92001E2997

KIRJALLINEN KYSYMYS P-2997/01

esittäjä(t): Toine Manders (ELDR) komissiolle

(22. lokakuuta 2001)

Aihe: Jalkapallo: uuden siirtojärjestelmän ei-toivotut vaikutukset

Kuten tunnettua merkitsi Bosman-päätös loppua ammattijalkapalloilijoiden vanhalle siirtojärjestelmälle, koska se oli vastoin sisämarkkinoilla vallitsevaa vapaan liikkuvuuden periaatetta. Sen jälkeen on osoittautunut vaikeaksi löytää kelvollinen vaihtoehtoinen järjestelmä sille, miten kalliista pelaajien kasvattamisesta maksettavat taloudelliset korvaukset järjestetään.

FIFA on yhdessä komission kanssa ottanut viime syyskuusta lähtien käyttöön uudet pelaajasiirtoja koskevat ohjeet, joilla on jo nyt havaittu olevan arvaamattomia ja ei-toivottuja seurauksia.

Pelaaja, jonka sopimus on päättynyt, voi nyt monissa tapauksissa vaihtaa työnantajaa ilman seuralle maksettavaa korvausta, lukuun ottamatta pientä hyvitystä pelaajan kasvattamisesta. Tämä merkitsee sitä, että seura, joka panostaa nuorten lahjakkaiden pelaajien kasvattamiseen, on vaarassa jäädä melkein kokonaan ilman korvausta, kun pelaaja vaihtaa seuraa. Investoimisesta pelaajien kasvattamiseen ja pelaajien kehittämisestä näiden markkina-arvon lisäämiseksi on muodostunut olennainen osa seurojen kyvystä selviytyä taloudellisesti. Etenkin pienten maiden seurojen, joiden on UEFA:n sääntöjen mukaisesti pelattava kansallisissa sarjoissaan, kannalta mediatulot jakaantuvat epäoikeudenmukaisesti suurten maiden eduksi ja ne eivät siksi kykene taloudellisten syiden vuoksi enää kilpailemaan urheilullisella tasolla muiden eurooppalaisten seurojen kanssa.

Uusi siirtojärjestelmä on jo nyt johtanut väärinkäytöksiin eri valtioissa. Sen seurauksena on esimerkiksi Alankomaissa jalkapalloseura Ajax lopettanut Arveladze-nimisen pelaajansa peluuttamisen vuosi ennen tämän sopimuksen päättymistä painostaakseen pelaajaa pidentämään sopimustaan. Sopimuksen ollessa voimassa on seuran saama taloudellinen korvaus nimittäin merkittävästi suurempi. Ajaxin kannalta katsoen on kyseinen toimenpide eittämättä ymmärrettävissä, koska kyseinen pelaaja olisi sopimuksensa päätyttyä vapaa lähtemään, ilman että Ajax saisi korvausta tekemälleen sijoitukselle.

Kuitenkin inhimillisestä ja työoikeudellisesta näkökulmasta katsoen kyse on kaikkea muuta kuin myönteisestä kehityksestä. Käsitykseni mukaan tämä ei voi olla uusien sääntöjen tarkoitus, sillä nehän luotiin nimenomaan pelaajien ja seurojen suojaksi?

Onko komissio tietoinen tästä tapauksesta?

Onko komissio valmis selvittämään lyhyellä aikavälillä voidaanko uutta siirtojärjestelmää parantaa, ja jos se toteaa tämän olevan mahdollista, myös toteuttamaan muutokset?

Olisiko hyvä lähtökohta se, että luodaan eurooppalaisten seurojen rankinglista, jonka perusteella ne maksavat korvauksia palvelukseensa ottamistaan pelaajista?

Mario Montin komission puolesta antama vastaus

(22. marraskuuta 2001)

Sovittuaan asiasta Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) kanssa kansainvälinen jalkapalloliitto (FIFA) päätti 5. maaliskuuta 2001 muuttaa vuonna 1997 vahvistettuja pelaajien asemaa ja siirtoja koskevia sääntöjä komission kanssa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet on myös julkistettu.

