EUR-Lex Přístup k právu Evropské unie

Zpět na úvodní stránku EUR-Lex

Tento dokument je výňatkem z internetových stránek EUR-Lex

EU:n monivuotinen rahoituskehys (2021–2027)

EU:n monivuotinen rahoituskehys (2021–2027)

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU, Euratom) 2020/2093 vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

ASETUKSEN TARKOITUS

Asetuksessa määritellään menojen vuosittaiset enimmäismäärät Euroopan unionin (EU) politiikanaloille vuosina 2021–2027. Kyseisenä aikana hyväksyttyjen vuotuisten talousarvioiden on oltava tämän yleisen kehyksen mukaisia.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa vahvistetaan vuosiksi 2021–2027 vuotuiset enimmäismäärät (”monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät”) EU:n menoille kokonaisuutena ja pääluokittain keskeisten politiikanalojen mukaisesti (”monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet”).

Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus hyväksytään erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen niin, että Euroopan unionin neuvosto tekee yksimielisen päätöksen saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän.

EU:n kolmen tärkeimmän talousarviosta vastaavan toimielimen (parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission) on varmistettava, että EU:n vuotuisten talousarvioiden menot noudattavat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan vuosien 2021–2027 enimmäismääräksi 1 074 miljardia euroa (kaikki määrät vuoden 2018 hintoina), joka kattaa seitsemän pääalaa seuraavasti eriteltynä.

  • Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous: 132,8 miljardia euroa
  • Koheesio, palautumiskyky ja arvot: 377,8 miljardia euroa
  • Luonnonvarat ja ympäristö: 356,4 miljardia euroa
  • Muuttoliike ja rajaturvallisuus: 22,7 miljardia euroa
  • Turvallisuus ja puolustus: 13,2 miljardia euroa
  • Naapurialueet ja muu maailma: 98,4 miljardia euroa
  • EU:n yleinen hallinto: 73,1 miljardia euroa.

Monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetaan myös maksujen enimmäismäärät kauden aikana kahdelle laajamittaiselle hankkeelle:

  • EU:n avaruusohjelma (13,202 miljardia euroa)
  • kansainvälinen lämpöydinkoereaktori (5 miljardia euroa).

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetaan myös enimmäismäärät, jotka voidaan käyttää monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi hätätilanteisiin reagoimiseen tai ennakoimattomiin tarpeisiin hyödyntämällä seuraavia ”erityisrahoitusvälineitä”:

  • Euroopan globalisaatiorahasto (186 miljoonaa euroa vuosittain)
  • solidaarisuus- ja hätäapuvaraus (1,2 miljardia euroa vuosittain)
  • brexit-mukautusvaraus alueille ja aloille, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroaminen on vaikuttanut eniten (5 miljardia euroa kauden aikana)
  • yksi ainoa liikkumavaraväline, joka mahdollistaa käytettävissä olevien liikkumavarojen siirtämisen varainhoitovuosien välillä ja joissakin tapauksissa myös monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden välillä
  • joustoväline, jolla katetaan ennakoimattomat menot, joita ei voida rahoittaa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien rajoissa (915 miljoonaa euroa vuosittain).

Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin tehdään useita muutoksia sen voimassaoloaikana. Niitä ovat

  • vuotuiset tekniset mukautukset käypinä hintoina, kun komissio laatii seuraavan vuoden talousarvioesitystä,
  • ohjelmakohtaiset mukautukset, mikä tarkoittaa, että EU:n sääntöjensä rikkomisesta määräämistä sakoista saamia vuotuisia tuloja vastaava määrä asetetaan saataville tiettyjä EU:n ohjelmia/politiikkoja varten – tästä kertyy 11 miljardia euroa vuosina 2022–2027.

Muita monivuotiseen rahoituskehykseen tehtäviä mukautuksia voivat olla

  • sellaisten talousarviositoumusten palauttaminen, jotka on keskeytetty talouden tehokkaan ohjauksen ja hallinnan varmistamiseksi tai EU:n talousarvion suojaamiseksi – kun keskeytys on lopetettu, määrät voidaan käyttää seuraavana vuonna
  • 1. tammikuuta 2021 jälkeen hyväksyttyihin uusiin sääntöihin tai ohjelmiin liittyvien talousarviositoumusten ja maksujen siirtäminen ajan mittaan.

Monivuotista rahoituskehystä voidaan tarkistaa – noudattaen samaa erityistä lainsäätämisjärjestystä kuin sen hyväksymisessä – seuraavista syistä:

  • ennakoimattomat tilanteet
  • perussopimuksiin tehtävä tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia
  • uusien EU:n jäsenvaltioiden liittyminen
  • Kyproksen jälleenyhdistyminen.

Monivuotista rahoituskehystä tarkistettiin helmikuussa 2024 muuttamalla asetusta (EU, Euratom) 2024/765. Tarkistuksella asetettiin käyttöön vielä 64,6 miljardia euroa EU:n kohtaamien uusien ja kehittymässä olevien haasteiden ratkaisemiseksi ja sellaisten oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi, joita ei muutoin voitu täyttää nykyisten talousarviomäärärahojen enimmäismäärien puitteissa. Tähän lisärahoitukseen kuuluvat

  • tuki Ukrainalle – 50 miljardia euroa (17 miljardia euroa avustuksina ja 33 miljardia euroa lainoina)
  • muuttoliike ja rajaturvallisuus – 2 miljardia euroa
  • naapurialueet ja muu maailma – 7,6 miljardia euroa
  • Euroopan puolustusrahasto Euroopan strategisten teknologioiden kehitysvälineen puitteissa – 1,5 miljardia euroa
  • joustoväline – 2 miljardia euroa
  • solidaarisuus- ja hätäapuvaraus – 1,5 miljardia euroa.

Parlamentin, neuvoston ja komission on toteutettava toimenpiteitä vuotuisen talousarviomenettelyn helpottamiseksi, tehtävä yhteistyötä vilpittömässä mielessä ja toimittava johdonmukaisesti talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti (ks. tiivistelmä).

Monivuotisessa rahoituskehyksessä edellytetään, että komissio esittää ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1. heinäkuuta 2025.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen.

TAUSTAA

Monivuotisen rahoituskehyksen 1 074,3 miljardia euroa ja Euroopan unionin elpymisvälineestä annetun asetuksen (EU) 2020/2094 poikkeuksellinen ja väliaikainen 750 miljardin euron lisäys (ks. tiivistelmä) tarjoavat ennennäkemättömän 1,8 biljoonan euron tuen EU:n elpymiselle covid-19-pandemiasta siten, että keskitytään erityisesti EU:n talouden nykyaikaistamiseen ja siirtymiseen vihreään ja digitaaliseen tulevaisuuteen.

Uusi monivuotinen rahoituskehys alkoi samaan aikaan kuin päätöksellä (EU, Euratom) 2020/2053 (ks. tiivistelmä)) tehdyt muutokset EU:n omien varojen järjestelmään tulivat voimaan.

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11–22).

Asetukseen (EU, Euratom) 2020/2093 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 16 päivänä joulukuuta 2020, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 28–46).

Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 23–27).

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1–10).

Viimeisin päivitys: 10.07.2024

Nahoru