European Environmental Bureaun ja Stichting Natuur en Milieun 9.6.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-236/04)

(2004/C 217/52)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

European Environmental Bureau, Bryssel (Belgia) ja Stichting Natuur en Milieu, Utrecht (Alankomaat), ovat 9.6.2004 nostaneet Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajien edustajina ovat asianajajat P. van den Biesen ja B. Arentz.

Kantajat vaativat, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalaisella päätöksellä komissio päätti jättää muuttamatta direktiivin 91/414 (2) liitettä I niin, että atratsiini sisällytettäisiin kyseisessä liitteessä lueteltujen tehoaineiden joukkoon. Direktiivin 91/414 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat antaa luvan kasvinsuojeluaineelle ainoastaan, jos sen tehoaineet luetellaan liitteessä I. Kieltäytymällä sisällyttämästä atratsiinia liitteeseen I komissio päätti, että tätä ainetta sisältäviä kasvinsuojeluaineita ei saada enää käyttää.

Kantajat eivät riitauta päätöksen tätä seikkaa vaan pikemminkin tietyt siirtymäsäännökset, joiden nojalla atratsiinia sisältäviä kasvinsuojeluaineita voidaan käyttää tiettyihin rajallisiin tarkoituksiin 30 päivään kesäkuuta 2007 saakka sellaisin edellytyksin, joilla tähdätään riskin minimointiin. Päätöksensä johdanto-osassa komissio perustelee näitä siirtymätoimenpiteitä sillä, että tällä hetkellä ei ole olemassa tehokkaita vaihtoehtoja ja että näiden kehittämiseen on annettava aikaa.

Kantajat väittävät kanteensa tueksi, että riidanalaisilla säännöksillä rikotaan direktiiviä 91/414. Tämän direktiivin 8 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat 12 vuoden kuluessa edelleen sallia aineita, jotka ovat jo olleet markkinoilla kaksi vuotta kyseisen direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen. Atratsiini on tällainen aine. Kantajat kuitenkin väittävät, että jos tällaisia aineita ei ole kyseisenä ajanjaksona sisällytetty liitteeseen I, direktiivissä 91/414 ei ole mitään oikeudellista perustaa, jonka nojalla kyseisiä aineita voitaisiin edelleen käyttää 12 vuoden siirtymäajan päätyttyä. Näin ollen kantajat väittävät, että komissio loi riidanalaisilla säännöksillä uuden perustan, jonka nojalla atratsiinille voidaan edelleen myöntää lupa, vaikka sillä ei ollut tällaista toimivaltaa direktiivin 91/414 nojalla.

Kantajat väittävät myös, että komissio rikkoi direktiiviä 92/43 (3) jättäessään sisällyttämättä riidanalaiseen päätökseen lisärajoituksia, jotka koskevat erityisten suojelutoimien alueita, erityisesti direktiivin 92/43 3 artiklan mukaista Natura 2000 -verkostoa.

(1)  EUVL L 78, 16.3.2004, s. 53

(2)  Kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/414/ETY (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1—32)

(3)  Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7—50)