91997E2675

KIRJALLINEN KYSYMYS E-2675/97 komissiolle esittäjä(t): Joaquim Miranda (GUE/NGL) (1. syyskuuta 1997)

Aihe: Portugalia koskevat tiedot komission ¨Ensimmäisessä kertomuksessa taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta, 1996¨

Yhteisön tukikehyksen toimeenpanoon 1995 liittyvässä Portugalin talous- ja sosiaalineuvoston äskettäin julkaistussa kertomuksessa kertomuksen laatija professori José da Silva Lopes on esittänyt epäilyksiä joidenkin lukujen suhteen, jotka sisältyvät komission ¨Ensimmäiseen kertomukseen taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta, 1996¨. Tämä koskee erityisesti tietoa, jonka mukaan Portugalin BKT asukasta kohti on kasvanut 13 prosenttiyksikköä yhteisön keskiarvoon nähden aikavälillä 1983 - 1993 ja aivan erityisesti tietoa, jonka mukaan kasvu oli 8,6 prosenttiyksikköä aikavälillä 1990 - 1993.

Konkreettisemmin kertomuksen laatija esittää: ¨Selitys tälle epätavallisen suurelle BKT:n kasvulle yhteisön keskiarvoon verrattuna löytyy hyvin todennäköisesti siitä muutoksesta, jonka Eurostatin yksiköt ottivat vuoden 1990 alusta käyttöön ostovoimavakioiden laskennassa.¨

Koska tämä ei pelkästään numeerinen asia on tärkeä, pyydän komissiota selventämään Portugalin talous- ja sosiaalineuvoston mainitussa kertomuksessa esitetyt epäilyt. Erityisesti pyydän komissiota kertomaan Portugalin asukasta kohti lasketun BKT:n todellisen kehityksen yllä mainittuina ajanjaksoina, mikäli osoittautuu, että julkaistut luvut johtuvat laskentamenetelmissä tapahtuneista muutoksista.

Komission jäsenen Monika Wulf-Mathiesin komission puolesta antama vastaus (24. syyskuuta 1997)

Ostovoimavakiona laskettu bruttokansantuotteen kasvu asukasta kohden Portugalissa verrattuna bruttokansantuotteeseen asukasta kohden koko yhteisössä vuosina 1983-1993 johtui pääasiallisesti kahdesta tekijästä.

Ensinnäkin Portugalin taloudellinen tulos kyseisenä ajanjaksona oli hyvä. Toisaalta BKT asukasta kohden oli korkeampi kuin yhteisössä keskimäärin. Toisaalta ostovoima kasvoi Portugalissa erityisesti yhtenäismarkkinoihin liittymisen seurauksena, jolloin tuontituotteiden hinnat alenivat tullimaksujen poistuttua. BKT asukasta kohden lähenee Portugalissa yhteisön keskiarvoa keskimäärin yhden prosenttiyksikön verran vuodessa.

Edellä esitetyn taloudellisen näkökohdan lisäksi on otettava huomioon entisen Saksan demokraattisen tasavallan sisällyttämisestä tilastoihin seurannut yhteisön keskiarvon tarkistus vuosien 1990-1991 osalta. Tuona ajankohtana BKT asukasta kohden oli näet entisessä Saksan demokraattisessa tasavallassa alhaisempi kuin yhdessäkään jäsenvaltiossa, minkä johdosta Saksan osalta BKT asukasta kohden aleni ja koko yhteisön osalta sen kasvu hidastui. Niinpä yhteisön keskiarvoon verrattuna BKT asukasta kohden kasvoi Portugalissa vuosina 1990-1991 hieman alle kaksi prosenttiyksikköä, mikä on aritmeettisesti katsoen loogista ja oikein.

Sitä vastoin menetelmiin liittyvät tarkistukset (Madeiran ja Azorien sisällyttäminen Portugalin kansallisiin tileihin ja ostovoimapariteettien laskentatavan muutos) eivät vaikuttaneet merkittävästi asukasta kohden lasketun BKT:n suuruuteen Portugalissa.