91998E1075

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1075/98

esittäjä(t): Kirsten Jensen (PSE) komissiolle

(6. huhtikuuta 1998)

Aihe: Yhteistyö mafian kanssa Uzbekistanissa

1. Tanskalaisessa Politiken-päivälehdessä 18. ja 19. maaliskuuta 1998 julkaistusta artikkelisarjasta (ohessa) käy ilmi, että suuri tanskalainen panimokonserni Carlsberg tekee yhteistyötä uzbekki Gafur Rakhimovin kanssa. Rakhimov on sekaantunut huumekauppaan ja hänellä on tiiviit yhteydet Uzbekistanin mafiaan. Rakhimov on mustalla listalla kaikissa Schengen-maissa, joten hän ei voi saada viisumia EU:hun. Pitääkö komissio ongelmana sitä, että eurooppalaiset yritykset tällä tavoin tekevät yhteistyötä Schengen-yhteistyön puitteissa mustalle listalle kirjattujen henkilöiden kanssa?

2. Liikkeellä on huhuja, joiden mukaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on investoijana osallisena kyseisessä hankkeessa, ja että myös se on siten yhteistyössä Gafur Rakhimovin kanssa. Voiko komissio vahvistaa nämä huhut?

3. Voidaanko tähän tapaukseen ja vastaaviin tapauksiin puuttua yhteisön tasolla?

4. Aikooko komissio toteuttaa toimenpiteitä, jotta tällaisiin asioihin voidaan puuttua tässä konkreettisessa tapauksessa tai vastaavissa tapauksissa?

5. Muuttaako Amsterdamin sopimuksen voimaantulo jollakin tavoin edellä mainittuihin kysymyksiin annettavia vastauksia?

Komission jäsenen Anita Gradininkomission puolesta antama vastaus

(7. heinäkuuta 1998)

Koska Schengenin sopimus ja Schengenin tietojärjestelmä ovat täysin hallitusten välinen asia, joka ei kuulu perustamissopimuksen soveltamisalaan, ja ottaen huomioon Schengenin tietojärjestelmän tiukat tietosuojamääräykset, komissiolla ei ole mahdollisuutta saada tietoa "Schengenin mustalla listalla" olevista henkilöistä.

Luonnollisesti komissio suosii aina yhteistyötä lakia noudattavien kansalaisten ja yritysten kanssa, mutta sillä ei ole erityistä kantaa yksityisten yritysten liikekumppaneiden valintaan, kunhan ne noudattavat yhteisön lainsäädäntöä.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD) on ilmoittanut komissiolle pyrkivänsä kannustamaan tiukkojen eettisten normien noudattamista maissa, joissa se toimii, ja erityisesti takaamaan näiden normien noudattamisen yrityksissä, joihin se investoi. Pankki voi vapaasti kieltäytyä myöntämästä rahoitusta, jos se ei menettelysääntöjensä perusteella ole tyytyväinen yrityksen normeihin tai jos ehdotetun hankkeen olosuhteet ovat epäilyttävät. Siitä vakavuudesta, jolla EBRD suhtautuu näihin asioihin, todistaa ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttäminen harkintamenettelyssä.

EBRD on ilmoittanut komissiolle, että se on käsitellyt tämän hankkeen rahoitusta ja ettei se asiaa huolellisesti harkittuaan ole tähän mennessä löytänyt näyttöä esitettyjen syytösten tueksi. Jos EBRD on kiinnostunut hankkeen rahoittamisesta jatkossakin, se soveltaa edelleen menettelysääntöjään - kuten kaikkien tällaisten hankkeiden yhteydessä - sen takaamiseksi, että sillä on hallussaan kaikki asiaa koskevat olennaiset tiedot. Siihen saakka, kun EBRD on sitoutunut toimen rahoittamiseen, se voi vapaasti kieltäytyä hankkeen rahoittamisesta, jos sen menettelysääntöihin perustuvan tarkastelun tulos on epätyydyttävä.

Komissio aikoo tutkia parlamentin jäsenen esittämät tiedot selvittääkseen, liittyykö asiaan yhteisön rahoituksella rahoitettuja sopimuksia. On selvää, että jos sääntöjenvastaisuuksia todetaan, tuen maksaminen keskeytetään ja jo maksettu tuki peritään takaisin. Komissio on myös perustanut yhteisössä ja sen ulkopuolella toimivia epäilyttäviä toiminnanharjoittajia koskevan ennakkovaroitusjärjestelmän. Komission yksiköitä on kehotettu äärimmäiseen tarkkaavaisuuteen niiden joutuessa tekemisiin tällaisten toiminnanharjoittajien kanssa, jotta sopimuksia täytäntöön pantaessa vältettäisiin petokset ja varojen väärinkäyttö rikollisiin tarkoituksiin.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen Uzbekistanin ja muiden uusien itsenäisten valtioiden kaltaisissa maissa edellyttää laajaa kansainvälistä yhteistoimintaa. Valtioiden ja hallitusten päämiehet hyväksyivät Amsterdamissa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan toimintaohjelman, johon sisältyy 31 eri aloitetta yhteistyön syventämiseksi. Suositus N:o 4 koskee tarvetta tiiviimpään kansainväliseen yhteistyöhön.

Amsterdamin sopimuksen tullessa voimaan mahdollisuudet torjua yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia paranevat huomattavasti ja päätöksentekomenettely muuttuu tehokkaammaksi ja demokraattisemmaksi. Myös yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa tehostuu.