7.6.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 167/1

I

A.

B.

C.

D.

E.

F.

G.

H.

H.1

H.2

II

I.

J.

K.

L.

M.

N.

O.

P.

Q.

R.

S.

T.

III

A.

A.1

A.2

B.

B.1

B.2

B.3

B.4

C.

D.

E.

F.

LIITE I

LIITE II

LIITE III

1.

Tässä selvityksessä analysoidaan Euroopan parlamentin talousarvio- ja varainhallintoa varainhoitovuonna 2010. Siinä tarkastellaan varojen käyttöä sekä toimintaan varainhoitovuoden aikana merkittävästi vaikuttaneita tapahtumia (osat I ja II) sekä tehdään yhteenveto siitä, miten vuodeksi 2010 asetetut tavoitteet on saavutettu (osa III).

2.

Selvitys on tehty Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (1) (jäljempänä ’varainhoitoasetus’) 122 artiklan, Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 soveltamissäännöistä 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 (2) 185 artiklan sekä Euroopan parlamentin talousarvion toteuttamista koskevien sisäisten sääntöjen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti (3). Analyysi perustuu tilinpitäjän hyväksymään alustavaan tilinpäätökseen.

3.

Parlamentin lopulliset määrärahat olivat 1 616 760 399 euroa ja ne vastasivat 19,99:ää prosenttia EU:n kaikista hallintomenoista, eli rahoituskehyksen otsakkeesta 5 (4). Taulukossa 1 esitetään Euroopan parlamentin talousarvion toteutus varainhoitovuonna 2010.

Taulukko 1

Vuoden 2010 määrärahojen käyttö

4.

Tulojen kokonaismäärä 31. joulukuuta 2010 oli 243 094 204 euroa, josta käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrä oli 110 298 523 euroa.

5.

Vahvistetut määrärahat parlamentin ennakkoarviossa vuodeksi 2010 olivat 1 607 363 235 euroa. Kasvu vuoden 2009 talousarviosta (1 529 970 930 euroa) oli siis 5 prosenttia.

6.

Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan yhteisön perustamissopimusta muuttaneen Lissabonin sopimuksen voimaantulosta suoraan johtuvien lisämenojen rahoittamiseksi hyväksyttiin 19. toukokuuta 2010 lisätalousarvio, jonka määrärahat olivat 9 397 164 euroa. Lisätalousarviolla henkilöstön lukumäärä kasvoi 150 työntekijällä. Poliittisten ryhmien avustamisen tehostamiseksi luotiin yhteensä 75 määräaikaista virkaa, valiokuntien sihteeristöt saivat 70 virkaa ja suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavalle osastolle osoitettiin 5 virkaa. Erityisesti kahta budjettikohtaa vahvistettiin: alamomentti 1200”Palkat ja palkanlisät” sekä alamomentti 4220/01 ”Parlamentin jäsenten avustaminen: paikalliset avustajat”. Jäsenten henkilökohtaisia avustajia koskevat määrärahat lisääntyivät: kuukausittaista sihteeristökorvausta korotettiin 1 500 eurolla jäsentä kohti 1. toukokuuta 2010 alkaen.

7.

Maksusitoumukset olivat yhteensä 1 552 290 272 euroa, eli 96 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 93 %). Maksumäärärahat olivat yhteensä 1 321 261 642 euroa eli 85 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2009: 87 %).

8.

Viran puolesta tehdyt siirrot varainhoitovuodelle 2011 olivat yhteensä 231 028 630 euroa eli 15 prosenttia sidotuista määrärahoista (2009: 13 %). Vuoden lopussa sitomattomat määrärahat, jotka siirrettiin varainhoitovuodelle 2011 (erikseen esitettävät siirrot) olivat yhteensä 9 240 000 euroa eli 0,6 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 0,7 %), ja ne oli tarkoitettu taulukossa 2 esitettyihin tarkoituksiin.

Taulukko 2

Vuodelle 2011 erikseen esitettyjen siirtojen perustelut

9.

Viran puolesta tehdyt siirrot vuodelle 2010 olivat yhteensä 180 265 823 euroa. Siirtoja vastaavat maksut olivat yhteensä 156 561 474 euroa eli 87 prosenttia siirroista (2009: 92 %). Määrärahoista siis peruutettiin 23 704 349 euroa. Peruutukset koskivat lähinnä seuraavia momentteja: momentti 140”Muu henkilöstö ja ulkopuoliset toimihenkilöt”, momentti 200”Kiinteistöt”, momentti 202”Kiinteistöihin liittyvät kulut” ja momentti 324”Tuotanto ja levitys”. Peruutetut määrät ja peruutusten pääasialliset syyt on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3

Viran puolesta vuodelta 2009 vuodelle 2010 tehtyjen siirtojen peruuntumisen pääsyyt

10.

Vuodelle 2010 siirretyt 9 artiklan 2 a kohdan mukaisesti erikseen esitettävät siirrot olivat yhteensä 10 100 000 euroa ja koskivat alamomenttia 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta” (9 100 000 euroa) ja alamomenttia 2008”Muut kiinteistömenot” (1 000 000 euroa).

11.

Kaikki siirretyt määrärahat sidottiin ennen 31. maaliskuuta 2010, kuten varainhoitoasetuksessa edellytetään. Niillä oli tarkoitus ostaa Millenáris-rakennus Budapestissa Eurooppa-talon perustamista varten sekä kattaa ostoon liittyvät lisämaksut. Mitä tulee sitoumuksia vastaaviin maksuihin, jotka oli suoritettava ennen 31. joulukuuta 2010, ne maksettiin alamomentin 2003 osalta 92-prosenttisesti. Tähän käyttöasteeseen eniten vaikuttanut tekijä on se, että lopullinen ostohinta oli kaavailtua edullisempi. Alamomentin 2008 käyttöaste oli 0 prosenttia, sillä mitään lisämaksuja ei lopulta ollut.

12.

Vuonna 2010 käytettävissä olleet käyttötarkoitukseen sidotut tulot olivat yhteensä 110 298 523 euroa (2009: 27 576 932 euroa). Maksusitoumusten käyttöaste oli 13 prosenttia (2009: 44 %). Maksumäärärahat olivat yhteensä 10 247 794 euroa eli 74 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2009: 74 %). Varainhoitovuodelle 2011 siirrettiin 110 017 852 euron saldo (2009: 20 637 870 euroa). Käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista peräisin olevien määrärahojen alkuperää tarkastellaan seuraavassa kuvassa.

Kuva 1

Käyttötarkoitukseen sidottuihin tuloihin liittyvät määrät vuonna 2010 lukukohtaisesti

13.

Suurin osa lukuun 20 kuuluvista määrärahoista vuonna 2010 on peräisin Belgian valtion suorittamasta maksusta. Belgian valtio korvasi 27. tammikuuta 2010 sitoumuksensa mukaisesti Brysselin D4- ja D5-rakennusten tonttiin ja Brysselin Luxemburg-rautatieaseman kattamiseen liittyviä kustannuksia 85 987 000 euroa. Summa on viety kirjanpitoon varainhoitoasetuksen mukaisesti ”käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina”, ja se voidaan käyttää ainoastaan kiinteistöhankkeiden rahoittamiseen (erittelyperiaate). Kyseinen summa olisi voitu käyttää vuonna 2010, mutta se voitiin tarvittaessa myös siirtää myöhemmille varainhoitovuosille. Se voidaan käyttää jäsenten logististen ja työolosuhteiden parantamiseen tarjoamalla toinen toimisto avustajien käyttöön. Osa määrästä voitaisiin tarvittaessa myös käyttää nykyisten vuokratilojen ostamiseen.

14.

Vuodelle 2010 aiemmilta vuosilta siirretyt käyttötarkoitukseen sidotut tulot olivat yhteensä 20 637 870 euroa (2009: 36 808 922 euroa). Sitoumukset olivat yhteensä 15 646 888 euroa (2009: 36 024 461 euroa). Maksumäärärahat olivat vuonna 2010 yhteensä 65 prosenttia tehdyistä sitoumuksista (2009: 94 %).

