Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document C2004/273/29

    Asia C-372/04: Court of Appealin (England & Wales) (Civil Division) 12.7.2004 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa The Queen, Yvonne Wattsin hakemuksesta vastaan Bedford Primary Care Trust ja Secretary of State for Health

    EUVL C 273, 6.11.2004, p. 15–16 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    6.11.2004   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 273/15


    Court of Appealin (England & Wales) (Civil Division) 12.7.2004 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö asiassa The Queen, Yvonne Wattsin hakemuksesta vastaan Bedford Primary Care Trust ja Secretary of State for Health

    (Asia C-372/04)

    (2004/C 273/29)

    Court of Appeal (England & Wales) (Civil Division) on pyytänyt 12.7.2004 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 27.8.2004, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua asiassa THE QUEEN, Yvonne Wattsin hakemuksesta vastaan Bedford Primary Care Trust ja Secretary of State for Health seuraaviin kysymyksiin:

    Kysymys 1

    Kun otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen terveydenhoitojärjestelmän (jäljempänä NHS) luonne ja kansalliseen oikeuteen perustuva asema, onko EY 49 artiklaa asiassa Geraets Smits, asiassa Müller-Fauré ja asiassa Inizan annettujen tuomioiden valossa tarkasteltuna tulkittava niin, että EU:n oikeussääntöjen mukaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa vakinaisesti asuvilla henkilöillä on periaatteessa oikeus saada sairaalahoitoa muissa jäsenvaltioissa NHS:n kustannuksella?

    EY 49 artiklan oikeasta tulkinnasta kysytään erityisesti seuraavaa:

    a)

    Onko NHS:n kaltaisten valtion rahoittamien valtakunnallisten terveydenhoitojärjestelmien ja Alankomaiden ZFW-järjestelmän kaltaisten vakuutuskassojen välillä mitään eroa, etenkin kun otetaan huomioon, että NHS:llä ei ole rahastoa, josta olisi suoritettava maksuja?

    b)

    Onko NHS:llä velvollisuus sallia hoito toisessa jäsenvaltiossa ja maksaa siitä, vaikka sen ei tarvitse sallia eikä maksaa yksityisen hoitopalvelujen tarjoajan Yhdistyneessä kuningaskunnassa antamaa hoitoa?

    c)

    Onko tältä osin merkitystä sillä, että potilas hakeutuu hoitoon kyseisestä NHS:n laitoksesta riippumattomasti, sen lupaa ennalta kysymättä tai sille ennalta ilmoittamatta?

    Kysymys 2

    Vaikuttaako kysymykseen 1 annettavaan vastaukseen se, pidetäänkö NHS:n itsensä tarjoamaa sairaalahoitoa EY 49 artiklassa tarkoitettuna palvelujen tarjoamisena?

    Jos vaikuttaa, onko EY 48, EY 49 ja EY 50 artiklaa tulkittava periaatteessa niin, että edellä esitetyssä asian tosiseikkojen esittelyssä kuvatussa tilanteessa

    1)

    sairaalahoidon antaminen NHS:n laitoksissa on EY 49 artiklan soveltamisalaan kuuluvaa palvelujen tarjoamista;

    2)

    NHS:n piirissä sairaalahoitoa saava potilas käyttää jo sinänsä EY 49 artiklaan perustuvaa vapautta vastaanottaa palveluja; ja

    3)

    sairaalahoitoa antavat NHS:n laitokset ovat EY 48 ja EY 50 artiklassa tarkoitettuja palvelun tarjoajia?

