SEUT:n 207 artiklassa määritetään EU:n kauppapolitiikan oikeusperusta ja vahvistetaan menettelyt, joita on noudatettava, kun tehdään kaupan eri osa-alueita koskevia päätöksiä.

SEUT:n 218 artiklassa vahvistetaan EU:n säännöt, jotka koskevat neuvottelujen käymistä kolmansien osapuolten kanssa. Sitä sovelletaan neuvotteluihin EU:n ja yhden tai useamman EU:n ulkopuolisen maan tai kansainvälisten järjestöjen välillä.

Artiklat muodostavat oikeusperustan, jonka nojalla Euroopan komissio neuvottelee kansainvälisistä kauppasopimuksista saatuaan neuvostolta neuvotteluohjeet.

Vastavuoroista tunnustamista koskevilla sopimuksilla* pyritään edistämään tavaroiden kauppaa EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välillä poistamalla sen tekniset esteet helpottamalla vaatimustenmukaisuuden arvioinnin toteuttamista. Hallitusten välillä solmittujen kahdenvälisten sopimusten mukaisesti tuojamaa hyväksyy tiettyjen teollisuustuotteiden osalta tulokset vaatimustenmukaisuuden arvioinneista*, joita viejämaan nimetyt vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset suorittavat osoittaakseen, että tuovan sopimuspuolen vaatimukset täyttyvät.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Vastavuoroista tunnustamista koskevat sopimukset:

Sopimukset mahdollistavat sen, että EU-maat voivat testauttaa ja sertifioida tuotteensa nimetyssä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksessa EU:ssa varmistaakseen, että tuotteet täyttävät tuovan sopimuspuolen vaatimukset ja viedä ne sen jälkeen EU:n ulkopuolisiin maihin testaamatta niitä enää tuontimaassa, ja avaavat samat mahdollisuudet EU:n ulkopuolisille yrityksille ja nimetyille vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille EU:n ulkopuolella EU-maihin tuonnin osalta;
Sopimuksilla määritetään ehdot vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulosten vastavuoroiselle tunnustamiselle;
Sopimuksissa luetteloidaan valtuutetut laboratoriot, tarkastuslaitokset ja eri vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset*;
Sopimuksilla perustetaan EU:n ja Yhdysvaltojen edustajien sekakomitea, joka käsittelee sopimukseen liittyviä mahdollisia ongelmia.

EU:lla on sopimus vastavuoroisesta tunnustamisesta seuraavien maiden kanssa:

TAUSTAA

EU:n hallitukset sopivat 21. joulukuuta 1989 antamassaan päätöslauselmassa vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten periaatteista. Ne valtuuttivat 21. syyskuuta 1992 Euroopan komission neuvottelemaan vastavuoroista tunnustamista koskevista sopimuksista EU:n puolesta tiettyjen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Lisätietoja:

Vastavuoroista tunnustamista koskevat sopimukset (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

Vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus: kansainvälinen sopimus, jolla vähintään kaksi maata tunnustavat toistensa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulokset.

Vaatimustenmukaisuuden arviointi: ennen tuotteen markkinointia toteutettava menettely, jossa tuote testataan, tarkastetaan ja sertifioidaan, jotta varmistetaan, että se noudattaa asiaankuuluvaa lainsäädäntöä.

Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset: nämä arvioivat, täyttääkö tuote asiaankuuluvat sääntelyyn tai lainsäädäntöön perustuvat vaatimukset. Ne voivat olla valtion virastoja, kansallisia standardointivirastoja, kaupan alan järjestöjä, kuluttajajärjestöjä tai yksityisiä tai julkisia yrityksiä.

ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Viides osa: Unionin ulkoinen toiminta – II osasto: Yhteinen kauppapolitiikka – 207 artikla (aiempi EY-sopimuksen 133 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 140–141)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Viides osa: Unionin ulkoinen toiminta – V osasto: Kansainväliset sopimukset – 218 artikla (aiempi EY-sopimuksen 300 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 144–146)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston päätöslauselma, annettu 21 päivänä joulukuuta 1989, vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevasta laaja-alaisesta lähestymistavasta (EYVL C 10, 16.1.1990, s. 1–2)

Viimeisin päivitys: 07.12.2018

Top

All