30.6.2005

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 168/36

---

EFTAn VALVONTAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS

N:o 22/04/KOL,

tehty 25 päivänä helmikuuta 2004,

uutta suoran kuljetustuen järjestelmää koskevasta ilmoituksesta (Norja)

EFTAN VALVONTAVIRANOMAINEN, joka

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (1) ja erityisesti sen 61–63 artiklan sekä pöytäkirjan 26,

ottaa huomioon EFTAn jäsenvaltioiden välisen valvontaviranomaisen ja tuomioistuimen perustamista koskevan sopimuksen (2) ja erityisesti sen 24 artiklan ja pöytäkirjan 3,

ottaa huomioon valvontaviranomaisen suuntaviivat (3) ETA-sopimuksen 61 ja 62 artiklan soveltamisesta ja tulkinnasta,

on mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (4),

sekä katsoo seuraavaa:

I   TAUSTATIEDOT

1.   Johdanto

Norjan viranomaiset ilmoittivat 26 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeellä (asiakirjan nro: 03-1846 A), joka sisälsi 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyn kauppa- ja teollisuusministeriön kirjeen, 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyn valtiovarainministeriön kirjeen ja 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyn paikallishallinto- ja aluekehitysministeriön kirjeen, siirtymäajasta alueellisesti eriytettyjä sosiaaliturvamaksuja varten sekä uudesta suoran kuljetustuen järjestelmästä; valvontaviranomainen kirjasi kaikki kirjeet saapuneiksi 26 päivänä maaliskuuta 2003.

Valvontaviranomainen ilmoitti 16 päivänä toukokuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (asiakirjan nro: 03-2951 D) vastaanottaneensa mainitut kirjeet ja pyysi lisätietoja.

Norjan viranomaiset toimittivat lisätietoja 10 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeellä (asiakirjan nro: 03-3707 A), joka sisälsi 5 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyn valtiovarainministeriön kirjeen; valvontaviranomainen kirjasi molemmat kirjeet saapuneiksi 11 päivänä kesäkuuta 2003.

Norjan viranomaiset toimittivat selvityksen kuljetuksista aiheutuvista lisäkustannuksista (5)19 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeellä (asiakirjan nro: 03-3976 A), joka sisälsi 10 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyn kauppa- ja teollisuusministeriön kirjeen; valvontaviranomainen kirjasi molemmat kirjeet saapuneiksi 20 päivänä kesäkuuta 2003.

Valvontaviranomainen tiedotti 16 päivänä heinäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (asiakirjan nro: 03-4598 D) Norjan viranomaisille päätöksestään aloittaa valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3 osassa I olevan 1 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely alueellisesti eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen muodossa myönnettävän valtiontuen ja suoran kuljetustuen osalta (jäljempänä ’tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös’).

Tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (6). Valvontaviranomainen pyysi asianomaisia esittämään tukijärjestelmiä koskevat huomautuksensa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö lähetti Norjan viranomaisten virallisen vastauksen tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen 17 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä faksilla, joka sisälsi 17 päivänä syyskuuta 2003 päivätyn valtiovarainministeriön kirjeen (asiakirjan nro: 03-6381 A). Myös Norjan edustusto lähetti 17 päivänä syyskuuta 2003 päivätyn valtiovarainministeriön kirjeen 18 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä, jonka valvontaviranomainen kirjasi saapuneeksi 19 päivänä syyskuuta 2003 (asiakirjan nro: 03-6451 A). Valtiovarainministeriön kirje sisälsi mm. laajemman version valvontaviranomaiselle 19 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä kirjeellä toimitetusta, kuljetuksista aiheutuvia lisäkustannuksia koskevasta selvityksestä.

Valvontaviranomainen sai tutkintamenettelyn aloittamisesta tehtyä päätöstä koskevia huomautuksia kymmeneltä osapuolelta.

Valvontaviranomainen toimitti 16 päivänä lokakuuta 2003 ja 17 päivänä lokakuuta 2003 päivätyillä kirjeillä (asiakirjojen nrot: 03-7071 D ja 03-7135) kolmansien osapuolten huomautukset Norjan viranomaisille.

Kauppa- ja teollisuusministeriö lähetti 21 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä faksilla 21 päivänä lokakuuta 2003 päivätyn valtionvarainministeriön vastauksen (asiakirjan nro: 03-7243 A) kolmansien osapuolten huomautuksiin. Myös Norjan edustusto lähetti valtiovarainministeriön kirjeen valvontaviranomaiselle 23 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (asiakirjan nro: 03-7360 A), jonka valvontaviranomainen kirjasi saapuneeksi 24 päivänä lokakuuta 2003.

Norjan viranomaiset ilmoittivat 22 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeellä, joka sisälsi 20 päivänä lokakuuta 2003 päivätyn paikallishallinto- ja aluekehitysministeriön kirjeen, että 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyllä kirjeellä ilmoitettuun suoraan kuljetustukeen oikeutettua maantieteellistä aluetta aiotaan laajentaa; valvontaviranomainen kirjasi molemmat kirjeet saapuneiksi 24 päivänä lokakuuta 2003 (asiakirjan nro: 03-7362 A).

Valvontaviranomainen pyysi 19 päivänä joulukuuta 2003 päivätyllä kirjeellä (asiakirjan nro: 03-8952 D) lisätietoja ja selvitystä etenkin ilmoitettuun järjestelmään sisältyvistä kasautumissäännöistä.

Kauppa- ja teollisuusministeriö toimitti 21 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä faksilla samana päivänä päivätyn paikallishallinto- ja aluekehitysministeriön kirjeen (tapahtuman nro: 187224), joka sisälsi lisätietoja. Kirje toimitettiin valvontaviranomaiselle 23 päivänä tammikuuta 2004 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 26 päivänä tammikuuta 2004 (tapahtuman nro: 188041).

Kauppa- ja teollisuusministeriö toimitti 9 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä faksilla samana päivänä päivätyn paikallishallinto- ja aluekehitysministeriön kirjeen (tapahtuman nro: 189794). Kirje toimitettiin valvontaviranomaiselle 11 päivänä helmikuuta 2004 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeellä, joka kirjattiin saapuneeksi 12 päivänä helmikuuta 2004 (tapahtuman nro: 191138). Paikallishallinto- ja aluekehitysministeriön 9 päivänä helmikuuta päivätty kirje sisälsi järjestelmän hallintoa koskevan vähäisen muutoksen.

