—

kumoamaan 23.1.2023 annetun täytäntöönpanoasetuksen 2023/152 (1) unionin oikeuden vastaisena siltä osin kuin kantaja sisällytettiin asetuksen N:o 359/2011 liitteeseen I.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, jonka mukaan Euroopan unionin neuvosto ylitti toimivaltansa. Kantaja väittää, että neuvosto ylitti toimivaltansa, kun se päätti sisällyttää kantajan nimen rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloon, koska mainittu päätös annettiin yksinomaan sen lakisääteisen suhteen perusteella, joka kantajan ja Iranin islamilaisen tasavallan välillä on.

2)

Toinen kanneperuste, jonka mukaan riidanalaista toimea ei ole perusteltu. Kantajan mukaan neuvoston päätöksen perustelemiseksi esitetyt perustelut ovat vain tosiseikkoja koskevia olettamia, joiden virheellisyys rasittaa perustelujen pätevyyttä. Nämä päätöksen puhtaasti muodolliset perustelut merkitsevät käännettyä todistustaakkaa, joka velvoittaa kantajan osoittamaan todeksi kielteisen tosiseikan, jotta tämä voi riitauttaa sisällyttämisensä rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden luetteloon.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu tosiseikkoja koskevaan arviointivirheeseen. Kantaja väittää, että neuvosto yhtäältä teki ilmeisen arviointivirheen ja toisaalta perusteli virheellisesti päätöksen sisällyttää kantaja rajoittavien toimenpiteiden kohteena olevien yhteisöjen luetteloon.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen. Kantaja väittää, että Irania kohtaan asetetut pakotteet ovat haitanneet kantajalle erityisen hyödyllisten sellaisten työkalujen saamista, joista yhtä käytetään välttämään Iranin taajuuskaistojen limittyminen naapurivaltioiden taajuuskaistojen kanssa ja joista toista nimeltä Location Based System käytetään yhdistettyjen laitteiden täsmälliseen paikantamiseen. Neuvoston päätöksen suhteettomuutta ilmentää lisäksi kantajaa kohtaan toteutettujen toimenpiteiden seurausten laajuus, koska tällä on ollut vakavia vaikutuksia kantajan resursseihin toteuttaa yleisen edun mukaista tehtäväänsä.