Yleissopimuksella pyritään varmistamaan, että Atlantin tonnikalakanta pysyy tasolla, joka mahdollistaa suurimman kestävän saaliin elintarvike- ja muuhun käyttöön, ja perustetaan Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (ICCAT).
Pöytäkirjalla muutetaan yleissopimusta, ja siinä korostetaan pitkän aikavälin säilyttämistavoitetta.
Euroopan yhteisö liittyi yleissopimukseen vuoden 1986 päätöksellä.
Vuoden 2019 päätös merkitsee pöytäkirjan allekirjoittamista Euroopan unionin (EU) puolesta ja sen väliaikaista soveltamista.
Asetuksessa vahvistetaan ICCAT:n hoitamien tonnikalalajien pyyntiin liittyvät hoito-, säilyttämis- ja valvontasäännöt.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Huomautus: tämä tiivistelmä kattaa yleissopimuksen sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna pöytäkirjalla.

Rakenne

Yleissopimuksella perustetaan sen tavoitteiden toteuttamista varten ICCAT, joka soveltaa ennalta varautuvaa ja ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa muun muassa

käyttämällä parasta saatavilla olevaa tieteellistä näyttöä
suojelemalla meriympäristön monimuotoisuutta
tekemällä oikeudenmukaisia ja avoimia päätöksiä.

Yleissopimuksen mukaan ICCAT:n komission on kokoonnuttava joka toinen vuosi, ja siinä on oltava enintään kolme kunkin ICCAT:n jäsenen valtuutettua, joilla on avustajinaan asiantuntijoita ja neuvonantajia. Todellisuudessa ICCAT:n komissio kokoontuu vuosittain ja vastaa

tonnikalojen ja niiden lähilajien sekä valtamerilajeiksi ja pelagisiksi lajeiksi katsottavien ja laajasti vaeltavien leveäsuisten rustokalojen (esimerkiksi haiden, rauskujen ja saharauskujen) (ICCAT-lajit) populaatioiden tutkimisesta käyttäen mahdollisuuksien mukaan ICCAT:n komission jäsenten virallisten elinten teknisiä ja tieteellisiä palveluja
ICCAT-lajien nykytilanteeseen ja -kehitykseen liittyvien tilastotietojen keräämisestä ja erittelystä
sellaisiin toimenpiteisiin ja menetelmiin liittyvien tietojen tutkimisesta ja arvioinnista, joilla pyritään ylläpitämään ICCAT-lajien populaatiot
selvitysten ja tutkimusten suosittelemisesta komission jäsenille ja
työnsä tulosten julkaisemisesta.

ICCAT:n neuvosto kokoontuu kerran ICCAT:n komission kokousten välisenä aikana. Se koostuu ICCAT:n puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta sekä 4–10 jäsenen edustajista.

ICCAT:n komissio nimittää toimeenpanevan sihteerin ja voi perustaa alakomissioita lajikohtaisesti tai maantieteellisen alueen mukaan.

Suositukset

ICCAT antaa tieteellisen näytön perusteella suosituksia, joiden tarkoituksena on

varmistaa ICCAT-lajien pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävä käyttö säilyttämällä kantojen runsaus vähintään sellaisella tasolla, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, tai palauttamalla se vähintään tällaiselle tasolle
edistää sellaisten muiden lajien suojelua, jotka ovat riippuvaisia ICCAT-lajeista tai jotka liittyvät niihin, populaatioiden pitämiseksi sellaisen tason yläpuolella, jolla niiden lisääntyminen voi olla vakavasti uhattuna, tai niiden palauttamiseksi sellaisen tason yläpuolelle.

Vastalauseet ja riidat

ICCAT:n komission jäsenet voivat esittää suosituksia koskevia kirjallisia vastalauseita, jos

suositus on ristiriidassa yleissopimuksen tai kansainvälisen oikeuden kanssa
suositus syrjii perusteettomasti vastalauseen esittänyttä jäsentä
jäsen ei voi käytännössä noudattaa toimenpidettä tai
on turvarajoituksia, joiden vuoksi vastalauseen esittänyt jäsen ei voi noudattaa toimenpidettä.

Riitojen osapuolten on kuultava toisiaan riitojen ratkaisemiseksi sovintoteitse ja mahdollisimman pian. Jos riitaa ei ratkaista, se voidaan toimittaa ratkaistavaksi lopulliseen ja sitovaan välimiesmenettelyyn yhteisestä pyynnöstä. Riidanratkaisumenettelyt esitetään liitteessä.