Maaliskuun 25 päivänä 2003 päivätty ilmoitus ja edellä mainittu tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös koski alueellisesti eriytettyihin sosiaaliturvamaksuihin liittyvää, vuodesta 2004 vuoteen 2007 kestävää kolmen vuoden siirtymäaikaa sekä suoran kuljetustuen järjestelmän käyttöönottoa. Valvontaviranomainen päätti 12 päivänä marraskuuta 2003 lopettaa alueellisesti eriytettyihin sosiaaliturvamaksuihin liittyvää kolmen vuoden siirtymäaikaa koskevan tutkinnan ja tehdä asiassa myönteisen päätöksen (päätöksen nro: 218/03/KOL) (7).

Tämän seurauksena tässä päätöksessä käsitellään suoran kuljetustuen järjestelmää kahden eri ilmoituksen pohjalta, jotka ovat 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätty ilmoitus, jota seurasi tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös, ja 22 päivänä lokakuuta 2003 päivätty lisäilmoitus järjestelmän maantieteellisestä laajentamisesta.

2.   Maaliskuun 25 päivänä 2003 ilmoitetun tukijärjestelmän kuvaus

2.1   Järjestelmän tarkoitus

Norjan viranomaiset huomauttavat, että ylimääräiset kuljetuskustannukset aiheuttavat syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla sijaitseville yrityksille pysyvää haittaa tai etäisyyteen liittyviä kustannuksia, joita keskusalueilla sijaitseville yrityksille ei aiheudu. Norjan viranomaisten mukaan uuden järjestelmän tarkoituksena on näin ollen osittain tasoittaa kilpailuhaittoja, joita kuljetuksista aiheutuvat lisäkustannukset merkitsevät markkinoistaan kaukana sijaitseville yrityksille.

2.2   Ehdotettu tukikelpoinen maantieteellinen alue

Seuraavia /kuntia on ehdotettu suoran kansallisen kuljetustuen tukialueiksi:

—	: Harstad, Tromssa, Kvæfjord, Skånland, Bjarkøy, Ibestad, Gratangen, Lavangen, Bardu, Salangen, Målselv, Sørreisa, Dyrøy, Tranøy, Torsken, Berg, Lenvik ja Balsfjord

—	: kaikki kunnat

—	Nord-Trøndelag: Leka, Nærøy, Vikna, Flatanger, Fosnes, Overhalla, Høylandet, Grong, Namsos, Namsskogan, Røyrvik, Lierne, Snåsa, Inderøy, Namdalseid, Verran, Mosvik, Verdal, Leksvik, Meråker ja Steinkjer

—	: Hemne, Snillfjord, Hitra, Frøya, Ørland, Agdenes, Rissa, Bjugn, Åfjord, Roan, Osen, Oppdal, Rennebu, Meldal, Røros, Holtålen, Midtre Gauldal, Selbu ja Tydal

—	: Kristiansund, Vanylven, Sande, Herøy, Ulstein, Hareid, Norddal, Stranda, Stordal, Rauma, Nesset, Midsund, Sandøy, Aukra, Eide, Averøy, Frei, Gjemnes, Tingvoll, Sunndal, Surnadal, Rindal, Aure, Halsa, Tustna ja Smøla

—	: Gulen, Solund, Hyllestad, Høyanger, Vik, Balestrand, Leikanger, Sogndal, Aurland, Lærdal, Årdal, Luster, Askvoll, Fjaler, Gaular, Jølster, Bremanger, Vågsøy, Selje, Eid, Hornindal, Gloppen ja Stryn.

Suoran kuljetustuen piiriin ehdotetut alueet ovat valvontaviranomaisen 17 päivänä joulukuuta 1999 tekemän päätöksen (327/99/KOL) nojalla oikeutettuja aluetukeen lukuun ottamatta Herøyn (8 374 asukasta), Ulsteinin (6 664 asukasta), Hareidin (4 780 asukasta) ja Aukran (3 026 asukasta) kuntia ja Møre og Romsdalin lääniä. Norjan aluetukialue kattaa 25,2 prosenttia väestöstä (8), ja uuden suoran kuljetustuen järjestelmän piiriin ehdotettu alue kattaa 16,0 prosenttia väestöstä (721 079 asukasta), kuten 25 päivänä lokakuuta 2003 ilmoitettiin.

Norjan viranomaiset toteavat, että kuljetustukialueen määrittely perustuu valtiontuen suuntaviivojen liitteeseen XI, jossa asetetaan kriteerit, joilla tukea voidaan myöntää harvaan asutuilla alueilla eli sellaisilla alueilla joilla väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti.

Tromsin, Nordlandin, Nord-Trøndelagin ja Sogn og Fjordanen läänien väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti.

Väestötiheys ei ole alhainen Sør-Trøndelagin ja Møre og Romsdalin lääneissä kokonaisuudessaan, mutta niissä läänien osissa, joita ehdotetaan suoran kuljetustuen piiriin, väestötiheys sen sijaan on alhainen (edellisessä 4,1 ja jälkimmäisessä 9,6 asukasta neliökilometriä kohti). Niissä näihin kahteen lääniin kuuluvissa kunnissa, jotka sisältyvät ehdotettuun alueeseen, on asukkaita yhteensä 179 792.

Norjan viranomaiset toteavat ilmoituksessaan, että nykyisen välillisen kuljetustuen järjestelmän (maantieteellisesti eriytetty sosiaaliturvamaksujärjestelmä) kattama väestömäärä on 23,55 prosenttia, kun taas ehdotettu uusi alue kattaa 16,01 prosenttia väestöstä, ja että tämä on sopusoinnussa kansallisia aluetukia koskevien valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevan viidennen luetelmakohdan ensimmäisen ehdon kanssa (ks. jäljempänä II jakson 3 kohta).

2.3   Alueellisen suoran kuljetustuen laskeminen

Ilmoituksen mukaan tukea voidaan myöntää vain niihin lisäkustannuksiin, joita aiheutuu tavaroiden kuljettamisesta kansallisten rajojen sisäpuolella. Tuen määrä lasketaan suorimman reitin ja taloudellisimman kuljetusmuodon mukaan tuotanto- ja jalostuspaikasta lähimpään myyntipisteeseen. Kuljetettaessa tavaraa Ruotsiin ja Suomeen kokonaisetäisyyden laskennassa otetaan huomioon myös kuljetusmatka Ruotsissa ja Suomessa. Tukea myönnetään kuitenkin vain kansallisten rajojen sisäpuolella aiheutuviin kuljetuskustannuksiin.

