Sallitut aromit

Elintarvikkeissa käytetyt aromit on merkittävä niitä sisältävien tuotteiden pakkauksiin. Elintarvikkeissa käytettävät aromit ja niiden käyttöehdot on määritelty yhteisön tasolla.

SÄÄDÖS

Neuvoston direktiivi 88/388/ETY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1988, elintarvikkeissa sallittuja aromeja ja niiden valmistusaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä. [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Direktiiviä sovelletaan aromeihin, joita käytetään elintarvikkeissa antamaan hajua ja/tai makua. Se koskee myös aromeja ja elintarvikkeita, joita tuodaan yhteisön alueelle.

2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aromeja, jotka eivät täytä tässä direktiivissä vahvistettuja vaatimuksia (esimerkiksi vaarallisten tai haitallisten aineiden tai ainesosien puhtausvaatimuksia ja enimmäispitoisuusrajoja), ei saa pitää kaupan eikä käyttää.

3. Direktiivissä ennakoidaan tiettyihin aromiaineryhmiin, kuten kemiallisella synteesillä valmistettuihin aromiaineisiin, sovellettavien erityisdirektiivien hyväksymistä.

4. Komissio laatii yhdessä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean kanssa luettelon sallituista aineista tai valmisteista, säädettyjen enimmäispitoisuusrajojen noudattamisen tarkastamisessa tarvittavista analyysimenetelmistä sekä muista sovellettavista toimenpiteistä ja edellytyksistä.

5. Direktiiviin sisältyy menettelyitä, joita noudatetaan, jos jäsenvaltio toteaa, että jokin direktiivin liitteissä tarkoitettu ainesosa tai aromi on vaarallinen ihmisten terveydelle, vaikka se olisikin direktiivin säännösten mukainen.

6. Direktiiviin on myös sisällytetty merkintäsäännöksiä, jotka koskevat aromeja, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi kuluttajalle. Ne koskevat esimerkiksi valmistajan tai pakkaajan nimeä ja osoitetta sekä myyntinimitystä ja käytettyjä aineita.

7. Direktiivissä on myös merkintäsäännöksiä, jotka koskevat aromeja, jotka on tarkoitettu myytäviksi loppukuluttajalle. Säännökset koskevat esimerkiksi vähimmäissäilyvyysaikaa, tavaraerän tunnistamismerkintää tai varastointia ja käyttöä koskevia edellytyksiä. Lisäksi näiden pakollisten merkintöjen on oltava helposti näkyviä, selvästi luettavia ja pysyvällä tavalla merkittyjä, ja niissä on käytettävä kieltä, jota ostajat ymmärtävät helposti.

Lisätietoja merkintöjen kielestä saa aihetta käsittelevästä SCADPlus-tiivistelmästä.

Aromeja koskevat merkinnät

Aromeja koskevien merkintöjen on oltava direktiivissä 2000/13/EY säädettyjen merkintöjä koskevien yleisten vaatimusten mukaisia:

• aromeja sisältävien elintarvikkeiden merkinnöissä on oltava sana "aromi" sekä sen tarkempi nimi tai sen kuvaus,
• merkinnöissä on oltava termi "luontainen aromi" tai sitä vastaava termi, jos kyseinen aromi on saatu suoraan aineesta tai valmisteesta, jota esiintyy kasvi- tai eläintuotteessa. Jos aromi on valmistettu synteettisesti, mutta sen kemiallinen koostumus on samanlainen kuin luontaisen aromin, merkinnöissä on mainittava, että aromi on luontaisen kaltainen.

Pakkausmerkinnöissä olevan termin "luontainen" käyttöä koskevia sääntöjä muutetaan uudella säädöksellä, jolla kumotaan direktiivi 88/388/ETY (katso jäljempänä oleva ehdotus asetukseksi KOM(2006) 427 lopullinen, kohdassa "Muut asiaan liittyvät asiakirjat").

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2006, elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetuksen (EY) N:o 2232/96 ja direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta [KOM(2006) 427 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Tulevalla asetuksella säädetään, että termiä "luontainen" saa käyttää ainoastaan aineesta tai valmisteesta, joka on saatu suoraan kasvi- tai eläintuotteesta. Termi "luontaisen kaltainen" poistetaan käytöstä, koska sitä pidetään kuluttajan kannalta sekaannusta aiheuttavana.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2006, elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä (es de en fr) [KOM(2006) 423 - Ei julkaistu EUVL:ssä].

Tulevalla asetuksella otetaan käyttöön elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yksi yhtenäinen hyväksymismenettely. Ehdotettu menettely on yksinkertaisempi kuin nykyinen.

Elintarvikelisäaineiden valmistajat voivat esittää lupahakemuksensa suoraan komissiolle, ja siten hakemuksen käsittelyaika lyhenee. Lisäksi päivitetään sallittujen lisäaineiden luettelo.

Tulevalla asetuksella säädetään, että asetuksessa (EY) N:o 178/2002 vahvistettuja riskinarvioinnin puitteita on sovellettava elintarvikelisäaineisiin, elintarvike-entsyymeihin ja elintarvikearomeihin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2065/2003, annettu 10 päivänä marraskuuta 2003, elintarvikkeissa käytettävistä tai käytettäviksi tarkoitetuista savuaromeista [EUVL L 309, 26.11.2003]. Muutettu asetuksella (EY) N:o 627/2006 [EUVL L 109, 22.4.2006].

Savuaromit valmistetaan kondensoimalla savu vedessä (savukondensaateilla). Tämän jälkeen kondensoitu savu puhdistetaan. Savuaromeja käytetään usein oikean savun sijasta tiettyjen elintarvikkeiden, kuten lihan, kalan tai suolaisten välipalojen maustamiseen savustetun makuisiksi.

Asetuksella säädetään turvallisuusarvioinnin ja lupamenettelyn vahvistamisesta primaarisille savukondensaateille, joita voidaan käyttää sellaisinaan elintarvikkeissa ja/tai savuaromien valmistuksessa.

Tässä tarkoituksessa siinä säädetään, että ne primaariset savukondensaatit, jotka on arvioitu, voidaan sisällyttää yhteisössä sallittujen tuotteiden luetteloon - kaikkien muiden tuotteiden käyttö on tällöin yhteisössä kielletty. Lupien voimassaolo rajataan 10 vuoteen, minkä jälkeen ne on uusittava.

Hakijan on primaarituotetta koskevassa lupahakemuksessaan ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot tuotteen valmistusmenetelmästä sekä tulevista vaiheista primaarituotteista saatavien savuaromien valmistuksessa, aiottu käyttö tietyissä elintarvikkeissa tai elintarvikeryhmissä, kemialliset tiedot, toksikologiset tutkimukset sekä primaarituotteiden ja niistä saatujen savuaromien näytteenotossa ja havaitsemisessa käytettävät validoidut menetelmät.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen tekee arvioinnin lupahakemuksista. Komissio tekee puolestaan päätöksen toimenpiteistä riskitilanteessa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2232/96 (es de en fr), annettu 28 päivänä lokakuuta 1996, elintarvikkeissa käytettyjä tai käytettäväksi tarkoitettuja aromiaineita koskevan yhteisön menettelyn määräämisestä.

Neuvoston direktiivi 89/107/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, elintarvikkeissa sallittuja lisäaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä [EYVL L 40, 11.2.1989].

See also

Yksityiskohtaisempaa tietoa aromeja koskevasta Euroopan komission politiikasta on saatavana terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston Internet-sivuilta (EN).

Viimeisin päivitys 09.02.2007