    Kysymys 3

    Mikäli EY 49 artiklaa sovelletaan NHS:ään, voivatko NHS tai Secretary of State evätessään ennakkoluvan sairaalahoidon saantiin toisessa jäsenvaltiossa käyttää objektiivisena perusteena

    a)

    sitä, että ennakkoluvan antaminen häiritsisi vakavasti NHS:n järjestelmää, jossa hoitopalvelut priorisoidaan jonotuslistojen avulla;

    b)

    sitä, että ennakkoluvan saaneet vähemmän kiireellisessä hoidon tarpeessa olevat potilaat pääsisivät jonossa kiireellisemmän hoidon tarpeessa olevien potilaiden edelle;

    c)

    sitä, että ennakkoluvan antaminen aiheuttaisi sen, että varoja kulutettaisiin jonkin vähemmän kiireellisen hoidon maksamiseen potilaille, jotka ovat halukkaita matkustamaan hoitoon ulkomaille, mikä koituisi niiden potilaiden vahingoksi, jotka eivät halua tai eivät pysty matkustamaan ulkomaille, tai millä lisättäisiin NHS:n laitosten kustannuksia;

    d)

    sitä, että ennakkoluvan antaminen voi edellyttää sitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan on myönnettävä lisävaroja NHS:n talousarvioon tai rajoitettava NHS:n tarjoamaa hoitopalvelujen valikoimaa;

    e)

    suhteellisia hoitokustannuksia ja hoidosta aiheutuneita satunnaiskustannuksia toisessa jäsenvaltiossa?

    Kysymys 4

    Kun on arvioitava, onko hoitoa saatavilla EY 49 artiklan soveltamisen kannalta ajoissa, miltä osin on tarpeellista tai sallittua ottaa huomioon erityisesti seuraavat seikat:

    a)

    odotusajat;

    b)

    hoidon kliininen priorisointi kyseisessä NHS:n laitoksessa;

    c)

    sairaalan hoitopalvelujen hallinnointi prioriteettien mukaisesti niin, että rajallisilla varoilla päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen;

    d)

    se, että NHS:n piirissä hoitoa annetaan ilmaiseksi paikan päällä;

    e)

    potilaan terveydentila sekä sen sairauden kehitys ja ennuste, johon potilas hakee hoitoa?

    Kysymys 5

    Asetuksen N:o 1408/71 22 artiklan 1 kohdan c alakohdan (1) ja erityisesti määritelmän ”siinä ajassa kuin on tavallisesti välttämätöntä kyseisen hoidon saamiseksi” oikeasta tulkinnasta kysytään seuraavaa:

    a)

    Sovelletaanko tässä yhteydessä samoja arviointiperusteita kuin ratkaistaessa kysymystä siitä, onko hoitoa saatavilla ajoissa EY 49 artiklan soveltamisen kannalta?

    b)

    Jos ei, missä määrin arvioinnissa on tarpeellista tai sallittua ottaa huomioon edellä kysymyksessä 4 mainitut seikat?

    Kysymys 6

    Jos jäsenvaltio on yhteisön oikeuden nojalla velvollinen rahoittamaan alueellaan vakinaisesti asuvien henkilöiden sairaalahoidon toisissa jäsenvaltioissa, onko hoidosta aiheutuneet kustannukset laskettava asetuksen N:o 1408/71 22 artiklan perusteella sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa hoito annetaan, vai EY 49 artiklan perusteella asuinvaltion lainsäädännön mukaan?

    Kummankin vaihtoehdon osalta kysytään vielä seuraavaa:

    a)

    Miten laaja hoitokulujen maksu- tai korvausvelvollisuus täsmällisesti on etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaisissa tapauksissa, joissa potilaille annetaan sairaalahoitoa ilmaiseksi paikan päällä ja joissa hoitokulujen korvaamisesta potilaille ei ole olemassa valtakunnallista taulukkoa?

    b)

    Rajoittuuko tämä velvollisuus niihin tosiasiallisiin kustannuksiin, joita samasta tai vastaavasta hoidosta olisi aiheutunut asuinvaltiossa?

    c)

    Sisältyykö siihen velvollisuus korvata matka- ja majoituskulut?

    Kysymys 7

    Onko EY 49 artiklaa ja asetuksen N:o 1408/71 22 artiklaa tulkittava niin, että niissä velvoitetaan jäsenvaltiot rahoittamaan sairaalahoito toisessa jäsenvaltiossa varojen rajallisuudesta huolimatta, ja jos on, sopivatko nämä vaatimukset yhteen niiden terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien kanssa, jotka mainitaan EY 152 artiklan 5 kohdassa?


    (1)  Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71.


    Top