15.

Määrärahoja peruutettiin yhteensä 55 230 127 euroa (2009: 102 241 198 euroa) eli 3,4 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 7 %.). Peruuntumisten pääasialliset syyt on esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 4

Määrärahojen peruuntumisen pääasialliset syyt vuonna 2010

16.

Varainhoitovuoden aikana tehtiin kolmetoista varainhoitoasetuksen (7) 24 ja 43 artiklaan perustuvaa C-siirtoa. Ne olivat yhteensä 84 274 488 euroa eli 5,2 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 18 siirtoa eli 4 prosenttia lopullisista määrärahoista). Puhemies hyväksyi kuusi P-siirtoa varainhoitoasetuksen (8) 22 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti. Ne olivat yhteensä 4 009 571 euroa eli 0,2 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 9 siirtoa eli 2 prosenttia lopullisista määrärahoista). Jäljempänä olevissa taulukoissa siirrot on eritelty oikeusperustan ja käyttötarkoituksen mukaan.

17.

Vuonna 2009 hyväksyttiin siis yhdeksäntoista C- ja P-siirtoa. Ne olivat yhteensä 88 284 059 euroa eli 5,5 prosenttia lopullisista määrärahoista (2009: 27 siirtoa, 100 518 607 euroa eli 7 prosenttia lopullisista määrärahoista).

Taulukko 5

Siirrot ja niiden oikeusperustat

Taulukko 6

C-siirtojen erittely vastaanottavan budjettikohdan mukaan

Taulukko 7

C-siirrot menoluokan ja kohteen mukaan jaoteltuna

18.

Tässä kohdassa tarkastellaan määrärahojen käyttöä luvussa 10 0 ”Alustavat määrärahat”, luvussa 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten”, luvussa 10 3 ”Varaus laajentumista varten”, luvussa 10 5 ”Alustava määräraha kiinteistöjä varten” ja luvussa 10 6 ”Varaus kehitteillä olevia ensisijaisia hankkeita varten”. Näihin osastoon 10 ”Muut menot” sisältyviin lukuihin viitataan tässä selvityksessä myöhemmin ”alustavina määrärahoina”. Osasto 10 ”Muut menot” muodosti vuonna 2010 tehtyjen siirtojen tärkeimmän lähteen: 50 prosenttia siirroista eli 42 241 800 euroa oli peräisin siitä.

19.

Kyseisestä summasta siirrettiin yhteensä 14 089 600 euroa kiinteistötoimia, yhteensä 13 000 000 euroa tietotekniikan tarpeita, yhteensä 10 550 000 euroa henkilöstöpolitiikkaan liittyviä toimia ja 4 602 200 euroa muita tarkoituksia varten. Tiedot alustavista määrärahoista tehtyjen siirtojen tarkoituksesta esitetään seuraavassa taulukossa.

Taulukko 8

Alustavien määrärahojen siirtojen kohteet

20.

Tässä kohdassa tarkastellaan siirtoja muista lähteistä kuin osastosta 10 ”Muut menot”. Yhteensä 42 032 688 euroa siirrettiin muista osastoista. Kiinteistöpolitiikkaan liittyvien menojen osuus näistä siirroista oli suurin eli 41 prosenttia ja seuraavina olivat henkilöstömenot (30 prosenttia) ja tietotekniikkamenot (28 prosenttia). Yksityiskohtaiset tiedot näistä siirroista esitetään taulukossa 9.

21.

P-siirroista tehdään yhteenveto taulukossa 10.

Taulukko 9

Muista lähteistä kuin alustavista määrärahoista tehtyjen C-siirtojen kohteet

Taulukko 10

P-siirtojen kohteet

22.

Tässä osassa käsitellään määrärahojen käyttöä talousarvioluvuittain, niiden osuutta talousarvion kokonaismenoista ja niiden kehitystä edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Tarkasteltaessa parlamentin varainhoitoa vuonna 2010 edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna olisi seuraavat olosuhteet otettava huomioon:

23.

Edellä esitetyt syyt vaikuttivat merkittävästi vuoden 2010 talousarvion määrärahoihin verrattuna varainhoitovuoteen 2009.

24.

Neljä lukua kattoi 70 prosenttia kaikista maksusitoumuksista. Kyse oli seuraavista luvuista: luku 10”Toimielimen jäsenet”, luku 12”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 20”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 42”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”. Seuraavassa taulukossa esitellään luvuittain, kuinka vuoden 2010 sitoumukset ovat kehittyneet verrattuna varainhoitovuoteen 2009. Kuvissa 2 ja 3 kehitys on esitetty graafisesti.

Taulukko 11

Sitoumusten kehittyminen vuosina 2010 ja 2009

Kuva 2

Vuoden 2010 menojen jakautuminen lukukohtaisesti

Kuva 3

Sitoumusten kehittyminen vuosina 2010 ja 2009 lukukohtaisesti

25.

Luvun osuus oli 13 prosenttia varainhoitovuoden 2010 kaikista menoista, mikä tarkoittaa 24 prosentin nousua vuoteen 2009 verrattuna. Tämä nousu selittyy alamomentin 1000”Edustajanpalkkiot” (kasvua 121 prosenttia) ja alamomentin 1004”Tavanomaiset matkakulut” (kasvua 16 prosenttia) kasvulla, mutta näiden vastapainona alamomentit 1006”Yleinen kulukorvaus” (vähennystä 13 prosenttia) ja 1033”Jäsenten vapaaehtoinen eläkejärjestelmä” (vähennystä 99 prosenttia) supistuivat.

26.

Nämä muutokset johtuvat jäsenten asemaa koskevien uusien sääntöjen voimaantulosta vuonna 2009. Varainhoitovuosi 2010 oli ensimmäinen, jolloin säännöt pantiin täysimääräisesti täytäntöön. Vuoden 2010 talousarviota koskevat ensimmäiset esitykset tehtiin vuoden 2009 alussa, eli ennen jäsenten asemaa koskevien sääntöjen voimaantuloa. Vuoden 2009 lopussakaan, kun jäsenten asemaa koskevia sääntöjä oli sovellettu muutaman kuukauden ajan, ei rahoitustarpeiden kehitystä voitu arvioida ilman tiettyä epävarmuutta, koska 2009 oli epätyypillinen vuosi, kun yli 50 prosenttia jäsenistä oli valittu parlamenttiin ensimmäisen kerran, säännöt olivat uudet niin jäsenille kuin hallinnollekin ja tilannetta leimasivat vielä vaalien jälkeisen ajan erityispiirteet.

27.

Alamomentin 1000”Edustajanpalkkiot” sitoumukset olivat siis 67 712 999 euroa (33 % luvun 10 sitoumuksista), kun taas alamomentilla 1004”Tavanomaiset matkakulut” oli 75 133 000 euroa (36 % luvun 10 sitoumuksista). Alamomentti on tarkoitettu kattamaan matkoihin työskentelypaikkakunnalle ja takaisin sekä muihin työmatkoihin liittyvät matka- ja oleskelukulut.

28.

Vuonna 2010 jäsenet tekivät yhteensä 17 058 täysistuntomatkaa Strasbourgiin ja Brysseliin, 30 216 valiokuntamatkaa Brysseliin ja 2 536 matkaa poliittisten ryhmien kokouksiin Brysseliin (9). Matkoja parlamentin tavanomaisten toimipaikkojen ulkopuolelle valiokuntakokouksiin tehtiin 866 ja poliittisten ryhmien kokouksiin 1 399. Lisäksi parlamentin valtuuskuntakokouksiin tehtiin 1 842 matkaa.

29.

Alamomentin 1006”Yleinen kulukorvaus” sitoumukset olivat 36 966 241 euroa (18 % luvun 10 sitoumuksista). Määrä kattaa jäsenten parlamentaarisesta toiminnasta aiheutuneet kulut. Kuukausikorvauksen määrä oli 4 223 euroa.

