköistä, jolloin nettovirtaama pienenee huomattavasti vuodesta 2015 alkaen. Jos uudelleen rakennettu laitos omaisi entistä suuremman kapasiteetin, kuljetusmäärän ennustetta olisi koko ajanjaksolta korjattava huomattavasti alaspäin.

Taulukko 1

Ennakoidut kuljetusmäärät (1 000 tonnia/vuosi)

(13)

Kuljetusmaksu on määritetty Aethylen-Rohrleitungs-Gesellschaftin hintojen perusteella. Esimerkkeinä mainittakoon, että kuljetusmaksu on 34,21 euroa tonnilta koko putkiston matkalta tai 0,0957 euroa metristä tonnia ja kilometriä kohden. Nämä hinnat koskevat yhtä lailla konsortion jäseniä ja muita putkiston käyttäjiä, ja niitä mukautetaan vuosittain riippumattoman arvion perusteella.

(14)

Suunnitellun putkiston rakentamisen odotetaan maksavan 154 miljoonaa euroa eli 14 miljoonaa euroa enemmän kuin Saksa oli alun perin ennakoinut. Kustannukset ovat odotettua korkeammat, koska sekä rakennuskustannukset, joihin luetaan mukaan myös oikeuksien hankinta ja ympäristönsuojelutoimenpiteet, että toimintakustannukset (sähkö, vakuutukset) ovat nousseet. Alustavien oikeudellisten valmistelujen jälkeen vaadittavat tutkimukset lienee saatu päätökseen vuoteen 2006 mennessä, putkisto rakennetaan vuonna 2007 ja alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan putkisto otetaan käyttöön syyskuussa 2007. Menettelyn osana tehdään tarvittavien lupien saamiseksi ympäristövaikutusten arviointi tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY (4) mukaisesti.

(15)

Suunnitellun siirtoputkiston toimintaa harjoitetaan yhteiskäyttöä (common carrier/open access), syrjimättömiä maksuja (non-discriminatory fees) ja rajoitettua voittoa (minimun profit) koskevien periaatteiden mukaisesti. Kaikki eteenin tuottajat ja ostajat voivat käyttää putkistoa samoin edellytyksin. Putkiston kapasiteetti mitoitetaan siten, että mainittuja periaatteita voidaan noudattaa (käytettävissä oleva varakapasiteetti on n. 50 %). Nämä edellytykset on täytettävä vähintään 25 vuoden ajan.

(16)

Baijerin vapaavaltio suunnittelee myöntävänsä tukea 44,85 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 29,9:ää prosenttia 150 miljoonan euron investointikustannuksista tai 29,1:tä prosenttia 154 miljoonan euron enimmäiskustannuksista. Suunniteltu investointi jakautuu seuraavasti vuosille 2004–2008: 4,5 miljoonaa euroa 2004, 7,8 miljoonaa euroa 2005, 54,2 miljoonaa euroa 2006, 86 miljoonaa euroa 2007 ja 1,5 miljoonaa euroa 2008. Tuki ei saa ylittää 29,9:ää prosenttia kustannuksista, ja jos kokonaiskustannukset jäävät alle 150 miljoonan euron, tukea pienennetään vastaavasti.

(17)

Hanke ei Saksan ilmoituksen mukaan olisi ilman Baijerin vapaavaltion tukea taloudellisesti kannattava, sillä kuljetuskustannukset olisivat ilman tukea selkeästi korkeammat (54,6 euroa/t), mikä ei enää olisi kilpailukykyinen hinta. Lisäksi odotettu sisäinen tuotto on jopa suunnitellun 44,85 miljoonan euron tuen kanssa ja ottaen huomioon konsortioon osallistuvien saamat välilliset edut vain 1,2 prosenttia. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että jos Basellin tehdas rakennetaan entistä kapasiteettia suuremmaksi, kuljetusmäärät ja sitä kautta myös pääoman tuotto jää vielä alhaisemmaksi (katso johdanto-osan 24 kappale).

(18)

Tuensaaja on Ethylen-Pipeline Süd GmbH & Co. KG (jäljempänä ’EPS’) (5), konsortio, johon kuuluvat petrokemian alan yritykset (6) BASF AG, Borealis Polymere GmbH, Clariant GmbH, OMV Deutschland GmbH, ROG, Vinnolit GmbH & Co. KG ja Wacker Chemie GmbH sekä LfA Förderbank Bayern (7).

(19)

Eteeni on väritön kaasu ja yksinkertaisin tyydyttymättömistä hiilivedyistä (alkeeneista). Tämä olefiini tuotetaan tavallisesti petrokemian tehtaissa (krakkaamoissa) maaöljystä (joko suoratislausbensiinistä, kuten Euroopassa yleensä, tai kaasumuodosta). Prosessin tuloksena saadaan eteeniä ja propeenia tietyssä suhteessa. Eteeni muodostaa useiden erilaisten polymeerien perustan (esim. polyeteeni, PVC ja polystyreeni). Polymeereistä puolestaan valmistetaan muoveja lukuisiin eri tarkoituksiin.

(20)

Eteeni on huumaava, tukahduttava ja erittäin herkästi syttyvä kaasu, joka muodostaa ilman kanssa räjähdysherkän yhdisteen ja joka kuuluu korkeimpaan vaarallisuusluokkaan. Erittäin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, joissa kaasu kuljetetaan kalliina merikuljetuksena, kaasu kuljetetaan siksi yksinomaan valmistajan ja ostajan välisessä putkistossa. Kuusikymmenluvulta lähtien yksittäiset yritykset tai konsortiot, kuten ARG, ovat perustaneet useita eteenin siirtoputkistojärjestelmiä eteenin kuljetusta varten. Putkistojen pituus vaihtelee, mutta ne ovat enimmäkseen paikallisia. Useimpien eteenijohdannaisten kuljettaminen on sitä vastoin paljon yksinkertaisempaa.

(21)

Saksan antamien lukujen mukaan Länsi-Euroopassa oli vuoden 2002 lopussa 23,2 miljoonan tonnin tuotantokapasiteetti, josta yli 10 miljoonaa tonnia oli Saksan ja Benelux-maiden osuutta. Vuosien 2002 ja 2003 välillä tuotanto kasvoi 2,6 prosentilla 20,7 miljoonaan tonniin. Koska käyttö Länsi-Euroopassa lisääntyi, vuonna 2002 eteeniä tuotiin yhteensä 0,24 miljoonaa tonnia. Keski- ja Itä-Euroopassa (yhdeksän uusi jäsenvaltiota mukaan luettuina) tuotantokapasiteetti kasvoi vuonna 20022, 24 miljoonaan tonniin ja käyttö oli 2 miljoonaa tonnia.

