Asetuksella varmistetaan, että Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan yhteistyötoimia, jotka ovat Cotonoun sopimuksen* ehtojen mukaisia.
Euroopan unionin (EU) yhteistyötoimien tärkein tavoite on köyhyyden vähentäminen ja sen lopullinen poistaminen.
Yhteistyön tarkoituksena on myös
- vaalia kestävää ja osallistavaa taloudellista, sosiaalista ja ympäristöä koskevaa kehitystä
- lujittaa ja tukea demokratian, oikeusvaltion, hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden periaatteita
- panna täytäntöön kaikki ihmisoikeudet käsittävä oikeuksiin perustuva lähestymistapa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Euroopan kehitysrahastoa rahoitetaan suorilla EU:n jäsenvaltioiden tekemillä maksuosuuksilla (”jakoperusteet”), ja rahastoa koskevat omat varainhoitosäännöt. Se ei sisälly EU:n talousarvioon.
Yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston kokonaisvarat vuosille 2014–2020 ovat 30,5 miljardia euroa. (On huomattava, että vuodesta 2021 alkaen Euroopan kehitysrahasto on sisällytetty EU:n talousarvioon.)
Tämän lisäksi Euroopan investointipankki myöntää omista varoistaan lainoja 2,6 miljardilla eurolla.
Yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston mukaisesti jäsenvaltioiden jakoperusteet yhdenmukaistettiin EU:n talousarvion ”jakoperusteiden” kanssa (bruttokansantulo asukasta kohden).
Yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa edelsi kymmenes Euroopan kehitysrahasto, joka kesti kuusi vuotta vuosina 2008–2013 ja jonka talousarvio oli 22,7 miljardia euroa. Tämä oli noin 30 prosenttia EU:n kehitysyhteistyöavusta, ja loppuosa saatiin suoraan EU:n talousarviosta.
Euroopan komissio päättää kullekin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maalle ja alueelle myönnettävistä varoista Cotonoun sopimuksessa määriteltyjen kriteerien perusteella. AKT-maille räätälöidään erityisiä yhteistyöohjelmia, jotka perustuvat
- niiden tarpeisiin
- niiden valmiuteen tuottaa, saada ja hyödyntää taloudellisia resursseja
- niiden sitoumuksiin ja tuloksiin ja
- EU:n avun mahdollisiin vaikutuksiin.
Etusijalla varoja kohdennettaessa ovat maat, jotka tarvitsevat apua eniten, erityisesti vähiten kehittyneet maat, alhaisen tulotason maat ja kriisissä olevat maat, kriisistä toipuvat maat, hauraat maat ja haavoittuvat maat.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttama ruokaturvakriisi ja talouden häiriötila Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa

Euroopan kehitysrahaston varoja voidaan käyttää uudelleen sen jälkeen, kun ne on vapautettu neuvoston yksimielisellä päätöksellä (EU) 2022/1223. Näin on tapahtunut yhdennessätoista Euroopan kehitysrahastossa, jossa on rahoitettu Afrikan rauhanrahastoa ja puututtu Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan aiheuttamaan ruokaturvakriisiin ja talouden häiriötilaan AKT-maissa.
Varoilla AKT-maille annetaan humanitaarista apua (150 miljoonaa euroa), ruoantuotantoa ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokykyä koskevaa tukea (350 miljoonaa euroa) ja makrotaloudellista tukea (100 miljoonaa euroa).
Rahoitus on osa EU:n maailmanlaajuisia elintarviketurvatoimia, joilla autetaan torjumaan elintarvikekriisiä. Sillä täydennetään jo tarjottua humanitaarista apua maailmanlaajuisesti sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa varoja, jotka on varattu kestävää maataloutta, perusravitsemusta, vesihuoltoa ja sanitaatiota sekä sosiaaliturvaa koskeviin hankkeisiin.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

Asetusta on sovellettu 6. maaliskuuta 2015 alkaen, ja sitä sovelletaan yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston viimeiseen soveltamispäivään saakka.

TAUSTAA

Lisätietoja:

Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys (Euroopan komissio)
Global Gateway -strategia (Euroopan komissio).

KESKEISET TERMIT

Cotonoun sopimus. AKT-valtioiden ryhmän – joka tunnetaan nykyisin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestönä – ja EU:n välinen kumppanuussopimus, joka allekirjoitettiin 23. kesäkuuta 2000 Cotonoussa Beninissä ja jolla luodaan kehys EU:n suhteille 79 AKT-maan kanssa. Kumppanuus perustuu seuraaviin kolmeen pilariin:

kehitysyhteistyö
taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö
poliittinen ulottuvuus.

ASIAKIRJA

Neuvoston asetus (EU) 2015/322, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 1–16)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1–78)

Asetukseen (EU) 2021/947 tehdyt peräkkäiset korjaukset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Oikaisu on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Neuvoston asetus (EU) 2018/1877, annettu 26 päivänä marraskuuta 2018, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta ja asetuksen (EU) 2015/323 kumoamisesta (EUVL L 307, 3.12.2018, s. 1–21)

Neuvoston asetus (EY) N:o 617/2007, annettu 14 päivänä toukokuuta 2007, kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti (EUVL L 152, 13.6.2007, s. 1–13)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 24.08.2022

Top