30.

Luvun osuus oli 34 prosenttia varainhoitovuoden 2010 kokonaismenoista eli se on suurin menoerä. Menot kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui momentin 120 menojen noususta. Nousu perustui pääasiassa alamomentin 1200”Palkat ja palkanlisät” menojen lisäykseen (6 prosenttia), mikä näkyi lisätalousarviossa (+4 565 164 euroa) ja määrärahasiirroissa unionin tuomioistuimen tehtyä ratkaisunsa vuoden 2009 palkanmukautuksen voimaansaattamista koskevassa asiassa.

31.

Alamomenttia 1200 oli vahvistettava 6,2 miljoonalla eurolla (siirto C6) avoimien työpaikkojen todellisen määrän oltua oletettua alhaisempi (suunnitteluvaiheessa sovellettiin liian korkeaa kiinteämääräistä perusvähennystä) ja myös siksi, että vuoden 2010 talousarviossa ei ollut otettu riittävästi huomioon unionin muista toimielimistä siirtyvien virkamiesten kasvavaa määrää uusia ja avoimia paikkoja täytettäessä. Näissä siirroissa oli itse asiassa kyse pätevistä henkilöistä, jotka tulivat parlamentin palvelukseen lähtöpalkkaluokkia AST1 ja AD5 korkeampiin palkkaluokkiin, toisin kuin oli oletettu arvioitaessa uusia virkoja varten tarvittavia määrärahoja. Siirrolla C12 alamomentin varoja kasvatettiin lisäksi 10,6 miljoonalla eurolla. Tämän siirron tarkoituksena oli järjestää riittävästi varoja vuoden 2009 (10) ja 2010 palkanmukautuksen toteuttamiseksi taannehtivasti.

32.

Luvun 12 menoista noin 99 prosenttia liittyi alamomenttiin 1200”Palkat ja palkanlisät”. Alamomentin sitoumukset olivat yhteensä 525 864 796 euroa.

33.

Vuonna 2010 pääsihteeristöön otettiin palvelukseen 301 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä, poliittisiin ryhmiin palkattiin 149 väliaikaista toimihenkilöä ja 425 valtuutettua avustajaa otettiin palvelukseen. Euroopan parlamentissa työskenteli 31. joulukuuta 2010 yhteensä 5 515 virkamiestä ja väliaikaista toimihenkilöä. Pääsihteeristössä heistä työskenteli 4 951 henkilöä ja poliittisissa ryhmissä 564 henkilöä.

34.

Sukupuolijakauman osalta tilanne oli 31. joulukuuta 2010 seuraava: yksiköiden päälliköistä 25 prosenttia oli naisia, johtajista naisia oli 28 prosenttia ja pääjohtajista 33 prosenttia. Sukupuolijakauma tehtäväryhmittäin esitetään seuraavassa kuvassa.

Kuva 4

Euroopan parlamentin pääsihteeristön henkilöstön sukupuolijakauma

35.

Luvun osuus oli 7 prosenttia vuoden 2010 menoista. Menojen 17 prosentin kasvu vuoteen 2009 verrattuna johtuu alamomentin 1402”Konferenssitulkit” 27 prosentin ja momentin 142”Ulkoiset palvelut” 20 prosentin menojen lisäyksestä. Luvun 14 määrärahoista 52 prosenttia on alamomentilla 1402 ja 24 prosenttia alamomentilla 1400”Muu henkilöstö”.

36.

Alamomentin 1402”Konferenssitulkit” osalta maksusitoumukset olivat yhteensä 54 990 000 euroa, ja niillä katettiin (muun muassa) toimielinten yhteistyön puitteissa niiden ylimääräisten konferenssitulkkien palkkiot, sosiaalimaksut, matkakulut ja päivärahat, jotka parlamentti kutsuu parlamentin tai muiden toimielinten järjestämiin kokouksiin, kun (virkamiehinä tai väliaikaisina toimihenkilöinä työskentelevät) parlamentin tulkit eivät voi hoitaa kaikkia tarvittavia tehtäviä.

37.

Parlamentin tulkit ja ylimääräiset konferenssitulkit työskentelivät vuonna 2010 yhteensä 109 256 tulkkipäivää parlamentin ja muiden toimielinten (11) palveluksessa tilaisuuksissa, joissa parlamentin yksiköt vastaavat tulkkauspalvelun tarjoamisesta (lisäystä 16 prosenttia vaalivuoteen 2009 verrattuna). Parlamentin henkilöstöön kuuluvilla tulkeilla oli 51 977 tulkkauspäivää (+21 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna) ja ylimääräisillä tulkeilla 57 279 päivää (+15 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna).

38.

Alamomentin 1400”Muu henkilöstö” sitoumukset olivat yhteensä 25 212 376 euroa. Tällä alamomentilla katetaan muun henkilöstön, sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt ja erityisneuvonantajat mukaan lukien, palkat, lisät ja korvaukset mukaan lukien, toimihenkilöiden sosiaaliturvaan kuuluvat työnantajamaksut, näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus sekä väliaikaisen ulkopuolisen henkilöstön käytöstä aiheutuvat menot. Sopimussuhteisessa henkilöstössä oli 634 henkilöä 31. joulukuuta 2010. Vuoden aikana tälle alamomentille siirrettiin lisää määrärahoja kroatialaisten sopimussuhteisten työntekijöiden palkkaamisen rahoittamiseksi osana valmistautumista Kroatian EU:hun liittymiseen.

39.

Sopimussuhteisen henkilöstön jakautuminen tehtävien mukaisesti esitetään kuvassa 5.

Kuva 5

Sopimussuhteinen henkilöstö tehtävien mukaisesti

40.

Luvun osuus oli 1 prosentti vuoden 2010 menoista. Luvun sitoumukset vähenivät 5 prosentilla vuodesta 2009, koska alamomentilla 1613”Ammatillinen täydennyskoulutus: virkamatkakulut” ei ollut menoja. Tämä alamomentti poistettiin vuoden 2010 talousarvion nimikkeistöstä ja sen määrärahat siirrettiin momentille 300”Henkilöstön virkamatkakulut ja virkamatkat kolmen toimipaikan välillä”.

41.

Luvun 16 sitoumuksista 39 prosenttia koskee alamomenttia 1654”Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat”, 28 prosenttia alamomenttia 1612”Ammatillinen täydennyskoulutus”, 17 prosenttia alamomenttia 1652”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut”.

42.

Alamomentti 1654/01 ”Lasten päiväkoti ja muut lastentarhat: parlamentin Brysselissä toimivan päiväkodin ja lapsiparkin ulkopuolinen hallinto ja liitännäiskulut” on alamomentin 1654 suurin alakohta. Alamomentin sitoumukset olivat yhteensä 5 163 866 euroa ja kattoivat parlamentin maksettavaksi kuuluvan osuuden kuluista, jotka liittyvät lasten päiväkotiin ja ulkopuolisiin lastentarhoihin, joiden kanssa on tehty sopimus.

43.

Alamomentin 1612”Ammatillinen täydennyskoulutus” sitoumukset olivat 3 680 850 euroa ja kattoivat henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimielimen toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävään koulutukseen liittyvät menot. Vuonna 2010 talon sisäisille kielikursseille osallistui 7 504 henkilöä ja lisäksi 392 henkilöä osallistui toimipaikan ulkopuolella järjestetyille kursseille. Lisäksi 733 henkilöä osallistui atk-kursseille ja 998 henkilöä taloushallinnon kursseille. Euroopan unionin henkilöstökoulutuskeskuksen kursseille osallistui lisäksi 85 henkilöstöön kuuluvaa. Muuhun kuin kielikoulutukseen osallistui talon sisällä yhteensä 6 853 henkilöä ja 198 henkilöä osallistui ulkoisille kursseille.

44.