Tuen laskenta voi perustua ainoastaan dokumentoituihin kuljetuskustannuksiin. Kuljetustuki lasketaan prosenttiosuutena kokonaiskuljetuskustannuksista. Kuljetuskustannukset on eriteltävä rahtikirjassa tai vastaavassa asiakirjassa, joka perustuu kansallisten rajojen sisällä kuljetettavaan matkaan, tavaroiden painoon, tavaralajiin sekä rahtimaksuihin ja muihin maksuihin, joiden voidaan katsoa aiheutuvan kuljetuksesta. Korvausta myönnetään yritysten tekemien hakemusten perusteella kuljetuskustannusten aiheutumisvuotta seuraavana vuotena.

Tuki-intensiteetti eriytetään kahden maantieteellisen kuljetustukialueen ja kuljetettavan matkan pituuden (vähintään 350 kilometriä) mukaan. Korkeamman tuki-intensiteetin alueita ovat Troms, Nordland ja Nord-Trøndelag (tukialue 1). Alhaisemman tuki-intensiteetin alueita puolestaan ovat Sør-Trøndelag, Møre og Romsdal ja Sogn og Fjordane (tukialue 2). Erilaiset tuki-intensiteetit on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1:

Tuki-intensiteetti

Kuljetusmatka (km)	Alue 1	Alue 2
350–700	30 prosenttia	20 prosenttia
701–	40 prosenttia	30 prosenttia

2.4   Kuljetuksista aiheutuvia lisäkustannuksia koskevat todisteet

Kauppa- ja teollisuusministeriö toimitti 10 päivänä kesäkuuta 2003 kuljetustalousinstituutin (TØI) selvityksen (9) kuljetuksista aiheutuvista lisäkustannuksista kuljetustuen piiriin ehdotetulla alueella. Selvitys perustuu haastatteluihin 33 yrityksessä, jotka jakautuvat kuuteen otokseen (maantieteelliseen alueeseen). Kyseiset 33 yritystä on poimittu Norjan tilastokeskuksen yritysrekisteristä (10) käyttämällä satunnaisotantaa. TØI:n selvityksen tulos on, että otoksiin 1 (pohjoisimmat läänit Troms, Nordland ja Nord-Trøndelag) ja 2 (Länsi-Norjan läänit Sør-Trøndelag, Møre og Romsdal ja Sogn og Fjordane) kuuluvilla alueilla keskimääräiset kuljetuskustannukset henkilötyövuotta kohti ovat (kokonaisuudessaan ja 350 kilometriä ylittävältä osalta) selvästi viitealueen vastaavia kustannuksia korkeammat. Viitealue on maantieteellisesti eriytetyn sosiaaliturvamaksujärjestelmän tukialue 1 (lähinnä Oslo ja sen ympäristö).

2.5   Järjestelmän kesto

1. tammikuuta 2004–31. joulukuuta 2006.

2.6   Määrärahat

Määrärahat arvioidaan noin 200 miljoonaksi Norjan kruunuksi (noin 24,5 miljoonaa euroa) vuotta kohti.

2.7   Tuen kasautuminen

Asettamalla tuelle enimmäisintensiteetit prosenttiosuuksina kokonaiskuljetuskustannuksista (ks. edellä taulukko 1) Norjan viranomaiset toteavat varmistavansa, että yrityksille ei makseta liikaa tukea. Jos yritykset hyötyvät saman ajanjakson aikana alennetusta sosiaaliturvamaksusta, kyseinen hyöty vähennetään taulukon 1 mukaan lasketusta kuljetustuesta. Yritykset eivät myöskään saa kuljetustukea uudesta kuljetustukijärjestelmästä ja alennetuista sosiaaliturvamaksuista enempää kuin ne olisivat saanet tukea nykyisestä eriytettyjen sosiaaliturvamaksujen järjestelmästä.

2.8   Järjestelmään kuulumattomat alat ja herkät alat, joita koskee erityinen ilmoitusvelvollisuus

Seuraaville talouden aloille ei ilmoituksen mukaan voida myöntää suoraa kuljetustukea:

a)

Järjestelmää ei sovelleta seuraavien alojen tuotteiden kuljettamiseen eikä sellaisten yritysten tuotteiden kuljettamiseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: — sähkön tuotanto ja jakelu, — raakaöljyn ja maakaasun tuotanto, — öljyn ja kaasun tuotantoa palveleva toiminta, lukuun ottamatta maaperätutkimusta, — metallimalmien louhinta, — nefeliinisyeniitti- ja oliviini-teollisuusmineraalien louhinta.

b)

Alat, joihin sovelletaan alakohtaisia sääntöjä Seuraavat alat eivät alakohtaisten sääntöjen vuoksi voi saada alueellista kuljetustukea: — yritykset, joihin sovelletaan ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua säädöstä (tuesta terästeollisuudelle ja tuesta laivanrakennusteollisuudelle).

c)	Maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden alan liiketoiminta, johon sovelletaan edelleen nykyistä eriytettyä sosiaaliturvamaksujärjestelmää.

Moottoriajoneuvoteollisuudelle tai teolliselle synteettikuitujen tuotannolle myönnettävästä suorasta kuljetustuesta on ilmoituksen mukaan ilmoitettava ennakolta ja sen myöntämiseen on saatava valvontaviranomaisen hyväksyntä valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti.

2.9   Tutkintamenettelyn aloittamista koskeva päätös

Valvontaviranomainen esitti 16 päivänä heinäkuuta 2003 tekemässään päätöksessä tutkintamenettelyn aloittamisesta kaksi suoran tuen järjestelmää koskevaa epäilyä.

Ensinnäkin valvontaviranomainen totesi, että suoran kuljetustuen piiriin ehdotetuista kunnista neljä on hyväksytyn aluetukikartan ulkopuolella (Herøy, Ulstein, Hareid ja Aukra). Koska Norjan viranomaiset eivät ole ilmoittaneet tarkistaneensa tukialueiden karttaa, suoraa kuljetustukea näille neljälle kunnalle on valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan pidettävä ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten vastaisena.

Toiseksi valvontaviranomainen katsoi, että Norjan viranomaisten toimittama aineisto ei osoittanut riittävän vakuuttavasti, että suoran kuljetustuen piiriin ehdotetuilla Etelä-Norjan maantieteellisillä alueilla (Sogn og Fjordane, Møre og Romsdal ja Sør-Trøndelag) aiheutuu kuljetuksista lisäkustannuksia.

2.10   Norjan viranomaisten huomautukset tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen

Norjan viranomaiset esittivät huomautuksensa tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan valvontaviranomaisen päätökseen 17 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä valtiovarainministeriön kirjeellä. Norjan viranomaiset totesivat teettäneensä 19 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyssä kirjeessä toimitettua selvitystä laajemman selvityksen (huomautusten liitteenä), jotta aikaisemman ylimääräisiä kuljetuskustannuksia ilmoitetulla kuljetustukialueella koskevan aineiston paikkansapitävyydestä voidaan varmistua. Norjan viranomaisten mukaan selvitys vahvisti aiemman selvityksen tulokset.