(22)

Eteenin kysyntä on suhteessa muovin kysyntään, ja tämä taas riippuu BKT:n kasvusta. Tästä syystä lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että eteenin käyttö lisääntyy Länsi-Euroopassa noin 2 prosenttia ja Keski- ja Itä-Euroopassa noin 5,5 prosenttia. Eteenin valmistajat, joita ei ole liitetty siirtoputkistoihin, ovat mukana kilpailussa välillisesti eteenijohdannaisten markkinoiden kilpailun kautta.

(23)

Euroopan petrokemian teollisuus on jo pitkään ollut hyvin menestyksekästä, mutta alan kilpailupaine kasvaa entistä tiukempien ympäristövelvoitteiden johdosta sekä kilpailun lisääntyessä Lähi-idän tuottaman polyeteenin takia, sillä Lähi-idässä on saatavana edullisemmin kaasua eteenin raaka-aineeksi. Euroopalla on kuitenkin kaasun käyttöön nähden se tekninen kilpailuetu, että kaasua käytettäessä syntyy vähemmän sivutuotteita. Sen lisäksi kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys, varsinkin Euroopan sisäisissä toimituksissa. Tuotantokapasiteetin rakentamiseen Lähi-idässä tehtävät investoinnit tähtäävät pääsääntöisesti Kiinan ja muiden Luoteis-Aasian maiden nopeasti kasvaville markkinoille. Jos näiden markkinoiden kasvu jostain syystä hidastuisi, eurooppalaisen kemianteollisuuden olisi mahdollisesti kestettävä entistä kovempaa kilpailua Lähi-idästä.

(24)

Baijerin eteeniteollisuus käsittää kaksi eteenitehdasta, joiden sijaintipaikat ovat Münchsmünster-Gendorf-Burghausen ja jotka kuuluvat OMV:lle ja Ruhr Oel Germanylle, sekä joukko eteenin ostajia, jotka valmistavat eteenistä polyeteeniä ja muita tuotteita: Basell GmbH (Münchsmünster), Clariant GmbH, Vinnolit GmbH & Co. KG (Gendorf), Borealis Polymere GmbH, Wacker-Chemie (Burghausen). Basellin tehtaassa tapahtui 12. joulukuuta 2005 häiriö, jonka johdosta polyeteenin valmistuksen uudelleen aloittaminen edellyttää korkeita investointeja. Tehtaan tulevaisuudesta ei toistaiseksi ole päätetty. Basell ilmoittaa ratkaisuunsa vaikuttavan, rakennetaanko putkisto Ludwigshafenista Münchsmünsteriin.

(25)

Taulukossa 2 esitetään eteenin valmistus ja toimitukset osallistuvien yritysten välillä.

Taulukko 2

Nykyinen tuotanto ja toimitukset

Tonnia (luvut vuodelta 2003)

(26)

Saksan mukaan tarkoituksena on, että suunnitellusta putkistosta tulee osa Euroopan laajuista olefiiniputkistoverkkoa. Jo olemassa olevat eteenin siirtoputkistot ovat tällä hetkellä pituudeltaan yhteensä noin 2 500–3 000 km, ja niihin on liittynyt noin 50 prosenttia teollisuudesta, kun vastaava luku USA:ssa on melkein 100 prosenttia. Jo olemassa olevat alueelliset putkistojärjestelmät, joita ei ole liitetty yhteen, ovat seuraavat:

(27)

Suunniteltu putkisto liitetään Münchmünsterin ja Gendorfin/Burghausenin sekä Ludwigshafenin ja Wesselingin välillä jo olemassa oleviin putkistoihin. Tämän lisäksi putkistoverkkoon voitaisiin ajatella lisälaajennuksia, kuten

Suunniteltu putkisto muodostaisi näiden laajennusten avulla merkittävän yhteyden Länsi- ja Itä-Euroopan petrokemian teollisuuden välille.

(28)

Saksan 8. helmikuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen oli liitetty OMV:n kirje. Tämä yritys, jolla on toimipaikka Baijerissa (Burghausenissa) sekä Itävallassa (Schwechatissa Wienin lähellä) ja joka on äskettäin laajentanut toimintaansa Schwechatissa, ilmoitti aikovansa perustaa työryhmän käsittelemään nykyisen Schwechatista (noin 150 km länteen) lähtevän siirtoputkiston muuttamista eteeniputkistoksi ja sen jatkamista Burghauseniin, jos EPS-hankkeesta tehdään myönteinen päätös. OMV odottaa työryhmän tuloksia vuoden 2006 lopussa. Lisäksi yritys ilmoitti tilanneensa hanketta koskevan tutkimuksen, jonka toteutus kestänee 7–14 vuotta. MOL-konserni (johon kuuluvat myös slovakialainen Slovnaft ja unkarilainen TVK) on Keski-Euroopassa markkinajohtaja. Se ei osallistu EPS-hankkeeseen, mutta kuitenkin tukee sitä. MOL-konserni asettaa kuitenkin ensi vaiheessa etusijalle yhteyden nykyiseen Ukrainan eteenin siirtoputkistoon Slovakian (Pressburg) ja Unkarin (Szashalombatta (Budapest)/Tiszaujvaros) kautta. Komission ja Saksan käymien keskustelujen aikana ilmoitettiin muistakin toteutettavuustutkimuksista, jotka koskivat muun muassa putkistoyhteyttä Tšekissä, Itä-Saksassa sijaitsevan Leunan ja Puolan välillä (puolalaisen yrityksen PKN Orlenin johdolla) sekä Ludwigshafenin ja Ranskassa sijaitsevan Carlingin välillä (BASFin ja Totalin johdolla).

(29)

Teollisuuden kannalta yhteys riittävän suureen olefiiniputkistoverkkoon on tärkeä, sillä sitä kautta alueelliset vajaukset raaka-aineen hankinnassa vähenevät, hankintajoustavuus ja -varmuus paranee ja uusia investointeja tehtäessä on enemmän joustonvaraa sijoituspaikkoja valittaessa. Tästä syystä teollisuuden järjestö pyrkii siihen, että eteenin ja/tai propeenin yksittäisjärjestelmät nivotaan yhteen ja niitä laajennetaan, jotta saadaan aikaan entistä kattavampi olefiiniputkistoverkko (8).