Buenos Airesissa kokoontunut FIFAn hallitus hyväksyi kansainvälisiä pelaajasiirtoja koskevat uudet säännöt 5. heinäkuuta 2001. FIFAn ja jalkapallon kansainvälisen pelaajayhdistyksen (FIFPro) 31. elokuuta 2001 antamassa yhteisessä tiedonannossa vahvistettiin, että FIFPro osallistuu uusien sääntöjen laatimiseen sekä FIFAn välityselinten ja jalkapallon välitystuomioistuimen työhön.

Asiassa Bosman annettu tuomio ei poistanut vanhaa siirtojärjestelmää kokonaan käytöstä. Tuomio koski Euroopan talousalueen sisäisistä kansainvälisistä siirroista sopimuksen päätyttyä maksettavia korvauksia. Käytäntönä on kuitenkin ollut, että sopimukset on tehty yhä pidemmiksi ja FIFA on kieltänyt siirrot pelaajan irtisanoessa yksipuolisesti sopimuksen. Näin on voitu estää siirrot sopimuksen päätyttyä ja siten kiertää Bosman-tuomiota.

Tilanteesta on päästy eroon niiden periaatteiden ansiosta, joita FIFA noudatti laatiessaan 1. syyskuuta 2001 voimaan tulleet uudet siirtosäännöt. Komission käsityksen mukaan kyseisillä periaatteilla voidaan sekä edistää pelaajien kasvattamista erityisesti pienissä jalkapalloseuroissa että turvata yhteisön lainsäädännön noudattaminen. Sopimukset voidaan nyt tehdä enintään viideksi vuodeksi. Vaikka siirto tapahtuisi sopimuksen päätyttyä, pelaajan kasvattamisesta voidaan edelleen maksaa korvauksia edellyttäen, että ne on suhteutettu todellisiin kustannuksiin. Uudesta järjestelmästä hyötyvät erityisesti pienet seurat ja harrastajaseurat, sillä osa siirtokorvauksista jaetaan kasvattajaseurojen kesken. Sopimuksen yksipuolinen irtisanominen on mahdollista kauden päätyttyä. Irtisanominen voi johtaa asianmukaiseen taloudelliseen korvaukseen ja, jos irtisanominen tapahtuu sopimuskaudella, lyhytaikaisiin seuraamuksiin, jotka on suhteutettu joukkueiden tasapainon ja säännöllisen kilpailun turvaamista koskeviin tavoitteisiin. Irtisanominen asianmukaisista urheiluun liittyvistä syistä tai muutoin asianmukaisesti perusteltu irtisanominen on aina mahdollista. Välimiesmenettely on vapaaehtoinen, ja molemmilla osapuolilla on yhtäläinen edustus välityselimissä.

Komissio katsoo, että oikein sovellettuina edellä tarkoitetut periaatteet riittävät estämään asianomaisen parlamentin jäsenen esiin tuoman kaltainen sääntöjen kiertäminen, joka näyttää olleen tavallista ennen FIFAn uusien sääntöjen hyväksymistä.

Komission mielestä seurojen luokittelu pystytään toteuttamaan parhaiten urheilujärjestöissä käyttäen sellaisia puolueettomia kriteeriä, joilla pyritään varmistamaan 5. maaliskuuta 2001 pidetyssä kokouksessa päätettyjen periaatteiden tarkka noudattaminen.

Komissio katsoo, että muutettaessa kansainvälisiä pelaajasiirtoja koskevia sääntöjä ennalta hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti on suojeltu yleistä etua ja yksilön vapautta ottaen samalla huomioon lajiin liittyvät erityispiirteet. Uuden järjestelmän väärinkäyttöä tai sen sääntöjen kiertämistä koskevista yksittäisistä tapauksista voidaan ilmoittaa tavallisille tuomioistuimille.