Alamomentin 1652”Ravintoloiden ja ruokaloiden juoksevat toimintakulut” sitoumukset olivat 2 313 000 euroa. Alamomentti on tarkoitettu kattamaan ravintoloiden ja ruokaloiden liikkeenharjoittamiskulut. Itsepalveluravintoloissa kävi noin 1 339 000 asiakasta ja henkilöstön kaupassa noin 161 000 asiakasta.

45.

Luvun osuus oli 12 prosenttia vuoden 2010 menoista, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua vuodesta 2009. Menot kasvoivat alamomenteilla 2003”Kiinteän omaisuuden hankinta” (12), 2022”Siivous ja ylläpito” ja 2000”Vuokrat”, mutta toisaalta alamomenttien 2007”Tilojen kunnostus” ja 2001”Pitkäaikaisista vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut” menot vähenivät. Alamomentille 2001 otettiin vuonna 2010 määrärahoja 86 miljoonaa euroa käyttötarkoitukseen sidotuista tuloista (katso selvityksen osa I, jossa käsitellään käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja).

46.

Luvun 20 määrärahojen jaottelu menoluokittain esitetään seuraavassa kuvassa.

Kuva 6

Luvun 20 menojen jakautuminen

47.

Alamomentin 2022”Siivous ja ylläpito” sitoumukset olivat 39 351 882 euroa (21 prosenttia luvun menoista), ja niillä katettiin voimassa olevien sopimusten mukaisesti tilojen, hissien, lämmityksen, ilmastoinnin ja palo-ovien ylläpitokulut sekä maalaustyöt, korjaukset jne.

48.

Alamomentin 2026”Kiinteistöjen turvallisuus ja valvonta” sitoumukset olivat yhteensä 38 917 198 euroa (21 prosenttia luvun menoista), ja niillä katettiin ensisijaisesti parlamentin kolmessa toimipaikassa käyttämien rakennusten ja tiedotustoimistojen vartioinnista ja valvonnasta aiheutuvat kulut. Parlamentin toimitiloissa työskenteli vuoden 2010 lopussa 1 023 turvamiestä (13).

49.

Luvun osuus oli 9 prosenttia vuoden 2010 menoista. Luvun 21 menot kasvoivat 30 prosenttia vuonna 2009, mikä johtui erityisesti momentin 210”Tietojenkäsittely ja televiestintä” aiempaa suuremmista menoista. Tätä alamomenttia koskevat menot lisääntyivät 34 prosenttia kokonaismäärältään noin 24 miljoonaa euroa olleen kolmen C-siirron (7, 11 ja 14) johdosta. Momentin 210 osuus oli 82 prosenttia luvun 21 määrärahoista. Suurin osa tämän luvun määrärahoista jakautui kahdelle alamomentille: 2100”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” (41 prosenttia) ja 2102”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” (myös 41 prosenttia). Luvun 21 menojen jakautuminen esitetään seuraavassa kuvassa.

50.

Edellä mainituissa siirroissa ilmenevä 30 prosentin kasvu johtuu puhemiehistön hyväksymän keskipitkän aikavälin TVT-strategiasuunnitelman ja etenkin tiedonhallintajärjestelmän käyttöönotosta sekä näihin ohjelmiin sisältyvistä hyvin merkittävistä tietotekniikkahankkeista. Myös langattomien verkkojen laajentamisella ja Brysselin datakeskuksella oli suuria talousarviovaikutuksia (katso yksityiskohtaiset tiedot selvityksen osassa III).

Kuva 7

Luvun 21 menojen jakautuminen

51.

Alamomentin 2100”Tietotekniikan ja uuden tekniikan laitteet ja ohjelmistot” sitoumukset olivat 56 626 299 euroa. Määrärahasta katettiin menot, jotka liittyvät toimielimen laitteistojen ja ohjelmistojen hankintaan, vuokraukseen, huoltoon ja ylläpitoon, sekä niihin liittyvät työt. On kyse erityisesti atk-keskuksen järjestelmiin ja televiestintäjärjestelmiin, osastojen ja poliittisten ryhmien atk-palveluihin sekä koneäänestykseen tarvittavista laitteistoista ja ohjelmistoista.

52.

Alamomentin 2102”Tietotekniikkaan ja uuteen tekniikkaan liittyvät ulkoiset palvelut” sitoumukset olivat 55 814 490 euroa, ja ne oli tarkoitettu kattamaan pääasiassa menot, jotka aiheutuivat atk-palvelukeskuksilta ja atk-konsulteilta saadusta ulkopuolisesta avusta atk-keskuksen ja verkon käytössä, sovellusten tuottamisessa ja ylläpidossa, käyttäjätuessa (jäsenet ja poliittiset ryhmät mukaan lukien), selvitysten toteuttamisessa sekä teknisten asiakirjojen laatimisessa ja julkaisussa.

53.

Tiedontallennuskapasiteetti ja käsittelyvalmiudet lisääntyivät 28 prosentilla tarkasteltavana aikana. Joulukuussa muistikapasiteettia oli 1 803 021 gigatavua (Gb) ja vuoden 2010 lopussa vastaava luku oli 2 314 240 Gb. Käsittelyvalmiuksien osalta parlamentin keskustietojenkäsittelylaitteen kapasiteetti käsitellä tietty tietomäärä tietyssä ajassa pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi verkkoon, palvelimiin, ohjelmistoihin ja työasemiin liitettyjen ja niitä varten testattujen paikkojen määrä sitä paitsi pieneni 46 prosenttia (1 886 vuoden 2009 lopussa, mutta enää 1 019 vuoden 2010 lopussa) tietotekniikkajärjestelmän parantuneen vakauden ansiosta.

54.

Luvun osuus oli 1 prosentti vuoden 2010 menoista. Neljän prosentin vähennys tässä luvussa vuonna 2009 voidaan selittää suurelta osin momentin 232”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset” menojen vähenemisellä (–21 prosenttia).

55.

Tämän momentin menot jakaantuivat seuraavasti: momentin 235”Televiestintä” osuus oli 55 prosenttia; momentin 230”Paperi- ja toimistotarvikkeet ja erilaiset kulutustavarat” 19 prosenttia ja momentin 232”Juridiset kulut ja vahingonkorvaukset” 10 prosenttia.

56.

Luvun osuus oli 2 prosenttia vuoden 2010 menoista. Vuonna 2010 määrärahoja oli 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Kasvu johtuu momentin 300”Henkilöstön virkamatkakulut ja virkamatkat kolmen toimipaikan välillä” menojen lisääntymisestä. Vuonna 2010 parlamentti ryhtyi asteittain toimimaan täydellä teholla vaalivuoden 2009 jälkeen.

57.

Vuonna 2010 tehtiin 33 200 virkamatkaa. Virkamatkapäiviä oli 98 629. Useimmat virkamatkoista olivat matkoja parlamentin kolmen toimipaikan välillä (Bryssel: 5 391 virkamatkaa, Strasbourg 20 125 virkamatkaa ja Luxemburg 2 477 virkamatkaa).

58.

Luvun määrärahojen osuus oli 6 prosenttia vuoden 2010 menoista. Edelliseen vuoteen verrattuna määrärahat lisääntyivät 4 prosenttia. Luvun määrärahoista 25 prosenttia liittyi alamomenttiin 3244”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut”, 14 prosenttia liittyi alamomenttiin 3242”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin”, 13 prosenttia alamomenttiin 3243”Vierailukeskus” ja 12 prosenttia alamomenttiin 3248”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot”.

59.

Menojen jaottelu esitetään seuraavassa kuvassa.

Kuva 8

Luvun 32 menojen jakautuminen

60.

Alamomentin 3244”Vierailijaryhmiin liittyvät järjestelyt, Euroscola-ohjelma ja kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajia koskevat kutsut” sitoumukset olivat 24 534 587 euroa ja kattoivat avustukset jäsenten kutsumille vierailijaryhmille, liitännäiset valvonta- ja infrastruktuurikulut, Euroscola-ohjelman toimintakulut sekä kolmansien maiden mielipiteenmuokkaajille tarkoitettujen harjoittelujaksojen rahoituksen.

61.