(30)

Saksa ja niiden putkistojen omistajat, jotka on tarkoitus liittää rakennettavaan Lugwigshafenin ja Münchsmünsterin väliseen johtoon, ovat menettelyn aikana luvanneet komissiolle, että yhteiskäytön periaatetta sovelletaan myös näihin putkistoihin. Kyseessä ovat seuraavat putkistot:

(31)

Saksan mukaan Euroopan laajuinen putkistoverkko ja erityisesti tämä hanke takaisivat Baijerin petrokemian teollisuuden tulevaisuuden ja alan noin 17 700 työpaikkaa pitkällä aikavälillä.

(32)

Saksa oli ilmoittanut, että tuki ei olisi valtiontukea, vaan yleinen infrastruktuuritoimenpide. Komissio ei ollut täysin vakuuttunut Saksan väittämän oikeellisuudesta, mistä syystä se aloitti muodollisen tutkintamenettelyn. Komissio epäili myös tuen soveltuvuutta yhteismarkkinoille. Ympäristönsuojeluun, liikenneturvallisuuteen ja tieverkon kuormitukseen liittyviä etuja ei vaikuta olevan tai niitä on vain hyvin rajoitetusti. Vaikka putkisto olisikin Baijerin kemian teollisuudelle strategisesti merkittävä, se voisi siitä huolimatta johtaa kiellettyyn kilpailun vääristymiseen. Hankkeen odotettu kannattavuus on tosin vähäinen, mutta merkittävät välilliset hyödyt olemassa oleville eteenin ja propeenin valmistajille vaikuttavat kuitenkin mahdollisilta. Putkisto mahdollistaisi entistä suurempien määrien kuljettamisen putkea pitkin yritysten välillä, mutta samalla se mahdollistaisi myös toimitukset muille alueille, jolloin voisi syntyä suoraa kilpailua muiden valmistajien eteenin kanssa Baijerin, Baden-Württembergin ja Rheinland-Pfalzin ulkopuolella. Vaikutuksia propeenimarkkinoihin ei liioin voida sulkea pois.

(33)

Komissio totesi edelleen, että hankkeella on tiettyjä yhtäläisyyksiä Rotterdamin, Antwerpenin ja Ruhrin alueen välisen propeenin siirtoputkiston kanssa, jolle annettavan tuen komissio hyväksyi 16. kesäkuuta 2004 (11). Joitakin tärkeitä eroavuuksia kuitenkin on: putkiston ääripäiden välillä ei kuljeteta suuria määriä eteeniä, ja propeenin siirtoputkiston tapauksessa kuljetus vesi- tai rautateitse oli todellinen vaihtoehto. Toiseksi vain eteenin siirtoputkiston osalta on suunniteltu maksunalennuksia suurehkojen kuljetusmäärien, pitkäaikaisten sopimusten ja ennakkovarausten perusteella, mikä sai komission epäilemään, ovatko käyttöedellytykset todella samat toisaalta konsortion osakkaille ja toisaalta muille käyttäjille. Kolmanneksi suunniteltu tuki-intensiteetti on komission toteamuksen mukaan 50 prosenttia, kun se toisessa tapauksessa oli alle 30 prosenttia.

(34)

Muodollisen tutkintamenettelyn puitteissa saapuneet kirjeet sisältävät APPEn ja Itävallan puoltavat kannanotot, joissa viitataan Euroopalle koituviin etuihin ja olefiiniputkistoverkon laajentamiseen. Myös baijerilaiset yritykset Miro, Bayernoil ja IGS, jotka eivät välittömästi osallistu hankkeeseen, ottivat hankkeeseen myönteisen kannan ja korostivat erityisesti hankkeen merkittävyyttä Baijerin petrokemian teollisuuden tulevaisuudelle. Eräs eteenin valmistaja, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, esitti sitä vastoin 24. toukokuuta, että putkisto merkitsi pelkkää alueellisesti defensiivistä investointia, jonka tavoitteena oli hankkia markkinaetua paikallisille valmistajille, eikä se millään lailla parantaisi olefiiniteollisuuden kilpailukykyä. Valmistaja tuki kuitenkin täysin ajatusta kattavasta Euroopan laajuisesta olefiiniputkistoverkosta.

(35)

Välittömästi EPS-hankkeeseen osallistuvat asianomaiset tukivat yksimielisesti hanketta kirjeissään, jotka oli liitetty Saksan 8. helmikuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen, ja pitivät sitä kattavan Euroopan laajuisen verkon ensi vaiheena. OMV ja MOL esittivät perusteelliset kannanotot (katso johdanto-osan 28 kappale). BASF, Infraserv Gendorf ja Infraserv Hoechst vakuuttivat, että open access ja syrjimättömät hinnoitteluperusteet koskevat myös suunnitellun ja olemassa olevien johtojen välistä yhteyttä (katso johdanto-osan 30 kappale).

(36)

Se kilpailija, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, toimitti 5. helmikuuta 2006 komissiolle toisen kannanoton, jossa se suhtautui hankkeeseen myönteisesti sillä edellytyksellä, että avataan kummatkin yksityiset putkistot, jotka yhdistävät Baijerin ARG-järjestelmään.

(37)

Saksa toisti muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa kannanotossaan sen näkemyksen, että toimenpiteessä ei ollut kyse valtiontuesta, koska siinä ei jaettu mitään etuja valikoidusti, vaan kyseessä oli syrjimätön, kaikille käyttäjille avoin infrastruktuuri. Saksa korosti lisäksi, että kun otetaan huomioon eteenin kuljettamisen vaikeus, investoinnin suuruus ja pitkäaikaisuus sekä eteenin ja propeenin keskinäinen riippuvuus, yhdenkin osakkaan vetäytyminen Baijerin eteeniä valmistavan tai ostavan teollisuuden joukosta voisi aiheuttaa dominovaikutuksen seurannaisvaikutuksineen muille teollisille osallistujille: jos yksi tuotantolaitos suljettaisiin, jäljelle jäävien tehtaiden kannattavuus laskisi, mikä voisi edelleen johtaa muiden eteenin valmistajien ja ostajien toiminnan lopettamiseen. Tällä tavalla merkittävä määrä työntekijöitä voisi mahdollisesti menettää työpaikkansa. Basellin tehtaalla Münchsmünsterissä tapahtunut räjähdys voisi merkitä tällaisen ketjureaktion alkua. Saksa korosti hankkeen sitomista kattavaan eurooppalaiseen verkkoon, putkiston erityismerkitystä Baijerin kaltaiselle eristyneelle alueelle ja seurauksia, joita Baijerin järjestelmän toimintakyvyttömyydellä voisi olla muille Euroopan alueille, koska Baijerin putkisto on merkittävä yhteys Länsi-Euroopan putkistojen ja Itä-Euroopassa jo olevien ja sinne suunniteltujen putkistojen välillä. Saksan näkemyksen mukaan hankkeen odotettavissa olevat positiiviset vaikutukset Euroopan teollisuuden hankintavarmuuteen, joustavuuteen ja kilpailukykyyn pätevät myös maailmanlaajuisessa yhteydessä. Tuki korjaa markkinoiden toimimattomuutta, koska hanke ei ole taloudellisesti kannattava ilman virallista tukea. Saksa korosti myös sitä, että EPS:n odotettu sisäinen tuotto on vain 1,3 prosenttia jopa suunniteltu, 70 miljoonan euron suuruinen tuki huomioon ottaen, mikä todistaa, että osallistuvat yritykset ovat ensi sijassa kiinnostuneita pitkäaikaisesta hankintavarmuudesta eivätkä lyhytaikaisista voitoista. Saksa viittasi myös siihen, ettei hanke vääristä kilpailua, koska osallistujat hyväksyvät rajoitetun voiton periaatteen eivätkä putkiston käyttöedellytykset syrji käyttäjiä.

