Tämän Euroopan teemavuoden yleisinä tavoitteina on suojata, vaalia, uudellenkäyttää, kehittää ja edistää Euroopan kulttuuriperintöä yhdessä Euroopan unionin kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kulttuuriperintöalan ja kansalaisyhteiskunnan kanssa

auttamalla osoittamaan, että Euroopan kulttuuriperinnöllä on keskeinen osa kulttuurinen monimuotoisuudessa ja kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa
parantamalla alan lukuisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen
korostamalla kulttuuriperinnön tärkeyttä EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n ulkopuolisten valtioiden välisten suhteiden ylläpitämisessä.

Tällä Eurooppalaisella teemavuodella on 14 tavoitetta. Näitä 2 artiklassa asetettuja tavoitteita ovat seuraavat:

toteuttaa ihmiskeskeisiä, osallistavia, tulevaisuuteen suuntautuvia, yhtenäisiä, kestäviä ja eri politiikanaloja sivuavia toimia
edistää innovatiivisia kulttuuriperintöä hallitsevia, sitä laajasti saavutettavaksi tuovia, sen tutkimista ja siitä keskusteluun kannustavia toimintatapoja
edistää kulttuuriperinnön ja ympäristön sekä alueellisten ja paikallisten kehitysstrategioiden välisiä yhteisvaikutuksia
tukea erityistaitojen kehittämistä ja kulttuuriperinnön käyttöä nykypäivän kulttuuriteosten ja innovoinnin innoituksen lähteenä
lisätä erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten sekä paikallisyhteisöjen ja vaikeasti tavoitettavien ryhmien tietoisuutta perinnöstä
tukea EU:n tason ja kansallisen tason toimia, joilla ehkäistään kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa
tunnistaa Euroopan ja sen kulttuuriperinnön kannalta symbolisesti ja historiallisesti merkittäviä päiviä.

Tämän Eurooppalaiset teemavuoden tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset keskittyvät seuraaviin asioihin:

aloitteisiin ja tapahtumiin, joilla edistetään keskustelua ja lisätään tietoisuutta kulttuuriperinnön merkityksestä sekä edistetään kansalaisten osallistumista
tiedotukseen, näyttelyihin, koulutukseen ja kampanjoihin, joissa kerrotaan kulttuurien monimuotoisuuden ja vuoropuhelun arvoista
jaettuun kokemukseen hyvistä käytännöistä
eurooppalaiseen teemavuoteen liittyvien hankkeiden ja verkostojen sekä tutkimustulosten edistämiseen
muihin Euroopan komission ja kansallisten viranomaisten määrittämiin toimenpiteisiin.

Koordinointi-, yhteistyö- ja rahoitustarpeet edellyttävät seuraavia toimenpiteitä:

jäsenvaltioiden on nimettävä kansalliset koordinaattorit
komission on
- kutsuttava säännöllisesti koolle kansallisten koordinaattoreiden kokouksia eurooppalaiseen teemavuoden sujuvoittamiseksi ja tietojen vaihtamiseksi sekä kulttuuriperintöalan sidosryhmien ja elinten edustajien kokouksia, mukaan luettuina olemassa olevien ylikansallisten kulttuuriverkostojen ja asiaankuuluvien valtiosta riippumattomien järjestöjen sekä nuorisojärjestöjen edustajat
- tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston ja Unescon, kanssa
- toteutettava toimia, joilla estetään EU:n rahoituksen petoksellinen tai laiton käyttö, tarvittaessa yhdessä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tai Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa.

Määrärahat kahdelle vuodelle (1. tammikuuta 2017–31. joulukuuta 2018) olivat 8 miljoonaa euroa.

Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Euroopan alueiden komitealle kertomuksen teemavuoden tuloksista 31. joulukuuta 2019 mennessä.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Päätöstä on sovellettu 9. kesäkuuta 2017 alkaen.

TAUSTAA

Teemavuoden tunnus oli ”Kulttuuriperintömme – kun mennyt kohtaa tulevan”. Tämä olikin totta, sillä vuosi 2018 oli Euroopalle symbolisesti ja historiallisesti merkittävä.
Ensimmäisen maailmansodan loppumisesta ja useiden jäsenvaltioiden itsenäistymisestä tuli vuonna 2018 kuluneeksi 100 vuotta, ja kolmikymmenvuotisen sodan loppumisesta tuli kuluneeksi 400 vuotta.
Vuoden aikana komissio toteutti yhdessä Euroopan neuvoston ja Unescon sekä muiden kumppanien kanssa kymmenen pitkän aikavälin aloitetta ja järjesti 37 maassa 23 000 tapahtumaa, joihin osallistui 12,8 miljoonaa osallistujaa.
Kulttuuriperintö on tärkeä taloudellinen voimavara Euroopalle. Alalla työskentelee 300 000 henkilöä ja heidän lisäkseen 7,8 miljoonaa EU:n työpaikkaa liittyy epäsuorasti perintöön.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa todetaan, että EU:n on kunnioitettava sen kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehdittava Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artikla määrää EU:n myötävaikuttamaan siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla Euroopan yhteistä kulttuuriperintöä.

Ks. lisätietoja:

Kulttuuri ja luovuus (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/864, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (EUVL L 131, 20.5.2017, s. 1–9)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – I osasto – Yhteiset määräykset – 3 artikla (aiempi SEU-sopimuksen 2 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 17)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu versio – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – XIII osasto – 167 artikla (aiempi EY-sopimuksen 151 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 121–122)

Viimeisin päivitys: 17.11.2022

Top

All