Koheesiopolitiikka Lissabonin strategian toteuttamiseksi (2007–2013)

Komissio antaa katsauksen kansallisten ohjelmien strategioihin, jotka liittyvät koheesiopolitiikkaan kaudella 2007–2013. Se osoittaa, että suurin osa tähän politiikkaan myönnetyistä 347 miljardista eurosta sijoitetaan Lissabonin strategian ensisijaisiin tavoitteisiin: osaamistalous, tutkimus, tuotekehitys ja innovointi, inhimillinen pääoma ja yritysten kehittäminen.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 11 joulukuuta 2007 ”Kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian toteutus jäsenvaltioissa ja alueilla EU:n koheesiopolitiikan kautta vuosina 2007–2013” [COM(2007) 798 lopullinen – Ei julkaistu EUVL :ssä].

TIIVISTELMÄ

Komissio julkistaa ensimmäisen tiivistelmän työllisyys- ja sosiaalipolitiikan uusia ohjelmia ja strategioita koskevien neuvottelujen tuloksista uudistetussa koheesiopolitiikassaan. Komissiota kiinnostaa niiden mahdollinen hyöty kasvu- ja työllisyyspolitiikalle uudistetussa Lissabonin strategiassa.

Tämä tiedonanto on osa pakettia, jossa määritellään Euroopan unionin (EU) toimet Lissabonin sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi vuosina 2008–2011 ja arvioidaan, miten hyvin strategian päämääriä on toteutettu kaudella 2005–2007.

Koheesiopolitiikka Lissabonin prosessin ytimessä

Vuoden 2006 uudistuksen jälkeen koheesiopolitiikka on keskittynyt Lissabonin strategian (2007–2013) ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen: EU:sta tehdään entistä houkuttelevampi paikka työntekijöille ja sijoittajille, edistetään innovointia, yrittäjähenkeä ja osaamistaloutta sekä luodaan useampia ja parempia työpaikkoja.

Uudistettu koheesiopolitiikka on johtanut vastuiden delegointiin paikallisille ja alueellisille yhteistyökumppaneille, näiden tietojen ja resurssien jakamiseen sekä paikallis- ja aluetasolle mukautettujen strategioiden kehittämiseen.

Lissabonin strategian tavoitteet on pyrittävä saavuttamaan ottaen kuitenkin huomioon kunkin maan tilanne ja ongelmat. Jäsenvaltiot myöntävät näin oman tukensa näitä tavoitteita suosiville toimille ja rakenneuudistuksille, jotka on määritelty kansallisissa uudistusohjelmissa.

Lissabonin tavoitteet etusijalle

Koheesiopolitiikan talousarvio kohoaa 347 miljardiin euroon kaudella 2007–2013. Tähän voidaan lisätä vielä 160 miljardia, jotka tulevat eri maissa julkisista ja yksityisistä lähteistä. Noin 80 prosenttia näistä resursseista kohdennetaan lähentymistavoitteen kannalta tärkeille alueille, ja tästä 65 prosenttia liittyy Lissabonin strategiaan. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta tärkeät alueet saavat 16 prosenttia koheesiopolitiikan tuesta, ja tästä 82 prosenttia kohdistuu Lissabonin strategiaan liittyviin toimiin.

Työ keskittyy Lissabonin strategian neljään ensisijaiseen tavoitteeseen:

• osaamisen ja innovoinnin tukeminen
• yritysten (varsinkin pk-yritysten) potentiaalin hyödyntäminen
• työnsaantimahdollisuuksien parantaminen joustoturvan avulla joustoturvan
• energiavarojen hallinnan tehostaminen.

Investoinnit osaamiseen ja innovointiin

Koheesio-ohjelmista myönnetään 85 miljardia euroa osaamiseen ja innovointiin, varsinkin yritysten innovointikyvyn (49,5 miljardia) ja työntekijöiden taitojen parantamiseen, teknologian levittämiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen sekä yritysten perustamiseen ja työvoiman joustavuuden edistämiseen.

Tällä alalla on hyödynnettävä nykyisiä osaamiskeskuksia, parannettava kansallisia ja alueellisia kykyjä, hankittava yksityistä rahoitusta ja hyödynnettävä nykyisiä mahdollisuuksia. Apuna on yhteinen aloite uuden sukupolven infrastruktuurin, huippuluokan tutkimuslaboratorioiden ja -välineiden rakentamiseksi.

Yritysten potentiaalin hyödyntäminen

Koheesiopolitiikka auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä)investoimaan henkilöstöön, ottamaan käyttöön tehokkaita johtamisjärjestelmiä, parantamaan työilmapiiriä, ennakoimaan taloudellisia muutoksia ja vähentämään byrokratiaa.

Kaudella 2007–2013 lähes 19 miljardia euroa kohdennetaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja maailmanmarkkinoille pääsyyn. Pk-yritysten saatavilla on myös muita tuenlähteitä Jeremie- ja Jessica-aloitteiden ansiosta, jotka tarjoavat alueille teknistä ja taloudellista tukea.

Mikroluottolaitosten tukemiseen perustetulla Jasmine-aloitteella kehitetään työllisyyttä ja vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Julkistetussa tiedonannossa ehdotetaan synergian luomista koheesiopolitiikan, tutkimuksen puiteohjelmien sekä kilpailukyky- ja innovointiohjelman välille.

Työllisyyden parantaminen joustoturvan avulla

Koheesiopolitiikalla rahoitetaan kaudella 2007–2013 joustoturvaan liittyviä asioita yhteensä noin 50 miljardilla eurolla. Uusien ohjelmien tarkoituksena on parantaa työllisyyttä joustoturvan avulla, auttamalla yrityksiä toteuttamaan henkilöstöstrategioita ja tuottavampia työskentelytapoja sekä helpottamalla rakenneuudistuksista johtuvia muutoksia.