Alamomentin 3242”Julkaisu- ja tiedotusmenot sekä menot osallistumisesta julkisiin tapahtumiin” sitoumukset olivat 13 633 133 euroa. Määrärahat kattoivat erityisesti tiedotusmateriaalin julkaisemisen, mukaan lukien sähköinen materiaali, sekä tiedotus- ja suhdetoiminnan, osallistumisen julkisiin tapahtumiin, näyttelyihin ja messuille jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa ja lainsäädäntötyön seurantatietokannan (OEIL) päivittämisen.

62.

Alamomentin 3243”Vierailukeskus” sitoumukset lisääntyivät merkittävästi (+227 prosenttia) vuoteen 2009 verrattuna ja olivat yhteensä 12 725 985 euroa. Menokehitys vastaa kyseistä hyvin monimutkaista hanketta koskevia suunnitelmia. Yksityiskohtaiset tiedot on esitetty selvityksen osassa III.

63.

Alamomentin 3248”Audiovisuaalisesta tiedottamisesta aiheutuvat menot” sitoumukset olivat yhteensä 12 137 103 euroa. Tästä katettiin muun muassa seuraaviin liittyvät menot:

64.

Audiovisuaalisen tiedon tuottamisesta voidaan todeta, että vuonna 2010 tietoa tuotettiin yhteensä 12 275 tuntia tiedotusvälineille ja muille asiakkaille. On syytä panna merkille, että kaikkiaan 767 puolen päivän pituista valiokuntakokousta lähetettiin suorana (streaming-lähetyksinä) internetissä (suorana internetiin lähetettyjen valiokuntaistuntojen määrä kaksinkertaistui vuoteen 2009 verrattuna). Europe by Satellite -palvelu tuotti 809 uutisjuttua, 58 tiedotuslähetystä sekä 475 suorana lähetettyä raporttia.

65.

Tämän luvun osuus vuoden 2010 menoista oli 5 prosenttia, mikä tarkoittaa 10 prosentin kasvua edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Momentin 400”Poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten hallinnosta, poliittisesta toiminnasta ja tiedotuksesta johtuvat menot” osuus oli 70 prosenttia luvun 40 määrärahoista. Momentin sitoumukset olivat yhteensä 53 355 142 euroa. Määräraha oli tarkoitettu kattamaan poliittisten ryhmien ja sitoutumattomien jäsenten

66.

Momentti 402”Rahoitus eurooppalaisille poliittisille puolueille” kattoi 18 prosenttia (14 miljoonaa euroa) luvun 40 määrärahoista.

Kuva 9

Luvun 40 menojen jakautuminen (%)

67.

Tämän luvun osuus oli 10 prosenttia vuoden 2010 menoista. Osuus on sama kuin vuonna 2009. Alamomentin 4220”Parlamentin jäsenten avustaminen” osuus oli 99 prosenttia luvun sitoumuksista. Momentin sitoumukset olivat yhteensä 152 645 163 euroa. Palautettakoon mieleen, että vuoden 2010 lisätalousarviossa lisättiin jäsenten henkilökohtaisia avustajia koskevia määrärahoja (katso selvityksen osassa I esitetyt yksityiskohdat).

68.

Euroopan parlamentissa työskenteli 1 483 parlamentin jäsenen valtuutettua avustajaa 31. joulukuuta 2010. Joulukuussa 2010 jäsenet olivat tehneet työsopimuksen 2 198 paikallisen avustajan kanssa. Jäsenillä oli keskimäärin 3,4 paikallista avustajaa palveluksessaan. Palkattujen paikallisten avustajien määrä vaihteli merkittävästi jäsenten keskuudessa vuonna 2010 ja sijoittui välille 0–45. Vaikka 97 jäsenellä ei ollut lainkaan paikallisia työntekijöitä, 35 jäsentä otti palvelukseensa yli 10 työntekijää kotijäsenvaltiossaan vuonna 2010.

69.

Tähän osastoon kuuluvien lukujen määrärahat ovat ainoastaan alustavia määrärahoja ja niitä voidaan sitoa ainoastaan siirtämällä toiminnalliseen budjettikohtaan. Näitä siirtoja tarkastellaan selvityksen I osassa. Osaston alkuperäiset määrärahat olivat 46 441 800 euroa eli noin 3 prosenttia alkuperäisten määrärahojen kokonaismäärästä. Määrärahoja siirrettiin ulos yhteensä 42 241 800 euroa ja lisätalousarviossa leikattiin luvun 10 5 ”Alustava määräraha kiinteistöjä varten” määrärahoja 4 miljoonalla eurolla. Käyttämättä jäi luvusta 10 1 ”Varaus ennakoimattomia menoja varten”200 000 euroa eli noin 0,01 prosenttia vuoden 2010 lopullisista määrärahoista.

70.

Vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen parlamentin toiminta palautui vähitellen normaalitasolleen vuoden 2010 aikana. Vuonna 2010 parlamentti toteutti edelleen muutoksia parantaakseen ja nykyaikaistaakseen työskentelymenetelmiään poliittisten ja lainsäädännöllisten vastuidensa mukaisesti ja arvioidakseen viime vuosina käynnistettyjä monivuotisia aloitteita. Lissabonin sopimuksen ratifioinnin ja 1. joulukuuta 2009 tapahtuneen voimaantulon seurauksena oli toteutettava budjettimenoja edellyttäviä mukautuksia (katso lisätalousarviota koskevat tiedot selvityksen osassa I).

71.

Seuraavat tavoitteet perustuvat pääsihteerin vuosille 2009–2010 laatimiin suuntaviivoihin sekä parlamentin päätöslauselmissa hyväksyttyihin suuntaviivoihin.

72.

Sopimus ulotti yhteispäätösmenettelyn käytön tavallisena lainsäätämisjärjestyksenä noin 95 prosenttiin lainsäädännöstä. Sopimuksella oli merkittäviä vaikutuksia myös kaikkiin tapauksiin, joissa hyväksyntämenettely on korvannut kuulemismenettelyn, eli etenkin kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen.

73.

Lissabonin sopimus edellytti lisäksi sitä, että parlamentin yksiköiden oli lisättävä teknistä seurantaansa: kansalaisaloitteet, alueiden komitean ja talous- ja sosiaalikomitean pakollinen kuuleminen, Euroopan keskuspankin suurempi vastuu, uusi rooli tuomioistuimen ja yleisten tuomioistuinten tuomareiden ja julkisasiamiesten nimittämisessä, uudet tiedonsaantioikeudet jne.

74.

Lissabonin sopimuksen voimaantulo antoi Euroopan parlamentille merkittävästi uutta toimivaltaa maatalouden (AGRI-valiokunta), kalatalouden (PECH), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden (LIBE) ja monenvälisen seurannan (ECON) kaltaisilla aloilla ja sen myötä käyttöön otettiin huomattavia muutoksia EU:n talousarviomenettelyssä (BUDG). Uusia välineitä ollaan ottamassa käyttöön, kuten kansalaisaloite (AFCO), delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset (horisontaalinen vastuu: JURI), Euroopan ulkosuhdehallinto EUH (AFCO on vastuussa toimielimiä koskevista kysymyksistä, JURI henkilöstöä koskevista säännöistä, CONT rahoitusta koskevasta sääntelystä ja BUDG sen talousarviosta). Menettelyihin, joissa edellytetään parlamentin hyväksyntää (useimmiten kyse on kansainvälisistä sopimuksista), sisältyy oletusarvoisesti kuuleminen valiokunnassa (esimerkiksi TRAN, LIBE tai PECH).

75.

Kansallisten parlamenttien aseman vahvistuminen Lissabonin sopimuksessa vaikutti suoraan parlamentin ja erityisesti valiokuntien työmenetelmiin; uusi toissijaisuusperiaatteen tehostetun valvonnan mekanismi (”keltainen” ja ”oranssi” kortti), Lissabonin sopimuksen myötä käyttöön otetut ylimääräiset suojatoimenpiteet (”hätäjarrut”) sekä kansallisten parlamenttien kanssa käytävän lainsäädäntömenettelyä edeltävän ja sen jälkeisen vuoropuhelun kehittämistarve vaikuttavat käytännössä valiokuntien toimintaan ja työmäärään.

