Suosituksella pyritään edistämään EU-maiden viranomaisten verkottumista, jotta voitaisiin kehittää käytäntöjä ja työkaluja kouluopetuksen laadun arvioimiseen.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Vaikka koulujärjestelmän laatua ei voidakaan määritellä absoluuttisesti, on silti mahdollista asettaa tavoitteita ja arvioida, millä tavoin ne saavutettaisiin parhaiten.
Näihin tavoitteisiin kuuluu koulunsa varhain keskeyttävien nuorten vähentäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta yleisesti. Suosituksessa eritellään kaksi laadun arvioinnin muotoa:
- ulkoinen arviointi
- itsearviointi.
Suosituksessa kannustetaan kaikkia koulutuksen sidosryhmiä (opettajat, oppilaat, vanhemmat ja asiantuntijat) osallistumaan koulujen ulkoiseen arviointiin ja itsearviointiin. Ulkoisen arvioinnin tarkoitus on antaa metodologista tukea koulujen itsearvioinnille sekä tarjota ulkopuolinen näkemys koulusta.
Eurooppalaisen koulujärjestelmän tärkeimpiä ominaispiirteitä on moninaisuus. Sen vuoksi ei ole mahdollista luoda sellaisia standardoituja arviointimenetelmiä, joita voitaisiin soveltaa kaikissa jäsenmaissa. Kaikissa EU:n laajuisissa laadunarvioinneissa pitää ottaa huomioon kullekin maalle ominaiset sosiokulttuuriset, historialliset ja poliittiset näkökohdat.
Suosituksessa korostetaan, että tietojen jakaminen maiden kesken antaa eniten lisäarvoa koko EU:lle. Tietoja tulisi vaihtaa erityisesti menetelmien kehittämisestä ja toimintatapoja koskevista hyvistä esimerkeistä. Tämä vaihto voidaan toteuttaa
- käyttämällä uusia teknologioita
- järjestämällä konferensseja, seminaareja ja keräämällä tietoja
- kehittämällä välineitä ja julkaisemalla tuloksia.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pyytävät Euroopan komissiota
- perustamaan internet-tietokannan, jonka avulla levitettäisiin välineitä, esimerkkejä hyvistä toimintatavoista ja koulujen laadun arviointia koskevia tehokkaita välineitä
- laatimaan selvityksen eri EU-maissa jo käytössä olevista perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen laadunarvioinnin välineistä ja strategioista
- sisällyttämään saadut tulokset jo olemassa oleviin ohjelmiin ja kehittämään nykyisiä verkostoja
- esittämään joka kolmas vuosi kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle
- tekemään ehdotuksia tämän kertomuksen perusteella.

Neuvoston päätelmät vuodelta 2014

Toukokuussa 2014 julkaistuissa päätelmissä EU-maiden opetusministerit korostivat laadunvarmistusmekanismien olevan tärkeässä roolissa, kun autetaan oppilaitoksia ja poliittisia päättäjiä tarjoamaan laadukasta opetusta ja koulutusta. Laadukas opetus ja koulutus luovat hyvän pohjan työllistymiselle, sosiaaliselle osallisuudelle ja taloudelliselle kehitykselle.
Ministerit pitivät tärkeänä sitä, että laadunvarmistus perustuu periaatteisiin, jotka eivät ole vain ”tarkistusluettelo” ja että koko ajattelutapaa tulisi kehittää niin, että opetuksen ja oppimisen laatua kehitettäisiin jatkuvasti.

Tutkimukset

Vuonna 2015 julkaistiin kaksi tähän liittyvää tutkimusta:

Eurydicen julkaisema raportti, jossa tarkastellaan, miten 32 Euroopan maassa arvioidaan koulujen laatua vertailemalla lähestymistapoja, rakenteita ja koulujen arviointijärjestelmien rooleja.
Euroopan komission vertaileva tutkimus EU:n koulujärjestelmien laadunvarmistuksesta. Siinä tutkittiin laadunvarmistusjärjestelmiä, -menettelyjä, -toimintoja ja -käytänteitä perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa. Tutkimuksessa pohditaan myös, miten EU:n toiminta tällä kentällä voi antaa lisäarvoa kansallisella tasolla.

TAUSTAA

Lisätietoja:

Koulutus: tavoitteiden asettaminen ja edistyksen mittaaminen (Euroopan komissio)

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2001/166/EY, annettu 12 päivänä helmikuuta 2001, eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadun arvioinnissa (EYVL L 60, 1.3.2001, s. 51–53).

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta, annettu 20 päivänä toukokuuta 2014 (EUVL C 183, 14.6.2014, s. 30–35).

Viimeisin päivitys: 06.11.2017

Top

All