Laajempi selvitys (11) kattaa 39 yritystä, joiden joukossa on myös yrityksiä, jotka sijaitsevat alueella, jota ei ole ehdotettu uuden kansallisen kuljetustuen piiriin. Maantieteellisesti eriytetyn sosiaaliturvamaksujärjestelmän tukialueen 1 kuljetuskustannuksia pidetään viitekustannuksina, joihin suoran kuljetustuen piiriin ehdotettavien alueiden ylimääräisiä kuljetuskustannuksia verrataan. Norjan viranomaisten mukaan selvityksen päätelmät vahvistavat, että Tromsin, Nordlandin, Nord-Trøndelagin, Sør-Trøndelagin, Møre og Romsdalin ja Sogn og Fjordanen lääneissä yritysten keskimääräiset kuljetuskustannukset – sekä kokonaisuudessaan että 350 kilometriä ylittävältä osalta – ovat huomattavasti suuremmat kuin viitealueen yritysten kuljetuskustannukset. 350 kilometriä ylittävältä matkalta kuljetuskustannukset ovat Tromsin, Nordlandin ja Nord-Trøndelagin lääneissä 220 prosenttia suuremmat kuin viitealueella. 350 kilometriä ylittävältä matkalta kuljetuskustannukset ovat Sør-Trøndelagin, Møre og Romsdalin ja Sogn og Fjordanen lääneissä 143 prosenttia suuremmat kuin viitealueella.

2.11   Asianomaisten osapuolten huomautukset tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen

Kaikkiaan kymmenen norjalaista organisaatiota ja yritystä esitti huomautuksia tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen. Suurin osa huomautuksista koski maantieteellisesti eriytettyä sosiaaliturvamaksujärjestelmää (siirtymäkausi). Suoran kuljetustuen järjestelmästä huomautuksia esittäneet totesivat muun muassa, että he eivät tienneet, miten suoran kuljetustuen järjestelmä tulee toimimaan, tai mitkä sen vaikutukset tulevat olemaan. Joissakin huomautuksissa myös väitettiin, että uusi suoran kuljetustuen järjestelmä tulee alentamaan Norjan syrjäisillä alueilla sijaitseville yrityksille kuljetuksista aiheutuvia lisäkustannuksia vain vähäisessä määrin.

Norjan viranomaiset esittivät lyhyesti arvionsa kolmansien osapuolten huomautuksista 23 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeellä, joka sisälsi 21 päivänä lokakuuta 2003 päivätyn kauppa- ja teollisuusministeriön kirjeen ja 21 päivänä lokakuuta 2003 päivätyn valtiovarainministeriön kirjeen; valvontaviranomainen kirjasi kaikki kirjeet saapuneiksi 24 päivänä lokakuuta 2003 (asiakirjan nro: 03-7360 A). Norjan viranomaiset toteavat, että kolmansien osapuolien huomautuksissa esitetyt näkökannat ja numerotiedot vahvistavat valvontaviranomaiselle aiemmin esitetyt perusteet. Norjan viranomaiset toteavat lisäksi, että mikään kolmas osapuoli ei ole vastustanut ilmoitettua suoran kuljetustuen järjestelmää.

3.   Lokakuun 22 päivänä 2003 päivätty ilmoitus

3.1   Maantieteellisen alueen laajentaminen

Norjan viranomaiset ilmoittivat 22 päivänä lokakuuta 2003, että 25 päivänä maaliskuuta 2003 ilmoitetun järjestelmän maantieteellistä soveltamisalaa aiotaan laajentaa. Ehdotettiin, että myös seuraavat 13 kuntaa olisivat oikeutettuja suoraan kansalliseen kuljetustukeen:

Hedmarkin lääni: Rendalen, Engerdal, Tolga, Tynset, Alvdal, Folldal ja Os.

Opplandin lääni: Dovre, Lesja, Lom, Skjåk, Vågå ja Sel.

Näiden 13 kunnan kokonaisväkiluku on 37 271 henkeä. Sekä Hedmarkin että Opplandin väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti. Hedmarkissa suoran kuljetustuen piiriin ehdotetun alueen väestötiheys on 1,5 asukasta ja Opplandin läänissä 2,0 asukasta neliökilometriä kohti.

3.2   Muutetut perustelut muiden kuin harvaan asuttujen läänien (Møre og Romsdal ja Sør-Trøndelag) kuntien ottamiselle mukaan järjestelmään

Norjan viranomaiset muuttivat 22 päivänä lokakuuta 2003 päivätyssä ilmoituksessa perustelujaan sille, että suoran kuljetustuen piiriin ehdotettiin sellaisten läänien kuntia, jotka eivät ole harvaan asuttuja (ks. edellä I jakson 2.2 kohta).

Nyt Norjan viranomaiset esittävät, että valtiontuen suuntaviivojen liitteen XI mukaan on perusteltua sisällyttää Sør-Trøndelagissa ja Møre og Romsdalissa sijaitsevia kuntia tuen piiriin, koska suoran kuljetustuen piiriin ehdotetun alueen väkiluku Sør-Trøndelagissa ja Møre og Romsdalissa on 179 792 henkeä, kun se muissa alueelliseen valtiontukikarttaan kuuluvissa, mutta ehdotetun kuljetustukialueen ulkopuolella sijaitsevissa harvaan asutuissa lääneissä (12) on 172 322 henkeä. Sør-Trøndelagissa ja Møre og Romsdalissa (läänejä, joiden väestötiheys on yli 12,5 asukasta neliömetriä kohti) suoran kuljetustuen piiriin ehdotetun alueen väkiluku on hieman suurempi (7 470 henkeä) kuin alueelliseen valtiontukikarttaan kuuluvien, mutta ehdotetun kuljetustukialueen ulkopuolella sijaitsevien harvaan asuttujen läänien väkiluku. Norjan viranomaiset katsovat, että valvontaviranomainen voi käyttää harkintavaltaansa ja hyväksyä järjestelmän piiriin kuuluvan väestömäärän vähäisen lisäämisen.

3.3   Kuljetuskustannuksia koskeva lisäaineisto

Lokakuun 22 päivänä 2003 päivätyssä muutetussa ilmoituksessa Norjan viranomaiset toimittivat uuden selvityksen, joka kattoi ilmoitetut Hedmarkin ja Opplandin kunnat. Selvityksessä oli käytetty samaa menetelmää kuin ensimmäisessä selvityksessä (ks. edellä 2.4 kohta).