Soveltaminen

ICCAT:n komission jäsenet sopivat toteuttavansa kaikki tarvittavat toimenpiteet yleissopimuksen soveltamisen varmistamiseksi, ja jäsenten on toimitettava joka toinen vuosi tai tarvittaessa yhteenveto tässä tarkoituksessa toteuttamistaan toimenpiteistä. ICCAT:n komission jäsenten on

toimitettava pyynnöstä kaikki käytettävissä olevat tilastolliset, biologiset ja muut tieteelliset tiedot
sallittava se, että ICCAT:n komissio hankkii tiedot suoraan yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä, jotka haluavat niitä antaa
tehtävä yhteistyötä toisten jäsenten kanssa asianmukaisten ja tehokkaiden toimenpiteiden osalta
perustettava kansainvälinen valvontajärjestelmä lainkäyttöalueellaan.

Rahoitusjärjestelyt

Jokainen ICCAT:n komission jäsen maksaa talousarvioon määrän, joka on laskettu ICCAT:n komission hyväksymien varainhoitomääräysten mukaisesti ja joka perustuu saaliiden yhteenlaskettuun elopainoon ja säilykkeiden yhteenlaskettuun nettopainoon sekä jäsenten taloudelliseen kehitykseen.

Yhteistyö

Yleissopimuksessa edellytetään, että ICCAT:n komissio tekee yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä muiden kansainvälisten kalastuskomissioiden ja sellaisten tiedejärjestöjen kanssa, jotka voisivat myötävaikuttaa sen työhön. Ne voisivat mahdollisesti osallistua (ilman äänioikeutta) myös ICCAT:n komission kokouksiin.

Vuoden 2017 asetus

Asetuksessa (EU) 2017/2107 vahvistetaan ICCAT:n hoitamien laajasti vaeltavien kalalajien säilyttämis- ja valvontasäännöt (kyseiset lajit luetellaan liitteessä). Asetukseen sisältyy erityistoimenpiteitä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä seuraaville lajeille ICCAT:n yleissopimusalueella:

trooppiset tonnikalat
Pohjois-Atlantin valkotonnikala
miekkakala
sini- ja valkomarliini
hait
merilinnut ja
merikilpikonnat.

Se sisältää myös sääntöjä, jotka koskevat

lupia
saaliiden valvontaa
jälleenlaivausta
tieteellisiä tarkkailijaohjelmia
EU:n ulkopuolisten maiden kalastusalusten tarkastamista EU:n jäsenvaltioiden satamissa
täytäntöönpanon valvontaa.

VOIMAANTULO

Yleissopimus tuli voimaan 21. maaliskuuta 1969.
Yleissopimus, sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjalla, on avoinna kaikkien Yhdistyneiden kansakuntien tai sen erityisjärjestön jäsenenä olevien valtioiden allekirjoitettavaksi. Se tulee voimaan, kun seitsemän hallitusta ratifioi sen, hyväksyy sen tai liittyy siihen.
Asetusta on sovellettu 3. joulukuuta 2017 alkaen.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

Alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt (Euroopan komissio)
ICCAT (verkkosivusto).

ASIAKIRJAT

Kansainvälinen yleissopimus Atlantin tonnikalojen suojelusta (EYVL L 162, 18.6.1986, s. 34–38)

Atlantin tonnikalojen suojelusta tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Pöytäkirja Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamisesta (EUVL L 313, 4.12.2019, s. 3–13)

Neuvoston päätös 86/238/ETY, tehty 9 päivänä kesäkuuta 1986, yhteisön liittymisestä kansainväliseen yleissopimukseen Atlantin tonnikalojen suojelusta sellaisena kuin se on muutettuna yleissopimuksen sopimuspuolina olevien valtioiden täysivaltaisten edustajien konferenssin päätösasiakirjaan liitetyllä Pariisissa 10 päivänä heinäkuuta 1984 allekirjoitetulla pöytäkirjalla (EYVL L 162, 18.6.1986, s. 33)

Neuvoston päätös (EU) 2019/2025, annettu 18 päivänä marraskuuta 2019, Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 313, 4.12.2019, s. 1–2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2107, annettu 15 päivänä marraskuuta 2017, Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) yleissopimusalueella sovellettavista hoito-, säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1936/2001, (EY) N:o 1984/2003 ja (EY) N:o 520/2007 muuttamisesta (EUVL L 315, 30.11.2017, s. 1–39)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 17.01.2022

Top