Työmarkkina- ja koulutuspolitiikalla edistetään työelämässä tarvittavia taitoja ja pätevyyksiä. Koulutusjärjestelmien uudistuksiin myönnetty tuki nousee 25,3 miljardiin euroon.

Energiavarojen hallinnan tehostaminen

Uusissa ohjelmissa korostetaan energiavarojen hallinnan parantamista sekä tehokkaan ja yhtenäisen energiapolitiikan kehittämistä. Kauteen 2000–2006 verrattuna uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen kohdistuvat investoinnit ovat viisinkertaiset yhdentymistavoitteessa ja seitsenkertaiset Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteessa.

Suosituksiin ja ensisijaisiin tavoitteisiin vastaaminen

Investoinnit Lissabonin tavoitteiden toteutukseen käsittävät useita aloja, joiden monitahoisuus voi aiheuttaa ongelmia jäsenvaltioille. Niiden ratkaisemiseksi myönnetään 51 miljardia euroa ohjelmille, joilla pyritään vahvistamaan synergiaa ympäristönsuojelun, riskien torjunnan ja kasvun välillä.

Mukautettu liikenneverkko on välttämätön talouskehitykselle. Etusijalla on Euroopan laajuisten liikenneverkkojen laajentaminen (RTE-T), johon on myönnetty 38 miljardia euroa. TEN-T -verkon saavutettavuuden ja ympäristöystävällisempien liikennejärjestelmien edistämiseen annetaan 34 miljardia euroa.

Lähes 3,6 miljardia euroa kohdennetaan julkishallintojen ja julkisten palveluiden nykyaikaistamiseen, jotta ne kehittäisivät ja toteuttaisivat politiikkaa tehokkaasti. Teknisellä Jaspers-tuella autetaan uusia jäsenvaltioita toteuttamaan laadukkaita hankkeita, joille EU voi myöntää taloudellista tukea.

Yhteistyökumppanien kannustaminen

Kansallisten uudistusohjelmien koordinoinnin vastuuhenkilöiden ja koheesiopolitiikkaan liittyvien ohjelmien strategiaa ja ohjelmia valmistelevien henkilöiden välistä yhteistyötä lisätään yleisesti. Ponnisteluita on lisättävä, jos yhteistyö ei ole vielä riittävän tehokasta.

Kaikkien osapuolten välistä yhteistyötä on syvennettävä koheesiopolitiikan ohjelmien kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Viimeksi mainittu liittyy puolestaan ”pystysuoriin osallistujiin” (EU sekä kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset) ja ”vaakasuoriin” osallistujiin (yritysten, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden edustajat).

Lissabonin prosessiin kuuluvan koheesiopolitiikan arviointi ja seuranta

Säännöllisin välein julkistetaan katsauksia koheesiopolitiikan vaikutuksesta kasvuun ja työllisyyteen. Näin tehdään ristikkäinen varmistus sekä taataan kansallisten uudistusohjelmien ja koheesiopolitiikan ohjelmien yhdenmukainen hallinto.

Jäsenvaltiot esittelevät joka vuosi kertomuksensa ohjelmassa myönnetystä tuesta sekä vuosina 2009 ja 2012 kertomukset koheesiopolitiikan vaikutuksesta Lissabonin strategiaan.

Komissio laatii (vuosina 2010 ja 2013) kertomuksen kansallisesta tuesta ja tarpeesta muokata ohjelmia uusiin haasteisiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 14 toukokuuta 2008 koheesiopolitiikan strategioita ja ohjelmia ohjelmakaudella 2007–2013 koskevien neuvottelujen tuloksista [COM(2008) 301 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen neuvotteluiden (ΕΝ) jälkeen komissio esittelee koheesiopolitiikan ensisijaiset tavoitteet ohjelmakaudelle 2007–2013. Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti lähentymistavoitteisiin, alueiden kilpailukykyyn ja yhteistyöhön myönnetyllä taloudellisella tuella edistetään innovointia, tutkimusta, työntekijöiden taitoja ja inhimillistä pääomaa.

Alueelliset ja toimialakohtaiset strategiat on sopeutettu uusiin haasteisiin. Myös investointien on tuettava eurooppalaisyritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla helpottamalla niiden pääsyä markkinoille ja auttamalla niitä pärjäämään rakenneuudistuksissa. EU-maiden väestön vanheneminen ja väestönmuutokset edellyttävät, että työmarkkinoille pääsyä ja työntekijöiden taitoja parannetaan huomattavasti. Koheesiopolitiikassa otetaan huomioon erityisesti siirtolaisten kotouttaminen, syrjinnän torjunta, köyhyys ja syrjäytyminen. Ohjelmilla tuetaan uusien ympäristöpalveluiden, uusien taitojen sekä infrastruktuurin rahoituksen kehittämistä, joiden avulla pyritään saavuttamaan kestävää kehitystä, ilmastonmuutoksen hidastamista ja energiapolitiikkaa koskevat EU:n tavoitteet.

Rahoitushallinnon hajauttaminen tehostaa osaltaan ohjelmien hallintoa. Viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välinen monitasoinen kumppanuus strategioiden kehittämiseksi antaa myös mahdollisuuden muokata investointeja alueellisiin ja paikallisiin oloihin. Lisäksi aiemmilla ohjelmakausilla hyviksi havaittujen toimintatapojen vaihtaminen tehostaa julkisten menojen käyttöä.

Niiden levittäminen varmistetaan yhteisön aloitteilla, varsinkin uudella aloitteella Alueet talouden muutosten edistäjinä (EN) (FR) ja alueellisen yhteistyön tavoitteella.

Viimeisin päivitys 03.03.2009