(38)

Saksa korosti, että hankkeella on käytännössä yksimielinen tuki. Mitä tulee kriittiseen kannanottoon, jonka esitti kilpailija, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, Saksa totesi tämän tukevan eurooppalaista verkkoa, jonka kannalta EPS-hanke on välttämätön, toisin kuin tämä kilpailija katsoi. Yksityisten putkistojen yhteenliittämisen osalta Saksa viittasi kilpailuoikeuteen, joka estää syrjinnän taikka sen, että putkistojen omistajat käyttäisivät asemaansa väärin, ja toiseksi neuvotteluihin, joita on käyty EPS:n ja yksityisten putkistojen omistajien välillä, jotta yhteiskäyttö voidaan taata kaikkialla. Saksa kiisti komission näkemyksen, jonka mukaan tuki-intensiteetti olisi tarpeettoman korkea, vetoamalla hankkeen pieneen voittomarginaaliin. Saksa on toimittanut seikkaperäiset selvitykset tukikelpoisista kustannuksista, pääoman tuottolaskelmista, markkinatilanteesta (myös propeenin ja johdannaisten osalta), kolmansien maiden tuonnista sekä arvioiduista kuljetusmääristä toisaalta suoraan hankkeeseen osallistuvien valmistusta ja käyttöä varten ja toisaalta EPS-putkistoon yhdistettävien putkistojen kautta.

(39)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(40)

Saksan suunnittelema tuki on suoraan valtiollisen viranomaisen myöntämää tukea. Kyseessä ovat näin ollen valtion varat.

(41)

Putkiston toiminnanharjoittaja EPS harjoittaa taloudellista toimintaa tarjoamalla kuljetuspalvelua, ja sitä on näin ollen pidettävä 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna yrityksenä.

(42)

Koska tuki antaa konsortiolle mahdollisuuden rakentaa siirtoputkisto ja harjoittaa putkistotoimintaa 25 vuoden ajan ilman, että konsortio vastaa kaikista tähän liittyvistä kustannuksista, konsortiolle koituu tuesta taloudellista hyötyä. Koska putkistoon tehtävä investointi on läheisessä vuorovaikutussuhteessa eteenin ja propeenin sekä eteenijohdannaisten tuotantokapasiteettiin nyt ja myöhemmin tehtävien investointien kanssa, tuki ei hyödytä ainoastaan kuljetusta, vaan myös eteenin ja eteenijohdannaisten valmistusta.

(43)

Saatavaa hyötyä on pidettävä valikoivana, eikä putkistoa täten voida pitää ”julkisena infrastruktuurina”. Liikenneinfrastruktuurien rakentamisen tai toiminnanharjoittamisen valtiollista rahoitusta ei tosin aina pidetä 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena. Julkishallinto antaa tämänkaltaiset infrastruktuurit yleensä käyttöön, koska, kuten komissio on todennut kilpailupolitiikkaa koskevassa kertomuksessaan, hintamekanismi ei ole riittävän tehokas mahdollistaakseen niiden rakentamisen. Infrastruktuurien kaltaiset hyödykkeet ovat pääsääntöisesti jakamattomia, ja kaikki kansalaiset voivat käyttää niitä yhteisesti joko maksua vastaan tai maksutta. Tällainen valtion järjestämä julkinen hyödyke hyödyttää koko yhteisöä eikä vain tiettyjä yrityksiä tai talouselämän haaroja (ei-yksinoikeudellisuuden periaate) (12). Omistusperusta ei siis yksinään ratkaise.

(44)

Nyt kyseessä oleva infrastruktuuri ei palvele yleisöä, kuten satamat, lentokentät ja moottoritiet, vaan yksinomaan talouselämän tietyn haaran intressejä. Se tuottaa etuja yksinomaan joillekin yrityksille, tässä tapauksessa talouden toimijoiden hyvin rajoitetulle määrälle tietyllä kemian teollisuuden alalla tietyssä osassa tiettyä jäsenvaltiota. Putkistoa käytetään ainoastaan eteenin kuljetukseen, ja kaikki konsortion osakkaat ovat eteenin valmistajia tai ostajia, joille putkistosta on välitöntä etua. Putkisto pysyy konsortion omaisuutena, ja tuen myöntämisen edellytyksenä olevat käyttörajoitukset ovat voimassa vain 25 vuotta. Putkiston rakennusta ja toiminnan harjoittamista ei julisteta julkisesti haettaviksi. Kyseessä on näin ollen valikoiva hanke.

(45)

Tähän on lisättävä, että kemikaalien siirtoputkistojen rakentaminen ei yleensä ole valtion viranomaistoimintaa. Tällaisen putkiston rakentaminen on taloudellista toimintaa, joka pääsääntöisesti kuuluu teollisuuden vastuualueeseen ja etupiiriin. EPS:n tavoite putkiston rakentamisessa ja suunnitellussa kuljetuspalvelussa on taloudellisen toiminnan harjoittaminen, jota kautta se voi saada sijoitukselleen tuottoa sekä välittömästi että välillisesti. Kemikaaliputkistoihin tehtäviä investointeja koskevat päätökset ovat usein kiinteä osa itse tuotantokapasiteettia koskevia investointi- tai divestointipäätöksiä. Joitakin uudempia putkistoja on rakennettu ilman tukea, toisia taas on tuettu. Tukia on tällöin kuitenkin voitu perustella alueellista valtiontukea koskevilla yhteisön säännöksillä tai ympäristönsuojeluperusteilla.