76.

Valiokunnat ovat käynnistäneet ja valmistelleet useita merkittäviä lainsäädäntöpäätöksiä: SWIFT-tiedonjakosopimuksen hylkääminen, vuoden 2011 talousarvion hyväksyminen, kansalaisaloite, rahoitusvalvontaa koskeva toimenpidepaketti, EUH, taloushallinto ja niin edelleen. Lainsäädäntötoiminnan vauhti kiihtyy nopeasti, ja monet komission vuonna 2010 esittämät strategiset muut kuin lainsäädäntöaloitteet voivat lähikuukausina johtaa lukuisiin asiaan liittyviin lainsäädäntöehdotuksiin, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanon yhteydessä.

77.

Merkittävästi muutettu EU:n talousarviomenettely pantiin täytäntöön ensimmäisen kerran Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Parlamentti sai myös kantaakseen lisää vastuuta EU:n pakollisista menoista. Parlamentti ryhtyi myös mukauttamaan toimielinten välistä sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta Lissabonin sopimuksen vaatimuksiin ja odotti innokkaasti osallistumista monivuotisen rahoituskehyksen perusteelliseen väliarviointiin.

78.

Sopimuksella on merkittäviä vaikutuksia ulkosuhteiden alalla. Parlamentti sai uusia lainsäädäntö-, budjetti- ja valvontavaltuuksia ja oman roolinsa nimitettäessä komission varapuhteenjohtajaa ja korkeaan edustajaa sekä tämän erityisedustajia ja suhteissa heihin. Parlamentin osalta tämä koskee erityisesti sen yhteistä kauppapolitiikkaa ja ulkosuhdehallintoa käsitteleviä elimiä.

79.

Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) perustamista koskevien neuvotteluiden yhteydessä parlamentti sai merkittäviä myönnytyksiä, jotka koskivat parlamentin harjoittamaa valvontaa ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan demokraattista ennakkovalvontaa. Parlamentti voitti itselleen oikeuden tulla kuulluksi kunkin tapauksen luottamuksellisuuden huomioon ottavalla tavalla ennen kuin neuvosto hyväksyy YUTP:aa koskevia toimivaltuuksia tai strategioita. Parlamentille, tai sen jäsenille, joille se oli välttämätöntä, myönnettiin myös oikeus saada tutustua luottamuksellisiin YUTP:aa koskeviin tietoihin (tätä sovellettiin ensimmäisen kerran EU:n ja Libyan välistä puitesopimusta koskevien neuvotteluvaltuuksien yhteydessä), ja lisäksi korkea edustaja / varapuheenjohtaja sitoutui käynnistämään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luottamuksellisiin tietoihin tutustumista koskevan toimielinten välisen sopimuksen uudelleen neuvottelemiseen johtavan prosessin. Ulkoasiainvaliokunta on lisäksi saanut oikeuden haastatella edustuston päällikön tai EU:n erityislähettilään virkaan ehdolla olevat henkilöt ennen kuin he alkavat hoitaa tehtäväänsä. Tähän mennessä on suljetuin ovin järjestetyissä kokouksissa haastateltu neljää EU:n edustuston päälliköksi nimitettyä henkilöä. Parlamentin onnistui lopulta muuttaa YUTP:n määrärahat paljon aiempaa avoimemmiksi, koska tästä lähtien siihen sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä ja koska tärkeimmät YUTP:n piiriin kuuluvat operaatiot on yksilöitävä selkeästi omilla alamomenteillaan (näin tehtiin jo vuoden 2011 talousarvion yhteydessä).

80.

Lissabonin sopimus merkitsi laadullista muutosta EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) ja sen jäsenvaltioiden välisiin suhteisiin, koska Euroopan parlamentti voi nyt osallistua suoraan lukuisten ETA:n kanssa tehtävien sopimusten ja yli sadan Sveitsin kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen neuvotteluihin.

81.

Mitä tulee EU:n laajenemiskysymykseen, 32 kroatialaista sopimussuhteista työntekijää otettiin palvelukseen. Heidät sijoitettiin pääasiassa kieliyksikköihin ja muiden pääosastojen niihin yksikköihin, jotka osallistuvat laajenemisen valmistelemiseen. Uusi Kroatian yksikkö ryhtyi syyskuun puolivälissä kääntämään Euroopan parlamentin avainasiakirjoja.

82.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja parlamentille sen johdosta kuuluvien uusien vastuiden seurauksena parlamentin valiokuntien sihteeristöjen henkilöstöjä on vahvistettu niin, että tästä lähtien ne koostuvat kuudesta, yhdeksästä tai kahdestatoista hallinnollisesta virkamiehestä, riippuen asianomaisen valiokunnan lainsäädäntötyön määrästä. Henkilöstömääriä on mukautettu myös toimialayksiköissä, suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavissa yksiköissä, kirjastossa ja poliittisten ryhmien sihteeristöissä, ja jäsenten avustajia koskevia määrärahoja on myös lisätty vastaamaan uuden tilanteen vaatimuksia. Lisätalousarviossa poliittisten ryhmien henkilöstöä vahvistettiin 75:llä, valiokuntien sihteeristöjä 70:llä ja suhteista kansallisiin parlamentteihin vastaavia yksikköjä viidellä viralla. Kunkin jäsenen saamaa kuukausittaista sihteeristökorvausta korotettiin 1 500 eurolla. Valtuuskuntien ja parlamenttien välisten edustajakokousten sihteeristöjä on tehokkuuden lisäämiseksi yhdistelty yhteisiin alueellisiin klustereihin, mikä mahdollistaa sen, että virkamiehet voivat erikoistua tiettyyn alueeseen ja tietojenvaihtoa voidaan helpottaa kahdenvälisten valtuuskuntien ja monenvälisten edustajakokousten välillä.

83.

Puhemiehelle ja varapuhemiehille tarjottua tukea on lisätty siten, että täysistunnon tiedotustilaisuuksien valmisteluista huolehtii yksikköjen välinen työryhmä, joka koostuu täysistunto-osaston, päättävien elinten osaston, lainsäädäntöasiakirjojen osaston ja kirjasto-osaston edustajista.

84.

Jäsenten palvelutarjonta (tutkimuspalvelut ja analyyttiset tietopalvelut) lisääntyi merkittävästi (+40 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon kuudennella vaalikaudella): tutkimuspalvelujen asema vakiintui ja tietopalvelujen tarjonta laajeni tasaisesti. Analyyttinen tuotanto lisääntyi sekä määrällisesti että tuotteiden lukumäärällä mitattuna. Uusia tuotteita kehitettiin, jotta jäsenten tarpeisiin voitaisiin vastata entistä tehokkaammin. Kirjaston asiakkaille (ei pelkästään jäsenille) tarjottua palvelua parannettiin ottamalla käyttöön uusi sähköinen luetteloiden hallintajärjestelmä (jota sovelletaan myös uusiin hankintoihin), joka on liitetty verkkosivustoon.

85.

Kansallisten parlamenttien lausuntojen (joiden määrä kasvaa nopeasti) vastaanottamiseen ja välittämiseen tarkoitettujen mekanismien luominen on parantanut parlamenttien välistä viestintää tällä alalla sekä mahdollistanut tietojen toimittamisen nopeammin ja joustavammin asianomaisille Euroopan parlamentin valiokunnille.

86.

Vuosi 2010 oli parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja heidän avustajiaan koskevien sääntöjen ensimmäinen kokonainen soveltamisvuosi. Puhemiehistön vuonna 2009 perustama jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja avustajia koskevien sääntöjen soveltamisen väliaikainen arviointiryhmä, joka koostuu neljästä varapuhemiehestä, aiheesta vastaavasta kvestorista ja oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtajasta, jatkoi työtään vuonna 2010 parlamentin yksiköiden tukemana. Arviointiryhmän antamat suositukset johtivat siihen, että puhemiehistön kokouksissaan vuonna 2009 ja 2010 hyväksymien jäsenten asemaa koskevien sääntöjen ja avustajia koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin tehtiin useita muutoksia.