Myös tämä selvitys (13) oli TØI:n tekemä ja se kattoi 13 yritystä 13:ssa Hedmarkin ja Opplandin läänien pohjoisosien kunnassa. Engerdalin kunta ei ollut mukana selvityksessä, mutta se sisältyy lisäilmoitukseen. Norjan viranomaisten mukaan selvitys vahvistaa, että näissä 12 kunnassa sijaitsevien yritysten kuljetuskustannukset – sekä kokonaisuudessaan että 350 kilometriä ylittäviltä matkoilta – ovat keskimäärin huomattavasti suuremmat kuin viitealueen yritysten kustannukset. Viitealue on sama kuin ensimmäisessä selvityksessä. Selvityksen tulos on, että näissä 12 kunnassa kuljetuskustannukset ovat 350 kilometriä ylittävillä kuljetusosuuksilla 120 prosenttia suuremmat kuin viitealueella.

II   ARVIOINTI

1.   Onko kyse tuesta?

ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

Ilmoitettu tuki rahoitetaan valtion varoista ja se suosii tiettyjä yrityksiä ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tukea saavat yritykset ovat tosiasiallisessa tai mahdollisessa kilpailutilanteessa samankaltaisten norjalaisten ja muiden ETA-valtioiden yritysten kanssa. Koska ehdotettu tuki vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua ja vaikuttaa kauppaan ETA:n alueella, järjestelmä on ETA-sopimuksen 61 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

2.   Ilmoitusvelvollisuus

Valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3 osassa I olevan 1 artiklan 3 kohdan mukaan ”EFTAn valvontaviranomaiselle on ilmoitettava tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa”. Ilmoittamatta myönnetty tai myöhässä (eli tukitoimen toteuttamisen jälkeen) ilmoitettu tuki katsotaan laittomaksi.

Norjan viranomaiset ovat täyttäneet valvonta- ja tuomioistuinsopimuksen pöytäkirjan 3 osassa I olevan 1 artiklan 3 kohdan mukaisen velvoitteensa ilmoittamalla tukitoimenpiteestä ennen sen täytäntöönpanoa 26 päivänä maaliskuuta 2003 (asiakirjan nro: 03-1846 A), 10 päivänä kesäkuuta 2003 (asiakirjan nro: 03-3707 A), 22 päivänä lokakuuta 2003 (asiakirjan nro: 03-7362 A), 23 päivänä tammikuuta 2004 (tapahtuman nro: 188041) ja 11 päivänä helmikuuta 2004 (tapahtuman nro: 191138) päivätyillä Norjan Euroopan unionin -edustuston kirjeillä.

3.   Oikeusperusta

Norjan viranomaiset luokittelivat ehdotetun järjestelmän puitteissa myönnetyn tuen ilmoituksissaan kuljetustueksi.

Valtiontuen suuntaviivojen 25.4 jakson 27 kohdassa todetaan seuraavaa: ”ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluville syrjäisimmille alueille, jotka täyttävät 25.3 jakson 17 kohdassa mainitut väestötiheyden edellytykset, voidaan myöntää tukia lisäkuljetuskustannusten (14) osittaiseen korvaamiseen erityisedellytyksiä noudattaen. Jäsenvaltion on osoitettava mainittujen lisäkustannusten olemassaolo ja arvioitava niiden suuruus.”

Valtiontuen suuntaviivojen 25.3 jakson 17 kohdassa harvaan asuttu alue määritellään alueeksi, jolla väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti.

Väestötiheyskriteerin perusteella 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien alueiden erityisedellytysten osalta suuntaviivojen 25.4 jakson 27 kohdassa viitataan liitteeseen XI, jossa esitetään edellytykset, joiden täyttyessä tukeen voidaan soveltaa poikkeusta. Edellytykset ovat seuraavat:

”—

Tuella saadaan tasata vain kuljetuksista aiheutuvia lisäkustannuksia. Kyseisen EFTA-valtion on pystyttävä osoittamaan tasausmaksun välttämättömyys objektiivisilla perusteilla. Korvaus ei missään tapauksessa saa olla kustannuksia suurempi. Tämän estämiseksi on kiinnitettävä huomiota kuljetusalan eri tukijärjestelmien soveltamisalaan kuuluvien tukien kasautumiseen.

—	Tukea saadaan myöntää vain niihin kuljetuskustannuksiin, jotka aiheutuvat tavaroiden kuljettamisesta kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisäpuolella. Nämä tuet eivät siis saa missään tapauksessa olla vientitukia.

—	Tukien on oltava ennalta asiallisesti ilmaistavissa lukuina ”tuki ajokilometriä kohti” tai ”tuki ajokilometriä kohti” ja ”tuki kuljetettua painoyksikköä kohti” ja niistä on laadittava muiden muassa näihin tunnuslukuihin perustuva vuosikertomus.

—	Lisäkustannukset on laskettava taloudellisimman kuljetusvälineen ja tuotanto- tai käsittelypaikasta markkinoille vievän lyhimmän reitin perusteella.

—

Tukea voidaan myöntää vain sellaisella alueella toimiville yrityksille, joka on luokiteltu aluetuen kohdealueeksi alhaista väestötiheyttä koskevan perusteen nojalla. Tällaiset alueet muodostuvat pääasiassa NUTS III-tasoa vastaavista maantieteellisistä alueista, joiden väestötiheys on alle 12,5 asukasta/km2. Alueiden valinnassa voidaan kuitenkin noudattaa tiettyä joustoa seuraavien rajoitusten mukaisesti: — joustaminen alueiden valinnassa ei saa johtaa kuljetustukien kattaman väestömäärän kasvuun; — joustosta hyötyvien NUTS III-alueiden väestötiheyden on oltava alle 12,5 asukasta/km2; — alueiden on oltava alhaista väestötiheyttä koskevan perusteen täyttävien NUTS III-alueiden vieressä; — alueiden kattaman väestömäärän on pysyttävä alhaisena suhteessa kuljetustukien kattamaan kokonaisväestömäärään.

—	Kuljetustukea ei saa myöntää sellaisten yritysten tuotteille, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa (kaivos, vesivoimala jne.).

—	EFTAn valvontaviranomaisen herkiksi toimialoiksi katsomien alojen (moottoriajoneuvot, synteettikuidut, laivanrakennus ja terästeollisuus) yrityksille myönnettävästä kuljetustuesta on ilmoitettava ennalta ja niiden osalta on noudatettava kulloinkin voimassa olevia toimialakohtaisia suuntaviivoja.”