(46)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on toistuvasti todettu, että kaupan esteen peruste täyttyy, kun edunsaajayritys harjoittaa jäsenvaltioiden välisen kaupan kohteena olevaa taloudellista toimintaa. Komissio toteaa, että kun otetaan huomioon paitsi eteeni, myös propeeni sekä eteeni- ja propeenijohdannaiset, kyseessä on konsortion osakkaiden taloudellinen toiminta. Tuesta saatava etu vääristää siten jäsenvaltioiden välistä kilpailua tai uhkaa vääristää sitä.

(47)

Tässä arvioinnissa on joitakin yhtäläisyyksiä tukiasioiden C67/03, C68/03 ja C69/03 kanssa. Näissä asioissa oli kyse tuesta, jonka Saksa, Alankomaat ja Belgia myönsivät propeenin siirtoputkiston rakentamiseen Rotterdamista Antwerpenin kautta Ruhrin alueelle. Näissä tukiasioissa komissio teki myönteisen päätöksen ja ilmaisi selkeästi, että kyseinen tuki oli valtiontukea (13).

(48)

Edellä mainittujen perustelujen nojalla toimenpidettä on pidettävä EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena.

(49)

EY:n perustamissopimuksen 87 artiklan 2 ja 3 kohdassa annetaan joitakin 1 kohdan mukaista yleistä tukikieltoa koskevia poikkeuksia tai vapautuksia. Komissio on eri suuntaviivoissa ja yhteisön säännöissä määritellyt, millä edellytyksin näitä poikkeuksia tai vapautuksia voidaan soveltaa. Suuntaviivoja ja yhteisön sääntöjä ei kuitenkaan voida soveltaa tähän tapaukseen. Valtiontukea ympäristönsuojelulle koskevissa yhteisön suuntaviivoissa (14) annetut määräykset koskevat ainoastaan valtiontukea, jonka avulla tuensaaja voi vähentää omia haitallisia päästöjään ympäristöön. Niitä ei sitä vastoin voida soveltaa investointeihin, joiden avulla tuensaajan kilpailijan päästöt vähenevät. Eteenin kuljetusta putkistoa pitkin ei myöskään voida pitää eteenin valmistukseen liittyvän menettelyn mukauttamisena ympäristönsuojelusyistä, vaan sitä on pidettävä erityisenä palveluna. Tätä osoittaa sekin, että putkiston rakentaa uusi oikeussubjekti, joka on perustettu yksinomaan tätä tarkoitusta varten: rakentamaan putkisto ja tarjoamaan eteenin kuljetuspalveluita. Vaikka EPS:n osuuksien omistajat toimivat eteenin valmistuksessa ja jalostuksessa, uudessa toiminnassa on ensi sijassa kyse kuljetuksesta. Lisäksi Lugwigshafenin ja Münchsmünsterin välillä ei tällä hetkellä ole eteenin kuljetusta. Näin ollen hanke ei suoranaisesti vähennä siihen osallistuvien yritysten päästöjä. Päinvastoin, hankkeen kautta syntyy uutta kuljetustoimintaa, josta seuraa väistämättä jossain määrin päästöjä ja haittoja ympäristölle. Valtiontukea ympäristönsuojelulle koskevia yhteisön suuntaviivoja ei siten voida soveltaa tähän tapaukseen.

(50)

Myöskään EY:n perustamissopimuksen V osaston (liikenne) määräyksiä, jotka koskevat tukien soveltuvuutta yhteismarkkinoille, ei voida soveltaa. EY:n perustamissopimuksen 73 artiklan mukaan tuki on perustamissopimuksen mukaista, jos se on tarpeen liikenteen yhteensovittamiseksi. EY:n perustamissopimuksen 80 artiklassa rajataan kuitenkin määräysten soveltamisala liikenteen osastoon: ”Tämän osaston määräyksiä sovelletaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen”. Näin ollen 73 artiklaa ei voida soveltaa nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen.

(51)

Putkisto on osa suurempaa Euroopan laajuista eteenin siirtoputkistoverkkoa, joka on Euroopan petrokemian teollisuuden etujen mukainen, myös niiden yritysten, jotka toimivat tukialueilla. Komission eri suuntaviivoissa ja yhteisön säännöissä ei ole otettu tällaista huomioon. Siksi onkin tutkittava, onko tuen vapauttaminen mahdollista suoraan 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan. Tämän määräyksen puitteissa on tutkittava, missä määrin toimenpide edistää yhteisön tavoitteita, onko se välttämätön ja oikeasuhteinen sekä missä määrin se voisi vääristää kilpailua.

(52)

Suunniteltu putkisto on keskeisessä asemassa Euroopan laajuisen eteenin siirtoputkistoverkon kannalta, sillä se yhdistäisi nykyisen verkon ja yhteismarkkinoille hajautuneet teollisuuden erilliset ”saarekkeet”. Verkko parantaa Euroopan talouden kilpailukykyä yleensä ja petrokemian teollisuuden kilpailukykyä erityisesti. Tämä on yhteisön etujen mukaista, sillä kilpailukyky on yksi Lissabonin strategian keskeisiä tavoitteita. Kuten Saksa oikeutetusti toteaa, putkisto lisää hankintajoustavuutta ja -varmuutta – esimerkiksi onnettomuuksien tai tarvittavien huoltotöiden yhteydessä – mitä kautta kokonaiskustannukset alenevat ja eteenin sekä eteenijohdannaisten tuotanto- ja toimitusedellytykset paranevat. Verkko vähentää myös raaka-ainehankinnan alueellisia vajauksia. Putkistosta on apua myös siihen nykyiseen ongelmaan, että eteenin ja propeenin kysyntä ei kasva samassa suhteessa kuin näitä aineita kemiallisen tuotantoprosessin tuloksena saadaan. Verkko lisää joustavuutta myös uusien investointien sijaintipaikkojen valintaan, jolloin tuottajat voivat valita tuotantopaikan, jossa kustannukset ovat mahdollisimman alhaisia. Näillä perusteilla voidaan yleisesti katsoa, että verkolla on petrokemian teollisuudelle erittäin suuri merkitys (15).

(53)

Lisäksi siirtoputkistoverkko antaa kaikille eteenin tuottajille ja käyttäjille mahdollisuuden myydä tai ostaa eteeniä putkistoa tai siihen liitettyä verkkoa pitkin. Tätä kautta siirtoputkisto laajentaa alueellisesti niitä markkinoita, joilla on merkitystä baijerilaisille tuottajille, sillä tällä hetkellä markkinat ovat rajoittuneet Baijerin alueelle. Erilaiset markkinoilla käytettävät liiketoimet, kuten ”swapping”, antavat lisäksi sen edun, että alueellisesti laajentuneet merkittävät markkinat laajenevat koskemaan kaikkia markkinatoimijoita, joten voidaan olettaa, että verkko ei vahvista ainoastaan kilpailukykyä, vaan myös kilpailua markkinatoimijoiden välillä. Tämä merkitsee vuorostaan merkittävää kannustinta kustannusten lisäsupistuksiin ja kilpailukyvyn parantamiseen kyseisellä teollisuuden alalla.