87.

Parlamentin yksiköt valmistelivat atk-sovellukset sääntöjen soveltamiseksi sekä jäseniä ja avustajia koskevien lomakkeiden mukauttamiseksi sekä antoivat aiheesta paljon tietoa (jäsenille jaettavia ”Usein kysyttyä” -tiedotteita, tietolehtisiä intranetiin ja niin edelleen).

88.

Euroopan parlamentin kokouksista tulkattiin 5 664, mihin määrään sisältyvät matkat kolmen toimipaikan ulkopuolelle sekä henkilökohtaiset tulkkauspalvelut. Tulkkaus oli lisäksi saatavilla 590:ssä Euroopan komission, 69:ssä alueiden komitean, 136:ssa tilintarkastustuomioistuimen, ulkopuoliset matkat mukaan lukien, ja kuudessa käännöskeskuksen kokouksessa.

89.

Asiakirjoja käännettiin yhteensä 1 721 191 sivua (talon sisällä 1 033 176 sivua, ulkoisesti 381 804 sivua ja 306 211 sivua sanatarkkoja istuntoselostuksia varten). Käännettyjen asiakirjojen jakauma ja niiden määrien kehitys on esitetty seuraavassa kuvassa. Parlamentin yksiköt kykenivät käsittelemään käännöspyynnöt huolimatta siitä, että monikielisyyttä koskevissa menettelysäännöissä vahvistettuja asiakirjojen käännettäväksi jättämistä koskevia vähimmäismääräaikoja noudatettiin ainoastaan 35 prosentissa tapauksista.

Kuva 10

Vuosina 2008–2010 käännettyjen sivujen jakautuminen

90.

Puhemiehistö hyväksyi 24. maaliskuuta 2010 TVT:n innovointistrategiakomitean ehdotuksen perusteella keskipitkän aikavälin TVT-strategiasuunnitelman. Strategia perustuu kolmeen pilariin:

91.

Euroopan parlamentissa käytetyn TVT:n on täytettävä kaksi tavoitetta: Ensimmäinen tavoite on varmistaa TVT:n käyttöä tukevan palvelun kestävä ja korkea laatu ja pitää sitä yllä toimielimen ja Euroopan kansalaisten välisessä viestinnässä, tarjottaessa tukea parlamentin jäsenille ja sen hallinnon toiminnalle. Toisena tavoitteena on kehittää TVT-tuotteet, joilla edistetään ”uuden Lissabonin sopimuksen täyteen hyödyntämiseen, jotta parlamentin jäsenille voidaan antaa parhaat mahdollisuudet tehtäviensä suorittamiseen”, ”matkaviestinnän, liitettävyyden, liikkuvuuden ja yhteentoimivuuden parantamiseen” ja ”viestinnän vahvistamisen toimielimen sekä kansallisten parlamenttien, Euroopan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan välillä” tähtääviä poliittisia suuntaviivoja.

92.

Strategian mukaisesti tiedonhallintajärjestelmän avulla pyritään tarjoamaan jäsenten ja pääsihteeristön käyttöön kokonaisvaltainen lainsäädäntöasiakirjojen hakukone, joka perustuu monikieliseen ja kaikkien toimielinten saatavilla olevaan metadataan (14). Vuosina 2009–2010 keskityttiin tuottamaan indeksointiprosesseja ja toiminnallisia määrittelyjä sekä saamaan ulkoiset verkkosivustot ja tietokannat valmiiksi.

93.

Brysselin uuden datakeskuksen piirrokset ja kohdearkkitehtuuri sekä siirtosuunnitelma saatiin päätökseen. Sähköistä parlamenttia koskevan hankkeen osana käynnistettiin AT4AM-tuotanto (tarkistusten hallinta). Paperitonta parlamenttia koskevan hankkeen puitteissa on otettu vastaan sähköistä kokousta ja sähköistä valiokuntaa koskevia mallitoteutuksia. Brysselin ja Strasbourgin istuntosalien langattomien verkkojen toteuttamiseksi niihin asennettiin pieniä laitteita. WiFi-yhteyksien asentamista kaikkiin jäsenten käyttämiin rakennuksiin koskevat selvitykset ja valmistelutoimet on saatu päätökseen. Tämän lisäksi innovoinnin ja teknisen tuen pääosasto otti käyttöön uuden jäsenille tarkoitetun palvelupisteen henkilökohtaisen avun tarjoamiseksi jäsenille.

94.

Joulukuussa 2010 käynnistettiin uusi, käyttäjäystävällinen audiovisuaalinen verkkoalusta ammattilaisille suunnattua audiovisuaalista verkkosivustoa koskevan tavoitteen mukaisesti. Se on jo kehittynyt parlamentin tuottaman ja lähettämän laadukkaan video-, ääni- ja kuvamateriaalin ensisijaiseksi levityskanavaksi erityisesti temaattisten kokonaisuuksien osalta. Verkossa lähetettävää streaming-palvelua on laajennettu kattamaan kaikki parlamentin valiokunnat, lehdistötilaisuudet sekä merkittävät tapahtumat toimielimessä. Saatavilla on nyt 13 samanaikaista streaming-lähetystä.

95.

Parlamentin EP Live -palveluun tehtiin olennaisia parannuksia, joista mainittakoon sisällön uudelleenjärjestely, ohjelmien lähetysnopeuksien parantaminen, visuaaliset kohennukset sekä selailu erityisten teemojen välillä. EuroparlTV-ohjelmien integrointia muihin medioihin parannettiin samalla linkittämällä ne parlamentin pääkotisivuille ja Facebook-sivuille. Vuonna 2010 sivuilla oli 9 858 549 yksittäistä kävijää ja vierailtujen sivujen kokonaismäärä oli 255 922 828.

96.

Euroopan parlamentin tiedotustoimistot tavoittivat järjestämänsä toiminnan kautta noin 6 miljoonaa kansalaista suoraan ja välillisesti 60 miljoonaa kansalaista. Tiedotustoimistot järjestivät erityisesti 86 kansalaisfoorumia, joista viiteen liittyi rajat ylittävä ulottuvuus. Foorumit osoittautuivat hyväksi välineeksi, jolla parlamentti voi parantaa suorien EU-kansalaisyhteyksiensä laatua ja lisätä niiden määrää. Tiedotustoimistot järjestivät lisäksi menestyksekkäästi kansainvälistä naistenpäivää ja Eurooppa-päivää juhlistavia tapahtumia, ja viimeksi mainitun yhteydessä vietettiin samalla Schumanin julistuksen 60-vuotispäivää. Tiedotustoimistojen laatimista päivittäisistä lehdistökatsauksista voitiin yksilöidä yhteensä noin 100 Eurooppa-päivän juhlia käsittelevää erikoisjuttua yli 50:tä prosenttia jäsenvaltioista edustavista tiedotusvälineistä. Ympäri maailman järjestettiin yhteensä 26 tapahtumaa ja kampanjaa, joilla tavoitettiin 100 552 osallistujaa parlamentin tiloissa ja tuhansia muita niiden ulkopuolella.

97.

Kaikki tiedotustoimistot järjestivät Saharovin palkinnon yhteydessä runsaasti erilaista toimintaa ihmisoikeuksien ja Saharovin palkinnon edistämiseksi. Vuonna 2010 palkinto myönnettiin kuubalaiselle Guillermo Fariñasille.

98.