Valtiontuen suuntaviivojen 25.5 jakson 5 kohdassa todetaan EFTA-valtion aluetukikartoista seuraavaa: ”Kartan voimassaoloaikana EFTA-valtiot voivat pyytää siihen tarkistuksia sosiaalis-taloudellisessa tilanteessa todistettavasti tapahtuneiden merkittävien muutosten perusteella. Nämä muutokset voivat koskea intensiteetin astetta ja alueiden tukikelpoisuutta edellyttäen, että mahdollista uusien alueiden mukaanottamista vastaa saman väestömäärän omaavien muiden alueiden poistaminen. Tarkistetun kartan voimassaolo päättyy alkuperäiselle kartalle määrätyn voimassaoloajan päättyessä”.

Valvontaviranomainen on tutkinut 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyn ja 22 päivänä lokakuuta 2003 päivätyn ilmoituksen ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan ja edellä lainattujen kansallista aluetukea koskevien valtiontuen suuntaviivojen perusteella.

4.   Maaliskuun 25 päivänä 2003 päivätty ilmoitus

Heinäkuun 16 päivänä 2003 päivätyn, tutkintamenettelyn aloittamista koskevan päätöksen kohteena olleen 25 päivänä maaliskuuta 2003 päivätyn ilmoituksen arviointi johti seuraaviin havaintoihin:

a)   Tuki rajoittuu neljää kuntaa lukuun ottamatta harvaan asuttuihin alueisiin, joihin voidaan soveltaa 61 artiklan 3 kohdan c alakohtaa (valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevan 25.4 jakson 27 kohta ja 25.5 jakson 5 kohta sekä viides luetelmakohta).

Norjan viranomaisten ilmoitukseen sisältyy neljä kuntaa, jotka eivät ole nykyisellä aluetukikartalla (Herøy, Ulstein, Hareid ja Aukra).

Valvontaviranomaisen vuonna 1999 hyväksymän Norjan tuettujen alueiden kartan mukaan (päätös N:o 327/99/KOL) tukea voidaan hyväksyttyjen aluetukijärjestelmien mukaisesti myöntää aluetukikartan alueilla sijaitseville yrityksille. Näin ollen aluetukea (esim. suoraa kuljetustukea) ei voida myöntää aluetukikartan ulkopuolisille alueille.

Valtiontuen suuntaviivojen 25.5 jakson 5 kohdassa jäsenvaltiot velvoitetaan poistamaan hyväksytystä aluetukikartasta alueita, jos siihen halutaan sisällyttää uusia alueita. Koska Norjan viranomaiset eivät ole valtiontuen suuntaviivojen 25.5 jakson 5 kohdan mukaisesti ilmoittaneet tarkistaneensa tukialueiden karttaa, aluetukikartan ulkopuolisille neljälle kunnalle (Herøy, Ulstein, Hareid ja Aukra, jotka kaikki sijaitsevat Møre og Romsdalin läänissä) myönnettävä aluetuki (suora kuljetustuki) on ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten vastaista. Tämän vuoksi Norjan viranomaiset eivät voi panna ilmoitettua tukijärjestelmää täytäntöön näiden neljän kunnan osalta.

Maaliskuun 25 päivänä 2003 päivätyn ilmoituksen kattamalla alueella on asukkaita 721 079 eli 16,0 prosenttia Norjan väestöstä. Herøyn, Ulsteinin, Hareidin ja Aukran väestömäärä on 22 844 henkeä. Ilman näitä neljää kuntaa ilmoituksen kattaman alueen väestömäärä on 698 235 henkeä eli 15,5 prosenttia koko väestöstä.

Maaliskuun 25 päivänä 2003 päivätyn ilmoituksen kattaman Sør-Trøndelagin ja Møre og Romsdalin (läänit, jotka eivät ole harvaan asuttuja) alueen väestömäärä oli 179 792 henkeä. Ilman Herøyn, Ulsteinin, Hareidin ja Aukran kuntia näiden kahden läänin väestömäärä on 156 948 henkeä (15) eli pienempi kuin aluetukikartan alueen väestömäärä harvaan asutuissa lääneissä, joita ei ole ehdotettu suoran kuljetustuen piiriin (Hedmark, Oppland, Telemark ja Aust-Agder). Aluetukikartalle sijoittuvan väestön kokonaismäärä näissä neljässä läänissä on 209 593 henkeä.

Niillä Sør-Trøndelagin ja Møre og Romsdalin alueilla, joita on ehdotettu suoran kuljetustuen piiriin, väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti. Ne sijaitsevat harvaan asuttujen alueiden (Nord-Trøndelag ja alueet siitä pohjoiseen) vieressä. Sør-Trøndelagin ja Møre og Romsdalin väestömäärä (156 948 henkeä) on 22,5 prosenttia ehdotetun järjestelmän kattamasta kokonaisväestömäärästä (698 235 henkeä).

Muut ilmoitetut alueet ovat kaikki ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvia harvaan asuttuja alueita. Liitteessä XI olevan 25.4 jakson 27 kohdan ja viidennen luetelmakohdan edellytykset täyttyvät.

b)   Norjan viranomaiset ovat osoittaneet, että kuljetuksista aiheutuu lisäkustannuksia, ja määrittäneet niiden suuruuden (valtiontuen suuntaviivojen 25.4 jakson 27 kohta)

Norjan viranomaiset ovat esittäneet kaksi selvitystä kuljetuksista aiheutuvien lisäkustannusten osoittamiseksi. Ensimmäinen selvitys toimitettiin 19 päivänä kesäkuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -lähetystön kirjeellä ja toinen selvitys, joka on ensimmäistä laajempi, 18 päivänä syyskuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -lähetystön kirjeellä. Kumpikin selvitys perustuu satunnaisotantaan, jossa yrityksiä poimittiin vakiintunein tilastollisin menetelmin. Kyseisistä yrityksistä kerättiin kuljetuskustannuksia koskevaa tietoa.

Menettelyn aloittamisesta tehdyssä päätöksessä (16 päivältä heinäkuuta 2003) valvontaviranomainen suhtautui epäillen Norjan viranomaisten toimittamaan aineistoon (ensimmäinen selvitys). Valvontaviranomainen katsoi, että selvitys ei osoittanut riittävän vakuuttavasti, että suoran kuljetustuen piiriin ehdotetuilla Etelä-Norjan maantieteellisillä alueilla (Sogn og Fjordane, Møre og Romsdal ja Sør-Trøndelag) aiheutuu kuljetuksista lisäkustannuksia.

