Muut maksuvälineet kuin käteisraha – petosten ja väärennysten torjunta

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi (EU) 2019/713 muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivin tavoitteena on

• varmistaa, että maksutapahtumat, jotka suoritetaan millä tahansa muulla maksuvälineellä kuin käteisrahalla – fyysisellä maksuvälineellä, kuten pankkikortilla, tai virtuaalisella maksuvälineellä, kuten mobiilimaksulla – määritellään rikoksiksi
• kriminalisoida maksuvaltuutustietojen varastaminen ja väärinkäyttö sekä eteenpäin myyminen ja levittäminen
• lähentää direktiivissä määriteltyjen rikosten rangaistustasoa jäsenvaltioissa
• helpottaa tietojenvaihtoa ja rajatylittävää yhteistyötä
• kannustaa rahoituslaitoksia ja muita yksityisiä tahoja ilmoittamaan petoksista

• ennaltaehkäistä laitonta toimintaa ja varmistaa, että uhrit voivat saada apua ja tukea.

Direktiivillä korvataan puitepäätös 2001/413/YOS.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivissä vahvistetaan seuraavat teot rikosoikeudellisesti rangaistaviksi, kun ne on tehty tahallisesti:

• varastetun tai väärennetyn muun maksuvälineen kuin käteisrahan* käyttö petostarkoituksessa
• fyysisten maksuvälineiden (aineelliset muut maksuvälineet kuin käteisraha), kuten maksukorttien, varkaus, väärennys sekä laiton hallussapito ja hankinta (myös myynti)
• digitaalisten maksuvälineiden (aineettomat muut maksuvälineet kuin käteisraha), kuten mobiilimaksujen, verkkokukkaroiden ja virtuaalivaluuttojen, laiton vastaanotto, väärennys sekä laiton hallussapito ja hankinta (myös myynti)
• tietojärjestelmien hakkerointi ja datan manipulointi henkilön rahojen siirtämiseksi laittomasti
• yllytys yllä lueteltuihin rikoksiin ja avunanto niissä.

Lisäksi direktiivissä vahvistetaan edellytykset, joiden perusteella oikeushenkilöt (yhteisöt, joilla on oikeushenkilön asema) saatetaan vastuuseen rikoksista, sekä lähennetään rangaistuksia niin yksilöiden kuin oikeushenkilöidenkin osalta.

EU-maiden tulee

• varmistaa, että vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkijoilla ja syyttäjillä on käytettävissään riittävät resurssit
• perustaa ympärivuorokautisesti ja kaikkina viikonpäivinä käytettävissä oleva kansallinen yhteysviranomainen rikoksia koskevaa tietojenvaihtoa varten ja ilmoittaa se komissiolle, Europolille ja Eurojustille
• ottaa käyttöön menettelyt kiireellisiin avunpyyntöihin vastaamiseksi kahdeksan tunnin kuluessa
• mahdollistaa se, että rikoksista ilmoitetaan nopeasti lainvalvontaviranomaisille ja muille toimivaltaisille kansallisille viranomaisille
• kannustaa rahoituslaitoksia ja muita oikeushenkilöitä ilmoittamaan epäillyistä petoksista
• kirjata, tuottaa ja antaa anonyymejä tilastotietoja, jotka kuvaavat eri rikosten ilmoittamis-, tutkinta- ja tuomioistuinvaihetta, sekä toimittaa nämä tiedot komissiolle vuosittain.

Direktiivillä otetaan käyttöön apu- ja tukitoimia henkilötietopetosten uhreille, sekä yksilöille että oikeushenkilöille. Siinä kannustetaan EU-maita perustamaan keskitetty kansallinen verkossa toimiva tiedottamiskeskus petosten uhreja varten. EU-maiden tulee erityisesti

• tiedottaa ja antaa neuvoja siitä, miten petosten haittavaikutuksilta ja maineen vahingoittumiselta voidaan suojautua
• toimittaa tiedot elimistä, jotka käsittelevät henkilöllisyyteen liittyviä rikoksia ja uhrien tukemista
• uhrin otettua ensimmäisen kerran yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen toimittaa ilman aiheetonta viivytystä ohjeet siitä, miten
  • rikoksesta voi tehdä rikosilmoituksen
  • asiasta voi saada tietoja
  • voi tehdä valituksen, jos rikosoikeudellisessa menettelyssä ei kunnioiteta uhrin oikeuksia
  • voi saada yhteystiedot asiaa koskevia yhteydenottoja varten
• järjestää tiedotus- ja valistuskampanjoita sekä tutkimus- ja koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on vähentää petoksia.

Komissio

• laatii 31. elokuuta 2019 mennessä yksityiskohtaisen ohjelman direktiivin vaikutusten seuraamiseksi
• raportoi 31. toukokuuta 2023 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kansallisista toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot ovat toteuttaneet direktiivin noudattamiseksi
• laatii 31. toukokuuta 2026 mennessä arvion direktiivin vaikutuksista petosten torjuntaan ja ihmisoikeuksiin ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä on sovellettu 30. toukokuuta 2019 alkaen, ja se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 31. toukokuuta 2021 mennessä.

TAUSTAA

• Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunta (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/713, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta ja neuvoston puitepäätöksen 2001/413/YOS korvaamisesta (EUVL L 123, 10.5.2019, s. 18–29)

MUU ASIAAN LIITTYVÄ ASIAKIRJA

Neuvoston puitepäätös 2001/413/YOS, tehty 28 päivänä toukokuuta 2001, muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunnasta (EYVL L 149, 2.6.2001, s. 1–4)

Viimeisin päivitys: 06.04.2020