(54)

Verkon laajentuminen merkitsee etua kaikille yrityksille, jotka on liitetty verkkoon, vaikka komissio on samanaikaisesti tietoinen siitä, että esimerkiksi yhteys ARG-alueeseen on tärkeämpää Baijerin teollisuuden kuin ARG-alueen itsensä kannalta.

(55)

Huolimatta näytöistä ja omaehtoisista sitoumuksista, joita Saksa ja johdanto-osan 28 kappaleessa kuvattuun hankkeeseen osallistuvat ovat esittäneet, komissio ei voi jättää huomiotta sitä, että siirtoputkistoon liittyminen ei kaikilta osin ole vielä lopullisesti varmaa. Tämä koskee myös suunniteltuja siirtoputkistoja, joiden on määrä yhdistää Baijeri Tšekkiin, Itävaltaan ja Slovakiaan ja jotka ovat olennaisen tärkeitä verkon tulevan kehityksen kannalta. Käytettävissä olevat todisteet, hankkeen perustana oleva liiketoimintalogiikka ja kaikkien asianomaisten ja osallisten (myös Itävallan viranomaisten) hankkeelle ilmaisema tuki antavat kuitenkin tukea sille olettamukselle, että näiden liitosten toteutuminen on todennäköistä, vaikka myös näiden hankkeiden toteutuminen ei olekaan vielä täysin varmaa. Nyt käsiteltävänä olevaan tapaukseen liittyvissä olosuhteissa ei olekaan realistista odottaa, että tällaiset epävarmuustekijät voitaisiin välttää. Putkiston rakentamisesta koituu huomattavat kustannukset. Lisäksi kunakin ajankohtana tehtävät investointipäätökset riippuvat läheisesti muista eteenin ja propeenin tuotantokapasiteettia koskevista investointi- ja divestointipäätöksistä, jotka samoin ovat sidottuja korkeisiin lisäkustannuksiin. Kaikki tällaiset päätökset on luonnollisesti huolellisesti sovitettava odotettavaan markkinakehitykseen. Näistä syistä verkon täydellinen loppuun saattaminen vie jonkin verran aikaa. Suunniteltua siirtoputkistoa on pidettävä kokonaisverkon rakentamisen ensimmäisenä vaiheena, joka vähentää epävarmuustekijöitä. Jos suunniteltuun putkistoon ei investoida, se olisi puolestaan merkki siitä, että suunniteltu kokonaisverkko ei varmuudella toteutuisi. Baijerin siirtoputkisto muodostaa tässä suhteessa ratkaisevan sidoksen Länsi-Euroopan ja Keski- ja Itä-Euroopan lisäputkistojen välille.

(56)

Kuten johdanto-osan 30 kappaleessa todetaan, ovat suunniteltuun siirtoputkistoon liitettävien johtojen toiminnanharjoittajat sitoutuneet takaamaan putkistoon avoimen ja syrjimättömän pääsyn tämän kilpailuasian arvioinnin yhteydessä ja Saksan kilpailulainsäädännöstä johtuvien säännösten nojalla. Nämä lupaukset myötävaikuttavat yhteisön tavoittelemaan reiluun kilpailuun. Ne lisäävät markkinoiden läpinäkyvyyttä ja kilpailua ja ehkäisevät kilpailun esteitä, joita muutoin saattaisi esiintyä. Komissio antaa suuren arvon sille, että kaikki nämä siirtoputkistot noudattavat yhteiskäytön periaatetta, ja katsoo periaatteen olevan tärkeä myös tulevien putkistojen kannalta. Komissio toteaa, että yhteiskäytön periaatetta noudatetaan jo joissakin muissa siirtoputkistoissa, erityisesti ARG-järjestelmän osissa, ja sielläkin, missä periaatetta ei muodollisesti noudateta, kulloisenkin jäsenvaltion kilpailusäännöt rajoittavat kilpailun vääristymiä.

(57)

Siirtoputkistosta saattaa koitua välillisiä ympäristöetuja, sillä kuljetukset vähenevät ja käytetään tehokkainta kuljetustapaa. Eteenin ja öljyn kaltaisten raaka-aineiden kuljettaminen siirtoputkistoa pitkin on ympäristöystävällisempää kuin muilla kuljetusmenetelmillä, joita käytetään johdannaisten ja lopputuotteiden kuljetukseen. Muovinkulutus riippuu suurelta osin yleisestä kulutustasosta ja teollisesta tuotannosta, eikä ole mitään syytä olettaa, että tilanne Baijerissa poikkeaisi tästä. Jos siirtoputkistoa ei rakennettaisi ja jos tehtäisiin sellainen teoreettinen olettama, että Baijerin petrokemian teollisuus yleisesti lakkaisi toimimasta, Baijeriin olisi kuljetettava suuria määriä eteenijohdannaisia sekä väli- ja lopputuotteita. Siirtoputkiston avulla käyttäjä voi sitä paitsi investoida tuotantokapasiteettiin koko putkiston pituudelta ja valita näin sijaintipaikkansa lähempää asiakkaitaan ja/tai valita sijaintipaikan, joka rasittaa vähemmän ympäristöä. Tosin Baijerin petrokemian teollisuuden toiminnan lopettaminen ei ole todennäköistä. Tästä syystä siihen liittyvät mahdolliset edutkin ovat niin epävarmoja, ettei niiden avulla voida arvioinnissa ottaa tukeen myönteistä kantaa. Toisaalta on kuitenkin lähdettävä siitä, ettei siirtoputkisto vaikuta ympäristöön ainakaan kielteisesti.

(58)

Tuen suuruus rajoittuu tarvittavaan vähimmäismäärään, ja väline näyttää sopivan tavoitteen saavuttamiseen. Saksan antamista tiedoista käy ilmi noin 1,2 prosentin sisäinen tuotto, kun otetaan huomioon konsortion osakkaiden välilliset edut, ja selkeästi alle 1 prosentin tuotto, kun otetaan huomioon vain välittömät edut. Tuotto on vähäinen, kun sitä verrataan alalla tavalliseen tuottoon. Tällä perusteella voidaan katsoa, että hanketta ei toteutettaisi ilman tukea.

(59)

Todetaan, että tuki-intensiteetti on 29,1 prosenttia (eikä se missään tapauksessa ylitä 29,9:ää prosenttia), joten se on selvästi alle ilmoituksessa ennakoidun 50 prosentin, jonka perusteella komissio teki päätöksensä muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta.