Vuonna 2010 vierailukeskus vastaanotti ensimmäistä kertaa yli 300 000 kävijää. Brysselissä vierailijoita oli 220 000 ja Strasbourgissa täysistuntoviikkojen aikana noin 80 000. Nämä vierailijamäärät koostuivat yhteensä noin 7 900 ryhmästä. Yksittäisiä vierailijoita oli noin 28 400, ja useimmat heistä seurasivat uuden multimediaopastetun kierroksen Brysselissä. Strasbourgissa yhteensä 8 574 henkilöä (toisen asteen opiskelijoita ja opettajia) osallistui tiedotustoimiston isännöimiin kuukausittaisiin Euroscola-tapahtumiin.

99.

Hyvin monimutkaisen vierailukeskushankkeen viimeinen vaihe on käynnistymässä. Vierailukeskus on jaettu 8 elämystilaan, joissa on yhteensä 36 erilaista temaattista mediainstallaatiota, joihin voi tutustua jostakin yli 300 yhteyspisteestä. Pysyvä näyttely käsittää yli 700 erilaista tarinaa tai ”näkemisen arvoista” kohdetta. ”Tietoyksiköiden” kokonaismäärä ylittää 4 500, kun mukaan lasketaan media-avusteinen opastuskierros, multimodaalinen roolipeli, sisällön erityismukautukset lapsia ja vammaisia varten sekä seinille ripustetut parlamentin jäsenten esittelyt. Tuotettavien ja näyttelyyn sijoitettavien yksittäisten ”tietoyksiköiden” lukumäärä on noin 20 000–30 000, kun otetaan huomioon monikielisyyden vaatimukset. Temaattinen lähestymistapa on monisäikeinen ja ulottuu valtiotieteistä ja lainsäädäntökysymyksistä historiaan ja sosiologiaan. Näyttelyn sisällön kehittäminen ja tuotanto on keskeinen osa vierailukeskushanketta, toisin kuin olemassa olevaan kokoelmaan perustuvien perinteisten museohankkeiden tapauksissa. Tämä tekee suunnittelu- ja hankintaprosesseista hyvin monimutkaisia.

100.

Euroopan parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering käynnisti Euroopan historian talon perustamishankkeen vuonna 2007. Puhemiehistö päätti samana vuonna perustaa asiantuntijakomitean, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma Euroopan historian talon luomiseksi. Euroopan historian talon yhtenä keskeisenä tavoitteena on sen ”ideaperustan” mukaan syventää kaikenikäisten eurooppalaisten tietoja omasta historiastaan ja näin omalta osaltaan parantaa ymmärrystä Euroopan nykyisestä ja tulevasta kehityksestä. Arkkitehtikilpailun julkistamisen jälkeen saatiin 26 hyväksyttävää kiinnostuksenilmaisua. Arviointikomitea tarkasteli kiinnostuksenilmaisuja ja sai työnsä päätökseen tammikuussa 2010. Arvioinnin tuloksena jäljelle jäi kaksitoista ehdokasta, joita on pyydetty valmistamaan alustava suunnitelma. Kansainvälinen jury arvioi hankkeet syyskuussa 2010.

101.

Puhemiehistö hyväksyi 24. maaliskuuta 2010 tekemällään päätöksellä keskipitkän aikavälin kiinteistöpolitiikan, joka sisältää seuraavat tavoitteet:

102.

Puhemiehistö valtuutti kokouksessaan 24. maaliskuuta 2010 parlamentin kiinteistöpolitiikasta vastaavat varapuhemiehet ja pääsihteerin panemaan edellä mainitun keskipitkän aikavälin politiikan täytäntöön sekä tuomaan asiaan liittyvät ehdotukset puhemiehistön päätettäviksi. Kokouksessa asetettiin erityiseksi tavoitteeksi parlamentin Brysselissä vuokraamien rakennusten hankkiminen.

103.

Brysselin Remard-rakennus hankittiin vuonna 2010 kyseisen politiikan mukaisesti ja Eurooppa-talon ostamista Sofiassa koskevaa hanketta ryhdyttiin valmistelemaan.

104.

Mitä tulee Luxemburgin KAD-rakennuksen laajentamiseen, maalämpöjärjestelmän rakennustöistä tehdyn sopimuksen kustannukset olivat 30 prosenttia kaavailtua alhaisemmat. Tämä mieluinen lopputulos on seuraus hankintamenettelyn laajuudesta, sillä siihen osallistui yrityksiä useammasta kuin neljästä maasta. Rakennuksen rakentamista koskeva tarjouskilpailu julkaistiin elokuussa 2010. Rakennustöiden rahoittamista koskeva tarjouskilpailu julkaistiin joulukuun lopussa 2010.

105.

Budapestin, Washingtonin, Lontoon ja Haagin tiedotustoimistojen rakennustyöt on saatu päätökseen. Kööpenhaminan tiedotustoimiston suunnittelusopimus on allekirjoitettu. Puhemiehistö antoi suostumuksensa sille, että vuokraneuvottelut voidaan käynnistää niiden rakennusten omistajien kanssa, joihin Helsingin ja Wrocławin toimistot on tarkoitus sijoittaa. Sofiassa päädyttiin etsinnän jälkeen Rakovsky-rakennukseen. Viranomaisten on määrä päättää asiasta lopullisesti 31. maaliskuuta 2011 mennessä.

106.

Hiilipäästöjen vähentämiseksi on uusiin puitesopimuksiin ja voimassa olevien sopimusten lisäyksiin kirjattava, että kaikkien virallisten autojen ja parlamentin käytössä olevien hyötyajoneuvojen on oltava Euro5-normin mukaisia. Parlamentin omia ajoneuvoja ollaan myös korvaamassa. Uusi jäsenten kuljetuksia Strasbourgissa koskeva sopimus on pantu täytäntöön.

107.

Parlamentti on kehittänyt Brysselin alueen liikenneyhtiön (Société des Transports Intercommunaux de Bruxelles, STIB) kanssa ”maksunvälityssopimuksen” julkisen liikenteen (STIB:n bussit, raitiovaunut ja metrojunat) käytön edistämiseksi. Lokakuussa 2010 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti parlamentti korvaa 50 prosenttia sen virkamiesten ja muun henkilöstön ostamien vuosilippujen hinnasta. Järjestelmä on ollut toiminnassa joulukuun lopusta 2010 lähtien.

108.

Vuoden 2010 loppupuolella käynnistettiin Brysselissä myös merkittävä ympäristöhanke ”Relighting” (”uudelleenvalaistus”) (hehkulamput vaihdetaan kaikissa toimistoissa LED-lamppuihin energian säästämiseksi).

109.

Euroopan parlamentin organisaatiokaavioon ja hallintoon tehdyt merkittävät muutokset on esitetty seuraavassa taulukossa.

Taulukko 12

Yhteenveto pääsihteeristössä vuonna 2010 toteutetuista rakenteellisista muutoksista

110.

Suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto lukeutuu myös parlamentissa toteutettujen hallinnollisten parannusten joukkoon. Näihin muutoksiin liittyvän tietotekniikkatuen täytäntöönpanoa vauhditettiin vuoden 2010 lopussa. Työvaihe 1 (tavarantoimittajien/palveluntarjoajien saldojen perustaminen) ja 2 (saapuva laskutus ja tavarantoimittajat/palveluntarjoajat) on otettu täyteen tuotantokäyttöön. Työvaiheeseen 3 sisältyvä liiketoimintavaatimuksia, kirjauksia ja raportointia koskeva osa saatiin päätökseen.

111.

Hankintamenettelyjen rahoitusta ja hallintoa tukevan uuden ”Web Contracts” -sovelluksen (hallinnollisen työohjelman avainhanke 100 c) pilottivaihe käynnistettiin vuonna 2010 ja melkein kaikki pääosastot osallistuivat siihen laajalla rintamalla.

112.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, voidaan todeta, että kaikissa pääosastoissa on ryhdytty seuraamaan tarkasti hallinnollisen työohjelman 2009–2011 noudattamista. Hallinnollinen työohjelma on hallintaväline ja sellaisena se osoittaa, mitä kukin pääosasto ja oikeudellinen yksikkö on saanut aikaan ohjelmakaudella. Kaikki pääosastot raportoivat säännöllisesti avainhankkeidensa edistymisestä.