Toisessa selvityksessä oli mukana enemmän yrityksiä. Se vahvistaa, että suoran kuljetustuen piiriin ehdotetulla alueella sijaitseville yrityksille aiheutuu kuljetuksista lisäkustannuksia. Tromsin, Nordlandin, Nord-Trøndelagin, Sør-Trøndelagin, Møre og Romsdalin ja Sogn og Fjordanen lääneissä yritysten keskimääräiset kuljetuskustannukset – sekä kokonaisuudessaan että 350 kilometriä ylittävältä osalta – ovat huomattavasti suuremmat kuin viitealueen yritysten kuljetuskustannukset. Tromsin, Nordlandin ja Nord-Trøndelagin lääneissä sijaitsevien yritysten kuljetuskustannukset ovat 350 kilometriä ylittävältä kuljetusosuudelta 220 prosenttia suuremmat kuin viitealueella. Sør-Trøndelagin, Møre og Romsdalin ja Sogn og Fjordanen lääneissä sijaitsevien yritysten kuljetuskustannukset ovat 350 kilometriä ylittävältä kuljetusmatkalta 143 prosenttia suuremmat kuin viitealueella.

Valvontaviranomainen katsoo Norjan viranomaisten osoittaneen, että kuljetuksista aiheutuu lisäkustannuksia ja että näin ollen valtiontuen suuntaviivojen 25.4 jakson 27 kohdan edellytys täyttyy.

c)   Tuella tasataan vain kuljetuksista aiheutuvia lisäkustannuksia (valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI oleva ensimmäinen luetelmakohta)

Edellä olevan I jakson 2.3 kohdan taulukossa 1 esitetyistä tuki-intensiteeteistä käy ilmi, että yritykset voivat saada tukea enintään 40 prosenttia kuljetuskustannuksistaan (701 kilometriä ylittäviltä kuljetusosuuksilta). Kuljetustukeen oikeutettuja ovat ainoastaan yli 350 kilometrin kuljetukset. Valvontaviranomainen katsoo, että tämä sopii yhteen Norjan viranomaisten esittämien selvitysten tulosten kanssa (ks. edellä I jakson 3.3 kohta) ja että järjestelmä ei tarjoa enempää tukea kuin näiden kuljetuksista aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi tarvitaan.

Sen varmistamiseksi, että yrityksille ei makseta liikaa tukea, mahdollinen alennetusta sosiaaliturvamaksusta saatava hyöty vähennetään I jakson 2.3 kohdan taulukon 1 mukaan lasketusta kuljetustuesta.

Näin ollen valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevan ensimmäisen luetelmakohdan edellytys täyttyy.

d)   Tukea myönnetään vain tavaroiden kuljettamiseen kyseisen jäsenvaltion kansallisten rajojen sisäpuolella (valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI oleva toinen luetelmakohta)

Järjestelmän puitteissa tukea saadaan myöntää vain niihin ylimääräisiin kuljetuskustannuksiin, jotka aiheutuvat tavaroiden kuljettamisesta kansallisten rajojen sisäpuolella ja jotka lasketaan suorimman reitin ja taloudellisimman kuljetusmuodon mukaan tuotanto- ja jalostuspaikasta lähimpään myyntipisteeseen. Kuljetettaessa tavaraa Suomeen ja Ruotsiin kokonaisetäisyyden laskennassa otetaan huomioon myös kuljetusmatka Ruotsissa ja Suomessa, mutta tukea myönnetään ainoastaan kansallisten rajojen sisäpuolella aiheutuviin kuljetuskustannuksiin.

Näin ollen valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevan toisen luetelmakohdan edellytys täyttyy.

e)   Tuki on ennalta asiallisesti ilmaistavissa lukuina ”tuki ajokilometriä kohti” ja ”tuki kuljetettua painoyksikköä kohti”; laskelma lisäkustannuksista perustuu taloudellisimpaan kuljetusvälineeseen ja lyhimpään reittiin (valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevat kolmas ja neljäs luetelmakohta)

Ehdotettu järjestelmä täyttää nämä edellytykset seuraavasti:

—	Tuki lasketaan prosenttiosuutena kuljetuskustannuksista (ks. edellä I jakson 2.3 kohdan taulukko 1).

—

Kuljetuskustannukset ovat kohtuullisia kustannuksia, jotka eritellään rahtikirjassa tai vastaavassa asiakirjassa, joka perustuu kansallisten rajojen sisällä kuljetettavaan matkaan, tavaroiden painoon, tavaralajiin sekä rahtimaksuihin ja muihin maksuihin, joiden voidaan katsoa aiheutuvan kuljetuksesta.

—	Kuljetuskustannukset lasketaan suorimman reitin ja taloudellisimman kuljetusmuodon mukaan tuotantopaikasta määränpäähän.

Näin ollen valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevien kolmannen ja neljännen luetelmakohdan edellytykset täyttyvät.

f)   Alakohtaisia järjestelyjä noudatetaan (valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevat kuudes ja seitsemäs luetelmakohta)

—

Järjestelmää ei sovelleta sellaisten yritysten tuotteiden kuljettamiseen, joilla ei ole vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: sähkön tuotanto ja jakelu, raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotanto, öljyn ja kaasun tuotantoa palveleva toiminta, lukuun ottamatta maaperätutkimusta, metallimalmien louhinta sekä nefeliinisyeniitti- ja oliviini-teollisuusmineraalien louhinta.

—	Järjestelmää ei sovelleta yrityksiin, joihin sovelletaan ETA-sopimuksen liitteessä XV olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua säädöstä (tuesta terästeollisuudelle ja tuesta laivanrakennusteollisuudelle).

—	Järjestelmää ei sovelleta maa- ja metsätalouteen eikä kalatalouteen, joihin sovelletaan edelleen nykyistä maantieteellisesti eriytettyä sosiaaliturvamaksujärjestelmää.

Näin ollen valtiontuen suuntaviivojen liitteessä XI olevien kuudennen ja seitsemännen luetelmakohdan edellytykset täyttyvät.

5.   Lokakuun 22 päivänä 2003 päivätty muutettu ilmoitus

Norjan viranomaiset ilmoittivat 22 päivänä lokakuuta 2003 päivätyllä Norjan Euroopan unionin -lähetystön kirjeellä, että 25 päivänä maaliskuuta 2003 ilmoitetun järjestelmän maantieteellistä soveltamisalaa aiotaan laajentaa (ks. edellä I jakson 3.1 kohta).