(60)

Tukea on pidettävä oikein suhteutettuna, kun edunsaajat vastaavat vähintään 70 prosentista kustannuksia. Tuki-intensiteetti (29,1 %) on verrattavissa tuki-intensiteetteihin, jotka ovat sallittuja valtiontukea ympäristönsuojelulle ja alueellisia valtiontukia koskevissa yhteisön suuntaviivoissa. Se alittaa muille avoimille liikenneinfrastruktuureille sallitun tuki-intensiteetin. Tuki-intensiteettiäkin tärkeämpi tekijä on odotettu tuotto, joka tässä tapauksessa on 1,2 prosenttia, kun otetaan huomioon konsortion osakkaiden välilliset edut, ja selvästi alle 1 prosentin, kun vain välittömät edut otetaan huomioon.

(61)

Tuki vääristää kilpailua ensisijaisesti eteenimarkkinoilla. Ensinnäkin tuki johtaa eteenin ylijäämätuotannon ”vientiin” Ludwigshafeniin ja mahdollisesti edelleen ARG-järjestelmään. Koska tuki ei vaikuta välittömästi valmistuskustannuksiin ja koska lisäksi tulevat kuljetuskustannukset, hintavaikutukset ovat rajoitettuja. OMV ja ROG kilpailevat suoraan muiden yhdistetyn verkon varrella sijaitsevien eteenin tuottajien kanssa, mutta OMV:n ja Ruhr Oelin kapasiteetin lisäys on ARG-alueella jo olevaan kapasiteettiin verrattuna pieni ja edunsaajien markkinaosuudet ovat pieniä.

(62)

Tuki vääristää lisäksi kilpailua eteenijohdannaisten sekä muovista valmistettavien väli- ja lopputuotteiden markkinoilla. Tuen avulla Baijerin tämän alan teollisuusyritykset voivat työskennellä entistä tehokkaammin. Vaikutukset kilpailukykyyn ja kilpailuun ovat kuitenkin välillisiä eivätkä ylitä sallittua rajaa.

(63)

Maailmanlaajuisten tarjonta- ja kysyntäedellytysten osalta on epätodennäköistä, että eteenituotannon lisäys Baijerissa johtaisi mainittavaan eteenituotannon pienenemiseen yhteisön muissa osissa. Muovin kysyntä kasvaa pitkälti rinnakkain yleisen talouskasvun kanssa. Niinpä Länsi-Eurooppaan odotetaan 2 prosentin ja Itä-Eurooppaan 5,5 prosentin lisäystä. Lisäksi vaikutukset eteenimarkkinoilla keskittyvät Saksaan eli ilmoituksen tehneeseen jäsenvaltioon. Vaikutukset siirtoputkistoverkon Belgiassa ja Alankomaissa sijaitseviin osiin ovat luonteeltaan välillisiä, ja ne voivat koskea yhtä lailla edunsaajien laitoksia, erityisesti BASFin tehdasta Antwerpenissa.

(64)

Lopuksi siirtoputkistoon yhdistettävien johtojen toiminnanharjoittajien antamat lupaukset estänevät muut kilpailun vääristymät siirtoputkiston eri käyttäjien välillä. Kuten jo johdanto-osan 56 kappaleessa todettiin, on erittäin tärkeää, että siirtoputkiston toiminnassa noudatetaan yhteiskäytön periaatetta.

(65)

Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio esitti epäilyksiä alennetuista hinnoista, joita myönnettäisiin pitkäaikaisten sopimusten ja suurten määrien perusteella. Saksa on tältä osin tehnyt selväksi, ettei mitään sen kaltaisia hinnanalennuksia suunnitella, mikä vaikuttaa myös myönteisesti kilpailuun ja vähentää markkinoille pääsyn esteitä.

(66)

Edellä mainituilla perusteilla on syytä uskoa, että tuki on yhteisön edun mukaista ja että tämä tosiseikka vastaa painoarvoltaan odotettavissa olevia rajoitettuja kilpailun vääristymiä. Tukea voidaan siten pitää yhteismarkkinoille soveltuvana.

(67)

Tukikelpoisiin investointikustannuksiin myönnettävä 29,9 prosentin valtiontuki, jonka Saksa aikoo myöntää EPS-konsortiolle eteenin siirtoputkiston rakentamiseen Lugwigshafenin ja Münchsmünsterin välille, on 44 850 000 euron enimmäistukimäärään asti yhteismarkkinoille soveltuva,

—

Ethylen-Pipeline Süd GmbH & Co. KG vastaa putkiston suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Sillä on vastuunalainen yhtiömies, Ethylen-Pipeline Süd Geschäftsführungs GmbH, jolla ei ole pääomaosuutta, ja useampia äänettömiä yhtiömiehiä, joiden osuus liikepääomasta on 700 000 euroa. Näitä ovat BASF, OMV ja Ruhr Oel, joilla on kullakin 20 prosenttia, sekä Borealis Clariant, Vinnolit ja Wacker, kukin 10 prosentin osuudella. (LfA Förderbank Bayern ei osallistu Ethylen-Pipeline Süd GmbH & Co. KG:hen sen enempää vastuunalaisena kuin äänettömänäkään yhtiömiehenä eikä myöskään vastaa hankkeen rahoituksesta.)

—

Ethylen-Pipeline Süd Geschäftsführungs GmbH, joka harjoittaa Ethylen-Pipeline Süd GmbH & Co. KG:n toimintaa ja jossa LfA:lla on 25,1 prosentin osuus 28 000 euron liikepääomasta. Loppuosa pääomasta on Ethylen-Pipeline Süd GmbH & Co. KG:n teollisilla yhteistyökumppaneilla yhteisesti.

6.6.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 143/27

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2037/2000 3 artiklan 2 kohdan i alakohdan d alakohdassa ja 4 artiklan 2 kohdan i alakohdan d alakohdassa kielletään metyylibromidin tuotanto, tuonti ja markkinoille saattaminen kaikkiin tarkoituksiin 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen, lukuun ottamatta muun muassa kriittisiä käyttötarkoituksia (2) 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdan mukaisesti sekä Montrealin pöytäkirjan osapuolten päätöksessä IX/6 esitettyjä perusteita ja muita osapuolten hyväksymiä asiaankuuluvia perusteita. Kriittisiä käyttötarkoituksia varten myönnettävät vapautukset on tarkoitettu rajoitetuiksi, lyhytkestoisiksi poikkeuksiksi, joiden voimassaoloaikana otetaan käyttöön vaihtoehtoisia ratkaisuja.

