Brysselin sopimus (Sulautumissopimus)
TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:
Sopimus Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta
SOPIMUKSEN TARKOITUS
Brysselin sopimus Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta (tunnetaan nimellä ”sulautumissopimus”) tehtiin tarkoituksena yhdistää kolme silloista Euroopan yhteisöä (EY) – Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY), Euroopan talousyhteisö (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (”Euratom”).
Sulautumissopimuksella kolme yhteisöä säilytettiin oikeudellisesti itsenäisinä, mutta niiden toimielimiä rationalisoitiin sulauttamalla yhteisöjen tuolloin itsenäiset täytäntöönpanoelimet – jolloin yhteisten eurooppalaisten toimielinten määräksi tuli viisi – ja kolmen yhteisön perustamissopimuksia muutettiin tämän mukaisesti.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Yhteinen neuvosto ja yhteinen komissio
- Täytäntöönpanoelimet sulautettiin seuraavasti:
- Euroopan yhteisöjen neuvosto – nykyisin Euroopan unionin neuvosto – korvasi yhtenä elimenä EHTY:n ministerineuvoston, ETY:n neuvoston ja Euratomin neuvoston.
- Euroopan yhteisöjen komissio – nykyisin Euroopan komissio – korvasi yhtenä elimenä EHTY:n korkean viranomaisen, ETY:n komission ja Euratomin komission.
- Uudet yhteiset täytäntöönpanoelimet kuitenkin jatkoivat toimintaansa kutakin kolmea yhteisöä koskevien perustamissopimusten mukaisesti sekä tämän sopimuksen uusien artiklojen mukaisesti.
- Niiden kokoonpanoa ja toimintaa koskevat säännöt koottiin yhtenäiseksi tekstiksi ja EY:n perustamissopimusten vastaavat artiklat kumottiin.
- Kun kolmessa perustamissopimuksessa oli eroja neuvoston osalta:
- puheenjohtajuuskauden kestoksi valittiin ETY:n ja Euratomin perustamissopimusten mukainen pidempi kesto;
- päätöksentekoa koskevat säännöt yhdenmukaistettiin vain tarvittavilta osin kolmen perustamissopimuksen perusteella hyväksyttyjen säädösten osalta (eli yhteisten toimielinten, talousarvion ja hallinnon osalta);
- yksinkertaisen enemmistön, määräenemmistön ja yksimielisyyden käsitteet yhdenmukaistettiin ETY:n ja Euratomin perustamissopimusten mukaisesti;
- Pysyvien edustajien komitean Coreperin asema virallistettiin neuvoston valmistelevaksi elimeksi, ja asema laajennettiin myös EHTY:n perustamissopimukseen.
- Kun kolmessa perustamissopimuksessa oli eroja komission osalta:
- jäsenten määräksi vahvistettiin yhdeksän;
- jäsenten nimittämistä ja näiden asemaa sekä komission yleistä toimintaa koskevat säännöt yhdenmukaistettiin ETY:n perustamissopimuksen sääntöjen kanssa;
- päivämäärä, jona komission on julkaistava Euroopan yhteisöjen toimintaa koskeva yleiskertomus, yhdenmukaistettiin, kuten myös päivämäärä, jona parlamentaarisen edustajakokouksen on kokoonnuttava käsittelemään yleiskertomusta;
- säännöt siitä, miten komissio on poliittisesti vastuussa parlamentaariselle edustajakokoukselle, yhdenmukaistettiin ETY:n ja Euratomin perustamissopimusten mukaisesti, ja käyttöön otettiin mahdollisuus esittää komission hallinnolle epäluottamuslause milloin tahansa (eikä pelkästään vuotuisen yleiskertomuksen käsittelyn yhteydessä).
EY:n yhteinen hallinnollinen talousarvio
- Talousarvio kattaa kaikkien EY:n toimielinten menot, myös parlamentaarisen edustajakokouksen ja tuomioistuimen.
- EHTY:n perustamissopimuksen mukaisiin toimiin ja Euratomin perustamissopimuksen mukaisiin tutkimus- ja kehittämistoimiin liittyvät menot säilytettiin kuitenkin erillisissä talousarvioissa.
EY:n yhteinen hallinto
- Kaikki EY:n toimielinten virkamiehet ja muut toimijat kuuluvat yhteiseen hallintoon.
- Heitä ja heidän oikeuksiaan ja velvoitteitaan koskevat säännöt ovat yhdenmukaisia ja perustuvat yhtenäiseen asemaan.
- EY:n vastuuta virkamiehen tai muun toimijan tuottamuksellisesti aiheuttamasta vahingosta koskevat säännöt yhdistettiin.
- Myös EY:n toimielinten sekä sen virkamiesten ja muiden toimijoiden erioikeudet ja vapaudet yhdistettiin yhteen perustamissopimuksen pöytäkirjaan.
EY:n toimielinten kotipaikat
- Vastauksena Luxemburgin oikeudelliseen vastalauseeseen EY-maiden hallituksille annettiin valta päättää yhteisellä sopimuksella ratkaisusta EY:n täytäntöönpanoelinten kotipaikkojen perustamisesta Brysseliin. Päätös tehtiin samana päivänä, jona perustamissopimus allekirjoitettiin. Siinä Brysselistä tehtiin väliaikainen kotipaikka.
MISTÄ ALKAEN SOPIMUSTA ON SOVELLETTU?
Sopimus allekirjoitettiin 8. huhtikuuta 1965, ja sitä on sovellettu 1. heinäkuuta 1967 alkaen.
TAUSTAA
Ennen sulautumissopimusta kolmella eurooppalaisella yhteisöllä oli jo joitakin yhteisiä toimielimiä vuonna 1957 tehdyn yleissopimuksen tietyistä Euroopan yhteisöille yhteisistä toimielimistä nojalla: parlamentaarinen edustajakokous (josta tuli myöhemmin Euroopan parlamentti), tuomioistuin ja talous- ja sosiaalikomitea.
Sulautumissopimus oli merkittävä askel kohti nykyistä EU:ta. Sopimus kumottiin – lukuun ottamatta 8. huhtikuuta 1965 tehtyä pöytäkirjaa Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista – Amsterdamin sopimuksella, joka allekirjoitettiin 2. lokakuuta 1997 ja joka tuli voimaan 1. toukokuuta 1999.
Lisätietoja:
ASIAKIRJAT
Sopimus Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta (Virallinen lehti 152, 13.7.1967, s. 2–17 (DE, FR, IT, NL))
Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 266–272)
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
Sopimukseen tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Tämä konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan viitteeksi.
Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisöille yhteisistä toimielimistä
Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta (EYVL C 340, 10.11.1997, s. 1–144)
Ks. konsolidoitu toisinto.
Viimeisin päivitys: 21.03.2018