Kuljetuksista aiheutuvien lisäkustannusten osoittamiseksi Norjan viranomaiset ovat esittäneet selvityksen, jossa dokumentoidaan kuljetuksista aiheutuvat lisäkustannukset tuen piiriin ehdotetuissa Hedmarkin ja Opplandin läänien 13 kunnassa. Selvityksen johtopäätös on, että näissä 13 kunnassa sijaitsevien yritysten kuljetuskustannukset – sekä kokonaisuudessaan että 350 kilometriä ylittäviltä kuljetusosuuksilta – ovat keskimäärin huomattavasti suuremmat kuin viitealueen yritysten kustannukset (120 prosenttia 350 kilometriä ylittävillä kuljetusosuuksilla).

Valvontaviranomainen katsoo, että selvitys osoittaa kuljetuksista aiheutuvan lisäkustannuksia ilmoitetuissa 13 kunnassa.

Valvontaviranomainen toteaa, että järjestelmän maantieteellisen laajentamisen myötä järjestelmän piiriin kuuluvien alueiden väestömäärä on 735 506 (16) henkeä eli 16,3 prosenttia koko väestöstä (ilman Herøyn, Ulsteinin, Hareidin ja Aukran kuntia).

Valvontaviranomainen toteaa myös, että ehdotetuilla Hedmarkin ja Opplandin läänien alueilla väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti.

Lisäksi aluetukikarttaan kuuluvan alueen väestömäärä harvaan asutuissa lääneissä, joita ei ole ehdotettu suoran kuljetustuen piiriin, on 172 322 henkeä (17) eli suurempi kuin suoran kuljetustuen piiriin ehdotettujen Møre og Romsdalin ja Sør-Trøndelagin läänien (jotka eivät ole harvaan asuttuja) alueiden väestömäärä (156 948 henkeä).

Lokakuun 22 päivänä 2003 päivätyn ilmoituksen osalta valvontaviranomainen toteaa, että ehdotettujen 13 kunnan väestötiheys on alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohti ja että alueet sijaitsevat aluetukikartalla. Näiden 13 kunnan ottaminen suoran kuljetustuen piiriin ei nosta väestöpeittoa (156 948 henkeä) Møre og Romsdalin ja Sør-Trøndelagin lääneissä, jotka eivät ole harvaan asuttuja, suuremmaksi kuin väestöpeitto (172 322 henkeä) on harvaan asutuissa Hedmarkin, Opplandin, Telemarkin ja Aust-Agderin lääneissä, joita ei ole ehdotettu suoran kuljetustuen piiriin. Norjan viranomaiset ovat myös osoittaneet, että näille 13 kunnalle aiheutuu kuljetuksista lisäkustannuksia. Valvontaviranomainen viittaa muiden täytettävien vaatimusten osalta 4 kohdassa olevaan arviointiin, joka pitää yhtä lailla paikkansa, jos nämä 13 kuntaa otetaan järjestelmän piiriin.

6.   Päätelmä

Edellä esitetyn perusteella valvontaviranomainen toteaa, että Herøyn, Ulsteinin, Hareidin ja Aukran kunnissa myönnettävä suora kuljetustuki on ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten vastaista ja että tukea ei saa panna täytäntöön näissä kunnissa. Ilmoitettu suoran kuljetustuen järjestelmä on muilta osin ETA-sopimuksen mukainen.

Norjan viranomaisille muistutetaan, että niiden on ilmoitettava valvontaviranomaisille mahdollisista suunnitelmistaan muuttaa tai laajentaa järjestelmää. Norjan viranomaisia pyydetään myös toimittamaan vuosikertomus, jossa annetaan tarkat tiedot järjestelmän täytäntöönpanosta ja erityisesti kilometrikohtaisesta tukimäärästä tai kilometrikohtaisesta ja painoyksikkökohtaisesta tukimäärästä.

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1.	Suora kuljetustuki Herøyn, Ulsteinin, Hareidin ja Aukran kunnille on ETA-sopimuksen valtiontukimääräysten vastaista. Tukea ei saa panna täytäntöön näissä neljässä kunnassa.

2.	Norjan viranomaisten 25 päivänä maaliskuuta 2003 ja 22 päivänä lokakuuta 2003 ilmoittama suoran kuljetustuen järjestelmä on 1 kohdassa mainituille neljälle kunnalle myönnettävää suoraa kuljetustukea lukuun ottamatta ETA-sopimuksen 61 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen.

3.	Tämä päätös on osoitettu Norjalle.

4.	Tämä päätös on todistusvoimainen englannin kielellä.

---

(1)  Jäljempänä ’ETA-sopimus’.

(2)  Jäljempänä ’valvonta- ja tuomioistuinsopimus’.

(3)  EFTAn valvontaviranomaisen 19 päivänä tammikuuta 1994 hyväksymät ja antamat valtiontukea koskevat menettelysäännöt ja aineelliset säännöt (valtiontuen suuntaviivat). Julkaistu EUVL:ssä L 231, 3.9.1994, s. 1. Suuntaviivoja on viimeksi muutettu 18 päivänä helmikuuta 2004 (ei vielä julkaistu).

(4)  Päätös N:o 141/03/KOL, tehty 16 päivänä heinäkuuta 2003. EUVL C 216, 11.9.2003, s. 3, sekä ETA-täydennysosa nro 45, 11.9.2003, s. 1.

(5)  Kuljetustalousinstituutti (TØI). Arbeidsdokument 4.6.2003. U-2899. TR1180/2003.

(6)  Ks. alaviite 4.

(7)  EUVL L 145 9.6.2005, s. 25.

(8)  Tässä päätöksessä käytetyt väestötiedot ovat 1 päivältä tammikuuta 2002. Norjan väkiluku oli tuolloin 4 503 436 henkeä.

(9)  Interju av industribedrifter i aktuelle transportstøttesoner og i referansesoner. Arbeidsdokument 4.6.2003.

(10)  Statistisk sentralbyrås bedrifts- og foretaksregister.

(11)  Arbeidsdokument 4.6.2003 (rev. 1.9.2003-U-2899-TR1180/2003).

(12)  Harvaan asuttujen Aust-Agderin, Telemarkin, Hedmarkin ja Opplandin läänien väkiluku.

(13)  Arbeidsdokument 22.9.2003 (U-2929-TR1194/2003).

(14)  ”Lisäkuljetuskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet tavaroiden kuljetuksista kyseisen maan kansallisten rajojen sisäpuolella. Nämä tuet eivät voi missään tilanteessa olla vientitukia, eivätkä vaikutukseltaan samanlaisia kuin ETA-sopimuksen 11 artiklassa tarkoitetut tuonnin määrälliset rajoitukset.”

(15)  179 792 – 22 844 = 156 948.

(16)  698 235 + 37 271 = 735 506.

(17)  209 593 – 37 271 = 172 322.

---