(2)

Päätöksessä IX/6 todetaan, että metyylibromidin käyttöä olisi pidettävä ”kriittisenä” vain, jos hakija todistaa, että mahdottomuus käyttää metyylibromidia tiettyyn käyttökohteeseen johtaisi merkittävään markkinahäiriöön ja että käyttäjän saatavilla ei ole teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia vaihtoehtoja tai korvaavia tuotteita, jotka ovat ympäristön ja terveyden kannalta hyväksyttäviä ja soveltuvat kyseessä oleville kasveille pyynnössä tarkoitetuissa olosuhteissa. Jos metyylibromidia tuotetaan ja käytetään kriittisiin käyttötarkoituksiin, se olisi lisäksi sallittava vain, jos kaikki teknisesti ja taloudellisesti mahdolliset toimet metyylibromidin kriittisen käytön ja siihen mahdollisesti liittyvien päästöjen minimoimiseksi on toteutettu. Hakijan olisi myös todistettava, että vaihtoehtoisia ja korvaavia tuotteita pyritään asianmukaisesti arvioimaan, saattamaan markkinoille ja hyväksymään kansallisessa sääntelyssä ja että vaihtoehtoisten ja korvaavien tuotteiden kehittämiseksi ja levittämiseksi on olemassa tutkimusohjelmia.

(3)

Komissio sai 40 ehdotusta metyylibromidin kriittisiksi käyttötarkoituksiksi kuudelta jäsenvaltiolta, jotka ovat Ranska (70 900 kg), Italia (640 000 kg), Puola (27 900 kg), Espanja (322 840 kg), Alankomaat (120 kg) ja Yhdistynyt kuningaskunta (10 049 kg). Pyyntöjen kokonaismäärä oli 1 071 809 kg.

(4)

Komissio vahvisti metyylibromidin kriittisiin käyttötarkoituksiin sallitun määrän vuonna 2007 soveltaen päätöksessä IX/6 ja asetuksen (EY) N:o 2037/2000 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa esitettyjä perusteita. Komissio totesi jäsenvaltioita kuultuaan, että yhteisössä on saatavilla asianmukaisia vaihtoehtoisia tuotteita ja että ne ovat yleistyneet monissa Montrealin pöytäkirjan osapuolina olevissa valtioissa sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat koonneet kriittisiä käyttötarkoituksia koskevat ehdotuksensa. Tämän vuoksi komissio vahvisti, että metyylibromidin käyttöä pyytäneissä jäsenvaltioissa voidaan vuonna 2007 käyttää 521 836 kg metyylibromidia kriittisiin käyttötarkoituksiin. Määrä vastaa 2,7:ää prosenttia metyylibromidin kulutuksesta Euroopan yhteisössä vuonna 1991, mikä merkitsee, että yli 97,3 prosenttia metyylibromidista on korvattu vaihtoehtoisilla tuotteilla. Kriittiset käyttötarkoitukset ovat samankaltaisia kuin Montrealin pöytäkirjan kahdeksannentoista osapuolikokouksen päätöksen XVIII/13 (3) taulukossa A määritellyt käyttötarkoitukset.

(5)

Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa säädetään, että komissio myös määrittelee käyttäjät, jotka voivat käyttää kriittisiä käyttötarkoituksia koskevaa poikkeusta hyväkseen. Koska 17 artiklan 2 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on määriteltävä metyylibromidin käyttöön osallistuvan henkilökunnan vähimmäispätevyysvaatimukset, ja koska kaasutus on ainoa käyttötarkoitus, komissio päätti, että ainoita käyttäjiä ovat metyylibromidin kaasuttajat, joita jäsenvaltio on ehdottanut ja joille komissio on antanut luvan metyylibromidin käyttöön kriittisiä käyttötarkoituksia varten. Kaasutuksen suorittajilla on työn suorittamisen vaatima pätevyys. Jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön menettelyjä määritelläkseen alueellaan toimivat kaasuttajat, joilla on lupa käyttää metyylibromidia kriittisiin käyttötarkoituksiin.

(6)

Päätöksessä IX/6 todetaan, että metyylibromidin tuotanto ja käyttö kriittisiin käyttötarkoituksiin olisi sallittava vain, jos metyylibromidia ei ole saatavana käyttämättömän tai kierrätetyn metyylibromidin varastoista. Asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa säädetään, että metyylibromidin tuotanto ja tuonti sallitaan vain, jollei kierrätettyä tai regeneroitua metyylibromidia ole saatavissa miltään osapuolelta. Päätöksen IX/6 ja asetuksen 3 artiklan 2 kohdan ii alakohdan mukaisesti komissio vahvisti, että kriittisiin käyttötarkoituksiin voidaan käyttää 31 605 kg varastossa olevaa metyylibromidia.

(7)

Asetuksen 4 artiklan 2 kohdan ii alakohdassa säädetään, että jollei 4 artiklan 4 kohdasta muuta johdu, metyylibromidin markkinoille saattaminen ja käyttö muiden yritysten kuin tuottajien ja maahantuojien toimesta kielletään 31 päivän joulukuuta 2005 jälkeen. Asetuksen 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, että 4 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta valvottavien aineiden markkinoille saattamiseen ja käyttöön, jos on kyse 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti sallittujen kriittisten käyttötarkoitusten aiheuttaman kysynnän tyydyttämisestä. Sen vuoksi kaasuttajilla, jotka komissio on rekisteröinyt vuonna 2007, olisi tuottajien ja tuojien lisäksi lupa saattaa metyylibromidia markkinoille ja käyttää sitä kriittisiin käyttötarkoituksiin 31 päivän joulukuuta 2006 jälkeen. Kaasuttaja edellyttää yleensä tuojaa niin metyylibromidin tuontiin kuin sen toimitukseen. Kaasuttajilla, jotka komissio on rekisteröinyt kriittisten käyttötarkoitusten osalta vuonna 2006, olisi lupa siirtää vuodelle 2007 mahdolliset jäljellä olevat metyylibromidimäärät (jäljempänä ’varastot’), joita ei ollut käytetty vuonna 2006. Euroopan komissio on aloittanut lupamenettelyn vähentääkseen tällaisia metyylibromidivarastoja ennen kuin tuodaan tai tuotetaan lisää metyylibromidia sallittuihin kriittisiin käyttötarkoituksiin vastaamiseksi vuonna 2007.

(8)

Koska metyylibromidin käytön sallimista kriittisiin käyttötarkoituksiin sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007 ja koska on tarpeen varmistaa, että asianomaiset yritykset ja toiminnanharjoittajat voivat käyttää hyväkseen lupajärjestelmää, on aiheellista, että tätä päätöstä sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 2037/2000 18 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,